Transforming. strategies. Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 Juhlaseminaari. Huittisten Risto Ryti sali 4. lokakuuta 2011 COPYRIGHT CAPFUL
|
|
- Olavi Juha Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Transforming strategies Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 Juhlaseminaari Huittisten Risto Ryti sali 4. lokakuuta 2011
2 Juhlaseminaari Aamukahvi ja ilmoittautuminen Ohjelma Maakuntajohtajan tervehdys Arvokas arki nyt ja tulevaisuudessa Maakuntajohtaja Pertti Rajala, Satakuntaliitto Kirjailija, yrittäjä Tom Lundberg Tulevaisuuskäsikirjaluonnoksen esittely Kimmo Kivinen, Capful Oy Tulevaisuuskäsikirjaluonnoksen kommentointi ryhmissä Ryhmätyö Ryhmätyön purku Ryhmien vetäjät Loppuyhteenveto Aluekehitysjohtaja Heikki Juurinen, Satakuntaliitto 2
3 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Johdantoaineiston sisällysluettelo S I S Ä L T Ö OSA 1 OSA 2 OSA 3 OSA 4 Maakuntasuunnitelman rooli ja työprosessi Taustaselvitykset suunnittelutyön pohjana Työpajojen kautta käsikirjaluonnokseksi Tehtävänanto tulevaisuusseminaarille 3
4 Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 OSA 1 Maakuntasuunnitelman rooli ja työprosessi 4
5 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Maakuntasuunnitelma yhteisen tahdon ilmauksena Keskeinen osa aluekehittämislain mukaista maakunnan suunnittelua Maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta pitkällä aikavälillä, noin vuoden päähän nykyhetkestä Maakuntasuunnitelmaa maakunnan liiton toiminnassa tukevat maakuntaohjelma ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sekä maakuntakaava. Satakunnan voimassaoleva maakuntasuunnitelma - Karhunkämmen lyö - hyväksyttiin vuonna Maakuntahallitus hyväksyi uuden maakuntasuunnitelmaprosessin käynnistämisen kokouksessaan
6 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Työprosessi 6
7 Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 OSA 2 Taustaselvitykset suunnitelmatyön pohjana 7
8 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Taustaselvitysten esittely Lista maakuntasuunnitelmaa varten tehdyistä selvityksistä 1. Minun Satakuntani tarinat (2011) 2. Futurreg (2008) Keskeinen taustamateriaali on ollut kaikkien saatavilla ja kommentoitavissa internetissä osoitteessa ntasuunnitelma/ 3. Satakunnan tulevaisuusverstas (tammikuu 2010) 4. Kesäkiertue (kesä 2010) 5. Satakunnan imagotutkimus (tammikuu 2011) 6. Lasten Tulevaisuushaaste (syksy 2009) 7. Satakunta Unelmaa Foorumi SUF ( ) 8. Taustaselvitys pitkäaikaistyöttömien satakuntalaisten tulevaisuuskuvista (kevät 2011) 9. Satakunta 2035 Hyde Park ( ) 10. Sinitinttikisa (2011) 8
9 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Taustaselvityksistä esiin nouseva näkemys Kokoavana ajatuksena esiin nousi hyvä elämä, joka nousee satakuntalaisten tarpeista. Aineiston perusteella hyvä elämä koostuu viidestä asiakokonaisuudesta: Toimeentulo (työ- ja elinkeinoelämä, koulutus ja tutkimus) Terveys Lähimmäiset ja yhteisö (yhteishenki, kansainvälisyys, median välittämä kuva) Hyvä elinympäristö (luonnon- ja rakennettu ympäristö, asuminen, turvallisuus, harrastukset ja kulttuuri) Sujuva arki (palvelut, yhteisten asioiden hoito, liikenne ja viestintäyhteydet) Näkökulma haastaa uudella tavalla. Maakuntasuunnitelma hallinnollisesta dokumentista satakuntalaisten yhteiseksi tahdonilmaukseksi ja tavoitteiksi maakunnan kehittämisestä Tuo kansalaisen näkökulman vahvasti näkyviin ja samalla haastaa kansalaiset konkreettisesti mukaan satakunnan kehittämiseen Keskeisiä tavoitteita tulevaisuuskäsikirjalle: On selkeä, käytännönläheinen ja toteuttamiskelpoinen kokonaisuus Innostaa satakuntalaisia maakuntansa kehittämiseen ja parantaa yhteishenkeä 9
10 Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 OSA 3 Työpajojen kautta käsikirjaluonnokseksi 10
11 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Työpajoissa näkemys täsmentyi ja syveni Tehtävänä oli pohtia nykytilaa, 2035 tavoitetilaa ja toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Työpajoissa kiteytyi kolme hyvän elämän vahvistamisen kannalta keskeistä osa-aluetta: Ympäristön puhtaus, luonto ja niistä nousevat osaamisen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin mahdollisuudet Kannustavan yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen mukaan lukien kansainvälisyys, syrjäytymisen ehkäiseminen ja terveelliset elämäntavat Tarve hakea uusia näkökulmia ja toimintamalleja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja rakenteiden järjestämiseen sekä yhteisten asioiden hoitoon mukaan lukien asuinympäristön ja liikenneyhteyksien kehittäminen Yhteenvetona taustamateriaaleista ja työpajoista syntyi tulevaisuuskäsikirja 2035 luonnos Nykytila 2011 Tulevaisuudenkuva 2035 Silta nykytilasta tulevaisuuteen keskeisiä osa-alueita vahvistavilla tehtävillä Puhdasta elinvoimaa Kannustavaa yhteisöllisyyttä Ihmislähtöisiä ratkaisuja 11
12 Satakunta 2011 Satakunta saa toimeentulonsa teollisuudesta ja maa- ja metsätaloudesta Merellisyys, metsät, joet ja viljelyalueet antavat leimansa maakunnallemme ja muodostavat monipuolisen luonnonympäristön. Vesistöjen osalta suojelussa on parantamisen varaa, joskin suunta on ollut oikea. Teollinen perinteemme on vankka ja teknologiateollisuus merkittävin työllistäjä. Nykyisiä vahvoja aloja on useita: metalli, koneenrakennus, kemia, energia, elintarvikeketju, metsä, meriteollisuus sekä elämys- ja tapahtumatuotanto. Ulkomaankauppa on merkittävässä roolissa hyvinvointimme kannalta. Rajojen merkitys taasen on vähenemässä ja siksi verkostoituminen on menestymisen ehto. Yrittäjähenkisyys on vahvaa erityisesti pohjoissatakuntalaisena piirteenä. Työllisyys on kohtuullinen, joskin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat isoja ongelmia. Toisaalta pula osaajista näkyy jo nyt hyvinvointialoilla ja teollisuudessa. Maakuntamme syntyvyys on kuolleisuutta pienempi, mutta tilannetta paikkaavat paluumuuttajat ja maakunnan ulkopuoletta muuttavat opiskelijat. Maakuntamme koulutusmahdollisuudet ovatkin melko monipuolisia ja korkeakoulutusta on onnistuttu vahvistamaan. Satakunta voisi olla vielä houkuttelevampi uusille yrityksille. Maakuntabrändi on hukassa ja ylipäätään kehittämiseen voisi suhtautua pitkäjänteisemmin ja paremmin koko maakunta huomioiden. Yhteispeli on parantunut, mutta politiikka näyttäytyy riitaisena Yhteisten asioiden hoidossa yhteispeli on parantunut, mutta maakuntamme politiikka näyttäytyy silti vielä riitaisena. Luottamuspulaa on ja kehityshankkeita saattaa jäädä toteutumatta. Kaavoitus ei ole sekään ongelmaton aihe. Porin ja Rauman yhteistyö ja sen puute puhuttavat maakunnassa samoin keskuskaupungin suhde lähiympäristöönsä ja maakunnan reuna-alueisiin. Tilannetta ei helpota jatkuva muutospaine hallintorajoissa. Hallintosektorien rajat haittaavat palveluiden järjestämistä ja tuovat ristiriitoja päätöksentekoon. Samalla avoimuus ja demokratia kärsivät. Asukaslähtöisyyttä ja lähidemokratiaa, esimerkiksi kylien ja kaupunginosien roolin vahvistamista, on viime aikoina korostettu, mutta käytännön tasolla satakuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon ja keskusteluun on ollut melko vähäistä. Yhteisöön ja yhteistyöhön vaikuttaa myös miten Satakunnan asioita käsitellään mediassa. Tämä puhe on usein koettu negatiiviseksi. 12 Yhteistyö kyllä onnistuu satakuntalaisilta, muttei ehkä tule luonnostaan. Paremminkin vasta, kun se on välttämätöntä. Toisten asioihin puuttumisen kynnys on korkealla. Toisaalta vahva talkooperinne on tekemässä paluuta ja yhteisöllisyyden merkitys näyttäisi olevan kasvussa, mikä näkyy kyläyhteisöjen ja paikallistapahtumien vahvistumisena. Ulkomaalaisten osuus Satakunnan väestössä on suhteellisesti pieni ja maahanmuutto on usein työperäistä. Toiset pitävät monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä mutkattomana piirteenä kun taas toiset eivät sitä oikein ympäristöstään tunnista. Terveydestä huolehtimisessa alkaa pikku hiljaa korostua yksilön vastuu. Satakuntalaiset jakautuvat terveydestään huolehtiviin ja sitä laiminlyöviin. Ehkä nuoret ovat hieman laajemmin valmiita huolehtimaan omasta terveydestään. Terveydenhoito on liiaksi keskittynyt seuraamusten hoitoon ja liian vähän ennaltaehkäisyyn. Terveys ei myöskään ole juuri esillä työelämän piirissä. Terveysasioihin vaikuttavat myös väestön ikääntyminen, pitenevä eliniän odote ja ilmastonmuutos. Satakunnalla on myös elintarviketeollisuuden ja ympäristöteknologian kautta hyvät mahdollisuudet tukea terveyttä. Asuminen on edullista mutta palveluissa ja yhteyksissä on parantamista Satakunnassa on edullista asua. Kohtuulliset välimatkat helpottavat erilaisten työn, vapaa-ajan ja asumisen yhdistelmien luomista. Täällä on myös turvallista, vaikka esimerkiksi tulvariski Kokemäenjoessa on todellinen. Paikalliset kulttuurija harrastusmahdollisuudet ovat moninaiset. Julkishallinon kyky ylläpitää hyvää elinympäristöä näyttäisi heikkenevän. Myös julkisten rakennuksien kunto on paikoin erittäin huono. Satakunnassa alueelliset erot ovat suuret mutta ne eivät ole erityisesti kasvaneet. Palveluiden saatavuus on monin paikoin heikentynyt ja terveydenhuoltoa pidetään puutteellisena. Yhteydet sisämaahan, pääkaupunkiseudulle ja maailmalle voisivat olla paremmat. Tietoliikenteessä on paljon katvealueita ja puutteita. 12
13 Puhdasta elinvoimaa Satakunta 2035 Satakunnan luonto ja vedet ovat puhtaita. Asukkaat, yritykset ja julkinen sektori ottavat toiminnassaan huomioon elinympäristön puhtauden. Säiden ääri-ilmiöt on huomioitu alueiden suunnittelussa ja Kokemäenjoen tulvariski on hallinnassa. Teollisuus on uudistunut ja kehittänyt uusia eri alojen yhdistelmiä. Kehityksen ansiosta teknologia- ja kemianteollisuuden osaaminen ja merkitys ovat säilyneet vahvoina. Elantomme tulee edelleen suurelta osin maakuntamme rajojen ulkopuolelta. Hyvin verkostoituneet yrityksemme menestyvät kansainvälisessä kilpailussa ja kasvumarkkinoilla. Ajatelemme globaalisti ja toimimme paikallisesti. Biotalous ja energia ovat maakuntamme kärkialoja, joiden korkeatasoinen tutkimus ja kehitys yhdistyvät laadukkaaseen prosessiosaamiseen ja vientiin. Biotaloudessa puhtauden ja terveyden brändimme tunnetaan laajasti, ja yhdistetään ruoka- ja vesiosaamiseen. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uudet lajikkeet ovat entisestään lisännet Satakunnan merkitystä ruuan tuottajana ja jalostajana. Maatilayritysten ympärille on rakentunut monipuolinen yritysverkosto tarjoamaan palveluita sekä oman alueen asukkaille että koko maakunnalle. Lähiruokakonseptia hyödynnetään laajasti. Kuluttajina arvostamme ja käytämme puhdasta lähiruokaa. Energia-alan tukijalkoina ovat ydin- ja uusiutuva energia. Satakunta tunnetaan edelleen meri- ja turvallisuusteollisuudesta. Yhä useampi saa elantonsa elämys-, tapahtuma- ja luontomatkailusta sekä hyvinvointipalveluista. Koulutusjärjestelmää on kehitetty niin, että se vastaa maakunnan elikeinoelämän tarpeita ja sitouttaa sitä kautta opiskelijoita jäämään satakuntalaisiksi ja käyttämään osaamistaan Satakunnan hyväksi. Kansainvälinen koulutustarjonta on keskittynyt kärkialoille ja Satakunnassa opiskelu on suosittua. Satakunta houkuttelee kärkialojensa sekä puhtauden, asumismukavuuden ja turvallisuuden brändillä asukkaita muualta Suomesta ja ulkomailta. Opiskelijalle asettuminen Satakuntaan on houkutteleva vaihtoehto. Kannustavaa yhteisöllisyyttä Haluamme ottaa vastuuta itsestämme ja yhteisöstämme. Yhteisinä arvoinamme vaalimme tasa-arvoa, suvaitsevuutta, heikommista välittämistä, yhteistyötä ja sovittelua. Osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon on luontaista. Vahva yhteisöllisyytemme tukee hyvinvointia. Erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset osallistuvat ja otetaan aktiivisesti mukaan yhteiseen toimintaan. Sukupolvien ja 13 kulttuurien välinen vuorovaikutus on vireää. Yhdessä tehdyt tapahtumat ja asiat yhdistävät. Yrittäjähenki on vahvaa koko Satakunnassa. Myös nuoret ja ikäihmiset ovat aktiivisia ja väliinputoajia tai passiivisia on vähän. Kansainvälisyys on arkipäivää. Muualta maakuntaan muuttaneet sulautuvat joukkoon mutkattomasti. Terveyteen ja terveellisiin elämäntapoihin panostaminen ja niistä keskustelu ovat arkipäivää. Esimerkiksi johtajat ovat kiinnostuneita työntekijöidensä hyvinvoinnista ja terveydestä, ja vastavuoroisesti terveys on valtti työmarkkinoilla. Ihmislähtöisiä ratkaisuja Asumisen edullisuus ja sen monipuoliset vaihtoehdot ovat maakuntamme vahvuuksia. Satakuntalainen asuminen on tilavaa ja luonnonläheistä. Myös kaupungeissa on persoonallisia ja viihtyisiä asuinalueita. Oman asuinalueen kulttuuriperintö tunnistetaan ja sitä arvostetaan. Kylät, lähiöt ja kaupunginosat ovat profiloituneet vahvistaen omia erityispiirteitään ja vetovoimaansa. Asumisyhteisöjä on syntynyt paitsi sukujen, myös uudenlaisen yhteisöllisyyden ja samanhenkisyyden varaan. Asuinympäristöjä hoidetaan yhdessä, mikä vahvistaa myös turvallisuuden tunnetta. Luonto alkaa usein melkein kotiovelta ja yhdessä hoidetut puistot, leikki- ja urheilukentät lisäävät asuinviihtyvyyttä ja liikunnan mahdollisuuksia. Yhteiset tilat ja julkiset rakennukset ovat monipuolisesti yhteisön käytössä. Satakuntalaisen asumiseen yhdistyy saumattomasti ekologisuus: luonnonmukaiset materiaalit, kierrätys, jätteiden hyötykäyttö ja energiatehokkuus sekä paikallinen energiantuotanto. Julkinen päätöksenteko ja palvelujen järjestäminen lähtevät asukkaiden tarpeesta ja osallisuudesta. Hallinnolliset raja-aidat eivät estä palvelujen tasaarvoista toteutumista. Paikallisdemokratian vahvistumisen myötä on kasvanut myös asukkaiden vastuu omasta ympäristöstään ja palveluistaan. Peruspalvelut tuotetaan yhteistyöllä jossa ovat mukana kansalaiset ja järjestöt sekä yksityinen ja julkinen sektori. Uudet teknologiat edistävät sujuvaa arkea, ja mobiili- ja verkkopalvelut ovat kattavat. Peruspalvelut kuuluvat kaikille, mutta ne voivat toteutua eri tavoin eri puolilla maakuntaa. Osa palveluista kulkee pyörillä lähemmäs asiakkaita. Yhden luukun periaate erilaisissa palveluissa on parantunut. Satakunnasta pääsee helposti maailmalle pyörillä, raiteilla ja lentäen. Maakunnan sisällä joukkoliikenne toimii vilkkaimmilla reiteillä ja kimppakyydit ja kutsutaksit huolehtivat autottomien liikkumisesta kun joukkoliikenne ei kannata. Ekoautot valtaavat maanteitä, työmatkat sujuvat usein myös pyöräillen. Käytössämme on ajanmukaiset tietoliikenneyhteydet. Ne helpottavat mukavasti myös monipaikkaisen asumisen järjestämistä. 13
14 Puhdasta elinvoimaa Puhdas luonnonympäristö Siisti rakennettu ympäristö Kärkialat biotalous ja energia Puhdas ruoka ja juomavesi ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISIKSI TEHTÄVIKSI JA TEKIJÖIKSI Otetaan puhtaus osaksi Satakunta-brändiä. Panostetaan kärkialoina energiaan ja biotalouteen (käsittäen niiden koko tuotantoketju osaajien koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä valmistuksen kautta myyntiin ja markkinointiin sekä palveluliiketoiminnan kehittämiseen). Tehdään maakuntamme tunnetuksi puhtaan ruoan ja veden osaamisesta ja tehdään niistä menestyviä vientituotteita. Tehdään lähi- ja luomuruoasta osa helppoa ja tavallista arkea. Julkaistaan lähiruokakeittokirja ja jaetaan se koteihin. Kehitetään lähiruoan jakelukanavia yhteistyössä. Puhtaus heijastuu hyvän elämän osa-alueisiin monin tavoin. Se vaikuttaa toimeentuloon, hyvään elinympäristöön ja terveyteen. Sitä ei kannata nähdä vain luonnonympäristön saasteettomuutena, vaan myös vastuullisuutena, siisteytenä ja puhtautena rakennetussa ympäristössä, tuotannossa ja arjen toiminnassa. Puhtauden kautta arkemme laatu paranee ja syntyy edellytyksiä elinkeinoelämämme menestykselle, eli elinvoimalle. Siksi on syytä keskittyä vahvistamaan maakuntamme puhdasta elinvoimaa puhtaudesta moninaisena elinkeinotoimintana nousevaa toimeentuloa. Puhtauden ja sen taustalla olevien kestävän kehityksen tavoitteiden ympärille rakentuu teollisuutemme ympäristöteknologiaan nojaava tulevaisuuden menestys. (Biotalous on se osa taloutta, joka luo kasvua ja työpaikkoja biologisten resurssien kehittämisestä, jalostamisesta ja käytöstä, ymäristöllisesti kestävällä tavalla. - EU Komissaari Maire Geoghegan-Quinn) Huomioidaan ilmastonmuutoksen myönteiset ja kielteiset vaikutukset kuten kasvanut Kokemäenjoen tulvavaara ja uusien lajikkeiden hyödyntäminen. Varaudutaan ajoissa muutoksiin. Pidetään rakennettu ympäristö hyvässä kunnossa. Ylläpidetään maakunnan luonnon puhtautta ja ryhdytään toimiin mikäli se on likaantunut. Kerätään roska päivässä, kierrätetään, lajittellaan. Tehdään puhtauden vaaliminen ja ekologisuus helpoksi. Toteuttajina voisivat olla esim. maakuntaliitto, kehittämisyhtiöt, kunnat, kaupungit ja yhdistykset, taloyhtiöt, asuinalueiden isännöitsijät ja yhdistykset, työnantajat, julkisten tilojen ylläpitäjät, matkailu- ja elämysyrittäjät 14
15 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Myönteisyys Terveydestä huolehtiminen Yrittäjähenki Kansainvälisyys ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISIKSI TEHTÄVIKSI JA TEKIJÖIKSI Kannustetaan myönteisesti toisiamme. Otetaan itse vastuuta itsestämme ja muista ihmisistä. Nostetaan esiin myönteistä puhetta ja yhteistyön hedelmiä. Tuetaan nuoria koulunpenkiltä opiskeluun ja sieltä työelämään. Tarjotaan ammattiin koulutetuille nuorille työllistymistakuu. Luodaan harjoitteluohjelmia, jotta osaajat kiinnittyvät maakuntaan jo opintovaiheessa ja nuoret työllistyvät. Saadaan nuoret osaajat sitoutumaan Satakuntaan. Tutustutaan kotiseutuumme, Satakuntaan, oppitunneilla, luokkaretkillä ja aktiviteettipäivinä. [Entä työpaikoilla esim. kuntien väliset vastavuoroiset tykypäivät?] Järjestetään tilaisuuksia ja tapahtumia, jotka murtavat kansainvälisyyden toteutumisen esteenä olevat raja-aidat. Otetaan vastuu hyvinvoinnistamme ja nostetaan terveyden teemoja ja tietoa terveydestä esiin yhteisillä areenoilla. Kannustamisella luodaan pohjaa hyvälle myönteiselle vireelle maakunnassamme. Sen vahvistuminen näkyy myös maakuntamme ulkopuolelle ja lisää vetovoimaisuutta. Yrittäjähenkisyys, kansainvälisyys ja yhteisöllisyys nostetaan itsestäänselvyyden asemasta kehittämisen kohteeksi. Seurauksena hyvän elämän elementit vahvistuvat ja pystymme antamaan enemmän lähimmäisille ja yhteisölle. Yhteisöllinen vastuunkanto ja välittäminen saavat meidät jaksamaan paremmin töissä ja vapaa-ajalla, ja entistä harvempi putoaa kärryiltä. Pystymme yhtenäisinä paremmin kohtaamaan tulevat haasteet: entisestään kovenevan liike-elämän kansainvälisen kilpailun ja vähenevät yhteiskunnalliset resurssit. Kehitetään Poriin elämysteollisuuden ja kulttuuriyrittäjyyden sekä taiteen ja kulttuurin keskittymä, jolla on tiivis yhteys maakunnan taide- ja kulttuurialan koulutukseen, työllistävyyteen ja ympäröiviin kuntiin. Lisäksi keskittymässä on tiloja julkisille kulttuuripalveluille, kulttuuri/taide-yhdistyksille ja taidekasvatukselle. Toteuttajina voisivat olla esim. maakuntaliitto, kehittämisyhtiöt, kunnat, kaupungit ja yhdistykset, taloyhtiöt, asuinalueiden isännöitsijät ja yhdistykset, työnantajat, julkisten tilojen ylläpitäjät, matkailu- ja elämysyrittäjät 15
16 Ihmislähtöisiä ratkaisuja Asuminen ja turvallisuus Palveluiden tuotanto ja yhteisten asioiden hoito Arjen yhteydet ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISIKSI TEHTÄVIKSI JA TEKIJÖIKSI Vahvistetaan olemassa olevia kyliä ja kaupunginosia asukaslähtöisestiniiden profiilia korostavalla rakentamisella ja varmistetaan luonnossa liikkumisen, harrastamisen ja työn mahdollisuudet asumisen yhteydessä. Haetaan ennakkoluulottomia ratkaisuja tuoda palveluita lähelle myös keskustaajamien ulkopuolella kuten pyörillä toimivat palvelut, palvelujen yhdistäminen, kyläsairaanhoitajat ja -poliisit. Sitoudutaan käyttämään ja kehittämään niitä. Haetaan erilaisia palveluiden kehittämisen ratkaisuja, kuten julkisten rakennusten laaja hyödyntäminen yhteisön tarpeisiin. Vahvistetaan yhteisvastuullisuutta koko kylä kasvattaa - periaatteen mukaisesti. Nämä asiat liittyvät hyvän elämän sujuvaan arkeen ja hyvään elinympäristöön. Laadukkaat palvelut ja arjen infrastruktuuri tukevat myös yleistä hyvinvointia ja terveyttä. Siksi me haemme asumisen, turvallisuuden, palveluiden tuotannon, yhteisten asioiden hoidon ja arjen yhteyksien ylläpitoon ja kehittämiseen uusia ratkaisuja ihmislähtöisyyttä ja osallistumista painottaen. Näin kannamme yhdessä vastuun sujuvan arjen toimivuudesta ja järjestämisestä. Se on omien sekä yhteisön ja yhteiskunnan resurssien kohdentamista ja käyttöä. Siihen osallistumme me kaikki yksilöinä, päätöksentekijät, viranomaiset, järjestötoimijat ja elinkeinoelämä. Toteuttajina voisivat olla esim. maakuntaliitto, kehittämisyhtiöt, kunnat, kaupungit ja yhdistykset, taloyhtiöt, asuinalueiden isännöitsijät ja yhdistykset, työnantajat, julkisten tilojen ylläpitäjät, matkailu- ja elämysyrittäjät 16
17 Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 OSA 4 Tehtävänanto tulevaisuusseminaarille 17
18 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Tehtävänanto ryhmille 1. Kommentoidaan lyhyesti jos tarvetta on nykyhetken ja 2035 tilanteen näkemyksiä. 2. Pohditaan konkreettisia tehtäviä, joiden kautta satakuntalaiset sitoutuvat ja osallistuvat hyvän elämän tulevaisuuden rakentamiseen. Oman organisaation näkökulmasta Satakuntalaisen (asukkaan) näkökulmasta Muita taustahuomioita: Rakennettava silta nykyhetken ja tulevaisuuden välille on tarkoitus olla konkreettinen. Siksi se esitetään tekemisen ja tehtävien muodossa eikä tyypillisinä hallinnollisina linjauksina. Tulevaisuuskäsikirja tarjoaa tarvittavan näkemyksen myös hallinnollisen tekemisen ohjemuoraksi. Keskeiset ohjaavat taustakysymykset ovat: Miten Satakunnan tasolla voimme rakentaa ja vahvistaa hyvän elämän edellytyksiä? Mitä tekemällä rakennamme sillan nykyhetkestä kohti tulevaisuutta? Tulevaisuuskäsikirjan yleisönä ovat kaikki satakuntalaiset. Tarkoituksena on herättää kiinnostus ja innostaa osallistumaan. Lopullisessa Satakunnan tulevaisuuskäsikirjassa tehtävät on silta on kirjoitettu joko tarinaksi tai sitten erillisiksi tehtäviksi riippuen siitä, minkälaisia kokonaisuuksia syntyy. 18
19 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Eväitä tehtävien laatimiseen Minkälaisia tehtävät voisivat olla? Tehtävät ovat sellaisia, että niiden tekeminen aloitetaan heti tai lähitulevaisuudessa. Niiden kesto voi olla lyhyt tai useita vuosia. Tehtävät rakentavat joko pienenä askeleena, pienten askelten sarjana tai suurena harppauksena siltaa kohti tässä tulevaisuuskäsikirjassa nähtyä tulevaisuudenkuvaa. Syntyykö suurempia tehtäviä tai tehtäväkokonaisuuksia? Miten oma organisaationi voisi sitoutua? Voisimmeko suorittaa jonkin tehtävän tai tukea jonkin tehtävän suorittamisessa? Voisiko olla jotain pieniä tehtäviä? => Yksittäinenkin asia voi olla hyvä. Tehtävät voivat olla jo tehtävien asioiden vahvistamista ja syventämistä, tai yhdistelyä. Tehtävät voivat olla myös täysin uusia sisällöltään ja toimeenpanijoiden osalta. Tehtävät eivät saa olla ristiriidassa muiden käynnissä olevien toimenpiteiden kanssa. Turhaa päällekkäisyyttäkin kannattaa välttää, mutta se ei ole kynnyskysymys. Keskeistä on, että tässä tulevaisuusseminaarissa syntyisi sellainen tehtäväpaketti, jolla on satakuntalaisten toimijoiden tuki. 19
20 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Millä tasoilla tavoitteita voi edistää? Esimerkkejä Globaali Itämeren alue Valtakunnan alue Lounais-Suomen alue Satakunnan alue Yksittäiset kunnat ja kaupungit Kylät ja kaupunginosat Työpaikat Järjestökenttä Luokkahuoneet Perheet 20
21 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Ketä tehtävät voivat koskea? Esimerkkejä siitä, ketä tehtävät voisivat koskea: Kuntalaiset Perheet, Naapurustot, Kylä- ja kaupunginosayhteisöt, Kunnat Yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt Oppi- ja tutkimuslaitokset Viranomaiset ja julkiset kehittämisorganisaatiot Järjestösektori Kirkot Kansanedustajat, kunnallispoliitikot ja puolueet Media 21
22 Juhlaseminaari Kommentointi- ja ideointiryhmien aikataulutus Aikataulu Tulevaisuuskäsikirjaluonnoksen kommentointi ryhmissä Ryhmät Siirtyminen osoitettuihin ryhmätyöpaikkoihin Luonnoksen nykytila- ja 2035 kuvaukset: kommentit Luonnoksen tehtäväosuus: kommentit, ideat, täydennys Oman organisaation näkökulma -Minä satakuntalaisena -näkökulma Työryhmien näkemyksen yhteenveto ja täydentäminen Siirtyminen yhteiseen seminaaritilaan Ryhmätyön purku Ryhmien vetäjät Loppuyhteenveto Aluekehitysjohtaja Heikki Juurinen, Satakuntaliitto 22
23 Tulevaisuuskäsikirja 2035 Tulevaisuuskäsikirjan teemat Hetki kommenteille 23
24 Transforming strategies Yhteystiedot Capful Oy Y-tunnus PL 35, Teknobulevardi 3-5 Puh VANTAA Fax
Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Hyvä elämä Satakunnassa
Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Hyvä elämä Satakunnassa LUONNOS 4.10.2011 Juhlaseminaarin osallistujien käyttöön Aika ajoin on syytä pysähtyä pohtimaan yhteisömme asioita hieman pidemmällä tähtäimellä.
LisätiedotSatakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!
Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.
LisätiedotTransforming. strategies. Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 Työpajat
Transforming strategies Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 Työpajat Taustaselvitysten esittely, niistä esiin nouseva näkemys ja työpajatyön tehtävänanto Siikainen, Rauma ja Kokemäki 23. 25. elokuuta
Lisätiedottulevaisuutta. Minkälainen sinä toivoisit Satakuntamme olevan vuonna 2035? Mitä
Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 Aika ajoin on syytä pysähtyä pohtimaan yhteisömme asioita hieman pidemmällä tähtäimellä. Siten voi nähdä suurempia linjoja ja rakentaa pitkäjänteisesti mielekästä tulevaisuutta.
LisätiedotSatakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035
Aika ajoin on syytä pysähtyä pohtimaan yhteisömme asioita hieman pidemmällä tähtäimellä. Siten voi nähdä suurempia linjoja ja rakentaa pitkäjänteisesti mielekästä tulevaisuutta. Minkälainen sinä toivoisit
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotPerustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotMaakunnan suunnittelujärjestelmä
Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava
LisätiedotSatakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto
Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotMonialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
LisätiedotMikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotSATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN SATAKURSSI -HANKE
SATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN SATAKURSSI -HANKE Ohjausryhmän kokous 28.9.2017 TKI-FOORUMIT 2018 Sidosryhmien ajankohtaiset näkymät teemaan liittyen ALUE-ENNAKOINNIN TEEMAFOORUMIT
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
Lisätiedot- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.
Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen
LisätiedotPUHDASTA ELINVOIMAA TKI-FOORUMI Satakuntaliitto
PUHDASTA ELINVOIMAA TKI-FOORUMI 3.5.2018 Satakuntaliitto Kehittämisteemat Satakunnan Maakuntaohjelma 2018-2021 Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Toimintalinja 2 PUHDASTA ELINVOIMAA Yrittäjyys
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotSATAKUNTALIITTO 1 (5) The Regional Council of Satakunta
SATAKUNTALIITTO 1 (5) Kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle Näkemyksiä kuntien kuulemisesta, selvitystä Satakunnan erityispiirteistä ja arvioita Satakunnan reuna-alueiden ja työssäkäyntialueisiin kuulumattomien
LisätiedotEnergia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto
Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.11.2016 Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1
LisätiedotKeski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotRauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
LisätiedotOSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin
OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA Maarita Mannelin www.pohjois-karjala.fi/pokat2021 HYVINVOIVAT JA TERVEET IHMISET Tiedolla johtaminen Varhainen tuki, toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen Kulttuuri, liikunta
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotRaaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1
Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä
LisätiedotMenestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotLähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus
Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotStrategian viimeistelyn askeleet
Strategian viimeistelyn askeleet Valtuustoseminaari 2.11.2017 Uuden strategian luonnos esiteltiin valtuustoseminaarissa 2.11. ja strategialuonnosta työstettiin seminaarissa osallistujien kesken. Valtuustoseminaarin
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotAjankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotLaaja hyvinvointi osana tulevaisuuden kunnan hyvinvointijohtamista
Laaja hyvinvointi osana tulevaisuuden kunnan hyvinvointijohtamista Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliitto Puhujat: Vesa-Pekka Leino, sivistysjohtaja, Eurajoen
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotMaakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotKittilä puhdasta kultaa. Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto
Kittilä puhdasta kultaa Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto 20.8.2018 Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto hyväksyi Kittilän kuntastrategian 20.8.2018 Kyseessä on kunnan ensimmäinen,
LisätiedotLAPPI- SOPIMUS
LAPPI- SOPIMUS 2018-2021 Arktisesti muotoiltu yhteinen tahtotila Saavutettavuus 21.3.2017 Päivän ohjelma 3/21/2017 Tilaisuuden ohjelma Aika: 21.3.2017 9.30-15.00 Paikka: Rovaniemi, Hotelli Cumulus Pohjanhovi
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotEnnakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.
Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun
LisätiedotSATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN JOHTORYHMÄ
SATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN JOHTORYHMÄ 3.10.2017 TKI-FOORUMIT 2018 Sidosryhmien ajankohtaiset näkymät teemaan liittyen ALUE-ENNAKOINNIN TEEMAFOORUMIT Foorumien tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu-
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotYhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,
LisätiedotVesistöt ja maakunnallinen kehittäminen
Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa
LisätiedotMAAKUNTAINFO. Pirkanmaa. Leena Tuunanen
MAAKUNTAINFO Pirkanmaa Leena Tuunanen Sisällysluettelo Dia 1 ja 2: Yleistä Pirkanmaan maakunnasta Dia 3: Maakuntien tunnuslukuja. Dia 4-5: Pirkanmaan kuntien tunnuslukuja Dia 6: Maakunnan väestörakenne
LisätiedotLapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen
1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
Lisätiedotammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.
LAUSUNTO 1 (5) Uudenmaan liitto toimisto@uudenmaanliitto.fi Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Viite: Lausuntopyyntö 14.6.2010 KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011-2014, LUONNOS Lausunnonantajasta Asunto-,
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA
SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikyselyn tulosten tiivistelmä helmikuu 2017 Satakuntaliitto vastaa
LisätiedotMegatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?
Esitelmä 25.1.2018 Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka 2025 -visiotyössä? Demos Helsinki Aleksi Neuvonen @leksis Megatrendit...ovat pitkäkestoisesti yhteiskuntaa muokkaavia, tyypillisesti
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA
SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
Lisätiedot