LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/

Transkriptio

1 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta AIKA kello 18:00-19:10 PAIKKA Asemanseudun koulu, Melliläntie 65, Mellilä KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Koulutuslautakunnan tilanneraportti/maaliskuu Koululaisten ensiapu- ja paloturvallisuusopetus/valtuustoaloite Aloite alueellisesta kielikokeilusta Selvitys valtionavustuksen käytöstä/lasten ja nuorten paikallinen 79 harrastustoiminta 41 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Ohjaussuunnitelma Koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttaminen 82 koulunkäynninohjaajaksi 44 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Ilmoitusasiat 85

2 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta AIKA kello 18:00-19:10 PAIKKA Asemanseudun koulu, Melliläntie 65, Mellilä OSALLISTUJAT LÄSNÄ Aaltonen Petri varapuheenjohtaja Eklund Petja jäsen Heinonen Riina jäsen Korte-Mattila Tiina jäsen Laaksonen Jukka puheenjohtaja Laaksonen Jirka varajäsen Pitkänen Satu jäsen Rantala Elisa jäsen Tamminen Timo jäsen MUU Pärkö Manne sivistysjohtaja POISSA Niittynen Janne jäsen ALLEKIRJOITUKSET Jukka Laaksonen puheenjohtaja Manne Pärkö pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN Loimaalla 2. päivänä toukokuuta 2016 TARKASTUS Timo Tamminen Petri Aaltonen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Loimaalla Maarit Ylenius

3 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Koula Valmistelija: Sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Puheenjohtaja: Koulutuslautakunnan päätöksen mukaan kokouskutsu lautakunnan jäsenille lähetetään vähintään viisi (5) päivää ennen ko kousta. Kiireellisessä tapauksessa kutsu voidaan kuitenkin toimittaa puhelimitse tai muulla tavalla. Koulutuslautakunta on päätösvaltainen, kun viisi sen jäsentä on saapuvilla. Totesi.

4 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta Koula Valmistelija: Sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Sivistysjohtaja: Koulutuslautakunta valitsee pöytäkirjantar kastajiksi vuo rossa olevat lautakunnan jäsenet Timo Tamminen ja Petri Aaltonen. Pöytäkirja tar kaste taan maa nantaina kello 12 kunnanta lolla. Päätös: Hyväksyttiin.

5 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Koulutuslautakunnan tilanneraportti/maaliskuu 2016 Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa todetaan, että säännöllinen raportointi on osa kaupungin sisäistä valvontaa ja olennainen osa kaupungin johtamis- ja talouden-/toiminnan seurantajärjestelmää. Toimielimen esittelijä huolehtii siitä, että toimielin saa käsiteltäväkseen vähintään kaksi kertaa vuodessa osavuosikatsauksen sekä säännölliset toiminta- ja talousraportit (suositus kuukausittain). LIITE 1/KOULA Koulutuslautakunnan tilanneraportti/ maaliskuu 2016 Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta merkitsee maaliskuun 2016 tilanneraportin tietoonsa saatetuksi liitteen 1 muodossa. Päätös: Hyväksyttiin.

6 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Koululaisten ensiapu- ja paloturvallisuusopetus/valtuustoaloite 978/ /2015 Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Loimaan kaupunginvaltuustolle on tehty aloite koululaisten ensiapuja paloturvallisuusopetuksesta. Aloitteen on allekirjoittanut viisi valtuutettua (Ketonen, Levo, Häyhä, Helin ja Laaksonen). Aloitteessa todetaan mm. seuraavaa: "Pienestä pitäen on tärkeää oppia ymmärtämään ensiapu- ja paloturvallisuusasioita ja hätäpoistumistiet sekä kokoontumispaikat olisi jokaisen tunnettava. Loimaan kaupungin alueella on lukuisia kouluja. Joissain kouluissamme hätäpoistumisharjoituksia on joskus tehty, mutta monet koulut ovat nämä tärkeät asiat unohtaneet. Myöskään lapsille sopivaa alkusammutus- ja ensiapukoulutusta koululaisille ei juuri ole järjestetty. Monille lapsille ja nuorille on vieras asia, miten tulipalo- tai muissa onnettomuustilanteissa kuuluisi toimia. Ensiaputaitoja voi opettaa jo hyvinkin nuorille lapsille ikätasonsa mukaan. Laadukkaalla ensiapuopetuksella saadaan opetettua lapsille tärkeä taito, mutta samalla saadaan näytettyä käytännönläheisellä tavalla pienenkin fyysisen väkivallan riskit. Tällä tavoin on mahdollista saada edes muutama koulukiusaamistapaus ehkäistyä. Esitämme, että kaupunki pyytää aluepelastuslaitokselta apua hätäpoistumis- ja muiden paloturvallisuusharjoitusten suunnitteluun sekä tarvittaessa toteutukseen ja alkaa suorittaa kaikissa kouluissa näitä harjoituksia vähintään kerran vuodessa. Sopiva ajankohta olisi esimerkiksi syksyisin heti koulujen alun jälkeen. Esitämme myös, että koululaisille järjestetään säännöllisesti ensiapuharjoituksia." Kouluilla on säännöllisesti päivitettävät pelastussuunnitelmat, jotka on valmisteltu pelastuslaitokselta saatujen ohjeiden mukaisesti. Pelastussuunnitelmiin on myös kirjattu, että jokaisessa yksikössä tulee vähintään kerran lukuvuodessa (yleensä alkusyksystä) toteuttaa kaikkia oppilaita ja henkilökuntaa koskettava poistumisharjoitus. Toisinaan pelastuslaitoksen edustajia on ollut myös seuraamassa poistumisharjoitusta. Kouluja on erikseen muistutettu, että ko. harjoitukset tulee ehdottomasti toteuttaa. Syksyllä 2016 käyttöön otettavaan opetussuunnitelmaan kuuluvat

7 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta ns. monialaiset oppimiskokonaisuudet. Loimaan kaupungin peruopetuksen monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemana vuosiluokilla 1-9 on "Kansalaistaidot ja arjen hallinta". Useilla vuosiluokilla oppimiskokonaisuudet sisältävät terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Mm. kuudennen luokan oppimiskokonaisuuksiin sisältyy ensiaputaitojen opetusta. Yläkoulun valinnaiskurssiin (liikunnan syventävä kurssi lk) sisältöön kuuluu ensiaputaitojen opetusta. Aloitteessa esille tulevat pelastautumiseen ja ensiaputaitoihin liittyvät harjoitukset ja yleensäkin turvallisuuteen sisältyvät asiat ovat ilman muuta olennainen osa koulujen kasvatusta ja opetusta, ja niiden tärkeys tulee pitää koulujen toiminnassa esillä. Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta toteaa kaupunginhallitukselle, että aloitteessa esille tuotua ensiapu- ja paloturvallisuusopetusta toteutetaan osana koulun opetusta jo tälläkin hetkellä, mutta uusien opetussuunnitelmien myötä turvallisuusasiat tulevat laajemminkin monialaisten oppimiskokonaisuuksien kautta sisältymään kaikkien koulujen opetukseen. Päätös: Hyväksyttiin.

8 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Aloite alueellisesta kielikokeilusta 1015/ /2016 Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmä on tehnyt val tuus to aloit teen alueellisesta kielikokeilusta. Aloitteessa todetaan mm. seuraavaa: " Maan hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kieltenopiskelun li sää mises tä ja monipuolistamisesta. Tähän pyritään käynnistämällä alueelli sia kokeiluja siitä, että vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo en simmäi sel lä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kie li va li koiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen "eduskunta ke hot taa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännölliset edel ly tykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoit ta vaa toisen kansalliskielen opiskelua" mukaisesti. Suomalaisten kielitaidon vahvistaminen tukee voimakkaasti maamme tulevaisuuden kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita. Oppilaiden kie li osaa mi sen yhdistelmiä tulisikin monipuolistaa jo koulupolun varhai ses sa vaiheessa. Peruskoulu antaa tällä hetkellä kahta vierasta kiel tä opiskeleville käytännössä mahdollisuuden vain englanti-ruotsi -yh dis tel mäl le. Myös muut yhdistelmät, kuten esim. englanti-saksa tai englanti-venäjä, tulee mahdollistaa. Ruotsin kielen osaaminen ei ole nykyaikana yleissivistyksen ja elämässä menestymisen ehto, eikä se ole kaikille suomalaisille välttämätöntä. Ruotsinkielisistä vi ranomais- ja muista palveluista voidaan huolehtia ilman jokaiselle ikäluo kal le pakollisia ruotsin kielen opintoja. Perustuslaki velvoittaa julkis ta valtaa huolehtimaan suomenkielisen väestön ja ruotsinkielisen väes tön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samojen perus tei den mukaan. Loimaa on julistautunut elinvoimaiseksi kaupungiksi, missä on hyvät kou lut tau tu mis mah dol li suu det. Kielikokeilu, jossa ruotsin kielen voisi op pi laan ja kodin tahdon mukaisesti vaihtaa toiseen vieraaseen kieleen, olisi vahva osoitus kaupunkimme kehittämistahdosta ja -ky vystä. Niillä oppilailla, jotka valitsevat toiseksi vieraaksi kieleksi jonkin muun kielen kuin ruotsin, tulisi olla halutessaan mahdollisuus opiskel la ruotsia viimeistään lukiovaiheessa. Kokeilussa olisi viisaasti jätet tä vä myös ruotsinkielisten oppilaiden ja kotien kielivalinnat yk sityis asiak si. Valtiovallan vastuulle jäisi mm. varmistaa eri tyis sää döksin, että kodin valinta ei haittaa lapsen myöhempiä mahdollisuuksia jat ko-opin toi hin ja uraa julkisen sektorin tehtävissä sekä perustuslain nou dat ta mi nen.

9 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Loimaan kaupunki 1. aloittaa välittömästi valmistelut alueellisen kielikokeilun, jossa kieli va li koi maa laajennetaan ilman velvoittavaa toista kieltä, to teut ta misek si, 2. tekee ensi sijassa kokeilun suunnittelua, lupahakemusta ja ko keilun toimeenpanoa varten selvityksen vanhempien käsityksistä siitä, mi tä itselle vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi siinä ta paukses sa, että toisen kotimaisen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin hei dän kohdallaan luopua, 3. selvittää lähikuntien kiinnostuksen ja mahdollisuudet osallistua seu dul li seen kielikokeiluun ja käynnistää yhteistyön, mikäli lä hi kunnat suhtautuvat siihen myönteisesti, 4. laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo Opetus- ja kult tuu rimi nis te riöl tä lupaa kokeiluihin, joissa esim. saksan, ranskan, es panjan tai muun kolmannen kielen lukija voisi olla opiskelematta ruotsia, jos vanhemmat ja oppilas näin hyväksi katsovat." Ruotsin ja Suomen kulttuurikeskuksen - Hanasaaren Svenska nu -verkosto on lähestynyt Loimaan kaupungin koulutuslautakuntaa kirjeellä, jossa tuodaan esille seuraavia näkökohtia: "Ruotsin kielen taidolla on merkitystä nuoren työmarkkina-aseman kannalta. Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) vuoden 2015 henkilöstökyselyn mukaan ruotsin kieli on englannin jälkeen ylivoimaisesti eniten käytetty kieli yrityksissä. Ruotsin kielen taitoa pidetään myös tärkeänä rekrytointikriteerinä. Monessa julkisen sektorin tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa. Ruotsin kielen taitoiselle suomalaiselle avautuu suuret mahdollisuudet pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Sekä kotimaiset että pohjoismaiset taloudet integroituvat yhä pitemmälle Pohjolassa ja esteitä työskentelylle muissa pohjoismaissa on poistettu. Ruotsin kielen taitoiset nuoret voivat vaivatta hakeutua töihin, harjoittelemaan ja opiskelemaan muihin pohjoismaihin. Yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki peruskoulun oppilaat saavat samanlaiset sivistykselliset lähtökohdat. Nuoret liikkuvat tänä päivänä paljon työn ja opiskelun perässä. On tärkeää, että emme sulje keneltäkään mahdollisuutta ja oikeutta oppia maamme molempia kansalliskieliä. Peruskoulun tulee perustuslain 5 mukaan taata kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet koko maassa. Aikaisemmat kokemukset eivät puolla sitä, että vapaaehtoistaminen johtaisi kielten monipuolisempaan opiskeluun (vrt. lukion ylioppilaskirjoitukset), päin vastoin meillä luetaan vähemmän kieliä kuin vuotta sitten. Ruotsin kielen taito ei myöskään ole este toisen kielen oppimiselle. Uuden opetussuunnitelman mukainen

10 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta ruotsin kielen aikaistaminen 6. luokalle on positiivinen mahdollisuus. Alakoulussa nuoret ovat vastaanottavaisempia oppimaan uusia kieliä. Ruotsin kielen opiskelu suomenkielisissä kouluissa on perusteltua, koska Suomi on kaksikielinen maa ja kiinteä osa Pohjolaa. Yhteinen historia Ruotsin kanssa sitoi meidät pohjoismaiseen kulttuuripiiriin peruuttamattomalla tavalla ja loi perustan demokraattiselle yhteiskuntajärjestelmällemme. Suomenruotsalainen kulttuuri on osa suomalaista identiteettiä ja henkistä pääomaa. Ruotsin kielen ja kulttuurin tuntemus kuuluu siten yleissivistykseen." Koulujen vieraiden kielten opiskelussa on Suomessa 15 viime vuoden aikana tapahtunut muutoksia. Valinnaisten kielten opiskeluinto on vähentynyt niin ala- kuin yläkouluissakin. Tilastojen mukaan valta osa peruskoulun päättäneistä on opiskellut kahta vierasta kieltä, jot ka suurimmalla osalla ovat englanti ja ruotsi, ja vajaa viidennes on opis kel lut kolmea vierasta kieltä. Saksan kielen opiskelijamäärä on vä hen ty nyt eniten (Opetushallitus). Koulutuksen kansalliset, alueelliset ja paikalliset tekijät, kuten lainsää dän tö, valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako kie li oh jel mineen, opetussuunnitelmat, kuntien taloudellinen tilanne, opet ta ja raken ne sekä kouluverkko oppilasmäärineen, liittyvät koulujen toi minta ym pä ris töön ja kielten opiskeluun. Lisäksi pitää ottaa huomioon, miten mielekkääksi oppilaat kokevat kiel ten opis ke lun omalla kohdallaan ja tekevätkö he pysyviä kie li valin to ja. Huoltajien tekemät valinnat eivät aina johda siihen, että op pilas sitoutuu pitkäjänteiseen opiskeluun. Huoltajien lisäksi kaverit vaikut ta vat sekä kielten opiskelun aloittamiseen että sen päättymisen. Yhtenä näkökulmana on otettava huomioon se, että lapset ja nuoret op pi vat ja käyttävät nykyään kieliä koulun ulkopuolellakin. Vapaa-ajal la tapahtuu paljon kielten oppimista ja kaikki kieli- ja viestintätaidot, myös koulun ulkopuolella opitut, ovat arvokkaita. Perusopetuksen tuntijako, mikä liittyy opetussuunnitelmien uudistamiseen, annettiin VnA:lla , jossa A1 ja B1 sekä A2 ja B2 kielten tuntijako on määritelty. A2 ja B2 kielet ovat vapaaehtoisia. Loimaalla on hyväksytty tuntijako, jossa englannin kielen opiskelu alkaa 3.-luokalla ja ruotsin kielen opiskelu 6.-luokalla. 8.- ja 9.-luokalla oppilas voi valita B2 kielenä ranskaa, saksaa ja venäjää. Lisäksi oppilaat voivat valita 8.- ja 9.-luokalla englannin, ruotsin ja espanjan kursseja. Edellä mainittujen kielten lisäksi lukiossa on mahdollisuus italian kielen kursseille ja työväenopistossa italian ja viron kielen kursseille.

11 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Ruotsin kielen opetusta ei ole perusteltua lakkauttaa/ korvata, koska virkamiesruotsin taitoja vaaditaan valtion viroissa (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa, 424/2003). Eduskunnan sivistysvaliokunnassa on pohdittu, että korkeakouluopintoihin sisältyvä toisen kotimaisen kielen opintojakso voitaisiin suorittaa jo lukio-opintojen yhteydessä. Kielikokeilun mahdollistaminen edellyttää opetuksen järjestämiseen liittyviä ratkaisuja, jotka ovat myös merkittävä resurssikysymys. Etäopiskelu on yksi vaihtoehto, mutta perusopetuksessa etäopetuksessa tarvitaan aina myös valvoja ja se tarkoittaisi käytännössä koulunkäyntiavustajien työpanoksen käyttämistä tähän ja olisi pois muusta avustajatyöstä. Etäopetuksessa koulukohtainen ryhmäkoko jäisi todennäköisesti hyvin pieneksi. Alakoulun oppilaat tarvitsevat myös lähiopetusta. Jos kielten opetusta puolestaan keskitettäisiin joillekin kouluille, niin on otettava huomioon, että pinta-alalta laajassa kunnassa oppilaiden siirtäminen koululta toiselle edellyttää melkoista resurssointia kuljetukseen. Lisäksi hankaluuksia tuottaisi eri koulujen lukujärjestysten yhteensovittaminen. Tällaisen harvinaisemman kielen oppitunnin voisi käytännössä järjestää parhaiten ennen varsinaisen koulupäivän alkua tai koulupäivän jälkeen, mikä ei ole oppilasta motivoivin ajankohta. Vastaavanlainen aloite on tehty mm. Liedon kunnassa ja toimialajohtaja on tiedustellut opetus- ja kulttuuriministeriöstä alueellista kielikokeilua koskevan selvityksen etenemistä. Ylitarkastaja Tiina Kavilo on todennut, että mahdollinen kokeilu tarkoittaa perusopetuslakiin laadittavia muutoksia. Valmistelu on tältä osin varsin keskeneräinen, joten tässä vaiheessa on perusteltua odottaa lakimuutosta ohjeistuksineen. Jossain vaiheessa varmasti Loimaallakin tulee ratkaistavaksi vapaaehtoisen A2 kielen aloittaminen kolmannelta vuosiluokalta. Lisäksi alakouluissa on aiheellista harkita myös kielten opettamista kerhotoiminnan muodossa. Mm. Keskuskoululla on jo toiminut ajoittain venäjän kerho. Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan selvityksen ja toteaa, että aloite ei anna aihetta välittömiin valmisteluihin tai muutoksiin nykyisessä toiminnassa. Päätös: Hyväksyttiin.

12 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Selvitys valtionavustuksen käytöstä/lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Loimaan kaupungille on myönnetty euroa lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustusta. Valtionavustus tulee käyttää välisenä aikana vuotiaiden lasten ja nuorten vapaa-aikana järjestettävään harrastustoimintaan ja/tai loma-aikaiseen päiväleiritoimintaan. Päiväleiritoimintaa on järjestettävä säännöllisesti vähintään viitenä peräkkäisenä päivänä tai loman arkipäivät kattaen. Toiminnan päivittäisen keston on oltava vähintään viisi tuntia ja sen aikana on tarjottava lämmin ateria. Hyväksyttävinä menoina pidetään toiminnasta aiheutuvia suoranaisia kustannuksia, esim. ohjaajapalkkiot, materiaali- ja välinekulut, ohjaajien matkakulut, ohjaajien koulutuskulut, kuljetukset ja tilavuokrat (muut kuin toiminnan järjestäjän omat tilat). Kerhotoiminnan välipalakulut ovat hyväksyttäviä kuluja silloin, kun niillä edistetään koululaisten terveitä ruokailutottumuksia. LIITE 2/KOULA Selvitys valtionavustuksen käytöstä Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta hyväksyy selvityksen lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustuksen käytöstä liitteen 2 muodossa. Päätös: Hyväksyttiin.

13 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Loimaan kaupungin tieto- ja viesintätekniikan strategian tavoitteena on linjata varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksen työvälineenä. Se on opetusta, sähköisten oppimateriaalien käyttöä, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja laitehankintoja ohjaava suunnitelma. Tavoitteena on varmistaa oppilaille ja opetuspalveluiden henkilöstölle tasa-arvoiset mahdolisuudet oppia ja kehittää tieto- ja viestintätekniikan taitojaan nykypäivän ja tulevaisuuden haasteiden edellyttämälle tasolle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia täydentää myös voimaan tulevia esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia. LIITE 3/KOULA Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta hyväksyy Loimaan kaupungin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian liitteen 3 muodossa. Päätös: Hyväksyttiin.

14 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Ohjaussuunnitelma Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Ohjaussuunnitelma, jossa määritellään oppilaitoksen eri toimijoiden vastuut ohjauksen suhteen, on tärkeä osa opetussuunnitelmaa. Ohjauksen suunnitelma on paikallinen ohjauksen strategia. Siihen kirjataan yleiset toimintamallit ja -periaatteet sekä toiminnan tavoitteet. Kaikkien koulun opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien tulee osallistua ohjaustoimintaan. Opinto-ohjaajalla on päävastuu eli hän huolehtii opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä, kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan vastuu on opiskelun ohjauksessa, oppimaan oppimisen taidoissa ja niiden valmiuksien kehittämisessä. Lainsäädännössä oppilaanohjaus on määritelty paitsi pakollisena osana perusopetusta, myös oppilaan subjektiivisena oikeutena. LIITE 4/KOULA Loimaan kaupungin esi- ja perusopetuksen ohjaussuunnitelma 2016 Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta hyväksyy Loimaan kaupungin esi- ja perusopetuksen ohjaussuunnitelman 2016 liitteen 4 muodossa. Päätös: Hyväksyttiin.

15 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttaminen koulunkäynninohjaajaksi Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Loimaan kunnalliset JHL ry esittää, että koulunkäyntiavustajan nimike muutetaan koulunkäynninohjaajaksi. Esityksen perusteluina ovat mm. seuraavat: - esitetty nimike vastaa paremmin tehtävän sisältöä, työ ei ole enää pääosiltaan oppilaiden avustamista, vaan kasvun ja oppimisen tukemista ja ohjaamista - koulunkäynninohjaaja kuvastaisi avustajanimikettä paremmin myös sitä, että oppimistilanteessa toimitaan usein myös ilman opettajan välitöntä läsnäoloa, fyysisesti eri tilassa ja joskus jopa opettajan sijaisena - koulunkäyntiavustajan koulutusta ei enää ole. Tilalle on tullut koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto. Esitetty ammattinimike vastaisi siis nykyistä tutkintonimikettä toisin kuin avustajanimike - koulunkäynninohjaajan nimike olisi linjassa myös sen kanssa, että useat heistä toimivat ohjaajina koululaisten apip -toiminnassa - nimikkeen muutoksella ei olisi palkkavaikutusta. Sekä ohjaaja että avustaja ovat samassa palkkaryhmässä (05KOU010) - jo ainakin 184 kuntaa on siirtynyt ohjaaja-nimikkeen käyttöön (tilanne ). Varsinais-Suomen 27 kunnasta 21 on jo siirtynyt tai tehnyt päätöksen siirtymisestä ohjaaja-päätteiseen nimikkeeseen - nimikemuutos osoittaisi kaupungin ja sen päättäjien arvostusta ja tunnustusta koulunkäyntiavustajjien työtä kohtaan Edellä esitetyt näkemykset ovat kaikilta osin asianmukaisia ja perusteltuja. Loimaan kaupungissa on avustajaa ja neljä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaa. Avustajista noin 30 toimii vuosittain aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta päättää, että koulunkäyntiavustaja -nimikkeellä työskentelevien työntekijöiden nimike muutetaan koulunkäynninohjaajaksi alkaen. Muutos ei vaikuta henkilöiden tehtäväkohtaiseen palkkaan eikä palkkahinnoittelutunnukseen 05KOU010. Päätös: Hyväksyttiin.

16 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Koula Valmistelija: Sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Sivistysjohtaja yleispäätökset - erityisopetus 7-9/ hankinnat 2/ muut 4-7/2016 web-päätökset 76-77, 80-83, 85-97, , /2016 Varhaiskasvatusjohtaja henkilöstöpäätökset /2016 Päivähoidon ohjaaja (M-LM) henkilöstöpäätökset 22-33/2016 Päivähoidon ohjaaja (MT) henkilöstöpäätökset 48-69/2016 Asemanseudun koulun rehtori - web-päätökset 14-19/ muut 4-6/2016 Hirvikosken yhtenäiskoulun rehtori -web-päätökset / muut 38-50/2016 Hirvikosken yhtenäiskoulun vararehtori (KM-M) - web-päätökset 61-86/2016 Hirvikosken yhtenäiskoulun vararehtori (KN) - web-päätökset 60-88/2016 Kauhanojan koulun rehtori - web-päätökset 8/ muut 2-3/2016 Keskuskoulun rehtori - web-päätökset / muut 28-42/2016 Kirkonkylän koulun rehtori - web-päätökset 46-79/ muut; ei päätöksiä

17 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Kojonkulman koulun rehtori - web-päätökset 17-30/ muut 5/2016 Metsämaan koulun rehtori - web-päätökset 9-18/ muut 4/2016 Niinijoen koulun rehtori - web-päätökset 8-10/ muut 8/2016 Alastaron yläasteen rehtori - web-päätökset 32-47/ muut 10-14/2016 Puistokadun koulun rehtori - web-päätökset / muut 20-27/2016 Lukion rehtori - web-päätökset / muut; ei päätöksiä Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta merkitsee tiedoksi edellä olevat viranhaltijapäätökset ja toteaa muiden kuin yksilöön kohdistuvien päätösten osalta, että ne voidaan kuntalain 51 :n säännösten estämättä panna täytäntöön (kuntalain 52 ei koske yksilöön kohdistuvia opetustoimen asioita). Päätös: Hyväksyttiin.

18 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Ilmoitusasiat Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Lisäys Hirvikosken yhtenäiskoulun työsuunnitelmaan: Parlamenttikerho (9.lk), tutustuminen eduskunnan toimintaan ja päätöksentekoon Lisäys Puistokadun koulun työsuunnitelmaan: Luokkaretki (7-9G) : Ypäjä, Loimijoki Golf, Hevosopisto, Tuottajain tupa. Luokkaretki (7-9H) : Sarka-museo ja : Juvan alue, kävely, keilaaminen ja jousiammunta. Luokkaretki (9D) : Helsinki (Kiasma). Lukujärjestyksen ulkopuolella toteutettavat valinnaisaineet (LI4, LI5): retkien ajankohdat ja Aikuislukion voimaan tulevan koulutuksen järjestäjäkohtaisen opetussuunnitelman hyväksyminen. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, kuntayhtymäjohtajan viranhaltijapäätös 9/2016. Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Päätös: Hyväksyttiin.

19 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Loimaan kaupunki OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOI TUS KOULUTUSLAUTAKUNTA Kokouspäivä Pykälät MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 35, 37, 38, 39, 43, 44 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisu vaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 36, 40, 41, 42, 45 HValL 3 :n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Kunnallinen virkaehtosopimuslaki 26 HLL:n 5 /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Kynnysarvon ylittävät hankinnat: Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäytön nojalla. Pykälät: Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain86 :n mukaisesti. Pykälät: Oikaisuvaati mus viran omainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Loimaan kaupungin koulutuslautakunta PL LOIMAA Pykälät 36, 40, 41, 42, 45 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuk sen sisäl tö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoi tettava. OIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS HANKINTA- JA URAKKAPÄÄTÖKSIIN I Oikaisuohje Loimaan kaupungin koulutuslautakunta PL LOIMAA Pykälät : Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintalain :n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvolli suuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisu 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. II Markkinaoikeus

20 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Valitusosoitus markkina oikeuteen/kynnysarvon ylittävät hankinnat PL HELSINKI Pykälät: Mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon, voi tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, saattaa asian myös markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Jollei toisin säädetä, vali tus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisu vaa ti muksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen joh dosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asian osainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Turun hallinto-oikeus Sairashuoneenkatu TURKU Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite, pykälät ja valitusaika päivää päivää päivää Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oi keaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luet tava. Valitusasia kirjojen toi mittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päät tymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan