VASTAA KYSELYYN JÄTEVESI- ANALYTIIKAN KOULUTUSPÄIVÄ. Millaista koulutusta sinä haluat? Tampereella sivu 2 VESI

Transkriptio

1 Analyysi 52. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2015 JÄTEVESI- ANALYTIIKAN KOULUTUSPÄIVÄ Tampereella sivu 2 TEEMANA VESI Millaista koulutusta sinä haluat? VASTAA KYSELYYN sivu 12

2 JÄTEVESIANALYTIIKAN KOULUTUSPÄIVÄ Cumulus Koskikatu, Tampere TEEMANA VESI Koulutus on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville, näytteenottajille sekä jätevedenpuhdistamon henkilöstölle jotka vastaavat jätevesianalyysien tulosten hyödyntämisestä prosessissa sekä analyysien tulkinnasta. Koulutus on hyväksytty sertifioitujen näytteenottajien ylläpitokoulutukseksi. Luento Ilmoittautuminen viimeistään mennessä Tuula Tummalalle Ohjelman tiedustelut: Liiton koulutusvastaava Margit Häkli tai puh Kurssin hinta sisältäen kurssimateriaalin ja ohjelman mukaiset ateriat jäseniltä 290 b, ei jäseniltä 360 b Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 b. Kurssimateriaalit jaetaan muistitikuilla; ei kansioissa. Päivitetty ohjelma nettisivuillamme Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa koulutukseen! Suomen Laboratorioalan Liitto ry / koulutus Luennoitsija Ilmoittautuminen ja aamiainen hotellilla Kurssin avaus Suomen Laboratorioalan Liitto ry Jätevesitutkimusten näytteenottomenetelmät Jaana Nousiainen Laborantti/Vesihuoltomestari Kemin Vesi Oy Jätevesien laimentaminen ja esikäsittely Riikka Mattsson, Kemisti, FM Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Lounas Keskeiset menetelmät sekä analyysit kuten BOD, Riikka Mattsson, Kemisti, FM typet, fosfori,kiintoaine sekä CODCr Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Jätevesien päästötarkkailu ja lupaehdot Ari Kangas Ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus Kahvi Jätevesien analyysitulosten tulkinta sekä Ari Kangas, tulosten hyödyntäminen puhdistamolla Ylitarkastaja, Uudenmaan ELY-keskus 2 ANALYYSI 2/2015

3 Analyysi Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, Aura GSM Analyysi 2/2015 Talous Sinikka Collanus Löytänänkatu 2 B 11, Turku puh puh. työ (02) sinkol@utu.fi Kannen kuva: Jaana Vainio Kannen kuvassa: Varsinais-Suomen yhdistyksen jäsenet tutustuivat alkoholituotteita valmistavan Pernod Ricardin toimintaan huhtikuussa. Ilmoitukset Julkaisija Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto puh. työ (02) GSM ann.wierda@utu.fi Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, Aura jaana.vainio@gmail.com Painatus Offset Ulonen Oy puh ISSN Osoitteenmuutokset Eeva Wahrman eeva.wahrman@gmail.com puh Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2015 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle Painotuote SISÄLLYSLUETTELO Jätevesianalytiikan koulutuspäivä Tampereella... 2 Päätoimittajalta... 5 Tuotteiden pintakäsittelyaineet puhuttavat maailmalla... 6 Puheenjohtajalta... 8 Tunnelmia liittovaltuuston kokouksesta... 9 Kemiasta kankaisiin Koulutukseen? Mitä, Minne? Miksi? Yhdistykset toimivat: Helsingin yhdistyksen kevätkatsaus Ohrasta ja oluesta on löytynyt fenolisten yhdisteiden uusia muotoja Välttämätön vesi Niksi-labra Toisenlaista kemiaa Sudokun 1/2015 ratkaisu Vastuullista valmistusta Yhdistykset toimivat: Historian havinaa Päivät-Hämeessä Koulutus yhteydessä työelämään Minne seuraavaksi? Sudoku Yhdistykset ja toimihenkilöt Palvelukortti ANALYYSI 2/2015 3

4 FENNOLAB Luotettava yhteistyökumppanisi Uutuus! Täyttöpakkaus NEXT GENERATION -PIPETINKÄRKIJÄRJESTELMÄ LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA FENNOLAB FENNO MEDICAL OY ANALYYSI 2/2015

5 Olin tapaamassa sairasta ystävääni muutama viikko sitten. Kotimatkalla radiosta soi Haloo Helsingin Vihaan kyllästynyt. Ei laulun nimi, mutta kertosäkeen alkusanat tuntuivat kolahtavan äskeiseen tapaamiseen liittyen turhankin hyvin. Mitä elämä tuo, se tulkoon minun luo, Virheen mahdollisuus ihmisyydelle sisällön suo Me ollaan samaa tuhkaa, samaa kevyttä ilmaa Kiirehdi, kiirehdi Keskityin oikein kuuntelemaan laulun sanoja eteenpäin. Sanat saivat miettimään elämän tärkeyttä. Sen haurautta, ja kuinka tärkeää on nauttia elämästä ja elää hetkessä. Vanhemmat ihmiset kertovat aina, että aika kuluu sitä nopeammin mitä vanhemmaksi tulee. En tiedä voinko allekirjoittaa tuota, kun jo reilu kolmekymppisenä aika lentää kuin siivillä. Töissä ja harrastuksissa kalenteria täytetään jo pitkälle tulevaan ja koko ajan on viikkojen päässä olevat deadlinet mielessä. Myös ystävien kanssa tapaamiset suunnitellaan etukäteen useiden viikkojen päähän. Entä jos pysähtyisimme hetkeksi. Jäisimme lasten tavoin tutkimaan tien reunaan puhjennutta kukkaa tai esiin kömpinyttä koppakuoriaista. Aloita kiireetön elämä kesän aikana. Yritä elää hetkessä, äläkä murehdi huomista. Yritä pitää edes yksi viikonloppu kuukaudessa kokonaan kalenterissa vapaana. Tiedä mitä yllättävää tuolloin voisi tapahtua. Muistakaa John Lennonin laulunsanat: "Elämä on sitä, mitä sinulle tapahtuu sillä välin, kun suunnittelet jotain ihan muuta." Päätoimittajalta Tää sekunti itsensä kantakoon, se on kaiken aa ja oo Mut jos tuijotat vaan yhtä puuta koko metsä voi kadota, Mut jos sä näet vaan metsän et ehkä huomaa puuta hienointa Kummityttöäni seuratessa voin vain ihailla lapsen hetkessä elämisen taitoa ja huomion kiinnittämistä pienimpiinkin yksityiskohtiin. Asioihin, joihin ei ole itse koskaan kiinnittänyt huomiota. Tai ehkä on, lapsena. Lämmintä ja leppoisaa kesää kaikille, Jaana Vainio Kiirehdi kiirehdi ettei aivot ehtis liikaa ahdistumaan Pelkään että kaikki tähtää sokeesti vaan tulevaan ANALYYSI 2/2015 5

6 Tuotteiden pintakäsittelyaineet puhuttavat maailmalla Perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) puhuttavat meillä ja maailmalla. Aihe nousi tutkijoiden parista myös median kiinnostuksen kohteeksi viime kesänä, kun PFAS-yhdisteitä löytyi Ruotsissa suuria määriä viideltä vedenottamolta. Mitä nämä yhdisteet ovat, ja miten ne olivat pohjavesiin päätyneet? Vahvaa kemiaa Kemialtaan PFAS-yhdisteet ovat orgaanisia happoja, joissa kaikki hiileen sitoutuneet vedyt on korvattu fluorilla. Hiilen ja fluorin välinen sidos on vahva ja suhteellisen lyhyt, minkä vuoksi perfluorattu hiiliketju on hyvin tiivis ja kestävä. Ne ovat sekä kemiallisesti, fysikaalisesti että biologisesti pysyviä yhdisteitä, minkä ansiosta niitä on käytetty lukuisissa tuotteissa ja teollisuusprosesseissa 1950-luvulta lähtien. Käyttökohteita ovat esimerkiksi vahat, sammutusvaahdot sekä rasvaa, likaa ja vettä hylkivät tekstiilien, paperin ja metallin pinnoitteet. Yhdisteitä käytetään ominaisuuksiensa ansiosta myös erittäin vaativissa olosuhteissa, kuten lentokoneiden hydraulinesteissä. Ympäristössä PFAS-yhdisteiden erinomaiset ominaisuudet kääntyvät kuitenkin haitaksi. PFAS:t ovat ihmisen syntetisoimia molekyyleja, joten niitä ei esiinny ympäristössä luonnostaan. Siitä huolimatta yhdisteitä tavataan kaikissa maailman kolkissa. Yhdisteitä löytyy kaloista, linnuista ja ihmisistä, jopa jääkarhuista. PFAS:t ovat tunnetuista ympäristömyrkyistä pysyvimpiä. Kaikkea hylkivän perfluoratun hiiliketjun vuoksi ne myös kulkeutuvat esimerkiksi veden mukana pitkiä matkoja. Osa PFAS-yhdisteiden johdannaisista on haihtuvia, joten ne leviävät myös ilmateitse. Maksa varastoi PFAS-yhdisteet poikkeavat monista muista orgaanisista ympäristömyrkyistä siten, että ne kertyvät rasvakudoksen sijaan vereen ja veripitoisiin elimiin kuten maksaan. PFAS-yhdisteitä pidettiin reagoimattomuutensa vuoksi pitkään turvallisina. Parin viime vuosikymmenen aikana on kuitenkin osoitettu, että yhdisteet muun muassa aiheuttavat syöpää ja haittaavat kehitystä ja lisääntymistä. Ihmisille suurin altistumisreitti ovat elintarvikkeet ja juomavesi. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston mukaan PFAS-yhdisteiden saanti ravinnosta on kuitenkin määrällisesti pientä. Keskimäärin eurooppalaiset saavat ravinnosta 3 ng PFAS-yhdisteitä painokiloa kohden, kun esimerkiksi PFOS:n turvalliseksi vuorokausiannokseksi on arvioitu 150 ng painokiloa kohden. PFAS-yhdisteistä perfluorioktaanihappoa (PFOS) esiintyy suurimpina määrinä ihmisissä ja eläimissä. PFOS on siksi yhdisteistä tunnetuin ja eniten tutkittu. Se on toistaiseksi ainoa, jonka käyttöä on rajoitettu EU:ssa. Euroopan komissio on ehdottamassa käyttörajoituksia myös perfluorioktaanihapolle (PFOA). PFOS ja PFOA ovat molemmat kahdeksanhiilisiä happoja, ja niitä on tuotettu ja käytetty eniten. Niiden lisäksi on muitakin, eripituisella hiiliketjulla varustettuja PFASyhdisteitä, jotka ovat kaikki ympäristössä hitaasti hajoavia ja osa myös kertyviä. Sammutusvaahdoissa ympäristöön Ruotsissa pohjavesien saastuttajiksi paljastuivat paloharjoitusalueilla käytetyt sammutusvaahdot. Korkeat PFAS-pitoisuudet tulivat esille valtakun- 6 ANALYYSI 2/2015

7 Noora Perkola, Suomen ympäristökeskus SYKE Kuva: Riku Lumiaro, Ympäristöhallinnon kuvapankki nallisessa kartoituksessa. Monissa vaahdoissa käytettiin vielä viime vuosikymmenen puoliväliin saakka erityisesti PFOS:a, jota levisi vaahdon mukana ympäristöön tonneittain. Koska PFOS on hyvin pysyvä, kaikkea hylkivä molekyyli, se ei jää maaperään tai hajoa. Siksi sitä vuotaa paloharjoitusalueilta vielä vuosia, vaikka PFOS:a sisältävien sammutusvaahtojen käyttö kiellettiin EU:ssa vuonna Sammutusvaahdot ovat paikallisesti merkittävä PFAS-yhdisteiden lähde ympäristöön, mutta eivät suinkaan ainoa. PFAS-yhdisteitä onkin pysyvyytensä ja laajan käytön vuoksi pieniä määriä lähes kaikkialla. Riskialueiden tunnistamiseksi ja väestön suojelemiseksi niille on asetettu turvallisina pidettyjä raja-arvoja. Esimerkiksi kalalle EU on asettanut PFOS:n raja-arvoksi 9,1 μg/kg. Juomavedelle ei ole EU:n asettamaa raja-arvoa, mutta monissa maissa on kansallisia viitearvoja. Esimerkiksi Ruotsissa juomavedessä sallittu enimmäispitoisuus on ng/l seitsemän PFAS-yhdisteen summalle. Muissa maissa arvot vaihtelevat 100 ja 1000 ng/l välillä. Suomessa ei ole omaa juomaveden raja-arvoa, mutta sitä määritellään parhaillaan. Selvitykset käynnissä PFAS-yhdisteet ovat ajankohtaisia Suomessakin. Parhaillaan on käynnissä laajoja PFAS-yhdisteiden kartoituksia. Vesilaitosyhdistys selvitti reilu vuosi sitten haitta-aineiden pitoisuuksia jätevesissä ja PFOS oli yksi tutkituista yhdisteistä. ELY-keskukset ja vesilaitokset ovat kartoittaneet mahdollisilla riskialueilla sijaitsevia pohjavesialueita viime vuoden keväästä lähtien ja selvittävät niiden PFAS-pitoisuuksia. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksessa tutkitaan PFAS-yhdisteitä järvistä ja joista pyydetyistä kaloista vesistöseurantaan liittyen. Toki Suomessa on tehty mittauksia pinta- ja pohjavesistä, kaloista, kaatopaikoilta ja jätevedenpuhdistamoilla myös aikaisempina vuosina, mutta uusimmista tutkimuksista saadaan varsin kattava käsitys vesiemme tilanteesta. Perfluoratut alkyylihapot kertyvät kaloihin. Suomessa niiden pitoisuuksia seurataan ahvenista. ANALYYSI 2/2015 7

8 Puheenjohtajalta Täydennyskoulutuksen tärkeys Liitossa ja yhdistyksissä eletään mielenkiintoista aikaa, kun entiset konstit asioiden eteenpäin viemiseksi eivät nyt oikein tahdo toimia. Uusia vaihtoehtoja ja yhteistä voimaa haetaan entistäkin ahkerammin. Kyselyjä eri vaihtoehdosta onkin tehty yhdistyksien johtokunnille, jäsenille ja liiton aktiiveille. Tällä hetkellä ehkä eniten puhuttaa koulutusten peruuntuminen. Ikävää on, että kun koulutus peruuntuu, sitä varten on kuitenkin aina tehty sama työmäärä, kuin jos koulutuspäivä olisi toteutunut. Lohduttavaa kuitenkin on, että valitettavasti sama tilanne on monilla muillakin koulutusten järjestäjillä. Eli myöskään heidän koulutuksensa eivät ole jostain syystä vetäneet osallistujia. Täydennyskoulutuksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Meille kaikille on elintärkeää, että ammattitaitomme säilyy, jolloin pysymme myös kilpailukykyisinä eri osa-alueilla. Olemme järjestäneet monipuolista ja laadukasta täydennyskoulutusta koko laboratorioalan henkilöstölle jo vuosikymmeniä. Meitä koulutusten järjestäjiä ei ole kovinkaan monia. Meidän vahvuus on nyt ja on aina ollut asiantuntijuus melkeinpä jokaiselta alalta. Tärkeää onkin, että tiedämme mitä ajankohtaista koulutusta eri laboratorioaloilla tarvitaan. Täydennyskoulutuksen tärkeys nousee esille myös uusien laboranttien kohdalla. Yleensä lomittajat tai pätkätyöntekijät eivät pääse täydennyskoulutuksiin, vaikka olisivat olleet useamman vuoden samassa laboratoriossa työssä. Usein he ovat tehneet myös eri tehtäviä, joten heidän täytyy osata monta eri työpistettä lyhyelläkin opastuksella. Toivottavasti työnantajat tulevaisuudessa kiinnittävät huomiota koulutuksen tarpeellisuuteen myös pätkätyöntekijöiden kohdalla. Se ei ole investointina kovinkaan suuri. Pyydänkin teiltä lukijoilta nyt apua näihin koulutusasioihin, koska te tiedätte omilta työpaikoillanne mitä koulutusta tarvitaan ja missä päin Suomea. Meillä on koulutukseen liittyviä kysymyksiä nettisivuillamme. Olisi hienoa, jos ehtisitte käydä vastaamassa muutamaan kysymykseen. Kaikki tieto on nyt tarpeen. Vaikeina aikoina olemme aina selvinneet yhdessä ja silloin myös yhteisön voima on korostunut. Ihmiset havahtuvat ja huomaavat, että jokainen yksilö voi paremmin vaikuttaa yhteisössä. Toivon, että me kaikki koemme tärke äk si oman koulutuksemme ja ammatti tai tomme. Nyt on mahdollisuus kertoa koulutustarpeista sekä siihen liittyvistä asioista ottamalla suoraan yhteyttä liiton koulutusvastaavaan Margit Häkliin Olen myös itse halunnut olla tiiviisti mukana koulutukseen liittyvissä asioissa. Oli hienoa saada suunnitella ja olla mukana oman alan asiantuntijana seuraavan koulutuspäivän ohjelman teossa eli jätevesianalytiikkaan tutustumme Tampereella Vesiasiat puhuttavat koulutuksissa myös jatkossa. Minuun voi ottaa myös yhteyttä sähköpostitse Tsemppiä koulutustiimille. Yhteistyöterveisin puheenjohtaja Jaana Nousiainen 8 ANALYYSI 2/2015

9 Tunnelmia liittovaltuuston kokouksesta Vuosi sitten valittuna valtuuston puheenjohtajana olin uuden paikan edessä huhtikuisena sunnuntai-aamuna, kun aloittelimme ensimmäistä varsinaista valtuuston kokoustamme. Onneksi edes osa naamoista oli tuttuja entuudestaan ja muidenkin kanssa ehdimme hyvin sanoa huomenet aamupalan merkeissä. Onneksi myös kokouksen aiheet olivat tuttuja, ja taloudenhoitaja- Tuula oli niitä esittelemässä meille. Valtuuston konkreettisin tehtävä lienee viime vuoden tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden suunnitelmien hyväksyminen sekä vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle. Kuten kaikki erilaisten yhdistysten toiminnassa mukana olevat tietävät, niin kyseisten päätösten tekeminen on monesti vain nuijan kopauttelua esittelyn jälkeen, mikäli kaikki asiat hallinnossa ovat kunnossa. Tälläkään kertaa ei olemassa oleviin ja esitettyihin asiakirjoihin tullut kuin muutamia pieniä korjauksia, niistäkin suurin osa johtui inhimillisistä virheistä kokousmateriaalia toimitettaessa. Viimeaikaiset peruuntuneet koulutukset ja niiden vaikutus liiton taloudelliseen tilanteeseen aikaansaivat runsasta keskustelua valtuutettujen kesken ja tuota keskustelua jatkoimme liiton puheenjohtajan johdolla varsinaisen kokouksemme jälkeen. Yhteinen näkemyksemme liiton suhteen oli huolestunut, mutta ei kuitenkaan toivoton. Kaikilla meillä on halua kehittää liiton toimintaa eteenpäin ja samalla kasvattaa alamme ammattilaisten osaamista sekä tieto-taitoa. Niukat ja tiukat ajat taloudessa näkyvät tällä hetkellä kattavasti koko maassa emmekä mekään ole jääneet niistä osattomiksi. Olen kuitenkin varma, että yhdessä asioita pohtimalla ja eteenpäin viemällä selviämme näistäkin hankaluuksista, kuten olemme selvinneet edellisistäkin. Liiton tiedottajan aktiivisuus netti- sekä facebook-sivujen suhteen ja sitä kautta tietoisuus liitostamme sekä ammattikunnastamme on mielestäni hyvä esimerkki asioiden eteenpäin menosta. Päällimmäisenä fiiliksenä kokouksesta jäi positiivinen ja rakentava tunnelma. Oli mukava keskustella eri puolelta Suomea olevien ihmisten kanssa heidän yhdistystensä tilanteesta sekä näkemyksistä ja toiveista liiton suhteen. Mukavaa kesää kaikille, Anu Liukkonen Liittovaltuuston puheenjohtaja ANALYYSI 2/2015 9

10 Kuvat: Niklas Vainio Kemiasta kan 10 ANALYYSI 2/2015

11 Analyysin lukijoille ajalla kaisiin 15% alennus Kankaamon tuotteiden normihinnoista liikkeessä ja verkkokaupassa. Käytä koodia F4SKGPD76P Vuoden 2013 kesällä odotin innokkaana tietoa, että monesti jatkettu määräaikainen työsopimukseni vakinaistettaisiin. Sitä ei kuulemma tultaisi koskaan tekemään ja pienten lapsen tukiverkottomana äitinä, mies vuorotöissä, tiesin etten voisi enää tehdä viikonloppuja tai yötöitä. Piti lähteä. Olin jo hetken pyöritellyt ideaa tietynlaisesta kangaskaupasta Turun seudulla, toivoin, että joku alueella jo toiminut nettikauppa avaisi ihan liikkeen, mutta niin ei käynyt. Kävin syksyllä 2014 yrittäjyyskurssin ja siitä se sitten lähti. Oma kauppa ei ole ollut mikään pitkäaikainen unelma, mutta 30-vuotisen kotiompeluharrastuksen jatkumo. Kaupan tuotteissa haluan panostaa kotimaisuuteen, turvallisuuteen ja kestävyyteen. Kankaista kolmasosa tehdään Suomessa ja lähes kaikki ovat tutkitusti haitta-aineettomia (Öko-tex 100 standardi). Lisäksi kaupassa on tarkoitus järjestää kursseja, jo nyt on kaavanmuokkausopetusta järjestetty. Liikkeen lisäksi kankaita ja tarvikkeita voi ostaa netistä. Helppoa ei ole ollut juuri mikään, mutta vaikeuksien voittamisesta saa hyvän olon ja voimaa jatkaa eteenpäin. Eniten apuja sain TE-keskukselta. Lisäksi matkalle on kertynyt hiustenrepimistä, epätoivoa, kyyneliä, suunnatonta onnea ja iloa, mukavia ihmisiä ja ennen kaikkea mukavia asiakkaita. Kun katson taaksepäin, tiedän, että tämä oli ainut tie! Toisaalta kaipaan myös laboratorioalaa, enkä sulje pois sitä, että jonain päivänä taas olisin labrassa. Kaipaan haasteita, ja niitä tässä yrittäjänä on nyt ollut. Jos itse mietit yrittäjäksi lähtemistä, puhu asiasta jollekin, jos saat kannustusta, lähde viemään ajatustasi eteenpäin! Ilman kannustusjoukkoja on paljon vaikeampaa edetä :) Sanna Tomukorpi Kirjoittaja on Toisenlaista kemiaa sarjakuvaa piirtävä laboratorioanalyytikko, joka otti rohkean askeleen ja ryhtyi yrittäjäksi kun laboratorioalalle työllistyminen oli vaikeaa. Sannan liikkeen löydät Facebookista nimellä Kankaamo ja verkkokaupan osoitteesta ANALYYSI 2/

12 KOULUTUKSEEN? Mita? Minne? Valitettavasti kevään Luentopäivät peruuntuivat vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Oliko syynä aiheet, paikka vai joku muu? Työelämä on tällä hetkellä pahassa kriisissä. Kaikkialla valtion ja kuntien sekä monissa yksityisissä laboratorioissa on juustohöyläleikkausten lisäksi erittäin tiukat säästökuurit, eikä koulutuksiin helposti päästetä. On YT-neuvotteluja ja henkilökunta on supistettu minimiin eli monissa tapauksissa rahapulaa suurempi ongelma on se, että henkilökunnan vähäisyyden vuoksi, työpaikoilla ei enää pärjätä, jos joku on poissa koulutuksissa. Kuitenkin työssämme vaaditaan jatkuvaa uusien asioiden opettelua sekä asioiden laaja-alaista käsittelyä. Suhtaudutaanko teidän työpaikalla positiivisesti täydennyskoulutukseen? Entä mistä aiheista olisi teille hyötyä? Olemme järjestäneet viime aikoina yhden päivän koulutuksia ympäri Suomea. Mitä mieltä olet näistä? Entä onko koulutuksen paikkakunnalla merkitystä, jos aihe on kiinnostava? Käy vastaamassa nettisivuilamme Mieli piteesi on meille erittäin tärkeä! Arvomme kaikkien vastanneiden kesken teräksisen juustosetin sekä kaksi laboratorioaiheista t-paitaa. vastaa, voit voittaa! Miksi? 12 ANALYYSI 2/2015

13 Teksti ja kuvat: Maria Liikanen Helsingin yhdistyksen kevätkatsaus Helab ry:n vuosi 2015 alkoi jälkijoulujen vietolla tammikuussa. Ohjelmassa oli keilausta ja kinkkupizzaa. Ilta vierähti mukavasti ja keilauksen jälkipelit suoritettiin tietysti vielä pubin puolella. Kävimme myös korukurssilla, jossa allekirjoittanut yllätti itsensä tekemällä ihan oikean korun (hajotin sen jo...). Kurssilta lähti mukaan todella hienoja luomuksia ja oli yllättävää, miten ensikertalaisetkin saivat aikaan niin kauniita koruja. Rikosmuseon vierailu huhtikuussa oli sekä karmaiseva, että erittäin mielenkiintoinen kokemus. Oppaamme kertoi Suomen rikoshistoriasta hirvittäviä totuuksia, mutta kuitenkaan kuulijoita järkyttämättä. Näistä hurjista tarinoista huolimatta lähdimme kotiin hyvillä mielin; suuri kiitos tästä rikosmuseon oppaalle. Seuraava tapahtumamme on vierailu Vantaan uuteen jätevoimalaan Tilaa on vielä, ei muuta kuin ilmoittautumaan! Kiitos tapahtumien onnistumisesta kuuluu koko Helab ry:n johtokunnalle sekä tietysti myös jäsenillemme, jotka osallistuvat iloksemme aivan mahtavasti tapahtumiin. Oikein mukavaa kevättä kaikille. Tapahtumissa nähdään! Terveisin, Maria, pj. Helab ry Yhdistykset toimivat ANALYYSI 2/

14 Teksti: Juha-Matti Pihlava, vanhempi tutkija, MTT, Kuva: Juha-Matti Pihlava Ohrasta ja oluesta on löytynyt fenolisten yhdisteiden uusia muotoja Ohrasta ja oluesta on onnistuttu kartoittamaan uudenlaisia muotoja fenolisista yhdisteistä. Tulokset avaavat kiinnostavia mahdollisuuksia ohran ja siitä valmistetun oluen terveysvaikutusten tutkimuksessa. Tutkimus paljastaa, että ohran puolustuskemikaalien, hordatiinien ja niiden esiasteiden kemiallinen monimuotoisuus on paljon laajempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Journal of Cereal Science -lehdessä julkaistun artikkelin kirjoittaja, Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Juha-Matti Pihlava kertoo, että hordatiini-yhdisteitä löytyy runsaasti paitsi ohranjyvistä myös oluista, joiden valmistuksessa on käytetty ohramallasta. Japanilainen tutkimusryhmä on aikaisemmin havainnut, että oluessa olevilla hordatiineilla on fysiologisia vaikutuksia. Ne muun muassa lisäävät suoliston liikkuvuutta sitoutumalla tiettyihin reseptoreihin sileissä, ei-tahdonalaisissa, lihaksissa. Japanilaiset tutkijat ovat myös havainneet tiettyjen hordatiinien vaikuttavan oluen astringoivaan jälkimakuun. Astringoiva tarkoittaa makua, joka aiheuttaa suuta kutistavan tai kuivaavan tunteen. Hordatiinien ja niiden esiasteiden mahdollisista terveysvaikutuksista tarvitaan vielä lisää tietoa. Kuitenkin, jo nyt näitä tietoja voitaisiin hyödyntää uusien funktionaalisten ohratuotteiden valmistamisessa, Pihlava sanoo. Tutkija Pihlava kertoo, että juuri julkaistussa tutkimuksessa oli mukana esimerkkinä yksi suomalainen lager-olut, joskin taustoitusta varten oli analysoitu suurempikin määrä eri oluita. Kirjoituksen alla on artikkeli, jossa raportoidaan hordatiinien kokonaismäärä lähes 200 eri oluesta. Mukana on kotimaisten oluiden lisäksi oluita eri puolilta maailmaa kattaen tärkeimmät oluttyylit. Oluen valmistustapa ei näyttäisi vaikuttavan hordatiinien pitoisuuksiin ja alkoholittomatkin oluet voivat olla hyviä hordatiinien lähteitä, kunhan ne eivät ole vehnäoluita. Vehnäoluet ovat kuitenkin kiinnostavia niistä löytyneiden uusien, mahdollisesti terveysvaikutteisten, komponenttien vuoksi. Tavoitteena onkin saada pikaisesti julkaistuksi myös artikkeli näiden tunnistamiseen ja kokonaispitoisuuksiin liittyen vehnä- ja ruisoluista. Artikkelit kuuluvat osana Pihlavan valmistelemaan väitöskirjaan. Hordatiinien lisäksi laboratoriomme on erikoistunut kasvien sekudaarimetaboliittien ja eräiden vitamiinien analysointiin kromatografisia menetelmiä käyttäen. Analyysivalikoimamme on vuosien aikana kiinteästi nivoutunut tutkimushankkeiden tarpeisiin. Tutkimus on kysynnällään suunnannut laboratoriotoimintaa, mutta toisaalta saadut analyysitulokset voivat ohjata tai uudelleen-suunnata tutkimusta, kertoo Pihlava. Hordatiinipitoisuuksien HPLC-DAD määrityksistä on vastannut laboratoriomestari Tuula Kurtelius, jonka pitkäaikaista uraa laboratoriossa on jäljellä enää muutama kuukausi. Eläkkeelle jäämistä varjostavat Luonnonvarakeskuksessa käynnissä olevat yt-neuvottelut. 14 ANALYYSI 2/2015

15 Vaikka niiden vaikutukset eivät Tuulaan enää varsinaisesti kohdistu, huoli työkavereiden työpaikkojen säilymisestä on selvä. Ammattitaitoinen ja motivoitunut laboratoriohenkilöstö on korkealaatuisen biologisen tutkimuksen tae. Valitettavasti se tuppaa näissä säästötalkoissa unohtumaan juhlapuheista huolimatta, linjaa Pihlava. Tutkimuksen Hordatiinipitoisuuksien HPLC-määrityksistä vastannut Laboratoriomestari Tuula Kurtelius pipetoimassa vesiuutteita. ANALYYSI 2/

16 Välttämätön Vesi on elämälle välttämätöntä. Vesihuolto on palvelu joka turvaa terveytemme ja elintasomme, yhteiskunnan toimivuuden ja ympäristön hyvinvoinnin. Vesihuoltopalvelu käsittää useita osia: kuluttajalta jätevedenpuhdistamolle johtamisen takaisin ympäristöön Vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus ja keskeytymättömyys ovat avainasemassa jokapäiväisen elämän sujuvuuden kannalta. Vai voisitko kuvitella päivän jona puhdasta juomavettä ei enää tulisikaan hanasta? Tai päivän jona jätevesi ei katoaisikaan viemäriin? Vesi on hyödyke, jonka saat kotiin toimitettuna 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Käyttämäsi vesi kuljetetaan pois välittömästi ja suoraan käyttöpisteestä. Litra vettä kotiisi toimitettuna, pois johdettuna ja puhdistettuna maksaa sinulle noin 0,5 senttiä. Vesihuolto on näkymätön, mutta samalla välttämätön palvelu. Kuinka hyvää vettä juomme? Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut talousveden laadulle mikrobiologisia ja kemiallisia vaatimuksia, jotka takaavat että vesi on terveellistä ja turvallista. Suomalaiset vesihuoltolaitokset täyttävät veden laadulle asetetut vaatimukset erinomaisesti. Talousveden käytettävyyttä ja esteettisyyttä koskevat suositukset on niin ikään annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa, eikä se saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenkäyttölaitteissa. Suositukset on annettu esimerkiksi raudan ja mangaanin enimmäismäärille, sillä ne voivat aiheuttaa veden värjäytymistä. Laatusuositukset täyttävä vedenlaatu on laskettu osuutena vesihuoltolaitoksilta terveysviranomaisen valvontanäytteistä. Vesi siis täyttää sille asetetut laatuvaatimukset, ja usein myös suositukset sataprosenttisesti. Keskimäärin 98 prosenttia valvontanäytteistä on täyttänyt kaikki laatusuositukset vuonna Veden laadussa ei ole tapahtunut muutoksia vuosittain, vaan suositukset täytetään aina yhtä hyvin. Suomalainen vesijohtovesi on siis paitsi turvallista, myös erittäin hyvälaatuista ja miellyttävää käyttää. Juomaveden likaantuminen terveydelle haitallisesti on harvinaista. Tavallisimmin likaantuminen tapahtuu sadevesien kuljettamien lika-aineiden päästessä tavalla tai toisella juomavesijärjestelmään. Mikäli veden laadun epäillään olevan uhattuna, huonoa erää ei voida vetää takaisin, kuten esimerkiksi elintarviketeollisuudessa. Varotoimenpiteenä annetaan sen sijaan vedenkeittokehotus. Keittokehotuksia annetaan 16 ANALYYSI 2/2015

17 Tekstin koostanut: Jaana Vainio TEEMANA VESI vesi käyttöturvallisuuden varmistamiseksi jos on pienintäkään epäilystä veden laadun suhteen, joskus siis turhaankin. Mistä veden hinta muodostuu? Vesihuollon vuotuinen hiilidioksidipäästö vastaa noin 130 km ajomatkaa henkilöautolla. Autoilu Tampereelta Helsinkiin aiheuttaa siis enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin koko vuoden vesihuoltopalvelut! den hankinnan, veden käsittelyn, jakelun, jäteveden viemäröinnin ja puhdistamisen ja lietteenkäsittelyn kustannukset, järjestelmän ylläpidon ja toiminnan tarkkailun sekä henkilöstö- ja hallintokulut. Lisäksi päälle tulevat rahoituskulut sekä omistajalle (useimmiten kunta) maksetut osingot. Kustannusten suuruus vaihtelee laitoksittain ja niihin vaikuttavat monet eri asiat. Jotkut laitokset toimivat hyvin tiheästi asutuilla alueilla, toiset pääosin harvaan asutulla alueella. Tällöin verkoston pituus voi olla suuri, mutta asukkaiden määrä melko pieni. Verkoston aiheuttama kustannus ovat vesihuoltolaitosten kustannuksista suurin, eikä se riipu asiakkaiden käyttämän veden määrästä. Laitos käyttää raakavesilähteenä joko pohjavettä tai järvestä tai joesta otettua pintavettä. Pintaveden käsittely vaatii huomattavasti monimutkaisemman käsittelyn kuin pohjavesi, jota ei aina tarvitse käsitellä juuri lainkaan. Pintavesilaitoksilla mm. energiankulutus ja kemikaalikustannukset ovat pohjavesilaitoksia suuremmat. Jäteveden käsittelyn kustannuksiin vaikuttavat jätevedenpuhdistamon ympäristölupaehdot. Näihin puolestaan vaikuttaa vastaanottavan ympäristön tila sekä laitoksen koko. Myös jätevesilietteen käsittelyn kustannukset riippuvat käsittelymenetelmästä. Vesihuoltopalvelun kustannukset pyritään kattamaan pääosin vesihuoltomaksuilla. Kustannusten lisäksi vesimaksuilla katetaan rahoituskuluja ja tuloutusta omistajalle. Maksurakenne on samankaltainen kuin esimerkiksi sähkön hinnoittelussa. Vesihuoltolaitostoiminnan kokonaiskustannukset koostuvat käyttö- ja ylläpitokustannuksista sekä investointikustannuksista. Ne sisältävät raakave- Vesihuoltopalvelun hiilijalanjälki Vesihuollon hiilijalanjälki on laskettu vedentuotannon, jakelun, viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuk- >> ANALYYSI 2/

18 >> sen sekä vesihuoltolaitoksen muun energiankulutuksen perusteella eri energiamuodot huomioiden. Hiilijalanjälki ei sisällä kuljetuksien ja vesilaitoksen ostamien materiaalien aiheuttamia päästöjä. Vuotuinen hiilidioksidipäästö on sitten jaettu verkostoon liittyneiden asukkaiden määrällä. Jätevedenpuhdistamoilla tuotetaan paljon omaa energiaa hyödyntämällä jäteveden ja lietteen energiasisältö. Usein jätevedenpuhdistamot ovatkin energian suhteen lähes omavaraisia ja hiilineutraaleja. Hiilidioksidipäästöä on mahdollista vähentää esimerkiksi parantamalla verkostojen kuntoa ja laitoksilla tapahtuvaa pumppausta, tehostamalla jätevedenpuhdistamoiden ilmastusta sekä hyödyntämällä lietteen ja puhdistetun jäteveden energiasisältöjä nykyistä laajemmin. Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa jäteveden pumppaustarpeeseen ottamalla huomioon vesihuolto osana yhdyskuntarakennetta. Merkittäviin vähennyksiin lienee kuitenkin vaikea päästä, sillä hiilidioksidipäästö on nyt jo hyvin pieni. Vesihuollon hiilijalanjälkeä on vasta alettu seurata, joten vielä ei tiedetä kuinka paljon sitä on mahdollista pienentää tekniikkaa parantamalla. Kokonaisuutena vesihuoltolaitosten hiilidioksidipäästöjen määrä on vähäinen verrattuna esimerkiksi kotitalouksissa tapahtuvaan veden lämmittämiseen, jossa päästöjä arvioidaan syntyvän nelinkertainen määrä. Vesihuollon vuotuinen hiilidioksidipäästö vastaa noin 130 km ajomatkaa henkilöautolla. Autoilu Tampereelta Helsinkiin aiheuttaa siis enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin koko vuoden vesihuoltopalvelut! Kaiken kaikkiaan veden ympäristövaikutus on siis hyvin pieni. Mitä minä voin tehdä vesiympäristön hyväksi? Jokaisella viemäriverkostoon liittyneellä taloudella on kodistaan suora yhteys vesistöön. Kodin viemäristä vedet kulkevat vesihuoltolaitoksen viemäriin, puhdistamolle ja edelleen vesistöön. Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa viemäriverkoston ja puhdistamon toimintaan ja näin myös vesistöjen tilaan. kemikaaleja. annostele pyykin ja astioiden pesuaineet oikein. Suomessa vesi on pehmeää, joten käytä pehmeän veden annostelua. niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. hyvin pakattuna sekajätteen joukkoon, ei viemäriin. tai hulevesiviemäriin. Jätevesiviemäriin johdettu sadevesi vaikeuttaa viemäriverkoston ja puhdistamon toimintaa. antaa paikkakuntasi vesihuoltolaitos. Aineisto on koottu Vesilaitosyhdistystyksen (VVY) materiaaleista. Vesilaitosyhdistys VVY on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Jäseninä on lähes 300 vesi- ja viemärilaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. VVY valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan sekä vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla. Lisätietoja aiheista: ANALYYSI 2/2015

19 UUSI PALSTA! Niksi - labra Onko sinulla laboratorioaiheisia vinkkejä, jotka haluaisit jakaa muiden ammattilaisten kanssa? Aloitamme lehdessä uuden palstan, johon te voitte lähettää omia vinkkejä helpottamaan arkea ja laboratoriotöitä. Voit lähettää niksisi kuvana tai tekstinä osoitteeseen jaana.vainio@gmail.com Palkitsemme parhaat niksit! Ensimmäinen niksi tulee toimituksestamme. Kiireisen päivän pelastus Aamulla kiire lähtö ja hiukset auki. Ei hätää! Suojakäsineistä saat tehtyä näppärästi sopivan hiuslenkin! ANALYYSI 2/

20 Helsingin laboratorioalan yhdistys onnittelee Helsingin laboratorioalan yhdistyksen vuosikokous pidettiin Medix Biochemican tiloissa Kauniaisissa. Siljanderin lasinpuhaltamo lahjoitti yhdistykselleme käsityönä valmistetun konjakkipiipun arvottavaksi osanottajien kesken. Tällä kertaa onnetar suosi Riihimäkeläistä Pirkko Vireluomaa. Koska voitto saatiin jälkikäteen emme saaneet sitä samaan kuvaan Pirkon kanssa. Kuvassa tätä lasinpuhaltajamestarin taidonnäytettä piteleekin kätösissään Raija Laukkanen-Noro. Yhdisyksemme johtokunnan puolesta. Jouko Marttila Toisenlaista kemiaa Toisenlaista Sanna Tomukorpi 20 ANALYYSI 2/2015

21 Tiedotteet suoraan sähköpostiisi? Haluaisitko saada tietoa liiton ja yhdistysten koulutuksista sekä muista ajankohtaisista asioista suoraan omaan sähköpostiisi? Mikäli haluat, niin lähetä sähköpostiosoitteesi liiton tiedottajalle Eveliina Kauliolle Suomen Laboratorioalan liitto on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä! Sudokun 1/2015 ratkaisu ANALYYSI 2/

22 Vastuullista valmis Pääsimme mukavalle vierailulle alkoholituotteita valmistavan Pernod Ricardin tiloihin huhtikuun lopussa. Uusi johtokuntamme jäsen Riikka Aaltonen sai puhuttua hyvillä suhteilla meidät tutustumaan yrityksen tuotantoon ja laboratorioon. Riikka kehui entistä työnantajaansa kovasti. Hän kertoi, että erityisesti mieleen on jäänyt monipuolinen työ ja mukava henkilökunta. Laboratoriossa sain tehdä erilaisia analyysejä, ja vasta valmistuneeksi laborantiksi sain heiltä äärettömän hyvät eväät labra-alan työelämään. Ja mitä analysoitaviin näytteisiin tulee, niin ne olivat varsin hyvän tuoksuisia, hän naurahtaa. Toki sain myös paljon tuotetuntemusta siitä, mitä alkoholijuomat sisältävät, miten ne valmistetaan ja lähtevät maailmalle, hän kertoo. Yrityksen ovella meidät otti lämpimästi vastaan laadunvarmistuspäällikkö Päivi Rantanen. Puimme heti aulassa päällemme valkoiset pitkät takit sekä myssyt. Pukeutumisen jälkeen meidät johdatettiin auditorioon, jossa Päivi kertoi yrityksen toiminnasta ja historiasta. Kesken puheensa hän mainitsi, että saisimme myös maistella pöydällä olevia tuotteita. Tosin kukaan meistä ei kehdannut aloittaa tarjoiluja. Hetken päästä osa rohkeni avaamaan mehupurkkeja, ja vihdoin rohkeimmat uskalsivat myös maistaa alkoholituotteita. Tästä alkoikin iloinen juomien maistelu ja vertailu, ja valitettavasti Päivin jatkama yritysesittely jäi vähän vähemmälle huomiolle. Noh, osallistujat voivat sitten lukea tästä lehdestä tarkempia tietoja yrityksestä. Pernod Ricard Finland Oy on ranskalaisen Pernod Ricardin tytäryhtiö. Emoyhtiö on maailman toiseksi suurin alkoholiyhtiö, kun Pernod Ricard Finland puolestaan on Suomen toiseksi suurin toimija. Suomessa työntekijöitä on 150 henkeä ja yrityksellä on pääkonttori Helsingissä sekä Turussa tuotantolaitoksen lisäksi myös logistiikkakeskus. Pernod Ricard Finland Oy vastaa Pernod Ricard Groupin tuotteiden sekä monien muiden kansainvälisesti tunnettujen viinien ja väkevien alkoholituotteiden myynnistä ja markkinoinnista Suomessa. Yritys valmistaa, maahantuo, markkinoi, myy ja jakelee yhteensä noin 400 laadukasta kotimaista ja kansainvälistä alkoholituotetta. Esimerkkeinä tuotteista voisi mainita Minttu ja Lapponia-liköörit, Elysée-kuohuviinit, Royal Salmiakki, helmeilevät ja väkevät viinit sekä Swing-siiderit. Työntekijät saavatkin olla ylpeitä työpaikastaan ja tuotteiden laadusta, sillä yritys on palkittu jo neljä vuotta peräkkäin suurimman asiakkaansa Alkon parhaana toimittajana. 22 ANALYYSI 2/2015

23 Tekstin koostanut: Jaana Vainio Kuvat: Jaana Vainio tusta Käytämme tuotteissamme aitoja marjoja sekä hedelmiä, kertoi Päivi ylpeänä. Esimerkiksi karpalolonkerossamme on aitoja karpaloa eikä pelkkää aromia, hän jatkaa. Tuotteiden laadun lisäksi myös työntekijöistä ja ympäristöstä pidetään huolta. Yrityksen toimintaa ohjaavat Pernod Ricard Groupin yhteisöllisyyttä korostavat arvot; yrittäjähenkisyys, keskinäinen luottamus ja eettisyys. Pernod Ricard Group on myös edelläkävijä yritysvastuuasioissa. Konsernilla on pitkät perinteet laatu-, ympäristö- ja sosiaalisissa kysymyksissä jo 1960-luvulta asti. Yritys on lisäksi sitoutunut YK:n Global Compactiin ja muihin keskeisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Koko konsernin henkilöstö on koulutettu yhteiskuntavastuuasioiden perusosaajiksi. Näiden lisäksi yrityksen tehokkaita toimintoja ohjataan sertifioiduilla prosesseilla mm. ISO ympäristöjärjestelmällä, elintarviketurvallisuusstandardilla, sekä OHSAS >> ANALYYSI 2/

24 >> työterveys- ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmällä. Yritysesittelyn jälkeen siirryimme tutustumaan laboratorioon. Vaikka vitsailimmekin ja intoilimme laboratoriossa viinipulloista ja alkoholinäytteistä, Päivi korosti yrityksen panostavan vastuulliseen alkoholikulttuuriin. Yrityksen pitkän aikavälin tavoitteena on olla maamme arvostetuin alkoholialan yritys ja eri tahojen luottama asiantuntija. He ovat aktiivisesti mukana päivittäisessä alkoholiin liittyvässä keskustelussa. Yritys kantaa vastuunsa, mutta he ovat myös ylpeitä laadukkaista juomistaan osana ruokakulttuuria ja käytösetikettiä. Yrityksen toimitusjohtaja Tarja Uitti miehistöineen pitää yllä laajoja verkostoja merkittävimmissä alkoholikaupan vaikutuskanavissa (SAJK, ETL jne.) Aistinvaraisessa arviointihuoneessa Päivi kertoi meille aistinvaraisen arvioinnin haasteista sekä eri sivumakujen erottamisesta. Monet kiroavat Suomessa Alkon monopolia, mutta Päivi kertoi monopolin olevan myös hyvä laadunvarmistaja. Alko testaa ja analysoi myymiään tuotteitaan todella tarkkaa yritysten omien laatutarkastusten lisäksi, joten käytännössä asiakkaalle ei pitäisi päättyä virheellisiä tuotteita, Päivi opastaa. Laboratorion jälkeen siirryimme tuotantotiloihin. Tuotantokäytävälle astuessamme, meitä vastaanotti miellyttävä makea tuoksu. Pääsimme myös kurkkaamaan lasin läpi Marli-mehuistaan tunnetun Eckes Graninin Finlandin tuotantotiloihin, koska yritys toimii samoissa tiloissa ja myös purkittaa osan PRF:n tuotteista (Huttunen ja Gato Negro tölkissä myytävät viinit). Tuotannossa saimme kuulla lisää Pernod Ricard Finlandin tuotteista ja mm. Venäjän viennistä. Tuotantotilat olivat todella siistit ja järjestyksessä. Päivi esittelikin ylpeänä käytössä olevaa 5S-laatujärjestelmää, jossa esim. tavarat kaapeissa ovat nimetyillä hyllyillä ja kaapin ovessa olevasta kuvasta näkee helposti kaapin sisällön. Tehtaalla on myös käytössä laajempi ISO 9001-standardi; johtamismalli, joka perustuu jatkuvan parantamisen filosofiaan. Lämpimät kiitokset mielenkiintoisesta vierailusta ja vieraanvaraisuudesta. Yrityksen tuotteista voi hakea vinkkejä vaikka kesän juhliin osoitteesta 24 ANALYYSI 2/2015

25 Teksti: Anu Liukkonen Kuva: Marinanne Lehtonen Historian havinaa Päijät-Hämeessä Vuosikokous ja yritysvierailu Orkla Foodsin Lahden tehtaalle Orkla Foods Lahden tehtaan, tai täälläpäin vieläkin Felix Abba tai Lahden vientikerma, toiminta tulee loppumaan vuodenvaihteen tienoilla. Tästä syystä päätimme vielä viimeisen kerran käydä tutustumassa kyseisen tehtaan toimintaan ja tiloihin vuosikokouksemme yhteydessä helmikuun lopulla. Vierailun aluksi pääsimme tutustumaan tehtaan laboratoriotiloihin, joissa meille oli järjestetty varsin kattava jogurtti ja vanukas maistatus tehtaan omista tuotteista. Totesimme valikoiman olevan monipuolinen, jopa niin että emme olleet aiemmin edes törmänneet saatikka maistaneet kaikkia tuotteita. Maisteluiden jälkeen tutustuimme laboratorioon sekä tehtaan tuotantotiloihin aina maidon vastaanotosta tuorejuuston pakkaamiseen, nähden siinä välissä juustojen, jogurttien sekä vanukkaiden valmistustilat. Kierroksen päätteeksi saimme vielä kuulla Lahden tehtaan historiasta, joka onkin varsin kattava, sillä onhan toiminta siinä alkanut jo vuonna Tehtaan valikoimiin on vuosien varrella kuulunut mm margariini, kahvikerma, salaatinkastikkeet, majoneesit, hillot sekä jauhetuotteet. Edelleenkin valmistuksessa olevia Jacky-vanukkaita on valmistettu jo 40 vuoden ajan. Kaiken tämän kokemamme ja kuulemamme jälkeen olikin aika rauhoittua pitämään yhdistyksemme vuosikokousta ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Yhdistykset toimivat ANALYYSI 2/

26 Koulutus yhteydessä työelämään Kemiantekniikan ja bioteknologian koulutus (Insinööri ylempi amk) Turussa alkaa syksyllä uusi Kemiantekniikan ja bioteknologian koulutus, joka on suunnattu insinööreille (amk). Alueellisesti ja myös valtakunnallisesti on merkittävää, että Bioalan ja kemiantekniikan ylempää AMK-tutkintokoulutusta ei ole aiemmin ollut. Kuitenkin alan AMK-insinöörien urakehitys edellyttää elinikäistä oppimista, kertoo Yliopettaja Ilari Suominen Turun ammattikorkeakoulusta. Tästä syystä päätimme lähteä järjestämään koulutusta, hän jatkaa. Kemiantekniikan ja bioteknologian koulutus on työelämälähtöinen oman työuran ja työyhteisön kehittämiseen tähtäävä koulutus. Koulutuksen tavoitteena on parantaa työelämässä pätevöityneen insinöörin valmiuksia ottaa vastaan uusia haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä valtakunnallisestikin uusi tutkinto-ohjelma tarjoaa väylän kehittyä kemiantekniikan ja bioteknologian alan vaativampiin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Koulutuksessa yhdistyy alan substanssin syventäminen liiketoimintaosaamiseen ja johtajuuteen, Ilari täsmentää. Koulutus myös toteutetaan yhteistyössä muiden tekniikan alan YAMK-koulutusten kanssa, joka mahdollista opiskelijoiden monialaisen vuorovaikutuksen ja verkottumisen. Opintojen suunniteltu kesto on kaksi vuotta ja ne toteutetaan monimuoto-opintoina. Lähiopetusta on noin kahtena päivänä kuukaudessa, joten opinnot voi suorittaa helposti myös työn ohessa. Koulutuksesta puolet koostuu laajasta opinnäytetyöstä (30 op), joka työelämään kytkeytyvä kehityshanke. Se onkin suunniteltu tehtäväksi opiskelijan omalle organisaatiolle. Koulutukseen osallistumisen vaatimuksena on Insinööri (AMK) tutkinto soveltuvalta alalta sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä. Mutta opinnot on mahdollista aloittaa jo ennen kolmen vuoden työkokemuksen täyttymistä avoimessa AMK:ssa, jossa suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintokoulutuksessa, Ilari lohduttaa. Koulutuksessa opiskelija voi vaikuttaa koulutuksen sisältöön henkilökohtaisella opintojen suunnittelulla. Opiskelun alkuvaiheessa jokainen opiskelija laatiikin henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HoPs). Koulutus on otettu hyvin vastaan, sillä hakijoita oli yhteensä 20 kappaletta, kun aloituspaikkoja meillä on 10, Ilari kertoo ylpeänä. Lisätietoja: Yliopettaja Ilari Suominen puh Opinto-ohjaaja Mikko Siitonen puh ANALYYSI 2/2015

27 Tekstin koostanut: Jaana Vainio Kuva: Turun ammattikorkeakoulu KEMIANTEKNIIKAN JA BIOTEKNOLOGIAN KOULUTUS Tutkintonimike: Insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering Hakukelpoisuus: Insinööri (AMK) tutkinto soveltuvalta alalta ja vähintään 3 vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä Opinnot on mahdollista aloittaa avoimessa ammattikorkeakoulussa jo ennen kolmen vuoden työkokemuksen täyttymistä, kelpoisuusvaatimuksena avoimen AMK:n YAMK-opintoihin on alempi korkeakoulututkinto. Koulutuksen laajuus: 60 opintopistettä Opinnot koostuvat seuraavasti: Kansainvälinen liiketoiminta, Laatujohtaminen, Prosessien johtaminen ja kehittäminen ja diagnostiikka, Biomateriaalit ja kudosteknologia, Laatu, Biotalous ja cleantech Opiskelija valitsee liiketoimintaosaamisen tarjonnasta (12 op) itselleen 8 op opinnot, sekä Kemiantekniikan ja bioteknologian tarjonnasta (20 op) opintoja yhteensä 12 op. ANALYYSI 2/

28 MINNE SEURAAVAKSI? Tapahtuma Järjestäjä, ilmoittautumiset Vierailu Vantaan Energian Ilmoittautuminen mennessä klo jätevoimalaan tai Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ry Maskun kesäteatterin draama- Ilmoittautumiset ja lisätiedot mennessä klo komedia MAMBOKÄNGI tai Varsinais-Suomen Laboratorioalan Yhdistys ry Risteily m/s J.L.Runebergilla Lisätiedot yhdistyksen nettisivulta Sitovat ilmoittautumiset pe mennessä Tuula Tummalalle Porvoon Laboratorioalan Yhdistys ry Runeberg-risteily Porvooseen Ilmoittautuminen mennessä tai Helsingin Laboratorioalan Yhdistys ry Teatteriesitys Taivaslaulu Ilmoittautumiset Kaisulle mennessä klo Oulun Kaupunginteatterissa p Omavastuu 20,- Pohjois-Suomen Laboratorioalan Yhdistys ry Jätevesianalytiikan koulutuspäivä Suomen Laboratorioalan Liitto ry Tampereella Ks. lisätiedot s. 2 Sudoku Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1 9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Ratkaisu seuraavassa Analyysi-lehdessä. Edellisen sudokun ratkaisu löytyy sivulta 20! 28 ANALYYSI 2/2015

29 Varaa majoitus ajoissa! Hinnat vain Slaljäsenille! Koe Lapin lumo! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2 4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh , mattij.makinen@co.inet.fi VIIKKOHINNAT LA-LA (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot c/vko - kevät: vkot ruska: vkot kaamos: vkot 47, 51, 1 Kesäviikot (26 31) c/vko Muut (2 6, 18 25, 32 34, 40 46, 48 50) c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). ANALYYSI 2/

30 Toimihenkilöt Xxxxxxxxxxxxxxx ja yhdistykset YHDISTYKSET HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS HeLab ry Puheenjohtaja: Maria Liikanen Ryytimaakuja 3 B25, Helsinki puh maria.liikanen@thermofisher.com Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, Helsinki eija.koskela@poliisi.fi puh ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ry Yhdistys on liittynyt Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistykseen PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry Puheenjohtaja: Eveliina Kaulio Mellijärventie 7, Ruutana puh eveliina.kaulio@gmail.com Sihteeri/tiedotussihteeri: Mira Ketola Pättiniemenkatu 1 A 1, Tampere puh mira.ketola@kopteri.net POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja ja jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, Vuorela puh. työ , puh. koti irja.hiekkamaki@gmail.com Sihteeri: Auli Hänninen Huhtakierto 8, Siilinjärvi auli.hanninen@yara.com POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Pertti Teittinen Näretie 16, Kemi pertti.teittinen@storaenso.com puh Sihteeri ja jäsensihteeri: Outi Mänty Honkakaarre 20, Ylikiiminki puh outi.manty@gmail.com PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Tuula Tummala Pohjoispellontie 1 C 12, Porvoo puh. koti , puh. työ tuula.tummala@nesteoil.com Sihteeri, jäsensihteeri: Merja Heimala Vilikkaankuja 12, Koskenkylän Saha puh. koti merja.heimala@nesteoil.com PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry Puheenjohtaja: Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, Lahti puh marianne.lehtonen@phnet.fi Jäsensihteeri: Anu Liukkonen Metsäpellontie 26 F 69, Lahti puh anu.liukkonen@fazer.com SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry Puheenjohtaja: Karoliina Köykkä Kivitaskuntie 49, Pori puh karoliina.koykka@outotec.com Sihteeri: Salminen Sirpa Lehtikuusentie 12 A 2, Pori puh sirpa.salminen@satadiag.fi Jäsensihteeri: Häkli Margit Koivikkotie 14, Pori puh margit.hakli@huntsman.com VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, Aura puh jaana.vainio@gmail.com Sihteeri: Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto puh ann.wierda@utu.fi Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, Turku puh turtiainen.toini@gmail.com 30 ANALYYSI 2/2015