Kansalaisjärjestö Toiminnan lähtökohdat Toiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisjärjestö Toiminnan lähtökohdat Toiminta"

Transkriptio

1

2 Kansalaisjärjestö Perustettu v Toiminta keskittyi aluksi koe-eläinten suojeluun v alkaen toiminut nimellä Animalia 3 pääkohdetta: tuotantoeläimet, koe-eläintoiminta sekä turkistarhaus N jäsentä 20 alueosastoa ja toimintaryhmää ympäri Suomen Hallitus Toimisto Helsingissä 6 vakituista työntekijää sekä projektityöntekijöitä Toiminnan lähtökohdat Jokaisella olennolla on itseisarvonsa ja tiettyjä oikeuksia. Eläimellä on oikeus olla eläin, sillä on oikeus lajilleen tyypilliseen käyttäytymiseen sekä perusolemukseensa. Eläimellä on oikeus elämään ja kuolemaan ilman tarpeetonta kipua ja tuskaa. Toiminta Tiedotus Kampanjat Lobbaus Lainsäädäntö Asiantuntijajärjestö Tempaukset Seminaarit Kansainvälinen yhteistyö Rahoitus Lahjoitukset Testamentit Jäsenmaksut Kuukausitukijat Valtionapu Myyntituotteet Lisää tietoa Animaliasta löydät Internet sivuilta

3 1. Suomessa kasvatetaan vuosittain a. 3 miljoonaa broileria b. 12 miljoonaa broileria c. 53 miljoonaa broileria 2. Jokainen suomalainen syö elämänsä aikana a. 3 sikaa b. 15 sikaa c. 40 sikaa 3. Lypsytiloilla vasikat vieroitetaan emoistaan yleensä a. heti syntymän jälkeen b. kuukauden ikäisinä c. vasikoita ei vieroiteta 4. Arvaa kuinka paljon sikalan karsinassa on tilaa yhtä sikaa kohden. 5. Arvaa kuinka paljon munijakanalla on tilaa häkissään. 6. Minkä ikäisenä munijakana tapetaan? a. 1-1,5 vuoden ikäisenä b. 4 vuoden ikäisenä c. 7 vuoden ikäisenä 7. Minkä ikäisenä broileri tapetaan? a. noin 35 päivän ikäisenä b. noin puolen vuoden ikäisenä c. noin vuoden ikäisenä

4 Lihan kulutuksen kasvu Vielä 1950-luvulla syötiin varsinkin köyhimmissä perheissä lihaa vain noin 1-2 kertaa viikossa, varakkaammat ehkä useammin. Nyt lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita syödään joka päivä ja joka aterialla. Lihan suurkulutus on aiheuttanut sen, että maatalouseläintuotanto on muuttunut yhä teollisemmaksi: tuotanto tapahtuu yhä suuremmissa yksiköissä ja eläinten määrä tilaa kohden on kasvanut huimasti. Kotieläintuotantomme muuttuu koko ajan voimakkaasti; maatilat erikoistuvat ja eläinmäärät kasvavat moninkertaisiksi. Jalostus ja tuottavuuden maksimointi ovat tehneet laitumilla käyskennelleistä kotieläimistä tuotantoyksiköitä, joiden lyhyt elämä kuluu tehdasmaisissa olosuhteissa, joissa hoidon yksilöllisyyttä ja yksittäisen eläimen hyvinvointia voi olla vaikea varmistaa. Esimerkiksi broilerihallissa eläinlääkäri käy hyvin harvoin. Vaikka ihminen tekisi tauotta töitä 12 h vuorokaudessa, jäisi hänelle broileritilalla yhtä lintua kohti aikaa vain noin yksi sekunti. Vika sinänsä ei ole tuottajassa, vaan yleisessä tehokkuuden vaatimuksessa. Jos tila olisi pieni, tai suurempikin, jossa olisi paljon hoitajia, ei se olisi enää taloudellisesti kannattavaa. Kun kuluttajat vaativat halvempaa lihaa, on myös eläimiä oltava enemmän hoitajaa kohden, jotta tuotanto olisi mahdollisimman kannattavaa.

5 Kotieläintuotanto Lammas, vuohi, sika ja nauta ovat eläneet ihmisen kanssa n vuotta. Ajan kuluessa eläimet ovat muuttuneet villejä sukulaisiaan kesymmiksi. Eläinten ulkonäkö on muuttunut jonkin verran, mutta eläinten perustavat käyttäytymistarpeet ovat edelleen pitkälti samoja kuin luonnonvaraisilla sukulaisillaan. Kotieläinten jalostuksessa on kiinnitetty enimmäkseen huomiota eläimen ulkoisiin ominaisuuksiin, kuten turkin väriin tai runsaaseen poikasten tuotantoon, eikä niinkään eläinten käyttäytymispiirteisiin. Eläimen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että se voi toteuttaa lajilleen ominaisia käyttäytymistapoja. Hurjia lukuja Suomessa teurastetaan vuosittain yli 50 miljoonaa broileria, yli kaksi miljoonaa sikaa ja yli kolme miljoonaa munijakanaa. Keskivertosuomalainen syö vuodessa 65 kg lihaa. Elämänsä aikana hän popsii 500 lintua (enimmäkseen broilereita), 40 sikaa, seitsemän nautaa ja yhden lampaan (Maatilatilastollinen vuosikirja, 2004). Suomessa vuosittain kasvatettavat eläimet: 5000 vuohta emakkoa ja karjua lammasta yli 0,9 miljoonaa kalkkunaa lähes miljoona nautaa 2,2 miljoonaa sikaa 3,4 miljoonaa munijakanaa yli 53 miljoonaa broileria

6 Suomalaisilla maitotiloilla eläinten olosuhteet vaihtelevat: edelleenkin on pieniä maitotiloja, joilla lehmät laiduntavat kesäisin ja joilla eläinten hoidosta huolehditaan yksilöllisesti. Lehmät tuottavat maitoa jälkeläisiään varten. Ihmisen tekemä jalostustyö on saanut aikaan rotuja, jotka tuottavat maitoa moninkertaisesti vasikan ravinnontarvetta suuremman määrän. Maidontuotannon käynnissä pysyminen edellyttää jatkuvaa jälkeläisten tuottoa, joten lypsylehmät poikivat vuosittain. Ne hedelmöitetään kerran vuodessa keinohedelmöityksellä. Vasikat erotetaan emoistaan usein heti syntymän jälkeen eikä emon anneta aina edes nuolla jälkeläistään. Vasikoiden hoitokäytännöissä on tilakohtaisia eroja. Vieroitettujen vasikoiden olot ovat monesti puutteelliset vähäisen kuivituksen, rakolattioiden ja tilanahtauden vuoksi. Myös niiden nupouttaminen eli sarvenaiheiden poistaminen polttamalla on yleistä: vaikka nupoutus on kivulias toimenpide, joka aiheuttaa vasikalle kaksi kolmannen asteen palovammaa, sen saa silti tehdä alle neljän viikon ikäiselle vasikalle ilman kivunlievitystä. Vasikoiden imemistarvetta ei aina oteta huomioon. Vasikka saattaa imeä toisten vasikoiden korvia, hoitajan paidanhelmaa tai muuta nisän korviketta. Monilla tiloilla käytettävät tuttiämpärit helpottavat jonkin verran luontaista imemistarvetta, mutta eivät korvaa oman emän hoivaa. Katso: Naudat ovat sosiaalisia ja liikkuvaisia laumaeläimiä, jotka luonnossa vaeltaisivat useita kilometrejä päivässä. Suomalaisilla maitotiloilla elävistä lehmistä suuri osa viettää elämänsä parsinavetoissa, kaulastaan paikalleen kytkettynä. Vaikka pihatot yleistyvät, on lähes kolme neljäsosaa navetoista vielä parsinavettoja, joissa lehmiä ei tarvitse päästää jaloittelemaan kuin kesäisin. Tähänkin voidaan myöntää poikkeuksia tilallisen pyynnöstä. Lehmien maidontuotantokykyä on jalostuksella tehostettu voimakkaasti; vielä 1970-luvun alussa keskimääräinen maitotuotos lehmää kohden oli noin 3500 litraa, vuonna 2010 se oli jo lähes 7900 litraa vuodessa. Runsas maidontuotanto rasittaa lehmiä. Liikunnan puute ja huono hygienia lisäävät sekä utaretulehdusten että kivuliaiden sorkkasairauksien riskiä, mitkä ovat hedelmällisyysongelmien lisäksi yleisimpiä syitä lypsylehmien poistoon. Lypsylehmät päätyvät teurastettaviksi keskimäärin nelivuotiaina, vain kahden poikimisen jälkeen, vaikka nautojen luontainen elinikä olisi parikymmentä vuotta.

7 Suurin osa Suomessa myynnissä olevasta naudanlihasta on peräisin lypsylehmistä ja niiden vasikoista. Lypsykarjatilat myyvät sonnivasikat ja jalostuksellisesti arvottomat lehmävasikat jatkokasvattamoille. Lihanautoja kasvatetaan yleensä noin puolitoista vuotta. Ne elävät lähes poikkeuksetta ritiläpohjaisissa ryhmäkarsinoissa, joihin ne on jaoteltu ikäryhmittäin. Ryhmäkarsinoiden ongelma on huomattava tilanahtaus, joka vaikeuttaa esimerkiksi nautojen riittävää lepäämistä. Lihanaudat eivät yleensä pääse ulkoilemaan. Lattiamateriaalina voi olla liukas ja kova rakolattia, joka aiheuttaa naudoille vaikeuksia muun muassa makuulle käymisessä ja ylös nousemisessa. Onnettomuuksia sattuu helposti alustalla, josta sorkat eivät saa tukea. Lihanautojen tavallisimmat terveysongelmat ovat suuresta painosta ja huonosta alustasta johtuvia jalkasairauksia. Lihanautojen kasvatus on yhteydessä maidontuotantoon, sillä 90 % vasikoista tulee maitotiloilta. Lihanautatilat erikoistuvat yhä enemmän kasvattamaan vain tietyn ikäryhmän vasikoita, jolloin eläinten kuljetukset tilalta toiselle ikäkauden mukaan lisääntyvät merkittävästi.

8 Sianlihan tuotanto perustuu Suomessa tarkoin suunniteltuun, mahdollisimman tuottavaksi kehitettyyn ja tehdasmaisesti toimivaa järjestelmään. Sikatilat jaetaan tuotantosuunnan perusteella emakkosikaloihin ja lihasikaloihin sekä niiden yhdistelmiin. Emakkosikaloissa on, tilan koosta riippuen, kymmenistä satoihin emakkoa, joiden tehtävänä on tuottaa mahdollisimman paljon porsaita. Emakolla tuotetaan porsaita reilun puolen vuoden iästä lähtien. Suomessa teurastetaan vuosittain noin 2,2 miljoonaa sikaa. Jalostuksella sikojen kasvutahdiksi on saatu jopa kilo vuorokaudessa. Nopea lihasmassan kertyminen rasittaa sikojen jalkoja, sillä luusto ja nivelet eivät kehity riittävän nopeasti eläimen painon noustessa. Lihasika on teurasikäinen 4,5 kuukauden ikäisenä. Tuolloin se painaa noin 110 kiloa. Lihasikoja kasvatetaan ahtaissa rakolattiakarsinoissa, joissa ei yleensä käytetä kuivikkeita, mikä tekee sioille tärkeästä tonkimisesta ja tutkimisesta mahdotonta. Turhautuminen ilmenee usein lajitovereiden saparoiden puremisena. Noin viikon ikäisinä porsaiden hampaat katkaistaan ja karjuporsaat kastroidaan, yleensä ilman kivunlievitystä tai rauhoitusta. Noin 30 kilon painoisina porsaat siirretään lihasikalaan kasvamaan lopulliseen teurastuspainoonsa, mikä vie noin viisi kuukautta. Luontaisesti sika eläisi toistakymmentä vuotta. Suomessa lihasiat pidetään yleensä kymmenen sian karsinoissa, joissa yhtä sikaa kohden on tilaa 0,8 m² eli avatun sanomalehtiaukeaman verran. Lattia on betonia tai ritilää ja kuivikkeita käytetään harvoin. Siat ovat erittäin siistejä eläimiä, jotka erottelevat makuu-, ruokailu- ja ulostuspaikat tarkasti toisistaan. Ahtaissa karsinoissa se ei ole mahdollista, vaan siat voivat joutua makaamaan omien ulosteidensa päällä. Sikaloissa tuntemattomat eläimet joutuvat elämään kylki kyljessä eivätkä hierarkian alimpina olevat siat pysty väistämään hyökkäyksiä. Turhautuminen, karu ja virikkeetön betoniympäristö ja tilanahtaus aiheuttavat erilaisia käyttäytymishäiriöitä. Luonnostaan uteliaat siat eivät pääse tutkimaan ympäristöään, jolloin ne purkavat energiansa karsinatovereihinsa haastamalla riitaa ja puremalla toistensa häntiä. Tulehtuneet hännäntyngät aiheuttavat paljon kipua ja tulehdus voi levitä koko elimistöön muodostaen paiseita muun muassa selkärankaan. Myös erilaiset niveltulehdukset vievät monilta lihasioilta kävelykyvyn ja aiheuttavat suurta tuskaa.

9 Kotieläintuotanto Emakot eli naarassiat tuottavat porsaita noin viiden kuukauden välein. Porsimisen, imetyksen ja tiineyttämisen ajan emakkoa pidetään usein porsimishäkissä, joka estää emakon kääntymisen ja sallii sille vain hieman liikkumatilaa pituussuunnassa. Liikkumattomuus ja häkissä makaaminen aiheuttavat emakoille jalkasairauksia ja makuuhaavoja. Emakolla on porsimisen lähestyessä voimakas, vaistomainen tarve pesän rakentamiseen. Säädösten mukaan pesäntekoon sopivaa kuiviketta ei kuitenkaan tarvitse tarjota emakoille, mikäli sikalan lietelantajärjestelmä sen estää. Käytännössä pääosa emakoista porsii kuivikkeettomassa ympäristössä vailla pesäntekomahdollisuutta. Porsastuotannossa olevien emakoiden keskimääräinen elinkaari on kolmen porsimisen mittainen, eli ne teurastetaan noin kaksivuotiaina. Emakoiden hyvinvointia heikentää erityisesti tiuha porsimistahti ja siitä johtuvat sairaudet. Karsinoiden ahtaus ja virikkeettömyys aiheuttavat henkistä ja fyysistä huonovointisuutta. Turhautumisen seurauksena siat pureskelevat kaltereita, muuttuvat apaattisiksi ja menettävät kiinnostuksensa porsaiden hoitoon. Niveltulehdukset ja makuuhaavat ovat yleisiä vaivoja.

10 Kanalaumassa vallitsee arvo- eli nokkimisjärjestys, jossa korkea-arvoisilla linnuilla on etuja muihin nähden. Luonnonoloissa kanaparvessa esiintyy aggressiivista käyttäytymistä vain harvoin. Kanat ovat päiväaktiivisia, yöt ne nukkuvat pesäpuissa. Kana eroaa parvestaan vain munimisen ja hautomisen ajaksi: tällöin se etsii sopivan pesäpaikan esimerkiksi pensaan juurelta tai tiheästä ruohikosta. Niin kutsuttu mukavuuskäyttäytyminen on kanoille tärkeää. Ne hoitavat höyhenpukuaan hiekkakylvyin, sukimalla, venyttelemällä jalkojaan, räpyttelemällä ja ojentelemalla siipiään. Suomessa on noin neljä miljoonaa munijakanaa, joista 90 % elää häkkikanaloissa. Häkissä on yhdellä kanalla tilaa vajaan A4-arkin verran. Häkeissä linnut eivät voi tehdä juuri muuta kuin seisoa paikallaan, syödä ja munia eikä niiden ole mahdollista toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. Ne elävät voimakkaan sosiaalisen stressin alaisina, koska ne ovat jatkuvasti kylki kyljessä. Linnut eivät näe päivänvaloa tai voi ojentaa siipiään tai jalkojaan kunnolla, ne eivät pääse kylpemään hiekassa tai hakeutumaan suojaisaan pesäpaikkaan munimisen ajaksi. Tilanahtaus ja tekemisen puute tekevät kanoista aggressiivisia ja ne muun muassa nokkivat tovereitaan. Monissa maissa kanoilta leikataan nokka kuolleisuuden vähentämiseksi. Tuskallisen toimenpiteen seurauksena osa kanoista kärsii kroonisesta särystä. Suomessa nokkien leikkaaminen on nykyisin kielletty. Perinteiset häkkikanalat kiellettiin vuonna 2012, nykyään jälkeen kanoja saa kasvattaa virikehäkeissä tai lattiakanaloissa. Virikehäkit eivät juuri paranna kanojen hyvinvointia, sillä häkki on silti ahdas, minkä vuoksi häkissä olevan orren, pesäkopin ja pienen pehkualueen hyödyntäminen on hankalaa. Koska nuoret kanat munivat parhaiten, kanoja pidetään yleensä vain yhden munintakauden ajan. Siksi luontaisesti seitsemänvuotiaiksi elävät kanat teurastetaan jo noin puolentoista vuoden ikäisinä. Kananruhot päätyvät yleensä turkiseläinten rehuksi, sillä kanoja ei juuri käytetä elintarviketeollisuudessa. Kukkopojat tapetaan jo heti kuoriutumisen jälkeen, sillä vain naaraspuolisilla kanoilla on käyttöä munantuotannossa.

11 Viime vuosina broilerinlihan kulutus on noussut huimasti. Ihmisille on muodostunut käsitys terveellisestä ja vähärasvaisesta lihasta, joka on helppo ja nopea valmistaa. Kuluttajalla on harvoin käsitystä siitä, minkälaisen elämän broileri elää ennen päätymistään kaupan kylmäaltaaseen. Lihantuotantoa varten kasvatettavat kananpojat, broilerit, elävät ahtaasti tuhansien yksilöiden suuruisina ryhminä ikkunattomien rakennusten lattioilla. Pohja on peitetty yleisimmin turpeella ja lintujen ruokinta hoidetaan automaattisilla laitteilla. Suomalaisella broileritilalla on kerralla keskimäärin lintua, 18 lintua neliömetrillä. Vaikka broilerit saavat olla hallissa vapaina, estää ahtaus etenkin kasvatuksen loppuvaiheessa niiden normaalin käyttäytymisen. Suomen eläinsuojeluasetuksessa on vain suositus, jonka mukaan broilereita tulisi olla painonsa perusteella korkeintaan 35 kg/m². Käytännössä eläintiheys loppukasvatusvaiheessa on kuitenkin kg/m², jolloin keskimäärin 23 broileria jakaa yhden neliömetrin verran lattiatilaa. Jokaista lintua kohden on siis alle A4-paperiarkin verran tilaa. Broilereiden hyvinvointiongelmat liittyvät suurelta osin äärimmäisen nopeaksi jalostettuun kasvuun. Linnut kasvatetaan teurastuskokoonsa viidessä viikossa. Lihamassan lisääntyessä sydän, keuhkot ja jalkojen luut eivät ehdi kehittyä. Kasvatusaikana broilereista kuolee Suomessa noin 3 %, eli vuosittain yli miljoona broileria kuolee ennen teurastusta. Jalkavaivoja aiheuttavat niveltulehdukset ja kehityshäiriöt. Jalkavikojen ja -kipujen takia broilerit liikkuvat, sukivat, kylpevät ja kuopsuttelevat vain vähän. Kipujen pahetessa ne kyyhöttävät maassa ja liikkuvat vain pakotettuina. Jalkaongelmia lisää kuivikkeiden kosteus ja epähygieenisyys. Broilerit viedään teuraaksi noin viiden viikon ikäisinä, jolloin ne painavat kaksi kiloa. Ennen teuraaksi viemistä broilereita pidetään teurastushygieenisistä syistä noin puoli vuorokautta ilman ruokaa ja vettä. Kuljetusautoon kerättäessä linnut saavat usein tuskallisia jalka- ja siipimurtumia. Normaalina kuolleisuutena kuljetuksissa pidetään 0,5 prosenttia. Teurastuslinjalla linnut kulkevat jaloistaan roikkuen ja ne tainnutetaan joko hiilidioksidilla tai sähköllä. Tainnutusta seuraa verenlasku, johon joutuu välillä vielä tajuissaan olevia lintuja. Kalkkunat kasvatetaan samanlaisissa olosuhteissa kuin broilerit, eli suurissa, ikkunattomissa halleissa. Suomalaisella kalkkunatilalla on keskimäärin 6000 lintua.

12 Tiesitkö, että... Tehotilalla ja perinteisellä tilalla asuvien eläinten olot eroavat toisistaan suuresti. Siirtyminen suuriin yksiköihin on muuttanut tuotantoeläinten elämää Eläinmäärä tilaa kohden on kasvanut. Yksilöllinen hoito on vähentynyt tai tullut mahdottomaksi Eläintiheyttä on kasvatettu tehokkuuden lisäämiseksi ja eläimet elävät usein hyvin ahtaissa oloissa Eläimet päätyvät teurastamolle selvästi aikaisempaa nuorempina Virikkeitä on vähän eivätkä eläimet voi aina toteuttaa edes kaikkein perustavimpia tarpeitaan Liikunnan puute, ahtaiden olojen aiheuttama stressi ja jalostuksen mukanaan tuoma nopea kasvu aiheuttavat eläimille sairauksia Kaavamaisesti toistettu, pakonomainen liike, josta ei ole selvää hyötyä eläimelle. Tyypillisiä stereotyyppisiä käyttäytymismuotoja ovat naudan kielenpyöritys, hevosen kutominen (keinuttelu puolelta toiselle) ja sian putkien tai ilman pureskelu. Luontaiset käyttäytymismallit ovat hyvin voimakkaita eloonjäämiseen ja lisääntymiseen liittyviä toimintoja. Niiden estyminen aiheuttaa eläimelle ongelmia. Kun eläin ei voi toteuttaa luontaista käyttäytymismalliaan, se stressaantuu ja pyrkii purkamaan turhautumistaan, jolloin syntyy erilaista stereotyyppistä käyttäytymistä. Kaikki hyvinvoinnin heikkenemisestä kertovat käyttäytymisen muutokset eivät ole yhtä silmiinpistäviä kuin stereotypiat. Lisääntynyt tai vähentynyt aktiivisuus, aggressiivisuus ja nuorilla eläimillä leikkimättömyys kertovat siitä, että eläimellä on vaikeuksia sopeutua. Positiivisia askeleita on kuitenkin saavutettu pitkällisen kampanjoinnin tuloksena. Esimerkiksi vuonna 2006 tuli voimaan laki, jonka mukaan parressa olevien lehmien on päästävä jaloittelemaan kesäisin parin kuukauden ajan. Sikojen häntiä ei saa enää katkaista, ja vuodesta 2013 lähtien emakoiden pitäminen erillään ryhmästä on kiellettyä muulloin kuin odotetun porsimisen ja tiineytyksen välisenä aikana. Vuodesta 2012 lähtien kanoilla on minimivaatimuksena varusteltu häkki. Myös kasvissyöjien ja vegaanien määrä on selvästi lisääntynyt.

13 Kotieläintuotanto Tehotuotannon myötä eläinten lannasta on tullut merkittävä vesistöjen kuormittaja. Lannan ympäristövaikutukset johtuvat siitä, että eläimiä on liikaa suhteessa peltoalaan. Kaikkea lantaa ei voida hyödyntää lannoitteena. Ravinteet päätyvät eläinten rehusta lantaan. Maatalous vastaa yli puolesta ympäristöön kohdistuvasta fosfori- ja typpikuormituksesta. Typpi ja fosfori ovat kasvien yhteyttämiselle ja kasvulle välttämättömiä ravinteita. Ongelmia syntyy, kun ravinteita on liikaa. Liika typpi ja fosfori aiheuttavat muun muassa sinilevien massaesiintymiä. Esimerkiksi täysikasvuinen lehmä saa aikaan 10 tonnin lantakasan vuodessa. Lannan ympäristövaikutusten mittakaavaa voi hahmottaa suhteuttamalla sitä eläinten kokonaismäärään. Suomessa on kerrallaan yli miljoona nautaa ja yli 1,3 miljoonaa sikaa. Tehomaataloudessa elävien nautojen aiheuttama vesistökuormitus on arvioitu vuodessa 0,44 kiloksi fosforia ja 2,5 kiloksi typpeä eläinyksilöä kohti. Sikojen aiheuttama vesistönkuormitus on vastaavasti 0,07 kg fosforia ja 0,42 kg typpeä. Suomessa on reilut 10 miljoonaa tuotantoeläintä. Tehomaataloudella on merkittävä vaikutus ympäristöön. Maatalous, peltoviljely ja karjatalous aiheuttavat suurimman osan vesistöjä rehevöittävistä typpi- ja fosforipäästöistä. Ympäristöongelmat liittyvät lähinnä eläinten suureen määrään. Ongelma ei siis ympäristön kannalta ole niinkään lihansyönti, vaan se, että lihaa syödään liikaa. Lannan ympäristövaikutusten lisäksi myös eläinsuojien rakentaminen ja lämpimänä pitäminen sekä eläimiin liittyvät kuljetukset ja elintarvikkeiden jalostus kuluttavat luonnonvaroja ja lisäävät energian kulutusta. Karjatalouden rehevöittävä kuormitus on peräisin sekä lantaloista että pelloille levitetystä lannasta. Tilojen lantalat saattavat olla huonokuntoisia ja vuotavia tai ne on mitoitettu liian pieniksi. Pelloille levitetty lanta on vesistökuormituksen kannalta oleellista. Jos lantala on liian pieni, lantaa joudutaan levittämään pelloille syksyllä ja talvella, jolloin suuri osa ravinteista huuhtoutuu vesistöjä rehevöittämään. Lanta happamoittaa vesistöjä. Lannan sisältämä typpi muuttuu osittain ammoniakiksi, joka haihtuu ilmakehään. Kaasumainen ammoniakki liukenee sadeveteen ja muuttuu vesistöjä ja maaperää happamoittavaksi ja kasveja vaurioittavaksi typpihapoksi. Suurin osa Suomen ammoniakkipäästöistä on peräisin tuotantoeläintenlannasta. Ammoniakkipäästöt ovat terveyshaitta ihmisille ja eläimille. Karjanlannan typpi päätyy maaperään nitraattina, joka pilaa pohjavesiä. Nitraatti on vaarallista erityisesti pienille lapsille. Eläinten lannan levityksestä aiheutuu lisäksi haju- ja hygieniahaittoja.

14 Ihmisen toiminnalla on suuri vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Suomen noin miljoona lypsylehmää ja lihanautaa sekä muut tuotantoeläimet tuottavat vuosittain miljoonaa tonnia lantaa. Suomen peltoalasta 4/5 tuottaa rehua karjalle. Kotieläintaloudesta ja peltoviljelystä haihtuu ilmaan kaasuja, jotka lisäävät ilmastonmuutosta, aiheuttavat happamoitumista ja terveyshaittoja sekä haisevat epämiellyttävälle. Maapallon ilmasto lämpenee, kun hiilidioksidin, metaanin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä nousee. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu. Sitä vapautuu ilmakehään erityisesti energiantuotannossa. Tehoeläintuotanto kiihdyttää ilmaston lämpenemistä sekä suoraan että välillisesti. Tehomaatalouden käyttämä energia tuotetaan uusiutumattomilla fossiilisilla polttoaineilla. Niiden käyttö vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia. Rehun viljelyyn käytettyjen lannoitteiden valmistus kuluttaa runsaasti energiaa. Karjataloudessa fossiilisia polttoaineita tarvitaan muun muassa rehunviljelyyn, veden pumppaamiseen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistamiseen, eläinten, rehun ja lannan kuljetuksiin, jätteiden käsittelyyn, eläinsuojien lämmittämiseen sekä lihajalosteiden valmistamiseen ja pakkaukseen. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jota syntyy orgaanisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa eli mädäntyessä. Eläinkunnan tuotteiden valmistus on merkittävin ihmisen aiheuttamien metaanipäästöjen lähde. Suomen metaanipäästöistä kolmannes on peräisin karjataloudesta. Tavallinen lypsylehmä tuottaa 154 kg metaania vuosittain. On arveltu, että karjan metaanipäästöt ovat maailmanlaajuisesti 8 % kasvihuoneilmiöön päästöistä. vaikuttavista Dityppioksidi on tässä mainituista kasvihuonekaasuista voimakkain, 296 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi. Sitä vapautuu lannoituksessa ja lannasta sekä viljelysmaasta mikrobitoiminnan seurauksena. Maatalous on merkittävin ihmisen aiheuttama dityppioksidin tuottaja, jopa 65 % päästöistä syntyy maataloudesta. Suomen ammoniakkipäästöistä 90 % on peräisin maataloudesta. Kotieläintalouden osuudeksi on arvioitu 85 % ammoniakkipäästöistä ja turkistarhauksen 8 %. Kotieläintalouden ammoniakkipäästöt ovat peräisin pääasiallisesti lannasta. Suurin osa ammoniakista haihtuu karjasuojissa ja varastoinnin aikana, osa lantaa levittäessä. Haihtuvan ammoniakin määrään vaikuttavat kotieläinrakennuksen rakenteet ja lannankäsittelymenetelmät, eläinten rehun valkuaispitoisuus sekä lannanlevitysmenetelmät. Kotieläinrakennuksessa erityisesti turvekuivituksella voidaan vähentää ammoniakin haihtumista, mutta turpeenotolla on silläkin oma negatiivinen vaikutuksensa ympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa ongelmia sekä kotieläinsuojissa että niiden ulkopuolella. Hengitettynä ammoniakki on myrkyllistä ja aiheuttaa suhteellisen pienilläkin pitoisuuksilla hengitystieärsytystä sekä kotieläinsuojissa työskenteleville että siellä oleville eläimille. Esimerkiksi tehosikaloissa on havaittu sioilla lievää nenäonteloiden surkastumaa jo pitoisuudella 9 ppm, kun eläimet ovat altistuneet pitoisuudelle pitkään. Keskimääräinen ammoniakkipitoisuus sikaloissa on ulkomaisten tutkimusten mukaan ppm. Ilmaan haihtunut ammoniakki päätyy laskeumana vesistöihin ja maahan. Vesieläimille ammoniakki on erittäin myrkyllistä, minkä lisäksi se aiheuttaa vesielämälle haittaa happamoittamalla ja rehevöittämällä vesistöjä. Ammoniakki happamoittaa myös maaperää. Tehotuotettu ruoka Ruoan tehotuotanto perustuu maatilan ulkopuoliseen, pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun energiaan. Tehotuotannossa kuluu paljon energiaa muun muassa teollisten lannoitteiden valmistamiseen. Toisaalta, koska kasvatettavien eläinten määrä on moninkertaistunut aikaisempaan verrattuna, lantaa kertyy liikaa ja väärään paikkaan: vesistöihin. Liharuoka myös tuottaa vähemmän energiaa peltoalaa kohti kuin kasvisruoka. Kaukaa kuljetettu ruoka Tuotteet, jotka aikaisemmin ovat olleet harvojen herkkua ja ylellisyyttä, ovat löytäneet tiensä jokaiseen jääkaappiin. Ruoan kuljetuksen aikana palaa fossiilisia polttoaineita ja pääsee ilmoille ilmastoa lämmittäviä kasvihuonepäästöjä.

15 Lähetä meille materiaalin liittyen palautetta / lisää hyviä ideoita. Vapauta valinnoilla Animalian eläintuotannosta ja kuluttajuudesta kertova sivusto, lisäksi myös reseptejä. CIWF - Compassion in World Farming, paljon tietoa ja kuvia englanniksi. Ethics and animal farming - materiaalia oppilaille ja opettajille englanniksi. Freedom Food RSPCA:n sivut, tietoa ja reseptejä.

16 Muutosta tuotantoeläinten olosuhteissa ei tapahdu, ellei muutosta vaadita. Tuotantoeläinten olosuhteisiin voit vaikuttaa vähentämällä eläinperäisten tuotteiden käyttöä tai ryhtymällä kokonaan kasvissyöjäksi. Opettele leipomaan ilman kananmunaa ja kokeile, miten soijapihvi paistuu grillissä. Jos ostat eläinperäisiä elintarvikkeita, suosi aina luomutuotteita. Pidä tuotantoeläinten asiaa esillä tuttavapiirissäsi, kirjoita aiheesta mielipidekirjoituksia lehtiin ja ota yhteyttä kansanedustajiin. Pyydä myös käyttämiäsi ravintoloita lisäämään kasvisruokien tarjontaa ja suosimaan luomutuotteita eläinperäisissä raaka-aineissa. Esitä myös kauppoihin toiveita luomutuotteiden ja kasvisperäisten elintarvikkeiden valikoiman lisäämisestä. Tue Animalian työtä tuotantoeläinten parantamiseksi liittymällä jäseneksi ja tulemalla mukaan toimintaan.

17 1. Helsingin kaupungin valtuusto päätti vuonna 2010 tarjota koululaisille kerran viikossa pelkästään kasvisruokaa. Aiemmin kasvisruoka oli ollut toisena vaihtoehtona jokapäiväisen liha- tai kalaruoan rinnalla. Kasvisruokapäivää perusteltiin ympäristösyillä ja terveellisyydellä: kasvisruoka kuormittaa liharuokaa keskimäärin vähemmän ympäristöä ja lihaa syödään muutenkin enemmän kuin olisi terveellistä. Monet kaupunginvaltuutetut ja koululaisten vanhemmat vastustivat päätöstä vetoamalla muun muassa valinnan vapauden ensisijaisuuteen. Keskustelkaa ryhmän kanssa esimerkiksi seuraavista kysymyksistä: Mitä mieltä olette pakollisesta kasvisruokapäivästä? Pitäisikö kaikissa kouluissa olla pakollinen kasvisruokapäivä? Edistääkö pakollinen kasvisruokapäivä kasvisruoan syömistä? Onko jokaisen oma asia mitä laittaa suuhunsa? Voitte pohtia asiaa ensisijaisten ja toissijaisten tarpeiden näkökulmasta. Entä onko yksilön vapaus valita ruokansa suurempi kuin vastuu ruokavalintojen eläin- ja ympäristövaikutuksista? 2. Ota selvää ja pohdi seuraavia asioita: vertaa sian lajityypillistä elämää sen elämään sikalassa. Millaisia eroja huomaat ja miten uskot sen vaikuttavan sian hyvinvointiin? Millaisia ongelmia kanoille ja broilereille aiheutuu liian suuresta parvesta? 3. Hanki taustatietoa jostain eläinsuojeluun liittyvästä aiheesta ja kirjoita mielipidekirjoitus. Aiheena voi olla esimerkiksi kasvissyönti tai eläinten olot maataloudessa. 4. Etsi lehdestä liha-, broileri-, maito- tms. mainos. Pohtikaa ryhmässä/pareittain seuraavia kysymyksiä, jonka jälkeen voitte yhdessä ryhmän kanssa purkaa vastaukset. Lisäohjeita saat opettajan ja ohjaajan oppaasta. Mitä mainostetaan? Minkälaista mielikuvaa mainos pyrkii luomaan mainostettavasta tuotteesta? Saako mainoksesta tietoa tuotteesta? Mitä mainoksessa luvataan? Millä tavalla mainos haluaa vedota kuluttajaan? Kenelle mainos tai tuote on suunnattu? Onko tuotantoeläin läsnä mainoksessa? Minkälaisessa roolissa? Minkälaista kuvaa mainos luo eläintuotannosta? Vastaako mainonnan luoma mielikuva ruoasta ja ruoantuotannosta omia mielikuvianne asiasta?

tuotantoeläinten asialla

tuotantoeläinten asialla tuotantoeläinten asialla Kotieläimistä tuotantoyksiköiksi Ruuantuotantoon käytettävien eläinten määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, vaikka itse kotieläimet ovat yhä harvemmin osa arkeamme. Syömme lihaa ja

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020 Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2020 Uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Kaikki vanhat sitoumukset katkeavat

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

MIKSI kasvissyöjäksi?

MIKSI kasvissyöjäksi? MIKSI kasvissyöjäksi? Jos lihankulutus pienenisi edes puolet nykyisestä, miljardit eläimet säästyisivät kärsimykseltä ELÄIN TUOTANTOVÄLINEENÄ Nykyisin tuotantoeläimiä kasvatetaan hyvin teollisissa ja luonnottomissa

Lisätiedot

Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA

Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA 1 Lyhyesti Perustettu 1961 Yli 6000 jäsentä 6-8 työntekijää ja yli 15 alueosastoa ympäri Suomen Kolme pääkohdetta: tuotantoeläimet, koeeläintoiminta sekä turkistarhaus Toimii:

Lisätiedot

TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET

TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET Lämpötilojen ja merenpinnan nousu, sulavat jäävuoret ja jäätiköt sekä muuttuvat merivirrat ja säämallit tekevät ilmastonmuutoksesta vakavimman uhan, joka ihmiskunnan on

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse?

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei teollisuudelle ja maataloustuottajille saa määrätä sellaisia velvoitteita, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia tälle hallituskaudelle.

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään

Lisätiedot

Toimenpide koskee maatilan kaikkia nautoja. Korvaus on enintään 11 /ey vuodessa.

Toimenpide koskee maatilan kaikkia nautoja. Korvaus on enintään 11 /ey vuodessa. VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (12) 21.10.2014 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) Työpaja 4: Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea kevään 2015 päätukihaun yhteydessä. Vanhat eläinten

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Vasikan lempeä vieroitus onko sitä? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen @ helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,

Lisätiedot

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse?

Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Mistä eläinsuojelulain uudistuksessa on kyse? Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei teollisuudelle ja maataloustuottajille saa määrätä sellaisia velvoitteita, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia tälle hallituskaudelle.

Lisätiedot

Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt odotettavissa yhteiskunnallinen keskustelu

Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt odotettavissa yhteiskunnallinen keskustelu Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt odotettavissa yhteiskunnallinen keskustelu Asiantuntija, ELT Leena Suojala, Maatalouslinja leena.suojala@mtk.fi Eläinsuojelulain uudistaminen käynnistynyt syksyllä

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään ajalle 1.5.2015-31.12.2016. Sitoumus tehdään 12.5.2015 mennessä Vipu-palvelussa

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista dosentti Laura Hänninen Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus & Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Eläinten hyvinvointi osana maatalouden tulevaisuutta

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Zeoliitin tuonti EU-alueen ulkopuolelta Sähköpostikeskustelu toukokuussa 2014 Kärpästoukkien eliminointi Kärpästoukkien tuhoamiseen Turkistarhojen

Lisätiedot

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016 Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Yleistä lammas- ja vuohipalkkioista Rekisteriperusteisia Hallinnassa oltava keskimäärin vähintään 20 palkkiokelpoista

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän alkukoulutus neuvojille ylitarkastaja Helena Hepola Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Eläinten hyvinvoinnin tuki Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi ja terveys. 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi ja terveys. 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi ja terveys 22.3.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden maksimointia,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/00

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/00 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/00 Pvm Dnro 22.6.2000 2328/00/2000 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 24.8.2000 - toistaiseksi Valtuutussäännökset L Euroopan yhteisöjen yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? 11.6.2011 terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini Mitä on tehotuotanto ja onko broileri tehotuotettu? Onko tehotuotanto: taloudellisen tehokkuuden

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016

Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon KANAT OVAT YKSILÖITÄ, JOTKA ELÄVÄT PARVESSA Kanoja tulee hankkia kerralla useampi. Kukko ei ole väl1ämätön. Kukon kaitsema parvi *on puuhakkaampi

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaukset

Eläinten hyvinvointikorvaukset Eläinten hyvinvointikorvaukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tiina Malm, Antero Nikander, Timo Keskinen Sivu 1 29.9.2014 Eläinten hyvinvointikorvauksen tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eräistä ohjelmaperusteisista

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1 ELÄINKOULUTUS 2016 Paula Gustafsson 31.3.2016 1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT Tukihakemuksen jättänyt viljelijä on vastuussa täydentävien ehtojen noudattamisesta vuonna 2016 aikavälillä 01.01-31.12.2016 Hyvän maatalouden

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 EHT-seminaari Oulu, Nokia ja Kuopio 16.2.2012 Maaseutuvirasto Ylitarkastaja Ulla Sihto -toimenpiteet -muutokset - säädökset ja ohjeet 1 UUTTA 2012: Noussut tukitaso Lisää

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus

Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Sikatalous Ontariossa: Nykykäytännöt ja tulevaisuus Kathy Zurbrigg Veterinary Science and Policy Unit Ontario Ministry of Agriculture, Food and Rural Affairs (OMAFRA) CANADA Missä on Ontario? Mistä kanadalaiset

Lisätiedot

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista

Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista Ajankohtaista tuotantoeläinten eläinsuojelusta, luomukasvatuksesta ja täydentävistä ehdoista Luomupäivä 15.4.2010 Läänineläinlääkäri Nina Aalto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Kaikki yksityiskohtaiset

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Hyvä Suomalainen Sikala 2010-2013. Tuloksia suomalaisten sikaloiden Welfare Quality -mittauksista 2010-2013 Camilla Munsterhjelm, Helsingin Yliopisto

Hyvä Suomalainen Sikala 2010-2013. Tuloksia suomalaisten sikaloiden Welfare Quality -mittauksista 2010-2013 Camilla Munsterhjelm, Helsingin Yliopisto Hyvä Suomalainen Sikala 2010-2013 Tuloksia suomalaisten sikaloiden Welfare Quality -mittauksista 2010-2013 Camilla Munsterhjelm, Helsingin Yliopisto Mikä WQ?? Kansainvälisen tutkijaverkoston kehittämä

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet ELÄINTUOTANTO Tuuli Pulkkisen aineistoa muokannut Eeva Vornanen 18.2.2011Tuuli Pulkkinen Tuuli Pulkkinen Luomutuotannon yleisiä periaatteita Eläintuotannolla oltava yhteys

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK)

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen marraskuussa Ammoniakkipäästöjen vähentäminen Suomi on sitoutunut

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015. Hämeen ELY-keskus

Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015. Hämeen ELY-keskus Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015 Hämeen ELY-keskus 1 MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI (naudat, siat, lampaat, vuohet) Yksi täydentävien ehtojen osa-alueista -> valvontaseuraamukset aiheuttavat

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot