KITTILÄN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS ALUELÄMPÖLAITOKSEN ALUE

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS ALUELÄMPÖLAITOKSEN ALUE Asemakaavan selostus 0424-P13623 Vireilletulo LUONNOS

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus I 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT SALLAN KUNTA SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä Selostus koskee päivättyä asemakaavaluonnosta, jossa on esitetty kaksi kaavavaihtoehtoa. Asemakaavan muutos koskee yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta, korttelia 307 (AR) sekä puisto- ja leikkipuistoaluetta (VP,VK). Asemakaavamuutoksella ET-alue laajenee ja kevyen liikenteen aluevaraus muodostuu. Kaavan laatija: Projektipäällikkö: FCG Finnish Consulting Group Oy Aittatie 3, Rovaniemi Eva Persson Puurula, arkkit. SAFA p Kaavatyö on ohjannut Kittilän kunnan tekninen osasto Valtatie 15, Kittilä Yhteyshenkilö: maanmittaustekn. Veli-Matti Virtanen Kaava-alueen sijainti Ote Kittilän osoitekartasta ja suunnittelualueen rajaus

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus II Kaavan nimi ja tarkoitus Tarkastelun kohteena oleva alue sijaitsee Kittilän aluelämpölaitoksen korttelissa sekä viereen rajoittuvalla puistoalueella. en lisäksi asemakaavamuutoksen suunnittelu rajataan koskemaan korttelia 307 ja siihen rajoittuvia puisto- ja leikkipuistoalueita. Suunnittelualueen koko on yhteensä m2 ja se sijaitsee Kittilän kunnan omistamalla maalla. Kittilän Aluelämpö Oy:n tavoitteena on rakentaa turve- ja hakevarasto voimalansa viereen ja vuokrata alue Kittilän kunnalta. Tämä edellyttää kaavamuutosta. Asemakaavamuutoksessa huomioidaan Kittilän kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksessa merkitty ulkoilureitti.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...I 2 TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Rakennusjärjestys ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntynyt tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehtojen vaikutukset Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta ja vaikutuksista Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet Suhde maakuntakaavaan Suhde osayleiskaavaan Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 1 (14) 2 TIIVISTELMÄ Vireilletulosta on kuulutettu Kittilä-lehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä alkaen. Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Asemakaavan hyväksymiskäsittely Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Kittilä Aluelämpö Oy:n aluelämpölaitos on rakennettu 1980-luvun alussa. Savupiippu on uusittu Kaukolämpöverkosto on noin 12 km ja palvelee valtaosaa Kittilän kirkonkylän taajamasta. Verkostoon on kytketty yli 100 kiinteistöä. Polttoaineena käytetään turvetta ja puuhaketta. Aluelämpölaitos sijaitsee taajaman reunalla. Vieressä olevia rivitalotontteja kortteleissa 307 ja 308 ei ole vielä rakennettu. Aluelämpölaitoksen pihan pinta on asfalttia, laajennusalueella pääasiassa soraa. Alue on pengerretty ulkoilureittiin johtavan polun puolella. Suunnittelualueeseen kuuluvilla rivitalotonteilla kasvaa puustoa. Leikkipuistoksi ja puistoksi kaavoitetut alueet ovat myös puuston peittämiä. Alueella ei tunneta arvokkaita luontokohteita eikä sellaisia ole havaittu maastokäynnillä. Aluelämpölaitosrakennuksen pohja on noin 17,5 x 18,3 metriä. Sen vieressä on noin 7 x 5 m raskasöljykeskus sekä noin 3 x 13 m öljysäiliö. Savupiipun korkeus on 45 metriä. Julkisivun väri on punainen ja kattomuoto on pulpettikatto. Aluelämpölaitoksen naapurina on pääosin yksikerroksisia rivitaloja. Ulkoilureittiin johtava polku, joka lähtee Suotieltä, kulkee aluelämpölaitoksen eteläpuolella. Aluelämpölaitoksen tontille on ajoyhteys Linnatieltä. Suunnittelualue sijaitsee Kittilän kunnan omistamalla maalla.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 2 (14) Ilmakuva, suunnittelualue (Hannu Vallas 2008) Ilmakuva, suunnittelualue (Hannu Vallas 2008)

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 3 (14) Näkymä Aluelämpölaitoksen pihalta kortteli 305 Suotie Näkymä Aluelämpölaitoksen pihalta polku Suotieltä ulkoilureittiverkostoon, takana kortteli 308 Näkymä kohti Linnantietä Kortteli 305 Aluelämpölaitos Näkymä Linnantieltä Aluelämpölaitos Kortteli 304 tontti 3 Suunnittelualueen tilanne kuvattuna

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 4 (14) 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Asemakaavan suunnittelualue on Tunturi-Lapin maakuntakaava-alueella. Lapin liiton valtuusto hyväksyi maakuntakaavan kokouksessaan ja Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan päätöksellä N:o YM7/5222/2009 ja hylkäsi kaavaan kohdistuneet valitukset Yleiskaava Tunturi-Lapin maakuntakaava, ote Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) ja keskustatoimintojen alueeksi (c). Asemakaavan suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueella on vuonna 1985 laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava. Kittilän kirkonkylän alueelle laaditaan uusi oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavaehdotus on pidetty nähtävillä Osayleiskaava saatetaan valtuuston hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2011 alussa. Sekä lämpölaitoksen nykyinen alue että laajennusalue ovat kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksessa merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Kaavakarttaan on osoitettu ulkoilureitti ja reitin ympärillä oleva alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Kortteli 307 ja sen vieressä oleva puisto- ja leikkikenttäalue on osoitettu asuntoalueeksi (A).

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 5 (14) Ote osayleiskaavaehdotuksesta oooooo Ulkoilureitti Kevyen liikenteen reitti Asemakaava Alueella on voimassa Kirkonkylän asemakaava (osa-alue 3 ja 4), jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt ja Lääninhallitus vahvistanut U 524. Asemakaavassa puistoalueeksi merkitty alue (VP) ei nykyiseltä käytöltään vastaa puistoaluetta, vaan se on otettu osaksi lämpölaitoksen aluetta. Toteuttamatta ovat myös kortteli 307 ja suunnittelualueen ulkopuolella olevat korttelin 308 tontit 1 ja 2, joiden alueella tällä hetkellä kasvaa puustoa. Alueet on merkitty rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR), jossa rakennusoikeus on merkitty tehokkuuslukuna e=0,25. Kortteliin 307 rajoittuu rakentamaton leikkikentän alue (VK). Suunnittelualueeseen rajautuvat jalankululle ja pyöräilylle varatut kadut/tiet eivät ole toteutettuja.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 6 (14) Kittilän kirkonkylän voimassa oleva asemakaava, muutettava alue ET VP VK AR Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Puisto Leikkipuisto Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu/tie Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan ja ne ohjaavat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat suunnittelua koskevia velvoitteita. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitekokonaisuudet ovat: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 7 (14) Rakennusjärjestys Kittilän kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestyssääntö on astunut voimaan ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kittilän Aluelämpö Oy on esittänyt Kittilän kunnalle asemakaavamuutosta Kittilän kirkonkylässä tilalle Nikunpuisto RN:o 24: Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Kittilän kunnanhallitus päätti , että tekninen osasto laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja ilmoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti asemakaavoituksen vireilletulosta sekä pyytää tarjouksen asemakaavamuutoksen laatimisesta. Kunnanhallitus päätti hyväksyä konsultin kaavan laatijaksi sekä teknisen osaston laatimaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Yksityiset ja yhteisöt - alueen ja sen ympäristön maanomistajat ja haltijat - alueen ja sen ympäristön asukkaat - Kittilän Aluelämpö Oy - Kittilän Vesiosuuskunta - Rovakaira Oy - teleoperaattorit Viranomaiset - Kittilän kunta, Rakennus- ja ympäristölautakunta - Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - Lapin liitto - Lapin pelastuslaitos Kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtäville panosta on ilmoitettu kunnan ilmoitustaululla, kuulutettu Kittilä-lehdessä ja ilmoitettu kirjeitse kaavoitettavan alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville alkaen Kittilän kunnan tekniselle osastolle sekä Internet-sivulle Kaavatyön etenemisestä kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla ja internetissä sekä Kittilä-lehdessä.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 8 (14) Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (30 ) mukainen kuuleminen: Kaavan valmisteluaineisto (luonnos) asetetaan julkisesti nähtäville Kittilän kunnan tekniselle osastolle sekä Internet- sivulle osoitteeseen Kuulemisesta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, Kittilä-lehdessä ja kirjeitse kaavoitettavan alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajille. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (65 ) mukaisesti kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville Kittilän kunnan tekniselle osastolle sekä Internet-sivulle osoitteeseen Nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, Kittilä-lehdessä ja kirjeitse kaavoitettavan alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajille. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittely Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Maankäyttö- ja rakennuslain (66 ) mukainen neuvottelu ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa pidetään tarvittaessa Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on turvata aluelämpölaitoksen toiminta tulevaisuudessa laajentamalla ET-aluetta asemakaavassa. Asemakaavassa puistoalueeksi merkitty alue (VP) ei nykyiseltä käytöltään vastaa puistoaluetta, vaan se on otettu osaksi lämpölaitoksen aluetta. Kittilän Aluelämpö Oy:n tavoitteena on asemakaavamuutoksen jälkeen vuokrata alue Kittilän kunnalta ja rakentaa alueelle polttoainevarasto turpeen ja hakkeen varastointia varten. Varasto pitäisi polttoaineen kuivana ja näin ollen laatu säilyisi parempana. Varasto estäisi myös tuulessa polttoaineesta lähtevän pölyn levittämistä. Varasto on alustavasti tarkoitus toteuttaa kevyenä pressuhallina, 25 m leveänä ja m pitkänä. Sisäistä korkeutta tarvitaan 6 m, jolloin katon harjakorkeus olisi noin 9-10 m. Asemakaavassa toteuttamatta jääneiden alueiden osalta tavoitteena on asuinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden säilyminen. ET-alueen laajennus on hyväksymisvaiheessa olevan osayleiskaavan mukainen. Osayleiskaavassa merkitty ulkoilureittiyhteys vastaa toteutettua polkua ja se tulee turvata asemakaavamerkinnällä. Koska sijainti on asuinalueen läheisyydessä, tulisi kiinnittää huomiota uusien rakennusten rakentamistapaan ja istutuksiin Prosessin aikana syntynyt tavoitteet Tavoitteet tarkentuvat valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikana mahdollisesti jätettyjen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 9 (14) 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen kuvaus Valmisteluvaiheessa asetetaan kaksi asemakaavan muutosvaihtoehtoa nähtäville. VE 1 Leikkipuiston alue (VK) ja kortteli 307 säilyvät muuttumattomina. Puistoalue (VP) poistuu. VE 2 Leikkipuistoalue (VK) muuttuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja kortteli 307 muuttuu puistoalueeksi (VP), johon on osoitettu leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Pinta-alojen vertailu (m 2 ): Nykyinen asemakaava VE 1 VE 2 ET 3307 AR 2912 VP 2715 VK 1602 pp 0 yhteensä m 2 ET 5589 AR 2912 VP 0 VK 1602 pp 433 ET 5589 AR 1602 VP 2912 VK 0 pp 433

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 10 (14) Vaihtoehtojen vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu: Arvioidut vaikutukset VE 1 VE 2 Rakennettuun ympäristöön Maisemaan ja taajamakuvaan Luontoon ja luonnonympäristöön Pinta- ja pohjavesiin Taloudelliset vaikutukset Yhdyskuntatekniset vaikutukset Kaava mahdollistaa suunnitellun varastorakennuksen tai hallin rakentamisen. Kaava mahdollistaa rivitalojen rakentamisen aluelämpölaitoksen naapurina korttelissa 307 saman verran ja samalla tavalla kuin nykykaavassa. (728 k- m 2 ) Asuinrakentaminen täydentää taajaman rakennetta. Leikkipuistoksi varattu alue palvelee kortteleita 307, 308, 310 ja 311. Varaus on riittävä. Varasto tulee näkymään ympäröiviin kortteleihin. Kaavaa toteuttaessa puusto kaadetaan rakentamisen tieltä AR-tontilla. ella ei ole huomioitavaa kasvillisuutta. Leikkipuistoalueeksi varatulla alueella puusto pääosin säilyy. Alueella ei tunneta arvokkaita luontokohteita. Alue on Kittilän vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Uusi varastorakennus ei aiheuta haittavaikutuksia. Rakentamisen tuomat taloudelliset vaikutukset. Olemassa olevia yhdyskuntateknisiä verkostoja käytetään hyväksi. Kaava mahdollistaa suunnitellun varastorakennuksen tai hallin rakentamisen. Kaava mahdollistaa rivitalojen rakentamisen korttelissa 310 vähemmän kuin nykykaavassa (400 k-m 2). Asuinrakentaminen täydentää taajaman rakennetta. Puistoksi varattu alue sisältäen leikkipuistoksi varatun alueen osan palvelee pääosin kortteleita 307, 308, 310 ja 311. Varaus on riittävä. Varasto tulee näkymään ympäröiviin kortteleihin. Puistoksi varattu alue toimii kuitenkin puskurina aluelämpölaitoksen ja asuinympäristön välillä. Puistoalue estää näkyvyyden kortteliin 310 ja osittain kortteliin 308. Kaavaa toteuttaessa puusto kaadetaan rakentamisen tieltä AR-tontilla. ella ei ole huomioitavaa kasvillisuutta. Puistoalueeksi varatulla alueella puusto pääosin säilyy. Alueella ei tunneta arvokkaita luontokohteita. Alue on Kittilän vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Uusi varastorakennus ei aiheuta haittavaikutuksia. Rakentamisen tuomat taloudelliset vaikutukset. Olemassa olevia yhdyskuntateknisiä verkostoja käytetään hyväksi.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 11 (14) Liikenteelliset vaikutukset ja liikenneturvallisuus Virkistykseen Kaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikennejärjestelyihin tai liikennemäärään eikä heikennä liikenneturvallisuutta. Kaavan toteuttaminen työllistää rakennusvaiheessa. Sosiaaliset vaikutukset Työllisyys Turvallisuusvaikutukset Aluelämpölaitoksen toimintaedellytykset turvataan. Varasto pitää polttoaineen kuivana ja niin laatu säilyy parempana. Ympäristön häiriötekijät Polttoainevaraston rakentaminen turpeen ja hakkeen varastointia varten vähentää tuulessa pölyn leviämisen riskiä. Kaavamuutos turvaa yhteyden taajamasta ulkoilureitistöön. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikennejärjestelyihin tai liikennemäärään eikä heikennä liikenneturvallisuutta. Kaavan toteuttaminen työllistää rakennusvaiheessa. Aluelämpölaitoksen toimintaedellytykset turvataan. Varasto pitää polttoaineen kuivana ja niin laatu säilyy parempana. Polttoainevaraston rakentaminen turpeen ja hakkeen varastointia varten vähentää tuulessa pölyn leviämisen riskiä. Kaavamuutos turvaa yhteyden taajamasta ulkoilureitistöön Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta ja vaikutuksista Vaihtoehdossa VE 1 rakennusoikeus AR -korttelissa pysyy samana kuin nykykaavassa, 728 k-m2. Vaihtoehdossa VE 2 rakennusoikeus on 400 k-m2 eli vähenee 328 k-m2 verrattuna nykyiseen asemakaavaan. Molemmissa vaihtoehdoissa leikkipuistoksi ja puistoksi merkittyjen alueiden pinta-ala vähenee verrattuna VP:n ja VK:n yhteenlaskettuun pinta-alaan nykyisessä asemakaavassa, eniten vaihtoehdossa VE 1. Molemmissa vaihtoehdoissa ET-alue laajenee saman verran niin, että nykyisessä asemakaavassa puistoalueeksi merkitty alue muuttuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Molemmissa vaihtoehdoissa yhteys ulkoilureittiin on sijoitettu nykyisen polun paikalle ja on merkitty jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi/tieksi. Vaihtoehdot eroavat toisistaan eniten asuinrakennusten sekä puiston/leikkipuiston aluevarausten koon ja sijainnin osalta. Vaihtoehdossa VE 2 on enemmän muutoksia verrattuna nykykaavaan. Asuinaluevaraus (AR) on muuttunut puistoaluevaraukseksi (VP) ja leikkipuistoaluevaraus (VK) on muuttunut asuinaluevaraukseksi (AR). Puistovaraus on vaihtoehdossa VE 2 isompi ja se toimii näköalaesteenä ja puskurina aluelämpölaitoksen ja asuinkorttelien välillä Asemakaavan ratkaisun valinta ja perusteet Suhde maakuntakaavaan Asemakaavaratkaisun valinnassa huomioidaan nähtävilläolon aikana saapuneet mielipiteet ja lausunnot. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 12 (14) Suhde osayleiskaavaan Asemakaavamuutos toteuttaa hyväksymisvaiheessa olevan osayleiskaavan tavoitteet seuraavasti: - ET-alueen laajennus on osayleiskaavan mukainen. - Osayleiskaavaan merkitty ulkoilureittiyhteys merkittään asemakaavaan Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaavan muutos ottaa huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita seuraavasti: - edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä parantamalla puuhakkeella ja turpeella toimivan aluelämpölaitoksen toimintaedellytyksiä. - edistää luonnon virkistyskäyttöä turvaamalla yhteyden taajamasta ulkoilureittiin. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Täydennetään kaavavaihtoehdon valinnan jälkeen. Asemakaavavaihtoehtojen vaikutukset on kuvattu kohdassa 4.5.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 13 (14) 5.1 Kaavamerkinnät ja määräykset

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavan selostus 14 (14) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. Toteutusta ohjaa kunnan rakennusvalvonta. Alueen toteutuksessa tulee huomioida palo- ja pelastusviranomaisten ohjeet. Koska aluelämpökeskuksen sijainti on asuinalueen läheisyydessä, tulisi varaston suunnittelussa huomioida väritys, materiaalivalinta, sijainti ja muu rakentamistapa sekä istutukset niin, että asuinalueen viihtyisyys säilyy. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Seppo Arvio Aluepäällikkö, ins. Laatinut: Eva Persson Puurula projektipäällikkö, arkkit. SAFA