SISÄLLYS. muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1344 Laki Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamisesta Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista, sotilas- ja palvelusarvoista sekä tunnuskuvasta, ansiorististä ja ansiomitalista annetun tasavallan presidentin asetuksen 9 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtakunnallisesta romaniasiain neuvottelukunnasta ja alueellisista romaniasiain neuvottelukunnista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettavaan korvaukseen oikeutetuista palvelujen tuottajista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vuoden 2010 liikenneturvallisuusmaksusta Sisäasiainministeriön asetus maahanmuuttoasiain toimikunnasta annetun työministeriön asetuksen muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkevaihdosta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1 :n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeiden hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 3 :n muuttamisesta Verohallinnon työjärjestys Verohallinnon päätös sähköisten palvelujen erityisjärjestelmää koskevasta toimivaltaisesta verovirastosta N:o 1344 Laki Maahanmuuttovirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Maahanmuuttovirastosta 3 päivänä helmikuuta 1995 annetun lain (156/1995) 2, sellaisena kuin se on laissa 975/2007, seuraavasti: 2 Tehtävät Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ne ulkomaalaisia ja Suomen kansalaisuutta koskevat asiat, jotka lailla tai valtioneuvoston asetuksella on säädetty sen tehtäviksi. Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja HE 78/2009 HaVM 14/2009 EV 166/

2 6094 N:o 1344 suunnittelusta, säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Maahanmuuttovirasto pitää ulkomaalaisrekisteriä, asukasrekisteriä ja pakolaisrekisteriä. Maahanmuuttovirasto tuottaa toimialaansa koskevissa asioissa tietopalveluita ministeriöille ja muille viranomaisille sekä kansainvälisille järjestöille. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastossa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjaukseen ja suunnitteluun sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjaukseen liittyviä tehtäviä hoitava virkasuhteinen henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Maahanmuuttovirastoon. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Maahanmuuttoviraston palkkausjärjestelmän mukaista kuukausipalkkaa korkeampi palkkaus turvataan tapauksissa, joissa virkamiehen tehtävät Maahanmuuttovirastossa vastaavat vaativuudeltaan vähintään hänen tehtäviään sisäasiainministeriössä. Virkamiehellä on tällöin oikeus sisäasiainministeriössä maksetun ja Maahanmuuttovirastossa maksettavan kuukausipalkan erotuksen määräiseen palkanlisään. Työ- ja elinkeinokeskuksissa Maahanmuuttovirastoon siirtyvillä toimialoilla vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät Maahanmuuttovirastolle. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

3 6095 N:o 1345 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (493/1999) 6, 6 b :n otsikko ja 1 momentti, 21, 22 a :n 3 momentti, 25 e :n 2 momentti sekä 35 :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 6, 6 b :n 1 momentti ja 22 a :n 3 momentti laissa 972/2007, 6 b :n otsikko laissa 1215/2005, 21 laissa 118/2002 ja 25 e :n 2 momentti laissa 1269/2006, seuraavasti: 6 Sisäasiainministeriön ja Maahanmuuttoviraston tehtävät Maahanmuuttajien kotouttamisen sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus, seuranta ja yhteensovittaminen kuuluvat sisäasiainministeriölle. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla voi olla vastaanottokeskuksia ja järjestelykeskuksia. Sisäasiainministeriön yhteyteen voidaan asettaa neuvottelukuntia 1 momentissa mainittuja asioita varten. Turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjaus ja suunnittelu sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjaus kuuluvat Maahanmuuttovirastolle. Sisäasiainministeriö päättää valtion vastaanottokeskusten perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden toimipaikoista. Muun vastaanottokeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja toimipaikasta sopimisesta sisäasiainministeriö antaa valtuudet Maahanmuuttovirastolle. 6b Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja aluehallintoviraston tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii sisäasiainministeriön ohjauksessa ja valvonnassa maahanmuuttajien kotouttamisen alueellisesta yhteensovittamisesta, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja muista erikseen määrättävistä tehtävistä. 21 Vastaanoton järjestämisestä sopiminen Maahanmuuttovirasto voi sopia, saatuaan siihen 6 :n mukaiset valtuudet, turvapaikan- HE 78/2009 HaVM 14/2009 EV 166/2009

4 6096 N:o 1345 hakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestämisestä sekä siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan, kuntayhtymän, muun julkisoikeudellisen yhteisön taikka yksityisen yhteisön tai säätiön kanssa. 22a Vastaanottokeskuksen järjestämiin toimenpiteisiin osallistuvan vakuutusturva Maahanmuuttovirasto järjestää vastaanottokeskuksen järjestämissä toimenpiteissä oleville ryhmävastuuvakuutuksen. 25e Moniammatillinen arviointiryhmä Arviointiryhmässä on johtajan lisäksi oltava vähintään yksi sosiaalihuollon asiantuntija ja terveydenhuollon asiantuntija sekä poliisin ja rajatarkastusviranomaisen edustaja. Maahanmuuttovirasto asettaa arviointiryhmät kolmeksi vuodeksi kerrallaan kuultuaan aluehallintovirastoa ja vastaanottokeskuksen johtajaa. Jos arviointiryhmän jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautensa, Maahanmuuttovirasto nimittää uuden jäsenen asianomaisen yhteisön ehdotuksesta. Arviointiryhmän jäsenet toimivat virkavastuulla. 35 Rekisterinpitäjät Asukasrekisterin päävastuullinen rekisterinpitäjä on Maahanmuuttovirasto, joka vastaa myös valtakunnallisen osarekisterin ylläpidosta. Vastaanottokeskuksen osarekisterin ylläpidosta vastaa asianomainen vastaanottokeskus. Maahanmuuttovirasto voi antaa kunnalle, yhteisölle tai säätiölle tehtäväksi asukasrekisterin ylläpitämisen. Pakolaisrekisterin rekisterinpitäjä on Maahanmuuttovirasto. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

5 N:o 1346 Laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä 15 päivänä helmikuuta 2002 annetun lain (116/2002) 2 :n 1 momentti, 3 ja 7 :n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 3 osaksi laissa 976/2007, seuraavasti: 2 Säilöönottoyksikkö Säilöönottoyksikkö voidaan perustaa valtion tai kunnan ylläpitämän vastaanottokeskuksen yhteyteen. Kunnan ylläpitämän vastaanottokeskuksen yhteyteen säilöönottoyksikkö voidaan perustaa tekemällä siitä Maahanmuuttoviraston ja asianomaisen kunnan kesken sopimus. Kunnan on huolehdittava itse säilöönottoyksikön toiminnasta. Säilöönottoyksikön perustamisesta ja ylläpitämisestä kunnalle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista. 3 Kehittäminen, ohjaus ja valvonta Sisäasiainministeriö vastaa tässä laissa tarkoitetun toiminnan yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. Säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Maahanmuuttovirasto. 7 Vierailut ja puhelimen käyttö Säilöönottoyksikön järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa vieraiden vastaanottamista muina kuin vierailuille tavanomaisina vuorokaudenaikoina sekä antaa yksikön järjestyksen ja säilöön otettujen yhteydenpito-oikeuden yhdenvertaisen toteutumisen kannalta välttämättömiä tarkempia määräyksiä vieraiden vastaanottojärjestelyistä ja puhelimen käytöstä. Järjestyssäännöt vahvistaa Maahanmuuttovirasto. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 78/2009 HaVM 14/2009 EV 166/2009 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

6 6098 N:o 1347 Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta 13 päivänä huhtikuuta 2007 annetun lain (489/2007) 4 seuraavasti: 4 Tarkastajan pätevyys Ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden tarkastajalta edellytettyyn pätevyyteen sovelletaan, mitä ympäristönsuojelulain (86/2000) 108 a 108 c :ssä säädetään pätevyyden osoittamisesta, toiminnan vastuuhenkilöistä ja laitteista sekä ilmoituksesta pätevyyden todentamiseksi ja pätevyyden todentamisesta sekä mitä mainitun lain 108 d :n nojalla säädetään huoltotoimintaa tekevän henkilöstön pätevyysvaatimuksista huollettaessa vähintään kolme kiloa kylmäainetta sisältäviä jäähdytys-, ilmastointilaite- ja lämpöpumppuja. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Asuntoministeri Jan Vapaavuori HE 253/2009 YmVM 12/2009 EV 239/2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY (32002L0091); EUVL N:o L 1, , s.65

7 6099 N:o 1348 Tasavallan presidentin asetus rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista, sotilas- ja palvelusarvoista sekä tunnuskuvasta, ansiorististä ja ansiomitalista annetun tasavallan presidentin asetuksen 9 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministerin esittelystä, muutetaan rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista, sotilas- ja palvelusarvoista sekä tunnuskuvasta, ansiorististä ja ansiomitalista 19 päivänä elokuuta 2005 annetun tasavallan presidentin asetuksen (637/2005) 9 seuraavasti: 9 Rajavartijan ja merivartijan palvelusarvot Rajavartijan tai merivartijan virassa palvelevan palvelusarvona voi olla: 1) nuorempi rajavartija; 2) nuorempi merivartija; 3) vanhempi rajavartija; 4) vanhempi merivartija; 5) ylirajavartija; 6) ylimerivartija; 7) rajavartiomestari; 8) merivartiomestari. Rajavartijan peruskurssin raja- ja merivartiokoulun rajavartiolinjalla tai lentotoimintalinjalla suorittaneen rajavartijan palvelusarvoina ovat rajavartijan palvelusarvot ja merivartiolinjalla tai lentoasemalinjalla suorittaneen rajavartijan palvelusarvoina ovat merivartijan palvelusarvot. Palvelusarvon antamisen edellytyksistä määrätään tarkemmin rajavartiolaitoksen päällikön määräyksellä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

8 6100 N:o 1349 Valtioneuvoston asetus rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, kumotaan rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta 25 päivänä elokuuta 2005 annetun valtioneuvoston asetuksen (653/2005) 6 :n 4 ja 6 kohta, sekä muutetaan 6 :n 2, 3, 5, 7, 9 12, 14 17, 19 ja 22 kohta seuraavasti: 6 Rajavyöhykkeen takaraja kulkee karttapisteiden ja maastokohtien kautta seuraavasti: 2. Virolahden kunta Lumiluoto Ulkoluoto Parrion luoteisranta Vanhasaaren luoteiskärki Vanhasaaren koilliskärki piste rajamerkistä VI/5 100 metriä länteen taitepiste, jonka koordinaatit ovat: leveys 60º , pituus 27º Rääntiön eteläkärki Rääntiön länsikärki Halsholmin länsiranta Halsholmin luoteiskärki Kivikkoluodon länsireuna Hiekkasaaren kärki Kiiskijärven silta tie Reinikkalaan tie Heinsuonpellolle rajanylityspaikan alue pl. piste Virolahden ja Miehikkälän kuntien rajalla 700 metriä valtakunnan rajasta. 3. Miehikkälän kunta Piste Virolahden ja Miehikkälän kuntien rajalla 700 metriä valtakunnan rajasta kärrytie Kolmikannankangas Urpalanjoki metsäautotie Rainionkangas metsäautotie Letkonkangas Urpalanjoki Nurmelanjärvi (mukaan lukien). 5. Lappeenrannan kaupunki Nurmelanjärven silta 800 metriä valtakunnan rajasta Kotilammen länsiranta piste tien mutkassa 620 metriä valtakunnan rajasta Mustasuontie piste Mustasuontien ja tien risteyksessä 900 metriä valtakunnan rajasta Kaltonjoentie Luotosen luoteisranta Valkjärven luoteisranta Uutela Hangasvuori Riepäs Höytiönjärven koillisranta Lähdesuo Hiiri Vainikkalan rajatarkastusasema Ojalampi piste Rakkolanjoella 800 metriä valtakunnan rajasta Alatalo Pekkalanrinteenmäen länsireunaa Kolari Kolarista tielle 3902 johtava tie tie 3902 rajanylityspaikan alue pl. Nuijamaan kirkonkylä Kirsiniemen eteläkärki Pohjola Myräjärven eteläkulma Vasemalampi (mukaan lukien) Turtianmäki piste tiellä valtakunnan rajasta 500 metriä Holmoinmäen länsireuna Kulmala niemi Suokumaanjärven etelärannalla metriä valtakunnan rajasta Mustalampi Rajaharjun tienristeys Holmanjoki Lappeenrannan kaupungin ja Imatran kaupungin rajalla.

9 N:o Imatran kaupunki Holmanjoki Lappeenrannan kaupungin ja Imatran kaupungin rajalla piste Kiurulan tiellä 600 metriä valtakunnan rajasta maantie Räikkölään piste Vuoksen länsirannalla 700 metriä valtakunnan rajasta Pelkolan tuontipuuterminaali Imatran tulli- ja raja-asema Pelkolan rajavartioasema tien risteys Karhusuolla Mustalampi Notkola piste Varpaanlahden koillisrannalla 500 metriä valtakunnan rajasta. 9. Rautjärven kunta Piste Helisevänjoella 500 metriä valtakunnan rajasta Oritlammen eteläranta piste Hiijärven lounaisrannalla 950 metriä valtakunnan rajasta Suurisaaren pohjoisrantaa piste Hiijärven koillisrannalla 400 metriä valtakunnan rajasta Uutela piste Variksenkylän tiellä 300 metriä valtakunnan rajasta piste Pitkäjärven etelärannalla 400 metriä valtakunnan rajasta piste Pitkäjärven pohjoisrannalla 200 metriä valtakunnan rajasta Myllysuon lounaiskulma Kaukosenmäki teiden ja risteys piste Kokkolanjoen rannalla 400 metriä valtakunnan rajasta Petritsanvaara. 10. Parikkalan kunta Peltola Sinkkosennurkka Joukionsalmi Kukkarolahden pohjoisranta piste Kukkarolahden itärannalla 500 metriä valtakunnan rajasta Pyörlampi tie 4012/14937 itäisimmän Saarilammin länsireuna piste 200 metriä rajamerkistä II/77 luoteeseen Suursuo piste Tyrjänjärven lounaisrannalla 500 metriä valtakunnan rajasta Tyrjänjärven ranta piste Tyrjänjärven pohjoisrannalla 750 metriä valtakunnan rajasta Haisuunvuoren länsipuoli tie 4011 Tyrämäen länsipuoli Ylä- Tyrjän länsiranta Myllyjoen suu Kurkelanjärven luoteisranta Soikulanlammen länsiranta Myötävaara Munalammen luoteispää Särkilammen luoteiskulma piste Korpijärven länsirannalla 600 metriä valtakunnan rajasta piste Korpijärven pohjoisrannalla 500 metriä valtakunnan rajasta Riihilammen itäpää Uukuniemen tullija raja-asema rajanylityspaikan alue pl. 2 /186 Paakalahden Herniemi piste Pyhäjärven rannassa 700 metriä rajamerkistä II/125 luoteeseen rantaviivaa Hevoskallio Kartunranta Eevanniemi Viklansaari Hietasaari Louhisaari lääninraja. 11. Kiteen kaupunki Lääninraja Maironniemi Sorronlahti tie Sorronlahteen tie Maironniemeen Pekkala tie Pekkalaan tie Paasuun Ilvesvaaran kaakkoispuoli tie Lamakkaan Lamakka Herrunsuo Längänsuo (mukaan lukien) Ojantaus Sikasalonsuo (mukaan lukien) Laskahonmaa tie Kesämaahan Kesämaa Kiermi (mukaan lukien) Kyrönlahti (mukaan lukien) Kyrönlahden luoteispuoli Kamarahkonkangas tie Kontturiin Kontturi Tarkkosenkangas Koivensalonkorpi Hyttilampi Välivaara tien pää Porento Iso Riihilammen kaakkoisranta Saunakangas piste kunnanrajalla Katihtapurossa 750 metriä rajamerkistä III/39 länteen. 12. Tohmajärven kunta Piste kunnanrajalla Katihtapurossa 750 metriä rajamerkistä III/39 länteen Vonganlammen eteläranta Kuikkasuo piste Rämeenjärven rannalla 800 metriä rajamerkistä III/49 luoteeseen Perä-Muskosta Rämeenjärvelle johtava tie Perä-Muskoon johtavaa tietä seuraten 350 metriä Lammassaari (mukaan lukien) Noittaa Jylmäkkö Kivisuo Kivisuolle johtava tie Niiralan tulli- ja raja-asema Alasuo tie Alasuolle Alasuon ja Värtslilän tien risteys Räykynvaara Sääperin kaakkoisranta Kunnas Onkilampi pohjoisranta piste Ryösiönjoessa 1150 metriä rajamerkistä III/83 pohjoiseen Tahkovaara (mukaan lukien) Hepovaaran luoteispää Jouhtenuksen pohjoisranta piste niemenkärjessä 850 metriä valtakunnan rajasta Kaitalampi (mukaan lukien) piste kunnanrajalla 500 metriä valtakunnan rajasta. 14. Ilomantsin kunta Kunnanrajan ja Kämppäkankaalle johtavan tien risteys kunnanrajaa Turveahonsuolle Turveahonsuon länsireunaa pohjoiseen Leppäkankaalle johtava tie Leppäkangas

10 6102 N:o 1349 Syrjänlammen itäranta Syrjänvaara Syrjänvaaralle johtava tie Jyrkilänvaara Mutalahden lakkautetulle rajavartioasemalle johtava tie Matosaaren itäpuoli Mustatsaaret Mustatsaaret luoteiskulma (mukaan lukien) Putsiniemi (mukaan lukien) Suursaari (mukaan lukien) Tervansaari piste (mukaan lukien) Simolampien kannas Kivilahdenkangas Rantala pl. Verkkosalmi Kontiovaara pl. Haapovaaraan johtava tie Lamanaho Rahelampi Ilomantsinlampi Mustankorvenkangas Lehtosaari (mukaan lukien) Kangaslammelle johtavaa tietä seuraten Konnukankangas Kalliovaara Leminahontie metsäautotien risteys 700 metriä valtakunnan rajasta Pitkäkankaalle johtavaa tietä seuraten Pitkäkangas Jokivaara Ritoniemi (mukaan lukien) Palolampi (mukaan lukien) metsäautotietä seuraten Pyöreäkankaalle 900 metriä Ilajan kämpältä kaakkoon metsäautotietä seuraten Syvälammen kankaalle Tapionaho Hanhilammille johtava puro Hanhilammit kaakkoisranta Virmavaaraan johtava tie Ylävänlampi Lahnajärvi (mukaan lukien) Virmajärvelle johtava tie pl. Virmajärvi (mukaan lukien) Liukkuaho Pitkäahosta Koidanvaaraan johtava tie Koidanvaara (mukaan lukien) Pirtupolku Kotavaara Pieni Kotavaara Nuottilammille johtavaa tietä seuraten Pitkäkankaalle ja Nuottilammenkankaalle johtavien teiden risteys Heinäahonkankaalle johtava tie Tepposenvaaraan johtavaa tietä seuraten Tepposenvaara Rosvohodunaho piste kunnanrajalla metriä valtakunnan rajasta. 15. Lieksan kaupunki Piste kunnanrajalla metriä valtakunnan rajasta kunnan rajaa pitkin Jorkanvaara Korpisalo Haapajärvi (mukaan lukien) Syvänlamminvaara Inari Honkavaara Lukanvaara Rännänlampi Lieksanjoen pohjoisrantaa Rompinmutka Säynäsemänlampi Kivilampi (mukaan lukien) Onkilampi Syvä- ja Matala-Kaiturien pohjoisrantaa Heinäjärvi Koivusaari Tuulijoki Matala Paavila Paavilankangas (mukaan lukien) Onnenkangas Laukkuvaara Tetrikangas Naulavaara Kaikukangas Tyrävaara Kortevaara Pitkäntammi Havukkasuo Kankkusenlampi Otrosvaara (mukaan lukien) metsäautotien ja lääninrajan leikkauspiste 1500 metriä valtakunnan rajasta. 16. Kuhmon kaupunki Metsäautotien ja lääninrajan leikkauspiste metriä valtakunnan rajasta Syvälammen kaakkoisranta piste Päälammen metsäautotiellä 1900 metriä valtakunnan rajasta metsäautotie piste Päälammen metsäautotiellä metriä valtakunnan rajasta Koirilammen eteläranta Kortelammen eteläranta metsäautotie Iso- Salmilampi Saralammen länsiranta Hirviaho tie Kuusijärven koillisrannalla Hoikanlampi Huotarinlampi Mustavaaran länsipuoli Keski-Rokon luoteisranta piste Rasivaaran tiellä metriä valtakunnan rajasta metsäautotie Rasivaara Salmilampi Iso Vuorijärvi Vonganjärvi Kaita-Kiekin länsiranta Peuralammen länsiranta Palosenjärven saaren länsiranta polku ja metsäautotie Hamaralammen kaakkoisrantaan Hamarapuro Pirttilampien luoteisranta metsäautotie Tulisuon lounaispuoli metsäautoteiden risteys Alajärven itäpuolella metsäautotie Joutensuon lounaiskulma Iso Joutenlammen luoteisranta Sorkkalammen lounaisranta Saksanlampi Määtänlampi Iso-Tahkonen Kannas Maaselänjärven lounaisranta lampi Löytösuolla Hämeenjärvi Mäntyjärven länsiranta Kuusijärvi Koivajan peltoaukea Karhuvaara Lehtolampi Karankojärven länsiranta Iso-Kangaslammen länsiranta lammen lounaisranta länteen Saukkovaarasta Erilampi Kiimavaaran peltoaukea piste Kostamustiellä 840 metriä valtakunnan rajasta Vartiuksen rajavartioasema piste Haapasuolla 840 metriä valtakunnan rajasta Iso Lahnajärven luoteisranta piste Kuhmon kaupungin ja Suomussalmen kunnan rajalla metriä valtakunnan rajasta. 17. Suomussalmen kunta Piste Kuhmon kaupungin ja Suomussalmen kunnan rajalla metriä valtakunnan rajasta tie Korkea-Pyhälamminaho Ta-

11 N:o pionlammen kaakkoisranta Vuokkijärven lounaisranta Savilaksin länsiranta Hietajärven Möttönen Rantala Autionpuronlampi Murhijärvi Kivijärven eteläranta Kiviniemen länsiranta Niskonniemen kaakkoisranta Kivijärvi Niskonniemen länsiranta Pitkäperjantailammen koillisranta Pienen Viianginjärven lounaisranta Viianginjärvi Pitkälampi Korpijärven eteläranta Kammarinlammen pohjoisranta Kaartojärvensärkät Ison Hangaslammen eteläranta Hukkakangas Raatejärven lounaisrannalla olevan niemen pohjoiskärki 300 metriä valtakunnan rajasta Sakkolammen kaakkoisranta Limpurinlammen eteläranta Matalalammen länsiranta Hoikkajärven luoteisranta Pieni Kivijärven eteläranta Pieni Kivijärvi Kivijärvi Syvänjärvestä laskevan puronsuu tie Kivijärven pohjoispuolella 400 metriä valtakunnan rajasta Syvänjärventie piste Syvänjärventien pohjoispäässä 350 metriä valtakunnan rajasta Haukilampi Karhukunnaan länsipää Särkänlatvanaho länsipää Särkkälammen eteläranta Levävaaran eteläpää Kirkelän eteläranta Kirkelän kaakkoisranta Yli-Karttimojärven eteläranta Yli-Karttimojärven itäpää Pieni Pirttijärvi koillisranta Kotilampi Hamppulampi Nauhalampi piste Hoikkajärven etelärannalla 700 metriä valtakunnan rajasta Mustalampi Niittylampi Martinpuron ja Matopuron yhtymäkohta Hoikkavaaran eteläreuna Lehtolammen pohjoisranta Kuismanpellon pohjoispää Pekanlamminsuon lampi Kalmokankaan luoteisreuna Iso Moukkorin länsiranta Soidinlampi piste Kovavaaran polulla 700 metriä valtakunnan rajasta Palonen piste Palosentiellä metriä valtakunnan rajasta Palosen tie Louhivaaran kaakkoispää piste Ölkynlammen länsirannalla 850 metriä valtakunnan rajasta Ylimmäinen Latvalampi koillisranta Luomajärven lounaisranta. 19. Sallan kunta Karvastekemäjärven länsiranta Kokonpesäjärvi Alanen Hangasjärvi länsiranta Saarijärvi läntisimmän Sokkalammen länsiranta Pilkkasiipilammen länsiranta Kapitvaaran tie piste Kapitvaaran tiellä metriä länteen valtakunnan rajasta Kapitvaaran länsipuoli Possoliseljän talvitie Possolijärven länsiranta Siekajärvi länsiranta piste Onkamo Siekakangas tiellä metriä länteen valtakunnan rajasta Kallunkisaari Sotiniemi Isolehto Murtovaara Pekelojanselkä Kolvivaara, metsäautotien itäpuoli Pekellehto Sallan raja-asema piste rautatiellä 800 metriä valtakunnan rajasta Tuohikylän tie Jängänpää piste Kiekkiojalla 500 metriä länteen valtakunnan rajasta piste Kuolajoella metriä valtakunnan rajasta Kiimakumpu Matsokkaharjun länsipää Korkiamännikkö Kerekkäojanlatvaselän länsipuoli Ylirovanvaaran länsipuoli piste Tenniöjoella metriä valtakunnan rajasta Pautatsilammen länsiranta Soidinvaara Patakankaan tie Käärmelammit Puolivälilammen länsiranta Saukkojärven kaakkoisranta Lautakotaoja piste Lautakotaojalla metriä länteen valtakunnan rajasta Sorsatunturin koillispuoli Jaltakkioivanmuristan tie piste Jaltakkioivanmuristan tiellä metriä länteen valtakunnan rajasta Ulmakkolampi Ulmakuusikon itäpuoli Ulmakuusikon talvitie piste Tuntsajoella metriä valtakunnan rajasta Kujakankaan tie piste tiellä Puitsitunturin lounaispuolella metriä länteen valtakunnan rajasta metrin etäisyydellä valtakunnan rajasta valtakunnan rajan suunnassa Sallan ja Savukosken kuntien väliselle rajalle. 22. Inarin kunta Piste Luttojoella metriä valtakunnan rajasta piste Luttojoella Raja-Joosepin kentän itäpuolella 340 metriä valtakunnan rajasta Luttojoelle ja museokenttään johtavien teiden risteys 740 metriä valtakunnan rajasta piste Ivalo-Raja-Jooseppi maantiellä 450 metriä valtakunnan rajasta piste Ivalo-Raja-Jooseppi maantiellä 200 metriä valtakunnan rajasta piste Ivalo-Raja-Jooseppi maantiellä metriä valtakunnan rajasta Iso Suorsajärven pohjoisranta Kippisjärven luoteisranta Vuáskujävrluobâl (mukaan lukien) Alempi Ahmas-

12 6104 N:o 1349 järvi lounaisranta Pyöriä Kiertusjärvi Pieni Siikajärvi länsiranta Iso Siikajärvi länsiranta Läntinen Palokotajärvi Kantojärvi Keskimmäinen järvi piste Ivalo- Virtaniemi maantiellä metriä valtakunnan rajasta piste Ivalo-Virtaniemi maantiellä 600 metriä valtakunnan rajasta Kessintie Suovaselkäjärvi Korppikurujärven pohjoisranta Kantojärven pohjoisranta Ristijärvi Käyräjärvi Muotkavaaran oja piste metriä länteen Muotkavaaran rajamerkistä piste nimetön lampi metriä luoteeseen Muotkavaaran rajamerkistä Muotkavaaran rajamerkki. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen voimaantulon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors Ylitarkastaja Anne Ihanus

13 6105 N:o 1350 Valtioneuvoston asetus valtakunnallisesta romaniasiain neuvottelukunnasta ja alueellisista romaniasiain neuvottelukunnista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, muutetaan valtakunnallisesta romaniasiain neuvottelukunnasta ja alueellisista romaniasiain neuvottelukunnista 4 päivänä joulukuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (1019/2003) 7 seuraavasti: 7 Alueelliset neuvottelukunnat Romaniväestön osallistumismahdollisuuksien sekä elinolosuhteiden edistämiseksi kunkin aluehallintoviraston toimialueella, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa, toimii aluehallintoviraston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama alueellinen romaniasiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on hoitaa alueellaan soveltuvin osin 2 :n 1 4 kohdassa mainittuja tehtäviä. Alueellinen neuvottelukunta asetetaan Etelä-Suomen, Lounais- Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen toimialueille. Lounais- Suomen aluehallintoviraston toimialueelle asetettu neuvottelukunta toimii Lounais-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen toimialueilla. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueelle asetettu neuvottelukunta toimii Pohjois-Suomen ja Lapin aluehallintovirastojen toimialueilla. Alueellisiin romaniasiain neuvottelukuntiin nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Neuvottelukunnassa on lisäksi 8 12 muuta jäsentä, joista vähintään puolet edustaa alueen romaniväestöä. Lounais-Suomen alueelliseen neuvottelukuntaan Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto nimeää puolet jäsenistä siten, että virasto nimeää puolet myös neuvottelukuntaan nimettävistä romaniväestön edustajista. Pohjois-Suomen alueelliseen neuvottelukuntaan Lapin aluehallintovirasto nimeää kaksi jäsentä, joista toinen edustaa alueen romaniväestöä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Nykyiset neuvottelukunnat jatkavat vuoden 2010 loppuun, kuitenkin siten, että nykyinen Länsi-Suomen alueellinen neuvottelukunta toimii Lounais-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen toimialueilla. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitusneuvos Maini Kosonen

14 6106 N:o 1351 Valtioneuvoston asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettavaan korvaukseen oikeutetuista palvelujen tuottajista Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 1 päivänä joulukuuta annetun erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 :n 3 momentin ja 47 a :n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 1115/1999: 1 Tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettavaan korvaukseen oikeutetut Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 :n 3 momentissa tarkoitettua korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan erikoissairaanhoitolain 47 :n 3 momentissa mainittujen palvelujen tuottajien lisäksi Invalidiliitto ry:n ylläpitämälle Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskukselle, Sairaala Orton Oy:lle, Reumasäätiön ylläpitämälle Reumasäätiön sairaalalle, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön ylläpitämälle Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronille, Suomen Punaisen Ristin ylläpitämälle SPR Veripalvelulle sekä Tekonivelsairaala Coxa Oy:lle siltä osin kuin asianomainen yliopisto on arvioinut niissä tehtyjen ja julkaistujen tutkimusten täyttävän edellä mainitussa lainkohdassa asetetut vaatimukset. 2 Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kustannuksiin suoritettavaan korvaukseen oikeutetut Erikoissairaanhoitolain 47 a :n 2 momentissa tarkoitettua korvausta lääkärin ja hammaslääkärin erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan erikoissairaanhoitolain 47 a :n 2 momentissa mainittujen palvelujentuottajien lisäksi Invalidiliitto ry:n ylläpitämälle Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskukselle, Sairaala Orton Oy:lle, Reumasäätiön ylläpitämälle Reumasäätiön sairaalalle, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutussäätiön ylläpitämälle Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronille, Suomen Punaisen Ristin ylläpitämälle SPR Veripalvelulle sekä Tekonivelsairaala Coxa Oy:lle siltä osin kuin yliopisto on käyttänyt niitä lääkärin tai hammaslääkärin erikoistumiskoulutukseen. 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettavaan korvaukseen oikeutetuista palvelujen tuottajista (1103/2005). Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanoon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitusneuvos Anne Koskela

15 N:o 1352 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vuoden 2010 liikenneturvallisuusmaksusta 6107 Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennevakuutuslain (279/1959) 18 a :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 361/1993: 1 Liikennevakuutuslain (279/1959) mukaista vakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden on suoritettava Liikennevakuutuskeskukselle vuonna 2010 liikennevakuutuslain 18 a :ssä tarkoitettu liikenneturvallisuusmaksu, joka on yhteensä euroa. Vakuutusyhtiöiden osuudet liikenneturvallisuusmaksusta määräytyvät niiden Suomessa vuonna 2010 saamien liikennevakuutuksen vakuutusmaksutulojen mukaisessa suhteessa. 2 Liikenneturvallisuusmaksusta tilitetään euroa Liikenneturvasta annetussa asetuksessa (843/1987) tarkoitetulle Liikenneturvalle ja euroa Ahvenanmaan maakuntahallinnolle liikenneturvallisuustyöhön. Jäljelle jäävä euroa on tarkoitettu Liikennevakuutuskeskuksen liikenneturvallisuuden kehittämistyöhön. 3 Kunkin vakuutusyhtiön on maksettava 1 :ssä tarkoitetusta maksuosuudestaan Liikennevakuutuskeskukselle neljännesvuosittain ennakkoa, joka määrätään yhtiön luotettavasti arvioiman vakuutusmaksutulon perusteella. Ensimmäinen ennakko on maksettava viimeistään 15 päivänä tammikuuta, toinen ennakko viimeistään 10 päivänä huhtikuuta, kolmas ennakko viimeistään 10 päivänä heinäkuuta ja neljäs ennakko viimeistään 10 päivänä lokakuuta. Ennakoiden ja vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaisten vakuutusmaksutulojen perusteella lasketun lopullisen maksuosuuden erotus otetaan huomioon vuoden 2011 kolmannen ennakon maksamisen yhteydessä. Liikennevakuutuskeskus tilittää Liikenneturvalle ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselle niiden osuudet liikenneturvallisuusmaksuista kahden vuorokauden kuluessa kunkin 1 momentissa mainitun ennakon eräpäivästä. 4 Liikennevakuutuskeskuksen on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys vuoden 2010 liikenneturvallisuusmaksun tilityksistä sekä Liikennevakuutuskeskuksen liikenneturvallisuuden kehittämistyöhön tarkoitetun maksuosuuden käyttämisestä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta Ahvenanmaan maakuntahallituksen on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle selvitys vuoden 2010 liikenneturvallisuusmaksun käyttämisestä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tätä asetusta sovelletaan vuoden 2010 liikenneturvallisuusmaksun perimiseksi. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Ylimatemaatikko Pertti Pulkkinen

16 6108 N:o 1353 Sisäasiainministeriön asetus maahanmuuttoasiain toimikunnasta annetun työministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan maahanmuuttoasiain toimikunnasta 27 päivänä huhtikuuta 2006 annetun työministeriön asetuksen (315/2006) 1 ja 3 sekä 4 :n 1 momentti seuraavasti: 1 Toimikunnan tarkoitus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi asettaa maahanmuuttoasiain toimikunnan. Toimikunta voidaan asettaa myös kahta tai useampaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialuetta varten yhteisenä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, aluehallintovirastoa, alueen työ- ja elinkeinotoimistoja ja kuntia maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisessä, yhteensovittamisessa ja muissa maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. 3 Toimikunnan kokoonpano Toimikunnassa on puheenjohtajan lisäksi enintään 14 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Toimikunnan puheenjohtajana toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen virkamies. Varapuheenjohtajan toimikunta valitsee jäsentensä keskuudesta. Toimikunta asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikunnan jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee edustaa: 1) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta; 2) aluehallintovirastoa; 3) maakunnan liittoa; 4) alueen keskeisiä kuntia ja työ- ja elinkeinotoimistoja; 5) kansalaisjärjestöjä; 6) muita toimikunnan alueen ja tehtävien kannalta oleellisia tahoja. Jos toimikunnan jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 4 Toimikunnan työskentely Toimikunnalla voi olla sivutoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Toimikunnalla voi olla muitakin sivutoimisia sihteereitä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors Lainsäädäntöneuvos Henri Helo

17 N:o 1354 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta 6109 Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21 päivänä toukokuuta 1999 annetun lain (621/1999) 34 :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, valtion maksuperustelain 8 laissa 348/1994 ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 laissa 495/2005: 1 Muiden viranomaisten kanssa samanlaatuiset suoritteet Valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Maahanmuuttovirasto perii liitteenä olevan maksutaulukon mukaisen kiinteän käsittelymaksun, ovat suoritteet, jotka koskevat: 1) paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä ensimmäistä oleskelulupaa; 2) paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä uutta määräaikaista oleskelulupaa (jatkolupa); 3) paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä pysyvää oleskelulupaa; 4) paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä oleskeluoikeuden rekisteröintiä tai oleskelukorttia; 5) oleskeluluvan siirtämistä toiseen matkustusasiakirjaan; 6) muukalaispassia tai pakolaisen matkustusasiakirjaa; sekä 7) viisumia. 2 Omakustannusarvoa alemmat julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Maahanmuuttovirasto perii sosiaalisista ja humanitaarisista taikka kansainvälisistä sopimuksista johtuvista 3 /186 syistä liitteenä olevan maksutaulukon mukaisen omakustannusarvoa alemman kiinteän käsittelymaksun, ovat suoritteet, jotka koskevat: 1) hakemusta Suomen kansalaisuuden saamiseksi tai siitä vapautumiseksi; 2) kansalaisuusilmoitusta; 3) vastausta kansalaisuusaseman määrittämistä koskevaan tiedusteluun; 4) muuta kuin 1 :n 1 kohdassa tarkoitettua ensimmäistä oleskelulupaa; 5) kadotetun tilalle annettavaa uutta muukalaispassia tai pakolaisen matkustusasiakirjaa; 6) hakemusta oleskeluluvan peruuttamatta jättämisestä; 7) hakemusta maahantulokiellon peruuttamiseksi; sekä 8) pyynnöstä annettavaa todistusta. 3 Maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet Maksua ei peritä: 1) määräaikaisesta oleskeluluvasta ulkomaalaiselta, joka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä; 2) kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta; 3) kansainvälistä suojelua saaneen ulkomaalaisen ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä, jolle haetaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella ennen kuin perheenkokoajalle on myönnetty pysyvä oleskelulupa; 4) ulkomaalaiselta, jolle myönnetään oleskelulupa sillä perusteella, että hän on ihmiskaupan uhri.

18 6110 N:o 1354 Maksua ei peritä edellä 2 :n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuista kansalaisuutta koskevista hakemuksista tai ilmoituksista lapsesta, joka on mukana huoltajansa hakemuksessa tai ilmoituksessa. Maksua kansalaisuusilmoituksesta ei peritä myöskään hakijalta, joka osoittaa osallistuneensa palvelukseen kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisena Suomen armeijassa vuosina käytyihin Suomen sotiin eikä hakijalta, joka osoittaa olleensa sotalapsena Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa toisen maailmansodan johdosta. Maksua viisumista tai oleskeluluvasta ei peritä, jos valtioiden kahdenkeskisissä tai muissa kansainvälisissä sopimuksissa on niin sovittu. 4 Muut maksulliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, joista Maahanmuuttovirasto perii liiketaloudellisin perustein määrättävät maksut, ovat seuraavat suoritteet: 1) selvitykset ja tutkimukset; 2) henkilöstön käyttö virka-aikana viraston ulkopuolisessa koulutus-, suunnittelu- ja muissa asiantuntijatehtävissä lukuun ottamatta tapauksia, jolloin tehtävien hoito tukee viraston maksutonta toimintaa; 3) kirjasto- ja tietopalvelut; 4) julkaisu- ja kustannuspalvelut; 5) ilmoitukset ja tiedotteet viraston julkaisuissa; 6) sähköiset tietotuotteet ja palvelut; 7) viraston hallinnassa olevien toimitilojen ja laitteiden käyttö sekä virasto- ja toimistopalvelut ulkopuolisille; 8) valokopiot ja muut jäljennökset; sekä 9) toimeksiantoon perustuva asiakirjojen lähettäminen ja postitus, mikäli nämä eivät sisälly aineistosta perittävään hintaan. 5 Julkisuuslakiin perustuvat maksulliset suoritteet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Maahanmuuttovirasto ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. 6 Maksun periminen ja palauttaminen Maksu hakemuksen käsittelystä peritään hakemusta jätettäessä etukäteen. Maksun perimisestä tehdään merkintä ulkomaalaisrekisteriin. Rekisteriin tehdään merkintä myös, jos maksua ei peritä. Maksua ei palauteta, jos hakemus peruutetaan sen jälkeen, kun sen käsittelyä koskevat toimenpiteet on aloitettu. Maksu palautetaan, jos hakemus on jätetty aiheetta viranomaisista johtuvista syistä. Maksu palautetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa vuoden 2010 loppuun. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors Lainsäädäntöneuvos Henri Helo

19 6111 Liite MAAHANMUUTTOVIRASTON MAKSULLISET JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET Suorite Maksu Peruste MUIDEN VIRANOMAISTEN KANSSA SAMANLAATUISET SUORITTEET Asia, joka koskee - paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä ensimmäistä oleskelulupaa /1 - paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä uutta määräaikaista oleskelulupaa (jatkolupa) /2 - paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä uutta määräaikaista oleskelulupaa (jatkolupa), hakija opiskelija tai alaikäinen /2 - paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä oleskelulupaa työnhakua varten /2 - paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä pysyvää oleskelulupaa /3 - paikallispoliisilta Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi siirrettyä oleskeluoikeuden rekisteröintiä tai oleskelukorttia /4 - oleskeluluvan siirtämistä toiseen matkustusasiakirjaan /5 - muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan myöntämistä /6 - muukalaispassia tai pakolaisen matkustusasiakirjaa (hylkäävä päätös) /6 - viisumia /7 - viisumia, alennettu maksu /7 OMAKUSTANNUSARVOA ALEMMAT SUORITTEET Asia, joka koskee - hakemusta Suomen kansalaisuuden saamiseksi tai siitä vapautumiseksi /1 - kansalaisuusilmoitusta /2 - kansalaisuusilmoitusta, hakija alaikäinen /2 - kansalaisuusaseman määrittämistä koskevaa tiedustelua /3 - ensimmäistä oleskelulupaa /4 - ensimmäistä oleskelulupaa työntekoa varten /4 - ensimmäistä oleskelulupaa opiskelua varten (UlkL 46 ) /4 - ensimmäistä oleskelulupaa, hakija alaikäinen /4

20 6112 N:o kadotetun tilalle annettavaa uutta muukalaispassia tai pakolaisen matkustusasiakirjaa /5 - hakemusta oleskeluluvan peruuttamatta jättämisestä (UlkL 58 3 mom.) /6 - hakemusta maahantulokiellon peruuttamiseksi /7 - pyynnöstä annettavaa todistusta /8 MAKSUA KOSKEVA MUUTOKSENHAKU Maksuvelvollinen, joka katsoo, että julkisoikeudellisesta suoritteesta määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia oikaisua Maahanmuuttovirastolta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuksen ratkaisijan päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja saa tiedon oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä (valtion maksuperustelaki 11 b ).

21 6113 N:o 1355 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkevaihdosta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan lääkevaihdosta 3 päivänä maaliskuuta 2003 annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (210/2003) 1 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 88/2009, seuraavasti: 1 Lääkelain 57 c :n 1 momentissa tarkoitettuun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luetteloon sisältyvien vaihtokelpoisten lääkevalmisteiden hinnat tulee ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle sekä lääkkeiden hintatietoja ylläpitäville Suomen Apteekkariliitto Finlands apotekareförbund ry:lle ja Yliopiston apteekille vähintään 21 päivää ennen kunkin vuosineljänneksen ensimmäistä päivää. Apteekilla on velvollisuus vaihtaa lääkärin määräämä lääkevalmiste ainoastaan sellaiseen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luetteloon sisältyvään lääkevalmisteeseen, jonka hinta on ilmoitettu mainitussa määräajassa ja joka on hinnaltaan halvin tai jonka hinnan ero halvimpaan valmisteeseen on lääkelain 57 b :n 1 momentin mukainen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallitussihteeri Sanna Pekkarinen

22 6114 N:o 1356 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeiden hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan lääkkeiden hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta ja hintailmoituksesta 27 päivänä maaliskuuta 2009 annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (201/2009) 3 :n 4 momentti, seuraavasti: 3 Korvattavuutta ja tukkuhintaa koskevaan hakemukseen liitettävät selvitykset Mitä 1 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin määräaikaisen korvattavuuden ja tukkuhinnan uudistamishakemusta ja rinnakkaisvalmisteen ja rinnakkaistuontivalmisteen, kliinisen ravintovalmisteen, perusvoiteen sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen erityisluvalla toimitetun lääkevalmisteen korvattavuutta ja tukkuhintaa koskevaa hakemusta. Uudistamishakemukseen on liitettävä selvitys siitä, onko korvattavuuden voimassaoloaikana saatu uutta tutkimustietoa tai käyttökokemusta seikoista, joilla voi olla vaikutusta korvattavuuden edellytyksiin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallitussihteeri Sanna Pekkarinen

23 6115 N:o 1357 Verohallinnon työjärjestys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009 Verohallinnosta 18 päivänä huhtikuuta 2008 annetun lain (237/2008) 5 :n 1 momentin, 7 :n 2 momentin, 9 :n 2 momentin ja 24 :n 1 momentin nojalla Verohallinnolle annetaan seuraava työjärjestys: YLEISTÄ 1 Soveltaminen Verohallinnon organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä yksiköiden toimivallasta ja päätoimipaikoista on, sen lisäksi mitä muutoin on säädetty tai määrätty, voimassa tämän työjärjestyksen määräykset. Verohallinnon taloushallinnon organisaatiosta ja tehtävistä, menettelyistä ja vastuista taloushallinnon tehtävissä sekä sisäisestä tarkastuksesta määrätään sen ohessa, mitä muutoin on säädetty, Verohallinnon taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO 2 Johtaminen Verohallintoa johtaa pääjohtaja. Verohallinnon yksikköä johtaa yksikön päällikkö. 3 Verohallinnon johtoryhmä ja kehitysjohtoryhmä Verohallinnon johtamisen tukena on johtoryhmä, joka avustaa pääjohtajaa ja Verohallinnon yksiköiden päälliköitä Verohallinnon ja sen yksiköiden johtamisessa. Johtoryhmään kuuluvat pääjohtaja, hänen määräämänsä Verohallinnon yksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja. Verohallinnon tietojärjestelmä- ja tietotekniikkahankkeiden johtamisen apuna on kehitysjohtoryhmä, johon kuuluvat pääjohtaja, tietohallintojohtaja sekä pääjohtajan määräämät muut Verohallinnon yksiköiden päälliköt. 4 Tulosohjaus Verohallinnolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi pääjohtaja asettaa Verohallinnon yksiköille ja Verohallituksen toimintayksiköille tulostavoitteet. Yksiköt ja Verohallituksen toimintayksiköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta pääjohtajalle tämän määrääminä ajankohtina. Yksikölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseksi yksikön päällikkö asettaa yksikön toimintayksiköille tulostavoitteet. Toimintayksiköt raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta yksikön päällikölle tämän määrääminä ajankohtina. 5 Oikeellisuuden ja yhdenmukaisuuden ohjaus Verohallinnon yksiköt huolehtivat tehtä-

24 6116 N:o 1357 viensä mukaisesti ja yhteistyössä muiden Verohallinnon yksiköiden kanssa Verohallinnon ratkaisukäytännön sekä menettelyiden oikeellisuudesta ja yhdenmukaisuudesta. 6 Yhteistoiminta ja työsuojelu Kaikkien Verohallinnon esimiestehtävissä toimivien virkamiesten on huolehdittava työsuojelusta ja siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa yhteistoimintaa ja työsuojelua koskevien säädösten ja sopimusten edellyttämällä tavalla. 7 Verohallinnon yksiköt Verohallinnosta annetun lain (237/2008) ja Verohallinnon yksiköistä 24 päivänä huhtikuuta 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan Verohallinnossa on 1) Verohallitus; 2) Itä-Suomen verovirasto; 3) Länsi-Suomen verovirasto; 4) Pohjois-Suomen verovirasto; 5) Sisä-Suomen verovirasto; 6) Uudenmaan verovirasto; 7) Konserniverokeskus; 8) Veronkantokeskus; 9) Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö; 10) Hallintopalvelu; ja 11) Tietohallinto. 8 Toimielimet Verohallinnossa on viraston strategista suunnittelua tukeva Verohallinnon neuvottelukunta. Verohallituksen yhteydessä on keskusverolautakunta. Jokaisessa verovirastossa ja Ahvenanmaan verotoimistossa on verotuksen oikaisulautakunta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä on oikeudenvalvontaa tukeva yhteistyöryhmä. YKSIKÖIDEN TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO Verohallitus 9 Verohallituksen tehtävät Verohallitus johtaa ja kehittää verotuksen toimittamista ja verovalvontaa sekä vastaa koko Verohallintoa koskevasta strategisesta suunnittelusta ja seurannasta, koko hallinnon toimintaa tukevista muista esikuntatehtävistä, kuten turvallisuus- ja viestintätehtävistä ja sisäisestä tarkastuksesta. Edellä 1 momentissa tarkoitettuina tehtävinä Verohallitus muun muassa: 1) vastaa Verohallinnon yksiköille asetettavien tulostavoitteiden valmistelusta ja seuraa niiden toteutumista; 2) vastaa Verohallinnon pitkän ja keskipitkän aikavälin suunnittelusta ja seurannasta, controller-toiminnosta sekä viestinnästä; 3) valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi Verohallinnon talousarvioehdotuksen ja lisätalousarvioehdotuksen; 4) vastaa valtiovarainministeriön ja Verohallinnon välisen tulostavoiteasiakirjan valmistelusta; 5) vastaa Verohallinnon sisäisestä tarkastuksesta sekä hallintokanteluiden valmistelusta pääjohtajan ratkaistavaksi; 6) vastaa Verohallinnon tietoturvallisuuteen ja muuhun turvallisuuteen liittyvästä ohjeistuksesta ja seurannasta; 7) valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi tehtäväalueelleen kuuluvat oikeussäännöt mukaan luettuna Verohallinnosta annetun lain 25 :n tarkoittamat verotusta koskevan toimivallan siirtoa koskevat määräykset; 8) osallistuu tehtäväalueelleen kuuluvien säännösten valmisteluun; 9) antaa tehtäväalueelleen kuuluvat yhtenäistämis- ja muut ohjeet; 10) valmistelee pääjohtajan ratkaistavaksi tehtäväalueelleen kuuluvat julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntöön liittyvät ohjeet; 11) vastaa tehtäväalueelleen kuuluvasta kansallisesta ja kansainvälisestä viranomaisyhteystyöstä, tietojenvaihdosta, virka-