SYSMÄN LUKIO OPINTO-OPAS LV JUNIORIT

Transkriptio

1 SYSMÄN LUKIO OPINTO-OPAS LV JUNIORIT

2 SISÄLLYS 1 YHTEYSTIETOJA 2 AIKATAULUJA LUKUVUONNA Työ- ja loma-ajat Jaksot Kurssitarjonta ja kurssitarjotin Esitys kurssisuunnitelman muuttamisesta Uusintakuulustelu ja siihen ilmoittautuminen 3 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 4 LUKION SUORITUSOHJEITA Lukion oppimäärän suoritus Kurssin suorittaminen ja suoritusjärjestys Muualla suoritettujen kurssien hyväksilukeminen Oppikirjat ja muut opiskelumateriaalit, kustannuksista Läppärit ja laskimet Etä- ja verkkokurssit, omatoimikurssit Koeviikko Poissaolot Anomus osittaiseksi poissaoloksi kurssilta Arviointi 5 YLIOPPILASTUTKINNOSTA 6 OPISKELIJAN TUKEMINEN Tehtäväjako Tukiopetus Ryhmänohjaajan tapaamiset Opinto-ohjaaja 7 MUUTA LUKIOON LIITTYVÄÄ Oppilaskunta Ystävyyskoulutoiminta 8 KURSSITARJONTA 9 OHJEITA VALINTOJEN TEKEMISEEN 10 OMAT KURSSIVALINTANI

3 1 YHTEYSTIETOJA Puhelin Sähköposti: Rehtori Apulaisjohtaja Tuula Vuorinen Koulusihteeri Anne Saarinen Ryhmänohjaaja Päivi Pulkkinen Opinto-ohjaaja Tarja Sohkanen Opettajainhuone Kouluterveydenhoitaja Tiina Ratia s-posti: Koulukuraattori Tuija Kajasrinne s-posti: Koulupsykologi Susan Toivonen s-posti: Muut puhelinnumerot 2 AIKATAULUJA LUKUVUONNA TYÖ- JA LOMA-AJAT Koulu alkaa Syysloma (viikko 43) Lomapäivä Itsenäisyyspäivä Syyslukukausi päättyy Joululoma Kevätlukukausi alkaa Loppiainen Talviloma (viikko 9) Pääsiäinen Vappu Helatorstai Lukuvuosi päättyy JAKSOT LUKUVUONNA 1. jakso jakso (Syysloma viikko 43) 3. jakso (Joululoma ) 4. jakso (Talviloma viikko 9) 5. jakso

4 KURSSITARJONTA JA KURSSITARJOTIN Kurssitarjonnasta selviää mitä opetussuunnitelman mukaan lukiossamme on mahdollista opiskella (s.??). Tarjonnan pohjalta teet valintaesityksen, että mitä kursseja haluat seuraavana lukuvuonna suorittaa. Valintojen pohjalta laaditaan opiskeluohjelma seuraavaksi lukuvuodeksi eli tehdään ns. kurssitarjotin. Siitä tehdään lopulliset kurssivalinnat seuraavaksi lukuvuodeksi. Kurssitarjonta lukuvuodeksi Kurssitarjotin lukuvuodeksi Kurssiesite ja valintalomake jaetaan ja palautetaan. Tarkistuslomake jaetaan ja palautetaan. ESITYS KURSSISUUNNITELMAN MUUTTAMISESTA - LOMAKKEEN PALAUTUKSEN AIKATAULU Lukion lomakekansiosta löydät lomakkeen, jolla voit tehdä lukion kurssin muutosesityksen. Muutosesitys koskee seuraavassa jaksossa alkavaa kurssia. Opiskelija toimittaa täyttämänsä lomakkeen aineenopettajalle ennen seuraavan jakson alkua viimeistään 2. jakso lomake aineenopettajalle 3. jakso lomake aineenopettajalle 4. jakso lomake aineenopettajalle 5. jakso lomake aineenopettajalle Opiskelija täyttää seuraavat kohdat: nimi ja ryhmä, oppiaine ja kurssin numero (yksi oppiaine / lomake), lisäys- tai poistoesitys perusteluineen. Opiskelija vie lomakkeen sille aineenopettajalle käsiteltäväksi, jonka oppiainetta muutosesitys koskee. Aineenopettaja antaa lomakkeen opinto-ohjaajalle, joka toimittaa lomakkeen rehtorille päätöksentekoa varten. Rehtori ilmoittaa päätöksestä jakson vaihtuessa opiskelijoille ja opettajille. Jos kurssi on alkanut ennen kuin rehtorin päätös on julkaistu, opiskelija osallistuu kurssin oppitunneille. UUSINTAKUULUSTELU JA SIIHEN ILMOITTAUTUMINEN (lomake viimeistään kansliaan) UUSINTAKUULUSTELUUN ILMOITTAUTUMINEN UUSINTAKUULUSTELU

5 2 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tavoitteena on, että koulu on turvallinen, toimiva ja viihtyisä työpaikka sekä oppilaille että henkilökunnalle. Kaikki toiminta lähtee toisen ihmisen kunnioittamisesta ja rehellisyydestä. Säännöt ovat voimassa koulualueella ja koulun järjestämissä tapahtumissa. Asioissa, joista ei järjestyssäännöissä tai ohjeissa erikseen määrätä, noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Koulutyön toimivuuteen ja viihtyisyyteen kuuluu, että - olen täsmällinen ja hoidan tehtäväni tunnollisesti - huolehdin opiskeluvälineistä - säilytän ympäristön siistinä - noudatan annettuja ohjeita - lukiolaiset voivat viettää välitunnit halutessaan koulun sisätiloissa - ruokailu-, väli- ja vapaatuntien aikana opiskelijat voivat poistua koulun alueelta omalla vastuulla - oppitunneille ei viedä eikä siellä nautita mitään juomaa ja ruokaa - oppilaskunnan huoneen käytössä tulee huomioida kaikkien lukiolaisten tasapuolinen kohtelu - kahviautomaatti: erillinen ohje Wilmassa Toisen ihmisen kunnioittamiseen ja vastuunottamiseen itsestä kuuluu, että - puhun totta - olen luottamuksen arvoinen - käyttäydyn asiallisesti ja kohteliaasti - säilytän omalta osaltani työrauhan Opiskelijan velvollisuudet (Lukiolaki 25) Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Lupa koulutilojen käyttöön vapaa-aikana on kysyttävä rehtorilta, jolloin tilaisuuden järjestelyistä on sovittava etukäteen rehtorin kanssa ja tehtävä tarvittavat ilmoitukset Ehdottomasti kiellettyä - matkapuhelimien ja muiden elektronisten laitteiden käyttö oppitunneilla ja kokeissa on sallittu ainoastaan opettajan luvalla - vilppiin tai vilpin yritykseen syyllistyneen opiskelijan kurssisuoritus jätetään arvostelematta ja kurssi on suoritettava uudelleen myöhemmin - vilppiä on myös muualta kokonaan tai osittain kopioidun työn esittäminen omanaan (plagiointi) - kurssin alussa mahdollisissa tehtäväkirjoissa oltava tehtävät tekemättä - toisen omaisuuden vahingoittaminen, luvaton käyttö ja varastaminen. Oppilas on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. - kaikenlainen väkivalta ja kiusaaminen - päihteiden ja huumeiden sekä huumeiksi luokiteltavien aineiden hallussapito ja käyttö sekä tupakointi (myös nuuska ja sähkötupakka) koulualueella, koulupäivän aikana ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa Kurinpito ia häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen (Lukiolaki 25, 26a ja 26b) Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.

6 3 LUKION SUORITUSOHJEITA Vastuu ainevalinnoista ja kurssien suorittamisesta on opiskelijan. Sinun itsesi tulee olla selvillä mitä kursseja opinto-ohjelmaasi kuuluu. Voit koko lukion ajan tarkistaa ohjelmaasi. Oppiaineiden opettajat, ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja ohjaavat tarvittaessa. Opiskelijan opiskeluohjelmat on tallennettu tietokoneelle. Tästä rekisteristä tulostetaan mm. jaksoarvostelut. Siksi kaikista muutosehdotuksissa tulee ehdottomasti toimia annettujen ohjeiden mukaisesti, jotta tiedot voidaan päivittää ajan tasalle. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Valtakunnallisina syventävinä kursseina tarjottavista teemaopintojen kursseista, paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. KURSSIN SUORITTAMINEN JA SUORITUSJÄRJESTYS Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti opetukseen osallistumalla ja kurssikuvausten mukaisessa järjestyksessä. Muutamia kursseja opiskellaan verkko-opintoina ja osa kursseista toteutetaan videoneuvotteluopetuksena yhdessä muiden Päijät-Hämeen lukioiden kanssa. Kurssin suorittaminen itsenäisesti, omatoimikurssit Kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti, mutta siitä on aina keskusteltava aineenopettajan kanssa etukäteen ja suorittamista on anottava kirjallisesti rehtorilta. Kurssin itsenäisestä suorittamisesta laaditaan erillinen kurssin suoritussopimus. Tässä oppaassa on esitelty eri oppiaineiden kohdalla, mitkä kurssit ja kurssin osat ovat mahdollista opiskella ns.omatoimikursseina. Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan ja osaamisestaan rehtorille ennen mainittujen opintojen alkamista lukiossa. Lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetään huomiota. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritettujen opintojen osalta. OPPIKIRJAT JA MUUT OPISKELUMATERIAALIT, KUSTANNUKSISTA Opiskelija hankkii oppikirjat ja muut opiskelumateriaalit siten, että ne ovat mukana jo kurssin ensimmäisellä oppitunnilla. Keväällä saamasi oppikirjaluettelon ja seuraavan lukuvuoden kurssisuunnitelmasi pohjalta hankit tarvittavat oppikirjat. Etäkurssien kirjoja ei kannata hankkia etukäteen, koska ne on tarkistettava ennen kurssin alkua. Oppikirjaluettelo on koulun nettisivuilla. Joissakin kursseissa on erikoismateriaaleja, joiden hankintaan opiskelija osallistuu. Tällaisia kursseja on esim. kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa ja kotitaloudessa, joihin liittyvistä materiaalimaksuista aineenopettaja ilmoittaa kurssin alussa. Opiskelijalle voi tulla kustannuksia myös esim. opintoretkistä.

7 LÄPPÄRIT JA LASKIMET (pitkä matematiikka), jotka olet saanut Sysmän kunnalta käyttöösi Lukion alussa allekirjoittamassasi laitteiden sitoumuslomakkeessa on kerrottu miten toimit laitteiden kanssa. ETÄ- JA VERKKOKURSSIT, OMATOIMIKURSSIT Lukion tietotekniikkavastaava Jari Häkkinen ja opinto-ohjaaja ohjaavat etä- ja verkkokurssien järjestelyissä - kysy hyvissä ajoin ennen kurssin alkua miten tulee toimia, jos et tiedä. Omatoimikurssin suorittamisesta ja aikataulusta kysy toimintaohjeet heti lukuvuoden alussa aineenopettajalta, jotta voit aloittaa suoritusten tekemisen heti lukuvuoden alusta lähtien. KOEVIIKKO Kokeet järjestetään pääsääntöisesti kunkin jakson lopulla koeviikon aikana, jolloin opiskelijalla ei ole oppitunteja, lukuun ottamatta vapaaehtoisia seuraavan päivän kokeen valmistelutunteja. Koeviikon tarkempi aikataulu koejärjestyksineen ilmestyy ilmoitustauluille noin viikkoa ennen koeviikon alkamista. Koetilassa reput ja matkapuhelimet jätetään luokan eteen valvojan lähettyville, pulpetilla voi olla ainoastaan ao. kokeessa sallittavat työvälineet. Opiskelijan omia konseptipapereita ei sallita. Koeaika on klo (katso myös kohta Sähköinen kurssikoe). Minimikoeaika on yksi (1) tunti. Valmistelutunnit klo tai klo jos opettajalla on oppitunti klo Ruokailu on joustavasti. Jos opiskelijalla on koeviikon alkaessa selvittämättömiä poissaoloja yli kolme (3) oppituntia kurssia kohden tai opiskelijan poissaolojen kokonaismäärä (sisältää kaikki poissaolot) kurssilla on yli viisi (5) oppituntia, ei opiskelijalla ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen eikä kurssia arvioida. Poikkeuksena sairaudesta johtuvat poissaolot, joista on esitetty luotettava selvitys. Kokeesta poissaolo selvitetään aina terveydenhoitajan tai lääkärin todistuksella tai muulla luotettavalla tavalla. Poissaololuvan koeviikolta myöntää rehtori tapauskohtaisesti. Sähköinen kurssikoe Koe tehdään pääsääntöisesti opiskelijan omalla läppärillä (poikkeuksena yo-kokeet). Mukana täytyy olla virtajohto (ja mahdollisesti langallinen hiiri, aineenopettaja ohjaa). Kun opiskelija käyttää omaa laitettaan, niin opiskelijan vastuulla on tarkistaa, että laitteessa on ethernet-kaapelin portti tai opiskelijalla on usb ethernet-adapteri. Koetilaan on tärkeää tulla hyvissä ajoin ennen kokeen alkua (mielellään klo ), jotta koe päästään aloittamaan mahdollisimman pian, eikä koeaikaa kulu hukkaan. Aineenopettajat antavat ohjeet kokeeseen valmistautumiseen ja vaadittaviin taitoihin. Libre Office - ohjelman käyttöä ja hiirellä piirtämistä on hyvä harjoitella oma-aloitteisesti. POISSAOLOT Ohjeet poissaolojen varalta Sysmän Lukiossa Poissaolojen seuranta ja selvitys: Lukio-opiskelijan huoltajan tulee selvittää opiskelijan poissaolot välittömästi poissaolon jälkeen. Selvitys tehdään ensisijaisesti Wilmassa tai kirjallisesti A4-arkille. Kaikkien jakson poissaolojen tulee olla selvitettyinä ryhmänohjaajalle ja kurssin opettajalle ennen jakson koeviikon alkua. - Täysi-ikäinen opiskelija voi selvittää lyhyet yksittäiset poissaolot itse. Toistuvista tai pitkittyneistä poissaoloista lukio voi vaatia terveydenhoitajan tai lääkärin todistuksen. - Äkillisen poissaolon sattuessa opiskelijan tulee selvittää oppitunneilla käsitellyt asiat sekä mahdolliset kotitehtävät ensi sijassa muilta kurssilaisilta. - Kokeesta poissaolo selvitetään aina terveydenhoitajan tai lääkärin todistuksella tai muulla luotettavalla tavalla - Poissaololuvan koeviikolta myöntää rehtori tapauskohtaisesti.

8 Poissaolojen merkintä ja selvitys Wilmassa (värit) - Opettajat merkitsevät opiskelijan oppitunnilta poissaolon aina punaisella. Poissaololuvan myöntäjä merkitsee etukäteen anotun luvan poissaolo vihreällä ja lisäksi sanallisen selitteen. - Huoltajan selvittämät sairauspoissaolot näkyvät vaaleanpunaisella ja muun syyn aiheuttamat poissaolot harmaalla. Muun syyn selvityksessä täytyy aina olla mukana sanallinen selite. Luvan anominen ja myöntäminen Ennalta tiedossa olevaa osa- ja kokopäivän poissaoloa varten lupa anotaan ryhmänohjaajalta Wilmassa (pikaviesti) tai kirjallisesti A4-arkilla. Lupa tulee anoa viimeistään kolme (3) työpäivää etukäteen. Alle 18- vuotiaiden poissaololupa-anomukset tulee olla huoltajan anomia. Ryhmänohjaaja voi myöntää poissaololuvan enintään kolmeksi (3) päiväksi ja rehtori viikoksi. Kahden viikon tai sitä pidemmän poissaololuvan myöntää sivistyslautakunta. Lautakunta kokoontuu kerran kuukaudessa ja sen tähden anomus tulee jättää käsiteltäväksi kunkin kuukauden ensimmäisellä viikolla. - Anomuksesta täytyy ilmetä poissaolon syy, poissaolopäivät ja oppiaineet, joita poissaolo koskee. - Yksittäistä oppituntia koskeva poissaololupa pyydetään aineenopettajalta. - Koulun toimintaan liittyvän poissaolon lupa pyydetään Wilman kautta ryhmänohjaajalta tai siltä aineopettajalta, jonka tuntia poissaolo koskee. - Koulukuljetuksesta tai muista syistä johtuvista, toistuvista läsnäoloesteistä on opiskelijan sovittava aineopettajan kanssa etukäteen tai viimeistään kurssin ensimmäisellä oppitunnilla (erillinen lomake), muutoin ne tulkitaan poissaoloiksi. - Poissaololuvan saatuaan opiskelijan velvollisuus on sopia etukäteen mahdollisista korvaavista tehtävistä aineopettajan kanssa. Poissaolojen vaikutukset kurssin arviointiin - Opiskelijan kurssisuorituksen arviointiin vaikuttaa mm. säännöllinen läsnäolo. Runsaat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan alentavasti. Selvitetyt sairaus poissaolot eivät vaikuta kurssiarvosanaan alentavasti. - Kurssia ei arvioida lainkaan, jos opiskelijan tiedoista ja taidoista ei saada riittävästi näyttöä. - Jos opiskelijalla on koeviikon alkaessa selvittämättömiä poissaoloja yli kolme (3) oppituntia kurssia kohden tai opiskelijan poissaolojen kokonaismäärä (sisältää kaikki poissaolot) kurssilla on yli viisi (5) oppituntia, ei opiskelijalla ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen eikä kurssia arvioida. - Poikkeuksena sairaudesta johtuvat poissaolot, joista on esitetty luotettava selvitys. - Oppitunnilta myöhästymisenä pidetään oppitunnille saapumista oppitunnin alkamisen jälkeen. Jos myöhästyminen koskee suurinta osaa oppitunnista, se merkitään poissaoloksi. Ilman perusteltua syytä (esim. koulukuljetus) neljännestä myöhästymisestä/kurssi seuraa, että seuraaville ao. kurssin tunneille ei opiskelija pääse myöhästyneenä. Anomuksesta läsnäolovapautuksia myönnetään: - oman perheen kanssa tehtävään matkaan korkeintaan viiden työpäivän mittainen vapautus läsnäolosta kerran lukuvuodessa. Lomamatkaa varten vapautusta ei myönnetä koeviikolle - perhetapahtumiin (häät, hautajaiset, merkittävät läheisten syntymäpäivät) Läsnäolovapautuksia ei myönnetä: - työssäkäyntiin ja työhaastatteluihin - autokoulutunteihin tai -harjoituksiin (poikkeuksena ajotutkinto tutkintoajoineen ja siihen kuuluva liukasrataharjoittelu). - aktiviteetteihin, jotka eivät liity koulunkäyntiin

9 Säännöllinen koulunkäynti on opiskelijan ensisijainen velvollisuus. Pelkät puhelinsoitot esim. terveydenhoitajalle eivät riitä poissaolo- tai läsnäolovapautusanomuksiksi/selvityksiksi. ANOMUS OSITTAISEKSI POISSAOLOKSI KURSSILTA Jos tiedät joutuvasti olemaan poissa kurssin oppitunneilta, sinun on tehtävä asiasta etukäteen selvitys aineenopettajalle. Tällaisia syitä voivat olla esim. oppituntien päällekkäisyys, koulumatkakuljetus, terveydenhoito. Lukion lomakkeet -kansiosta löytyvä selvityslomake on toimitettava kurssin opettajalle/opettajille (päällekkäiset oppitunnit) heti kurssin alussa. ARVIOINTI Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua ja kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. (Lukiolaki) KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana kurssin päätyttyä - näet arvosanan jaksotodistuksesta. Annettavan arvosanan tulee perustua monipuoliseen näyttöön oppiaineen ja kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Erilaisten tuotosten lisäksi käytetään opiskelijan oppimisen ja työskentelyn havainnointia. Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Arviointi ei kohdistu opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvaa ja tukee opiskelijaa työskentelyn suunnittelussa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että on opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. K-merkintä tarkoittaa sitä, että kurssisuoritus on kesken. K-merkintää käytetään aina, kun opiskelija ei osallistu kurssikokeeseen tai kurssista puuttuu osasuorituksia. Kesken oleva kurssi kannattaa tehdä mahdollisimman pian valmiiksi. Kysy tarvittaessa aineenopettajalta ohjeita suorittamiseen.

10 Pakolliset kurssit - Kaikki arvioidaan numeroilla (4-10), poikkeuksena opinto-ohjauksen kurssit (S=suoritettu, H=hylätty). Syventävät kurssit - Valtakunnalliset arvioidaan numeroilla (4-10), poikkeuksena teemaopinnot (S tai H). - Koulukohtaiset kurssit arvioidaan numeroarvostelulla (4-10) mikäli kurssikuvaukseen ei ole toisin merkitty. Opettaja selvittää opiskelijoille arviointiperusteet kurssin alussa. Soveltavat kurssit - Valtakunnalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S tai H). - Koulukohtaiset kurssit arvioidaan numeroarvostelulla (4-10) mikäli kurssikuvaukseen ei ole toisin merkitty. Opettaja selvittää opiskelijoille arviointiperusteet kurssin alussa. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voi täydentää ja täsmentää arvosanaa. Suullisen kielitaidon kurssien arviointi Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 8 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kursseista annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa Myös kurssiin kuuluvasta suullisen kielitaidon kokeesta annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa Opinnoissa edistyminen Jokaisen jakson jälkeen opiskelija saa jaksotodistuksen, josta voi seurata opintojen etenemistä. Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, lukio voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tai vastaavaa sähköistä kuittausta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Kurssiarvosanan korottaminen, uusintakuulustelu Opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa hylätyn kurssiarvosanan lisäksi myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Arvioinnin tulee tällöinkin olla monipuolista. Lopulliseksi arvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi. Hylättyä arvosanaa voi yrittää korottaa kaksi kertaa ja hyväksyttyä arvosanaa yhden kerran. Hyväksyttyä arvosanaa (6 tai suurempi) kahtena kertana lukuvuodessa, syys- ja kevätlukukauden viimeisessä uusintakuulustelussa. Hylättyä kurssia ja arvosanaa viisi (5) voi korottaa kaikissa uusintakuulusteluissa. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan lomakekansiosta löytyvällä lomakkeella, joka on palautettava kanslian postilaatikkoon viimeistään klo 12 viimeisenä ilmoittautumispäivänä. Uusintakuulustelu on klo Opiskelijan joka ilmoittautuu uusintakuulusteluun, mutta jää saapumatta ilman pätevää syytä, katsotaan käyttäneen uusintakertansa. Kokeesta poissaolo selvitetään aina terveydenhoitajan tai lääkärin todistuksella tai muulla luotettavalla tavalla. Poissaololuvan koeviikolta myöntää rehtori tapauskohtaisesti.

11 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. -opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia kursseja ei voi jälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä teemaopintokursseja. "Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki) Oppiaineen oppimäärässä voi olla myös hylättyjä arvosanoja - huomioi kuitenkin etenemisesteet. Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskeltujen pakollisten ja Hylättyjen kurssiarvosanojen valtakunnallisten syventävien kurssien määrä määrä enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Koulukohtaisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja koulukohtaisista soveltavista kursseista luetaan oppiaineen oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Oppiaineen arvosanan korottaminen: Erillisessä kuulustelussa Mikäli opiskelija osoittaa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaa, tulee arvosanaa korottaa. Erilliset kuulustelut (=suullinen kuulustelu, tentti) järjestetään abivuonna. Lisänäytön perusteella Koulukohtaisten syventävien, valtakunnallisten ja koulukohtaisten soveltavien kurssien pohjalta annetun lisänäytön perusteella. Opettajien harkinnasta Mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat päättövaiheessa kurssien keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet, suoritusmerkintäpyyntö Pakollisista oppiaineista ja valinnaisista vieraista kielistä annetaan numeroarvosana. Opiskelijan pyynnöstä suoritusmerkinnän saa liikunnasta, yhden kurssin oppimääristä ja kahden kurssin valinnaisista vieraista kielistä. Abivuonna aiheesta annetaan lomake täytettäväksi. Opinto-ohjauksesta ja teemaopinnoista annetaan suoritusmerkintä. Päättöarvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelijoille tulee tiedottaa arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. Etenemisjärjestys: Opiskelija voi pyytää rehtorilta 2 kuukauden kuluessa etenemisestettä koskevan päätöksen uusimista tai päättöarvioinnin uusimista. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelija voi vaatia aluehallintovirastolta oikaisua 14 päivän kuluessa uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty. Aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi. Aluehallintoviraston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

12 5 YLIOPPILASTUTKINNOSTA Kokelaalla on itsellään vastuu siitä, että hän on selvillä ylioppilastutkintoon liittyvistä määräyksistä ja ylioppilastutkintokokeiden suoritusohjeista sekä niiden noudattamisesta. Kokelaan pitää tarkoin perehtyä yo-tutkinnon rakenteeseen ja vaatimuksiin sekä ainekohtaisiin suoritusohjeisiin. Ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilta löydät viralliset ohjeet ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista: Lisätietoa ylioppilastutkinnosta saat opinto-ohjauksen tunneilla, rehtorin tiedotustilaisuuksissa ja aineenopettajilta. Tähän on koottu yleistietoa yo-tutkinnosta: YLIOPPILASTUTKINTO JA PÄÄTTÖTODISTUS Ylioppilastutkinto koostuu kahdesta osasta: lukiokurssien suorittamisesta (lukion päättötodistus) ja ylioppilaskirjoituksista. Lukion oppimäärän suoritettuaan opiskelija saa päättötodistuksen. Opiskelija, joka ei ole suorittanut hyväksytysti lukion oppimäärää, ei saa lukion päättötodistusta eikä myöskään ylioppilastutkintotodistusta. YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE, SUORITTAMISOIKEUS JA HAJAUTTAMINEN Ylioppilastutkinto koostuu seuraavista kokeista: 1. Äidinkielen koe 2. Toisen kotimaisen kielen koe 3. Vieraan kielen koe 4. Matematiikan koe 5. Reaalikoe Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen, loput kolme pakollista koetta valitaan kohdasta 2-5. Vieraassa kielessä tai toisessa kotimaisessa kielessä tai matematiikassa tulee suorittaa yksi laajempi koe. Pakollisten kokeiden lisäksi opiskelija voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Kokeen valinta pakolliseksi tai ylimääräiseksi on sitova. Yo-kokeiden tehtävät laaditaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Oppiaineen yo-kokeeseen osallistuminen on mahdollista aikaisintaan, kun olet opiskellut kyseisen aineen pakolliset kurssit. Lisäksi on suositeltavaa suorittaa aineen syventävät kurssit ja kertauskurssit. Huolehdi, ettet aloita ylioppilastutkintoon osallistumista liian varhaisessa vaiheessa. Kun aloitat yotutkinnon, sinun täytyy pystyä osallistumaan kaikkiin pakollisiin yo-kokeisiin viimeistään vuoden kuluttua ensimmäisestä yo-kokeestasi. Voit hajauttaa tutkintosi enintään kolmelle perättäiselle kerralle. Ota selvää mistä aineista on hyötyä jatko-opinnoissasi. Ylioppilastutkintolautakunta arvostelee koesuoritukset seuraavin arvosanoin ja pistemäärin: laudatur (L) 7 eximia cum laude approbatur (E) 6 magna cum laude approbatur (M) 5 cum laude approbatur (C) 4 lubenter approbatur (B) 3 approbatur (A)2 improbatur (I) 0

13 KOMPENSAATIO Kompensaatio tarkoittaa sitä, että kokelas voi päästä ylioppilaaksi, vaikka olisi reputtanut jossakin pakollisessa kokeessa. Ylimääräisen kokeen reputtaminen ei aiheuta ongelmia. Kompensointi tapahtuu seuraavasti: Hylätyt suoritukset jaetaan neljään luokkaan: i+, i, i-, i=. Hyväksytyistä kokeista annetaan kompensaatiopisteitä arvosanan perusteella (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2). Saadut kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 pistettä kompensoi i+:n, 14 pistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n. Kompensoidun kokeen voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. LUKILAUSUNTO, LÄÄKÄRIN LAUSUNTO JA YLIOPPILASKOKEET Sysmässä psykologi arvioi opiskelijan lukihäiriön ja laatii lausunnon. Lausunnot tulee olla laadittu, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Lisätietoja löydät www. ylioppilastutkinto.fi YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Saat ilmoittautumislomakkeen noin viikkoa ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Keskustele suunnitelmistasi hyvissä ajoin aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Sitovassa ilmoittautumisessasi ilmoitat oppiaineen, sen mahdollisen tason ja onko koe pakollinen vai ylimääräinen.

14 6 OPISKELIJAN TUKEMINEN Opiskelijalla on päävastuu oman opinto-ohjelmansa ja opiskelunsa toteutumisesta ja seurannasta, mutta useat henkilöt ovat tukemassa sinua lukiovuosinasi. Ota rohkeasti yhteyttä. TEHTÄVÄJAKO Taulukosta selviää ohjauksen työnjako.!-merkinnällä merkitty henkilö vastaa ensisijaisesti asiasta. X:llä merkityt ovat myös mahdollisia asian hoitajia. ASIA REHTORI OPINTO- OHJAAJA RYHMÄN- OHJAAJA AINEEN- OPETTAJA opinto-ohjelman!! X X muutokset opintomenestyksen X X! X seuranta kurssien X! suoritusjärjestys etenemisesteet X!! ERITYIS- OPETTAJA KOULU- SIHTEERI TERV.- HOITAJA KURAAT- TORI PSYKO- LOGI itsenäinen opiskelu! X! uusintakuulustelu X! X muualla! X X suoritettavat opinnot kurssien vastaavuus/ hyväksilukeminen! X opiskeluvaikeudet X X X! X X luki- ja X!! oppimisvaikeudet henkilökohtaiset ongelmat X X X X X!!! ylioppilastutkinto! X X X X yo-tutkinnon erityisjärjestelyt!! jatko-opinnot! X X ura- ja ammatinvalinta itsenäistymiseen liittyvät asiat koulumatka- ja opintotuki opintojen keskeytyminen! X X!!!! X X! TUKIOPETUS Jos koet jonkin oppiaineen hankalaksi, ole aloitteellinen ja ota heti yhteys kyseiseen aineenopettajaan. Lukiolaisella on oikeus tukiopetukseen! Älä viivytä tuen hakemista.

15 RYHMÄNOHJAUSTAPAAMISET Ryhmänohjaaja on opiskelijan lähiohjaaja. Opiskelijan on tärkeää osallistua ryhmänohjaajan järjestämiin ryhmänohjaustuokioihin. OPINTO-OHJAAJA Voit varata henkilökohtaisen ajan, jos haluat jutella opon kanssa opiskeluun tai muuhun elämään tai jatkoopintoihin liittyvistä pulmista tai tavoitteista. Ohjausmateriaalia löydät kahvilan lehtitelineestä ja oppilaskunnan huoneesta. Seuraa myös opon ilmoitustaulua kahvila-aulassa. OPPILASKUNTA Lukiossa toimii oppilaskunta, jonka hallitus käyttää lukiolaissa tarkoitettua lukiolaisten ääni- ja päätösvaltaa heitä koskevissa asioissa. Oppilaskunnan huoneella on omat käyttösääntönsä. _

16 7 KURSSITARJONTA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS / ÄI Äidinkieli ja kirjallisuus on ainoa pakollinen aine yo-kokeessa. Opiskelu on kokonaisvaltaista: Lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kirjallisuus ja media kytkeytyvät kurssisisältöjen myötä toisiinsa. Tiedot ja taidot kulkevat käsi kädessä. A. PAKOLLISET KURSSIT 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) 2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2) 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) 5. Teksti ja konteksti (ÄI5) 6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6) B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssilla harjoitellaan puheiden pitoa ja työstetään esiintymisjännityksen vähentämistä. 8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheisiin. Hyvä preppauskurssi ylioppilaskirjoituksia varten! 9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Kriittinen ja kulttuurinen lukutaito syvenee. Opiskelija harjantuu tuottamaan tekstien tulkintoja sekä puhuen että kirjoittaen. Hyvä preppauskurssi ylioppilaskirjoituksia varten! C. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 10. Lukiotulokkaan kirjoittamiskurssi (ÄI10) Oikeinkirjoitusta, tekstien rakentamista, tekstilajeihin perehtymistä, kielioppia ja kielenhuoltoa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii lukiolaiselta edellytettävän kirjoitustaidon. 11. Abi-näytelmä (ÄI11) Opiskelija osallistuu ryhmässä tehtävään esitykseen esim. käsikirjoittajana, ohjaajana, näyttelijänä, lavastajana, puvustajana, laulajana, soittajana tai jossain muussa tehtävässä rakennettaessa visuaalista teosta julkista esittämistä silmällä pitäen.

17 12. Lehdentekokurssi (ÄI12) Kurssilla toimitetaan lukiolehteä. Opitaan lehden toimittamiseen liittyviä perustehtäviä, kuten artikkelien laadintaa, haastatteluja, kuvaamista, suunnittelua, lehden taittoa, toimittajan vastuuta ym. Opitaan asialehtien sisällöt ja tavoitteet, ymmärretään uutis- ja lehtitekstien ominaisuudet ja lehtikielen termistöä. Kurssi koostuu osittain itsenäisestä työskentelystä, mutta edellyttää myös ryhmätyötaitoja. RUOTSIN KIELI / RUB1-oppimäärä Hyvää ruotsin kielen taitamista pidetään jatko-opinnoissa ja monilla ammattialoilla itsestäänselvyytenä. A. PAKOLLISET KURSSIT 1. Minun ruotsini (RUB11) 2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB12) 3. Kulttuuri ja mediat (RUB3) 4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB14) 5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB15) B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB16) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kerrataan oppimäärään pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. 7. Kestävä elämäntapa (RUB17) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Käsitellään eri tekstilajien tekstejä. Jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta. C. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 8. Kertauskurssi (RUB18) Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä täydennetään opiskelijoiden toiveiden mukaan. 9. Ruotsin abikurssi (RUB19) Erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistava kurssi. Kurssilla harjoitellaan kirjoittamista, rakenteita, syvennetään sanastoa sekä tehdään kuullunymmärtämistehtäviä.

18 ENGLANNIN KIELI / ENA1-oppimäärä Englannin kielen taito on välttämätön työväline jatko-opinnoissa ja työelämässä. A. PAKOLLISET KURSSIT 1. Englannin kieli ja maailmani (ENA1) 2. Ihminen verkostoissa (ENA2) 3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) 5. Tiede ja tulevaisuus (ENA5) 6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6) B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Kestävä elämäntapa (ENA7) Kurssilla harjoitellaan englannin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille, yleisteemana kestävä elämäntapa. Käsitellään eri tekstilajien tekstejä ja jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä. Tutkitaan ajankohtaisia aiheita opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. Valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. 8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kerrataan oppimäärään pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. C. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Abitreenit englanti (ENA9) Lukion englannin kielen kurssien kertausta, kieliopin kertausta, yo-kuunteluita, yo-vihkoja, aineohjeita, sekä sanavaraston laajentamista ajankohtaisia teemoja hyödyntäen. 10. Kirjoittamiskurssi (ENA10) Harjoitellaan yo-aineiden kirjoittamista tai muuta kirjallista viestintää osallistujien valinnan mukaan. 11. Come back grammar (ENA11) Keskeisen kieliopin kertausta ja harjoittelua. Alfa-ohjelman sekä verkossa tarjolla olevien harjoitusten avulla. Tarvittaessa myös kuunteluharjoituksia.

19 RANSKAN KIELI / RA Ranskan taidosta on hyötyä erityisesti EU-yhteistyössä ja iloa omassa elämässä yleensä. Jo perustaidot helpottavat espanjan, italian, portugalin ja latinan opiskelua. Suuri määrä ranskan sanastoa on yhteistä englannin kielen kanssa, joten lukutaito kehittyy nopeasti. Ranskan yo-tutkinto laaditaan kahdeksan lukiokurssin pohjalta, joten yo-kokeeseen tähtäävän pitää käytännössä valita kaikki kahdeksan kurssia. Lukion päättötodistukseen saa numeroarvostelun kolmen kurssin suorituksen jälkeen. Kannattaa siis valita vähintään kolme kurssia. Kurssit pitää suorittaa numerojärjestyksessä. RAB2 Lukiossa jatkava oppimäärä B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Elämän tärkeitä asioita (RAB21) 2. Monenlaista elämää (RAB22) 3. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB23) 4. Kulttuuri ja mediat (RAB24) 5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (RAB25) 6. Yhteinen maapallomme (RAB26) 7. Kansainvälinen toiminta (RAB27) 8. Viesti puhuen ja kirjoittaen (RAB28) RAB3 Lukiossa alkava oppimäärä B.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Tutustumme toisiimme ja uuteen kieleen (RAB31) 2. Matkalla ja maailmassa (RAB32) 3. Elämän tärkeitä asioita (RAB33) 4. Monenlaista elämää (RAB34) 5. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB35) 6. Kulttuuri ja mediat (RAB36) 7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (RAB37) 8. Yhteinen maapallomme (RAB38) SAKSAN KIELI / SA Saksan kielen taitoa tarvitaan niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Saksassa on paljon tekniikan teollisuutta ja se on yksi EU:n suurimmista kielistä, joten saksan kieltä saattaa tarvita työelämässä esim. teknisillä aloilla. Ylimääräisen kielen kokeen voi valita yo-tutkintoon ja sen suorittamisesta saattaa saada lisäpisteitä jatko-opintoihin pyrittäessä. Saksan kielessä on tarjolla kahdeksan kurssia, joilla opiskellaan saksan kieltä ja kulttuuria. B-kielessä kaikki kahdeksan kurssia ovat syventäviä. Kolmen kurssin jälkeen voi suorittaa yokokeen, mutta on suositeltavaa suorittaa vähintään kuusi, mieluiten kaikki kahdeksan kurssia, jos haluaa suorittaa saksan kielen yo-tutkinnossa.

20 SAB2 Lukiossa alkava oppimäärä B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Elämän tärkeitä asioita (SAB21) 2. Monenlaista elämää (SAB22) 3. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB23) 4. Kulttuuri ja mediat (SAB24) 5. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SAB25) 6. Yhteinen maapallomme (SAB26) 7. Kansainvälinen toiminta (SAB27) 8. Viesti puhuen ja kirjoittaen (SAB28) SAB3 Lukiossa alkava oppimäärä B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Tutustumme toisiimme ja uuteen kieleen (SAB31) 2. Matkalla ja maailmassa (SAB32) 3. Elämän tärkeitä asioita (SAB33) 4. Monenlaista elämää (SAB34) 5. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB35) 6. Kulttuuri ja mediat (SAB36) 7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SAB37) 8. Yhteinen maapallomme (SAB38) MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ / MAA Matematiikka on työkalu, jota tarvitaan muissa luonnontieteissä, fysiikassa ja kemiassa erilaisissa matemaattisissa tehtävissä ja ongelmanratkaisuissa. A. PAKOLLISET KURSSIT Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus 1. Luvut ja lukujonot (MAY1) Matematiikka, pitkä oppimäärä 2. Polynomifunktiot ja -yhtälöt (MAA2) 3. Geometria (MAA3) 4. Vektorit (MAA4) 5. Analyyttinen geometria (MAA5) 6. Derivaatta (MAA6) 7. Trigonometriset funktiot (MAA7) 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) 9. Integraalilaskenta (MAA9) 10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)

21 B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11) Perehdytään logiikan alkeisiin ja tutustutaan todistusperiaatteisiin. 12. Algoritmit matematiikassa (MAA12) Algoritmien periaate, numeeriset menetelmät (yhtälön ratkaisu, muutosnopeus, pinta-ala). Teknisten apuvälineiden käyttö. 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) Differentiaali- ja integraalilaskennan syventäminen. Lukujonon raja-arvo, sarjat ja niiden summat. Teknisten apuvälineiden käyttö. C.KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 14. Geometrian ja differentiaalilaskennan täydennys (MAA14) Täydentää mm. aiemmin opiskeltuja geometrian ja vektorilaskennan kursseja yo-koetta ajatellen. Teknisten apuvälineiden käyttö. 15. Kertauskurssi (MAA15) Kerrataan ja täydennetään lukion pitkän matematiikan oppimäärää ja lasketaan edellisten vuosien ylioppilaskokeiden tehtäviä. Teknisten apuvälineiden käyttö. MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ / MAB Matematiikka on työkalu, jota tarvitaan muissa luonnontieteissä, fysiikassa ja kemiassa erilaisissa matemaattisissa tehtävissä ja ongelmanratkaisuissa. A. PAKOLLISET KURSSIT Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus 1. Luvut ja lukujonot (MAY1) Matematiikka, lyhyt oppimäärä 2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2) 3. Geometria (MAB3) 4. Matemaattisia malleja (MAB4) 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) 6. Talousmatematiikka (MAB6)

22 B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Matemaattinen analyysi (MAB7) Muutosnopeuden graafiset ja numeeriset määritysmenetelmät. Funktion kulun tutkiminen, suurin ja pienin arvo. Teknisten apuvälineiden käyttö. 8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8) Vahvistaa tilastojen käsittelytaitoa. Teknisten apuvälineiden käyttö ja syventää niiden tulkintaa. C. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 9. Kertauskurssi (MAB9) Kerrataan lukion lyhyen matematiikan oppimäärää. Lasketaan edellisten vuosien ylioppilaskokeiden tehtäviä. Soveltuu oppimäärää kertaavana kurssina myös niille, jotka eivät osallistu matematiikan ylioppilaskirjoituksiin. Teknisten apuvälineiden käyttö. PITKÄ VAI LYHYT OPPIMÄÄRÄ MATEMATIIKKAA? Pitkä matematiikka edellyttää hyvää menestymistä peruskoulun matematiikassa ja silloinkin tulee olla valmis tekemään lukiossa paljon työtä. Jos valinta mietityttää, voit keskustella asiasta yläkoulun matematiikan opettajiesi kanssa tai kysyä lukion matematiikan opettajilta (Päivi Pulkkinen, Jari Häkkinen). Voiko valintaa muuttaa lukiossa? Voit muuttaa valintaasi. Asiasta kannattaa kuitenkin keskustella aineopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa, jotta varmistut kaikista vaihtamiseen liittyvistä seuraamuksista. Muutos suositellaan tehtäväksi viimeistään 4.kurssin jälkeen. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kursseja luetaan hyväksi seuraavasti: MAA2 MAB2, MAA3 MAB3, MAA6 MAB7 ja MAA8 MAB4 ja MAA10 MAB5. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän paikallisia syventäviä tai paikallisia soveltavia kursseja. Jos opiskelija pyytää, hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseiset kurssit voidaan lukea hyväksi opiskelijan varsinaisen oppimäärän paikallisiksi syventäviksi tai paikallisiksi soveltaviksi kursseiksi.

23 BIOLOGIA / BI Biologiaa voi suositella kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille opiskelijoille. Biologian opinnoista on hyötyä haettaessa jatko-opintoihin mm. matemaattis-luonnontieteelliseen, maa- ja metsätieteelliseen sekä lääketieteelliseen tiedekuntaan. A. PAKOLLISET KURSSIT 1. Elämä ja evoluutio (BI1) 2. Ekologia ja ympäristö (BI2) B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Solu ja perinnöllisyys (BI3) Kurssin tarkoituksena on auttaa opiskelijaa syventämään ymmärtämystä solun rakenteesta ja toiminnasta. Kurssilla tarkastellaan myös solun toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. 4. Ihmisen biologia (BI4) Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot, lisääntyminen sekä perimän ja ympäristön merkitys ihmisen terveyteen. Kurssilla tarkastellaan myös ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan. 5. Biologian sovellutukset (BI5) Kurssin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksen tulevaisuuden ongelmien ratkaisemisessa. Kurssilla perehdytään biologian erilaisiin sovelluksiin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geeniteknologian ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. C. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 6. Biologian työ- ja kertauskurssi (BI6) Pieniä harjoitustöitä ja kertausta yo-kokeeseen opiskelijoiden toiveiden mukaan. MAANTIEDE / GE Maantiedettä voi suositella kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille opiskelijoille. Maantieteen opinnoista on hyötyä opiskelijan jatkaessa esim. biologian ja maantieteen alalla. Yliopistossa maantiedettä opiskellut voi työskennellä mm. aineenopettajana, tutkijana tai alue- ja yhteiskuntasuunnittelutehtävissä.

24 A. PAKOLLINEN KURSSI 1. Maailma muutoksessa (GE1) B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Sininen planeetta (GE2) Kurssilla tarkastellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana ovat luonnossa tapahtuvat prosessit ja niihin liittyvät syy-seuraussuhteet. 3. Yhteinen maailma (GE3) Kurssilla tarkastellaan ihmismaantieteen ilmiöitä ja syvennetään ihmistoiminnan alueellisten piirteiden tuntemusta. Keskeisenä näkökulmana on luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien arviointi ihmistoiminnan kannalta. 4. Geomedia - tutki, osallistu ja vaikuta (GE4) Kurssi perehdyttää aiemmilla kursseilla hankittujen maantieteellisten tietojen ja taitojen soveltamiseen tutkielmien laatimisessa tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektien toteuttamisessa. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat osallistuva suunnittelu, maailmanlaajuiset kehitystrendit ja geomedian käyttö tutkimuksessa ja vaikuttamisessa. FYSIIKKA / FY Fysiikka on keskeinen luonnontiede ja kuuluu monissa jatko-opinnoissa opiskeltaviin aineisiin. Fysiikkaa voi suositella opiskelijalle, jonka tavoitteena ovat jatko-opinnot joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa kasvatustieteellisellä, maatalous-metsätieteellisellä, liikuntatieteellisellä, matemaattis-luonnontieteellisellä, teknisellä, lääketieteellisellä alalla (mm. insinööri, lääkäri, terveydenhuolto, biotekniikka, tekniikka, liikenne). A. PAKOLLINEN KURSSI 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) B.VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Lämpö (FY2) 3. Sähkö (FY3) 4. Voima ja liike (FY4) 5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5) 6. Sähkömagnetismi (FY6) 7. Aine ja säteily (FY7)

25 C. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 8. Fysiikan kertauskurssi (FY8) Kerrataan lukion oppimäärää ja valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Jäsennetään, syvennetään ja täsmennetään aikaisempien kurssien antamia tietoja. 9. Tähtitieteen alkeet (FY9) Teoriaa ja havaintoretkiä. KEMIA / KE Kemia on keskeinen luonnontiede fysiikan ja biologian ohella ja ne täydentävät hyvin toisiaan. Kemian hallintaa edellytetään monissa jatko-opinnoissa. Kemiaa voi suositella opiskelijalle, jonka tavoitteena on jatko-opinnot ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa kasvatustieteellisellä, maatalous-metsätieteellisellä, liikuntatieteellisellä, matemaattis-luonnontieteellisellä, teknisellä, lääketieteellisellä alalla (mm. kemisti, biologi, farmaseutti, lääkäri, terveydenhuolto, biotekniikka, tekniikka, liikenne). A. PAKOLLINEN KURSSI 1. Kemiaa kaikkialla (KE1) B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Ihmisen elinympäristön kemiaa (KE2) Hiiliyhdisteiden kemiaa. 3. Reaktiot ja energia (KE3) Tarkastellaan kemiallisia reaktioita. 4. Materiaalit ja teknologia (KE4) Kemia teknologiassa ja yhteiskunnassa. Sähkökemia. 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Tutkitaan reaktiomekanismeja, reaktionopeuksia sekä kemiallista tasapainoa. C. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT 6. Työmenetelmät ja laborointi (KE6) Tutustutaan kemian työ- ja tutkimusmenetelmiin ja yhdisteiden reaktioihin. 7. Kertauskurssi (KE7) Kerrataan lukion oppimäärää ja valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Jäsennetään, syvennetään ja täsmennetään aikaisempien kurssien antamia tietoja.

26 FILOSOFIA / FI Filosofian opetus tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia. A. PAKOLLISET KURSSIT 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) 2. Etiikka (FI2) B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 3. Yhteiskuntafilosofia (FI3) Opiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Opiskelija oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa. 4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4) Opiskelija perehtyy metafysiikan keskeisiin kysymyksiin ja käsitteisiin sekä perehtyy erilaisiin käsityksiin metafysiikan luonteesta ja todellisuuden rakenteesta. Opiskelija pohtii tiedon mahdollisuutta, rajoja, totuusteorioita ja tieteellisen tutkimuksen luonnetta ja menetelmiä. PSYKOLOGIA / PS Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. A. PAKOLLINEN KURSSI 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1) B. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Kehittyvä ihminen (PS2) Kehityksen osa-alueet. Kehityksen jatkuvuus elämänkaaren aikana. 3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3) Kognitiiviset perustoiminnot. Kognitiivisten toimintojen hermostollinen perusta ja yhteys psyykkisiin toimintoihin.