SISÄLLYS. N:o 425. Laki. rikoslain 46 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2009

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 425 Laki rikoslain 46 luvun muuttamisesta Laki tullilain 20 d ja 42 :n muuttamisesta Laki pakkokeinolain 5 a luvun muuttamisesta Laki vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antamisen rankaisemisesta annetun lain kumoamisesta Laki puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain 7 :n muuttamisesta Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain 9 :n muuttamisesta Laki poliisilain 31 a :n muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta N:o 425 Laki rikoslain 46 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 46 luvun otsikko sekä 7 ja 14, sellaisina kuin ne ovat, 46 luvun otsikko laissa 769/1990, 7 mainitussa laissa 769/1990 ja laissa 951/1999 sekä 14 laissa 743/1995, sekä lisätään 46 lukuun siitä lailla 875/2001 kumotun 8 13 :n tilalle uusi 8 13 ja lukuun uusi 15 seuraavasti: 46 luku Maahantuontiin ja maastavientiin liittyvät rikokset 7 Tulliselvitysrikos Joka jättää täyttämättä tullilainsäädännössä säädetyn ilmoitus- tai tiedonantovelvollisuuden taikka sellaista velvollisuutta täyttäessään antaa väärän tai puutteellisen tiedon siten, että teko on omiaan aiheuttamaan 1) veron määräämättä jättämisen, sen määräämisen liian alhaisena tai veron aiheettoman palauttamisen, 2) tullivelkaa koskevan vakuuden määräämisen liian pieneksi taikka 3) laissa säädetyn tai sen nojalla annetun kiellon tai ehdon vastaisen tavaran maahantuonnin tai maastaviennin, HE 197/2008 LaVM 4/2009 EV 45/

2 3514 N:o 425 on tuomittava, jollei teko ole rangaistava 29 luvun 1 3 :ssä tarkoitettuna veropetosrikoksena, tämän luvun 1 5 :ssä tarkoitettuna säännöstely- tai salakuljetusrikoksena taikka Euroopan yhteisön rajan yli kuljetettavan käteisrahan valvonnasta annetun lain (653/2007) 9 :n mukaisena käteisrahan ilmoittamisrikkomuksena, tulliselvitysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. 8 Törkeä tulliselvitysrikos Jos tulliselvitysrikoksessa 1) teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa taloudellista hyötyä, 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti taikka 3) rikos tehdään osana 17 luvun 1 a :n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa tai ammattimaisesti ja tulliselvitysrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä tulliselvitysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. 9 Lievä tulliselvitysrikos Jos tulliselvitysrikos, huomioon ottaen oikeudettoman taloudellisen hyödyn vaaran vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä tulliselvitysrikoksesta sakkoon. 10 Vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antaminen Joka ilmoittaa alkuperätodistuksen antamiseen oikeutetulle Suomen viranomaiselle tai muulle toimielimelle väärän tiedon vientitavaran alkuperästä hankkiakseen tältä tullietuuskohtelun tai muun vastaavan etuuskohtelun saamiseksi vieraassa valtiossa tarvittavan alkuperätodistuksen, on tuomittava vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antamisesta on tuomittava myös se, joka tavaraa Suomesta vieraaseen valtioon vietäessä ilmoittaa kyseisen valtion viranomaiselle väärän tiedon tavaran alkuperästä tulli- tai muun vastaavan etuuskohtelun saamiseksi kyseisessä valtiossa. 11 Puolustustarvikkeiden maastavientirikos Joka luvattomasti vie maasta puolustustarvikkeita tai luovuttaa tai siirtää ulkomaille puolustustarvikkeen valmistusoikeuden tai kuljettaa Suomen kautta kolmanteen maahan puolustustarvikkeita tai välittää puolustustarvikkeita taikka sitä yrittää, on tuomittava puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta on tuomittava myös se, joka maastavientiluvan tai välitysluvan saamiseksi antaa totuuden vastaisia tietoja tai salaa tietoja. 12 Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontailmoituksen laiminlyönti Joka huolimattomuudesta laiminlyö kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain 4 :n 4 momentissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden, on tuomittava kaksikäyttötuotteiden vientivalvontailmoituksen laiminlyönnistä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. 13 Oikeushenkilön rangaistusvastuu Säännöstelyrikokseen, törkeään säännöstelyrikokseen, salakuljetukseen, törkeään tulliselvitysrikokseen ja puolustustarvikkeiden maastavientirikokseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.

3 N:o Määritelmät Verolla tarkoitetaan tässä luvussa veron ennakkoa lukuun ottamatta 29 luvun 9 :n 1 momentissa tarkoitettua veroa. Tullilainsäädännöllä tarkoitetaan tässä luvussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/ artiklan 2 kohdassa mainittua lainsäädäntöä artiklan mukaisesti. 15 Rajoitussäännös Tämän luvun 1 5, 7 10 ja 12 :ssä tarkoitettuna rikoksena ei pidetä vähäistä ilmoittamis- tai tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä eikä muuta vähäistä menettelytapamääräyksen rikkomista. Tämän luvun 6 ja 6 a :ssä tarkoitetusta rikoksesta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen tavaraa maahan tuotaessa tehtyyn rikokseen. Tämän luvun 6 ja 6 a :ää ei sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan henkilöön, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax

4 3516 N:o 426 Laki tullilain 20 d ja 42 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun tullilain (1466/1994) 20 d :n 3 momentti ja 42 :n 2 ja 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 20 d :n 3 momentti laissa 774/2003, seuraavasti: 20d Teknisen kuuntelun edellytyksenä on lisäksi, että henkilön käyttäytymisen perusteella tai muutoin voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän tullirikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, tullirikoksena pidettävään huumausainerikokseen tai törkeään tulliselvitysrikokseen. Teknisen katselun ja teknisen seurannan edellytyksenä on vastaavasti, että henkilön käyttäytymisen perusteella tai muutoin voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän tullirikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta, tai myötävaikuttavan tällaisen tullirikoksen tekemiseen. 42 Rangaistus tullin lainvastaisesta välttämisestä tai sen yrittämisestä säädetään rikoslain 29 luvun 1 3 :ssä ja rangaistus tulliselvitysrikoksista rikoslain 46 luvun 7 9 :ssä. Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo tullilainsäädännön mukaisen ilmoitus- tai muun velvollisuuden, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, eikä teko ole rangaistava lievänä tulliselvitysrikoksena, tullirikkomuksesta sakkoon. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 197/2008 LaVM 4/2009 EV 45/2009

5 3517 N:o 427 Laki pakkokeinolain 5 a luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 2 :n 2 momentti, 3 :n 1 momentti ja 4 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 a luvun 2 :n 2 momentti laissa 651/2004 sekä 3 :n 1 momentti ja 4 :n 1 momentti laissa 646/2003, seuraavasti: 5 a luku Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu 2 Telekuuntelun edellytykset Lupa 1 momentin mukaiseen telekuunteluun voidaan siinä säädetyin edellytyksin antaa myös, kun on syytä epäillä jotakuta liiketai ammattitoimintaan liittyvästä sellaisesta 1) törkeästä lahjuksen antamisesta, 2) törkeästä kavalluksesta, 3) törkeästä veropetoksesta, törkeästä avustuspetoksesta, 4) törkeästä väärennyksestä, 5) törkeästä petoksesta, 6) törkeästä velallisen epärehellisyydestä, törkeästä velallisen petoksesta, 7) törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, 8) törkeästä säännöstelyrikoksesta, 9) törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä tai törkeästä kurssin vääristämisestä, 10) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä taikka 11) törkeästä tulliselvitysrikoksesta, jossa rikoksella tavoitellaan erityisen suurta hyötyä ja rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti. 3 Televalvonnan edellytykset Kun on syytä epäillä jotakuta 1) rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, 2) automaattiseen tietojenkäsittelyjärjestelmään kohdistuneesta rikoksesta, joka on tehty telepäätelaitetta käyttäen, parituksesta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, laittomasta uhkauksesta tai huumausainerikoksesta, 3) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä, 4) terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta tai 5) törkeästä tulliselvitysrikoksesta, rikoksen esitutkintaa toimittavalle viranomaiselle voidaan antaa lupa kohdistaa televalvontaa epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleliittymään, teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen HE 197/2008 LaVM 4/2009 EV 45/2009

6 3518 N:o 427 taikka hankkia epäillyn hallussa olevan tai hänen oletettavasti muuten käyttämänsä matkaviestimen sijaintitiedot taikka tilapäisesti sulkea tällainen liittymä tai laite, jos televalvonnalla saatavilla tiedoilla taikka teleliittymän tai telepäätelaitteen sulkemisella voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. 4 Teknisen kuuntelun edellytykset Kun on syytä epäillä jotakuta 1) rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, 2) huumausainerikoksesta, 3) edellä mainittujen rikosten rangaistavasta yrityksestä, 4) terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta tai 5) törkeästä tulliselvitysrikoksesta, rikoksen esitutkintaa toimittava viranomainen saa kohdistaa epäiltyyn teknistä kuuntelua, jos kuuntelulla saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax

7 3519 N:o 428 Laki vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antamisen rankaisemisesta annetun lain kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antamisen rankaisemisesta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annettu laki (524/1975). 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 197/2008 LaVM 4/2009 EV 45/2009

8 3520 N:o 429 Laki puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain 7 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta 9 maaliskuuta 1990 annetun lain (242/1990) 7, sellaisena kuin se on laissa 900/2002, seuraavasti: 7 Rangaistus puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 46 luvun 11 :ssä. Joka muulla kuin rikoslain 46 luvun 11 :ssä säädetyllä tavalla menettelee tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti, on tuomittava puolustustarvikkeiden maastavientirikkomuksesta sakkoon. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 197/2008 LaVM 4/2009 EV 45/2009

9 3521 N:o 430 Laki kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain 9 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun lain (562/1996) 9 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 891/2000, seuraavasti: 9 Rangaistukset Rangaistus tämän lain 4 :n 4 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta huolimattomuudesta säädetään rikoslain 46 luvun 12 :ssä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 197/2008 LaVM 4/2009 EV 45/ /68

10 3522 N:o 431 Laki poliisilain 31 a :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/1995) 31 a, sellaisena kuin se on laissa 525/2005, seuraavasti: 31a Peitetoiminnan edellytykset Poliisimiehellä on oikeus peitetoimintaan, jos se on tarpeen pakkokeinolain 5 a luvun 2 :ssä tarkoitetun muun rikollisen toiminnan kuin törkeän tulliselvitysrikoksen taikka rikoslain 17 luvun 18 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi ja tiedonhankinnan kohteena olevan käyttäytymisen perusteella tai muutoin on perusteltu aihe epäillä hänen syyllistyvän sanottuun rikokseen. Peitetoiminta asunnossa on sallittua, jos sisäänkäynti tai oleskelu tapahtuu asuntoa käyttävän aktiivisella myötävaikutuksella. Kotietsinnästä on kuitenkin voimassa, mitä pakkokeinolaissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 197/2008 LaVM 4/2009 EV 45/2009

11 3523 N:o 432 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 2004 annetun ulkomaalaislain (301/2004) 97 :n 4 momentti, muutetaan 98 :n 2 momentti ja 201 :n 2 momentti sekä lisätään lakiin uusi 95 a 95 c, 97 a, 97 b ja 198 a seuraavasti: 95a Tietojen antaminen kansainvälistä suojelua hakevalle Kansainvälistä suojelua hakevalle kerrotaan turvapaikkamenettelystä sekä hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan menettelyssä. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen antaa tiedon hakijalle hänen jättäessään kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen. Tiedon voi antaa myös Maahanmuuttovirasto tai vastaanottokeskus mahdollisimman pian hakemuksen jättämisen jälkeen. Tieto annetaan hakijan äidinkielellä tai kielellä, jota hänen perustellusti voidaan olettaa ymmärtävän. 95b Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen peruuttaminen Hakija voi peruuttaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa Maahanmuuttovirastolle, poliisille tai rajatarkastusviranomaiselle henkilökohtaisesti tekemällään kirjallisella ilmoituksella, josta yksiselitteisesti ilmenee, että hakijan tarkoituksena on peruuttaa hakemuksensa. Hakija päivää ja allekirjoittaa ilmoituksen. Peruutusilmoituksen vastaanottaja pyytää hakijaa ilmoittamaan kantansa mahdolliseen maasta poistamiseen ja maahantulokieltoon sekä pyytää peruuttamiselle kaksi esteetöntä todistajaa, jotka voivat olla Maahanmuuttoviraston virkamiehiä tai poliisi- tai rajatarkastusviranomaisia. Tehdessään päätöksen hakemuksen raukeamisesta Maahanmuuttovirasto voi päättää ulkomaalaisen maasta poistamisesta ja maahantulokieltoon määräämisestä, jos edellytykset maasta poistamiselle ja maahantulokiellon määräämiselle ovat tämän lain nojalla olemassa. 95c Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen raukeaminen Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen HE 86/2008 HaVM 2/2009 EV 36/2009

12 3524 N:o 432 kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen raukeamisesta, jos hakija on kuollut tai hän on poistunut tai hänen katsotaan todennäköisesti poistuneen Suomesta. Hakijan katsotaan poistuneen todennäköisesti Suomesta, jos hänen olinpaikkansa on vastaanottokeskuksesta saatavan tiedon mukaan ollut tuntematon vähintään kahden kuukauden ajan tai häneen ei ole vähintään kahteen kuukauteen saatu yhteyttä hänen viimeksi ilmoittamiensa yhteystietojen avulla. Jos hakija ilmoittautuu toimivaltaiselle viranomaiselle sen jälkeen kun Maahanmuuttovirasto on 1 momentin nojalla tehnyt päätöksen hänen hakemuksensa raukeamisesta, hänelle kerrotaan oikeudesta tehdä uusi hakemus. 97a Turvapaikkapuhuttelu Hakijaa turvapaikkapuhuttelussa kuultaessa perheenjäsenen läsnäolo on sallittu vain perustellusta syystä. Alaikäistä hakijaa kuultaessa sovelletaan tämän lain 6 :ää ja hallintolain 14 :ää. Turvapaikkapuhuttelussa on erityisesti tiedusteltava, miten hakija suhtautuu mahdolliseen maasta poistamiseen turvalliseen turvapaikka- tai alkuperämaahan sekä maahantulokieltoon. Hakijalta on selvitettävä erityisesti ne perusteet, joiden vuoksi hän katsoo, ettei kyseinen valtio ole hänelle turvallinen. Lisäksi on selvitettävä, onko hakijalla kansainvälisen suojelun tarpeen ohella muita perusteita oleskeluoikeuden saamiseksi. Turvapaikkapuhuttelu voidaan tallentaa äänenä ja kuvana. Tallentamisesta on ennen sen aloittamista ilmoitettava hakijalle. Turvapaikkapuhuttelusta laaditaan pöytäkirja. Puhuttelun päätyttyä pöytäkirja tulkitaan hakijalle ja hänelle ilmoitetaan mahdollisuudesta tehdä siihen korjauksia ja lisäyksiä. Hakija vahvistaa pöytäkirjan sisällön allekirjoituksellaan. Hakijalle annetaan pöytäkirjasta jäljennös heti tai mahdollisimman pian puhuttelun jälkeen. Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) 26 :n 1 momentin mukaiselle edustajalle varataan tilaisuus olla läsnä ilman huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikkapuhuttelussa. 97b Tiedon hankinta yksittäisessä kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa Tässä laissa tarkoitetut viranomaiset eivät saa yksittäisessä kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa hankkia tietoa tavalla, jonka seurauksena vainoa harjoittavat tai vakavaa haittaa aiheuttavat toimijat saavat tietää kansainvälistä suojelua koskevasta asiasta ja joka vaarantaa asianomaisen tai hänen läheistensä turvallisuuden. 98 Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen ratkaiseminen Oleskeluluvan myöntämisen edellytykset arvioidaan kunkin hakijan osalta yksilöllisesti ottaen huomioon hänen esittämänsä selvitykset olosuhteistaan asianomaisessa valtiossa sekä eri lähteistä hankitut ajantasaiset tiedot valtion oloista. 198a Kansainvälistä suojelua koskevan asian raukeaminen hallintotuomioistuimessa Hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus voi tehdä päätöksen kansainvälistä suojelua koskevan muutoksenhakuasian raukeamisesta, jos valittaja on oma-aloitteisesti, ilman viranomaistoimenpiteitä, poistunut Suomesta tai hänen katsotaan todennäköisesti poistuneen Suomesta 95 c :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. 201 Käännyttämispäätösten täytäntöönpano Jos päätös käännyttämisestä on tehty 95 b :n taikka 103 :n 1 momentin 2 kohdan tai 2 momentin 3 kohdan nojalla, päätös voidaan

13 N:o panna täytäntöön sen jälkeen, kun se on annettu hakijalle tiedoksi, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

14 3526 N:o 433 Valtioneuvoston asetus tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, säädetään: 1 Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 1997 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehty yleissopimus, sellaisena kuin yleissopimuksen suomenkielinen sanamuoto on oikaistuna Brysselissä 22 päivänä toukokuuta 2000 allekirjoitetulla 4 artiklan 2 kohdan 3 luetelmakohtaa koskevalla neuvoston oikaisupöytäkirjalla, jonka eduskunta on hyväksynyt 26 päivänä maaliskuuta 2004 ja jonka valtioneuvosto on hyväksynyt 19 päivänä toukokuuta 2004 ja jonka hyväksymisestä on ilmoitettu Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille 27 päivänä toukokuuta 2004, tulee voimaan 23 päivänä kesäkuuta 2009 niin kuin siitä on sovittu. 2 Tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 19 päivänä toukokuuta 2004 annettu laki (427/2004) tulee voimaan 23 päivänä kesäkuuta 3 Yleissopimuksen, sellaisena kuin sen suomenkielinen versio on oikaistuna, muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Suomi on antanut seuraavan yleissopimusta koskevan ilmoituksen: Yleissopimuksen 20 artikla 20 artiklan mukaista takaa-ajoa suorittavilla virkamiehillä on kiinniotto-oikeus 20 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ja että oikeus takaa-ajoon on voimassa yleissopimuksen 20 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti ilman aluetta tai aikaa koskevia rajoituksia. Suomi on antanut seuraavan yleissopimusta koskevan julistuksen: Yleissopimuksen 26 artiklan 4 kohta ja 5 kohdan b alakohta Jokainen Suomen tuomioistuin voi pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua artiklassa mainituissa tilanteissa. 5 Tällä asetuksella kumotaan tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen ja yleissopimuksen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaasaattamisesta annetun lain soveltamisesta ennen yleissopimuksen kansainvälistä voimaantuloa 11 päivänä elokuuta 2004 annettu valtioneuvoston asetus (738/2004). 6 Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä kesäkuuta Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2009 Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää

15 3527 N:o 434 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä 27 päivänä lokakuuta 2005 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (850/2005) 32 ja 33 seuraavasti: 32 Eläimistä saatavien käsittelemättömien sivutuotteiden käyttö eräiden eläinten ruokintaan Muita eläimistä saatavia sivutuoteasetuksen 23 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita kuin turkiseläinten ruhoja ja ruhonosia saadaan käyttää asetuksen 23 artiklan tarkoittamien eläintarhaeläinten, sirkuseläinten, muiden matelijoiden ja petolintujen kuin eläintarhaeläinten tai sirkuseläinten ja luonnonvaraisten eläinten ruokintaan, jos käyttö ei aiheuta vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Mikäli on syytä epäillä, että sivutuoteasetuksen 23 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut sivutuotteet on saatu eläimistä, jotka on lopetettu tai jotka ovat kuolleet ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin esiintymisen tai tällaisen taudin epäillyn esiintymisen vuoksi, tulee kunnaneläinlääkärin, jonka alueelta sivutuotteet toimitetaan eläinten ruokintaan, kieltää niiden käyttö ruokintaan. Kunnaneläinlääkärin tulee kieltää käyttö myös siinä tapauksessa, että sivutuotteet ovat peräisin eläimistä, joilla on yhteys tautiepäilyyn. Luokkaan 2 kuuluvia sivutuotteita saa luovuttaa ja käyttää luonnonvaraisten eläinten ruokintaan vain, jos ne on saatu eläimistä, jotka eivät ole saaneet lääkeaineita, jotka tekevät niiden käytön ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi siten kuin asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteen I, II jakson, V luvun alakohdassa i säädetään. Luokkaan 2 kuuluvia sivutuotteita ei saa käyttää luonnonvaraisten eläinten ruokintaan metsästysasetuksen (666/1993) 28 :n 2 momentin 2 kohdassa mainittuna aikana sen kunnan alueella, jossa karhun metsästys on sallittu. Sivutuotteen tuottaja saa toimittaa käsittelemättömiä sivutuotteita vain suoraan sivutuotteita käyttävälle toimijalle. Toimija ei saa luovuttaa käsittelemättömiä sivutuotteita edelleen välitystä tai käyttöä varten. Tämän pykälän 5 momentin säännöksiä ei sovelleta lopetettujen munivien kanojen ruhoihin. 33 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävän toimijan ilmoitusvelvollisuudet Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävän toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus tämän asetuksen 32 :ssä tarkoitetusta käytöstä kun-

16 3528 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 434 naneläinlääkärille, jonka toimialueella sivutuotteita käytetään. Aloitusilmoitus on tehtävä ennen sivutuotteiden käytön aloittamista. Sivutuoteasetuksen 23 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädettyjen luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa aloitusilmoitus on tehtävä vuosittain. Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot: 1) käyttäjä; 2) sivutuotteiden laji tai laatu sekä sivutuoteluokka; 3) käyttötarkoitus; 4) tarkasti yksilöity paikka, jossa sivutuotteita käytetään; 5) alue tai paikat, joista sivutuotteet kerätään; sekä 6) kalenterivuoden aikana käytettävien sivutuotteiden arvioitu määrä. Jos 1 momentissa tarkoitetussa käytössä tapahtuu olennainen muutos tai jos se lopetetaan, asiasta on viipymättä ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Käytettäessä sivutuotteita luonnonvaraisten eläinten ruokintaan on toimijan, sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, erikseen ilmoitettava jokaisesta käyttökerrasta. Ilmoituksessa on oltava käyttökertaa koskevat 1 momentissa tarkoitetut tiedot, sivutuotteen vastaanottopäivämäärä ja ruokintapaikalle vientipäivämäärä sekä sivutuotteiden ollessa peräisin lääkityistä eläimistä tiedot lääkityksestä. Ilmoitus on tehtävä sekä sille kunnaneläinlääkärille, jonka toimialueelta sivutuotteet kerätään, että sille kunnaneläinlääkärille, jonka alueelle sivutuotteet toimitetaan. Kunnaneläinlääkärin, jonka alueelta sivutuotteet kerätään, on tarvittaessa tarkastettava sivutuotteet ennen niiden käyttöä. Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä kesäkuuta Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Kirsti Huovinen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN