täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä uudis vällä tavalla. Tuomitun muuntorangaistuksen jon työtä. Sakotettujen haastaminen muunto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä uudis vällä tavalla. Tuomitun muuntorangaistuksen jon työtä. Sakotettujen haastaminen muunto"

Transkriptio

1 9206/75 riittävän teholdcaasti. Täytäntöönpanomenette Sakkojen täytäntöönpano ei nykyisin toimi lyä ei ole saatu kohdistumaan kaikkiin sakkoon tuomittuihin. Sakoista etsintäkuulutettu jen määrä on tuntuvasti lisääntynyt. Perussyynä ilmenneisiin epäkohtiin on, että sakkojen rahana periminen ei ole riittävän te hokasta. Sakkojen tätäntöönpanotoimi niin teellisesti organisoitu. Ulosottoviranomaisilla ei kaaseen suorittamiseen tarvittavia tietoja sako desta. Huomattavan suuri osa ulosottomiehille taan etsintäkuuluttamaan. keva menettely on nykyisellään raskassoutuinen yhteydessä ole ollut mahdollista ryhtyä. Sak kojen täytäntöönpanomenettely on kuitenkin peammaksi. Esityksellä pyritään sakkojen täy tomiksi osoittautuneiden perimis- ja ulosotto toimien jälkeen sakotettu haastetaan sakon ja aiheuttaa etenkin ulosottoviranomaisffle pal perittäväksi tulleista sakkoasioista joudutaan jatkuvasti siirtämään ulosottopiiristä toiseen. Merkittävin haitta tietojen puutteesta on kui tetun asuinpaikasta sekä tuloista ja omaisuu ole käytettävissä täytäntöönpanotoimen tehok Sakon muuntorangaistuksen määräämistä kos vällä tavalla. Tuomitun muuntorangaistuksen saatava nykyistä yksinkertaisemmaksi ja no maksamiseen riittävän haasteajan jälkeen pidet kuin täytäntöönpanotoimi yleensäkin on puut tenkin se, että suurta osaa sakotetuista ei ta voiteta ulosottoperinnässä, vaan heidät joudu jon työtä. Sakotettujen haastaminen muunto rangaistusmenettelyyn ei ole sujunut tyydyttä täytäntöönpanokin on ollut monimutkaista. Tilanteen korjaamiseksi esitetään sakkojen täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä uudis tettavaksi. Sakkojen varsinaista perintätointa ratkaisevasti parantaviin uudistuksiin ei tässä täntöönpano saamaan sellaiseksi, että tulokset heissa mahdollisuus sakon maksamiseen rahana olo ei poliisin haastaessa olisi enää tarpeen. sin olisi tavoittaessaan sakosta etsintäkuulute messa sekä muuna aikana ja muussa paikassa voisi lykätä nimenomaan sakon maksamista ei ole saatu perityksi ulosottotoimin eikä mak täntöönpano johdonmukaisesti eteneväksi ja va tävään muuntorangaistusmenettelyyn. Tämän jälkeen muuntorangaistusmenettely on pyrit pantava täytäntöön joutuisasti. Saattamalla täy pyritään siihen, että sakkoja maksettaisiin ra Muuntorangaistusmenettelyn vireffie panon nopeuttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi olisi hana nykyistä enemmän. tävä saattamaan loppuun ja muuntorangaistus raamalla samalla sakotetulle menettelyn eri vai telyyn, jollei sakotettu tällöin välittömästi maksa sakkoaan. Ulosottoviranomaisen läsnä miseksi esitetään, että tällainen asia olisi mah Säännös, jonka mukaan tuomioistuin voi selle sakon perimistoirnien jatkamista varten. Keskeisimmät uudistusehdotukset ovat seu raavat: sunlykkäyksen myöntämiseen ole syytä. Polii dollista käsitellä ns. yhden miehen tuomioistui ulosottoviranomaisen haastettava sakotettu muuntorangaistusmenettelyyn heti kun sakkoa tun haastettava hänet muuntorangaistusmenet Muuntorangaistusta koskevan oikeudenkäyn timenettelyn nopeuttamiseksi ja yksinkertaista kuin mitä alioikeuden istunnoista yleensä on yksinkertaistettava. Oikeudenkäyntiä ei enää suutta siirtää asiaa takaisin ulosottoviranomai istuimella ei myöskään enää olisi mahdoffi määrätty. Pöytäldrjan ja tuomion muotoa olisi varten, vaan ainoastaan samoilla perusteilla kuin rikosoikeudenkäynnin yleensä. Tuomio määrätä muuntorangaistuksen täytäntöönpanon LLINEN SISÄLTÖ.

2 ehdotetaan kumottavaksi. ei mainitun asetuksen 2 luvun uuden 1 e säännöksen mukaan kuiten1caan voitaisi panna täytäntöön sinä aikana, jona muuntorangaistuk seen tuomittu on hoidettavanahuoltolassa tai lastensuojelulaitoksessa. Lisäksi olisi ulosotto miehen lykättävä muuntorangaistuksen täytän töönpanoa sakotetun pyynnöstä kolmella kuukaudella siitä, kun sakotettu on päästetty huol tolasta tai lastensuojelulaitoksesta. Täytäntöönedellytyksin voitaisiin saamisten täytäntöönpa nosta luopua. Sakkojen etuoikeusasemaa ulosotossa ja kon kurssissa ehdotetaan muutettavaksi siten, että sakko tulisi samaan asemaan muiden etuoikeu dettomien saatavien kanssa. Sakkojen täytäntöönpanoa pyritään lisäksi yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan useilla asetusteitse toteutettavifia uudistuksila. YLEISPERUSTELUTO Sakkojen täytäntöönpanosäännösten kehitys. Sakkorangaistuksen käyttämisessä on kuiten kin kaksi merkittävää ongelmaa. Ensiksikin on Sakko on yleisimmin tuomittu rangaistus vaikeutena saada sakkorangaistus kohdistu maassamme. Viime vuosina on sakkoon tuo- maan yhtä tuntuvana eri varallisuusasemassa mittujen osuus ensimmäisessä oikeusasteessa oleviin henkilöihin. Lisäksi on vaikea ratkaista, rangaistukseen tuomituista ollut seuraava: kuinka on meneteltävä silloin kun sakko on.. jäänyt rahana perimättä. Vuosi Rangaistukseen Naista sak- Sakkoon tuomit-... tuomittuja koon tuo- tujen ¾-osuus Paivasakkojarjestelma otettiin Suomessa yhteensä mittuja rangaistukseen käyttöön vuonna Ennen silloin toteu tuomituista tettua lainmuutosta sakot tuomittiin määrämar koin eli ns. rahasakkoina. Päiväsakkojärjestel mään siirtymisen pääasiallisena perusteena oli $ hallituksen esityksen mukaan (hail. esitys n:o 196$ 22$ /1920 vp.) pyrkimys saada rangaistus koh distumaan oikeudenmukaisesti eri varallisuus asemassa oleviin henkilöihin. Samalla pyrittiin järjestelmään, joka tekisi sakon suuruuden en tistä riippumattomammaksi rahan arvon vaih Noin 80 % sakoista määrätään rangaistus- teluista markan arvo oli hallituksen esityk määräysmenettelyssä. sen antamisaj ankohtaan mennessä laskenut kah Sakkorangaistus on useimmiten vapausran- denteentoista osaan sotia edehäneestä arvostaan. gaistusta käyttökelpoisempi seuraamusmuoto. Päiväsakkojärjestelmää puollettiin myös sillä Siihen ei liity samoja haitallisia vaikutuksia perusteella, että rangaistuksen yleis- ja erityis kuin laitosseuraamuksiin. estävyyden kannalta on eduksi, jos sakkotuo

3 mukaan, vaan muuntorangaistukse määräämi nen olisi jätettävä tuomi6istuimen harkitta uudessa oikeudenkäynnissä. Sälisi voitu maksamatta. Hallitus katsoi ktiltenkin olevan hin, ar den 1921 useaan ot myös selvittää, mistä syystä Iq oli jäänyt vaksi kussakin tapauksessa... syyta. teeseen virefflä1, sianjtua eri komiteoiden miseksi. Ehdotuksen mukaan sakon maksami ta. Mujpgaistus olisi ehdotuksen mukaan vioitiin selviteltävänä valmistui oikeusministeriössä nen osittain ja maksunlykkäyksen myöntämi vuonna 1941 ehdotus sakkorangaistuksen täy Sal& ilnen on vuo LIJ - kilr sefldcoi jajstettavassa kaikkein rätä jo sakkoa tuomittaessa kiinteän asteikon täntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudista nen olisi tullut mahdolliseksi. Edelleen ehdo suurempi, j ätettäisiin vankeudeksi muuntamat ta, ellei sakon maksant jättäminen johtunut tull.tärättäväksi vasta eriifisessä oikeudenkäynnissä, mikäli sakoretzjäyttäytyminen an lausunnossa korkein oikeus katsoi, etteivät eh sakkoon tuomittuja joutumas ta kärsimään tävä erillisessä oikeudenkäynnissä.jolloin se rammaksi tai lievemmäksi. Uudistussuunnitel Vuonna 1963 annettu hallituksen esitys toi siihen 1,aihetta. Ehdtiiksesta antamassaan (hail. esitys n:o 13/1963 vp.) johti samana myos voitaisiin maarata saannonmuiista anka ma kuitenkin raukei tässä vaiheessa. muuntorangaistusta. Korkein oikeus esittikin, sakoternnkpittelusta,.tai huolimattomuudes että sakon muuntorangaistiista ei tulisi mää tettiin, että sakko, joka ei olisi 20 päiväsakjcoa että sakon muuntorangaistus olisi aina määrät dotetut toimenpiteet riittävässä määrin 1estäisi Sakon määräämistä koskevat perussäännök set ovat rikoslain 2 luvun 4 :ssä. Sakkoran Sakkorangaistusta ja sen täytäntöönpanoa koskevat nykyiset säännökset. tys sakkorangaistusta ja sen täytäntöönpanoa 180 päivästä 90 päivään vankeutta. dotuksesta antaassaan lausunnossa laintarkas tuskunta puplsi eriifiseen xnuuntomenettelyyn esitti, etteivät sinomäaijperimisn tehosta muuntomenettelyyn siirtymiseen liittyviä kysy tavien sakkojen muuntorangaistuksen enim Vuoden 196%. uudistukseen johtaneesta eh siirtymistä. ij Perust i; laintarkastuskunta tävästi muuntorangaistuksen sovittajien mää kivaliokunta ilmoitti pitävänsä tärkeänä, että uudistuksesta saatavien kokemusten pohjalta. mäisaika 10 vuodesta 180 päivään vankeutta. miseen tähtäävät toimenpiteet vähentäisi riit esityksen käsittelyn yhteydessä eduskunnan la sakkolainsäädäntöä kehitettäisiin edelleen Vuoden 1968 alussa annettiin sakkorangais tuksen täytäntöönpanosta hankittujen selvitys lainsäädäntötoimiin vuonna rt1969. Vuoden ten ja siltä saatujen kokemusten pohjalta esi koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (hail. enimmäismäärä 300 päiväsakosta 120 päivä sakkoon ja muuntorangaistuksen enimmäisaika torangaistusmenettelyyn. Samassa.. tyneet sakkorangaistuksen erityiset enimmäis rikoksesta tuomittavan sakkorangaistuksen poistettiin rikoslakiin ja muihin lakeihin sisäl yhteydessä sella alennettiin myös yhdellä kertaa suoritet rää. Hallitus katsoi kuitenkin, ettei erifiiseen esitys n:o 174/1967 vp.). Tämä esitys johti myksiä ollut tarpeeksi selvitetty. Haffituksen 1969 uudistuksessa siirryttiin eriifiseen muun ja vähimmäismäärät sekä alennettiin yhdestä

4 hänen maksukykyynsä vaikuttavat seikat. Myös uhkasakkoa pakkokeinona asetettaessa tulee ot taa huomioon tuomittavan maksukyky. Sakkojen perintää koskevat perussäännökset ovat rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 1 5 :ssä ja sakkorangais tuksen sekä eräiden muiden rikosoikeudeifisten seuraamusten ja valtiolle maksettavaksi tuo mittujen korvausten täytäntöönpanosta ulos ottotoimin annetussa laissa. Sakkoa määrät täessä sakotetulle annetaan tilillepanokortti sa kon maksamista varten. Sakon määrännyt tuo mioistuin, rangaistusmääräystuomari tai hallin noifinen viranomainen merkitsee tuomitse mansa sakot sakkoluetteloon ja lähettää otteen sakkoluettelosta kuukausittain lääninhallituk selle. Lääninhallituksessa sakkoluetteloon teh dään merkinnät ennakolta suoritetuista mak suista ja tarkistetaan sakkopäätöksen lainvoi rnaisuus. Maksamatta jääneitä sakkoja koske vat otteet lääninhallitus lähettää täytäntöön pantavaksi kunkin tuomitun asuinpaikan ulos ottomiehelle. Lääninhallituksilta saatujen tieto jen mukaan perittäväksi tulleiden sakkojen ra hamääris tä kertyy ennakkomaksuina nykyisin noin puolet. Jos sakotettu ei maksa sakkoa ennakolta, sakko tulee ulosottomiehen perittäväksi 3 5 kuukauden kuluttua sakon määräämisestä. Mi käli sakotettu ei suorita sakkoaan ulosotto viranomaisen antaman maksukehotuksen perus teella, ulosottomiehen on ryhdyttävä toimiin sakon perimiseksi ulosottotoimin. Kun sakon täytäntöönpanossa on todettu, että sakotetun maksamat ja häneltä mahdollisesti ulosotetut kaan varat eivät ole riittäneet sakon koko mää rän maksamiseen, ulosottomiehen on siirret tävä asia viralliselle syyttäjälle muuntorangais tuksen määräämistä koskevan oikeudenkäyn nin vireifiepanemista varten. huolehdittava siltä, että sakotettu etsintäkuu lutetaan maksamatta jääneestä sakosta. Paitsi sakkoon tuomittujen etsintäkuuluttamisesta lääninhallituksen on huolehdittava myös niiden henkilöiden etsintäkuuluttamisesta, jotka on tuomittu menettämään valtiolle määrätty rahamäärä rikoksen johdosta saatuna taloudeifisena hyötynä tai omaisuuden arvona taikka suorit tamaan valtiolle korvausta ja joilta niitä ei ole saatu kokonaan perityiksi. Sakkolainsäädän nössä näitä rahamääriä ja korvauksia kutsu taan saamisiksi. Etsintäkuulutukset sakoista ja saamisista on tähän saakka julkaistu keskus. rikospoliisin toimittaman Poliisisanomien ker ran kuukaudessa ilmestyvissä B-kuulutuksissa. Mikäli sakoista etsintäkuulutettu sitten tava taan, hänet on haastettava vastaamaan muunto rangaistuksen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin, jollei sakotettu suorita sakkoa heti rahana tai jollei sakkoa saada häneltä perityksi ulosottotoimin. Jos sakko saadaan osittain tai kokonaan perityksi tai jos sakotettu haastetaan muuntorangaistusmenettelyyn, etsintäkuulutus on lääninhallituksen toimesta peruutettava. Et sintäkuulutusten peruutukset on julkaistu Po liisisanomien lyhyin väliajoin ilmestyvissä C kuulutuksissa. Parhaillaan on käynnissä polii sin henkilöetsintäjärjestelmän siirtäminen atk perusteiseksi. Sakkojen ja saamisten etsin täkuu luttamisessa on siirrytty uuteen järjestel mään toukokuun alusta 1975 lukien. Poliisisanomien B- ja C-kuulutusten julkaisemisesta on samalla luovuttu. Sakon vankeudeksi muuntamista ja muunto rangaistusmenettelyä koskevat perussäännökset ovat rikoslain 2 luvun 3 :ssä ja rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 6 13 :ssä. Sakon muuntorangaistus määrä tään tuomioistuimessa virallisen syyttäjän vaa timuksesta. Sakkoa vankeudeksi muunnettaessa

5 pano raukeaa. määräyksestä tai anomuksesta otettu huolto Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjille tuo mittujen sakkojen ja muuntofangaistusten täy täntöönpanosta on voimassa erityissäännöksiä. dosta pantavaksi täytäntöön, sen täytäntöön mista tehdystä rikoksesta tuomittua sakkoa ole laan hoidettavaksi, ei ennen hoitoajan alka on päihäyttävien aineiden väärinkäytön vuoksi Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase tuksen 6 luvun 11 :n mukaan, jos sakotettu tyttyä voi tuomioistuin määrätä, että edellä mainittu sakko tai muuntorangaistus raukeaa huoholaan, sakon tai muuntorangaistuksen täy tapahtua ennen kuin sakotettu alkaa suorittaa deksi eikä sen sijasta määrättyä muuntoran tai määrätä muuntorangaistuksen täytäntöön sovelletaan myös lastensuojelua koskevassa lain säädännössä tarkoitettuun kasvatuslaitokseen si konsa vielä muuntorangaistuksen määräämisen tetty määrättäväksi tai hän on anonut päästä joitettuun lapseen tai nuoreen henkilöön. hoitoaikana perittävä tai muunnettava vankeu gaistusta pantava täytäntöön. Hoitoajan pää panon lykkäytymään. Mikäli sakotettu on esi täntöönpanoa on lykättävä. Samoja säännöksiä muuntorangaistusta. piirin alueelta tavoiteta, ulosottomies siirtää sen suorittamisesta. Muunnettavana olleiden Sakotetulla on mahdollisuus maksaa sak jälkeenkin ja siten vapautua muuntorangaistuk sakkojen rahamäärä on tällöin kuitenkin mak settava kokonaisuudessaan, ja maksun tulee Alioikeuden on ilmoitettava määfäämäs tään muuntorangaistuksesta lääninhaifitukselle. hallitus lähettää täytäntöönpanokirjan täytän töönpanoa varten tuomitun asuinpaikan ulos ottomiehelle. Jos tuomittua ei ulosottomiehen Muuntorangaistuksen saatua lainvoiman läänin Syyt tämänkrtaiseen uudistukseen. sen kalenterivuoden aikana seuraavat määrät: vuutta. Työryhmä toimeenpani useita laajah Oikeusministeriö asetti syksyllä 1972 työ nettelystä mm. lähettämällä tiedustelun maan punkien poliisilaitoksile ja lääninhallituksilte tystä valmistehaessa on selvitystä täydennetty kertyipisestä selvityksen toimittamisen jälkei täntöönpanon eri vaiheissa Jcuvaava kaavio on muuntorangaistuksina täytäntöönpantujen sak rahana täytäntöönpannuksi kolmen ensimmäi sekä alituomareille. Ahvenanmaan maakun lyä koskevien säännösten käytäntöön soveltu ryhmän selvittämään sakkojen täytäntöönpanon nykytilaa ja varsinkin erillistä muuntomenette koja selvityksiä sakkojen täytäntöönpanome kaikille nirnismiehille, kaupunginvoudeffle, kau hankkimalla lääninhallituksilta tietoja saldcojen taan tiedustelulomakkeita ei lähetetty. Tätä esi Selvitysten mukaan on tuomitut sakot saatu vuoden 1969 uudistuksen jälkeen rahana peri kojen rahamäärien yhteismäärä miltei kaikissa liitetty tähän esitykseen (liite 1). seltä ajalta. Varojen kertymistä sakkojen täy tyksi samassa määrin kuin ennen uudistusta. selvästi pienempi kuin aikaisemmin. Sen vuoksi on kokonaiskertymä eli rahana kertyneiden ja Vuösina 1964, 1969, 1970 ja 1971 perittä lääneissä laskenut. viksi tulleista sakoista on eri lääneissä saatu tettujen määrä on ollut uudistuksen jälkeen Sen sijaan muuntorangaistusta suorittavien sako toksessa vai vankilassa. sen siitä, onko rangaistus suoritettava avolai mista tehtävä ilmoitus oikeusministeriön van keinhoito-osastolle, jotta tämä antaisi määrävk on ennen tuomitun rangaistuslaitokseen saatta ukseen tuomittujen osalta

6 Lapin lääni Kokonaiskertymä eli rahana ja muuntoran gaistuksina täytäntöönpannuksi saatujen sakko jen rahamäärien yhteismäärä on vastaavasti ollut: Lääni Uudenmaan lääni Turun ja Porin 1. Hämeen lääni Kymen lääni Mikkelin lääni Kuopion lääni Pohjois-Karjalan 1. Vaasan lääni Keski-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Kertynyt rahana ja muunto rangaistuksina ¾ ¾ ¾ Vuoden 1969 sakkolainsäädännön uudista misen yhtenä tavoitteena oli saada sakkonsa muuntorangaistuksena suorittavien määrä tun tuvasti laskemaan. Tältä osin uudistuksen ta voite on saavutettu. Viime vuosina on muunto rangaistusta suorittamaan saapunut sakotettuja seuraavat määrät: Vuosi Muuntorangaistusta suorittamaan saapuneita vät siinä määrin kuin aikaisemmin joudu täy täntöönpanon pano on on viime uudistuksen jälkeen voimakkaasti li kohteeksi. Erityisesti sakoista etsintäkuulutettuihin kohdistuva täytäntöön osoittautunut vaikeasti j ärj estettäväk si. Vireillä oleviei; etsintäkuulutusten määrä sääntynyt: Vuosi Etsintäkuulu- Etsintäkuulu- Lisäys tuksia julkaistu tuksia peruu- tai sakoista tai tettu vähennys saamisista $ Keskusrikospoliisista saatujen tietojen mu kaan oli sakoista ja saamisista etsintäkuulutuksia vireillä yhteensä Näistä oli etsintäkuulutuksia sakoista Etsintäkuulutusten suurta lukumäärää voi en sinnäkin pitää merkkinä siitä, että varsinainen täytäntöönpanomenettely ei toimi asianmukai sesti. Vireifiä olevien etsintäkuulutusten mää rän kasvu taas osoittaa, että etsintäkuulutus ten nojalla tapahtuva täytäntöönpano ei toimi tyydyttävästi. Uudistuksen ylefsperiaatteet. Sakkorangaistus on varallisuusrangaistus. Sakkojen täytäntöönpanoa muuntorangaistuk sena ei näin ollen voida pitää onnistuneena rat kaisuna. Sakkojen perintätoimet olisi pyrittävä järjestämään siten, että täytäntöönpano koh

7 nykyisin järjestämättä. Paikallistasolla sakko jen täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet ovat osoittautuneet suurimmiksi ns. vanhoissa kau pungeissa, joissa ulosottotoimesta, syyttäjän toimesta ja poliisitoimesta huolehtivat eri vi ranomaiset. Säännökset eri viranomaisten oikeuksista ja velvollisuuksista ovat puutteeffi sia. Myös on ollut havaittavissa eri viranomais ten välillä riittävän yhteistyön puutetta. Sakko jen rahaperintää on myös vaikeuttanut se, että täytäntöönpanovifanomaiset eivät nykyisin saa riittävästi tietoja tuomitun asunnosta ja työpaikasta. Esimerkiksi Ruotsissa täytäntöönpano viranomaiset ovat oikeutettuja saamaan tie toja veroviranomaisilta, väestökirjaviranomai silta sekä muilta valtion viranomaisilta. Täy täntöönpanoviranomaiset saavat siellä myös jatkuvasti ilmoituksia erityiselle toimipaikka rekisterille työnantajilta tulleista tiedoista. Suomessa täytäntöönpanoviranomaiset eivät nykyisin saa sakon perinnästä erityisiä perimis tai toimenpidepalkkioita eivätkä aina edes mat kakulujen korvausta niin kuin eräistä muista perintätelitävistä. Tämä saattaa osaltaan vai kuttaa periinisen tehokkuuteen. Sakkojen var sinaista perintätointa ratkaisevasti parantavia uudistuksia ei ole katsottu voitavan toteuttaa tämän esityksen yhteydessä, koska rnuuntoran gaistusmenettelyssä ilmenneisiin epäkohtiin on puututtava kiireellisesti siltä osin kuin se on mahdollista. Erikseen on kuitenkin ryhdytty toimenpiteisiin sakkoon tuomittua koskevien tietojen toimittamiseksi täytäntöönpanoviran omaisille atk-menettelyä hyväksi käyttäen. Hal litus tulee myös antamaan erikseen esityksen sakkojen ja saamisten pefinnästä täytäntöön panoviranomaisille suoritettavista palkkioista ja matkakulujen korvauksesta. Sakon ja sakon muuntorangaistuksen täy täntöönpanomenettely olisi saatava nykyistä yk sinkertaisemmaksi ja nopeammaksi. Esityksellä Tärkeimmät uudistukset. Keskeisimmät uudistukset on seuraavassa esitetty täytäntöönpanon etenemisjärjestyksessä. Kokonaiskuvan saamiseksi tässä yhteydessä selos tetaan myös sellaisia uudistuksia, jotka on tar koitus toteuttaa asetusteitse. Vuodesta.1963 lähtien sakotetulla on ollut mahdollisuus maksaa sakkonsa välittömästi sakon määräämisen jälkeen. Alioikeudessa vi rallinen syyttäjä antaa sakotetuffle tiifilepano kortin sakon maksamista varten, tavallisimmin välittömästi tuomion antamisen jälkeen. Mikäli on ilmeistä, ettei sakotettu tule suorittamaan sakkoaan muutoin kuin ulosottoteitse, ei tilille panokorttia nykyisin kuitenkaan tarvitse sako tetulle antaa. Rangaistusmääräysmenettelyssä tilillepanokortin antaa sakotetulle asianomainen rangaistusvaatimuksen tiedoksiantava poliisimies, useimmiten rikospaikalla välittömästi suoritetun tutkinnan jälkeen. Tietoja sakkojen kertymisestä ennakkomaksuina eri lääneissä vuosina 1971 ja 1972 on liitteessä (ffite 3). Sakkojen täytäntöönpanon tehostamiseksi on tärkeää pyrkiä edistämään sakkojen ennakolta maksamista. Sakkorangaistus on rangaistuksena tehokkaimmillaan silloin, kun se pannaan täy täntöön mahdollisimman pian rikkomuksen ta pahc.]uttua. Mitä vähemmän on sakkoja varsinaisessa täytäntöönpanossa, sitä enemmän ulosottoviranomaisille jää aikaa suuritöisempien perintäasioiden hoitoon ja perintään ylipäänsä. Edellä mainitun työryhmän selvitysten nojalla näyttää ilmeiseltä, että käytännössä eri syyt täjät arvioivat eri tavalla sen, milloin tilille panokortin antaminen sakotetulle on tarpee tonta. Työryhmän selvitysten tulokset antavat myös eräitä viitteitä siitä, että siellä missä sakkoja kertyy ennakkomaksuina vähiten, on tilillepanokortin antamatta jättäminen tavalli

8 oikeudettomat saatavat. Vuoden 1974 alusta voimaan tulleet lait ulosottolain muuttamisesta (389 ja 394/73) edellyttävät eräiden muutos ten tekemistä sakkolainsäädäntöön. Vireillä olevien etsintäkuulutusten vähentä miseksi ehdotetaan saamisten etsintäkuulutta mista koskevia säännöksiä muutettavaksi siten, että saamisten etsintäkuuluttamisesta luovuttal sun niissä tapauksissa, joissa varattomaksi tode tulla tuomirnila on ulosottoviranomaisten tie dossa oleva asuinpaikka. Niistä tapauksista, jol loin saamisen etsintäkuuluttamisesta voitaisiin luopua tai jo julkaistu etsintäkuulutus peruuttaa, annettaisiin lääninhaliituksille tarkemmat ohjeet asernksella. Äsetuksella voitaisiin ehdotuksen mukaan myös säätää niistä edellytyksistä, joiden vallitessa saamisen täytäntöönpanosta voitaisiin kokonaan luopua. Ulosottomiehen on ilmoitettava viralliselle syyttäjälle siitä, että sakotettu ei ole maksanut sakkoaan eikä sitä ole saatu häneltä ulosotto toiminkaan perityksi. Syyttäjän on ilmoituksen saatuaan huolehdittava sakotetun haastamisesta vastaamaan muuntorangaistusmenettelyyn. Tämä järjestely on omiaan hidastamaan ja vaikeutta maan täytäntöönpanoa etenkin vanhoissa kau pungeissa, joissa ulosotto- ja syyttäjäntoimista yleensä vastaavat eri henkilöt. Menettelyä esite tään nopeutettavaksi ja yksinkertaistettavaksi siten, että täytäntöönpanosta huolehtinut ulos ottomies tai ulosottoapulainen velvoitetaan haas tamaan sakotettu muuntorangaistusmenettelyyn heti kun on käynyt ilmi, ettei sakkoa saada perityksi. Haastamismenettelyn helpottamiseksi haastelomaketta pyritään yksinkertaistamaan. Samalla tullaan poistamaan ulosottomiehen vel vollisuus laatia selvitys sakotetun maksukykyyn vaikuttavista seikoista ja sakon maksamatta jää miseen johtaneista syistä. Sakoista etsintäkuulutetut tavoittaa useim miten poliisi tavallisimmin päihtymyksen vuoksi ottoviranomaisen läsnäolo ei poliisin haastaessa olisi enää tarpeen. Poliisimiehen oikeudesta ja velvollisuudesta sakoista suoritetun rahamää rän vastaanottamiseen ja näiden varojen tilit tämisestä annetaan säännökset asetuksella. Ehdotetun liaastamisj ärjestelmän kannalta on välttämätöntä, että ulosotto- ja poliisiviranomai sula on ennalta tieto niistä oikeudenkäyntipäi vistä, joina muuntorangaistusasioita asianomai sessa alioikeudessa käsitellään. Koska tällaista järjestelyä ei ole kaikkien alioikeuksien osalta saatu aikaan, esitetään lakiin otettavaksi säännös, jonka mukaan tuomioistuimen on ilmoitettava nämä istuntopäivät toimialueensa virallisille syyt täjille sekä ulosotto- ja poliisiviranomaisffle. Julkisen kannevallan valvojana muuntoran gaistuksen määräämistä koskevassa oikeudenkäynnissä olisi edelleen virallinen syyttäjä. Muuntorangaistusta koskevan oikeudenkäynti menettelyn yksinkertaistamiseksi ja nopeuttami seksi ehdotetaan, että tuomioistuin voisi käsi tellä tällaisen asian normaalia yksinkertaisem massa kokoonpanossa. Raastuvanoikeudessa tuo mioistuimen muodostaisi silloin sen yksi lain oppinut jäsen ja kihiakunnanoikeudessa puheen johtaja. Istunto voitaisiin ehdotuksen mukaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin mitä tuomioistuimen istunnoista yleisesti on määrätty. Tällöin voitaisiin alioikeuden is tunnot pitää esimerkiksi rangaistuslaitoksessa. Mainittu järjestely tekisi tarpeettomaksi ny kyään voimassa olevan säännöksen, jonka mu kaan rangaistus- tai hoitolaitoksessa olevaa hen kilöä koskeva muuntorangaistusasia voidaan kä sitellä myös laitosta lähinnä olevan kaupungin raastuvanoikeudessa. Valmistelutyön aikana on ollut harkittavana myös mahdollisuus järjestää muuntomenettely rangaistusmääräysmenettelyn kakaiseksi. Täl laista järjestelyä ei kuitenkaan ole pidetty onnis tuneena, koska sen selvittämiseksi, mistä syystä

9 2 92O6/7 seksi ehdotetaan, että tuomioistuin tai tuomari voisi tällöin oikaista muuntorangaistusta koske käys ei käytännön kokemusten mukaan ole saa tietoa maksusta. Nykyisin on tällaisessa sakon sijasta, osan sakoista juuri ennen muunto van päätöksen. Jos sakko tai sakot on ennen keaa. tuomionpurkua. Menettelyn yksinkertaistami muuntorangaistuksen suorittamisen alkamista maksettu kokonaan, ei päätöstä olisi tarpeen jos muuntorangaistus on määrätty useamman Jos sakotettu on maksanut osan sakosta tai, mukset. rangaistuksen määräämistä, ei tuomioistuin aina tapauksessa haettava korkeimmalta oikeudelta istuin voi lykätä muuntorangaistuksen määräämistä koskevan asian varatakseen sakotetulle oikaista, koska muuntorangaistus tuolloin rau Voimassa olevien säännösten mukaan tuomio- tilaisuuden sakon maksamiseen. Tällainen lyk lykkäämisestä tällä perusteella ehdotetaan iuo miseen ennen muuritorangaistuksen täytäntöön panoa. Muuntorangaistuksen määfäämistä koske kuin rilcosasiain oikeudenkäynnissä yleensä. Koska tällä säännöksellä ei ole kokemusten mu vassa oikeudenkäynnissä olisi edelleen mah doffista myöntää lykkäystä samoilla perusteilla sakon peri mistoimenpiteiden jatkamista varten. Sakkoa vankeudeksi muunnettaessa on pää voi siirtää asian takaisin ulosottoviranomaiselle muuntorangaistuksen määräämisen jälkeen vä hintään kuukauden pituinen aika sakon maksa vaikutusta, siitä ehdotetaan luovuttavaksi. juurikaan tuottanut tulosta. Tämän vuoksi asian vuttavaksi. Sakotetulle jää joka tapauksessa Nykyisten säännösten mukaan tuomioistuin rangaistuksen enimmäispituus on kuitenkin sakkoa vata yhden päivän vankeus. Muunto kaan ollut sakkojen raliana kertymistä edistävää sääntönä, että kutakin maksamatta olevaa päivä säännöstä sovellettu verrattain harvoin. Alituo nykyisin voimassa olevien säännösten mukaan ole jäljempänä mainittua rangaistusten täytän sakon muuntorangaistus voitaisiin sen sijaan säännös päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjälle siksi saatettava alioikeuden käsiteltäväksi, joka sakon muuntorangaistusta saa panna täytäntöön sakotettu on päässyt huoholasta ja hänen hoitoaikansa on lopullisesti päättynyt, täytäntöön tarkoitettua erityistapausta lukuun ottamatta mareilta saatujen tietojen mukaan säännöstä on sovellettu lähinnä sellaisiin tapauksin, joissa rangaistuksen tuomitsematta jättämistä, mikä ei töönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 11 ssä mahdollista. Mahdollisuudesta määrätä muunto yleisestävältä kannalta. sieltä poispäässeiden joutuminen suorittamaan rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytymään eh täytäntöönpano raukeaa. Käytännössä on tätä henkilökohtaisiin olosuhteisiin ffittyvistä syistä jättää ehdotuksen mukaan määräämättä, jollei muuntorangaisrnksen määrääminen olisi tarpeen Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase muksista. Pykälän 1 momentin mukaan ei ennen tuksen 6 luvun 11 :ssä on nykyisin erityis täytäntöönpanosta. Säännöksen tarkoituksena on kohtuusnäkökohdat olisivat puoltaneet muunto dotetaankin luovuttavaksi. Erityisistä sakotetun tuomitun sakon ja sen muuntorangaistuksen ollut estää allcoholistihuoltolassa olevien tai muuntorangaistusta sakoista, jotka on tuomittu mittuja sakkoja eikä myöskään jo tuomittua juopottelevaan elämäntapaan liittyvistä rilcko täytäntöönpano on keskeytettävä jo silloin kun sakotettu on esitetty määrättäväksi tai hän on hoitoajan alkamista tehdyistä rikkomuksista tuo anonut päästä huoltolahoitoon. Vasta sitten kun hoitoaikana. Pykälän 2 momentin säännöksen mukaan sakkojen ja sakon muuntorangaistuksen panotoimia voidaan jatkaa. Tällöin asia on en

10 nykyisinkin erilaisista päihtymykseen liittyvistä järjestysrikkomuksista. Juopumuksen dekrimi nalisointiln johtaneessa hallituksen esityksessä todettiin, että tutkimusten mukaan ei juopumuk sesta määrätyijiä sakoilla ollut olennaista yleis eikä erityisestävää vaikutusta. Yleisen käsityksen mukaan päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjiin tulisikin kohdistaa rangaistusseuraarnusten sijasta huoltotoimenpiteitä. Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huolto on kuitenkin maassamme tällä hetkellä vielä puutteellista. Selviämisasemia koskevat suunni telmat ovat toistaiseksi toteuttamatta. Varsi naisia allcoholistihuoltolapaikkoja on tuntuvasti tarvetta vähemmän. Lähinnä näistä syistä ran gaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 11 :n säännöksilä ei ole käytännössä ollut sellaista vaikutusta kuin sitä säädettäessä edellytettiin. Lisäksi on käynyt ilmi, että säännös hidastaa sakkojen täytäntöönpanoa odotettua enemmän ja vaikeuttaa tuntuvasti täytäntöön panon tarkoituksenmukaista järjestämistä. Sen seikan selvittämiseksi, onko sakotettuun sovel lettava pykälän säännöksiä, viranomaiset joutu vat vuosittain hankkimaan sosiaalihallituksen pitämästä rekisteristä yli rekisterinotet ta, vaikka tapauksia, joihin pykälän 1 moment tia on todella jouduttu soveltamaan, on sa mana aikana ollut vain muutamia kymmeniä. Niissä tapauksissa, joihin säännöstä on sovel lettu, täytäntöönpano on jouduttu keskeyttä mään jopa useiksi vuosiksi. Varsinkin 2 momen tin säännös on antanut sakotetulle mahdollisuu den täytäntöönpanon viivästyttämiseen ja estä miseen tekemällä jatkuvasti anomuksia huolto laan pääsemiseksi. Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol toa koskevan lainsäädännön uudistaminen on parhaillaan vireillä. Huoltoa koskevien uudis tusten toteuduttua on arvioitava uudelleen, millä tavoin huoltotoimenpiteet olisi otet tetaan otettavaksi myös uuteen lakiin. Huolto lassa olevan henkilön taloudellinen asema on pitkäaikaisen päihteiden väärinkäytön ja siihen usein liittyvän työpaikan menettämisen vuoksi heikentynyt siinä määrin, että hän ei heti huol tolasta päästyään pysty maksamaan sakkoa eikä siten voi välttyä suorittamasta sakkoa muunto rangaistuksena. Sakotetun tietoisuus siitä, että hänet välittömästi huoltolasta pääsyn jälkeen tullaan toimittamaan rangaistuslaitokseen, on myös omiaan vaikuttamaan epäedullisesti huoltoja hoitotoimenpiteiden onnistumiseen. Sen vuoksi ehdotetaan, että ulosottomiehen olisi sakotetun pyynnöstä lykättävä muuntorangais tuksen täytäntöönpanon alkamista siihen saakka kunnes kolme kuukautta on kulunut siitä, kun sakotettu on päässyt hoitolaitoksesta. Täytän töönpanoon olisi ehdotuksen mukaan kuitenkin ryhdyttävä, milloin siihen olisi erityistä syytä. Muita 11 :ssä nykyisin olevia säännöksiä ei ehdoteta otettavaksi uuteen lakiin. Kun ehdo tetut uudet säännökset tulisivat koskemaan vain jo tuomitun muuntorangaistuksen täytäntöön panon lykkäämistä, säännökset on ehdotuksessa otettu rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 lukuun sen uudeksi 1 e :ksi. Mai nittuja säännöksiä sovellettaisiin myös lastensuojelua koskevan lainsäädännön nojalla lasten suojelulaitokseen sijoitettuun henkilöön. Täytäntöönpanojärjestelmän yksinkertaistami seksi ehdotetaan, että oikeusministeriö ei enää saisi myöntää lykkäystä muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon, vaan tämä oikeus olisi vain ulosottomiehellä. Muuntorangaistuksen täytän töönpanoa on tarkoitus yksinkertaistaa myös siten, että täytäntöönpanoviranomaisen ei ennen tuomitun toimittamista rangaistuslaitokseen tar vitsisi enää hanklcia oikeusministeriön vankein hoito-osastoha määräystä siitä, onko raniistus pantava täytäntöön avolaitoksessa vai vankilas sa. Tämä uudistu toteutettaisiin asetuksen muu-

11 sun esimerkiksi 1 2 päiväsakon suumisia sak korangaistuksia, saattaisivat myös muunnetta vaksi tulevat, 10 päiväsakkoa pienemmät sak korangaistukset yhä lisääntyä. Periaatteessa ei ole oikein, että vähäisestä sakosta määrätään suhteellisesti ankarampi YKSITYISKOHTÄISET PERUSTELUT. Laki rikoslafn 2 luvun 5 :n muuttamisesta. Pykälän nykyisen 1 momentin mukaan sakkoon tuomittu, joka ei ole sakkoa suorittanut ja jolta ei ulosottotoiminkaan ole saatu siitä täyttä maksua, on maksamatta olevan sakkomäärän sijasta tuomittava pidettäväksi vankeudessa. Kun sakoista etsintäkuulutetut olisi ehdotuksen mukaan haastettava tavattaessa välittömästi muuntorangaistusmenettelyyn varsinaisiin ulos ottotoimiin ryhtymättä, pykälän 1 momentin sanamuotoa olisi vastaavasti muutettava. Pykälän nykyisen 2 momentin mukaan sakko muunnetaan vankeudeksi siten, että kutakin maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus. Muuntorangaistuksen vähim mäisaika on kuitenkin yleensä 10 päivää ja 4 momentissa mainitussa erityistapauksessa 6 päivää vankeutta. Nykyistä lakia säädettäessä arvioitiin, että sellaisia tapauksia, joissa sako tettu joutuisi suorittamaan 10 päiväsakkoa pie nemmän sakkorangaistuksen muuntorangaistuk sena, ei juuri esiintyisi. Huomattavan suuri osa viime vuosina suoritetuista sakon muuntoran gaistuksista on kuitenkin selvityksen mukaan määrätty 10 päiväsakkoa pienemmän sakon sijasta. Päiväsakon rahamäärää koskevia sään nöksiä on hail. esityksessä n:o 109/1975 II vp. ehdotettu uudistettavaksi siten, että päi väsakon rahamäärä tulisi vielä nykyistä enem män sakotetun maksukykyä vastaavaksi. Sakon määräämiskäytäntöä pyritään myös kehittä mään nykyisestään yhä enemmän siihen suun taan, että asteikkoa päiväsakkoa sovel lettaislin koko laajuudessaan. Jos vähäisistä ±ikkomuksista uudistuksen jälkeen tuomittai muuntorangaistus. Tämän vuoksi tulisi muunto rangaistus esimerkiksi 1 päiväsakosta olla 1 päivä vankeutta. Näin lyhyen muuntorangaistuksen täytäntöönpano on kuitenkin käytännössä vai keaa, koska jo matka rangaistuslaitokseen saat taa kestää tuota aikaa pitemmän ajan. Tämän uudistuksen yhteydessä ei myöskään ole mah doifista muuttaa täytäntöönpanoj ärjestelmää siten, että lyhyet muuntorangaistukset voitai siin panna täytäntöön tuomitun asuinpaikka kunnalla. Edellä esitetyn perusteella pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että muuntorangaistuksen vähimmäisaika olisi kaikissa tapauksissa 6 päivää. Enimmäisaika olisi edelleen 90 päivää. Määrämarkoin tuomitun uhkasakon muunta mista koskeva säännös, joka nykyisin on pykälän 3 mornentissa, ehdotetaan otettavaksi pykälän 2 momenttiin. Kun määrämarkoin tuomittu uhkasakko muuntorangaistusta määrättäessä en sin muutetaan päiväsakoiksi, vastaa jokainen täyden kymmenen markan määrä pykälän nykyi sen 3 momentin mukaan yhtä päiväsakkoa. Tämä määrä ehdotetaan korotettavaksi kahteenkymmeneen markkaan. Korotus on tarpeeffinen rahan arvon alentumisen vuoksi ja siitä syystä, että uhkasakkojen rahamäärät määrätään käy tännössä usein niin korkeiksi, että muunto rangaistus saattaa muodostua kohtuuttoman ankaraksi.

12 dyistä alkoholin väärinkäyttöön liittyvistä nk komuksista, kuten alkoholin nauttimisesta ylei sellä paikalla, sekä käytännössä myös muissa tapauksissa, joissa säännönmukaista muunto rangaistusta on pidetty liian ankarana seuraa muksena. Muuntorangaistus voitaisiin edelleen Idn määrätä säännönmukaista lievempänä. Lie ventämistä koskeva säännös otettaisiin nykyistä sanamuotoa hieman muuttaen pykälän 3 mo menttiin. Yleisperusteluissa ja jäljempänä rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun kohdalla mainituista syistä luvun 9 :n mukai sesta mahdollisuudesta määrätä muuntorangais tuksen täytäntöönpano lykkäytymään ja 11 :ssä tarkoitetusta mahdollisuudesta määrätä päihdyt tävien aineiden väärinkäyttäjälle tai lastensuo elua koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuun kasvatuslaitokseen sijoitetulle lapselle tai nuo relle henkilölle tuomittu sakko ja muuntoran gaistus raukeamaan tai muuntorangaistus lyk käytymään ehdotetaan luovuttavaksi. Eräissä tapauksissa on sakotetun toimittaminen ran gaistuslaitokseen suorittamaan lievennettyäkin muuntorangaistusta kohtuutonta tai epätarkoi tuksenmukaista. Tämän vuoksi pykälän 3 mo menttiin ehdotetaan otettavaksi myös säännös, jonka mukaan tuomioistuimella olisi erityi sistä sakotetun hcnkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvistä syistä oikeus jättää sakon muunto rangaistus määräämättä. Tällainen erityinen syy saattaisi olla esimerkiksi satkotetun vakava vam mautuminen tai pysyvä sairastuminen tai muu vastaavanlainen sakotetun maksukyvyn ratkai seva heikentyminen. Koska tapaukset, joihin säännöstä olisi sovellettava, ovat hyvin erilaisia, niistä ei ole otettu säännökseen edes esimerkin luonteista kuvausta. Lopullinen harkinta jäisi kussakin yksittäistapauksessa tuomioistuimelle. Sakon muuntorangaistusta ei ehdotuksen mu lakia tullaan soveltamaan kaikkiin tapauksiin. Yksityiskohtaisempien säännösten ottaminen voimaantulosäännökseen ei näin ollen ole tar peen. Laki rangaistusten täytiintöönpanosta annetun asetuksen muuttamisesta. 2 luku. Yleisiä säännöksiä vankeusrangaistuksesta ja sakon muuntorangaistuksesta. 1 d 5. Pykälän nykyisen 3 momentin mu kaan täytäntöönpanoviranomaisena toimivalla maistraatffia tai nimismiehellä on oikeus lykätä vapausrangaistuksen ja sakon muimtorangaismk sen täytäntöönpanotoimenpiteiden loppuunsaat tamista eli tuomitun toimittamista rangaistuslaitokseen enintään kolmella kuukaudella. Pykä iän nykyisen 1 momentin mukaan oikeusministe niöllä on vastaavasti oikeus lykkäyksen myöntä miseen enintään vuodeksi kerrallaan. Eräiden täy täntöönpanoviranomaisten käsityksen mukaan mahdollisuutta saada oikeusministeniöltä lykkäys tä sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon käytetään usein vain keinona sakon maksun tarpeettomaan lykkäämiseen. Mahdollisuudesta saada oikeusministeniöltä lykkäystä muuntoran gaistuksen täytäntöönpanoon pykälän 1 momen tissa tarkoitetuista sosiaalisista syistä ehdotetaan luovuttavaksi. Sakotetulle jäisi joka tapauksessa edelleenkin riittävästi tilaisuuksia maksaa sak konsa ennen muuntorangaistuksen täytäntöön panoa. Lisäksi olisi muuntorangaistukseen tuo mitulla edelleenkin mahdollisuus saada paikaifi selta täytäntöönpanoviranomaiseita eli ulosotto mieheltä tarvittaessa lykkäystä muuntorangais tuksen tävtäntöönpanoon enintään kolme kuu kautta. Pykälän 1 ja 3 momenttia olisi tämän

13 maksamalla sakkonsa. Sakko tai, mikäli ensimmäisellä vuosipuoliskolla suoritetuista yh gaistuksen määräämisen jällceenkin mahdollisuus kon sijasta, kaikki muunnetut sakot on täl löin maksettava kokonaan, ja maksun on teensä 441 muunto -angaistuksesta oli 217 ran rittaa muuntofangaistusta. Muuntorangaistusta tapahduttava eimenkuin tuomittu alkaa suo Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun ase tuksen 6 luvun nykyisen 10 S:n ja ehdotetun vapautua muuntorangaistuksen suorittamisesta muuntorangaistus on määrätty useamman sa ennestään rangaisrnslaitoksessa suorittamassa rangaistuslaitoksessa ennestään vapausrangais tusta suon ttamassa tai siellä tutkintavankeudessa gaistus- tai tutkintavankien suorittamia. Jos suorittaneista ofi viime aikoina lähes puolet ollut muuntorangaistusta tai vapausrangaistusta tai tutkintavankeudessa. Esimerkiksi vuoden 1974 viipymättä, ellei tuomittu välittömästi maksa pumisesta, rangaistuslaitoksen johtaja saattaa olevan suoritettavaksi tulee sakon muuntoran gaistus, sen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä gaistuksen täytäntöönpanon aloittamista muuta käytännössä mahdollisuus suorittaa sakkonsa täytäntöönpanokirjojen fangaistuslaitokseen saa sakkoaan. Mikäli on ilmeistä, että vanki voi maksaa muunnetut sakot lyhyen ajan kuluessa nykyisen käytännön mukaan lykätä muuntoran man päivän odottaakseen sakkojen rahana mak samista. Mahdollisuudesta muuntorangaistuksen pauksissa ei kuitenkaan ole nykyisin nimenomai mista, pykälän 4 momenttiin on ehdotettu otet rahana ennen rangaistuksen suorittamisen alka tavaksi säännös, jonka mukaan rangaistuslaitok sia säännöksiä. Jotta vapautta vailla olevilla täytäntöönpanon lykkäämiseen mainituissa ta muuntorangaistukseen tuomitui Ila olisi myös 2 luvun 1 b ja 1 c S:n perusteella. 12 :n mukaan sakotetulla on vielä muuntoran momentissa sekä 25 :ssä mainittua sairaalaa tässä momentissa päihdyttävien aineiden väärin koskeva säännös on nykyisin rangaistusten täy Yleisperusteluissa tarkemmin mainituista syis tuisi suorittamaan sakon muuntorangaistusta tä pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan sakotettu ei yleensä jou 15 5:n 2 momentissa, 21 S:ssä, 23 5:n 4 ja 5 Huoltolaa vastaavalla laitoksella tarkoitetaan käyttäjien liuollosta annetun lain (96/61) tai muuta vastaavaa laitosta. Vastaavanlainen muuntorangaistuksen täytäntöönpanon estettä täntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 11 välittömästi huoholasta tai vastaavasta hoito laitoksesta päästyään. Momentin mukaan olisi mista siihen saakka kunnes kolme kuukautta on määräaika laskettaisiin siitä päivästä, jona hoitolaitoksessa ollut sakotettu on sieltä tosiasiallisesti teista. Mikäli muuntorangais tuksen täytäntöönpanoa pauksissa johtaa siihen, että sakotettu hakeu siten muuntorangaistuksen täytäntöönpanolta. antaa huoltolasta riiässeelle tilaisuus kuntoiitu rahana. Lykkäysajan kuluessa saattaa kuitenkin tetun mahdollisesta huoltolassa olosta. Sanottu saan aina viran puolesta hankkia selvitystä sako tuisi toistuvasti ennen lykkäysajan päättymistä miseen ja taloudellisten asioidensa hoitamiseen, olisi aina lylcättävä, tämä saattaisi joissakin ta lyhyeksi ajaksi huoltolahoitoon välttyäkseen ulosottomiehen lykättävä täytäntöönpanon alka 5:n 1 momentissa. Täytäntöönpano olisi lykättävä kuitenkin vain sakotetun pyynnöstä. Ulosottomiehen ei siten tarvitsisi muuntorangaistusta täytäntöönpannes Täytäntöönpanon lvkkäämisen tarkoituksena on kulunut sakotetun pääs tämisestä laitoksesta. poistunut riippumatta poispäästämisen perus jotta hän voisi lykkävsaikana suorittaa sakkonsa sakotetun käyttäytymisen perusteella käydä ilmi,

14 kuten sairaalasta. Näitä tilanteita varten ei nyt ehdoteta erityissäännöstä. Näissä tapauksissa kasvatuslaitoksen lisäksi myös muita sanotussa seen sijoitettuun henkilöön. Säännöksen sovel sessa, sekä myös niillä muilla sakotetuilla, jotka (432/65) nojalla ovat tai ovat olleet elatus Pykälän 1 ja 2 momentin säännökset koskisi väärinkäyttäjien huollosta annetun lain (96/61) dettavana katkaisuhoitoasemalla, sairaalassa tai sia. koskevan lainsäädännön nojalla kasvatuslaitok tamisala on kuitenkin laajennettu koskemaan nojalla ovat tai ovat olleet hoidettavana sanotun lain mukaisessa huoholassa tai muussa vastaa vassa hoitolaitoksessa. Vastaavanlainen tarve saada muun torangaistuksen täytäntöönpanoon mielisairaalassa tai jotka lapsen elatusavun tur iainsäädännössä arkoitettuja lastensuojelulaitok vat niin kuin nykyiset 6 luvun 11 :n vastaavat säännökset vain niitä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjiä, jotka päihdyttävien aineiden lykkäystä saattaa myös olla niillä päffidyttävien aineiden väärinkäyttäjillä, jotka ovat olleet hoi vaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain vast ikään ovat päässeet jostakin laitoksesta, velvollisuuden laiminlyörnisen vuoksi työlaitok ulosottomiehellä olisi kuitenkin mahdollisuus kaan eli määrään, joka rikoslain 2 luvun 3 :n 3 markkaa, ehdotettu korotettavaksi 20 mark Sakosta ja sakon muuntorangaistuksesta. 1 5 S. Luvun 1 :n 2 momenttiin on 6 luku. lykätä muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa tämän lain 2 luvun 1 d :n nojalla. 2 momentissa mainittu vähin mahdollinen osasuoritus määrämarkoin tuomitusta uhkasakosta, tehty sanonnallinen muutos. Lisäksi on 3 :n senaan vain ns. vanhoissa kaupungeissa, joissa varten. Käytännössä pykälää sovelletaan sellai kaupunginviskaali. Nimismiespiireissä, joissa toiseen aiheutuu jo sinänsä viivästymistä. Usein viranomaisen eli ulosottomiehen tai ulosotto enää haastamisvaffieessa tavoiteta. Pykälää eh apulaisen olisi haastettava sakotettu muunto sakkoa tai sitä saada perityksi häneltä ulos rangais tusmenettelyyn, jollei sakotettu maksa Asia siirrettäisiin vasta haastamisen jälkeen viralliselle syyttäj älle menettelyn jatkamista Sakoista etsintäkuulutetut eivät nykyisin teeksi. Nykyisessä laissa edellytetään, että myös sakko pyritään perimään rahana tai ryhdytään mista varten on osoittautunut vaikeasti järjes sestä järjestelystä yhteistoimin. Kaikissa van set huolehtivat näiden tehtävien käytännölli :r löön ottamisen yhteydessä. Säilöönotot tapah tettujen haastaminen hidastaa huomattavasti ottoteitse, eikä maksunlykkäykseen ole aihetta. ulosottomiehen ja viraffisen syyttäjän tehtävistä näistä toimista samoin kuin poliisitoimestakin huolehtivat eri viranomaiset, kaupunginvouti ja huolehtii sama viranomainen, haastaa sakotetun muuntorangaistusmenettelyyn käytännössä ulos ottoviranomainen perimistoimenpiteiden pää tyttyä. Varsinkin vanhoissa kaupungeissa sako täytäntöönpanoa. Asian siirtymisestä virastosta näyttää myös käyvän niin, että sakotettua ei dotetaankin muutettavaksi siten, että ulosotto varten. Säännös tästä tulisi 6 :n 1 momenttiin. ulosottotoimiin. Etsintäkuulutetut sakotetut tuvat kuitenkin yleensä virka-ajan ulkopuolella, joudu riittävästi perimistoirnenpiteiden koh ennen sakoista etsintäkuulutetun haastamista jolloin ulosottomiehen tai ulosottoapulaisen saa minen paikalle ulosottotoimenpiteiden suoritta tavataan useimmiten päihtymyksen vuoksi säi tettäväksi. Nykyiset säännökset edellyttävät, että ulosotto, syyttäjä- ja poliisiviranomai

15 kaikista niistä sakoista, jotka ovat jääneet ko konaan tai osaksi maksamatta. Ulosottoviran omaiset ovat velvollisia ryhtymään sakon ja saamisen täytäntöönpanoon myös etsintäkuu lutuksen perusteella. Ulosottoviranomaisen oli si tavoittaessaan sakosta etsintäkuulutetun haastettava sakotettu 6 :n 1 momentin sään nöksen mukaan vasta sitten kun ulosottotoi met ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. Sään nökset poliisin velvollisuudesta etsintäkuulute tun haastamiseen on otettu pykälän 2 momen tiksi. Pykälän 2 momentissa nykyisin oleva säännös asevelvollisen ja siviilipalvelusmiehen haastamisesta siirtyis,i sanamuodoltaan muutet tiina pykälän 3 momentiksi Pykälän 1 momentin mukaan muunto rangaistuksen määräämistä koskeva asia käsi tehäisiin edelleenkin sakotetun asuinpaikan tai tapaamispaikan yleisessä alioikeudessa. Sano tussa momentissa on nykyisin lisäksi säännös, jonka mukaan muuntorangaistusasia niissä ta pauksissa, joissa sakotettu kärsii vapausrangais tusta tai on muusta syystä vapautta vailla, voi daan käsitellä myös hänen säilytyspaikkaansa lähinnä olevassa raastuvanoikeudessa. Tätä sään nöstä ei ole ehdotettu otettavaksi pykälään, koska säännöstä on sovellettu käytännössä erit täin harvoin ja koska ehdotettu pykälän 2 mo mentti lisäksi osaltaan vähentää sen tarpeeffi suutta. Kihlakunnanoikeuden yleisiä istuntoja ei vielä nykyisinkään pidetä kaikissa käräjäkunnissa joka kuukausi. Talvikäräjien ja syyskäräjien istuntokausien välillä on kesäalkana vähintään 2 3 kuukauden pituinen aika, jolloin yleisiä istuntoja ei pidetä. Istuntokausien välillä muun torangaistusasia voidaan ottaa käsiteltäväksi väli käräjissä. Välikäräjien pitäminen mahdollisesti vähälukuistenkin muuntorangaistusasiain käsit telemistä varten ei useinkaan ole tarkoituksen 3/1973) on ehdotettu, että rrikoksesta epärnyn raastuvanoikeudessa vain yhden lakimiesj äsenen läsnäollessa. kunnan Muun ehdotuksessa muassa haffiwksen lainvalmistelu esitykseksi esi tutkintaa, puolustusta ja pakkokeinoja rikosasioissa koskevaksi lainsäädännöksi ( Oikeus ministeriön lainsäädäntöosastonct julkaisu n:o vangitsemista koskeva asia olisi mahdollista käsitellä yhden miehen tuomioistuimessa. Äilcai semmin on suunniteltu myös vähäisten liikenne rikosasioiden käsittelyä tällaisessa tuomioistui messa. Yhden miehen tuomioistuin näyttää so veltuvan myös muuntorangaistusasioiden käsit telyyn istuntoj en j ärjestämisen joustavuuden vuoksi. Muuntorangaistus määrätään säännön mukaisesti laissa olevan kiinteän mittaamis ohjeen mukaisesti. Yhden miehen tuomioistui men käyttöön ottamista puoltaa osaltaan myös se, että vain pieni osa sakotetuista on näissä oikeudenkäynneissä saapuvifia. Ehdotetun rikoslain 2 luvun 5 S :n 3 momentin mukaan muunto rangaistus voidaan kuitenkin myös määrätä säännönmukaista lyhyemmäksi ja jättää jopa määräämättäkin. Päätöksenteko muuntorangais tusasiassa edellyttäi siten vastaavanlaista har kintaa kuin muissakin rikosasioissa. Näin ollen yhden miehen tuomioistuimen käyttöön otto liittyy laajempaan periaatteelliseen kysymykseen siitä, missä laajuudessa kihlakunnanoikeuden lautakunta ja raastuvanoikeuden kaksi jäsentä poissulkien voidaan antaa ratkaisuvaltaa yhdelle lainoppineelle tuomarille. Ottamatta laajemmal ti kantaa tähän kysymykseen hallitus pitää yh den miehen menettelyn käyttöön ottamista muuntorangaistusasioissa tarkoituksenmukaise na ja katsoo, että näin voidaan menetellä sa kotetun oikeusturvaa vaarantamatta. Tässä suh teessa on myös otettava huomioon, että sako tetulla on oikeus hakea muutosta muuntoran gaistusta koskevaan päätökseen ja näin saattaa

16 vä lisenä aikana ja istuntojen pitämiseen myös tuomioistuimen kanslian tiloissa ja tarvittaessa esimerkiksi rangaistuslaitoksessa. Koska näistä yhden miehen tuomioistuimista ja niiden is tunnoista ei ole annettu erityissäännöksiä, eh dotetaan 2 momenttiin otettavaksi säännös, jonka mukaan kililakunnanoikeuden tällaisesta istunnosta olisi soveltuvin osin voimassa, mitä välikäräjistä on säädetty. Siten ei näistä istun noista tarvitse kuuluttaa. Niistä on kuitenkin laadittava istuntopäiväkirja ja niissä käsitel tävät asiat on merkittävä tuomioluetteloon. Muuntorangaistusmenettelyssä laadittavat pöy täkirjat, joiden sisällöstä on jäljempänä eri tyissäännöksiä, kuuluvat osana kihlakunnan oikeuden varsinaisasioiden pöytäkirjaan. Pykälän nykyisen 2 momentin mukaan muun torangaistuksen määräämistä koskeva asia pan naan vireille ja käsitellään rikosasiain oikeudenkäynnistä voimassa olevassa järjestyksessä, jollei luvussa toisin säädetä. Tämä momentti siirtyisi pykälän 3 momentiksi. 8. Muuntorangaistusmenettelyn vireille pa nernisessa ja asian käsittelyssä noudatetaan 7 S:n 3 mornenttiin otettavaksi ehdotetun säännöksen mukaan rikosasiain oikeudenkäynnistä voimassa olevaa järjestystä. Mikäli tästä järjestyksestä kat sotaan muuntorangaistusmenettelyssä olevan tar peen poiketa, siitä on otettava säännökset tähän lukuun. Tähän pykälään on otettu asian vireille panemista eli sakotetun haastamista koskevat säännökset sekä 9 13 :ään muut tätä menet telyä koskevat erityissäännökset. Edellä luvun 6 n kohdalla ehdotetaan haas tamismenettelyä nopeutettavaksi ja yksinkertais tettavaksi siten, että tuloksettomien perimis- ja ulosottotoimenpiteiden jälkeen sakotetun haastaisi muuntorangaistusmenettelyyn täytäntöön panoviranomainen ja että sakoista etsintäkuulu tettu olisi aina tavattaessa haastettava, ellei hä eivät olisi haastemiehiä, vaan tämän lain mu kainen haastaminen kuuluisi heidän virkatehtä viinsä. Selvyyden vuoksi on momenttiin otettu myös säännös haastetodistuksesta. Pykälän 2 momenttiin on otettu säännös haas teen sisällöstä. Ehdotuksen mukaan haasteessa olisi ilmoitettava, minä kalenteripäivänä ja missä asia käsitellään. Haasteessa sakotetulle olisi myös ilmoitettava hänen esteettömästä poissa olostaan oikeudenkäynnistä aiheutuvista seu rauksista sekä hänen oikeudestaan kirjallisen vastineen jättämiseen. Pykälän 3 momenttiin on ehdotettu otetta vaksi säännös haas teaj asta. Sakoista etsintäkuu lutetut ovat muihin sakotettuihin nähden sikäli erityisasemassa, että he eivät ennen haastamista useimmiten ole lainkaan joutuneet säännönmu kaisten perimistoimenpiteiden kuten maksu kehoitusten ja ulosottoyritysten kohteeksi. Heil lekin olisi varattava mahdollisuus maksaa sak konsa ennen oikeudenkäyntiä. Sakkojen rahana kertymisen kannalta tämä ilmeisesti on eduksi. Riittävä haasteaika vähentänee myös muunto ranga istusoikeudenkäyntejä. Muun torangaistus menettelyyn haastetuista maksaa sakkonsa ny kyisin noin puolet ennen oikeudenkäyntipäivää. Momenttiin on ehdotettu otettavaksi säännös, jonka mukaan asian käsittelypäivää määrättäessä olisi kiinnitettävä huomiota myös mahdollisuu teen sakon maksamiseen ennen oikeudenkäynti päivää. Ehdotuksen mukaan haasteaika ei saisi koskaan olla yhtä kuukautta lyhyempi. Pykälän 4 momenttiin on otettu oikeuden käymiskaaren 11 luvun 25 :ää vastaava sään nös haasteen tiedoksiantajan todistuksen todis tusarvosta Jotta sakotettu voitaisiin haastaa joko perimis- tai uloso ttotoimenpiteiden yhteydessä tai etsintäkuulu tuksen perusteella tavoitettaessa, ulosottomiehellä, ulosottoapulaisella tai poliisi miehellä tulisi haastettaessa olla tieto niistä

17 3 9206/75 tetut olisivat läsnä muuntorangaistusmenettelys lisessa ja välittömässä oikeudenkäynnissä, jossa tarvittavat seikat tulevat parhaiten esille suul edelleenkin julkista kannevaltaa viraffinen syyt 10. Muuntorangaistusmenettelyssä valvoisi viraffisffle syyttäjille sekä ulosotto- ja poffisi Ehdotuksen mukaan olisi raastuvanoikeuden ja kihlakunnantuomarin annettava toimialueensa nyt nimenomainen säännös. Esitystä valmistel hen kanteesta tai hakemuksesta. Tällöin vältyt toteuttamiskelpoisena. Muuntorangaistusasian käsittelemiseen tuomioistuimessa ulosottomie käsittelyä hakemusasiana ei voida oikeusturva näkökohdat huomioon ottaen pitää hyväksyt telyn osalta otettava säännös tähän lukuun. viranomaisille tieto käsittelypäivistä niin hyvissä täisiin asian siirtämiseltä viranomaiselta toiselle. Tällaista muutosta ei kuitenkaan ole pidetty ajoin, että 8 :n 3 momentissa tarkoitettua aikaa aina voitaisiin noudattaa. täjä. Tästä on otettu pykälän 4 momenttin taessa on tutkittu myös mahdoffisuutta asian tissa nykyisin oleva säännös siltä, että muunto siinä, että sakotettua ei voida velvoittaa saapu Muuntorangaistusmenettely eroaa muusta tävänä. Vapaudenmenettämisestä päättärniseen on kaksi asianosaista, syyttäjä ja vastaaja. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan selvyyden vuoksi myös otettavaksi luvun 8 :n 2 momen kosasian asianomistajalla ole enää puhevaltaa. maan oikeudenkäyntiin. Ainoa haitallinen seu raus sakotetulle hänen esteettömästä poissa lussaan saattaa tulla esille rangaistukseen lieven Asian selvittämiseksi olisi suotavaa, että sako rangaistusmenettelyssä ei jutun alkuperäisen ri rikosasiain oikeudenkäynnistä muun muassa olostaan on, että hänen suullisessa kuuluste tävästi vaikuttavia seikkoja, joista oikeus ei hänen poissaollessaan saa tietoa. Sakotetut ovat harvoin läsnä muuntorangaistusmenettelyssä. ja haittaa. Menettelyn nopeuttamiseksi ehdote tavaksi muodollisuudeksi, mikä näyttää pääasial myydestä asiaan todella vailcuttavien tietojen lisesti johtuneen sakotettujen välinpitämättö antamiseen. Velvoffisuudesta lomakkeen laati mioon otettavi-a seildcoja mutta jotka eiyät voi tulla oikeuden istuntoon henkilökohtaisesti, olisi sille sakotetuffle, jotka haluavat esittää oikeu miseen on tarkoitus luopua ensi tilassa. Sellai delle muuntorangaistuksen määräämisessä huo Jos sakotettu on laiffisen esteen vuoksi jäänyt kirjallisesti. Sen vuoksi ehdotetaan pykälän 2 saapumaan muuntorangaistuksen määräämistä säännös sakotetun oikeudesta vastineen antami seen ennen oikeudenkäyntipäivää. Vastineen an on lykättävä. Kun sakotettu ei ole velvoifinen 1 momenttia vastaavan säännöksen lisäksi myös muodostunut viranomaisille vain lisätyötä aiheut kuitenkin varattava tilaisuus antaa selvityksensä momenttiin otettavaksi luvun nykyistä 8 n suunniteltua lomaketta käyttäen. timinen on taminen kävisi parhaiten päinsä sitä varten saapumatta muuntorangaistusmenettelyyn, asia velvoiteta saapumaan asian j atkokäsittelyyn. Näin ollen hänelle ei lain mukaan tarvitsisi ilmoittaa asian jatkokäsittelystä. Käytännössä tuomioistuin kuitenkin velvoittaa viraifisen syyt käyttäen, jolloin asian käsittelyä joudutaan siir koskevaan oikeudenkäyntiin, häntä ei myöskään täjän antamaan sakotetulle tiedon asian uudesta käsittelypäivästä. Tieto käsittelypäivästä joudu taan usein antamaan etsintäkuulutusmenettelyä tämään epämääräiseksi ajaksi. Tästä aiheutuu muuntorangaistusmenettelylle ja sakkojen täy taan pykälän 3 momenttiin otettavaksi säännös, jonka mukaan virallisen syyttäjän on annettava vain, mikäli sakotetun olinpaikka on tiedossa. Selonottovelvoifisuus lykkäyspäätöksen sisällös täntöönpanolle yleensäkin tarpeetonta viivytystä sakotetulle tieto uudesta oikeudenkäyntipäivästä

18 nen säännös. siltä, että ennen kuin sakkojen täytäntöönpano on ollut käytössä vuodesta 1938 lähtien, sakon Tällä esitykseilä pyritään lähinnä tehosta vielä senkin jälkeen, kun sakotettu on alkanut panoa. On odotettavissa, että sakkovankien lu vaiheen jälkeen sakkovankien määrä asettunee rangaistuksesta maksamalla sakon. Myös osasuoritus vapauttaa hänet suoritusta vastaavasta sissa, jossa sal&ojen muuntorangaistusmenettely pakkoperintä. Pykälän mukaan sakkojen perimistä ei muuntorangaistuksen määräämisen jäl keen saa ulosottotoimin jatkaa. maksamatta oleva määrä tai, jos muuntorangais tus on määrätty useamman sakon sijasta, kaikista mukaan oikeus maksaa sakkonsa vielä muunto rangaistuksen määrämisen jälkeenkin. Sakosta merkitystä niissä jutuissa, joissa haetaan muu tosta alioikeuden päätökseen. Mikäli muutoksen töä jäljennöstä, vaan akti toimitetaan hovioikeu teen virkateitse. Tuomioistuimen mahdollisuu vuosina 1971 ja 1972 tuomittiin kumpanakin tettua. Lisäksi on mainittuina vuosina suoritta vuonna ja vuonna sako jan liitteeksi, vaan niistä muodostetaan eril Eräissä alioikeuksissa noudatetaan muunto rangaistusasioissa menettelyä, jossa kaikkia oi keudelle jätettyjä asiakirjoja ei oteta pöytäkir vuonna keskimäärin noin muuntorangais tusta, kun taas muuntorangaistusta suorittamaan mukaan useimmat muuntorangaistukseen tuomi muuntorangaistuksen täytäntöönpanon alka saapui vuonna , vuonna , tuista maksavat sakkonsa ennen muuntorangais tuksen suorittamisen alkamista. Siten esimerkiksi noista sakoista suorittamatta oleva määrä on gaistuksen määräämiseen päättyy myös sakkojen kuitenkin tuolloin maksettava kokonaan. Maksu mista eli ennen kuin sakotettu on alkanut suo on säännöksen mukaan suoritettava ennen rittaa sakon muuntorangaistusta. Muuntoran hakijalle tarpeettomaksi katsottavista asiakir pykälän 2 momenttin otettavaksi nimenomal joista muodostetaan eriffinen ldrjavihko, niistä desta käyttää tällaista menettelyä ehdotetaan laiseen järjestelmään siirtymisestä on käytännön ei muutoksenhakijalle kirjoiteta ilman eri pyyn linen asialdrjavihko. Kysymyksellä mainitun Oikeusministeriössä toimitetun selvityksen Sakotetulla on luvun nykyisen 10 :n sen suorittamisen alkamista, muuntorangaistuk sen katsotaan vallitsevan käsityksen mukaan kumäärä tulee välittömästi uudistuksen jälkeen nousemaan nykyisestään tuntuvasti. Ylimeno suunnilleen nykyiselle tasolle. On myös har täväksi siten, että sakon saisi maksaa kokonaan erikseen, jos uudistusta lisäselvitysten perus teella voidaan pitää toteuttamiskelpoisena. Edellä olevan perusteella ehdotetaan, että taisiin tämän pykälän 1 ja 2 momenteiksi. maksetaan kokonaan ennen muuntorangaistuk Mikäli muunnettujen sakkojen rahamäärä suorittaa sakkojaan muuntorangaistuksena. Kun mutkistaisi menettelyä, vaatii lisätutkirnuksia, muutosehdotuksesta on tämän esityksen yhtey luvun nykyistä 10 S:ää vastaava säännös otet olisi toteutettava, jotta se ei tarpeettomasti dessä luovuttu. Asiasta tullaan antamaan esitys sen seikan selvittäminen, millä tavoin uudistus kittu mahdollisuuksia sakon maksamiseen lisät sena. Lakia muutettiin kuitenkin vuoden 1965 rittamasta muuntorangaistusta tuomitun pitui maksaminen muuntorangaistuksen määräämisen jälkeen ei aluksi vapauttanut sakotettua suo alusta siten, että sakotettu vapautuu muunto maan ja yksinkertaistamaan sakkojen muunto vankien lukumäärän tuntuvaa kasvua. Ruot menettelyä ja muuntorangaistuksen täytäntöön maan, mainitunlainen säännös aiheuttaisi sakko osasta muuntorangaistusta. menettely saadaan nykyistä paremmin toimi

19 suoritettu kokonaan, muuntorangaistus raukeaa suorittanut sakosta vain osan eikä suorita jään vassa pykälässä tarkoitettu oikaisu olisi tarpeen. selle syyttäj älle muuntorangaistusmenettelyä var sen mutta joskus r myös lääninhallituksen on voi kuitenkin joskus käydä niin, että sakotettu eikä päätöstä nykyisenkään käytännön mukaan ole tarpeen purkaa. Mikäli sakotettu taas on ten, maksun vastaanottaneen täytäntöönpano ilmoitettava maksusta viralliselle syyttäj ilile. netta tai osasuofitus voidaan ottaa huomioon muuntorangaistusta määrättäessä. Käytännössä suorittaa maksun sakosta juuri ennen oikeuden Mikäli sakotettu maksaa sakkonsa misen jälkeen, mutta ennen sen suorittamisen ja loput sakoista muuntorangaistuksen määrää on suoritettu jo ennen muuntorangaistuksen määräämistä tai osaksi ennen sen määräämistä alkamista, ei päätöksen purkaminen tai seuraa vasta sen jälkeen kun asia on siirretty viralli viranomaisen eli useimmiten ulosottoviranomai Virallinen syyttäjä voi tällöin sakkojen koko naan maksamisen vuoksi luopua ajamasta kan käyntiä, jolloin tieto maksusta ei ehdi ajoissa syyttäjälle tai tuomioistuimelle. Jos sakot on noista jo maksetuista sakoista sekä muunnetta tuksen. Jotta näiden asioiden saattamiseha kor seksi on jouduttu nykyisin hakemaan tuomion semmin määrätyn muuntorangaistuksen raukea panotoimiin ryhtymistä, päätöksen oikaisemi purkua korkeimmaha oikeudeha. Vastaavasti on tuomionpurkua jouduttu hakemaan niissä ta nöserää ennen muuntorangaistuksen täytäntöön pauksissa, joissa tuomioistuin tietämättä aikai misesta sakon maksamisen vuoksi on määrännyt vana olleista sakoista yhteisen muuntorangais pykälässä ehdotetaan otettavaksi käyttöön me nettely, jossa muuntorangaistuksen määrännyt keimman oikeuden ratkaistavaksi vältyttäisiin, kea ratkaista, miten oikaisu olisi tehtävä. Lä samoja muuntorangaistuksen määräämisperus täessä. rangaistus. on määrätty 7 S:n 2 momentin laisessa tuomioistuimen kokoonpanossa. Muun Säännös koskisi myös yhden miehen tuomio 1 momenttiin otettavaksi säännös, jonka mu oikeus tai yhteisen muuntorangaistuksen rikosrangaistuksen enimmäisaika 90 päivää vankeutta, kin purkumenettelyssä olla jossakin määrin vai teita kuin muuntorangaistusta alunperin määrät muuntorangaistuksen määrännyt alioikeus tai saattaa oikaisumenettelyssä niin kuin nykyisin hinnä näitä tapauksia varten ehdotetaan pykälän Pykälän 2 momentin mukaan oikaisun tekisi tuvanoikeuden puheenjohtaja. Jos muunto torangaistuksen oikaisemista edellyttävä sa kon osasuoritus tulee ilmi usein vasta sitten kun sakotettu on jo muuntorangaistusta suorit varten on momenttiin otettu säännös, jonka sissa voitava oikaista viipymättä. Näitä tapauksia kaan päätöstä oikaistaessa on noudatettava mukaisessa yhden miehen tuomioistuimessa, tamassa. Muuntorangaistus olisi näissä tapauk yhteisen muuntorangaistuksen määrännyt raas voitaisiin myös oikaisupäätös tehdä saman mukaan siinä tapauksessa, että asia ei siedä viivytystä, kihlakunnanoikeuden puolesta pää töksen voisi oikaista myös sen puheenjohtaja tai kihlakunnantuomari tai käräjätuomari sekä raastuvanoikeuden puolesta sen puheenjohtaja. istuimen päätöksen oikaisemista. Ehdotuksen tettava asianosaisille, mikäli se on mahdollista; ratkaissut muuntorangaistuksen määräämistä sen määräämistä koskevaan päätökseen ja ilmoi Siinä tapauksessa, että ylempi oikeus on susta olisi tehtävä merkintä muuntorangaituk Jos päätöksestä on haettu muutosta, olisi oikai susta myös ilmoitettava ylemmälle oikeudelle. ei tarvitsisi olla oikaisua tehtäessä läsnä. Oikai mukaan muuntorangaistusasian asiansaisten

20 tarkoitetusta oikaisusta olisi muutoksenhaku keinona kantelu. Aika kantelun tekemiseen on yleensä kuusi kuukautta. Ehdotuksen mukaan näissä kiireellisiksi katsottavissa asioissa 1kanteluaika olisi sama kuin oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 :ssä tarkoitetusta oikaisusta eli 30 päivää siitä päivästä, jona sakotettu sai mää räämisestä tai oikaisusta tiedon. Esitystä valmisteltaessa on tutkittu myös mah doffisuutta muutokseneahia koskevan säännök sen laatimiseen siten, että alioikeuden muunto iangaistuksen määräämistä koskevaan päätök seen ei saisi enää hakea muutosta muutoin kuin kanteluteitse. Hovioikeuksista saatujen tietojen mukaan muutoksenhaut johtavat näissä asioissa alioikeuden päätösten merkittäviin muutoksiin vain erittäin harvoin. Siten esimerkiksi Itä- Suomen hovioikeudessa vuoden 1974 aikana ratkaistuissa noin 40 muuntoasiassa asia jätet tiin kaikissa tapauksissa alioikeuden päätöksen varaan. Ilmeisesti muutoksenhakua käytetään usein vain keinona muuntorangaistuksen täytän töönpanon lykkääntymiseen. Huomattava myös on, että muuntorangaistuksen määräämistä kos keva asia poikkeaa muusta rikosasiasta ratkaise vasti siinä, että muuntoasiassa ei enää ole kysy mys usein vaikeasti selvitettävästä vastaajan syyllisyydestä rikokseen. Toisaalta muuntoran gaistusasiassa on kysymys vapausrangaistuk sesta. Muuntorangaistuksen määräämisestä on tosin laissa tarkat säännökset rangaistuk sen mittaamisesta säännönmukaisessa tapauk sessa. Ehdotetut uudet säännökset antavat kui tenkin mahdollisuuden muuntorangaistuksen jättämiseen kokonaan määräämättä. Muuntoran gaistus voidaan edelleenkin määrätä säännön mukaista lievempänä. Ehdotuksen mukaan muuntorangaistusasia voidaan myös käsitellä yhden miehen tuomioistuimessa. Muuntoran gaistukseen tuomitun intressiä saada asiansa ylemmän tuomioistuimen tutkittavaksi on edel lä mainitut seikat huomioon ottaen pidetty sii muuntorangaistuksen jättäminen olisi paremmin ollut paikallaan. Yleisperusteluissa mainituista syistä ei lukuun esitetä otettavaksi myöskään sen nykyisen 8 :n 3 ja 4 momentin säännöksiä muuntorangaistuk sen määräämistä koskevan asian lykkäämisestä maksamistilaisuuden varaamiseksi sakotetulle sekä asian palauttamisesta ulosottoviranomai selle. Voimaantulosäännös. Useimmat ehdotetuista säännöksistä koskevat muuntorangaistusmenet telyä. Tällaisista prosessuaalisista säännöksistä voimassa olevan periaatteen mukaan niitä so velletaan lain voimaantulopäivästä alkaen. Eräistä mahdollisesti tulldntavaikeuksia aiheut tavista tapauksista on kuitenkin syytä ottaa voimaantulosäännökseen yksityiskohtaiset mää räykset..: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 luvun ehdotetun 1 d :n mukaan oikeusministeriöllä ei olisi enää oikeutta mää rätä muuntorangaistuksen täytäntöönpanon al kamista lykkäytymään. Lain voimaantulohet kellä oikeusministeriössä mahdollisesti ratkaise matta olevien hakemusten loppuun käsittele mistä varten voimaantulosäännökseen ehdote taan selvyyden vuoksi otettavaksi säännös, jon ka mukaan oikeusministeriöllä olisi oikeus mää rätä muuntorangaistuksen täytäntöönpanon al kaminen lyl&äytymään niissä tapauksissa, joissa hakemus on saapunut oikeusministeriölle ennen voimaantulopäivää. Rangaistusten -täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 11 ssä nykyisin olevasta erityissäännöksestä päihdyttävien aineiden vää rinkäyttäjälle tai lastensuojelua koskevassa lain säädännössä tarkoitettuun kasvatuslai tokseen sijoitetulle lapselle tai nuorelle henkilölle tuo mitun sakon ja2. sen muuntorangaistuksen täy täntöönpanosta on ehdotettu luovuttavaksi. Sa kon muuntorangaistusta ei kuitenkaan ehdote tun 2 luvun uuden 1 e :n mukaan edelleen-

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perla 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen, puh. 06 438 4101, 044 438 4101 ja vs. perusturvajohtaja

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta. :t 100, 101. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään

OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta. :t 100, 101. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta :t 100, 101 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Tähän päätökseen haetaan muutosta tekemällä oikaisuvaatimus Kouvolan kaupungin lasten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

HE 62/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 62/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 1 :n muuttamisesta annetun lain ja rikoslain 2 a luvun muuttamisesta annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA SAATAVIEN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Nakkilan kunta Voimaantulo 7.6.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperiaatteet...2 2. Soveltamisala...2 3. Laskutuksen suorittaja...2 4. Laskut...2

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01.

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01. Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Kaupunginhallitus 3 13.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen / perusturvakeskus 124/00.01.01/2011 Perla 07.04.2015 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamiseksi (ehdotus) ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esitys sisältää lakiehdotukset, joilla on tarkoitus vähentää ja lyhentää

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 619. Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta. Annettu Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1996

SISÄLLYS. N:o 619. Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta. Annettu Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1996 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1996 N:o 619 625 SISÄLLYS N:o Sivu 619 Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta... 1683 620 Laki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 208 18.08.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy 604/61/616/2010 640/61/616/2010 STLTK 208 Invalidiliiton Asumispalvelut

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

SELVITYS SAKON MUUNTORANGAISTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ. 19.6.2013 laatinut Juho Martikainen

SELVITYS SAKON MUUNTORANGAISTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ. 19.6.2013 laatinut Juho Martikainen SELVITYS SAKON MUUNTORANGAISTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ 19.6.2013 laatinut Juho Martikainen 2 SISÄLLYS SISÄLLYS...2 1 JOHDANTO...3 2 NYKYTILA...3 2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö...3 2.1.1 Sakon muuntorangaistusjärjestelmän

Lisätiedot

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 Ilmoitusasiat 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 1) Julkista hankintaa; asu mis- ja hoivapalveluita koskeva markki naoi keuden päätös

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan.

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan. Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginvaltuusto 5 26.01.2015 Kokemäen kaupungin ja Freyja Oy:n välisen vuokrasopimuksen muuttaminen (vuoden 2015 vuokraerien maksulykkäys) sekä vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sakon

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sakon LUONNOS LÄHETETTY LAUSUNNOLLE 14.5.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Koulutusjohtaja esitti kokoukselle, että oppilaat tuodaan 8.12. lukien Vääksyyn siksi ajaksi, että ongelmat on selvitetty ja ratkaistu.

Koulutusjohtaja esitti kokoukselle, että oppilaat tuodaan 8.12. lukien Vääksyyn siksi ajaksi, että ongelmat on selvitetty ja ratkaistu. Sivistyslautakunta 95 08.12.2014 Kunnanhallitus 248 15.12.2014 Otto-oikeuden käyttäminen / Urajärven koulun sisäilma-asiat SLTK 95 8.12.2014 Urajärven koulun sisäilmaongelmat ovat puhuttaneet syys lu ku

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 1316/2011 Laki autoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

HE 291/2014 vp. ja käskyjen noudattamista sekä yleistä lainkuuliaisuutta.

HE 291/2014 vp. ja käskyjen noudattamista sekä yleistä lainkuuliaisuutta. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 1 :n sekä rikoslain 2 a luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sakon

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

10 13.02.2013 VUODEN 2013 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET JA KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TARKISTAMINEN. Talousarvion sitovuus

10 13.02.2013 VUODEN 2013 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET JA KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TARKISTAMINEN. Talousarvion sitovuus Teknisen lautakunnan valvontajaosto 10 13.02.2013 VUODEN 2013 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET JA KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TARKISTAMINEN VALVJAOS 10 Toimialan vs. esimies 5.2.2013 Kaupunginvaltuusto on 18.12.2012

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 71 18.06.2014 Sosiaali- ja terveysltk. 34 19.03.2015

Sosiaali- ja terveysltk. 71 18.06.2014 Sosiaali- ja terveysltk. 34 19.03.2015 Sosiaali- ja terveysltk. 71 18.06.2014 Sosiaali- ja terveysltk. 34 19.03.2015 LÄÄKKEIDEN KONEELLINEN ANNOSJAKELU KOTIHOIDOSSA JA YMPÄRIVUOROKAUTISESSA HOIDOSSA SOTEL 18.06.2014 71 Valmistelu: Vanhus- ja

Lisätiedot

Lomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016

Lomituspalvelujen estyminen. Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 Lomituspalvelujen estyminen Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2016 2 Esitetyt muutokset - Maksujen maksamattomuus LPL 30 b - Lomituspalvelujen estyminen maksamattomien maksujen vuoksi Lomituspalvelujen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot