Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi isyyslain muuttamisesta ESIT YK SEN PÄÄA SIAL LI NE N SISÄL TÖ.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi isyyslain muuttamisesta ESIT YK SEN PÄÄA SIAL LI NE N SISÄL TÖ."

Transkriptio

1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi isyyslain muuttamisesta ESIT YK SEN PÄÄA SIAL LI NE N SISÄL TÖ. Esityksessä ehdotetaan isyyden toteamista avioliiton perusteella koskevan isyyslain säännöksen muuttam ista siten, että se mahdollisimman hyvin vastaisi käytännössä useimmin esiintyviä tapauksia. Aviomiehen isyyden kumoam ista koskevaa menettelyä ehdotetaan myös muutettavaksi nykyistä joustavammaksi. Isyyden toteamista avioliiton perusteella koskeva pääsääntö säilyisi edelleenkin muuttamattomana. Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Avioliittoon perustuvaa isyyden toteamista koskevaa säännöstä ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että jos lapsi on syntynyt avioliiton purkautumisen jälkeen sellaiseen aikaan, että lapsi on \oinut tulla siitetyksi avioliiton aikana, aviomies olisi lapsen isä vain kun avioliitto on purkautunut miehen kuoleman johdosta. Mikäli avioliitto on purettu tuomioistuimen päätöksellä, ei aviomiestä enää pidettäisi avioeron jälkeen syntyneen lapsen isänä. Aviomiehen isyys tulisi tällöin vahvistettavaksi tunnustamisella tai tuomioistuimen pää töksellä. Lisäksi ehdotetaan, että aviomiehen isyys voitaisiin kumota paitsi tuomioistuimen päätöksellä myös tunnustamisella. Jos toinen kuin aviomies on tunnustanut isyytensä ja sekä lapsen äiti että aviomies katsovat tunnustamisen vastaavan tosiasioita, seuraisi isyyden vahvistamisesta tunnustamisella aviomiehen isyyden kumoutuminen. Isyyden kumoutumisen edellytyksenä olisi, että äidin ja aviomiehen lisäksi myös tuomari on hyväksynyt tunnustamisen. Muutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta YL EIS PERUSTE LUT. 1. Nykyinen tilanne ja asian valmistelu Eduskunnan toivomus. Antaessaan vastauksen hallituksen esitykseen.ipsen asemaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta eduskunta samalla hyväksyi muun muassa toivomukset, että hallitus seuraisi tarkasti lapsen asemaa koskevan lainsäädännön soveltamista ja toimivuutta ja tarvittaessa antai si eduskunnalle aiheellisiksi havaitut muutosch dotuksct sisältävän esityksen seka että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin ottolapsista annetun lain (208 /25) uudistamiseksi (eduskunnan vastaus hallituksen esityksiin n:ot 90 ja 235/1 974 vp. johdosta 1975 vp.). Lapsen asemaa koskevat uudet lait ( /75) tulivat voimaan 1 päivänä lokakuuta Eduskunnan hyväksymien toivomusten mukaisesti oikeusministeriössä on käynnistetty sekä isyyslain että lapsen elatusta koskevan lain-

2 säädännön toimivuuden seuranta. Vuoden 1978 valtiopäiville annettiin hallituksen esitys lapsek siottamista koskevan lainsäädännön uudistamisesta (hallituksen esitys n:o 147/1 978 vp). Lapseksiottamisesta annettu uusi laki (32 /79) tulee voimaan l päivänä tammikuuta Isyyslain seuranta. Isyyden vahvistuminen Isyyslain (700 /75) 3 :n mukaan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä voi joko tunnustaa isyytensä tai isyys voidaan vahvistaa tuomioistuimen päätöksellä. Kummassakin tapauksessa isyyden vahvistamista edeltää lastenvalvojan suorittama isyyden selvittäminen. Oikeusministeriön tuomioistuimilta keräämien isyyden vahvistamista koskevien lukumäärätietojen perusteella arvioidaan isyyden vahvistamista koskevien isyyslain säännösten toimivan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osalta hyvin. Vuonna 1977 käsiteltiin loppuun yhteensä isyyden vahvistamistapausta. Tunnusta mismenettely oli kysymyksessä tapauksessa ja vain 272 tapauksessa tarvittiin isyyden vahvistamisessa tuomioistuimen päätös. Isyyden vahvistamistapausten lukumäärä oli jonkin verran suurempi kuin avioliiton ulkopuolinen syntyvyys samana vuonna. Avioliiton ulkopuolella vuonna 1977 syntyi lasta. Isyyden vahvistamistapausten enemmyys selittyy sillä, että isyys on voitu isyyslain mukaan vahvistaa myös ennen lain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneisiin lapsiin nähden. Vuonna 1978 käsiteltyjen isyyden vahvistamistapausten lukumäärä oli puolestaan Näistä käsiteltiin tunnustamismenettelyssä tapausta ja tuom ioistuimen päätös tarvittiin 447 tapauksessa. Isyyden vahvistamistapausten määriä voidaan verrata ennen isyyslain voimaantuloa lastenvalvojien pitämien luettelojen tietoihin elatusvelvollisuuden vahvistamisesta. Niiden mukaan I960- ja luvulla elatusvelvollisuus vahvistettiin eri vuosina lastenvalvojien luetteloissa olleille lapsille % :ssa tapauksista. Kaikkien avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osalta isyyttä ei kuitenkaan ole voitu vahvistaa. Sosiaalihallituksen suunnittelu- ja tilastotoimiston lastenvalvojilta keräämien vuotta 1977 koskevien tietojen mukaan 1 päivänä lokakuuta 1976 ja 31 päivänä joulukuuta 1977 välisenä aikana avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämistä ei ole lainkaan aloitettu tai selvitys oli keskeytetty 551 tapauksessa. Näistä tapauksista oli 41 7 sellaisia, joissa äiti kirjallisesti oli ilmoittanut vastustavansa isyyden selvittämistä. Sosiaalilautakunta oli puolestaan 134 tapauksessa keskeyttänyt isyyden selvittämisen koska oli ilmennyt, ettei isyyden vahvistamista varten ole saatavissa riittävästi tietoja. Lisäksi myös osassa niistä tapauksista, joissa äiti on ilmoittanut vastustavansa isyyden selvittämistä, riittävät tiedot isyyden vahvistamiseksi ovat saattaneet puuttua. Vastaavasti oli isyyden selvittäminen jäänyt vuonna 197, suorittamatta 460 ennen isyyslain voimaantuloa syntyneen lapsen osalta. Ne tapaukset, joissa äiti on kirjallisesti ilmoittanut vastustavansa isyyden selvittämistä, ovat noin 5 v.o kaikista avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista tarkasteltuna aikana. Menettely on siten ollut suhteellisen yleistä. Kuitenkaan ci ole tiedossa, että äiti olisi isyyden selvittämistä vastustaessaan syrjäyttänyt lapsen oikeudet. Tähän viittaa se, että isyys on nykyisen lain voimassa ollessa tullut selvitetyksi useammin kuin elatusvelvollisuus aikaisemmin, jolloin äidillä ci ollut vastaavaa Icicltäytymisoikeutta. Isyyden toteaminen. Avioliitossa syntyvien lasten osalta isyys määräytyy avioliiton perusteella. Isyyslain 2 :n mukaan aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä, kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Kuitenkin jos äiti on ennen lapsen syntymää mennyt uuteen avioliittoon, on jälkimmäinen aviomies lapsen isä. Jos avioliiton perusteella todettu isyys ei vastaa tosiasiallista isyyttä, aviomiehen isyys voidaan kumota tuomioistuimen päätöksellä. Isyyslaissa omaksuttu isyysolettama vastaa aviollisesta syntyperästä 12 päivänä joulukuuta 1957 annetun lain (409 /57) säännöksiä, jotka kumottiin isyyslain voimaanpanosta annetulla lailla (701 /75 ). Lakivaliokunnassa kiinnitettiin erityistä huomiota isyyden määräytymiseen niissä tapauksissa, joissa lapsi on syntynyt avioliiton purkautumisen jälkeen sellaiseen aikaan että lapsi on voitu siittää ennen avioliiton purkautumista. Vaihtoehtona isyyslaissa omaksutulle kannalle harkittiin mahdollisuutta, että lasta pidettäisiin aviomiehen lapsena ainoastaan silloin, kun

3 avioliitto on purkautunut ennen lapsen syntymää miehen kuoleman johdosta. Lain säätämisen aikoihin ci kuitenkaan ollut käytettävissä selvityksiä, jotka olisivat osoittaneet miten useassa tapauksessa isyysolettama johtaa oikeaan tai väärään tulokseen avioeron jälkeen syntyneiden lasten osalta. Periaatteellisena kantana lakivaliokunta kuitenkin esitti, että isyysolettaman sisältämä säännös on pyrittävä laatimaan sellaiseksi, että se vastaa käytännössä useimmin esiintyviä tapauksia (lakivaliokunnan m ietintö n:o 5 /1 975 vp.). Isyyden kumoaminen Isyyslain 4 :ssii ja 5 luvussa säädetään isyyden kumoamisesta. Tuomioistuin voi kumota sekä avioliittoon perustuvan että tunnustetun isyyden, jos on selvitetty, että aviomies ei voi olla lapsen isä tai osoittautuu, että lapsen isä on toinen mies kuin aviomies tai lapsen tunnustanut mies. Tutkimalla isyyden kumoamistapauksia voidaan saada selvyyttä siihen, missä kohdin isyyden määräytymistä koskevat säännökset johtavat virheellisiin tuloksiin. Vuonna 1977 isyyden kumoamistapauksia käsiteltiin tuomioistuimissa 335 ja vuonna 1978 vastaavasti 394. Oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla tutkittiin väestörekisterikeskuksen tietojen ja tuomioistuimista saatujen lisätietojen perusteella 1 päiviin heinäkuuta ja 31 päivän joulukuuta 1977 välisenä aikana tuomioistuimissa käsitellyt isyyden kumoamistapaukset. Kaiken kaikkiaan tällaisia oli 177. Isyys oli kumottu 169 tapauksessa, kanne oli hylätty 4 tapauksessa ja myös 4 tapauksessa kanne oli jätetty tutkimatta. Kumoamistapaukset koskivat jokseenkin yksinomaan avioliiton perusteella todetun isyyden kumoamista. Tunnustettu isyys kumottiin ainoastaan 6 tapauksessa, ja niissä kaikissa oli kysymyksessä ennen isyyslain voimaantuloa syntynyt lapsi. Kumotuista aviomiehen isyyksistä oli yli puolet sellaisia, joissa puolisot olivat lapsen syntyessä tuom itut avioeroon. Samoin yli puolessa tapauksista, joissa aviomiehen isyys kumottiin, olivat puolisot asuneet erillään jo lapsen siittämisaikana. Lisäksi yli neljäsosassa tapauksista puolisot tosiasiallisesti asuivat erillään lapsen syntyessä, vaikka avioliitto vielä muodollisesti jatkuikin. Ainoastaan joka kuudennessa tapauksessa aviopuolisot asuivat yhdessä lapsen syntyessä. Ainoassakaan tapauksessa ei ollut kysymys jo kuolleen aviomiehen isyyden kumoamisesta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten lapsen isyyskysymys järjestyy isyyden kumoamisen jälkeen. Tutkimushetkellä oli isyyden kumoamisesta kulunut aikaa tapauksesta riippuen puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Kuitenkin jo 63 % :ssa tapauksista toinen mies oli tunnustanut isyytensä lapseen. Koska isyyden vahvistaminen voi tapahtua myös myöhemmin, voidaan todeta, että valtaosassa isyyden kumoamistapauksia oikean miehen isyys tullaan myöhemmin vahvistamaan 1.3. Isyyslain seurannan arviointi ja muutosehdotukset. Vuonna 1976 voimaan tullut isyyslaki on tähän mennessä kertyneitten kokemusten perusteella osoittautunut yleisesti ottaen käytännössä hyvin toimivaksi. Isyys on voitu nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa selvittää ilmeisesti useammin kuin aikaisemman lainsäädännön aikana kyettiin selvittämään elatusvelvollisuus lapseen nähden. Suuressa valtaosassa tapauksista isyyden vahvistaminen voidaan lisäksi perustaa isän tunnustukseen, sillä vain noin 5 % :ssa isyyden vahvistamistapauksia on tarvittu tuomioistuimen päätös. Tunnustamismenettelyn muodostumista pääsääntöiseksi isyyden vahvista tnismcncttelyksi myös tavoiteltiin nykyistä lakia säädettäessä. Niissä tapauksissa, joissa isyyttä ci ole voitu selvittää, noin 80 % on sellaisia, joissa lapsen äiti on nimenomaisesti vastustanut isyyden selvittämistä. Lapsen asemaa koskevan lainsäädäntöuudistuksen päätavoitteeksi oli asetettu lasten oikeudellisen yhdenvertaisuuden toteuttam inen. Tavoitteen toteutum isesta käytännössä esitettiin epäilyjä sillä perusteella, että isyyden vahvistamisen ei arvioitu olevan mahdollista läheskään kaikkien avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osalta lähinnä aikaisempaa ankarampien näyttövaatimusten johdosta. Isyyden vahvistamistapausten lukumäärän perusteella voidaan nyt arvioida, että tavoitteeksi asetettu lasten oikeudellinen yhdenvertaisuus toteutuu käytännössä odotettua paremmin. Sen sijaan isyyslain 2 :n isyysolettama siltä osin kuin se koskee avioeron jälkeen syntyneitä lapsia, jotka ovat kuitenkin syntyneet sellaiseen aikaan että ovat voineet tulle siitetyiksi avioliiton vielä kestäessä, on osoittautunut epätarkoituksenmukaiseksi. N iinpä isyysolettaman muuttaminen siten, että aviomies katsotaan avioliiton

4 purkautumistapauksissa lapsen isäksi vain silloin, kun avioliitto on purkautunut miehen kuoleman johdosta, vastaisi tosiasioita nykyisiä säännöksiä selvästi useammin. Vaikka tämänsuuntainen muutos vähentäisi jossain määrin aviolapsen aseman saavien lasten määrää, on huomattava, että lapsen asemaa koskevan lainsäädännön uudistus on sinänsä hävittänyt sukuasemaan perustuvat erot lasten väliltä. l apsen sukuasemasta riippumatta heidän oikeutensa ovat yhtäläiset. Tehdyssä tutkimuksessa on osoittautunut, että isyyden kumoaminen tulee usein kysymykseen myös tilanteissa, joissa lapsi on siitetty avioliiton vielä kestäessä mutta aviopuolisoitten jo tosiasiassa asuessa erillään. Menettelyn yksinkertaistamiseksi olisi tarkoituksenmukaista erityisesti tällaisissa tapauksissa tehdä aviomiehen isyyden kumoaminen mahdolliseksi myös siten, että toinen mies tunnustaa isyytensä lapseen. Tämä menettely olisi lapsen edun mukainen myös siinä suhteessa, että isyys lapseen nähden vahvistettaisiin yhtäaikaisesti kuin aviomiehen isyys kumotaan. Ruotsissa isyysolettamaa sekä aviomiehen isyyden kumoamista koskevat vanhempainkaaren säännökset ovat muutetut nyt ehdotettua vastaavalla tavalla vuoden 1977 alusta voimaan tulleella lailla. Isyysolettamaa koskevan säännöksen mukaan aviomies on lapsen isä, jos äiti lapsen syntyessä on avioliitossa sekä jos äiti on leski ja lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan miehen kuoleman jälkeen, että lapsi voi olla siitetty sitä ennen. Aviomiehen isyys voidaan kumota joko tuomioistuimen päätöksellä taikka siten, että aviomies ja äiti kirjallisesti hyväksyvät toisen miehen laillisesti tapahtuneen isyyden tunnustamisen Asiantuntijoiden kuuleminen. Oikeusministeriössä keväällä 1979 laaditusta luonnoksesta isyyslain muuttam ista koskevaksi hallituksen esitykseksi on hankittu asiantuntijalausunnot Helsingin raastuvanoikeuden oikeuspormestarilta, Helsingin lastenvalvojalta, Turun yliopiston oikeuslääketieteen professorilta, Kansanterveyslaboratorion keskuslaboratorion immunobiologiscn laboratorion johtajalta, väestö rekisterikeskuksen ylijohtajalta sekä Helsingin ev.-lut. seurakuntien keskusrekisterin johtajalta. Kaikki asiantuntijat ovat lausunnoissaan puoltaneet isyyslain muuttam ista koskevia ehdotuksia Lapsen elatusta koskevan lainsäädännön seuranta. Lapsen elatuksesta annetussa laissa (704 / 75) on säännelty lapsen oikeus riittävään elatukseen ja vanhempien vastuu lapsen elatuksesta. Lisäksi laki sisältää säännökset elatusavun vahvistamisessa noudateltavasta menettelystä sekä elatusavun muuttam isesta. Seurannan tarkoituksena on ensisijassa selvittää, toimivatko lapsen elatuksen määräytymisen perusteita koskevat säännökset siten, että lapsen oikeus riittävään ja jatkuvaan elatukseen toteutuu, vai olisiko näitä säännöksiä täsmennettävä tai täydennettävä. Vuoden 1980 aikana valmistuu sosiaali* ja terveysministeriön toimesta tehty yksinhuoltajia ja elatusvelvollisia koskeva laaja tutkimus. Tästä tutkimuksesta saatavan tiedon f>ohjalta on nykyistä paremmat mahdollisuudet arvioida lainsäädännön muutostarvetta, joten lapsen elatuksesta annetun lain toimivuuden seurantaa tullaan vielä jatkamaan ainakin vuosien 1979 ja 1980 ajan. Eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain (660 /66 ) mukaan on muun muassa lapselle suoritettavan elatusavun määrää korotettava ja alennettava elinkustannusindeksin nousua ja laskua vastaavasti. Lain tarkoituksena on säilyttää vahvistettujen elatusapujen ostoarvo muuttumattomana sekä poistaa rahanarvon muuttumiseen perustuvat elatusapujen muutoskanteet. Oikeusministeriö on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vertaillut elinkustannusindeksin nousun perusteella vuosina tapahtuneita elatusapujen korotuksia palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin muutoksiin samana aikana. Vertailusta ilmenee, että tarkastellun ajanjakson kuluessa elinkustannusindeksin nousu on ollut hieman pienempi kuin palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin nousu. Näin ollen elatusapujen lakimääräiset korotukset eivät ole yleisesti ottaen olleet kohtuuttomat verrattuna yleiseen ansiotason kehitykseen. Seurantaa jatketaan tältä osin myös vuoden 1979 ajan. Vahvistetun elatusavun pakkopcrinnässä sovellettavien etuoikeusasetuksen 20 :n 3 momentin (708 /75) ja ulosottolain 4 luvun 6 :n 4 momentin (709/75) säännöksien kehittämistä suunnitellaan parhaillaan oikeusm inisteriössä. Tarkoituksena on tehostaa elatusapujen perintää vielä nykyisestä sekä samalla yksin-

5 kertaistaa ja yhdenmukaistaa ulosottoviranomaisten ja sosiaaliviranomaisten kirjanpitoa perittävistä ja perityistä elatusavuista. 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset. Jos isyysolettamaa muutetaan ehdotetulla tavalla ja aviomiehen isyyden kumoaminen tehdään mahdolliseksi myös tunnustamisella, vähentävät molemmat muutokset osaltaan isyyden kumoamista koskevia oikeudenkäyntejä. Tunnustamismenettelystä aiheutuu tosin myös kustannuksia. Kun tavoitteena on saada aina isyyden kumoamisen jälkeen oikean miehen isyys lapseen nähden vahvistetuksi, aiheutuisi kaikissa niissä tapauksissa, joissa aviomiehen isyys kumotaan tunnustamisella, isyyden samassa menettelyssä tapahtuvasta kumoamisesta ja vahvistamisesta yhteensä nykyistä vähemmän kustannuksia. Esityksen voidaan siten arvioida tuottavan valtiolle jonkin verran säästöä oikeushallinnon menoissa. Myös asianosaisten oikeudenkäyntikulut jäisivät luonnollisesti pois siltä osin kun isyyden kumoamista koskevia oikeudenkävntejä ci enää taivittaisi. 1. Lain perustelut. YKSI TYI SKOHTAI SET PERU STE LUT. 2. Voimassa olevan säännöksen mukaan aviomies on lapsen isä, jos lapsi on syntynyt taikka siitetty avioliiton aikana. Avioliittoon perustuva olettama miehen isyydestä vastannee useimmissa tapauksissa myös tosiasiallista tilannetta silloin, kun lapsi on sekä siitetty että syntynyt avioliiton aikana, samoin kuin silloin, kun lapsi on siitetty ennen avioliittoa ja syntynyt avioliiton aikana. Sen sijaan niissä tapauksissa, kun lapsi on syntynyt avioeron jälkeen mutta kuitenkin sellaiseen aikaan, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana, johtaa olettama miehen isyydestä käytännössä isyyden määräytymiseen tosiasioita vastaamattomalla tavalla suuressa osassa tapauksia. O lettama aviomiehen isyydestä avioeron jälkeen syntyneeseen lapseen nähden on erityisen heikko silloin, kun puolisot ovat välien rikkoutumisen vuoksi asuneet erillään jo pitemmän ajan ennen avioeroa Yli puolet vuosittain purettavista avioliitoista on purettu vähintään vuoden kestäneen asumuseron tai vähintään kahden vuoden erillään asumisen perusteella. Näissäkin tapauksissa aviomies on lain mukaan avioeron jälkeen syntyvän lapsen isä, jos lapsen siittämisajankohta ajoittuu avioeroa aikaisemmaksi. Aviomiehen isyys voidaan kumota tuom ioistuimen päätöksellä. Isyyden kumoamisperusteiden sääntelyssä onkin jo otettu huomioon, että avioliittoon perustuva olettama miehen isyydestä on tavallista heikompi silloin, kun puolisot asuvat erillään välien r.kkoutum iscn vuoksi. Tällöin tuomioistuimen tu>e vahvistaa, että aviomies ei ole erillään asumisen aikana siitetyn lapsen isä, ellei saateta todennäköiseksi, että puolisot ovat olleet keskenään sukupuoliyhteydessä lapsen siittämisaikana. Huolimatta siitä, että aviomiehen isyys voidaan kumota oikeudenkäynnissä esittämällä selvitys erillään asumisesta välien rikkoutum i- sen vuoksi, kaikkien asianosaisten kannalta on kuitenkin epätarkoituksenmukaista ylläpitää säännöstä, joka nykyisen käsityksen ja tehtyjen selvitysten mukaan johtaa useammassa tapauksessa virheelliseen kuin oikeaan isyyden määräytymiseen. Käsitellessään lapsen asemaa koskevaa lainsäädäntöuudistusta lakivaliokunta korosti sitä, että isyysolcttaman sisältävä säännös on pyrittävä laatimaan sellaiseksi, että se vastaa käytännössä useimmin esiintyviä tapauksia. Isyyden vahvistamista avioliiton ulkopuolella koskevat isyyslain säännökset perustuvat myös sille käsitykselle, että lapsen edun mukaista on saada isyyskysymvs ratkaistuksi aineellista totuutta vastaavalla tavalla. Tämän vuoksi ehdotetaan isyyslain 2 $:n mukaista isyysolettamaa rajoitettavaksi nykyisestään siten, että kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton ai-

6 kana, aviomies on lapsen isä ainoastaan siinä tapauksessa, että avioliitto on purkautunut miehen kuoleman johdosta. M uutosehdotus merkitsee sitä, että aviomies on lain säännöksen nojalla ilman eri toimenpiteitä lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana sekä kun lapsi or. siitetty avioliiton aikana mutta syntynyt avioliiton purkauduttua aviomiehen kuoleman johdosta. Jos avioliitto sen sijaan on purettu tuom ioistuimen päätöksellä, ei aviomiestä enää todeta avioliiton perusteella avioeron jälkeen syntyneen lapsen isäksi. Tällöin katsotaan lapsen syntyneen avioliiton ulkopuolella ja isyys lapseen nähden vahvistetaan joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos aviomies katsoo olevansa avioeron jälkeen syntyneen lapsen isä ja hän haluna isyytensä vahvistetuksi, aviomiehen tulee tunnustaa isyytensä isyvslain tunnustamista koskevien säännösten mukaisesti. Mikäli tuomari ei hyväksy tunnustamista isyyslain 20 S: n 2 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, aviomiehellä on mahdollisuus isyyslain 22 :n 2 momentin nojalla ajaa isyyden vahvistamista koskevan kannetta. Siinä tapauksessa, että aviomies ei ole tunnustanut lasta ja isyyden selvittämisen perusteella on aihetta olettaa, että äidin entinen aviomies on lapsen isä, lapsi voi nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen. Pykälässä on säilytetty edelleenkin säännös sen tilanteen varalta, että äiti on mennyt ennen lapsen syntymää uuteen avioliittoon ja isyys on johdettavissa sekä entisestä että uudesta avioliitosta. Siinäkin tapauksessa, että äidin aikaisempi avioliitto on purkautunut aviomiehen kuoleman johdosta, ovat puolisot saattaneet jo sitä ennen asua erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Jos äiti tällaisessa tilanteessa menee uuteen avioliittoon ennen lapsen syntymää, vastaa olettama jälkimmäisen aviomiehen isyydestä todennäköisesti paremmin tosiasioita. 3, 4 ja 5 Voimassa olevan isyyslain 4 5 n mukaan aviomiehen isyys voidaan kumota ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä. Isyyden kumoamisen perusteet on vuorostaan säännelty isyyslain 34 :ssä. Isyyden kumoamista koskevia säännöksiä ehdotetaan nyt kehitettäviksi siten, että aviomiehen isyys voitaisiin kumota myös tunnustamisella. Jos toinen kuin aviomies on tunnnustanut isyytensä ja sekä aviomies että äiti ovat hyväksyneet tunnustam isen ja tunnustaminen on saatettu voimaan isyyslain 20 : n mukaisesti, aviomiehen isyys olisi kumottu. Isyyslain 4, 16 a ja 34 S:ään ehdotetaan otettaviksi tästä tarpeelliset säännökset. Tunnustamismenettelyn kehittäm inen edellä kuvatulla tavalla edellyttää myös isyyslain 3 : n l momentin soveltamisalan muuttam ista. Kuten voimassa olevan 3 :n otsikosta ilmenee, säännökset koskevat isyyden vahvistamista avioliiton ulkopuolella. Tunnustamismenettelyn ulottam inen myös tapauksiin, joissa lapsi on synrynyt avioliiton aikana eikä aviomiehen isyyttä ole ennen tunnustam ista kumottu, edellyttää 3 :n 1 momentin soveltamisalan laajentamista. Muutosehdotuksen mukaan isyys voitaisiin vahvistaa tunnustamisella aina silloin, kun lapsen äiti ja mies, joka tunnustaa isyytensä, eivät ole olleet keskenään avioliitossa lapsen syntymän hetkellä. Säännöstä sovellettaisiin isyyden vahvistamiseen, kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella, kun lapsi on syntynyt avioliitossa ja toinen mies kuin aviomies tunnustaa isyytensä, ja myös silloin, kun äidin entinen aviomies haluaa tunnustaa isyytensä avioeron jälkeen syntyneeseen lapseen nähden. Pykälän soveltamisalan laajentaminen koske ainoastaan isyyden vahvistamista tunnustamisella. Pykälän 2 momentti, jonka soveltamisala koskee isyyden vahvistamista tuomioistuimen päätöksellä, säilyy muuttamattomana. Isyys voidaan vahvistaa tuom ioistuimen päätöksellä edelleenkin vain silloin, kun isyyttä ei ole todettu isyyslain 2 : n nojalla eikä vahvistettu 3 :n mukaisesti taikka kun aikaisemmin todettu tai tunnustettu isyys on kumottu tuomioistuimen päätöksellä. Isyyttä koskevaa lakiehdotusta laadittaessa katsottiin isyyden vahvistaminen vapaaehtoisesti tunnustamisella kaikkien asianosaisten kannalta suotavimmaksi. Tämän vuoksi tunnustam inen on isyyslaissa tarkoitettu ensisijaiseksi isyyden vahvistamistavaksi. Tunnustamismenettelyssä on asianosaisten oikeusturva pyritty takaamaan mahdollisimman hyvin. Tunnustamiseen liittyy aina lastenvalvojan suorittama isyyden selvittäminen ja tunnustaminen on oikeudellisesti pätevä vasta sitten, kun tuomari or hyväksynyt tunnustamisen. Tuomarin on ennen tunnustamisen hyväksymistä tutkittava ensiksi, onko tunnustaminen tapahtunut säädetyssä muodossa sekä onko tunnus-

7 tumista vastaanotettaessa ja tunnustamiseen liittyviä toimenpiteitä suoritettaessa muutoin menetelty laissa säädetyin tavoin. Toiseksi tuomarin on pyrittävä varmistumaan siitä, että isyytensä tunnustanut mies on lapsen isä. Tunnustamisen hyväksyminen on evättävä isyyslain 20 :n 2 momentin 2 kohdan mukaan silloin, kun on aihetta olettaa, että isyytensä tunnustanut mies ei ole lapsen isä. Isyyslain tultua voimaan, on vuosina 1977 ja 1978 isyyden vahvistamista koskevissa asioissa käytetty tunnustamismenettelyä noin 95 % tapauksista ja oikeudenkäyntiä vain noin 5 % tapauksista. Käytännöstä saadut kokemukset osoittavat, että tunnustamismenettely toimii isyyden vahvistamista koskevissa asioissa hyvin, minkä vuoksi on perusteltua laajentaa tämän menettelyn soveltamisalaa myös avioliiton perusteella todetun isyyden kumoamista koskeviin asioihin. Samoin kuin isyyden vahvistamista myös isyyden kumoamista koskevat yksittäistapaukset saattavat käytännössä olla hyvin erilaisia. Nämä asiaryhmät ovat kuitenkin siinä suhteessa samankaltaisia, että kaikki tapaukset eivät edellytä tuomioistuinkäsittelyä eikä kaikkia tapauksia voida ratkaista tunnustamismenettelyssä. Isyyden kumoamisen perusteiden sääntely puoltaa osaltaan tunnustamismenettelyn käyttämistä oikeudenkäynnin rinnalla. Aviomiehen isyys voidaan kumota ensiksikin silloin, jos on selvitetty, että äidin on lapsen siittämisaikana maannut toinen kuin hänen aviomiehensä, ja kaikki seikat huomioon o t- taen on pidettävä todistettuna, että lapsi on silloin siitetty. Isyys on kumottavissa myös, jos lapsen periytyvien ominaisuuksien perusteella muutoin voidaan pitää todistettuna, ettei mies ole lapsen isä. Esimerkkinä tästä kumoamisperusteesta käytännössä on tapaus, jolloin aviomiehen isyys on poissuljettu veritutkimuksen perusteella. Edelleen voidaan aviomiehen isyys kumota, jos muun erityisen seikan kuin periytyvien ominaisuuksien perusteella voidaan pitää todistettuna, ettei mies ole lapsen isä. Tätä kumoamisperustetta voidaan soveltaa esimerkiksi silloin, kun voidaan todistaa aviomiehen olleen toisella paikkakunnalla taikka ulkomailla lapsen siittämisaikana. Avioliittoon perustuva olettama miehen isyydestä on katsottu tavallista heikommaksi, jos lapsi on siitetty ennen avioliittoa taikka puolisoiden asuessa erillään välien rikkoutumisen vuoksi. Tällöin aviomiehen isyys on pääsäännön mukaan kumottava, jollei esitetä vasta näyttöä siitä, että puolisot ovat olleet keskenään sukupuoliyhteydessä lapsen siittämisaikana. Jos toinen mies kuin aviomies haluaa saada isyytensä vahvistetuksi ja tunnustaa avioliiton aikana syntyneen lapsen siinä tilanteessa, kun aviomiehen isyyden kumoamisperusteet ovat selvästi näytettävissä ja myös äiti sekä aviomies ovat tosiasioista yhtä mieltä, ei ole tarkoituksenmukaista vaatia, että aviomiehen isyys on ennen tunnustam ista kumottava tuomioistuimen päätöksellä. Tämän vuoksi ehdotetaan 4 $:ää muutettavaksi siten, että aviomiehen isyys voidaan kumota joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Samalla pykälän sanamuotoa olisi muutettava myös siten, että sen viittaus täsmällisesti vastaa lain 5 luvun otsikkoa. Isyyslain 7 :n 3 momentin ja 8 $:n 3 momentin mukaan isyyden selvittäminen käynnistyy, kun mies tunnustaa isyytensä. Jos isyyslain 3 S:n 1 momentin soveltamisalaa laajennetaan siten, että isyys voidaan vahvistaa tunnustamisella myös silloin kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana, tulisi 5 :stä poistaa sanat kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Isyyden selvittämisestä huolehtii lastenvalvoja. Kun isyyden selvittäminen käynnistyy sen johdosta, että toinen kuin aviomies on tunnustanut isyytensä avioliiton aikana syntyneeseen lapseen nähden, tulee lastenvalvojan isyyden selvittämisen alkaessa ottaa aviomies huomioon miehenä, joka myös saattaa olla lapsen isä. 16 a, 18 ja 19. Tunnustamisen voimaansaattaminen ei voimassa olevan oikeuden mukaan edellytä, että äiti on hyväksynyt tunnustamisen. Isyyslain 16 :n mukaan ainoastaan lapsen, jota tunnustaminen koskee, tulee hyväksyä tunnustaminen, jos lapsi on täysivaltainen taikka jos lapsella vajaavaltaisuudestaan huolimatta on oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 :n 2 momentin mukaan oikeus käyttää puhevaltaa henkilöään koskevissa asioissa. Jos lapsi on vajaavaltainen tulee yös lapsen äidille sekä lapselle mahdollisesti määrätylle holhoojalle varata tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. Aviomiehen isyyden kumoaminen tunnustamisella edellyttää kuitenkin, että kaikki asianosaiset pitävät toisen miehen isyyden vahvistamista ja aviomiehen isyyden kumoamista tosiasioita vastaavana. Tästä syystä on silloin, kun

8 tunnustaminen koskee avioliiton aikana syntynyttä lasta eikä aviomiehen isyyttä ole kumottu tuomioistuimen päätöksellä, isyyden vahvistamisen ehdoksi asetettava, että sekä äiti että aviomies ovat hyväksyneet tunnustamisen. Tätä koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi uuteen 16 a :ään. Lisäksi myös lapsen on hyväksyttävä tunnustam inen, jos isyyslain 16 :n säännöksissä sitä edellytetään. Täysivaltaisen lapsen antama hyväksyminen ei tee äidin ja aviomiehen hyväksymistä tarpeettomaksi, sen sijaan lapsen hyväksymisen puuttum isen tulisi estää tunnustamisen voimaansaattaminen. Äidin ja aviomiehen antamaa hyväksymistä koskevaa 16 a :ää laadittaessa on lähtökohtana ollut, ettii isyyden kumoamisen tunnustam i- nen tulee olla mahdollista vain silloin, kun sekä äiti että aviomies voivat henkilökohtaisesti antaa tunnustamisen hyväksymistä koskevan lausuman ja että he ymmärtävät lausumansa oikeudellisen merkityksen. Jos äiti tai aviomies on kuollut taikka mielisairauden, heikontuneen mielentilan tai muun näihin verrattavan syyn takia vajaavaltainen, ei toisen miehen isyyttä siten voida vahvistaa eikä aviomiehen isyyttä kumot? tunnustamismenettelyä käyttäen. Tällöin aviomiehen isyys on mahdollista kumota ainoastaan tuom ioistuimen päätöksellä. Isyyslain 37 :n mukaan isyyden kumoamista koskevaa oikeudenkäyntiä ei voida lainkaan panna vireille, jos lapsi on kuollut. Kun lain 15 :n 3 momentin mukaan isyyttä ci voida myöskään tunnustaa lapsen kuoleman jälkeen, seuraa tästä, ettei aviomiehen isyyttä voida myöskään tunnustamismenettelyllä kumota, jos lapsi on kuollut. Isyyslain 18 ;ssä on säännelty menettely, jota on noudatettava muun muassa silloin, kun lapsen on itse hyväksyttävä tunnustaminen. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että hyväksymismenettelyä koskevat säännökset ulotetaan koskemaan myös äidin ja aviomiehen hy* voksymistii. Vastaavasti ehdotetaan tunnustamisen hyväksymisen muotoa koskevat 19 :n säännökset muutettaviksi siten, että niissä o tetaan huomioon äidin ja aviomiehen antama tunnustamisen hyväksyminen. 20. Tunnustam inen on oikeudellisesti pätevä kun tuomari on hyväksynyt tunnustamisen. Toimivaltainen tuomari, joka määräytyy isyyden selvittämisestä huolehtivan lastenvalvojan toimialueen perusteella, on joko kihlakunnantuomari tai käräjätuomari taikka raastuvanoikeuden puheenjohtaja. Tehtävien tarkoituksenmukaista jakoa useampiosastoisissa raastuvanoikeuksissa voidaan kuitenkin edistää, jos raastuvanoikeuden puheenjohtajan ohella myös muu raastuvanoikeuden lakirfficsjäsen voi toimia tunnustamisen hyväksyvänä tuomarina. Pykälän 1 momenttiin ehdotetun muutoksen tarkoituksena on antaa mahdollisuus tähän järjestelyyn. 22 Pääsäännön mukaan kanneoikeus isyyden vahvistamista koskevassa asiassa on lapsella. Miehelle on kuitenkin pykälän 2 momentin säännöksellä annettu oikeus ajaa isyyden vahvistamisesta kannetta, jos tuomari on jättänvt tunnustamisen hyväksymättä, kun on ollut aihetta olettaa, ettei isyytensä tunnustanut mies ole lapsen isä. Jos tunnustaminen koskee avioliiton aikana syntynyttä lasta eikä aviomiehen isyyttä ole kumottu, ei isyytensä tunnustaneelle miehelle voida tässä tilanteessa myöntää 2 momentin mukaista kanneoikeutta. Kanneoikeus merkitsisi asiallisesti isyyden kumoamista koskevassa asiassa kanteeseen oikeutettujen piirin laajentamista. Isyyslain 35 :n mukaan avioliiton perusteella todetun isyyden kumoamista koskevan kanteen voivat nostaa aviomies, äiti tai lapsi. Elleivät edellä mainitut, kanteeseen oikeutetut pane kumoamiskannetta vireille sen jälkeen kun toinen mies on tunnustanut isyytensä ja tuomari on evännyt tunnustam iselta hyväksymisensä 20 :n 2 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, on pidettävä oikeana, että myös isyytensä tunnustaneen miehen on luovuttava intressistään saada isyytensä vahvistetuksi. Miehen oikeus ajaa tunustetun isyyden kumoamista koskevaa kannetta isyyslain 4 ja 42 :n mukaan on tavanomaista rajoitetumpi myös silloin, kun tunnustam inen koskee avioliiton aikana syntynyttä lasta. Jos mies tunnustacssaan isyytensä avioliiton aikana syntyneeseen lapseen nähden on tiennyt, että myös aviomies on maannut äidin lapsen siittäm isaikana, ei hän voi isyyslain 42 :n 2 momentin ja 35 :n 4 momentin säännösten johdolta tällä perusteella myöhemmin vaatia isyytensä kumoamista. Toisaalta silloin, kun isyyden selvittämisestä laadittu pöytäkirja osoittaa, ettii joku muu kuin isyytensä tunnustanut mies on lapsen siittäm isaikana ollut sukupuoliyhteydessä äidin kanssa, ei tuomari voine isyyslain 20 S:n 2 momentin mukaan hyväksyä tunnustam ista, jollei muun miehen isyyttä ole saatu esimerkiksi veritutkimuksen perusteella poissuljetuksi.

9 33. Pykäliin 3 momentin mukaan muutoksenhakutuomioistuimen tulee pääsääntöisesti keudenkäymiskaaren 30 luvun 24 :n 1 mo- sana virkateitse korvataan viittauksella oi- vaatia vastapuolelta sekä kaikilta alioikeudessa mentin säännökseen. tai hovioikeudessa vastaajina olleilta, joiden 34. Isyyslain 20 :n 3 momentin mukaan isyys on tunnustamisella vahvistettu, kun osalta kannetta ei ole tuomioistuimen suostumuksella peruutettu tai sitä 29 :n nojalla hylätty, omasta aloitteestaan vastaus virkateitse. mislausuman sen vastaanottamiseen oikeutetulle mies on henkilökohtaisesti antanut tunnusta- Samaa ilmaisua on käytetty oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 13 :n 3 momentissa, sellaisena misen. Yhdenmukaisesti tämän säännöksen henkilölle ja tuomari on hyväksynyt tunnusta- kuin se oli 13 päivänä maaliskuuta 1964 annetussa laissa (1 33 /64 ). Kummassakin säänva säännös, jonka mukaan aviomiehen isyys on kanssa ehdotetaan 34 $:ään otettavaksi vastaanöksessä on tarkoitettu vastaus vaadittavaksi kumottu silloin, kun tuomari on tunnustamislausuman antamisen jälkeen hyväksynyt tun- vastapuolelta sellaisella tavalla, joka varmistaa tiimiin saaneen tiedon vastauksen vaatimisesta. nustamisen. Hallituksen esityksessä oikeudenkäymiskaaren muutoksenhakua hovioikeuteen koskevien valvojan tulee toim ittaa tunnustam ista koske- Isyyden selvittämisestä huolehtivan lasten- säännösten sekä eräiden niihin liittyvien lakien vat asiakirjat ja isyyden selvittäm isestä laadittu pöytäkirja tunnustamisen hyväksyvälle tuo- muuttam isesta (hallituksen esitys n:o 184/ 1977 vp.) ehdotettiin oikeudenkäymiskaaren marille. Ennen asiakirjojen lähettäm istä lastenvalvojan on isyyden vahvistamisesta ja ku- uuden 26 luvun 4 ja 6 :iiiin otettavaksi säännös, että hovioikeus pyytää vastauksen virkateitse. Edelleen ehdotettiin saman luvun 12 tuksen (673 /76) nimenomaisen säännöksen moamisesta sekä lapsen elatuksesta annetun ase- :ssä säädettäväksi, että tarkoitetut kehotukset, pyynnöt, kutsut ja ilmoitukset hovioikeus tapahtunut siten kuin isyyslain :ssä mukaan tarkistettava, että tunnustam inen on saa, jollei muuta tiedoksiantotapaa pidetä tarpeellisena, lähettää postitse asianosaisen vii- 19 :ssii säädetyssä muodossa. on säädetty ja että asiakirjat on laadittu lain meksi ilmoittamalla osoitteella. Esityksen johdosta antamassaan mietinnössä lakivaliokunta velvollisuus kohdistuu ensiksikin myös tunnus- Tunnustamisen hyväksyvän tuomarin tutkimis- (lakivaliokunnan m ietintö n :o 6 /1 978 vp.) ehdotti oikeudenkäymiskaaren uuden 26 luvun telyyn. Kun tunnustaminen koskee avioliiton tamisen muotoon ja siinä noudatettuun menet- 4 ja 6 :stii poistettavaksi sanan virkateitse, aikana syntynyttä lasta, on tuomarin erityisesti koska tiedoksianto tapahtuisi saman luvun 12 tutkittava, että myös lapsen äiti ja aviomies $:n mukaan postitse asianosaisen viimeksi ilmoittamalla osoitteella eikä 4 ja 6 :ssä näin symisistä on laadittu isyyslain 19 :ssii tarkoi- ovat hyväksyneet tunnustam isen ja että hyväk- ollen ole tarpeen säätää, miten vastausta on tettu asiakirja. Jos tuomari on tutkiessaan todennut, että tunnustamisessa on muoto- tai menet pyydettävä. Oikeudenkäymiskaaren uuden 26 luvun säännökset hyväksyttiin lakivaliokunnan telyvirhe, on tunnustaminen jätettävä hyväksymättä. Mikäli tuomari on kuitenkin hyväksynyt ehdottamassa muodossa ja laki oikeudenkäymiskaaren muuttam isesta (661 /78) tuli voimaan vuoden 1979 alusta. merkiksi kun äidin tai aviomiehen hyväksyminen tunnustamisen muotovirheestä huolimatta, esi Lailla oikeudenkäymiskaaren 30 luvun ja on puuttunut, on tunnustamisen hyväksymisellä 31 luvun 4 ja 5 :n muuttam isesta (1 04 / isyys vahvistettu ja aviomiehen isyys kumottu. 79) on aikaisempaa oikeudenkäymiskaaren 30 Toiseksi tuomarin tutkinta kohdistuu tunnustamislausuman antaneen miehen isyyden tutkin- luvun 13 :n 3 momenttia vastaava säännös otettu 30 luvun 24 :n 1 momenttiin. Säännöksen mukaan kutsu toimitetaan vastaanottaman asiakirja-aineiston perusteella. lsvysnäyttaan. Tutkinta tapahtuu lastenvalvojan toim ittajalle postitse saantitodistusta vastaan taikka töii harkitessaan tuomari perustaa arvionsa miehen isyyden olemassaolosta lähinnä isyyden sel- haasteen tiedoksi antamisesta säädetyssä järjestyksessä. vittämisestä laaditussa pöytäkirjassa oleviin tietoihin, lapsen äidin, isyytensä tunnustaneen mie- Tämä tiedoksiantotapa vastaa asiallisesti isyyslain 33 :n 3 momentissa tarkoitettua tiedoksiantotapaa. Tiimiin vuoksi ehdotetaan py- asiassa kuultujen henkilöiden kertomuksiin sekä hen sekä aviomiehen ja mahdollisesti muiden kälän 3 momentin tarkistam ista siten, että pöytäkirjaan liitettyihin lääketieteellisiin sclvi D

10 tyksiin. Tunnustamisen hyväksyminen on isyyslain 20 :n 2 momentin mukaan evättävä, kun on aihetta olettaa, että isyytensä tunnustanut mies ei ole lapsen isä. Kun tunnustam inen koskee avioliiton aikana.yntynyttä lasta, on tuomarin isyysnäyttöä arvioidessaan otettava huomioon isyyslain 3 :n 2 momentin isyyden vahvistamisperusteita koskevien säännösten ohella myös isyyslain 34 :n isyyden kumoamisen perusteita koskevat säännökset. M ikäli tuomari hyväksyy tunnustamisen, merkitsee tämä myös aina kannanottoa aviomiehen isyyden epätodennäköisyydestä. Tuomarin antama päätös tunnustam isen hyväksymisestä ei kuitenkaan estä saattamasta isyyskysymystä oikeudenkäynnissä uudelleen harkittavaksi. Tuomarin antamasta hyväksymisestä huolimatta on tunnustetun isyyden kumoamisesta mahdollista ajaa kannetta isyyslain 5 luvussa säädetyssä järjestyksessä. Jos aviomiehen isyyden kumoava tunnustettu isyys vuorostaan kumotaan oikeudenkäynnissä, ei aviomiehen isyys palaudu ilman eri toimenpiteitä. Aviomies ei voi myöskään isyyslain 3 :n mukaan tunnustaa lasta, m inkä vuoksi aviomiehen isyyttä koskeva asia on saatettava tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällaisessa tilanteessa isyyskysymys on säännönmukaisesti niin riitainen, ettei sitä voida lapsen etu ja asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen ratkaista yksinkertaisessa tunnustamismenettelyssä. 42. Isyyden kumoamista koskevissa asioissa sovelletaan samoja isyyslain säännöksiä sekä silloin, kun isyys on todettu avioliiton perusteella että myös silloin, kun isyys on vahvistettu tunnustamisella. Tätä tarkoittavat viittaussäännökset on otettu pykälän 2 momenttiin. Pykälän l momentissa on lisäksi nimenomainen säännös miehen ja äidin kanteen nostamiselle asetetun määräajan laskemisesta silloin, kun isyys on vahvistettu tunnustamisella. Kun viimeksi mainittu säännös on käytännössä aiheuttanut epätietoisuutta lapsen kanneoikeuden olemassaolon osalta, ehdotetaan 1 momenttiin otettavaksi nimenomainen maininta siitä, että tunnustetun isyyden kumoamista koskevissa asioissa kanneoikeus on miehellä, äidillä ja lapsella. Vastaavasti ehdotetaan pykälän 2 momentista {Kiistettäväksi viittaus 35 :n 1 momenttiin. 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta sekä lapsen elatuksesta annettu asetus (673 /76) sisältää säännöksiä muun muassa isyyden selvittämisestä ja tunnustamisen voimaansaattamisesta sekä lomakkeiden käyttämisestä. Isyyslakiin tehtävien muutosten johdosta tullaan myös tämän asetuksen säännöksiä tarkistamaan tarpeellisilta osin. Sen sijaan eräistä veri- ja muita periytyviä ominaisuuksia koskevista tutkimuksista annettuun asetukseen (674 /76) ci isyyslain muuttaminen aiheuta muutoksia. Asetuksen muuttamista koskevaa luonnosta ci ole liitetty tähän esitykseen. 3. Voimaantulo. Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa annetaan eduskunnalle hallituksen esitys laiksi pohjoismaisten isyysratkaisujen tunnustamisesta. Koska sanotut esitykset liittyvät osaksi asiallisesti toisiinsa ja koska niissä ehdotettuja säännöksiä tulisivat soveltamaan samat viranomaiset, tuomioistuimet, lastenvalvojat ja väestökirjaviranomaiset, olisi tarkoituksenmukaista, että nämä uudet säännökset tulisivat voimaan samanaikaisesti 1 päivänä maaliskuuta 1980.

11 Laki isyyslain muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun isyyslain (700 /75) 2, 3 :n 1 momentti, 4, 5 :n 1 momentti, 18 :n 1 ja 2 momentti, 19, 20 :n 1 momentti, 22 :n 2 momentti, 33 :n 3 momentti ja 42, sekä lisätään lakiin uusi 16 a sekä lain 34 :äiin uusi 3 momentti seuraavasti: 2 S. Isyyden toteaminen avioliiton perusteella Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on miehen kuoleman johdosta purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä, kun lapsi on syn tynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Jos äiti on ennen lapsen syntymää mennyt uuteen avioliittoon, on kuitenkin jälkimmäinen aviomies lapsen isä. 3 $. Isyyden vahvistaminen tunnustamisella ja tuomioistuimen päätöksellä. Kun mies, joka lapsen syntyessä ei ole ollut avioliitossa lapsen äidin kanssa, tahtoo tunnustaa isyytensä, on isyyden vahvistamisesta voimassa, mitä 3 luvussa isyyden tunnustamisesta säädetään. Isyyden 4 S kumoaminen. Aviomiehen isyys voidaan kumota tunnustamisella. Tuomioistuin voi kanteen johdosta vahvistaa, ettei aviomies tai mies, joka on tunnustanut isyytensä, ole lapsen isä. Isyyden kumoamisesta säädetään 5 luvussa. 5 S. Isyyden selvittämisen tarkoitus. Isyyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia sellaisia tietoja, joiden perusteella isyys voidaan vahvistaa. 16 a $. Äidin ja aviomiehen antama hyväksyminen. Jos tunnustaminen koskee 2 :ssä tarkoitettua lasta, tulee äidin ja aviomiehen hyväksyä tunnustaminen. 18 S. Kuulemis - ja hyväksymismenettely. Lastenvalvojan, jonka 6 :n 2 momentin mukaisesti on toimitettava isyyden selvittäminen, tulee huolehtia siitä, että holhoojalle ja lapsen äidille varataan tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. Jos lapsen, äidin taikka aviomiehen on hyväksyttävä tunnustaminen, on lastenvalvojen varattava heille tilaisuus hyväksymisen antamiseen. Kuulemisen voi toimittaa ja hyväksymisen vastaanottaa myös se, joka 15 :n 1 momentin mukaisesti voi vastaanottaa tunnustamislausuman. 19 $ Tunnustamisen ja sen hyväksymisen muoto. Tunnustamisesta ja sen hyväksymisestä on tehtävä asiakirja, joka on päivättävä ja asianmukaisesti allekirjoitettava. Asiakirjan allekirjoittavat isyytensä tunnustanut mies sekii tunnustamisen vastaanottaja. Jos lapsen, äidin taikka aviomiehen tulee hyväksyä tunnustaminen, on myös heidän ja hyväksymisen vastaanottajan alle kirjoitettava asiakirja. Tunnustamisen 20 $. voimaansaattaminen Kun mies on tunnustanut isyytensä, tulee sen lastenvalvojan, jolle isyyden selvittäminen 6 :n

12 2 momentin mukaan kuuluu, viipymättä lähettää tunnustam ista koskevat asiakirjat ja isyyden selvittäm isestä laadittu pöytäkirja lastenvalvojan toimialueen kihlakunnantuomarille tai raastuvanoikeuden puheenjohtajalle taikka muulle raastuvanoikeuden tähän tehtävään määräämälle lakimiesjäsenelle hyväksyttäväksi. netta ei ole tuom ioistuimen suostumuksella peruutettu tai sitä 29 :n nojalla hylätty, vastaus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 24 :n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Samalla muutoksenhakutuomioistuimen tulee ilmoittaa, että isyyskysymys on sen tutkittavana kaikkien asianosaisten osalta koko laajuudessaan. 22 S Kanneoikeus Isyyden kumoamisen perinteet. Miehellä on oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta, jos tuomari ci ole hyväksynyt tunnustam ista 20 :n 2 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä. Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä päivästä, jona mies on saanut tiedon tuomarin päätöksestä. Miehellä ci kuitenkaan ole oikeutta ajaa kannetta, jos tunnustaminen koskee 2 :ssä tarkoitettua lasta. 33 S. Muutoksenhaun käsittely. Jollei muutoksenhakemusta tai lupahakemusta jätetä heti tutkimatta tai hylätä tai asiaa palauteta alioikeuteen taikka jollei hovioikeudessa määrätä toimitettavaksi suullista kuulustelun, tulee muutoksenhakutuomioistuimen vaatia vas tapuclelta sekä kaikilta alioikeudessa tai hovioi keudcssa vastaajina olleilta, joiden osalta kan- Aviomiehen isyys on kumottu, kun toinen kuin aviomies on 15 :n 1 momentissa säädetyin tavoin tunnustanut isyytensä ja tuomari on hyväksynyt tunnustamisen. 42 S. Tunnnstetnn isyyden kumoaminen. Tunnustetun isyyden kumoamista koskevan kanteen voi nostaa isyytensä tunnustanut mies, äiti tai lapsi. M iehen ja äidin on pantava kanne vireille viiden vuoden kuluessa siitä, kun isyys on tunnustam isella vahvistettu. Tunnustetun isyyden kumoamista koskevasta kanteesta on soveltuvilta kohdin voimassa mitä 34 :n 1 momentissa, 35 :n 3 ja 4 momentissa sekä :ssä on säädetty. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 19 Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1979.

13 Laki isyyslain muuttam isesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun isyyslain (700 /75) 2 S, 3 :n 1 momentti, 4, 5 :n 1 momentti, 18 :n 1 ja 2 momentti, 19 S, 20 S:n 1 momentti, 22 :n 2 momenttti, 33 :n 3 momentti ja 42 $, sekä lisätään lakiin uusi 16 a sekä lain 34 $:ään uusi 3 momentti seuraavasti: Voimassa oleva laki. 2 $. Isyyden toteaminen avioliiton perusteella. Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä. kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Jos äiti on ennen lapsen syntymää mennyt uuteen avioliittoon, on kuitenkin jälkimmäinen aviomies lapsen isä. 3 S. Isyyden vahvistaminen avioliiton ulko puo lella. Kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja mies tahtoo tunnustaa isyytensä, on isyyden vahvistamisesta voimassa mitä 3 luvussa isyyden tunnustamisesta säädetään. Ehdotus. 2 S. Isyyden toteaminen avioliiton perusteella. Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on miehen kuoleman johdosta purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä, kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Jos äiti on ennen lapsen syntymää mennyt uuteen avioliittoon. on kuitenkin jälkimmäinen aviomies lapsen isä Isyyden vahvistaminen tun nu stam isella ja tu o m io istu im en päätökse llä. Kun mies, joka lapsen syntyessä ei ole ollut avioliitossa lapsen äidin kanssa, tahtoo tunnustaa isyytensä, on isyyden vahvistamisesta voimassa, m itä 3 luvussa isyyden tunnustamisesta säädetään. Isyyden 4 $. kumoaminen. tuom ioistuin voi kanteen johdosta vahvistaa, ettei aviomies tai mies, joka on tunnustanut isyytensä, ole lapsen isä. Isyyden kumoamista koskevasta oikeudenkäynnistä on voimassa mitä 5 luvussa säädetään. Isyyden 4 $ kumoaminen. Aviom iehen isyys voidaan kumota tunnustamisella. Tuom ioistuin voi kanteen johdosta vahvistaa, ettei aviomies tai mies, joka on tunnustanut isyytensä, ole lapsen isä. Isyyden kumoamisesta säädetään.5 luvussa.

14 5 5. Isyyden selvittämisen tarkoitus Isyyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia sellaisia tietoja, joiden perusteella isyys voidaan vahvistaa, kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. 5 S Isyyden selvittämisen tarkoitus Isyyden selvittämisen tarkoituksena on hankkia sellaisia tietoja, joiden perusteella isyys voidaan vahvistaa. 16 a. Äidin ja aviomiehen antama hyväksyminen Jos tunnustaminen koskee 2 :ssä tarkoitettua lasta, tulee äidin ja aviomiehen hyväksyä tunnustaminen. 18 $ Kuulemis- ja hyväksym ismenettely. Lastenvalvojan, jonka 6 :n 2 momentin mukaisesti on toim itettava isyyden selvittäminen, tulee huolehtia siitä, että holhoojalle ja lapsen äidille varataan tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. M ikäli lapsen on itse hyväksyttävä tunnustam inen, on lastenvalvojan varattava lapselle tilaisuus hyväksymisen antamiseen. Holhoojan ja lapsen äidin kuulemisen voi toimittaa ja lapsen antaman hyväksymisen vastaanottaa myös se, joka 15 :n l momentin mukaisesti voi vastaanottaa tunnustamislausuman. 18 S Kuulemis- ja hyväksymismenettely. Lastenvalvojan, jonka 6 :n 2 momentin mukaisesti on toim itettava isyyden selvittäm i- nen, tulee huolehtia siitä, ettii holhoojalle ja lapsen äidille varataan tilaisuus tulla kuulluksi tunnustamisen johdosta. Jos lapsen, äidin taikka aviomiehen on hyväksyttävä tunnustam i- nen, on lastenvalvojan varattava heille tilaisuus hyväksymisen antamiseen. Kuulemisen voi toim ittaa ja hyväksymisen vastaanottaa myös se, joka 15 :n 1 momentin mukaisesti voi vastaanottaa tunnustamislausuman. 19 S. T unnustamisen ja sen hyväksymisen muoto. Tunnustamisesta ja sen hyväksymisestä on tehtävä asiakirja, joka on päivättävä ja asianmukaisesti allekirjoitettava. Asiakirjan allekirjoittavat isyytensä tunnustanut mies sekä tunnustamisen vastaanottaja. Jos lapsen tulee hyväksyä tunnustaminen, on myös lapsen ja hyväksymisen vastaanottajan allekirjoitettava asiakirja. 20 S 7 unnnstamisen voimaansaattaminen Kun mies on tunnustanut isyytensä, tulee sen lastenvalvojan, jolle isyyden selvittäminen 6 :n 2 momentin mukaan kuuluu, viipymättä Tunnustamisen ja sen hyväksymisen muoto. Tunnustamisesta ja sen hyväksymisestä on tehtävä asiakirja, joka on päivättävä ja asianmukaisesti allekirjoitettava. Asiakirjan allekirjoittavat isyytensä tunnustanut mies sekä tunnustamisen vastaanottaja. Jos lapsen, äidin taikka aviomiehen tulee hyväksyä tunnustam i- nen, on myös heidän ja hyväksymisen vastaan-. ottajan allekirjoitettava asiakirja. Tlinnustamisen 20 S. voimaansaattaminen. Kun mies on tunnustanut isyytensä, tulee sen lastenvalvojan, jolle isyyden selvittäminen 6 :n 2 momentin mukaan kuuluu, viipymättä

15 Ehdotus. lähettää tunnustam ista koskevat asiakirjat ja isyyden selvittämisestä laadittu pöytäkirja lastenvalvojan toimialueen kihlakunnantuomarille tai raastuvanoikeuden puheenjohtajalle hyväksyttäväksi. lähettää tunnustamista koskevat asiakirjat ja isyyden selvittämisestä laadittu pöytäkirja lastenvalvojan toimialueen kihlakunnantuomarille tai raastuvanoikeuden puheenjohtajalle taikka muulle raastuvanoikeuden tähän tehtävään määräämälle lakimiesjäsenelle hyväksyttäväksi. 22 S. Kanneoikeus 22 S. Kanneoikeus. Miehellä on oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta, jos tuomari ei ole hyväksynyt tunnustamisia 20 :n 2 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä. Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä päivästä, jona mies on saanut tiedon tuomarin päätöksestä. Miehellä on oikeus ajaa isyyden vahvistamista kpskevaa kannetta, jos tuomari ei ole hyväksynyt tunnustamista 20 :n 2 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä. Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä päivästä, jona mies on saanut tiedon tuomarin päätöksestä. Miehellä ci kuitenkaan ole oikeutta ajaa kannetta, jos tunnustaminen koskee 2 :ssä tarkoitettua lasta. 33 S. Muutoksenhaun käsittely. 33 S. M uutoksenhaun käsittely. Jollei muutoksenhakemusta tai lupahakemusta jätetä heti tutkimatta tai hylätä tai asiaa palauteta alioikeuteen taikka jollei hovioikeudessa m iirittä toimitettavaksi suullista kuulustelua, tulee muutoksenhakutuom ioistuimen vaatia vastapuolelta sekä kaikilta alioikeudessa tai hovioikeudessa vastaajina olleilta, joiden osalta kannetta ei ole tuomioistuimen suostumuksella peruutettu tai sitä 29 $:n nojalla hylätty, vastaus virkateitse. Samalla muutoksenhakutuomioistuimen tulee ilmoittaa, että isyyskysymvs on sen tutkittavana kaikkien asianosaisten osalta koko laajuudessaan. Jollei muutoksenhakemusta tai lupahakemusta jätetä heti tutkimatta tai hylätä tai asiaa palauteta alioikeuteen taikka jollei hovioikeudessa määrätä toim itettavaksi suullista kuulustelua, tulee muutoksenhakutuom ioistuimen vaatia vastapuolelta sekä kaikilta alioikeudessa tai hovioikeudessa vastaajina olleilta, joiden osalta kannetta ci ole tuomioistuimen suostumuksella peruutettu tai sitä 29 :n nojalla hylätty, vastaus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 24 :n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Samalla muutoksenhakutuomioistuimen tulee ilmoittaa, että isyyskysymys on sen tu tk ittavana kaikkien asianosaisten osalta koko laajuudessaan. 34 S. Isyyden kumoam isen perusteet. 34 S. Isyyden kumoamisen perusteet. Aviomiehen isyys on kumottu, kun toinen kuin aviomies on 15 :n I momentissa säädetyin tavoin tunnustanut isyytensä ja tuomari on hyväksynyt tunnustamisen.

16 42 $. Tunnustetun isyyden kumoaminen. M iehen ja äidin on pantava tunnustetun isyyden kumoamista koskeva kanne vireille viiden vuoden kuluessa siitä, kun isyys on tunnustamisella vahvistettu. Tunnustetun isyyden kumoamista koskevasta kanteesta on soveltuvilta kohdin voimassa miiii 34 :n I momentissa, 35 $:n 1, 3 ja 4 momentissa sekä :ssä on säädetty. 42 S. Tunnustetun isyyden kumoaminen. Tunnustetun isyyden kumoamista koskevan kanteen voi nostaa isyytensä tunnustanut mies, äiti tai lapsi. Miehen ja äidin on pantava kanne vireille viiden vuoden kuluessa siitä, kun isyys on tunnustamisella vahvistettu. Tunnustetun isyyden kumoamista koskevasta kanteesta on soveltuvilta kohdin voimassa m itä 34 S:n 1 momentissa, 35 S:n 3 ja 4 momentissa sekä :ssä on säädetty.

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus

Lisätiedot

Isyyslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Isyyslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Isyyslaki Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2015 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan isyyden toteamiseen ja vahvistamiseen

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos 30.9.2015 Salla Silvola

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos 30.9.2015 Salla Silvola OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos 30.9.2015 Salla Silvola VALTIONEUVOSTON ASETUKSET ERÄISTÄ TOIMENPITEISTÄ JA ASIAKIRJOISTA ISYYSASIOISSA JA OIKEUSGENEETTISESTÄ ISYYSTUTKIMUKSESTA JA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle isyyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi isyyden määräytymistä koskeva lainsäädäntö. Nykyinen isyyslaki ja isyyslain voimaanpanosta

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385. Laki. N:o 378. oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385. Laki. N:o 378. oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385 SISÄLLYS N:o Sivu 378 Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta... 2279 379 Laki isyyslain muuttamisesta... 2285

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakunnan päätöksestä tuomiokapitulille

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi

Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi 1 Asia: HE72/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

ei tarvetta muuttaa esitystä

ei tarvetta muuttaa esitystä LAUSUNTO Lainvalmisteluosasto LsN Salla Silvola 23.11.2015 Eduskunnan lakivaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PERINNÖNJAON OIKAISUA JA OMAISUUDEN PALAUTUSVELVOLLISUUTTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulevan ampumaaselain

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE ryhmäkannelain muuttamisesta Eduskunnalle Aloitteen tarkoituksena on parantaa oikeusturvan saatavuutta lisäämällä ryhmäkannelakiin järjestöille oikeus ajaa kannetta määrätyn ryhmän puolesta.

Lisätiedot

Laki. muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/91) 3, 5, 10, lisätään lakiin uusi 4 a luku ja uusi 38 a seuraavasti:

Laki. muutetaan 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/91) 3, 5, 10, lisätään lakiin uusi 4 a luku ja uusi 38 a seuraavasti: EV 181/1996 vp- HE 140/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi puutavaranmittauslain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 140/1996 vp laiksi puutavaranmittauslain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

Vanhemmuuslain uudistaminen

Vanhemmuuslain uudistaminen LAUSUNTO 23.9.2011 Sateenkaariperheet ry Asia: Vanhemmuuslain uudistaminen Arviomuistio isyyslain uudistamistarpeista 2011 Sateenkaariperheet ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta, joka on merkittävä

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

KIERTO KIRJE KOKO E LM A

KIERTO KIRJE KOKO E LM A POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KOKO E LM A 1953 N:o 42-43 N:o 42. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskevien ohjeiden D-liitteen

Lisätiedot

PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS

PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS HARJOITUSTEHTÄVÄT 2013 Juristivalmennus Sisältö PERHEOIKEUS... 2 1TEHTÄVÄ...

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Lapsen elatuksen rekisteri

Lapsen elatuksen rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Sisäministeriö Timo Kerttula Viite: Sisäministeriön lausuntopyyntö: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE MUISTIO Lainvalmisteluosasto Yksityisoikeuden yksikkö 23.11.2015 Outi Kemppainen EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Esityksen sisältö Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 avioliittolain muutoksen (156/2015),

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

37/2011. Arviomuistio isyyslain uudistamistarpeista

37/2011. Arviomuistio isyyslain uudistamistarpeista 37/2011 Arviomuistio isyyslain uudistamistarpeista 37/2011 Arviomuistio isyyslain uudistamistarpeista Oikeusministeriö, Helsinki 2011 8.7.2011 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Arviomuistio

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot