Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Aloite alueellisesta kielikokeilusta

Transkriptio

1 Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Aloite alueellisesta kielikokeilusta 1015/ /2016 Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmä on tehnyt val tuus to aloit teen alueellisesta kielikokeilusta. Aloitteessa todetaan mm. seuraavaa: " Maan hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kieltenopiskelun li sää mises tä ja monipuolistamisesta. Tähän pyritään käynnistämällä alueelli sia kokeiluja siitä, että vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo en simmäi sel lä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kie li va li koiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen "eduskunta ke hot taa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännölliset edel ly tykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoit ta vaa toisen kansalliskielen opiskelua" mukaisesti. Suomalaisten kielitaidon vahvistaminen tukee voimakkaasti maamme tulevaisuuden kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita. Oppilaiden kie li osaa mi sen yhdistelmiä tulisikin monipuolistaa jo koulupolun varhai ses sa vaiheessa. Peruskoulu antaa tällä hetkellä kahta vierasta kiel tä opiskeleville käytännössä mahdollisuuden vain englanti-ruotsi -yh dis tel mäl le. Myös muut yhdistelmät, kuten esim. englanti-saksa tai englanti-venäjä, tulee mahdollistaa. Ruotsin kielen osaaminen ei ole nykyaikana yleissivistyksen ja elämässä menestymisen ehto, eikä se ole kaikille suomalaisille välttämätöntä. Ruotsinkielisistä vi ranomais- ja muista palveluista voidaan huolehtia ilman jokaiselle ikäluo kal le pakollisia ruotsin kielen opintoja. Perustuslaki velvoittaa julkis ta valtaa huolehtimaan suomenkielisen väestön ja ruotsinkielisen väes tön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samojen perus tei den mukaan. Loimaa on julistautunut elinvoimaiseksi kaupungiksi, missä on hyvät kou lut tau tu mis mah dol li suu det. Kielikokeilu, jossa ruotsin kielen voisi op pi laan ja kodin tahdon mukaisesti vaihtaa toiseen vieraaseen kieleen, olisi vahva osoitus kaupunkimme kehittämistahdosta ja -ky vystä. Niillä oppilailla, jotka valitsevat toiseksi vieraaksi kieleksi jonkin muun kielen kuin ruotsin, tulisi olla halutessaan mahdollisuus opis-

2 kel la ruotsia viimeistään lukiovaiheessa. Kokeilussa olisi viisaasti jätet tä vä myös ruotsinkielisten oppilaiden ja kotien kielivalinnat yk sityis asiak si. Valtiovallan vastuulle jäisi mm. varmistaa eri tyis sää döksin, että kodin valinta ei haittaa lapsen myöhempiä mahdollisuuksia jat ko-opin toi hin ja uraa julkisen sektorin tehtävissä sekä perustuslain nou dat ta mi nen. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Loimaan kaupunki 1. aloittaa välittömästi valmistelut alueellisen kielikokeilun, jossa kie liva li koi maa laajennetaan ilman velvoittavaa toista kieltä, to teut ta misek si, 2. tekee ensi sijassa kokeilun suunnittelua, lupahakemusta ja ko keilun toimeenpanoa varten selvityksen vanhempien käsityksistä siitä, mi tä itselle vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi siinä ta pauk sessa, että toisen kotimaisen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua, 3. selvittää lähikuntien kiinnostuksen ja mahdollisuudet osallistua seu dul li seen kielikokeiluun ja käynnistää yhteistyön, mikäli lä hi kunnat suhtautuvat siihen myönteisesti, 4. laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo Opetus- ja kult tuu rimi nis te riöl tä lupaa kokeiluihin, joissa esim. saksan, ranskan, es panjan tai muun kolmannen kielen lukija voisi olla opiskelematta ruotsia, jos vanhemmat ja oppilas näin hyväksi katsovat." Ruotsin ja Suomen kulttuurikeskuksen - Hanasaaren Svenska nu -verkosto on lähestynyt Loimaan kaupungin koulutuslautakuntaa kirjeellä, jossa tuodaan esille seuraavia näkökohtia: "Ruotsin kielen taidolla on merkitystä nuoren työmarkkina-aseman kannalta. Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) vuoden 2015 henkilöstökyselyn mukaan ruotsin kieli on englannin jälkeen ylivoimaisesti eniten käytetty kieli yrityksissä. Ruotsin kielen taitoa pidetään myös tärkeänä rekrytointikriteerinä. Monessa julkisen sektorin tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa. Ruotsin kielen taitoiselle suomalaiselle avautuu suuret mahdollisuudet pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Sekä kotimaiset että pohjoismaiset taloudet integroituvat yhä pitemmälle Pohjolassa ja esteitä työskentelylle muissa pohjoismaissa on poistettu. Ruotsin kielen taitoiset nuoret voivat vaivatta hakeutua töihin, harjoittelemaan ja opiskelemaan muihin pohjoismaihin. Yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki peruskoulun oppilaat saavat samanlaiset sivistykselliset lähtökohdat. Nuoret liikkuvat tänä päivänä paljon työn ja opiskelun perässä. On tärkeää, että emme sulje keneltäkään mahdollisuutta ja oikeutta oppia maamme molempia kansalliskieliä. Peruskoulun tulee perustuslain 5

3 mukaan taata kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet koko maassa. Aikaisemmat kokemukset eivät puolla sitä, että vapaaehtoistaminen johtaisi kielten monipuolisempaan opiskeluun (vrt. lukion ylioppilaskirjoitukset), päin vastoin meillä luetaan vähemmän kieliä kuin vuotta sitten. Ruotsin kielen taito ei myöskään ole este toisen kielen oppimiselle. Uuden opetussuunnitelman mukainen ruotsin kielen aikaistaminen 6. luokalle on positiivinen mahdollisuus. Alakoulussa nuoret ovat vastaanottavaisempia oppimaan uusia kieliä. Ruotsin kielen opiskelu suomenkielisissä kouluissa on perusteltua, koska Suomi on kaksikielinen maa ja kiinteä osa Pohjolaa. Yhteinen historia Ruotsin kanssa sitoi meidät pohjoismaiseen kulttuuripiiriin peruuttamattomalla tavalla ja loi perustan demokraattiselle yhteiskuntajärjestelmällemme. Suomenruotsalainen kulttuuri on osa suomalaista identiteettiä ja henkistä pääomaa. Ruotsin kielen ja kulttuurin tuntemus kuuluu siten yleissivistykseen." Koulujen vieraiden kielten opiskelussa on Suomessa 15 viime vuoden aikana tapahtunut muutoksia. Valinnaisten kielten opiskeluinto on vähentynyt niin ala- kuin yläkouluissakin. Tilastojen mukaan val taosa peruskoulun päättäneistä on opiskellut kahta vierasta kieltä, jotka suurimmalla osalla ovat englanti ja ruotsi, ja vajaa viidennes on opis kel lut kolmea vierasta kieltä. Saksan kielen opiskelijamäärä on vä hen ty nyt eniten (Opetushallitus). Koulutuksen kansalliset, alueelliset ja paikalliset tekijät, kuten lainsää dän tö, valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako kie li oh jel mineen, opetussuunnitelmat, kuntien taloudellinen tilanne, opet ta ja raken ne sekä kouluverkko oppilasmäärineen, liittyvät koulujen toi minta ym pä ris töön ja kielten opiskeluun. Lisäksi pitää ottaa huomioon, miten mielekkääksi oppilaat kokevat kiel ten opis ke lun omalla kohdallaan ja tekevätkö he pysyviä kie li va linto ja. Huoltajien tekemät valinnat eivät aina johda siihen, että op pi las sitoutuu pitkäjänteiseen opiskeluun. Huoltajien lisäksi kaverit vai kutta vat sekä kielten opiskelun aloittamiseen että sen päättymisen. Yhtenä näkökulmana on otettava huomioon se, että lapset ja nuoret op pi vat ja käyttävät nykyään kieliä koulun ulkopuolellakin. Vapaa-ajal la tapahtuu paljon kielten oppimista ja kaikki kieli- ja viestintätaidot, myös koulun ulkopuolella opitut, ovat arvokkaita. Perusopetuksen tuntijako, mikä liittyy opetussuunnitelmien uudistamiseen, annettiin VnA:lla , jossa A1 ja B1 sekä A2

4 ja B2 kielten tuntijako on määritelty. A2 ja B2 kielet ovat vapaaehtoisia. Loimaalla on hyväksytty tuntijako, jossa englannin kielen opiskelu alkaa 3.-luokalla ja ruotsin kielen opiskelu 6.-luokalla. 8.- ja 9.-luokalla oppilas voi valita B2 kielenä ranskaa, saksaa ja venäjää. Lisäksi oppilaat voivat valita 8.- ja 9.-luokalla englannin, ruotsin ja espanjan kursseja. Edellä mainittujen kielten lisäksi lukiossa on mahdollisuus italian kielen kursseille ja työväenopistossa italian ja viron kielen kursseille. Ruotsin kielen opetusta ei ole perusteltua lakkauttaa/ korvata, koska virkamiesruotsin taitoja vaaditaan valtion viroissa (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa, 424/2003). Eduskunnan sivistysvaliokunnassa on pohdittu, että korkeakouluopintoihin sisältyvä toisen kotimaisen kielen opintojakso voitaisiin suorittaa jo lukio-opintojen yhteydessä. Kielikokeilun mahdollistaminen edellyttää opetuksen järjestämiseen liittyviä ratkaisuja, jotka ovat myös merkittävä resurssikysymys. Etäopiskelu on yksi vaihtoehto, mutta perusopetuksessa etäopetuksessa tarvitaan aina myös valvoja ja se tarkoittaisi käytännössä koulunkäyntiavustajien työpanoksen käyttämistä tähän ja olisi pois muusta avustajatyöstä. Etäopetuksessa koulukohtainen ryhmäkoko jäisi todennäköisesti hyvin pieneksi. Alakoulun oppilaat tarvitsevat myös lähiopetusta. Jos kielten opetusta puolestaan keskitettäisiin joillekin kouluille, niin on otettava huomioon, että pinta-alalta laajassa kunnassa oppilaiden siirtäminen koululta toiselle edellyttää melkoista resurssointia kuljetukseen. Lisäksi hankaluuksia tuottaisi eri koulujen lukujärjestysten yhteensovittaminen. Tällaisen harvinaisemman kielen oppitunnin voisi käytännössä järjestää parhaiten ennen varsinaisen koulupäivän alkua tai koulupäivän jälkeen, mikä ei ole oppilasta motivoivin ajankohta. Vastaavanlainen aloite on tehty mm. Liedon kunnassa ja toimialajohtaja on tiedustellut opetus- ja kulttuuriministeriöstä alueellista kielikokeilua koskevan selvityksen etenemistä. Ylitarkastaja Tiina Kavilo on todennut, että mahdollinen kokeilu tarkoittaa perusopetuslakiin laadittavia muutoksia. Valmistelu on tältä osin varsin keskeneräinen, joten tässä vaiheessa on perusteltua odottaa lakimuutosta ohjeistuksineen. Jossain vaiheessa varmasti Loimaallakin tulee ratkaistavaksi vapaaehtoisen A2 kielen aloittaminen kolmannelta vuosiluokalta. Lisäksi alakouluissa on aiheellista harkita myös kielten opettamista kerhotoiminnan muodossa. Mm. Keskuskoululla on jo toiminut ajoittain venäjän kerho.

5 Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan selvityksen ja toteaa, että aloite ei anna aihetta välittömiin valmisteluihin tai muutoksiin nykyisessä toiminnassa. Hyväksyttiin. Kh Valmistelija: hallintosihteeri Aija Männistö, puh Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen koulutuslautakunnan antaman selvityksen Perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmän tekemään kielikokeilu -valtuustoaloitteeseen ja toteaa, että aloite ei anna aihetta välittömiin valmisteluihin tai muutoksiin nykyisessä toiminnassa. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle että valtuustoaloite on tullut loppuunkäsitellyksi. Kv Hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle että Perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoaloite kielikokeilusta on tullut loppuunkäsitellyksi.