PELASTUSSUUNNITELMA. Valimo / Renor Oy. helmikuu 2015

Transkriptio

1 PELASTUSSUUNNITELMA Valimo / Renor Oy helmikuu 2015 Tämä pelastussuunnitelma täyttää kiinteistön pelastussuunnittelulle asetetut lainmukaiset vaatimukset. Pelastussuunnitelmalla parannetaan kiinteistön turvallisuutta ja siihen on kerätty turvallisuustoiminnan kannalta oleellinen tieto. Suunnitelma on laadittu Renor Oy:n toimesta eikä sitä saa jakaa ulkopuolisille tai kopioida ilman Renor Oy:n lupaa.

2 Sisällysluettelo 1 PELASTUSSUUNNITELMAN SÄÄDÖSTAUSTA VASTUUT JA VELVOITTEET YLEIS- JA YHTEYSTIETOJA Yleinen hätänumero Pelastustoimen yhteystiedot TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ Turvallisuushenkilöstön tehtävät Kiinteistön turvallisuushenkilöstö ja yhteystiedot PALO- JA POISTUMISTURVALLISUUS Paloturvallisuus Pelastustie Nestekaasun ja palavan nesteen varastointi Tulitöiden paloturvallisuus Sähköpaloturvallisuus Poistumisturvallisuus KOKOONTUMISPAIKAT AVAINTENHALLINTA JA KULUNVALVONTA Avaintenhallinta käytännössä Kulunvalvonta käytännössä RISKIENARVIOINTI Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuusuhkien kartoitus ja analysointi OHJEITA POIKKEUSTILANTEISIIN VAARALLISET AINEET JA VAROITUSMERKIT

3 1 PELASTUSSUUNNITELMAN SÄÄDÖSTAUSTA Pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus perustuu pelastuslain (2011/379) sekä Valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (2011/407) vaatimuksiin Pelastuslaki 14 Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: - ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä - varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa - varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät - ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Pelastuslaki 15 Pelastussuunnitelma Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Järjestyslaki 5 Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää taikka muu esine tai aine aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Pelastussuunnitelma on tarkoitettu kiinteistössä olevien ihmisten turvallisuuden edistämiseksi sekä omaisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Omatoimisen varautumisen keinoin ja viranomaistoiminnan menetelmin kohteessa pyritään ehkäisemään tulipalojen, tapaturmien ja muiden vaaratilanteiden syntyä siten, että asiakkaiden turvallisuus, työntekijöiden terveys, omaisuus sekä viihtyisä ja turvallinen työn tekeminen kyetään turvaamaan kaikissa olosuhteissa. 3

4 2 VASTUUT JA VELVOITTEET Pelastussuunnitelma on - perehdytettävä kiinteistön kaikille toimijoille, aina myös uusille - tarkoitettu kiinteistön käyttäjille ohjeeksi päivittäiseen toimintaan - pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on tiedotettava toimijoille Jokaisen kiinteistössä toimivan on - osattava tehdä hätäilmoitus - tunnettava pelastussuunnitelman sisältö pääpiirteissään - osattava toimia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa - ilmoitettava havaitsemistaan riskitekijöistä kiinteistön edustajalle - noudatettava turvallisia työtapoja - tiedettävä poistumisreitit ja kokoontumispaikka - tiedettävä alkusammutusvälineiden ja ensiaputarvikkeiden sijainti ja osattava käyttää niitä oikein Työsuojelu Työturvallisuus Suunnitteluvelvollisuus Tietoturvallisuus Vuokralaisen ilmoitusvelvollisuus Vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus Toimintavelvollisuus Jokainen kiinteistössä vuokralla oleva yritys on velvollinen huolehtimaan työturvallisuuslain mukaisesta työsuojelutoiminnasta. Työntekijöille tulee antaa tarpeelliset ohjeet laitteiden ja välineiden käytöstä sekä toimintaohjeet onnettomuuksien varalle. Mikäli vuokralaisella on tiloissaan toimintaa, joka vaatii erillistä pelastus- tai turvallisuussuunnittelua (esim. ravintola tms.), on vuokralaisen velvollisuus huolehtia siitä, että velvoitteet tulevat täytetyksi. Jokainen vuokralla oleva yritys tai toimija on itse velvollinen huolehtimaan yrityksen tietoturvallisuudesta. Vuokralla olevan yrityksen tulee ilmoittaa kiinteistön turvallisuusvastaavalle tai johdolle kiinteistön turvallisuutta vaarantavista tekijöistä. Vuokranantaja on velvollinen ilmoittamaan vuokralaisille kiinteistön pelastustoimintaan ja turvallisuuteen vaikuttavista muutoksista. Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimintaan. 4

5 3 YLEIS- JA YHTEYSTIETOJA Taulukko 1: Kohteen yleistiedot Kohteen osoite Kuvaus kiinteistöstä Kiinteistöpäällikkö Askonkatu 13, Lahti Toimisto-, tuotanto- ja varastorakennus Timo Väisänen, Renor Oy Kiinteistön rakennusvuosi Kerrosten lukumäärä 6 / (kellari, toimistotila/tuotantotila/varastotila) Pinta-ala / tilavuus m 2 Ylläpitopäällikkö Tilapalveluvastaava Kiinteistöhoito klo (arkisin) Kiinteistöhoidon päivystys (iltaisin ja viikonloppuisin) Vartiointi klo Väestönsuoja Paloilmoitinkeskus Sähköpääkeskus ja muuntamot Veden pääsulku Lämmönjakohuone Ilmanvaihdon pysäytys Kokoontumispaikka Toni Pajulahti, Renor Oy Timo Paksunen, Renor Oy Kari Malminen, huoltomies Renor Oy Turvatiimi Oy (päivystysnumero) Vartiointiliikkeen toimesta piirivartiointi, Renor Oy:llä oma kameravalvonta Väestönsuojanhoitaja: Pertti Salmi, huoltomies Renor Oy, Paloilmoitinkeskuksen hoitaja: Pertti Salmi, huoltomies Renor Oy, kpl sähköpääkeskus / muuntamo (pohjoispuolella keskellä rakennusta (1 krs.), rakennuksen länsipuoli (1.krs)) Pääkytkin sähköpääkeskuksessa 2 kpl (kellarin tekninen tila ja 1.krs pohjoispuolen vuokralaistila) 2 kpl (kellarin tekninen tila ja 1.krs eteläpuolen tekninen tila (itäpuolen säätö)), 1 kpl pääsyöttölinja itäpuolen ljk:ssa Konehuoneista käyttökytkimistä. Käyttö: Kari Malminen, huoltomies Renor Oy, rakennuksen etelä- ja länsipuolen piha-alueet 5

6 3.1 Yleinen hätänumero Pelastuslaitos, sairaankuljetus ja poliisi 3.2 Pelastustoimen yhteystiedot Pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos puhelin: / phpela@phpela.fi LÄHIN PALOASEMA Paavolan Pelastusasema Mannerheiminkatu 24, Lahti Lääkinnälliset palvelut TERVEYSNEUVONTA Puhelin: MYRKYTYSTIETOKESKUS Puhelin: tai Väestönsuojelu LÄHIN VÄESTÖHÄLYTIN Ruolankatu 28, kerrostalon katolla Viranomaisten toimintavalmiusajat Taulukko 2: Toimintavalmiusajat (arvio) Palolaitos Sairaankuljetus Poliisi noin 5 minuuttia kohteeseen noin 5 minuuttia kohteeseen noin 5 minuuttia kohteeseen 6

7 4 TURVALLISUUSHENKILÖSTÖ Kohteeseen tulee nimetä turvallisuushenkilöstö, joka oman toimensa ohella ylläpitää ja valvoo turvallisuusasioiden toteutumista kohteessa. Turvallisuushenkilöstö johtaa kiinteistön turvallisuustoimintaa. Turvallisuushenkilöstö ei ole esimies- tai vastuuasemassa vaan on henkilö, joka pyrkii omalla toiminnallaan sekä positiivisella asenteellaan edistämään työympäristönsä turvallisuutta. Aktiivisella tiedottamisella ja omalla esimerkillä he saavat aikaan kiinnostusta ja ymmärrystä turvallisuusasioita kohtaan muiden yhteisissä tiloissa työskentelevien parissa. 4.1 Turvallisuushenkilöstön tehtävät TURVALLISUUSVASTAAVA - tiedottaa kiinteistön käyttäjiä turvallisuusasioissa - luo perusteet kiinteistön turvallisuustoiminnalle - osallistuu kiinteistössä tehtäviin palotarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan TURVALLISUUSVALVOJAT - pyrkivät arjen askareiden ohessa edistämään turvallisuuskulttuuria kiinteistössä - osallistuvat aktiivisesti turvallisuuskoulutuksiin ja ylläpitävät turvallisuusosaamistaan - valvovat ja esittävät korjausehdotuksia kiinteistön turvallisuudesta turvallisuusvastaavalle - raportoivat mahdolliset turvallisuusepäkohdat Renor Oy:lle VARTIOIMISLIIKE - vastaa kohteen turvallisuusvalvonnasta - pyrkii toiminnallaan ennaltaehkäisemään kiinteistöön kohdistuvia rikoksia VÄESTÖNSUOJANHOITAJA - vastaa siitä, että suoja on käytettävissä 72 tunnissa viranomaismääräyksestä - tarkastaa väestönsuojan toimintakunnon kerran vuodessa - väestönsuojan varusteiden ylläpito KIINTEISTÖHUOLTO - huolehtii kiinteistötekniikasta ja huolloista - vastaa piha-alueiden siisteydestä ja (talvi)kunnossapidosta - suorittaa toimenpiteitä vaaran estämiseksi (Järjestyslaki 2003/612, 5 ) 4.2 Kiinteistön turvallisuushenkilöstö ja yhteystiedot Taulukko 3: Kiinteistön turvallisuushenkilöstö Tehtävä Nimi Yhteystiedot Turvallisuusvastaava Turvallisuusvastaavan varahenkilö Toni Pajulahti Renor Oy Timo Väisänen Renor Oy puhelin: toni.pajulahti@renor.fi puhelin: timo.vaisanen@renor.fi 7

8 5 PALO- JA POISTUMISTURVALLISUUS Pelastuslaki velvoittaa suunnittelemaan, miten poistumisturvallisuus järjestetään kiinteistön evakuointitilanteessa, sekä miten sammutus- ja pelastustehtävät hoidetaan omatoimisen varautumisen osalta. 5.1 Paloturvallisuus - Osastoivat ovet ovat tärkeä osa rakennuksen palo-osastointia. Suljetut paloovet hidastavat savukaasujen ja palon leviämistä sekä vähentävät henkilöille ja omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja. - Osastoivat ovet tulee olla itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia - Palo-ovia ei saa kiilata auki - Porraskäytävissä sekä yleisillä käytävillä ei saa säilyttää mitään ylimääräistä tavaraa - Palokuorman määrät työpaikoilla ovat mahdollisimman pienet - Roskat ja jätteet viedään niille varattuun paikkaan - Läpiviennit ovat tukittu - Kuivanousut ovat merkitty opastein ja niiden edustat ovat tyhjiä (kts. pelastustoimikuva) - Jokaisen kiinteistössä työskentelevän tulee osata tehdä hätäilmoitus - Alkusammutuskaluston oikeaoppisen käytön osaaminen on suositeltavaa kaikilta kiinteistössä toimivilla - Alkusammuttimet ovat merkityillä paikoilla ja edustat ovat vapaana 5.2 Pelastustie Pelastustie on ajotie tai muu yhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta. Pelastustielle on järjestettävä ympärivuotinen kunnossapito. Kiinteistön vieressä olevat julkiset kadut sekä piha-alue toimivat pelastusteinä. 5.3 Nestekaasun ja palavan nesteen varastointi Toimitiloissa tai yhteisissä varastotiloissa ei saa säilyttää nestekaasua, helposti syttyviä palavia nesteitä eikä kaasuja sisältäviä aerosoleja ilman erillistä lupaa. Edellä mainittujen varastointi tulee tapahtua asianmukaisilla turvamerkinnöillä merkityissä tiloissa. 5.4 Tulitöiden paloturvallisuus Tulityöt ovat töitä, joissa syntyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Tulitöitä tekevällä, sitä valvovalla ja tulityöluvan myöntäjällä tulee olla voimassa oleva Tulityökortti. Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat mm. eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa, kermieristysten kuumentamalla tapahtuva kiinnitystyö, kaasu- ja kaarihitsaus, laikkaleikkaus, metallien hiontatyöt sekä poltto- ja kaarihitsaus. Kattotulitöiden tekijältä vaaditaan erillinen Katto- ja vedeneristystöiden tulityökortti. Tulitöitä tehtäessä on noudatettava vakuutusyhtiön Suojeluohjetta YTS15 Tulityöt ja Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt. 8

9 Tulityölupa laaditaan kirjallisena ja sille asetetaan määräaika. Uudelle tulityökohteelle on aina laadittava uusi tulityölupa. Tulityöpaikkaa lähellä olevat syttyvät rakenteet ovat suojattava, kasteltava tai syttyvä materiaali on poistettava. Tulitöitä ei saa aloittaa ennen kuin työskentelypaikka ja sen ympäristö on puhdistettu pölystä, öljystä tai muusta liasta. Tulityöluvan antaja määrää tarvittavan alkusammutuskaluston ja vartioinnin määrän. Tulityövartiointia on kuitenkin suoritettava tapauksesta riippumatta vähintään yksi (1) tunti tai tulityökohteeseen määritellyn mahdollisesti pidemmän ajan. Tulityöluvat kiinteistössä myöntävät tilapalveluvastaava Timo Paksunen tai ylläpitopäällikkö Toni Pajulahti. 5.5 Sähköpaloturvallisuus Tulipalot työpaikoilla saavat usein alkunsa koneista ja/tai (viallisista) sähkölaitteista. Myös tietoteknisissä laitteissa on palovaara. Turvallinen sähkölaitteiden käyttö lähtee käyttöohjeen lukemisesta ennen uuden laitteen käyttöönottoa. Epäkuntoisten sähkölaitteiden käyttö tulee lopettaa välittömästi, eikä niitä tule yrittää itse korjata. Herkästi päälle unohtuvat sähkölaitteet kuten kahvinkeittimet kannattaa varustaa kellokytkimillä. Kaikki tilat, joissa on sähkölaitteita, on hyödyllistä varustaa sammutuspeittein. Vioittuneet vilkkuvat loisteputket ja sytyttimet tulee vaihtaa. Vioittunut loisteputki voi kuumentua jopa 200 asteiseksi, aiheuttaen näin suuren palovaaran. Lisäksi vilkkuva valo kuluttaa huomattavasti enemmän sähköä. Sähkölaitteiden paikkaa arvioitaessa on otettava huomioon sähkönsaanti. Jatkojohdot ovat tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön, ei kiinteästi asennettavaksi. Laitevian ensioire on laitteen tai jatkojohdon kuumeneminen. Vioittuneet jatkojohdot tulee poistaa käytöstä välittömästi. Kuten muidenkin sähkölaitteiden kohdalla, myös kylmälaitteiden kunnosta on huolehdittava. Epäkuntoinen laite tulee toimittaa huoltoon. Kylmälaitteiden takana sijaitsevat jäähdytyskennot tulee imuroida vuosittain, mieluiten kahdesti vuodessa. Laitteen taakse kertyvä pöly on herkästi syttyvää ja aiheuttaa laitteen ylikuormitusta. Sähkökaappien edustat tulee pitää vapana kaikesta ylimääräisestä palokuormasta. Sähkökaappien sisällä ei saa säilyttää sinne kuulumattomia tavaroita. Teknisten tilojen siivous tulee tapahtua vähintään kerran vuodessa, mutta suositeltavaa olisi tehdä se osana viikko-/kuukausisiivousta. 9

10 5.6 Poistumisturvallisuus Rakennuksesta on useita poistumisreittejä. Työntekijöiden määrään suhteutettuna poistumisreitit ovat riittävät. - Uloskäytävät ovat aina pidettävä esteettöminä - Toimitiloista poistutaan lähimmän hätäpoistumistien kautta - Tilojen normaalin käytön aikana poistumiseen ei tarvita avainta - Savuiseen porraskäytävään ei saa poistua vaan on käytettävä vaihtoehtoista reittiä - Poistuttaessa on varmistuttava siitä, että tilat ovat tyhjät (varmistettava kaikkien ihmisten ulospääsy) - Viimeisenä poistuva sulkee ovet perässään ei lukkoon! - Poistumisen jälkeen siirrytään kokoontumispaikalle, jossa aloitetaan tarvittavat ensiaputoimet - Poistumiseen ei saa käyttää henkilö- eikä tavarahissiä Tilat voidaan tyhjentää ihmisistä nopeasti ja turvallisesti. 10

11 6 KOKOONTUMISPAIKAT Kokoontumispaikat ovat erikseen määritellyt sijainnit, jonne rakennuksesta poistuttaessa siirrytään. Kokoontumispaikoilla ilmoittaudutaan omalle esimiehelle, jotta saadaan tietoon mahdollisesti rakennukseen jääneet. Esimies ilmoittaa tilanteen eteenpäin kokoontumispaikan päällikölle. Kokoontumispaikat ovat merkitty oheisiin kuviin. Kokoontumispaikka: Rakennuksen itäpuoli (yhteinen Työkalutehtaan kanssa) Kokoontumispaikka: Rakennuksen länsipuoli 11

12 7 AVAINTENHALLINTA JA KULUNVALVONTA Yrityksessä tulee nimetä avainhallinnasta vastaava henkilö, jonka tehtäviin kuuluu kaikki avainhallintaan ja lukitukseen liittyvät asiat. Avaimien luovutus tapahtuu kuittausta vastaan käyttötarpeen mukaan ja luovutetuista avaimista pidetään kirjaa. Avainten palautuksessa on erityisesti otettava huomioon työsuhteen päättymiset. Avaimien luovutus kolmannelle osapuolelle on ehdottomasti kielletty. Avaimien säilytys tapahtuu lukitussa avainten säilytysyksikössä. Säilytysyksikkö tulee olla kiinnitetty valmistajan ohjeiden mukaisesti rakenteisiin. Säilytysyksikön avain tai koodi on säilytettävä eri huoneessa kuin missä säilytysyksikkö sijaitsee. Avaimien säilytys ja merkitseminen tulee tapahtua niin, että avainta ei pysty yhdistämään tiettyyn paikkaan. Lisäavaimien teettämisestä vastaa avainhallinnasta vastaava henkilö. Kulunvalvonnalla tarkoitetaan tietyllä alueella tai rakennuksessa teknisin järjestelyin toteutettua valvontaa. Kulunvalvonnalla pystytään kohdistamaan valvontaa oviin ja kulkuväyliin, tavoitteena lisätä alueen turvallisuutta ja ehkäistä ilkivaltaa estämällä kolmansien osapuolien pääsy heille kuulumattomiin tiloihin. Kulunvalvonnan avulla pystytään selvittämään kuka on liikkunut missä ja mihin aikaan yrityksen tiloissa ja paljastamaan kulkuoikeuksien väärinkäytökset nopeasti. 7.1 Avaintenhallinta käytännössä Avaimen vastaanottanut henkilö on vastuussa vastaanottamastaan avaimesta, sen huolellisesta käytöstä ja on velvollinen huolehtimaan siitä, että avain ei joudu kolmannen osapuolen käsiin. Avainta ei saa merkitä niin, että siitä kävisi ilmi, mihin tilaan/tiloihin sillä pääsee. Kadonneesta avaimesta on viipymättä ilmoitettava avaintenhallinnasta vastaavalle henkilölle. 7.2 Kulunvalvonta käytännössä Kulkulupa on henkilökohtainen ja sen luovuttaminen kolmannelle osapuolelle on ehdottomasti kielletty. Kulkuluvan hallinnassa on käytettävä samaa huolellisuutta kuin kiinteistön avainten hallinnassa. Kadonneesta kulkuluvasta on välittömästi ilmoitettava kulunvalvonnasta vastaavalle henkilölle. Avaintenhallinnasta ja kulunvalvonnasta vastaa tilapalveluvastaava Timo Paksunen. 12

13 8 RISKIENARVIOINTI Kohteen riskit ovat arvioitu ja kartoitettu riskikartoituksella. Tällä kartoituksella pyritään selvittämään mahdolliset riskit niiden todennäköisyyden sekä seurauksen että vahinkojen vakavuuden mukaan. 8.1 Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisyyn luetaan onnettomuuksien yleinen ehkäisy ja siihen liittyvä viranomaisten yhteistyö. Rakennusten turvallinen käyttö, viranomaisyhteistyö sekä koulutus ja harjoittelu luovat perustan laadukkaalle turvallisuustoiminnalle. Ulkoisia syttymissyitä ovat tuhopoltot, usein jätekatoksissa tai lastausalueilla. Tuhopolttoja tulee torjua tehostetusti muun muassa valaistuksen ja lukitusten keinoin. Ylimääräistä tavaraa ei tule säilyttää kiinteistön seinustoilla tai ympäristössä ja palokuormaa toimi- ja varastotiloissa tulee pyrkiä pienentämään. Tupakointi on kielletty sisätiloissa. 8.2 Onnettomuusuhkien kartoitus ja analysointi Pelastuslaki ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta velvoittavat kiinteistön haltijaa tai omistajaa muun muassa palo- ja henkilöturvallisuuden osalta tekemään riskienarvioinnin ennakoitavista vaaratilanteista ja niiden vaikutuksista, sekä suunnittelemaan toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Toimitiloissa on tehty riskikartoitus ja mietitty hallintakeinot riskitekijöiden hallitsemiseksi. Kiinteistön tärkeimmät suojattavat kohteet ovat ihmiset sekä kiinteä omaisuus. Riskikartoituksessa on huomioitu muun muassa tulipalon, vesivahingon, sähkökatkosten ja sairauskohtausten vaikutusta toimitilaan ja kiinteistöön. Myös rikosriskejä on arvioitu. Kiinteistön suurin yksittäinen riskitekijä on tulipalo, sen vakavan seurauksen perusteella. Kiinteistössä tulee varautua omatoimiseen palontorjuntaan sekä ylläpitää poistumisturvallisuutta ja ensiapuosaamista. 13

14 Taulukko 4: Kiinteistön riskikartoitus Riski ja sen alkusyy Riskin vaikutus Omatoiminen varautuminen Tulipalo - keittiö - sähkölaitteet - tekniset tilat - avotuli, kynttilät - tupakointi - tuhopoltto - tulityöt Sairaskohtaus - ruokaan tukehtuminen - sydänkohtaus tms. - epileptinen kohtaus Raideliikenneonnettomuus Tieliikenneonnettomuus Vesivahinko - putki-/vesikalustevaurio - ilkivalta Sähkönjakeluhäiriö Murto Sääilmiön aiheuttama vahinko - voimakas tuuli - runsas lumi, vesi Tapaturmat - syvät haavat - vakava kaatuminen - putoaminen - selkä- ja raajavammat - vakavat palovammat - silmävammat - sähköisku - henkinen kuormitus Välitön vaara ihmisille Merkittävät omaisuusvahingot Toiminnan keskeytyminen Tietojen menetys Yksittäiseen henkilöön kohdistuva vaaratilanne Omaisuusvahinko Rakenteellinen vaurio Kemikaalien leviäminen Henkilövahinko Omaisuusvahinko Kemikaalien leviäminen Henkilövahinko Omaisuusvahinko Toiminnan keskeytyminen Toiminnan hetkellinen keskeytyminen Tietojen menetys Taloudellinen menetys Rakenteellisen vauriot Henkilövahingot Henkilövahinko Taloudellinen menetys (sairasloma) Paloilmoitinjärjestelmä palon aikaisen havaitsemisen mahdollistamiseksi ja toimenpiteiden käynnistämiseksi Savunpoistojärjestelmä savun poistamiseksi Alkusammutusvälineet ja henkilöstön alkusammutustaidot Poistumisreitit ja pelastustie pidetään vapaina kulkua varten Kiinteistön huolto ja kunnossapito Työntekijän ensiaputaidot Pelastustiet pidetään vapaina Työntekijöiden hätäilmoituksen tekeminen ja toiminta poikkeustilanteissa Työntekijöiden hätäilmoituksen tekeminen ja toiminta poikkeustilanteissa Vesisulkujen sijainnit ovat merkitty ja työntekijöiden tiedossa Kiinteistötekniikan huoltotoimet Vesisululle on esteetön pääsy Varajärjestelmät, akustot ja tietojen varmuuskopiointi Rakenteellinen murtosuojaus ja lukitus Kameravalvonta Kiinteistön huolto ja kunnossapitotoimet Ensiaputaidot ja -välineet Työpaikan vaarojen arviointi ja niiden poistaminen Liukkauden torjunta sisällä ja ulkona Pelastustiet pidetään vapaina 14

15 9 OHJEITA POIKKEUSTILANTEISIIN Yleinen hätänumero Kerro, mitä on tapahtunut - Osoite ja kerros - Milloin on tapahtunut - Miten opastus tapahtumapaikalla järjestyy - Vastaa kysymyksiin - Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti - Älä lopeta puhelua, ennen kuin saat luvan Toiminta sairaskohtauksen sattuessa - Selvitä mitä on tapahtunut - Onko potilas hereillä, hengittääkö? - Soita hätänumeroon 112 ja kerro mitä on tapahtunut - Jos potilas hengittää, mutta ei ole tajuissaan, käännä hänet kylkiasentoon - Potilaan ollessa kylkiasennossa, tarkkaile hengitystä kunnes pelastusviranomainen saapuu paikalle - Jos potilas ei hengitä, aloita painelu-puhalluselvytys (30 painallusta ja 2 puhallusta) - Älä lopeta elvytystä ennen kuin saat siihen luvan pelastusviranomaiselta, hengitys palautuu tai voimasi loppuvat Toiminta tapaturman sattuessa - Selvitä mitä on tapahtunut - Estä lisävahinkojen sattuminen - Käynnistä ensiapu, käytä ensiapukaapin välineistöä ja tarvikkeita - Pienet vammat voidaan hoitaa paikanpäällä - Pyydä apua ensiaputaitoisilta - Suuremmissa vammoissa soita 112 Työntekijöiden paloturvallisuusohje - Miettikää yhdessä toimintasuunnitelma mahdollisten vaaratilanteiden varalle ja opetelkaa yhdessä toimimaan sovitusti - Varmistukaa siitä, että jokainen osaa tehdä hätäilmoituksen - Varmistakaa, että hätäpoistumisreitit ovat kulkukelpoiset, myös talvella ja kävelkää reitit läpi säännöllisesti - Opetelkaa käyttämään alkusammutuskalustoa oikein - Huolehtikaa kiinteistön pelastusteiden avoimuudesta ja esteettömyydestä - Tulipalotilanteessa sulkekaa väliovet, jotta savu ei leviä (etenkin porraskäytävät) Toiminta tulipalotilanteessa - Pelasta välittömästi vaarassa olevat ja loukkaantuneet turvaan - Yritä sammuttaa palo, jos se on turvallista - Hälytä apua hätänumerosta Sulje palo-ovi porraskäytävään kun poistut - Varoita kaikkia uhkaavasta tilanteesta! - Siirry yhteiselle kokoontumispaikalle ja opasta palokunta paikalle 15

16 Jos tulipalo on muualla kiinteistössä ja havaitset porraskäytävän täyttyvän savusta, niin älä poistu savuiseen porrashuoneeseen, vaan käytä vaihtoehtoista poistumisreittiä. Siirry kokoontumispaikalle ja odota pelastushenkilöstön toimintaohjeita. Toiminta onnettomuustilanteessa - Arvioi tilanne ja selvitä mitä on tapahtunut älä hätäänny - Pelasta ensin hengenvaarassa olevat ja siirrä loukkaantuneet turvaan - Älä kuitenkaan vaaranna omaa tai muiden henkeä - Estä lisäonnettomuudet - Aloita hätäensiapu välittömästi ja jatka kunnes ammattiapu saapuu paikalle - Tee hätäilmoitus yleiseen hätänumeroon Opasta pelastajat paikalle - Jos auttajia on useita, jakakaa tehtävät Rikollisissa uhkatilanteissa - Pyri herättämään sivullisten huomio tilanteeseen, huuda apua - Pakene ja soita poliisille hätänumeroon Puhelu tallentuu hätäkeskukseen, pidä linja auki vaikka et pystyisi puhumaan - Puhelimesi pystytään myös paikantamaan tarvittaessa Odottaessasi poliisin tuloa - Merkitse muistiin tuntomerkkejä henkilöistä, ajoneuvoista ja tapahtuma-ajoista - Älä mene tapahtumapaikalle yksin - Opasta poliisi paikalle, mikäli se on mahdollista Murtautumisen jälkeen - Ilmoita tapahtuneesta viipymättä poliisille hätänumeroon Älä sotke rikospaikkaa, sormen- tai jalanjälkiä. Älä koske esineisiin - Tiedustele, onko tapahtumalla ollut silminnäkijöitä, pyydä yhteystiedot - Laadi luettelo anastetusta omaisuudesta sekä mahdolliset kamaravalvonnan tallenteet ja toimita tiedot poliisille Rikosten ja ilkivallan ennaltaehkäisy - Ilmoita havaitsemistasi rakennuksen lukkoihin liittyvistä vioista kiinteistöhuollolle - Huolehdi toimitilojen ovien lukitsemisesta - Älä päästä ulkopuolisia kiinteistöön - Tee havaintoja epäilyttävistä kulkijoista, ota kuva jos mahdollista Pommiuhkaus - Ole rauhallinen ja ystävällinen, kiinnitä muiden läsnäolijoiden huomio - Älä keskeytä soittajaa, vaan kuuntele tarkkaan ja pyri pitämään puhelinyhteys mahdollisimman pitkään - Pyri selvittämään onko uhkaus aito, milloin ja missä pommi räjähtää, miltä se näyttää ja miksi se on asennettu - Ota yhteys turvallisuudesta vastaaviin henkilöihin ja kirjaa pommiuhkauksen sanamuoto tarkasti ylös. Kirjaa myös oliko uhkauksen tekijä mies vai nainen, millainen hänen puheensa ja asenteensa oli, kuuluiko taustaääniä 16

17 Uhkaava tai aggressiivinen henkilö - Pidä kädet näkyvissä ja vältä tuijottamista - Liiku rauhallisesti kääntämättä selkääsi uhkaajalle - Tilanteen eskaloituessa riittävä etäisyys on vähintään 3-4 metriä - Puhu lyhyesti ja selkeästi, myötäile - Älä vähättele tilannetta tai uhkaavasti käyttäytyvää henkilöä - Pyri pelaamaan aikaa, jotta lisäapu saapuisi paikalle Päihtynyt henkilö - Tarvittaessa henkilö voidaan poistaa rakennuksesta poliisin, järjestyksenvalvojan tai vartijan toimesta - Varmistettava, että henkilö pystyy huolehtimaan itsestään muutoin kutsuttava paikalle poliisi tai pelastusviranomainen

18 10 VAARALLISET AINEET JA VAROITUSMERKIT Työpaikalla voi joutua kosketuksiin vaarallisten aineiden kanssa. Näitä on käsiteltävä varovaisuutta noudattaen ja varastoitava asianmukaisesti. Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet tulee aina olla niitä käsittelevän henkilöstön saatavilla. Vaarallisissa aineissa on varoitusmerkinnät, jotka kertovat aineen vaikutuksista: Hapettava Kaasut, nesteet ja kiinteät aineet, jotka aiheuttavat toisen materiaalin palamisen tai myötävaikuttavat siihen Krooninen terveyshaitta Kemikaalit, jotka aiheuttavat pitkäaikaisia vaikutuksia, kuten syöpää, perimävaurioita tai sikiövaurioita. Paineen alaiset kaasut Kaasut, joita säilytetään astiassa paineen alaisena Räjähde Räjähtävät kemikaalit ja esineet Syttyvä Syttyvät nesteet ja niiden höyryt, kaasut, aerosolit ja kiinteät aineet Syövyttävä Kemikaalit, jotka syövyttävät ihoa tai metalleja tai aiheuttavat vakavia silmävaurioita Terveyshaitta Kemikaalit, jotka aiheuttavat iho- ja silmä-ärsytystä, allergisia ihoreaktioita, hengitysteiden ärsytystä, huimausta tai ovat välittömästi myrkyllisiä Välitön myrkytys Kemikaalit, jotka ovat välittömästi myrkyllisiä suun tai ihon kautta ja / tai hengitysteitse. Tällä merkillä varustetut kemikaalit voivat tappaa! Ympäristövaarat Ympäristölle vaaralliset kemikaalit 18