Siunattua Pääsiäistä!

Transkriptio

1 4 5 H U H T I K U U R A D I O L Ä H E T Y S T Y Ö N L E H T I Kännykällä myös medialähetystä s. 18 Piispa Kaarlo Kalliala: Ei pääsiäistä ilman pitkäperjantaita s. 7 Parastoo Poortaheri kertoo Jeesuksesta lapsille farsiksi s. 10 Siunattua Pääsiäistä!

2 P ä ä k i r j o i t u s Ylösnousemus uuteen elämään Jokin aika sitten tapasin ranskalaisen kristillisen radioaseman johtajan ja papin. Hän pahoitteli, että monetkaan papit eivät usko Kristuksen ylösnousemukseen. Heidän sydäntään ei valaise pääsiäisaamun kirkkaus vaan mielen täyttää ihmisviisaus ja epäily. Opetuksen kärki on taittunut, kun on vaiettava siitä, mistä ei voi puhua. Järki ei suostu näkemään sitä, mikä uskon silmin näyttäytyy mahdollisena ja on koko kristillisen uskon perusta. Suomessa Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten seurakuntien hengellistä työtä tekevistä työntekijöistä 89 prosenttia uskoi vakaasti siihen, että Jeesus on noussut kuolleista. Kahdeksan prosenttia piti sitä todennäköisenä ja yksi prosentti ei uskonut siihen olenkaan. Niin ikään yksi prosentti piti sitä epätodennäköisenä, yksi ei osannut sanoa. Vuotta aikaisemmin tehdyssä tutkimuksessa 69 prosenttia niin sanotuista tavallisista suomalaisista piti Jeesuksen ylösnousemusta vähintään todennäköisenä. Vakaasti siihen uskoi 38 prosenttia suomalaisista. Epätodennäköisenä ylösnousemusta piti 17 prosenttia. Yksitoista prosenttia ei uskonut siihen ollenkaan ja neljä prosenttia ei osannut sanoa. Raamatun ydinsisältö on kuvaus Kristuksesta ja hänen persoonastaan, teoistaan, puheistaan, kärsimyksestään, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Evankeliumien lisäksi sekä Pietari että Paavali toteavat, että Jeesuksen ruumiillinen ylösnousemus on kristinuskon keskeisin kysymys ja opin kulmakivi. Uskontunnustuksen toisen uskonkappaleen mukaan Jumala antaa itsensä Kristuksessa astumalla ihmisen asemaan ja ottamalla kantaakseen tämän kuorman ja helvetin. Samalla ihminen saatetaan osalliseksi Jumalan iankaikkisesta elämästä. Matti Korpiaho Tähän lehteen antamassaan haastattelussa Turun piispa Kaarlo Kalliala sanoo, että kipu, kärsimys ja kuolema ovat oikeita turmiovaltoja, joihin pääsiäisen sanoma on paras lääke. Luterilaisen uskonkäsityksen mukaan Jumala on antanut Kristuksen ihmiselle lahjaksi. Lahja löydetään, kun huomion keskipisteessä ovat Kristuksen sovintokuolema ja ylösnousemus. Tämä kaikki on tapahtunut, jotta ihminen tulisi osallisiksi hänessä olevasta pelastuksesta. Kristus-lahjan etsiminen ja löytäminen synnyttää, ravitsee ja vahvistaa uskoa. Se tarjoaa uskolle jotakin, johon tarttua. Uskon vuoksi ihmisessä tapahtuu hengellisesti se, minkä evankelistat kertovat tapahtuneen Kristuksessa pääsiäisaamuna. Ihmisessä toteutuu turmiovaltojen kuolema ja ylösnousemus uuteen elämään. Usko tekee hänestä kristityn, koska hän omistaa Kristuksen. Martti Luther ilmaisee tämän sanomalla, että sinun omasi on Kristuksen elämä, opetukset, teot, kuolema, ylösnousemus ja kaikki, mitä hän on, hänellä on, mitä hän tekee ja voi. Jeesuksen ylösnousemusta pidetään kynnyskysymyksenä myös määriteltäessä kristikunnan rajoja. Hänen ainutlaatuisuutensa erottaa kristinuskon kaikista muista maailmanuskonnoista. Siksi sanoma Kristuksen rististä, ylösnousemuksesta ja herruudesta on vietävä kaikkien ihmisten ulottuville. Siunattua pääsiäistä! Juha Auvinen lähetysjohtaja juha.auvinen@sansa.fi R e p l i i k k i Kun toisen astia on puoliksi täynnä, niin toisen voi olla puoliksi tyhjä. Totta ainakin toinen puoli, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Mutta kun oikeasti ei voi olla puoliksi kristitty ja puoliksi pakana. Leena Punkari Leena Punkari Piirros Aura Karjalainen I k k u n a 2 2 on on radiolähetystyön aika aika

3 Lähde 4-5/ Pääkirjoitus Repliikki Ikkuna 3 Uutisia 4 Uutisia Tukevasti yhdessä Mukana missiossa 5 Kevätkeräys Uutisia 6 Lähteellä Rukous 7 Haastattelu Piispa Kaarlo Kalliala muistuttaa, ettei pääsiäistä voi olla ilman pitkäperjantaita. U u t i s i a LÄHDE Kotimaantyön arkea ja juhlaa Yhteyspäivässä Kauhajoella 9 Uutisia Ruudun takaa: Iranilainen Parastoo Poortaheri kertoo lapsille farsiksi Jeesuksesta satelliittitelevisiokanavalla, SAT-7 Parsissa. Kristitty tv-kasvo ja luennoitsija Nick Pollard korostaa elokuvien välittämiä maailmankuvia, koska ne muokkaavat nykyisin merkittävästi ihmisten käsityksiä Kuuntelijat ja katselijat antavat palautetta 14 Hämmentävä Juudas Iskariot 15 Kuukauden lähetysteksti: Kristus on ylösnoussut 16 Haastattelu Evankeliumin aaltojen apulaisjohtaja Enkeleda Hebibasi haluaisi perustaa Albaniaan kristillisen päiväkodin. 17 Laajakaista Lehdessämme 30 v. sitten 18 Media nyt Matkapuhelinviestinnän huikeasta kehityksestä 19 Kirje kentältä Raili Tapio kirjoittaa Kroatiasta. Elämän värit 20 Kesäpäivien ohjelma: Jumala on turvamme emme pelkää 21 Putiikki 22 SANSAn radio-ohjelmat ja -taajuudet: Raamattu kannesta kanteen Lähetysaika 23 Lähde mukaan Tapahtumakalenteri 24 Takasivun juttu Pötönvaaran lähetyspiirin vetäjän Maila Kauton mielestä on hyvä, että Ilomantsin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta ja SANSAsta käy kylillä vieraita. FEBC:n vuosikokouksen osallistujat Kambodžan toimitalon edessä Phnom Penhissa. Punapaitainen SANSAn ulkomaisen työn johtaja Timo Reuhkala takimmaisena vasemmalla, vieressään FEBC:n johtaja Gregg Harris Yhdysvalloista.. Lisää verkkoja Aasian isojen kielten alueille Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) ulkomaisen työn johtaja Timo Reuhkala sanoo, että oli Far East Broadcasting Companyn (FEBC) vuosikokouksessa Kambodžassa verkostoitumassa lisää ja kertomassa SANSAn työstä. Aasia on Timo Reuhkalalle tuttua aluetta jo Luterilaisen maailmanliiton (LML) ajoilta. Sittemmin SANSAvuosina hän on käynyt neuvonpidossa Intian ja Kiinan lisäksi useammissa Kaakkois-Aasian maissa. Tällä kertaa muun muassa aikataulu oli sellainen, että Reuhkala saattoi osallistua kansainvälisen radiolähetysjärjestö FEBC:n vuosikokoukseen. Toisaalta kävi niin, ettei FEBC:n kansainvälisessä toimistossa tutkijana työskentelevä SANSAn lähetystyöntekijä Eila Murphy voinut päällekkäisyyksien takia Eila Murphy Apulaisjohtaja Luke Cheng ottaa alkusyksystä vuodeksi vastuulleen FEBC:n kansainvälisen toimiston. FEBC FEBC-Kambodžan (FEBCambodia) johtaja Samoeun Intal emännöi FEBC:n vuosikokousta kotimaassaan. Phnom Penhiin matkata. Yleensä hän käy vuosikokouksissa. Vuosikokouksen teemaksi oli valittu: Siunatkoot Jumala meitä, ja palvelkoot häntä kaikki maan ääret. (Ps. 67:7,8) Aihe oli Murphyn mukaan tänä vuonna tarkoituksella raamatullinen. Suurkaupunkityössä etsitään vaihtoehtoja - Opin paljon uutta FEBC:sta ja sen työstä. Tutustuin moniin uusiin ihmisiin ja moniin aikaisempaa paremmin, Reuhkala kertoo. Yksi SANSAn tuoreimmista, vuonna 2010 aloitetuista tukikohteista on Naiset toivon lähteellä khmeriksi, joka on Kambodžan pääkieli. Sen toimittaa ja radioi FEBC:n Krusa-FM, jonka lähetyksiä voi nykyisin halutessaan kuunnella 60 prosenttia kambodžalaisista. Jälkihoitotyöstä vastaa SANSAn toinen suuri kansainvälinen yhteistyökumppani, radiolähetysjärjestö TWR. FEBC - Sain Kambodžan-työstä tuoreen raportin. Keskustelimme myös SAN- SAn Indonesia- ja Kiina-projekteista asianomaisten kanssa, Reuhkala jatkaa. Lisäksi hän heitteli verkkoja. - Kerroin, että pyrimme lisäämään suurkaupunkityötämme, joten etsimme lisää tuettavia isoja kieliä ja kaupunkikohteita Aasiasta. FEBC on perustettu toisen maailmansodan ollessa lopuillaan, vuonna 1945 Yhdysvalloissa. Mutta sen kansainvälinen toimisto (FEBC International) sijaitsee nykyisin Singaporessa, jonne se siirrettiin vuonna FEBC on nimittäin keskittynyt Aasian evankelioimiseen. Singaporen toimistoa perustamassa ollut ja alusta saakka johtanut filippiiniläinen Carlos Pena siirtyy uusin tehtäviin elokuun lopussa. FEBC:n kansainvälisenä johtajana toimii näillä näkymin sitten vuoden apulaisjohtaja Luke Cheng, joka ei kuitenkaan muuta Yhdysvalloista Aasiaan. Timo Reuhkala, Eila Murphy ja Leena Punkari Carlos Pena johti FEBC-Filippiinejä ennen kuin aloitti FEBC:n kansainvälisenä johtajana Singaporessa. FEBC on radiolähetystyön aika 3

4 SANSA ja TWR uusivat yhteistyösopimuksensa Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) ja sen suurin kansainvälinen yhteistyökumppani TWR solmivat uuden kolmivuotisen yhteistyösopimuksen huhtikuun alkupuolella Bratislavassa Slovakiassa. Sopimuksessa määritellään ne medialähetystyön alueet, joissa järjestöt toimivat yhdessä vuosina on radiolähetystyön aika Osapuolet sitoutuvat tasavertaisina kumppaneina edistämään maailmanlähetystä julistamalla evankeliumia, opettamalla Raamattua ja tukemalla kristillistä elämää sähköistä mediaa käyttäen. Sopimus kattaa siinä määritellyn yhteistyön sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vuonna 2011 SANSA kustantaa kristillisiä radio-ohjelmia TWR:n kautta 30 kielellä Aasiassa ja Afrikassa. TWR (Trans World Radio) on vuonna 1954 perustettu, maailman suurin radiolähetysjärjestö. Sillä on käytössään yli kanavaa ohjelmien välittämiseksi eri puolilla maailmaa. Ohjelmia radioidaan 220 kielellä yli 160 maahan. Yhteistyökumppaneita järjestöllä on yli 40 maassa. SANSA ja TWR ovat toimineet yhteistyössä vuodesta Uuden sopimuksen allekirjoittivat TWR-Euroopan nelipäiväisen partnerikokouksen yhteydessä TWR-Euroopan kansainvälinen johtaja Felix Widmer ja SANSAn lähetysjohtaja Juha Auvinen. Mediamaailma mullistuu nopeasti Tämänvuotisessa TWR:n partnerikokouksessa käsiteltiin median vaikutusta nuoriin. Maailman väestöstä alle 25-vuotiaita on kolme miljardia. Heistä 1,8 miljardia on alle 15-vuotiaita. Erityisesti esillä olivat internet ja yhteisöllinen eli sosiaalinen media, kuten esimerkiksi Facebook ja Twitter. Nuoria mediankäyttäjiä partnerikokouksessa edustivat muun muassa TWR-Romanian palveluksessa työskentelevät Raluca Bozga ja Alina Balanescu. Juha Auvinen SANSAn ja TWR:n yhteistyösopimuksen allekirjoittivat TWR-Euroopan kansainvälinen johtaja Felix Widmer ja SANSAn lähetysjohtaja Juha Auvinen Bratislavassa Slovakiassa. Kristillisen mediatyön tulee olla siellä, missä median käyttäjät ovat, kokouksessa todettiin vuotiaiden mediankäytöstä tehdystä tutkimuksesta selviää, että heistä 75 prosenttia ei sanojensa mukaan voisi elää ilman internetiä. Esimerkiksi Facebookista on tullut virtuaalinen maa, jossa elää yli 500 miljoonaa aktiivikäyttäjää. Heistä puolet käyttää Facebookia joka päivä. Yhdellä käyttäjällä on keskimäärin 130 Facebook-ystävää. Kännykän omistaa 1,6 miljardia alle 30-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista. Nopeasti muuttuvassa mediamaailmassa monet tekevät sisältöjä monille. Viestintä ja yhteydenpito ovat monensuuntaista, nopeaa ja tiivistä, ja se tapahtuu monen eri viestintävälineen kautta. Perinteisestä katsojasta ja kuuntelijasta on tullut yhteistyökumppani. Viestimet mukana muutoksissa Viestimet luovat rajoja ylittäviä yhteisöjä, joihin kuuluminen on tärkeää. Nämä yhteisöt ja niissä välitettävät sisällöt vaikuttavat ihmisten arvomaailmaan ja käyttäytymiseen. Yhteisölliset mediat ovat tämän ajan keskustelupiirejä ja kansanliikkeitä. Hyvänä esimerkkinä tästä on internetin ja muun median merkitys alkuvuoden Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tapahtumissa. Kirkko on määritelmänsä mukaisesti yhteisö, jossa sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Yhteisöllisyyttä tukevat mediat ovat Jumalan meille antamia välineitä, joita tulee rohkeasti ottaa käyttöön hänen valtakuntansa työssä, kokouksessa innostettiin. (Lähde) Hannu Vierimaa VARAINHANKINTA T U K E V A S T I Y H D E S S Ä Minäkö lahjakas tuskin Kahdesti olen löytänyt itseni sairaalan sängyltä, yhdistettynä erilaisiin piippaaviin laitteisiin. Letkuja tulossa kehooni ja menossa. Olen sairastunut vakavasti. Siinä maatessani olen havahtunut tajuamaan, miten suurta lahjaa ovatkaan monet itsestään selvinä pidetyt asiat. Vasta menettäessään jotain tajuaa, miten onnellisessa asemassa oikeastaan on ollut. Ei ole huomannut kiittää Jumalaa kyvystä ajatella, nähdä ja esimerkiksi kävellä niin, ettei jokainen askel hakkaa päätä hajalle tai hengitys pyri salpautumaan. Harvoin tulee myöntäneeksi sitäkään, että olemme Jumalan luomuksia, lahjoja lähipiirillemme. Raamattu osoittaa, että elämällämme on tarkoitus. Se on ennen kaikkea tekoja, mutta toki myös sanoja. Nykyarjessa tekomme huutavat voimakkaammin kuin sanamme jopa niin, ettei ympärillämme kuulla sanojamme. Tekomme huutavat arvovalinnoistamme ja yllykkeistämme. Olli-Pekka Jalovaara opastaa toisinaan nettiradion hyödyntämisessä, vapaaehtoisena. Jokaisella on paikka maailman evankelioimisessa. Takuuvarmasti. Miettiessään omaa vapaaehtoistehtäväänsä on hyvä muistaa, miten paljon olemme saaneet. Se kaikki on annettu meille käytettäväksi. Oma palvelupaikka voikin olla lähempänä ja huomaamattomampi kuin alkuun ajatteleekaan. Olet seniori tai juniori niin monen alan osaajille löytyy tehtäviä. Erityinen rukouksemme Radiolähetysjärjestö Sanansaattajissa (SANSA) on, että löytäisimme uusia käsiä ja jalkoja vapaaehtoisiksi. Ajankohtainen tarve on muun muassa viestinnän, grafiikan, valokuvauksen, nettisivujen tai tietotekniikan asioiden kanssa työskennelleistä konkareista. Usein talkootyöt hoituvat kotoa käsin. Rukoillen sinulle johdatusta. Ota yhteyttä, jos kiinnostut. Lähetä sähköpostia, niin kerron mahdollisuuksista ja erilaisista viestintäprojekteista tarkemmin. Jokaisella on työsarkaa Jumalan isossa palapelissä rukoilijana, lahjoittajana tai vapaaehtoistyössä. Kukin iloiten omalla tavallaan ja paikallaan. Usko Peltonen, Jalasjärvi Kanssasi yhteisessä missiossa, Ilkka Kastepohja ilkka.kastepohja@sansa.fi M I S S I O S S A Lähetystyö on tuttua jo kotoa. Kristillisen medialähetystyön merkitys valkeni kuitenkin vasta viime vuosituhannen lopulla. Farsinkielinen radiopastori Tony Estaidi oli Seinäjoella kertomassa islamilaisista ja heidän opistaan tietoa, joka ei kaikki saanut levitä edes julkisuuteen. Sain sysäyksen lähteä tukemaan radiolähetystyötä. Pääsin sitten seurakunnan edustajaksi Radiolähetystyön kesäpäiville Turkuun, vuotta en muista. Siitä ruveten olen käynyt Kesäpäivillä kai joka kesä. Olen tykännyt niistä väkimäärä on sen verran pieni, ettei mahdotonta hulinaa pääse syntymään. SANSAn jäseneksi liityin noin vuosi sitten. Tukeni olen ohjannut nimikko-ohjelmien radioimiseen farsin, darin, heprean ja arabian kielillä Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Keski-Aasian muslimialueille tai Venäjän paikallisohjelmiin.

5 Kristillisillä tv-ohjelmilla eväitä elämään -keräys RADIOLÄHETYSJÄRJESTÖ SANANSAATTAJAT Arabimaiden lapset elävät levottomuuden ja epävarmuuden keskellä. Myös Keski-Aasian maissa lapset kasvavat sodan ja väkivallan ilmapiirissä. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien kevätkeräyksen tuotolla tuetaan satelliittitelevisioyhtiö SAT-7:n arabian- ja farsinkielisiä lastenohjelmia. SAT-7 on turvallinen kasvukumppani. Kristillisten ohjelmien äärellä lapset voivat levähtää ja unohtaa hetkeksi ympäröivän todellisuuden. Myös monet vanhemmat, uskontoon katsomatta, jättävät lapsensa hyvillä mielin SAT-7:n pariin. SAT-7 Kids on arabiankielinen kristillinen lastenkanava, joka toimii 24 h/vrk. Farsinkielinen SAT-7 Pars lähettää lastenohjelmia joka päivä. Haluan nähdä lapset onnellisina ja kertoa heille Jeesuksesta, sanoo farsinkielisten lastenohjelmien koordinaattori Parastoo Poortaheri. Lahjoitustili: Viite: e Turvallisten, toivoa tuottavien lastenohjelmien tarjoaminen yhdelle lapselle maksaa vain yhden euron vuodessa. 50 eurolla voimme viedä SAT-7:n kristilliset ohjelmat 50 lapsen kotiin. Lahjoita Suoralahjoitus verkossa Lahjoituspuhelin p ,23 + pvm/puhelu ' Keräyslupa Manner-Suomi OKH717A, voimassa , myönnetty , Etelä-Suomen lääninhallitus. Kesäpäivillä kuullaan, mitä radiolla on saavutettu Intiassa Intialaiset kuuntelevat radiosta myös kristillisiä ohjelmia. Radio välittää sekä evankeliumia että tietoa, joka auttaa taistelussa köyhyyttä vastaan, kertoo piispa Nelson Lakra Evankelis-luterilaisesta Gossnerkirkosta. Piispa Nelson Lakra vierailee Radiolähetystyön kesäpäivillä Savonlinnassa kesäkuuta. Kesäpäivien toisena ulkomaisena pääpuhujana on radiolähetysjärjestö TWR-Intian johtaja George Philip. Yli 1,2 miljardin asukkaan Intia on monikulttuurinen maa, jossa puhutaan yli 1 600:aa kieltä tai murretta. Vaikka maa on nouseva talousmahti, kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee jatkuvasti. Koillisintialaisessa Jharkhandin osavaltiossa toimiva Evankelis-luterilainen Gossner-kirkko tekee työtä niin koulutuksen, elinolojen kohentamisen, terveyden- ja taloudenhoidon kuin ihmisten hengellisen rohkaisunkin puolesta. Piispa Nelson Lakran mukaan kirkon kokonaisvaltainen lähestymistapa näkyy myös sen radio-ohjelmissa. Koska maassa on paljon kieliä, myös radio-ohjelmia on tehtävä monilla kielillä. Evankelis-luterilainen Gossner-kirkko tuottaa ohjelmia kharian, kurukhin ja mundarin kielillä. Moni alueen asukas kertoo tutustuneensa kristinuskoon ja Jeesukseen juuri radioohjelmien seurauksena. Radio palvelee myös lukutaidottomia Radio on tärkeä viestintäväline maassa, jossa on miljoonia lukutaidottomia. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) on tukenut Intiassa tehtävää kristillistä radiotyötä vuodesta SANSA kustantaa ohjelmia 16 vähemmistökielellä. Ohjelmat ovat intialaiskristittyjen toimittamia, ja ne tuottaa TWR-Intia yhteistyössä paikallisten kirkkojen, kuten Gossner-kirkon kanssa. Tuorein SANSAn tukemista ohjelmista on tamilinkielinen naistenohjelma. Se on tällä hetkellä ainoa tamilinaisille heidän omalla kielellään tehtävä ohjelma. Tamilin kieltä puhuu yli 60 miljoonaa ihmistä Intiassa, Sri Lankassa ja Singaporessa. Eräs kuuntelija kertoo: Marko Pihlajamaa TWR-Intian johtaja George Philip ja Evankelis-luterilaisen Gossner-kirkon piispa Nelson Lakra uudistivat järjestönsä ja kirkkonsa yhteistyösopimuksen New Delhissä viime syksynä. Läsnä oli myös SANSAn edustajia. - En voi käydä kirkossa, koska kylässämme ei ole kirkkoa eikä minulla ole lupaa mennä naapurikylään. Annatte ohjelmassa hyödyllisiä neuvoja. Opetuksenne pienten lasten ruokkimisesta ja kuumeisten lasten hoitamisesta olivat hyviä. Myös sanomanne siitä, kuinka nainen voi olla vastuullinen vaimo, oli hyvin tärkeä minulle. Nyt Savonlinnaan, ensi vuonna Forssaan Tämänvuotisten Radiolähetystyön kesäpäivien järjestäjinä Savonlinnassa kesäkuuta ovat Savonlinna- Säämingin seurakunta, Savonlinnan kristillinen opisto ja SANSA. Päivien teemana on Jumala on turvamme emme pelkää. Pääosin Savonlinnan seurakuntakeskuksessa ja Tuomiokirkossa pidettävillä Kesäpäivillä on tarjolla lähetysaiheisia tilaisuuksia, raamattuopetusta, musiikkia ja rukousta. Varsinaisen pääohjelman ohessa järjestetään lapsille ja varhaisnuorille omaa ohjelmaa. Äskettäin varmistui, että ensi vuonna Radiolähetystyön kesäpäivät järjestetään Forssassa Ne toteutetaan yhteistyössä Tammelan rovastikunnan kanssa, johon Forssan ja Tammelan lisäksi kuuluvat Humppila, Jokioinen, Ypäjä ja Somero. (SANSA, Lähde) on radiolähetystyön aika 5

6 Lähteellä Jeesus, syntien sovittaja Matti Korpiaho Viimeisellä ehtoollisella olivat läsnä niin Juudas ja Pietari kuin kymmenen muutakin opetuslasta. Silti Jeesus oli tavallaan kaiken keskellä yksin. Hän oli ainoa, joka tiesi tulevan. Rukous Olemme viettäneet paaston aikaa. Viimeistä viikkoa ennen pääsiäistä kansanomaisesti kutsumme piinaviikoksi. «Tämän sanottuaan Jeesus lähti opetuslapsineen Kirdoninpuron toiselle puolelle. Siellä oli puutarha, ja Jeesus ja opetuslapset menivät sinne.» ( Joh. 18:1) Evankeliumi johdattaa meidät Getsemanen puutarhaan, josta alkaa varsinainen Jeesuksen tuskien taival. Meitä ohjataan pohtimaan sovituksen suurta merkitystä. Myös petkuttaja ja kieltäjä valmistautuvat pääsiäiseen. Samalla saamme pohtia omia sisäisiä vaikuttimiamme: miksi ja miten seuraamme Jeesusta? Kaksi Jeesuksen opetuslasta saa merkittävän paikan. Juudaksen tunnemme kavaltajana ja Pietarin kieltäjänä. Ehkä synnin olemus kiteytyy juuri näiden kahden asenteissa. Nämä miehet seuraavat Jeesusta aivan lähellä tutulle rukouspaikalle, yrttitarhaan, kuten Martti Luther sen kauniisti ilmaisee. Juudaksen aikeet tiedämme tarkemmin, koska hän oli päättänyt kavaltaa Jeesuksen. Pietari vain halusi nähdä, mitä Mestarille tapahtuu, mutta luonteen heikkous johdatti hänet ansaan ja kieltämään Herransa aivan kuten Jeesus oli edeltäkäsin sanonut. Juudaksen tie Juudaksen asennoituminen on jotenkin tuttu. Hänen nimensä mainitaan monissa petkutuksissa. Hän on malliesimerkki siitä, miten läheistä ihmistä petetään, ja tulee siksi hyvin lähelle jokaista meitä petettyinä ja petkuttajina. Hiljaisella viikolla on syytä pysähtyä miettimään sitä tietä, joka johtaa Jeesuksesta luopumiseen ja kieltämiseen. Juudas oli yksi kahdestatoista opetuslapsesta. Hän oli seurannut Herraa alusta alkaen. Ulkoiset ja sisäiset edellytykset olivat kaikilla heillä samanlaiset, ja kuitenkin Juudassa tapahtui salattu sisäinen sydämen luopuminen Jeesuksesta. Luther puhuu Juudaksesta jalona ja lahjakkaana miehenä. Hänellä oli erityinen virka hoitaa opetuslapsijoukon yhteistä taloutta. Hän palveli Jeesusta, kuten muutkin. Viimeisellä aterialla Jeesus pesi hänen jalkansa aivan kuin muidenkin jalat. Juudas sai osakseen samaa rakkautta ja huolenpitoa kuin Ristinsä kullakin, sanotaan. Vaivansa, koristuksensa, uskonsa tunnus. Ethän anna päästää irti. Siitä ainoasta, Leena Punkari muutkin opetuslapset. Jeesus puhutteli häntä rakkaasti toivoen Juudaksen sydämen lämpenemistä. Juudaksen sydämessä oli tapahtunut salainen ja sisäinen muutos. Paha oli saanut vallan hänen sydämessään. Vain Jeesus tiesi sen, ja siksi evankeliumissa on ilmaistu tämä lyhyesti: «Saatana meni häneen. Jeesus sanoi hänelle: Mitä aiot, tee se pian!» ( Joh. 13:27) Jeesus tiesi pahuuden kypsyneen Juudaksen sydämessä siihen pisteeseen, että sen oli tultava näkyviin. Synti onkin sellaista, joka alkaa salaisesti sydämessä ja kypsyy, kunnes sen seuraukset tulevat näkyviin. Kun tämä tapahtumaketju lähtee ihmisessä liikkeelle, sitä on vaikea pysäyttää. Kun Jeesus oli luovutettu Pilatukselle, Juudas tuli tuntoihinsa ja sanoi: «Tein väärin, kun kavalsin viattoman veren.» (Matt. 27:4) Niinpä Juudaksenkin kohdalla tämän tien tuli kypsyä loppuun saakka. Luther sanoi tästä tiestä: «Sillä sinä olet sitten totisesti huomaava kuinka myrkylliset, raatelevaiset ja terävät kynnet sen alla piilevät, jos ne tarpaisevat sinut kiinni, niin olet (jos ei Jumala erinomaisella tavalla sinua auta) peräti hukassa.» oikeasta rististä, Herra! Aamen Thiago Braz de Almeida Pietarin tie Pietarin tie oli toisenlainen, mutta olemukseltaan sama. Hän kielsi Jeesuksen juuri pyhänä yönä, yrttitarhassa vietetyn rukoushetken jälkeen. Pietaria vaivasi väärä varmuus jumalasuhteesta. Hän oli aina valmis kaikenlaisiin palveluihin, olemaan eturivissä ja näkyvällä paikalla. Kuuluihan Pietari opetuslasten pieneen sisäpiiriin, ja hänelle oli luvassa taivasten valtakunnan avaimet. Rohkeus vei hänet kulkemaan Jeesuksen perässä sinne, minne hän ei enää kuulunut. Hän halusi ehkä tukea Jeesusta sillä tiellä, joka Jeesuksen oli kuljettava yksin. Pietarilta oli vielä salattu, että Jeesus kulkee ristin tien yksin ja yksin kantaa kaikkien synnit. Vain Jeesus on sovittaja ja lunastaja. Kukaan ei voi häntä seurata tai tukea lunastustyössä. Pietarinkin oli jäätävä vain katselijan rooliin. Uteliaisuus vei hänet erään toisen opetuslapsen kanssa ylipappi Kaifaan pihaan saakka seuraamaan tapahtumia. Tämä toinen opetuslapsi (todennäköisesti evankeliumin kirjoittaja, Johannes) kirjasi tapahtumat Kaifaan sisäpihalla. Näin Pietarin elämän ehkä yksi vaikeimmista vaiheista tuli kirjatuksi Raamattuun ikuisiksi ajoiksi kertomaan, miten parhainkin voi langeta ja kieltää Herransa. Pietari tosin sai armon palata itkien ja katuen syntiään sekä uudistaa uskon suhteen Herraan. Tämän saman asian toistuminen myös meidän ajassamme järkyttää, jos kuulemme palavan uskon haaksirikosta. Evankeliumiteksteistä saa sellaisen vaikutelman, että Juudas valmistautui pitkään ja antoi Saatanalle tilaisuuden raapaista häntä. Pietarin tilanne yllätti ja varmaan hän itsekin itkien hämmästyi, miten tässä nyt näin kävi. Eihän hänen pitänyt kieltää Herraansa. Molempien sydämessä kuitenkin tapahtui sama ketjureaktio: Sielunvihollinen sai vallan. Pietarin herättämiseen tarvittiin kukko ja Jeesuksen rakastava sielunhoidollinen katse (Luuk. 22:61 62). Tie taivaaseen Martti Luther puhui ahtisaarnoissaan vaarasta menettää herkkä omatunto Jumalan sanan edessä: «Sentähden opi nyt tästä oikein tuntemaan ja arvostamaan syntiä! Jos tahdot seurata omaa sydäntäsi sekä perkeleen ja maailman esimerkkiä, niin se muka on vallan mitätön asia ja ilman mitään merkitystä, että rikot avioliittosi, harjoitat huoruutta, seuraat voitonhimoasi. Niinpä nähdään, että ken joutuu sellaiseen kiusaukseen, hän ei saa tehdyksi niin paljon syntiä, ettei hän enempää haluaisi.» Neuvoksi Luther antaa kehotuksen: «Ole varuillasi, eläkä vapaaehtoisesti antaudu semmoiseen vaaraan: rukoile Jumalalta Pyhää Henkeä avuksesi, että sinä Hänen apunsa kautta varjelisit itsesi synnistä, niinkuin olet Öljymäestä suuren hyödyn itsellesi saavuttanut.» Luther jatkaa vielä tästä samasta aiheesta saarnaamalla: «Tätä hyvää esimerkkiä tulee meidän ahkerasti tarkastaa ja siten hyväksemme käyttää, että meillä on hyvä omatunto ja että elämme oikeassa jumalanpelossa, emmekä unhota rukoilla, että Jumala pysyttäisi meitä sanassansa, hallitsisi meitä Pyhällä Hengellänsä ja varjelisi meitä synnistä. Sillä jos tämän unhotamme, pikku seikasta, joka halvalta näyttää, niin voi siitä suuri ja surkea kurjuus seurata.» Jeesus tahtoo varjella vaaroissa ja erityisesti ihmisten sydämen asennetta. Hän rukoili Jumalaa, että «varjelisit heidät pahalta» ( Joh. 17:15). Tästä kaikesta Jeesus on meidät vapahtanut ja avannut tien taivaaseen. Minun ja sinun syntien vuoksi hän kärsi ristin yksin, että meillä olisi rauha Jumalan kanssa. Apostoli Paavali puki tämän asian meille tuttuun jakeeseen: Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta. Mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut meidät vapaiksi (Room. 3:23 24). 6 on radiolähetystyön aika

7 Piispa Kaarlo Kalliala kertoo harrastuksekseen katselun. Hän toivoo voivansa katsella asioita arjen läpi ja antaa olemisen, ilmiöiden ja ihmisten tulla näkösälle. Loppujen lopuksi se on sitä, että kerran saa katsella kasvoista kasvoihin. Taustalla Turun tuomiokirkon kuorissa R. W. Ekmanin maalaman freskon ylösnousemusta kuvaava osa. Piispa Kaarlo Kalliala kutsuu kohtaamiseen ja vuoropuheluun Monen muun asian ohella Turun piispa Kaarlo Kalliala (58) ammentaa tehtäväänsä kokemuksestaan merimiespappina Rotterdamissa vuosina Sieltä tarttui mukaan muun muassa arkisen olemisen ja kohtaamisen arvostus. - Kohtaaminen ja vieraanvaraisuus, Raamattu ja irrallisuuden teologia olivat siellä vuorovaikutuksessa. Raamattu on täynnä irrallisuutta, jossa ihmiset tunnistavat toinen toisessaan ihmisen. Ja aina heidän keskellään on joku kolmas. Siitä välittyy tapa, jolla Jumala, itse Kristus, näkee ihmiset. Kokemus on kuin Mamren tammistossa, jossa tulijat saivat kokea olevansa tervetulleita. - Väittäisin, että tämä on yksinkertainen olemisen malli, jolla on vahvat juuret. Sillä on merkitystä, mitä tämä tapahtuma viestii. Jaettaessa tapahtuu sangen suuria asioita. Ortodoksista ilmaisua käyttäen siinä tapahtuu lähimmäisen sakramentti. Siinä ollaan toinen toiselleen Kristus. Olen nähnyt, että tämä on totta, Kalliala pohtii. Jumalalla hyvää annettavaa - Kirkko on ihmisiä ja koko ihmiskuntaa varten. Siksi tehdään lähetystyötä. Siksi Jumala tuli ihmiseksi, Kalliala sanoo ja viittaa pienoisevankeliumiin ( Joh. 3:16). - Jumalalla on jotakin hyvää annettavanaan maailmalle, ja kerromme siitä. Kallialan mielestä on tavattoman kiinnostavaa, että ihmiset kysyvät, onko tällä ja tällä asialla tekemistä kristillisen uskon kanssa. Tämä ohjaa lukemaan Raamattua ja tunnustuskirjoja. - Esimerkiksi kysymys kelpaanko minä mihinkään on jotenkin sama kysymys kuin että kuinka löytäisin armollisen Jumalan. Viime kädessä on kyse siitä, että kelpaanko vuorovaikutukseen. Jumala asettui maailman ja meidän kanssamme vuorovaikutukseen tulemalla ihmiseksi. - Kysymys kuuluu, miten minä asetun vuorovaikutukseen Jumalan kanssa tuntematta häpeää. Ukko-Paavo Ruotsalainen muotoili pyynnön: Mua häpeästä säästä. Miten on mahdollista, että Jumala säästäisi häpeältä, estäisi häpäisemiseltä ja nostaisi kunniaan. Syntiä, syyllisyyttä, kuolemaa ja häpeää seuraa sovitus. Kristus vie minut kunniaan. Keskustelu kuuluu kirkkoon Kaarlo Kalliala oppi lapsuudenkodissaan arvostamaan keskusteluja ja tekemään ajatuskokeita. Hänen mielestään kiinnostavaa keskustelua on se, että yritetään yhdessä päästä eteenpäin ja etsitään parempaa. Hengellinen keskustelu on hänestä mielenkiintoista. Eri tehtävissään Kalliala on korostanut vuorovaikutuksen ja viestinnän merkitystä. Hän perusti Rotterdamin merimieskirkon Johtoloisto-lehden ja päätoimitti Turun arkkihiippakunnan palkittua Tuore oliivipuun lehti -julkaisua sen perustamisesta piispaksi valintaansa asti. Hän on toiminut kolumnistina Yleisradion ohjelmissa ja julkaissut useita kirjoja. Mediamaailma on kirkkomme ensimmäistä Facebook-piispaa lähellä. Hänen mielestään media on enemmän ja enemmän olemisen tapa ja paikka, nykyajan maitolaituri, jossa ihmiset kohtaavat ja ovat vuorovaikutuksessa. Kalliala painottaa, että kirkossa tulee ylläpitää avointa ja kriittistä keskustelua. Kirkon tosi ykseyteen riittää, mutta myös vaaditaan, että voidaan kokoontua yhteiseen jumalanpalvelukseen. Siellä saarnataan sanaa, lauletaan virsiä, rukoillaan ja tunnustetaan uskoa. Voidaan myös edellyttää, että yhdytään yhteiseen uskontunnustukseen. - Meidän pitäisi olla tyytyväisiä erilaisuuteen. Meidät on kaikki kutsuttu eri tavoin. Katsokoon kukin omaa tietänsä ja vaellustansa. Ei ole turhempaa kuin se, että yritämme tehdä toisista samanlaisia kuin minä itse olen. Riitely heikentää kirkkoa sisäisesti, sitä että pystyisimme elämään yhdessä ja toisiamme kunnioittaen. - Se, että usko voi vallata ihmisen Pasi Leino on hyvä asia. Ihmisellä saa olla uskonnollisia kokemuksia. Mutta kokemusten jumalointi estää näkemästä, että muillakin on kokemuksia, ja että niistä voi keskustella. Kun kansa kaikkoaa kirkosta, ja on havaittavissa etääntymistä eri ryhmien välillä, on pyrittävä etsimään yhteistä tietä eteenpäin. - Se, että viisikymmentätuhatta kastettua kristittyä jättää kirkon, on kirkon jakautumista. Kirkon jäsenmäärän lasku liittyy yleiseen länsimaiseen tilanteeseen. En kuitenkaan pitäisi mahdottomana, että kristillinen usko alkaisi kiinnostaa ihmisiä. Se edellyttää, että kirkko näyttäytyy kristillisen uskon edustajana eikä vain kulttuuri-instituutiona, ja heijastaa uskonnollista uskoa. Silloin ihminen haluaa olla kristitty ja kuulua kirkkoon, Kalliala uskoo. - Piispan tehtävä on pitää laumansa koossa, yrittää yllyttää esimerkiksi sanoittamaan se, miksi tehdään niin hyvää työtä. Emme saa aina intuitiivisesti, vaistonvaraisesti kiinni siitä, että työn mielekkyys tulee olemisesta Jumalan asialla. Kirkolla on tehtävä tässä ja nyt. Pääsiäinen, taivaan ilotanssi Jo vuosien ajan Kalliala on pitänyt pitkäperjantain Kristuksen kuolinhetken hartauden ja pääsiäisyön messun keskiaikaisessa Turun Pyhän Katariinan kirkossa. Siellä hän lukee kirkkoisä Johannes Krysostomoksen ( ) pääsiäissaarnan ja rukoilee varhaiskirkon pääsiäisrukouksen, jossa sanotaan muun muassa oi pääsiäinen, oi taivaan ilotanssi. Aivan erityinen oli pääsiäinen kolme vuotta sitten. Pojanpoika Julius syntyi pääsiäispäivänä. Kun tämän äiti osallistui pääsiäisyön messuun synnytyksen jo käynnistyttyä, Kaarlo-appi sai ehtoollisen jakaessaan sanoa teidän puolestanne annettu ja vuodatettu. Se oli herkkä hetki. Kalliala pohtii, ettei kestäisi pitkäperjantaita ilman pääsiäistä. Mutta pääsiäistä ei voi olla ilman pitkäperjantaita. - Pitkäperjantaina pitää pysähtyä, mutta en jaksa olla siinä liian kauan. Sen ohittaminen ei kuitenkaan missään tapauksessa vetele. - Mitä vanhemmaksi tulen, sitä raskaammin suhtaudun kipuun ja kärsimykseen. Nuoren ihmisen illuusio, ettei kuolema ole osa maailmaani, on karissut. Kipu, kärsimys ja kuolema ovat oikeita turmiovaltoja, joihin pääsiäisen sanoma on paras lääke, piispa Kaarlo Kalliala sanoo. Juha Auvinen on radiolähetystyön aika 7

8 Yhteyttä ja tietoa medialähetyksestä Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) vuotuinen medialähetystyön koulutus- ja ajankohtaispäivä järjestettiin tänä vuonna Kauhajoella, yhteistyössä evankelis-luterilaisen paikallisseurakunnan kanssa. Yhteyspäivän teema oli Rukous Indonesian puolesta. K o t i m a a n t y ö n a r k e a j a j u h l a a Viikkomessussa jakoivat ehtoollista kirjanpitäjä Pirjo Hyövälti ja kotimaantyön johtaja Marko Pihlajamaa SANSAsta, Kauhajoen vs. kirkkoherra Antti Ala-Opas ja SANSAn lähetystyöntekijä David Ezzine. Kohtaamisia ja kahvittelua Yhteyspäivässä Kauhajoen seurakuntakeskuksessa. Osanottajia oli noin kahdeksankymmentä, joista puolet kertoi tulleensa yli sadan kilometrin päästä ja kolmasosa olevansa läsnä ensimmäistä kertaa. Yhteyspäivään osallistui eri seurakuntien työntekijöitä ja SANSAn pienryhmätoiminnassa mukana olevia. Alkuhartaudessa Kauhajoen seurakunnan lähetyssihteeri Terhi Niemelä käsitteli jakamista: - Suurin virhe on ajatella, että minulla ei ole annettavaa kenellekään. Jumalan olemus on jakaminen. Mitä jakaminen merkitsee tänään? Jouko Ala-Prinkkilä on virkavapaalla Kauhajoen kirkkoherran virasta ja tekee väitöskirjaa uskon ja järjen suhteesta. Kotimaantyön johtaja Marko Pihlajamaa kertoi, että SANSA pyrkii yhteistyökumppaniensa kanssa jakamaan ilosanoman vuoteen 2015 mennessä kahden miljardin ihmisen ulottuville medialähetystyön keinoin ja välinein. Kyse on tällöin lähinnä alueesta Atlantilta Tyynellemerelle, leveyspiirien 10 ja 40 välisellä vyöhykkeellä. Sillä asuu nykyisin suurin osa ihmisistä, jotka eivät vielä tunne Jeesusta. Uskosta ja rakkaudesta Hammaslääkäri-lähetystyöntekijä Leena Sihombing kertoi Indonesiasta vuosikymmenien kokemuksella. SANSAn lähetystyöntekijä-tutkija Eila Murphy esitteli medialähetystyön merkitystä ja uusia saavutuksia, kuten kehitettyä Kauhajoen seurakunnan lähetyssihteeri Terhi Niemelä säesti muita lauluyhtye Octovoxin jäseniä: Sari Valkamaa, Ari Korpelaa, Sakari Panulaa, Markus Malkamäkeä, Arto Leppiniemeä ja Hanna Mäkivierikkoa. Ryhmään kuuluu myös Anu Mäkivierikko. Kansainvälisen radiolähetysjärjestö FEBC:n työyhteydessä mediatutkijana toimivasta Eila Murphysta on kehkeytynyt muun muassa Indonesia- ja Mongolia-asiantuntija. Hän asuu perheineen Jyväskylässä. 8 on radiolähetystyön aika

9 Afrikasta, vaan islamista uskontona. Indonesiahan on myös maailman suurin muslimimaa. - Profeetta Muhammad kielsi kolminaisuuden ja perisynnin. Hänen opetuksensa mukaan ihminen syntyy hyvänä ja tekee syntiä heikkouden seurauksena. - Koraanissa ei puhutakaan mitään pelastuksesta, mutta paljon paratiisista. Koraanissa esitellään kaikki tarpeellinen, miten muslimin voidaan katsoa pääsevän paratiisiin. Myös helvetti on kuvattu yksityiskohtaisesti. U u t i s i a LÄHDE Suomalaisten lähettien määrä väheni jonkin verran Uskosta ja järjestä Kuulolla medialähetystyön ystäviä ja tekijöitä, kuten SANSAn kauhajokelaislähetit David ja Marja-Liisa Ezzine sekä aluesihteeri Arja Asikainen. kriisiradiota apuna mahdollisten luonnonmullistusten keskellä. Sihombingin mukaan Indonesiassa on ollut noin 40 vuotta kestänyt herätyksen aika: kirkkoja on laajennettu ja jumalanpalveluksia lisätty. Nyt kuitenkin islam on nousussa. - Toisaalta monien muslimien kääntymiseen kristityiksi on vaikuttanut, että kristityt ovat rukoilleet kirkkojaan polttaneiden puolesta, eivätkä hautoneet kostoa. Indonesialaisten mielestä uskonnon, jossa on rakkaus, täytyy olla oikea uskonto. Murphykin korosti rakkauden ja välittämisen merkitystä, jonka indonesialaiset voivat kokea muun muassa kristillisten radio-ohjelmien tekemisessä monella heidän äidinkielistään ja kriisiradiotyössä. Ne puhuttelevat. Arabiankielistä kristillistä televisio-, radio- ja internet-työtä pitkään Ranskassa tehnyt SANSAn työntekijä ja muun muassa Kauhajoen seurakunnan nimikkolähetti David Ezzine ei tällä kertaa puhunut esimerkiksi Pohjois- Kauhajoen kirkkoherran tehtävästä virkavapaalla oleva teologian lisensiaatti Jouko Ala-Prinkkilä tekee väitöskirjaa uskon ja järjen suhteesta. Hänen esityksensä ja yleisökeskustelun pohjana olikin Marko Pihlajamaan antama tehtävä: yhdistä lähetyskäsky ja väitöskirjasi aihe. - Mahdoton tehtävä... Mutta olihan se mahdoton alkukirkonkin tilanne: Jeesus antoi oppimattomalle joukolle tehtävän välittää evankeliumin kaikkeen maailmaan, Ala-Prinkkilä lausahti. Sitten Ala-Prinkkilä jakoi Yhteyspäivä-väen porinaryhmiin pohtimaan, mitä kristittyjen uskontunnustus voi herätellä ei-kristityissä lähimmäisissämme. Keskustelu johti porukan miettimään Jumalan kolmiyhteyttä rakkauden käsitteen kautta: Aito rakkaus ei koskaan kohdistu ensisijaisesti itseen! Hammaslääkäri Leena Sihombing oli pitkään lähetystyössä Indonesiassa. Hän asui ja työskenteli Batussa, Jaavan saarella. Arja Asikainen ja Leena Punkari, teksti Ilkka Kastepohja, kuvat Suomalaisia lähetystyöntekijöitä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 742 eri puolilla maailmaa. Tilastotiedot julkaisi Suomen lähetysneuvosto (SLN). Eniten lähetystyöntekijöitä oli Aasiassa, jossa toimi 322 henkilöä. Seuraavaksi eniten työntekijöitä oli Afrikassa, jossa oli yhteensä 186 henkilöä. Euroopassa oli 163 lähetystyöntekijää. Suomella oli lähetystyöntekijöitä vuoden 2010 alussa vielä 820. Lähetystyöntekijöiden määrän väheneminen johtuu suurelta osin Fida International -järjestön työntekijöiden palaamisesta takaisin Suomeen ja eläkkeelle siirtymisestä. Järjestö on myös jättänyt osa-aikaiset konsulttityöntekijät pois lähetystyöntekijätilastoista. Fida International on Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. - Järjestössämme ei ole tapahtunut dramaattista lähetystyöntekijöiden paluuta kentältä, vaan olemme tarkistaneet tilastojamme ja määritelleet työntekijöiden nimikkeitä uudelleen. Ensi syksynä alkavalle Fida Internationalin lähetyskurssille on ilmoittautunut kaksi kertaa tavallista enemmän lähetyskentälle haluavia, kertoo Fidan lähetystoimintojen johtaja Rauno Mikkonen. Lähetystyöntekijöidensä määrää ulkomailla lisäsivät vuodesta 2009 Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Missionuoret Youth With A Mission Finland. SANSA keskittyy medialähetystyöhön Seuraavassa tilastossa on mainittu ensin lähetystyöntekijöiden määrä ja sen jälkeen tilanne Eniten lähetystyöntekijöitä eli 264 (335) lähettää edelleen Fida International. Seuraavina tulevat Suomen Lähetysseura 189 (191), Suomen Evan- Marokkolaissyntyinen David Ezzine toimii arabiankielisessä medialähetystyössä SANSAn lähettämänä ja asuu perheineen Ranskassa, jossa hän johtaa SANSAn Studio Al Morsalia. Loma-aikoina David kalastelee muun muassa kotona Kauhajoella. kelisluterilainen Kansanlähetys 74 (79), Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 41 (39), Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 30 (29) ja Suomen Vapaakirkko 29 ( 29). Alle kaksikymmentä lähettiä lähettävät nykyisin Operaatio Mobilisaatio 19 (22), Missionuoret Youth With A Mission Finland 19 (16), Wycliffe Raamatunkääntäjät 16 (17), Patmos Lähetyssäätiö 14 (14), Kansan Raamattuseuran Säätiö 13 (13), Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat 9 (9), Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland 8 (8), Finlands Svenska Pingstmission 6 (6), Missionskyrkan i Finland 5 (7), Avainmedia 3 (3), Suomen Adventtikirkko 2 (2) ja Suomen Helluntaiystävien Vapaaulkolähetys 1 (1). Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien (SANSA) kohdalla on huomioitava, että pääosa sen työstä on medialähetystyötä sähköisin välinein: muun muassa radion, television ja internetin avulla. Yhteensä kristillisiä ohjelmia välitetään SANSAn tukemana 39 kielellä Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan. Vuoden 2009 tilaston mukaan ulkomaiseen lähetystoimintaan käytettiin Suomessa yhteensä 77,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 lähetystoiminnan taloustilasto valmistuu syksyllä Kristittyjen määrä kasvaa eniten Afrikassa. Seuraavaksi suurinta kasvu on Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa, Oseaniassa ja Pohjois-Amerikassa. Hitainta kasvu on Euroopassa. Suomen lähetysneuvostoon kuuluu eri kristillisistä tunnustuskunnista 31 lähetystyötä tekevää kirkkoa, kristillistä yhteisöä ja lähetysjärjestöä. Lähetysneuvosto on perustettu vuonna (KT/ KLK/SLN/Lähde) SANSAn kuva-arkisto on radiolähetystyön aika 9

10 Parastoo Poortaheri haluaa välittää tv-ruudussa lapsille toivoa ja turvaa Nuoresta iästään huolimatta iranilainen Parastoo Poortaheri (22) on näytellyt ja juontanut lastenohjelmia monta vuotta. Työpaikkana hänellä on kristillisen satelliittitelevisioyhtiön SAT-7:n Pars-kanava. Uusinta ohjelmaa, jossa Parastoo Poortaheri on mukana, on kuvattu puolentoista vuoden ajan Parsin omalla studiolla Limassolissa, Kyproksessa. Kanavan katselijat näkevät iloisen ja puheliaan Parastoon televisioruudussa joka päivä, vaikka kuvaukset tapahtuvat ainoastaan perjantaisin. Työpäiviä onkin viikossa lisäksi vielä neljä, joina Parastoo ahkeroi Nikosian toimistolla. Hän huolehtii, että kanavan jokainen ohjelma on sekunnintarkasti sijoitettu lähetysaikatauluun. Karuselli-nimisessä lastenohjelmapaketissa Parastoo esiintyy kameran edessä alku-, väli- ja loppujuonnon verran. Hän tutustuu esitettävään aineistoon edeltä ja kirjoittaa sen pohjalta juontotekstinsä. Niissä pyritään myös aina huomioimaan ajankohtaiset tapahtumat sekä kulttuuriin liittyvät perinteet ja juhlat. Parastoo alkoi tehdä töitä farsinkieliselle SAT-7 Parsille jo viisi vuotta sitten, ollessaan vasta kuudentoista. Hän kävi juontamassa, kun tarvittiin, ja matkusti aina välillä Keski-Eurooppaan kuvauksiin, koska ohjelman tuottaja asui Hollannissa. Parastoo oli teini-ikäisten näyttelijöiden ryhmässä, joka auttoi kahden ohjelman luomisessa SAT-7 Pars -kanavalle. Ne olivat Friendly eli Ystävällisesti ja Daily Bread eli Jokapäiväinen leipä. Ystävällisesti oli komedia, jossa muutamat persialaiset teinit ajautuivat jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin. Ohjelmassa opetettiin etsimään ongelmiinsa apua Raamatun periaatteista. Jokapäiväinen leipä oli teineille suunnattu keskusteluohjelma, jossa Parastoo ja muut keskustelivat kohtaamistaan haasteista. Jokaiseen jaksoon sisältyi raamattuopetus, joka oli tarkoitettu auttamaan nuoria Iranissa, ja opetukset olivat myös nuorten pitämiä. Molempia ohjelmia valmistui kaksikymmentä jaksoa. Seuraavaksi Parastoo Paulus Hieber Haft Sin -pöytä rakentuu uutenavuotena seitsemän esineen ympärille, joiden nimet alkavat persiankielisten aakkosten s-kirjaimella. Yksi esineistä on usein pyhä kirja: kristityillä Raamattu, muslimeilla Koraani. alkoikin tehdä lastenohjelmia, joista suurin osa tuotettiin Hollannissa. Sekä Arkin kuningas -sarjaan että Kaksosiin sisältyi 52 jaksoa. Uusi vuosi myös maaliskuussa Vuosi vaihtuu SAT-7 Pars -kanavan työntekijöiden kalenterissa yleensä kahteen kertaan: joulu-tammikuun vaihteessa länsimaalaiseen tapaan ja sitten 21. maaliskuuta. Juuriltaan persialaisille viimeksi mainittu on se aidoin ja oikein uusivuosi, nowruz. Islamilaisen ajanlaskun mukaan profeetta Muhammadin maanpaosta on nyt kulunut 1390 vuotta, kun länsimaalaiset viettävät vuotta Tuure Savuoja Damaris-säätiön johtaja Nick Pollard: Elokuvateatteri on aikamme kirkko Englantilaisen Damaris-säätiön johtaja Nick Pollard haastoi Helsingissä pidetyssä Usko ja yhteiskunta -mediaseminaarissa seurakuntia ja järjestöjä hyödyntämään populaarikulttuuria ihmisten tavoittamisessa. Nick Pollard lainasi elokuvaohjaaja Quentin Tarantinoa, jonka mukaan elokuvateatteri on uusi kirkko: ihmiset istuvat riveissä ja edestä esitetään kertomus, jonka välittämät viestit muokkaavat heidän uskomuksiaan ja arvojaan. - Monet ihmiset eivät käy kirkossa, mutta he käyvät elokuvissa. Haluamme auttaa heitä pohtimaan elokuvien K u l t t u u r i Nick Pollard on elokuvien hengellisiä ja moraalisia ulottuvuuksia tutkivan Damaris-säätiön perustaja ja johtaja. Kristitty Pollard on englantilainen televisiokasvo, kirjailija ja luennoitsija. herättämiä hengellisiä ja moraalisia kysymyksiä, jotta he voisivat edetä hengellisessä etsinnässään ja alkaa myös tutkia Jeesuksen elämää ja opetuksia, Pollard totesi. Elokuvien jäsentämiseen ja erittelyyn on olemassa videomateriaalia koulujen, seurakuntien ja median käyttöön. Aineistoon sisältyy pätkiä elokuvasta, kommentteja, kysymyksiä ja hengellinen sovellus elokuvan sanomasta. Kristillisellä Damaris-säätiöllä on esimerkiksi sopimuksi useiden elokuvayhtiöiden kanssa, kuten Icon, Paramount, Pathe ja Walt Disney. Kulttuuri siltana evankelioimisessa Damaris-nimi viittaa Apostolien teoissa mainittuun naiseen, josta tuli kristitty Paavalin julistuksen kautta Ateenassa. Paavali siteerasi oman aikansa populaarikulttuuria: runoilijoita ja filosofeja. Nick Pollard uskoo, että nykyaikana elokuvat ovat se kulttuurin elementti, jonka kautta on helppo lähestyä ihmisiä ja keskustella suurista kysymyksistä. - Lähetystyöntekijät kysyvät aina uudessa paikassa: Millaisia tarinoita tässä kulttuurissa kerrotaan ja voimmeko käyttää evankeliumin välittämisessä heidän tarinoitaan? - Meidän kulttuurissamme tarinoita kerrotaan elokuvien, musiikin, television ja kirjojen kautta. Ymmärrämmekö niitä ja osaammeko käyttää niitä? Pollard haastoi. Elokuvat heijastavat ihmisten perusarvoja Nick Pollard kiersi maaliskuun viimeisellä viikolla myös useissa Suomen yliopistoissa puhumassa opiskelijoille siitä, miten suositut elokuvat heijastavat ihmisten perusarvoja, jotka ovat pääosin samoja kulttuurista riippumatta. Hän käytti esimerkkeinä muun muassa elokuvia Twilight Houkutus, Näin ystävien kesken ja Hämähäkkimies. Pollard totesi, että monissa elokuvissa päähenkilö pyrkii tekemään oikein, koska elokuvien tekijät tietävät, että ihmiset vaistomaisesti tiedostavat oikean ja väärän olemassaolon. Pollardin mukaan Twilight-elokuvasarja on ollut niin suosittu kuin on ollut, koska se kuvaa ihmisten pohjimmaisia kaipauksia. Kaipaamme hengellistä kokemusta, elämän täyttymystä ja rakkautta, joka suojelee, pelastaa ja uhrautuu. Kristinuskon näkökulmasta Jumala vastaa tähän kaikkeen. Yliopistokiertueen järjesti Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO). Sari Nuutinen 10 on radiolähetystyön aika

11 Nowruzia juhlitaan kevätpäiväntasauksen aikana, ja alkuaan nimikin tarkoitti uutta valoa. Auringon keskipisteen siirtyessä pohjoiselle tähtitaivaalle päivä alkaa vähitellen saada otetta yöstä. Nowruz ei ole pelkästään vuoden ensimmäinen päivä iranilaisille, vaan merkitsee myös kevään saapumista. Persiaa puhuvalle väestölle juhla on vuoden tärkein, ja perheet kokoontuvat yhteen viettämään sitä perinteisin menoin. Kodit siivotaan perusteellisesti, jokaiselle perheenjäsenelle hankitaan uudet vaatteet ja sisäinen puhdistautuminen hoidetaan tekemällä sovinto mahdollisten riitelykumppanien kanssa. Tästä alkaa sitten kolmentoista päivän kyläilyputki ystävien, perheen ja naapurien luona. Oikealla kellonlyömällä eli kevään saapumisen hetkellä läheiset ihmiset vaihtavat lahjoja keskenään. Parastoo Poortaherille, hänen Mona-äidilleen ja pikkuveljelleen Hamedille perinteiden kunnioittaminen on tärkeätä. Parastoo ei silti juhlinut vuotta 1390 pelkästään kyläilemällä, vaan hän välitti monelle lapselle uudenvuoden ja valon koteihin satelliittitelevision kautta. SAT-7 Pars tuotti tänäkin vuonna 13 uutta lastenohjelman jaksoa eli jakson jokaiselle päivälle nowruz-juhlan aikoihin. Parastoo keskusteli jaksoissa pörröpäisen käsinuken kanssa ja tulkitsi persialaisia uudenvuoden symboleita kristittyjen näkökulmasta. Kotien kevätsiivousten yhteydessä nämä kaksi ystävystä esimerkiksi puhuivat sydämen puhdistautumisesta anteeksiantamisen avulla. Kuten oikeatkin iranilaiset perheenjäsenet, aloittivat myös Parastoo ja käsinukke uudenvuoden teemaohjelmansa kokoontumalla Haft Sin -pöydän ympärille. Haft Sin tarkoittaa seitsemää esinettä, jotka alkavat persiankielisten aakkosten s-kirjaimilla. Niitä voivat olla kultakala, peili, vihreät versot, pavut, taatelit, omena, viinietikka, kolikko, hyasintti, kynttilä ja pyhä kirja. Esineet asetetaan pöydälle kauniisti ja hyvällä maulla vanhan tavan mukaan. Parastoo ja käsinukke johdattivat kanavan pienet katselijat näiden virikemateriaalien avulla kristinuskon ajatuksiin. Parsin ohjelmissa pyhäksi kirjaksi valitaan pöydälle Raamattu, versoista siirrytään Jumalan antamaan kasvuun ja luomisihmeisiin. Esineiden vertauskuvallisuus tuo tarinoihin hengellisiä arvoja: viinietikka ikääntymistä ja kärsivällisyyttä, peili rehellisyyttä sekä kynttilän valo ymmärrystä ja iloa. Osa muslimeista säikkyy, osa kiittää ohjelmaa Valo ja toivo ovat asioita, joita Parastoo Poortaheri pitää mielessään, kun hän työskentelee kristillisellä satelliittitelevisiokanavalla. Ne näyttävät välittyvän Shahin Kashiloo Nowruz Mobarak 1390! Onnellista Uutta Vuotta 2011! Iranilaiset, kuten Parastoo Poortaherikin, saattoivat alkuvuodesta viettää uuttavuotta kahdesti, viimeksi maaliskuussa. Valon ja toivon välittäminen ruudussa oli Parastoolle silloinkin tärkeitä. katselijoille kiitettävästi, koska SAT-7 Pars saa jatkuvasti palautetta sekä lapsilta että heidän vanhemmiltaan. Ehkä yllättävin kannustus lastenohjelman tekemiseen tuli pari vuotta sitten islamilaisen koulun rehtorilta, joka kertoi katsovansa ohjelmaa säännöllisesti. Hän kiitti Parastoota esimerkillisestä toiminnasta ja koko Pars-kanavaa hienosta työstä. Tiedot muslimitaustaisista iranilaislapsista ovat nekin hämmästyttäviä. He katsovat kotonaan SAT-7 Parsin ohjelmia. Lapset saattavat sitten koulujensa uskontotunneilla olla niin kiinnostuneita Jeesuksesta, että haluavat tietää ja kysellä hänestä enemmän. Luokanopettajat ovat ottaneet hädissään yhteyttä jopa Iranin hallitukseen ja pyytäneet sitä estämään Pars-kanavan lähetykset. Parastoon nykyisen Karuselliohjelman jaksot on äskettäin pidennetty 30-minuuttisiksi. Hän toivoo, että piakkoin voitaisiin aloittaa myös suorat lähetykset. Se olisi suuri edistysaskel, koska silloin nuoret katsojat voisivat soittaa ohjelmaan ja saada vastauksia heti. Parastoosta tuli kristitty Kyproksessa Parastoo Poortaheri on syntynyt Iranissa, jossa koko perhe oli muslimeja. - Vanhempani erosivat, kun olin seitsenvuotias. Äiti lähti Kyprokseen, kun olin kymmenen. Minä jäin tätien hoiviin ja kävin koulua, kunnes muutin teini-iässä Kyprokseen minäkin, Parastoo kertoo. - Kyproksessa äiti tapasi iranilaisia kristittyjä ja alkoi käydä kirkossa. Ensin siksi, että se tuntui turvalliselta paikalta, jossa ihmisen käsittelivät toisiaan ystävällisesti. Sitten hän alkoi lukea Raamattua, oppi käsittämään Jeesuksen pelastajana ja halusi ryhtyä hänen seuraajakseen. Kirkossa rukoiltiin paljon, että Parastookin voisi muuttaa Kyprokseen. Ja kun se tapahtui, äiti vei Parastoon mukaan tyttärensä heti kirkkoon. Siellä hänkin tunsi olonsa kotoisaksi. Kaikki tiesivät, kuka hän on ja hyväksyivät hänet. Pian oli Parastoostakin tullut kristitty. Parastoo Portaherille yhteisöllisyys on tärkeä asia. Kyproksessa asuu yli iranilaista, joista noin 500 on kristittyjä. Heitä Parastoo tapaa joka sunnuntai Limassolissa kirkkonsa (Iranian Christian Fellowship on Limassol-Cyprus) persiankielisessä jumalanpalveluksessa. Anne Tunér Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA) on vuoden alusta tukenut farsinkielisen SAT-7 Pars -kanavan lastenohjelmia ja niiden koordinaattoria Parastoo Poortaheria. on radiolähetystyön aika 11