Kansalaisjärjestö Toiminnan lähtökohdat Toiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisjärjestö Toiminnan lähtökohdat Toiminta"

Transkriptio

1

2 Kansalaisjärjestö Perustettu v Toiminta keskittyi aluksi koe-eläinten suojeluun v alkaen toiminut nimellä Animalia 3 pääkohdetta: tuotantoeläimet, koe-eläintoiminta sekä turkistarhaus N jäsentä 20 alueosastoa ja toimintaryhmää ympäri Suomen Hallitus Toimisto Helsingissä 6 vakituista työntekijää sekä projektityöntekijöitä Toiminnan lähtökohdat Jokaisella olennolla on itseisarvonsa ja tiettyjä oikeuksia. Eläimellä on oikeus olla eläin, sillä on oikeus lajilleen tyypilliseen käyttäytymiseen sekä perusolemukseensa. Eläimellä on oikeus elämään ja kuolemaan ilman tarpeetonta kipua ja tuskaa. Toiminta Tiedotus Kampanjat Lobbaus Lainsäädäntö Asiantuntijajärjestö Tempaukset Seminaarit Kansainvälinen yhteistyö Rahoitus Lahjoitukset Testamentit Jäsenmaksut Kuukausitukijat Valtionapu Myyntituotteet Lisää tietoa Animaliasta löydät Internet sivuilta

3 1. Suomessa kasvatetaan vuosittain a. 3 miljoonaa broileria b. 12 miljoonaa broileria c. 53 miljoonaa broileria 2. Jokainen suomalainen syö elämänsä aikana a. 3 sikaa b. 15 sikaa c. 40 sikaa 3. Lypsytiloilla vasikat vieroitetaan emoistaan yleensä a. heti syntymän jälkeen b. kuukauden ikäisinä c. vasikoita ei vieroiteta 4. Arvaa kuinka paljon sikalan karsinassa on tilaa yhtä sikaa kohden. 5. Arvaa kuinka paljon munijakanalla on tilaa häkissään. 6. Minkä ikäisenä munijakana tapetaan? a. 1-1,5 vuoden ikäisenä b. 4 vuoden ikäisenä c. 7 vuoden ikäisenä 7. Minkä ikäisenä broileri tapetaan? a. noin 35 päivän ikäisenä b. noin puolen vuoden ikäisenä c. noin vuoden ikäisenä

4 Lihan kulutuksen kasvu Vielä 1950-luvulla syötiin varsinkin köyhimmissä perheissä lihaa vain noin 1-2 kertaa viikossa, varakkaammat ehkä useammin. Nyt lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita syödään joka päivä ja joka aterialla. Lihan suurkulutus on aiheuttanut sen, että maatalouseläintuotanto on muuttunut yhä teollisemmaksi: tuotanto tapahtuu yhä suuremmissa yksiköissä ja eläinten määrä tilaa kohden on kasvanut huimasti. Kotieläintuotantomme muuttuu koko ajan voimakkaasti; maatilat erikoistuvat ja eläinmäärät kasvavat moninkertaisiksi. Jalostus ja tuottavuuden maksimointi ovat tehneet laitumilla käyskennelleistä kotieläimistä tuotantoyksiköitä, joiden lyhyt elämä kuluu tehdasmaisissa olosuhteissa, joissa hoidon yksilöllisyyttä ja yksittäisen eläimen hyvinvointia voi olla vaikea varmistaa. Esimerkiksi broilerihallissa eläinlääkäri käy hyvin harvoin. Vaikka ihminen tekisi tauotta töitä 12 h vuorokaudessa, jäisi hänelle broileritilalla yhtä lintua kohti aikaa vain noin yksi sekunti. Vika sinänsä ei ole tuottajassa, vaan yleisessä tehokkuuden vaatimuksessa. Jos tila olisi pieni, tai suurempikin, jossa olisi paljon hoitajia, ei se olisi enää taloudellisesti kannattavaa. Kun kuluttajat vaativat halvempaa lihaa, on myös eläimiä oltava enemmän hoitajaa kohden, jotta tuotanto olisi mahdollisimman kannattavaa.

5 Kotieläintuotanto Lammas, vuohi, sika ja nauta ovat eläneet ihmisen kanssa n vuotta. Ajan kuluessa eläimet ovat muuttuneet villejä sukulaisiaan kesymmiksi. Eläinten ulkonäkö on muuttunut jonkin verran, mutta eläinten perustavat käyttäytymistarpeet ovat edelleen pitkälti samoja kuin luonnonvaraisilla sukulaisillaan. Kotieläinten jalostuksessa on kiinnitetty enimmäkseen huomiota eläimen ulkoisiin ominaisuuksiin, kuten turkin väriin tai runsaaseen poikasten tuotantoon, eikä niinkään eläinten käyttäytymispiirteisiin. Eläimen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että se voi toteuttaa lajilleen ominaisia käyttäytymistapoja. Hurjia lukuja Suomessa teurastetaan vuosittain yli 50 miljoonaa broileria, yli kaksi miljoonaa sikaa ja yli kolme miljoonaa munijakanaa. Keskivertosuomalainen syö vuodessa 65 kg lihaa. Elämänsä aikana hän popsii 500 lintua (enimmäkseen broilereita), 40 sikaa, seitsemän nautaa ja yhden lampaan (Maatilatilastollinen vuosikirja, 2004). Suomessa vuosittain kasvatettavat eläimet: 5000 vuohta emakkoa ja karjua lammasta yli 0,9 miljoonaa kalkkunaa lähes miljoona nautaa 2,2 miljoonaa sikaa 3,4 miljoonaa munijakanaa yli 53 miljoonaa broileria

6 Suomalaisilla maitotiloilla eläinten olosuhteet vaihtelevat: edelleenkin on pieniä maitotiloja, joilla lehmät laiduntavat kesäisin ja joilla eläinten hoidosta huolehditaan yksilöllisesti. Lehmät tuottavat maitoa jälkeläisiään varten. Ihmisen tekemä jalostustyö on saanut aikaan rotuja, jotka tuottavat maitoa moninkertaisesti vasikan ravinnontarvetta suuremman määrän. Maidontuotannon käynnissä pysyminen edellyttää jatkuvaa jälkeläisten tuottoa, joten lypsylehmät poikivat vuosittain. Ne hedelmöitetään kerran vuodessa keinohedelmöityksellä. Vasikat erotetaan emoistaan usein heti syntymän jälkeen eikä emon anneta aina edes nuolla jälkeläistään. Vasikoiden hoitokäytännöissä on tilakohtaisia eroja. Vieroitettujen vasikoiden olot ovat monesti puutteelliset vähäisen kuivituksen, rakolattioiden ja tilanahtauden vuoksi. Myös niiden nupouttaminen eli sarvenaiheiden poistaminen polttamalla on yleistä: vaikka nupoutus on kivulias toimenpide, joka aiheuttaa vasikalle kaksi kolmannen asteen palovammaa, sen saa silti tehdä alle neljän viikon ikäiselle vasikalle ilman kivunlievitystä. Vasikoiden imemistarvetta ei aina oteta huomioon. Vasikka saattaa imeä toisten vasikoiden korvia, hoitajan paidanhelmaa tai muuta nisän korviketta. Monilla tiloilla käytettävät tuttiämpärit helpottavat jonkin verran luontaista imemistarvetta, mutta eivät korvaa oman emän hoivaa. Katso: Naudat ovat sosiaalisia ja liikkuvaisia laumaeläimiä, jotka luonnossa vaeltaisivat useita kilometrejä päivässä. Suomalaisilla maitotiloilla elävistä lehmistä suuri osa viettää elämänsä parsinavetoissa, kaulastaan paikalleen kytkettynä. Vaikka pihatot yleistyvät, on lähes kolme neljäsosaa navetoista vielä parsinavettoja, joissa lehmiä ei tarvitse päästää jaloittelemaan kuin kesäisin. Tähänkin voidaan myöntää poikkeuksia tilallisen pyynnöstä. Lehmien maidontuotantokykyä on jalostuksella tehostettu voimakkaasti; vielä 1970-luvun alussa keskimääräinen maitotuotos lehmää kohden oli noin 3500 litraa, vuonna 2010 se oli jo lähes 7900 litraa vuodessa. Runsas maidontuotanto rasittaa lehmiä. Liikunnan puute ja huono hygienia lisäävät sekä utaretulehdusten että kivuliaiden sorkkasairauksien riskiä, mitkä ovat hedelmällisyysongelmien lisäksi yleisimpiä syitä lypsylehmien poistoon. Lypsylehmät päätyvät teurastettaviksi keskimäärin nelivuotiaina, vain kahden poikimisen jälkeen, vaikka nautojen luontainen elinikä olisi parikymmentä vuotta.

7 Suurin osa Suomessa myynnissä olevasta naudanlihasta on peräisin lypsylehmistä ja niiden vasikoista. Lypsykarjatilat myyvät sonnivasikat ja jalostuksellisesti arvottomat lehmävasikat jatkokasvattamoille. Lihanautoja kasvatetaan yleensä noin puolitoista vuotta. Ne elävät lähes poikkeuksetta ritiläpohjaisissa ryhmäkarsinoissa, joihin ne on jaoteltu ikäryhmittäin. Ryhmäkarsinoiden ongelma on huomattava tilanahtaus, joka vaikeuttaa esimerkiksi nautojen riittävää lepäämistä. Lihanaudat eivät yleensä pääse ulkoilemaan. Lattiamateriaalina voi olla liukas ja kova rakolattia, joka aiheuttaa naudoille vaikeuksia muun muassa makuulle käymisessä ja ylös nousemisessa. Onnettomuuksia sattuu helposti alustalla, josta sorkat eivät saa tukea. Lihanautojen tavallisimmat terveysongelmat ovat suuresta painosta ja huonosta alustasta johtuvia jalkasairauksia. Lihanautojen kasvatus on yhteydessä maidontuotantoon, sillä 90 % vasikoista tulee maitotiloilta. Lihanautatilat erikoistuvat yhä enemmän kasvattamaan vain tietyn ikäryhmän vasikoita, jolloin eläinten kuljetukset tilalta toiselle ikäkauden mukaan lisääntyvät merkittävästi.

8 Sianlihan tuotanto perustuu Suomessa tarkoin suunniteltuun, mahdollisimman tuottavaksi kehitettyyn ja tehdasmaisesti toimivaa järjestelmään. Sikatilat jaetaan tuotantosuunnan perusteella emakkosikaloihin ja lihasikaloihin sekä niiden yhdistelmiin. Emakkosikaloissa on, tilan koosta riippuen, kymmenistä satoihin emakkoa, joiden tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon porsaita. Emakolla tuotetaan porsaita reilun puolen vuoden iästä lähtien. Suomessa teurastetaan vuosittain noin 2,2 miljoonaa sikaa. Jalostuksella sikojen kasvutahdiksi on saatu jopa kilo vuorokaudessa. Nopea lihasmassan kertyminen rasittaa sikojen jalkoja, sillä luusto ja nivelet eivät kehity riittävän nopeasti eläimen painon noustessa. Lihasika on teurasikäinen 4,5 kuukauden ikäisenä. Tuolloin se painaa noin 110 kiloa. Lihasikoja kasvatetaan ahtaissa rakolattiakarsinoissa, joissa ei yleensä käytetä kuivikkeita, mikä tekee sioille tärkeästä tonkimisesta ja tutkimisesta mahdotonta. Turhautuminen ilmenee usein lajitovereiden saparoiden puremisena. Noin viikon ikäisinä porsaiden hampaat katkaistaan ja karjuporsaat kastroidaan, yleensä ilman kivunlievitystä tai rauhoitusta. Noin 30 kilon painoisina porsaat siirretään lihasikalaan kasvamaan lopulliseen teurastuspainoonsa, mikä vie noin viisi kuukautta. Luontaisesti sika eläisi toistakymmentä vuotta. Suomessa lihasiat pidetään yleensä kymmenen sian karsinoissa, joissa yhtä sikaa kohden on tilaa 0,8 m² eli avatun sanomalehtiaukeaman verran. Lattia on betonia tai ritilää ja kuivikkeita käytetään harvoin. Siat ovat erittäin siistejä eläimiä, jotka erottelevat makuu-, ruokailu- ja ulostuspaikat tarkasti toisistaan. Ahtaissa karsinoissa se ei ole mahdollista, vaan siat voivat joutua makaamaan omien ulosteidensa päällä. Sikaloissa tuntemattomat eläimet joutuvat elämään kylki kyljessä eivätkä hierarkian alimpina olevat siat pysty väistämään hyökkäyksiä. Turhautuminen, karu ja virikkeetön betoniympäristö ja tilanahtaus aiheuttavat erilaisia käyttäytymishäiriöitä. Luonnostaan uteliaat siat eivät pääse tutkimaan ympäristöään, jolloin ne purkavat energiansa karsinatovereihinsa haastamalla riitaa ja puremalla toistensa häntiä. Tulehtuneet hännäntyngät aiheuttavat paljon kipua ja tulehdus voi levitä koko elimistöön muodostaen paiseita muun muassa selkärankaan. Myös erilaiset niveltulehdukset vievät monilta lihasioilta kävelykyvyn ja aiheuttavat suurta tuskaa.

9 Kotieläintuotanto Emakot eli naarassiat tuottavat porsaita noin viiden kuukauden välein. Porsimisen, imetyksen ja tiineyttämisen ajan emakkoa pidetään usein porsimishäkissä, joka estää emakon kääntymisen ja sallii sille vain hieman liikkumatilaa pituussuunnassa. Liikkumattomuus ja häkissä makaaminen aiheuttavat emakoille jalkasairauksia ja makuuhaavoja. Emakolla on porsimisen lähestyessä voimakas, vaistomainen tarve pesän rakentamiseen. Säädösten mukaan pesäntekoon sopivaa kuiviketta ei kuitenkaan tarvitse tarjota emakoille, mikäli sikalan lietelantajärjestelmä sen estää. Käytännössä pääosa emakoista porsii kuivikkeettomassa ympäristössä vailla pesäntekomahdollisuutta. Porsastuotannossa olevien emakoiden keskimääräinen elinkaari on kolmen porsimisen mittainen, eli ne teurastetaan noin kaksivuotiaina. Emakoiden hyvinvointia heikentää erityisesti tiuha porsimistahti ja siitä johtuvat sairaudet. Karsinoiden ahtaus ja virikkeettömyys aiheuttavat henkistä ja fyysistä huonovointisuutta. Turhautumisen seurauksena siat pureskelevat kaltereita, muuttuvat apaattisiksi ja menettävät kiinnostuksensa porsaiden hoitoon. Niveltulehdukset ja makuuhaavat ovat yleisiä vaivoja.

10 Kanalaumassa vallitsee arvo- eli nokkimisjärjestys, jossa korkea-arvoisilla linnuilla on etuja muihin nähden. Luonnonoloissa kanaparvessa esiintyy aggressiivista käyttäytymistä vain harvoin. Kanat ovat päiväaktiivisia, yöt ne nukkuvat pesäpuissa. Kana eroaa parvestaan vain munimisen ja hautomisen ajaksi: tällöin se etsii sopivan pesäpaikan esimerkiksi pensaan juurelta tai tiheästä ruohikosta. Niin kutsuttu mukavuuskäyttäytyminen on kanoille tärkeää. Ne hoitavat höyhenpukuaan hiekkakylvyin, sukimalla, venyttelemällä jalkojaan, räpyttelemällä ja ojentelemalla siipiään. Suomessa on noin neljä miljoonaa munijakanaa, joista 90 % elää häkkikanaloissa. Häkissä on yhdellä kanalla tilaa vajaan A4-arkin verran. Häkeissä linnut eivät voi tehdä juuri muuta kuin seisoa paikallaan, syödä ja munia eikä niiden ole mahdollista toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. Ne elävät voimakkaan sosiaalisen stressin alaisina, koska ne ovat jatkuvasti kylki kyljessä. Linnut eivät näe päivänvaloa tai voi ojentaa siipiään tai jalkojaan kunnolla, ne eivät pääse kylpemään hiekassa tai hakeutumaan suojaisaan pesäpaikkaan munimisen ajaksi. Tilanahtaus ja tekemisen puute tekevät kanoista aggressiivisia ja ne muun muassa nokkivat tovereitaan. Monissa maissa kanoilta leikataan nokka kuolleisuuden vähentämiseksi. Tuskallisen toimenpiteen seurauksena osa kanoista kärsii kroonisesta särystä. Suomessa nokkien leikkaaminen on nykyisin kielletty. Perinteiset häkkikanalat kiellettiin vuonna 2012, nykyään jälkeen kanoja saa kasvattaa virikehäkeissä tai lattiakanaloissa. Virikehäkit eivät juuri paranna kanojen hyvinvointia, sillä häkki on silti ahdas, minkä vuoksi häkissä olevan orren, pesäkopin ja pienen pehkualueen hyödyntäminen on hankalaa. Koska nuoret kanat munivat parhaiten, kanoja pidetään yleensä vain yhden munintakauden ajan. Siksi luontaisesti seitsemänvuotiaiksi elävät kanat teurastetaan jo noin puolentoista vuoden ikäisinä. Kananruhot päätyvät yleensä turkiseläinten rehuksi, sillä kanoja ei juuri käytetä elintarviketeollisuudessa. Kukkopojat tapetaan jo heti kuoriutumisen jälkeen, sillä vain naaraspuolisilla kanoilla on käyttöä munantuotannossa.

11 Viime vuosina broilerinlihan kulutus on noussut huimasti. Ihmisille on muodostunut käsitys terveellisestä ja vähärasvaisesta lihasta, joka on helppo ja nopea valmistaa. Kuluttajalla on harvoin käsitystä siitä, minkälaisen elämän broileri elää ennen päätymistään kaupan kylmäaltaaseen. Lihantuotantoa varten kasvatettavat kananpojat, broilerit, elävät ahtaasti tuhansien yksilöiden suuruisina ryhminä ikkunattomien rakennusten lattioilla. Pohja on peitetty yleisimmin turpeella ja lintujen ruokinta hoidetaan automaattisilla laitteilla. Suomalaisella broileritilalla on kerralla keskimäärin lintua, 18 lintua neliömetrillä. Vaikka broilerit saavat olla hallissa vapaina, estää ahtaus etenkin kasvatuksen loppuvaiheessa niiden normaalin käyttäytymisen. Suomen eläinsuojeluasetuksessa on vain suositus, jonka mukaan broilereita tulisi olla painonsa perusteella korkeintaan 35 kg/m². Käytännössä eläintiheys loppukasvatusvaiheessa on kuitenkin kg/m², jolloin keskimäärin 23 broileria jakaa yhden neliömetrin verran lattiatilaa. Jokaista lintua kohden on siis alle A4-paperiarkin verran tilaa. Broilereiden hyvinvointiongelmat liittyvät suurelta osin äärimmäisen nopeaksi jalostettuun kasvuun. Linnut kasvatetaan teurastuskokoonsa viidessä viikossa. Lihamassan lisääntyessä sydän, keuhkot ja jalkojen luut eivät ehdi kehittyä. Kasvatusaikana broilereista kuolee Suomessa noin 3 %, eli vuosittain yli miljoona broileria kuolee ennen teurastusta. Jalkavaivoja aiheuttavat niveltulehdukset ja kehityshäiriöt. Jalkavikojen ja -kipujen takia broilerit liikkuvat, sukivat, kylpevät ja kuopsuttelevat vain vähän. Kipujen pahetessa ne kyyhöttävät maassa ja liikkuvat vain pakotettuina. Jalkaongelmia lisää kuivikkeiden kosteus ja epähygieenisyys. Broilerit viedään teuraaksi noin viiden viikon ikäisinä, jolloin ne painavat kaksi kiloa. Ennen teuraaksi viemistä broilereita pidetään teurastushygieenisistä syistä noin puoli vuorokautta ilman ruokaa ja vettä. Kuljetusautoon kerättäessä linnut saavat usein tuskallisia jalka- ja siipimurtumia. Normaalina kuolleisuutena kuljetuksissa pidetään 0,5 prosenttia. Teurastuslinjalla linnut kulkevat jaloistaan roikkuen ja ne tainnutetaan joko hiilidioksidilla tai sähköllä. Tainnutusta seuraa verenlasku, johon joutuu välillä vielä tajuissaan olevia lintuja. Kalkkunat kasvatetaan samanlaisissa olosuhteissa kuin broilerit, eli suurissa, ikkunattomissa halleissa. Suomalaisella kalkkunatilalla on keskimäärin 6000 lintua.

12 Tiesitkö, että... Tehotilalla ja perinteisellä tilalla asuvien eläinten olot eroavat toisistaan suuresti. Siirtyminen suuriin yksiköihin on muuttanut tuotantoeläinten elämää Eläinmäärä tilaa kohden on kasvanut. Yksilöllinen hoito on vähentynyt tai tullut mahdottomaksi Eläintiheyttä on kasvatettu tehokkuuden lisäämiseksi ja eläimet elävät usein hyvin ahtaissa oloissa Eläimet päätyvät teurastamolle selvästi aikaisempaa nuorempina Virikkeitä on vähän eivätkä eläimet voi aina toteuttaa edes kaikkein perustavimpia tarpeitaan Liikunnan puute, ahtaiden olojen aiheuttama stressi ja jalostuksen mukanaan tuoma nopea kasvu aiheuttavat eläimille sairauksia Kaavamaisesti toistettu, pakonomainen liike, josta ei ole selvää hyötyä eläimelle. Tyypillisiä stereotyyppisiä käyttäytymismuotoja ovat naudan kielenpyöritys, hevosen kutominen (keinuttelu puolelta toiselle) ja sian putkien tai ilman pureskelu. Luontaiset käyttäytymismallit ovat hyvin voimakkaita eloonjäämiseen ja lisääntymiseen liittyviä toimintoja. Niiden estyminen aiheuttaa eläimelle ongelmia. Kun eläin ei voi toteuttaa luontaista käyttäytymismalliaan, se stressaantuu ja pyrkii purkamaan turhautumistaan, jolloin syntyy erilaista stereotyyppistä käyttäytymistä. Kaikki hyvinvoinnin heikkenemisestä kertovat käyttäytymisen muutokset eivät ole yhtä silmiinpistäviä kuin stereotypiat. Lisääntynyt tai vähentynyt aktiivisuus, aggressiivisuus ja nuorilla eläimillä leikkimättömyys kertovat siitä, että eläimellä on vaikeuksia sopeutua. Positiivisia askeleita on kuitenkin saavutettu pitkällisen kampanjoinnin tuloksena. Esimerkiksi vuonna 2006 tuli voimaan laki, jonka mukaan parressa olevien lehmien on päästävä jaloittelemaan kesäisin parin kuukauden ajan. Sikojen häntiä ei saa enää katkaista, ja vuodesta 2013 lähtien emakoiden pitäminen erillään ryhmästä on kiellettyä muulloin kuin odotetun porsimisen ja tiineytyksen välisenä aikana. Vuodesta 2012 lähtien kanoilla on minimivaatimuksena varusteltu häkki. Myös kasvissyöjien ja vegaanien määrä on selvästi lisääntynyt.

13 Kotieläintuotanto Tehotuotannon myötä eläinten lannasta on tullut merkittävä vesistöjen kuormittaja. Lannan ympäristövaikutukset johtuvat siitä, että eläimiä on liikaa suhteessa peltoalaan. Kaikkea lantaa ei voida hyödyntää lannoitteena. Ravinteet päätyvät eläinten rehusta lantaan. Maatalous vastaa yli puolesta ympäristöön kohdistuvasta fosfori- ja typpikuormituksesta. Typpi ja fosfori ovat kasvien yhteyttämiselle ja kasvulle välttämättömiä ravinteita. Ongelmia syntyy, kun ravinteita on liikaa. Liika typpi ja fosfori aiheuttavat muun muassa sinilevien massaesiintymiä. Esimerkiksi täysikasvuinen lehmä saa aikaan 10 tonnin lantakasan vuodessa. Lannan ympäristövaikutusten mittakaavaa voi hahmottaa suhteuttamalla sitä eläinten kokonaismäärään. Suomessa on kerrallaan yli miljoona nautaa ja yli 1,3 miljoonaa sikaa. Tehomaataloudessa elävien nautojen aiheuttama vesistökuormitus on arvioitu vuodessa 0,44 kiloksi fosforia ja 2,5 kiloksi typpeä eläinyksilöä kohti. Sikojen aiheuttama vesistönkuormitus on vastaavasti 0,07 kg fosforia ja 0,42 kg typpeä. Suomessa on reilut 10 miljoonaa tuotantoeläintä. Tehomaataloudella on merkittävä vaikutus ympäristöön. Maatalous, peltoviljely ja karjatalous aiheuttavat suurimman osan vesistöjä rehevöittävistä typpi- ja fosforipäästöistä. Ympäristöongelmat liittyvät lähinnä eläinten suureen määrään. Ongelma ei siis ympäristön kannalta ole niinkään lihansyönti, vaan se, että lihaa syödään liikaa. Lannan ympäristövaikutusten lisäksi myös eläinsuojien rakentaminen ja lämpimänä pitäminen sekä eläimiin liittyvät kuljetukset ja elintarvikkeiden jalostus kuluttavat luonnonvaroja ja lisäävät energian kulutusta. Karjatalouden rehevöittävä kuormitus on peräisin sekä lantaloista että pelloille levitetystä lannasta. Tilojen lantalat saattavat olla huonokuntoisia ja vuotavia tai ne on mitoitettu liian pieniksi. Pelloille levitetty lanta on vesistökuormituksen kannalta oleellista. Jos lantala on liian pieni, lantaa joudutaan levittämään pelloille syksyllä ja talvella, jolloin suuri osa ravinteista huuhtoutuu vesistöjä rehevöittämään. Lanta happamoittaa vesistöjä. Lannan sisältämä typpi muuttuu osittain ammoniakiksi, joka haihtuu ilmakehään. Kaasumainen ammoniakki liukenee sadeveteen ja muuttuu vesistöjä ja maaperää happamoittavaksi ja kasveja vaurioittavaksi typpihapoksi. Suurin osa Suomen ammoniakkipäästöistä on peräisin tuotantoeläintenlannasta. Ammoniakkipäästöt ovat terveyshaitta ihmisille ja eläimille. Karjanlannan typpi päätyy maaperään nitraattina, joka pilaa pohjavesiä. Nitraatti on vaarallista erityisesti pienille lapsille. Eläinten lannan levityksestä aiheutuu lisäksi haju- ja hygieniahaittoja.

14 Ihmisen toiminnalla on suuri vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Suomen noin miljoona lypsylehmää ja lihanautaa sekä muut tuotantoeläimet tuottavat vuosittain miljoonaa tonnia lantaa. Suomen peltoalasta 4/5 tuottaa rehua karjalle. Kotieläintaloudesta ja peltoviljelystä haihtuu ilmaan kaasuja, jotka lisäävät ilmastonmuutosta, aiheuttavat happamoitumista ja terveyshaittoja sekä haisevat epämiellyttävälle. Maapallon ilmasto lämpenee, kun hiilidioksidin, metaanin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä nousee. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu. Sitä vapautuu ilmakehään erityisesti energiantuotannossa. Tehoeläintuotanto kiihdyttää ilmaston lämpenemistä sekä suoraan että välillisesti. Tehomaatalouden käyttämä energia tuotetaan uusiutumattomilla fossiilisilla polttoaineilla. Niiden käyttö vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia. Rehun viljelyyn käytettyjen lannoitteiden valmistus kuluttaa runsaasti energiaa. Karjataloudessa fossiilisia polttoaineita tarvitaan muun muassa rehunviljelyyn, veden pumppaamiseen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistamiseen, eläinten, rehun ja lannan kuljetuksiin, jätteiden käsittelyyn, eläinsuojien lämmittämiseen sekä lihajalosteiden valmistamiseen ja pakkaukseen. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jota syntyy orgaanisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa eli mädäntyessä. Eläinkunnan tuotteiden valmistus on merkittävin ihmisen aiheuttamien metaanipäästöjen lähde. Suomen metaanipäästöistä kolmannes on peräisin karjataloudesta. Tavallinen lypsylehmä tuottaa 154 kg metaania vuosittain. On arveltu, että karjan metaanipäästöt ovat maailmanlaajuisesti 8 % kasvihuoneilmiöön päästöistä. vaikuttavista Dityppioksidi on tässä mainituista kasvihuonekaasuista voimakkain, 296 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi. Sitä vapautuu lannoituksessa ja lannasta sekä viljelysmaasta mikrobitoiminnan seurauksena. Maatalous on merkittävin ihmisen aiheuttama dityppioksidin tuottaja, jopa 65 % päästöistä syntyy maataloudesta. Suomen ammoniakkipäästöistä 90 % on peräisin maataloudesta. Kotieläintalouden osuudeksi on arvioitu 85 % ammoniakkipäästöistä ja turkistarhauksen 8 %. Kotieläintalouden ammoniakkipäästöt ovat peräisin pääasiallisesti lannasta. Suurin osa ammoniakista haihtuu karjasuojissa ja varastoinnin aikana, osa lantaa levittäessä. Haihtuvan ammoniakin määrään vaikuttavat kotieläinrakennuksen rakenteet ja lannankäsittelymenetelmät, eläinten rehun valkuaispitoisuus sekä lannanlevitysmenetelmät. Kotieläinrakennuksessa erityisesti turvekuivituksella voidaan vähentää ammoniakin haihtumista, mutta turpeenotolla on silläkin oma negatiivinen vaikutuksensa ympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa ongelmia sekä kotieläinsuojissa että niiden ulkopuolella. Hengitettynä ammoniakki on myrkyllistä ja aiheuttaa suhteellisen pienilläkin pitoisuuksilla hengitystieärsytystä sekä kotieläinsuojissa työskenteleville että siellä oleville eläimille. Esimerkiksi tehosikaloissa on havaittu sioilla lievää nenäonteloiden surkastumaa jo pitoisuudella 9 ppm, kun eläimet ovat altistuneet pitoisuudelle pitkään. Keskimääräinen ammoniakkipitoisuus sikaloissa on ulkomaisten tutkimusten mukaan ppm. Ilmaan haihtunut ammoniakki päätyy laskeumana vesistöihin ja maahan. Vesieläimille ammoniakki on erittäin myrkyllistä, minkä lisäksi se aiheuttaa vesielämälle haittaa happamoittamalla ja rehevöittämällä vesistöjä. Ammoniakki happamoittaa myös maaperää. Tehotuotettu ruoka Ruoan tehotuotanto perustuu maatilan ulkopuoliseen, pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun energiaan. Tehotuotannossa kuluu paljon energiaa muun muassa teollisten lannoitteiden valmistamiseen. Toisaalta, koska kasvatettavien eläinten määrä on moninkertaistunut aikaisempaan verrattuna, lantaa kertyy liikaa ja väärään paikkaan: vesistöihin. Liharuoka myös tuottaa vähemmän energiaa peltoalaa kohti kuin kasvisruoka. Kaukaa kuljetettu ruoka Tuotteet, jotka aikaisemmin ovat olleet harvojen herkkua ja ylellisyyttä, ovat löytäneet tiensä jokaiseen jääkaappiin. Ruoan kuljetuksen aikana palaa fossiilisia polttoaineita ja pääsee ilmoille ilmastoa lämmittäviä kasvihuonepäästöjä.

15 Lähetä meille materiaalin liittyen palautetta / lisää hyviä ideoita. Vapauta valinnoilla Animalian eläintuotannosta ja kuluttajuudesta kertova sivusto, lisäksi myös reseptejä. CIWF - Compassion in World Farming, paljon tietoa ja kuvia englanniksi. Ethics and animal farming - materiaalia oppilaille ja opettajille englanniksi. Freedom Food RSPCA:n sivut, tietoa ja reseptejä.

16 Muutosta tuotantoeläinten olosuhteissa ei tapahdu, ellei muutosta vaadita. Tuotantoeläinten olosuhteisiin voit vaikuttaa vähentämällä eläinperäisten tuotteiden käyttöä tai ryhtymällä kokonaan kasvissyöjäksi. Opettele leipomaan ilman kananmunaa ja kokeile, miten soijapihvi paistuu grillissä. Jos ostat eläinperäisiä elintarvikkeita, suosi aina luomutuotteita. Pidä tuotantoeläinten asiaa esillä tuttavapiirissäsi, kirjoita aiheesta mielipidekirjoituksia lehtiin ja ota yhteyttä kansanedustajiin. Pyydä myös käyttämiäsi ravintoloita lisäämään kasvisruokien tarjontaa ja suosimaan luomutuotteita eläinperäisissä raaka-aineissa. Esitä myös kauppoihin toiveita luomutuotteiden ja kasvisperäisten elintarvikkeiden valikoiman lisäämisestä. Tue Animalian työtä tuotantoeläinten parantamiseksi liittymällä jäseneksi ja tulemalla mukaan toimintaan.

17 1. Helsingin kaupungin valtuusto päätti vuonna 2010 tarjota koululaisille kerran viikossa pelkästään kasvisruokaa. Aiemmin kasvisruoka oli ollut toisena vaihtoehtona jokapäiväisen liha- tai kalaruoan rinnalla. Kasvisruokapäivää perusteltiin ympäristösyillä ja terveellisyydellä: kasvisruoka kuormittaa liharuokaa keskimäärin vähemmän ympäristöä ja lihaa syödään muutenkin enemmän kuin olisi terveellistä. Monet kaupunginvaltuutetut ja koululaisten vanhemmat vastustivat päätöstä vetoamalla muun muassa valinnan vapauden ensisijaisuuteen. Keskustelkaa ryhmän kanssa esimerkiksi seuraavista kysymyksistä: Mitä mieltä olette pakollisesta kasvisruokapäivästä? Pitäisikö kaikissa kouluissa olla pakollinen kasvisruokapäivä? Edistääkö pakollinen kasvisruokapäivä kasvisruoan syömistä? Onko jokaisen oma asia mitä laittaa suuhunsa? Voitte pohtia asiaa ensisijaisten ja toissijaisten tarpeiden näkökulmasta. Entä onko yksilön vapaus valita ruokansa suurempi kuin vastuu ruokavalintojen eläin- ja ympäristövaikutuksista? 2. Ota selvää ja pohdi seuraavia asioita: vertaa sian lajityypillistä elämää sen elämään sikalassa. Millaisia eroja huomaat ja miten uskot sen vaikuttavan sian hyvinvointiin? Millaisia ongelmia kanoille ja broilereille aiheutuu liian suuresta parvesta? 3. Hanki taustatietoa jostain eläinsuojeluun liittyvästä aiheesta ja kirjoita mielipidekirjoitus. Aiheena voi olla esimerkiksi kasvissyönti tai eläinten olot maataloudessa. 4. Etsi lehdestä liha-, broileri-, maito- tms. mainos. Pohtikaa ryhmässä/pareittain seuraavia kysymyksiä, jonka jälkeen voitte yhdessä ryhmän kanssa purkaa vastaukset. Lisäohjeita saat opettajan ja ohjaajan oppaasta. Mitä mainostetaan? Minkälaista mielikuvaa mainos pyrkii luomaan mainostettavasta tuotteesta? Saako mainoksesta tietoa tuotteesta? Mitä mainoksessa luvataan? Millä tavalla mainos haluaa vedota kuluttajaan? Kenelle mainos tai tuote on suunnattu? Onko tuotantoeläin läsnä mainoksessa? Minkälaisessa roolissa? Minkälaista kuvaa mainos luo eläintuotannosta? Vastaako mainonnan luoma mielikuva ruoasta ja ruoantuotannosta omia mielikuvianne asiasta?

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET

TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET Lämpötilojen ja merenpinnan nousu, sulavat jäävuoret ja jäätiköt sekä muuttuvat merivirrat ja säämallit tekevät ilmastonmuutoksesta vakavimman uhan, joka ihmiskunnan on

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat

Eläinten hyvinvointikorvaus siat Eläinten hyvinvointikorvaus siat 19.1.2017 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.1.2017 31.12.2017 väliseksi ajaksi Haku 11.1.2017 31.1.2017 Sitoumusta haetaan Vipu-palvelussa tai lomakkeella 472

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS SIOILLE 2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Huhtikuu 2015 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta Kaikki vanhat sitoumukset päättyvät 30.4.2015 Mahdollista tehdä

Lisätiedot

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa

Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Sikojen suojelua koskeviin vaatimuksiin suunniteltujen muutosten taloudellinen merkitys alkutuotannossa Jarkko Niemi ja Timo Karhula MTT taloustutkimus Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokous

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Taulukko 1. Nautojen pohjoiset kotieläintuet vuonna 2016 Naudat Tukikelpoinen eläinryhmä Emolehmät (väh. kerran poikineet) Emolehmähiehot

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot seuraavilta osaalueilta Eläinten

Lisätiedot

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse?

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei teollisuudelle ja maataloustuottajille saa määrätä sellaisia velvoitteita, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia tälle hallituskaudelle.

Lisätiedot

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016 Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Yleistä lammas- ja vuohipalkkioista Rekisteriperusteisia Hallinnassa oltava keskimäärin vähintään 20 palkkiokelpoista

Lisätiedot

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Eläinten hyvinvointikorvaus MMM/Juha Palonen Helmikuu 2014 Sivu 1 17.2.2014 Yleistä Valmistelu laajassa työryhmässä maaseutuohjelma valtioneuvostoon

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään tukihaun

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaukset muutoksia Iisalmi Leena Suojala, Maatalouslinja MTK

Eläinten hyvinvointikorvaukset muutoksia Iisalmi Leena Suojala, Maatalouslinja MTK Eläinten hyvinvointikorvaukset muutoksia 2017 Iisalmi 28.10.2016 Leena Suojala, Maatalouslinja MTK Eläinten hyvinvointikorvaus 2014-2020: Yksi EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

Suomen normilanta. Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. Sika- ja siipikarjatalouden ympäristölupaseminaari, Huittinen.

Suomen normilanta. Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. Sika- ja siipikarjatalouden ympäristölupaseminaari, Huittinen. Suomen normilanta Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. 1 Tutkimusryhmä Sari Luostarinen tietojen keruu, kansainväliset vertailut, koordinaattori Jouni Nousiainen erityslaskenta Maarit Hellstedt tietojen

Lisätiedot

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANAT OVAT YKSILÖITÄ, JOTKA ELÄVÄT PARVESSA Kanoja tulee hankkia kerralla useampi. Kukko ei ole väl1ämätön. Kukon kaitsema parvi *on puuhakkaampi

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Kotieläintuki-info (nauta ja lammas) Läänineläinlääkäri 1 Täydentävien ehtojen (TE) valvonta Säädösperusta Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON LAMPAAT Lammas on laiduntava märehtijä ja laumaeläin, joka vaatii hoitajaltaan hyvää perehtymistä lajin tarpeisiin sekä niitä koskeviin määräyksiin. Laki velvoittaa,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus

Eläinten hyvinvointikorvaus Siat. Henna Säävälä/ ELY-keskus Eläinten hyvinvointikorvaus Siat Henna Säävälä/ ELY-keskus 27.4.2015 Eläinten hyvinvointikorvaus Hyvinvointituki muuttuu hyvinvointikorvaukseksi Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea nauta- ja sikatilojen

Lisätiedot

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia?

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? Mikkeli 1.10.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS 2017 SIKA 20.1.2017 Sanna Lempiäinen Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maatalouden valvontayksikkö Lähde: Mavi, MMM Valvontojen tuloksia vuodelta 2016 Maaseutuviraston satunnais-

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Lausunto: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia, työryhmämuistio mmm 2006:20

Lausunto: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia, työryhmämuistio mmm 2006:20 20.12.2006 Lausunto: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia, työryhmämuistio mmm 2006:20 Lausunto: Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia, työryhmämuistio mmm 2006:20 Pyydettynä lausuntona Suomen Eläinsuojeluyhdistys

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1 ELÄINKOULUTUS 2016 Paula Gustafsson 31.3.2016 1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT Tukihakemuksen jättänyt viljelijä on vastuussa täydentävien ehtojen noudattamisesta vuonna 2016 aikavälillä 01.01-31.12.2016 Hyvän maatalouden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2015 9.4.2015 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

LUONNONHAITTA- KORVAUS

LUONNONHAITTA- KORVAUS TUKIKOULUTUS 2015 Anna Setälä Viestintä Oy Tuulihaukka 26.1.2015 LUONNONHAITTA- KORVAUS 1 Ohjelmaperusteiset tuet Jatkossa vain yksi ohjelmaperusteinen tukikelpoisuus lohkoilla Tukikelpoiseen lohkoon voidaan

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta, lammas, vuohi -> 7 vrk tapahtumasta

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa. Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari

Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa. Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari 18.11.2014 Mitä työosiossa selvitettiin? Maatiloilla syntyvän karjanlannan ja

Lisätiedot

KOTIELÄINTALOUDEN TUET Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Sika ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki - Hevoset

KOTIELÄINTALOUDEN TUET Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Sika ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki - Hevoset KOTIELÄINTALOUDEN TUET 2016 - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Sika ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki - Hevoset LUONNONHAITTAKORVAUKSEN KOTIELÄINKOROTUS (LHK) sekä SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16, MAIDONTUOTANNON TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2015 Laskelmat mukaeltu Tuottopehtorista http://www.proagria.fi/tuottopehtori/ Tuotot / lehmä Maito (4,3%, netto) litraa 0,380 8100 3078 9600 3648 Kansallinen tuki

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläintuki-info

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläintuki-info Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2017 Kotieläintuki-info 24.1.2017 Lampaiden ja vuohien lukumääriä rekisterissä 11.1.2017 Suomessa Varsinais- Suomessa Lampaiden määrä 148 619

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet Liite 4 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (100/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen

2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen 2 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen 2.2 Tutkinnon osat muodostuu yhdestä pakollisesta ja kahdesta valinnaisesta

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS Lampaat Vuohet Kyrö 07.04.2015 1 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta 2015 Sitoumus alkaen 01.05.2015 1 -vuotinen sitoumus Tänä vuonna poikkeus: 01.05.2015-31.12.2016 Seuraava

Lisätiedot

TUOTANTOTAPAEHDOT TUOTETTA TUKEMASSA Saara Rantanen, Nostetta Naaraista

TUOTANTOTAPAEHDOT TUOTETTA TUKEMASSA Saara Rantanen, Nostetta Naaraista TUOTANTOTAPAEHDOT TUOTETTA TUKEMASSA 19.4. 2011 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista Eläinten hyvinvointi osana ruokaketjun vastuullisuutta Seitsemän määriteltyä ulottuvuutta Ravitsemus, eläinten hyvinvointi,

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio 1.9.2011 1 TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio 1.9.2011 1 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä

Lisätiedot

- Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen

- Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen KOTIELÄINTALOUDEN TUET 2015 - Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen Kotieläintukikoulutus 10.4.2015 Laitila SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDENTUKI

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet

Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet Eläinkokeiden ABC 5.10.-14.12.2012 Koe-eläinkeskus / Anna Meller / Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet 19.10.2012 1 Suuret eläimet koe-eläiminä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Tuotantoeläinten olennaiset käyttäytymistarpeet

Tuotantoeläinten olennaiset käyttäytymistarpeet 1 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta 16.9.2014 Tuotantoeläinten olennaiset käyttäytymistarpeet Käyttäytymistarpeella tarkoitetaan sellaista käyttäytymistä, joka on välttämätöntä yksilön normaalin

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot