Opettajien koulutuspäivä KOUpeda Kuusankoskitalolla

Transkriptio

1 Opettajien koulutuspäivä KOUpeda Kuusankoskitalolla

2 Bio- ja metsätalous - Kymenlaakson Klondike? Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy (Kinno) DI, kehittämispäällikkö, bio- ja kiertotalous Kouvola Innovation Oy 2

3 Kysymyksiä osallistujille: 1. Mitkä ovat mielestäsi merkittävimpiä globaaleja ongelmia ja miten niiden seurauksia on mahdollista hallita? 2. Mitä meillä suomalaisilla on tai pitäisi olla pärjätäksemme? 3. Mitkä ovat mielestäsi keskeisiä osaamistarpeita ja mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa? 4. Mitä muuta palautetta tai kerrottavaa sinulla on aiheen osalta? 5. Sähköpostiosoitteesi, johon vastausten anonyymi yhteenveto postitetaan: 3

4 Mikä oli Klondike? Klondiken kultaryntäys oli muutamia vuosia kestänyt kullankaivajien ja onnenonkijoiden massamuutto Kanadan Klondikeen 1800-luvun lopulla. Ryntäys alkoi paikallisena vuonna 1896, jolloin alaskalaiset turkismetsästäjät saapuivat alueelle. Tieto kultalöydöstä saavutti Yhdysvallat vuonna 1897, jolloin seudulle saapui noin ihmistä. Monet rikastuivat ja vaurastuivat Klondikessa. Monet eivät. 4

5 Mari Pantsar-Kallio, Strateginenjohtaja, Cleantech, TEM: (2017 Sitrassa johtaja, resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta), FAKTOJA: 1. Maailman luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä tasolla ja kysyntä kiihtyy koko ajan. 2. Maailman väkiluvun (1960: 3 miljardia, 2017; 7,4 miljardia) on arvioitu kasvavan 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Ihmiset pyrkivät korkeampaan elintasoon ja kulutus lisääntyy. 3. Tällä hetkellä tarvitaan puolitoista vuotta tuottamaan se määrä uusiutuvia luonnonvaroja, jonka ihmiskunta käyttää vuodessa. Kulutusta ei siis voi kattaa uusiutuvilla luonnonvaroilla. 5

6 YK ja Science-lehti: Maailman väkiluku kohoaa 11 miljardiin vuonna 2100 YK ennustaa, että maailman väkiluku kohoaa 11 miljardiin ihmiseen vuoteen 2100 mennessä. Se on kaksi miljardia enemmän kuin muutamissa ennusteissa, jotka tehtiin ennen vuotta Laskelmassa maailman väkiluku on 80 prosentin todennäköisyydellä 9,6 12,3 miljardia vuonna Ihmiset osoittivat mieltä polttoaineiden hinnan nousua vastaan Nigerian Lagosissa tammikuussa Ennusteen mukaan Afrikan väestön määrä voi nelinkertaistua seuraavan 85 vuoden aikana. (Kuva: Akintunde Akinleye Reuters) 6

7 Metsän ja muun puustoisen alan osuus maa-alasta Euroopan eri valtioissa 7

8 Metsäbiomassan sitoma hiili (maanpinnan ylä- ja alapuolinen) EU-27 valtioissa 8

9 Suojeltujen metsien määrä (ympyrän koko) jaoteltuna suojelun tiukkuuden mukaisiin luokkiin 9

10 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) 2010 Euroopassa 10

11 Suomen merkittävimmät vientituotteet Paperi ja kartonki 7,0 mrd. EUR 4. Selluloosa 1,8 mrd. EUR 6. Sahatavara 1,6 mrd. EUR 2. Dieselpolttoaineet 3,4 mrd. EUR 3. Ruostumattomat teräslevyt 2,5 mrd. EUR 5. Moottoriajoneuvot henkilökuljetuksiin 1,7 mrd. EUR 7. Sähkögeneraattorit ja moottorit 1,3 mrd. EUR 8. Erikoiskoneet ja -laitteet 1,0 mrd. EUR 9. Maansiirto-, kaivuu, yms. koneet 1,0 mrd. EUR 10.Sähkömuuntajat ja taajuusmuuntajat 1,0 mrd. EUR 11

12 Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuus ry: Puuston vuotuinen kasvu on luvun alun jälkeen ollut selvästi poistumaa suurempi. Viimeisin mitattu kasvu on 105,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun vuotuinen poistuma on viime vuosina ollut alle 80 miljoonaa kuutiometriä. Kouvolan kaupunki 12

13 Metsäteollisuuden linjauksia Kouvolan kaupunki 13

14 Kestävä metsänhoito Metsien hoidon ja käytön on oltava ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää. Määritelty 6 kriteeriä, joiden perusteella kestävyyttä arvioidaan. Jokaista kriteeriä mitataan useilla määrällisillä ja laadullisilla indikaattoreilla (mittareilla). Yleiseurooppalaiset kestävän metsätalouden 6 kriteeriä ovat: 1. Metsävarojen ylläpitäminen ja tarkoituksenmukainen lisääminen sekä metsien merkitys maailmanlaajuiselle hiilenkierrolle 2. Metsien terveyden ja elinvoimaisuuden ylläpitäminen 3. Metsien tuotannollisten toimenpiteiden ylläpitäminen ja tarkoituksenmukainen lisääminen 4. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen, suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsäekosysteemissä 5. Metsien suojatoimintojen ylläpitäminen ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien hoidossa 6. Muiden yhteiskunnallis-taloudellisten toimintojen ja edellytysten ylläpitäminen 14

15 Kymenlaakson Klondike? Vihreän kullan jalostus, onko sanoilla katetta? Metsäbiotalouden arvoketjut Tapion raportti nro 9, : Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi Osuus biotalouden kokonaistuotoksesta 65 % Kivijalkana vahva massa- ja paperiteollisuus Metsäbiotalouden tuotoksen, arvonlisän, työllisyyden ja investointien osuus suhteessa muihin toimialoihin on moninkertainen koko maan keskiarvoon nähden Tuotoksen osuus 18 % (noin milj.euroa v keskiarvo), joka toiseksi suurin koko maassa 15

16 Metsäbiotalouden arvoketjut Suomessa Kymenlaakso Kymenlaakso on merkittävä kemiallisen metsäteollisuuden keskittymä: UPM Kymin paperi- ja selluintegraatti Kouvolassa Stora Ensolla maakunnassa 6 massa-, paperi- ja kartonkitehdasta Kotkamills Oy:n massa- ja paperitehtaat Kotkassa Kouvolan saha Levy- ja puusepänteollisuutta; Arvolista, US Wood Hirsirakentamista; Siekkelin puutyö Puuelementtivalmistusta ja rakentamista; Elementit-E Insinööritoimistoja Puurakentamisen koulutusketjun kehittämistä; Kouvola + Aalto + Xamk + KSAO + yritykset 16

17 Kymenlaakson Klondike? Vihreän kullan jalostus, onko sanoilla katetta? Metsäbiotaloudessa on tehty kymmenesosa (101 milj. ) koko maakunnan investoinneista. Osuus kaksinkertainen koko maan keskiarvoon nähden. Vaikka Kymenlaakso on maapinta-alaltaan pienimpiä maakuntiamme, ovat metsäbiotalouden absoluuttiset luvut suurimpien joukossa Metsäbiotalouden osuus työllisyydestä 5 % (4 274 henkeä, keskiarvo v ). Työllisten pienempään määrään vaikuttaa se, että metsäbiotalouden suurin merkitys tulee massa- ja paperiteollisuuden kautta, jossa tuotos/työntekijä on korkea. 17

18 LÄHTÖKOHTIA, MAHDOLLISUUKSIA KYMENLAAKSOSSA Yhteiskunnallinen, kestävä hyväksyntä ja tarve biotaloudelle Maakunnalla hyvät logistiset mahdollisuudet, toimivasta logistiikasta hyötyvät kaikki Digitaalisuus tulee sisälle kaikkeen, on läsnä kaikkialla Teollinen infra, pitkät perinteet ja osaamista metsien käytöstä Uusiutuvia luonnonvaroja Alueella kiertotalousosaamista Alueella verrattain paljon insinöörikapasiteettia Alueella osaavia yrittäjiä, yhteistyössä ja verkostoissa vielä lisäpotentiaalia Muutostarpeet aletaan hyväksyä Imagossa ja yrittämisen ilmapiirissä riittää kehitettävää Rahoituksen epävarmuus, hitaat päätöksentekoprosessit -> nopeuttamispotentiaalia mitä muita mahdollisuuksia? 18

19 Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategiassa kolme kärkeä: logistiikka, biotalous ja digitalisaatio 1. Toimintaympäristön kehittäminen - budjettirahoitus? - hankerahoitus? 2. Yritysverkostojen toiminnan kehittäminen - budjettirahoitus? - hankerahoitus? Kaikki tarvitsevat toimivaa logistiikka Logistiikka Logistiikka Innovaatiot syntyvät usein rajapinnoissa -> erikoistutaan rajapintoihin ja leikkausalueen sisälle Merkitys kasvaa, pakko siirtyä tähän Biotalous - uusiutuvat raaka-aineet - biojalostamot - työvoima, osaaminen B - kiertotalous - kestävä asuinympäristö - uudet tuotteet ja palvelut Digitalisaatio Digi tulee sisälle kaikkeen 19

20 Kymenlaakson teemat ja työryhmät biotalouskärjessä Rakennetaan vahvuuksille ja mahdollisuuksille Tekeminen linjassa; EU, Suomi, maakunta, kaupunki 1. Kiertotalous, sivuvirtojen joustava hyödyntäminen 2. Kestävän asumisen kehittäminen 3. Pakkausten arvoketjujen kehittäminen 4. Energiaomavarainen, vähähiilinen maakunta 20

21 Mitä kiertotalous on? Kiertotalous terminä on uusi, mutta samalla se sisältää monia tuttuja asioita. Kyse ei ole pelkästään jo syntyneen jätteen kierrättämisestä, vaan kiertotalouden ideana on tehostaa resurssien käyttöä. Tavoitteena on, ettei jätettä muodostu ja raaka-aineet sekä niihin sitoutunut arvo säilyvät kierrossa mahdollisimman tehokkaasti ja pitkään. Kiertotalous on meidän kaikkien yhteinen asia ja se koetaan tärkeäksi niin EU:n kuin Suomen tasolla. Hallitusohjelmassa on linjattu tavoitteeksi, että Suomi on kiertotalouden edelläkävijä vuonna Kiertotaloutta pystyy jokainen meistä viemään eteenpäin ennakoivalla, aktiivisella ja myönteisellä toiminnalla. Usein tarvitaan monipuolista yhteistyötä kuluttajien, asukkaiden, yritysten ja julkisten toimijoiden kesken. 21

22 Biotalous ja kiertotalous Uusiutuvien luonnonvarojen tuotanto- ja palveluketjujen sekä uusiutuvan osaamisen kehittäminen, lisäarvoa kaikille Raaka-aineet Tuotanto Kierrätys Markkinointi Myynti Raaka-aineet Tuotanto Markkinointi Myynti 22

23 Mitä meillä on tai pitäisi olla pärjätäksemme? Uusiutuvia luonnonvaroja Uusiutuvaa osaamista Näistä seuraa kaikki muu Ennakoivaa, aktiivista asennetta 23

24 Ihmisen oikeudet ja velvollisuudet varhaiskasvatuksesta sen pitäisi alkaa Opetushallitus: Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena kuten esimerkiksi kerho- ja leikkitoimintana. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta. Kysymyksiä: 1. Mitä vanhemmat tekevät kotona, mitkä ovat vanhempien velvollisuudet ja vastuu kasvatuksessa? 2. Miksi varhaiskasvatusta ei saa/pysty opetushallituksen mukaan hoitamaan kotona? 3. Onko lapsella velvollisuuksia, mitkä ovat lapsen vastuut? Kouvolan kaupunki 24

25 Ihmisen oikeudet ja velvollisuudet - oppivelvollisuus Opetushallitus: Lakiin perustuva oppivelvollisuus. Velvollisuus hankkia perusopetuksen oppimäärä. Oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Lukuvuoden loppuun asti sinä vuonna, jona nuori täyttää 17 v. Kysymys: 1. Miksi oppivelvollisuus loppuu sinä vuonna kun täyttää 17 vuotta? Ovatko kaikki riittävän päteviä jo 17 vuotiaina? Kouvolan kaupunki 25

26 osaamistarpeita ja mahdollisuuksia? Objektiivinen lukutaito Kirjoitustaito, suullinen ilmaisu Laskeminen, analyyttinen päättely (Työ)elämävalmiudet: 1. Vastuullisuus 6. Oppimishalu ja -kyky 2. Omatoimisuus 7. Ratkaisuhakuinen kyseenalaistaminen 3. Vuorovaikutustaidot 8. Hyvä itsetunto (kuuntelu, puhe, eleet) 9. Terveet elintavat 4. Digitaaliset taidot 10. Arvot, asenteet, moraali, omatunto 5. Kielitaito Uusiutuvat luonnonvarat + Uusiutuva osaaminen + Asenne 26

27 Miten voi työllistää itsensä biotalouden arvoketjuissa? 1. Tutkija; metsä, kemia, energia 11. Prosessinhoitaja, vuoromestari 2. Kehitysinsinööri 12. Käyttöinsinööri, käynnissäpitäjä, laborantti 3. Suunnittelija, muotoilija 13. Voimalaitospäällikkö, energiainsinööri 4. Metsuri, korjuuesimies 14. Ympäristöpäällikkö, työsuojelupäällikkö 5. Metsäpalveluyrittäjä 15. Saha- ja vanerityöntekijä 6. Metsäkoneen käyttäjä, asentaja 16. Puuseppä, talonrakentaja, puuartesaani 7. Logistiikka; puutavarakuljettaja 17. Myyntiassistentti, myyntipäällikkö, ostaja 8. Varastonhoitaja, trukinkuljettaja 18. Talous- ja henkilöstöpäällikkö 9. Metsävara-asiantuntija, tietojärjestelmäasiantuntija, metsäsuunnittelija, pakkatietoasiantuntija 10. Automaatioasentaja, kunnossapitoesimies, kunnossapitoinsinööri, kunnossapitoasentaja Uusi Savotta 2025 laskelma osoittaa, että vuosittain tarvitaan pelkästään metsäala-alan alkupäähän uutta työtekijää; metsurit, metsäkoneenkuljettajat, puutavara-autojen kuljettajat. Keski-ikä esim. sellu- ja paperitehtaissa on korkea -> eläköityminen avaa uusia työpaikkoja. 27

28 Kaupunkistrategia 28

29 Kouvola - Visio/tavoitetila 2020 Bio- ja kiertotalous Alueella on kierto- ja biotaloudelle hyvä toimintaympäristö eli positiivinen imago, asenneilmapiiri, tunnistetut alueet ja osaamispääomaa, jotka tuottavat elinvoimaa. Yritysverkostot, asukkaat ja kaupunki toimivat tehokkaammin yhteistyössä uusissa teollisissa symbiooseissa, liiketoimintamalleissa ja vuorovaikutuksessa. Tutkimus- ja koulutusverkostot tuottavat uutta tietoa ja osaajia, joiden avulla resurssitehokkuus tuottaa kestävää hyvinvointia ja kilpailukykyä yrityksille, kaupungille ja asukkaille. Kierto- ja biotaloudesta on hyviä referenssejä ja kokemuksia näytettävissä. 29

30 Kouvola - Visio/tavoitetila 2020 Bio- ja kiertotalous Kinnon toiminta Edistää bio- ja kiertotalouden toteutumista Kouvolan seudulla maakunta- ja kaupunkistrategian Kouvolan kaupungin ja Kinnon palvelusopimuksen yritystarpeiden ja rahoitusresurssien mukaisesti Yritysten kilpailukykyä tuetaan energiatehokkaiden, uusiutuvien ja resurssiviisaiden toimintaverkostojen, palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kouvolan kaupunki 30

31 Kouvola Innovation Oy Tehtävänämme on auttaa eri toimijoita löytämään toisensa ja luoda hyvät edellytykset kaikenlaiselle yritystoiminnalle kotiseudullamme. Bio- ja kiertotalouden teemat sovittu kaupungin ja elinkeinoyhtiön palvelusopimuksessa. Biolaaksotiimissä noin 10 henkeä. 31

32 Kinnon rooli bio- ja kiertotaloudessa Kohti jätteetöntä ja hiilineutraalia elämää Kokoamme verkostoja Koordinoimme hankkeita Kehitämme oppilaitosyhteistyötä yritysten hyödyksi Puurakentamisen osaamispääoma: - Aalto + Kyamk + KSAO Kiertotalouden uudet osaajat yrityksille: - Yritykset + Kyamk + KSAO Energiaopintojen elinkaaripolku: - HY + LUT + Kyamk + KSAO 32

33 Mikä ohjaa tekemistä - Miksi hankkeita ja rahoitusta tarvitaan? Ei näin: 1. Rahoitusta on tarjolla 2. Hankevalmisteluprosessi (elinkeinoyhtiöt, tutkijat, oppilaitokset ) Vaan näin: 3. Myönteinen rahoituspäätös 4. Tarve saada yrityksiä mukaan 1.Yritysten tarpeet ->yritysryhmähankkeet 2. Mistä rahoitusta? 3. Hankevalmisteluprosessi (elinkeinoyhtiöt, tutkijat, oppilaitokset ) 4. Myönteinen rahoituspäätös 1.Kaupungin tarve ->Toimintaympäristö- Ja koulutushankkeet 2. Mistä rahoitusta? 3. Hankevalmisteluprosessi (elinkeinoyhtiöt, tutkijat, oppilaitokset ) 4. Myönteinen rahoituspäätös Ulkopuolista hankerahaa tarvitaan, koska Kouvolan kaupungilla ja kaikilla yrityksillä ei ole tarpeeksi omaa rahaa osaamisen, toiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen VJ 33

34 Metsäteollisuuden nykyisiä ja uusia tuotteita Pakkaukset Seuraavan sukupolven puu- ja paperituotteet sekä jatkojalosteet Älykkäät puurakenteet Lääkkeet ja hyvinvointituotteet, vihreät kemikaalit Energia ja biopolttoaineet Puun ja muiden materiaalien yhdistäminen Biopolymeerit ja biomuovit Nykyiset tuotteet 34

35 35

36 36

37 Helsingin yliopiston biofarmasian professori Marjo Yliperttulan johdolla kehitetään kasvualustoja soluille. Mikä tekee nanosellusta ihanteellisen? Sitä pitäisi kysyä soluilta! Emme edes itse vielä tiedä varmasti, miksi solut viihtyvät niin hyvin juuri nanosellualustalla. Tämä löytö oli oikeastaan idealampun välähdys, joka tällä kertaa osoittautui oikeaksi. Marjo Yliperttula kasvattaa ihmisen soluja nanosellussa 37

38 Tiesitkö, että? Ksylitoli löydettiin jo 1800-luvun lopulla saksalaisten ja ranskalaisten kemistien toimesta, mutta hammasystävälliset ominaisuudet keksittiin 1970-luvun alussa Turun yliopistossa. Silloin Suomessa valmistettiin maailman ensimmäiset ksylitolilla makeutetut purukumit ja pastillit. Suun terveyttä edistävien vaikutusten lisäksi ksylitolin on todettu vähentävän lasten välikorvan tulehduksia. Vaikutus johtuu todennäköisesti siitä, että ksylitoli hidastaa välikorvantulehduksia aiheuttavan bakteerin (streptococcus pneumonia) kasvua. Lähtömateriaalina voidaan käyttää maissia, pyökkiä tai koivua. Koivukuidun käytöstä juontaa juurensa ksylitolin toinen nimi, koivusokeri. Kasviperäiset kollageenin ristisilloittajat lisäävät hammaspaikkojen kestävyyttä (väitös Turun yliopistossa ) 38

39 UPM: Biofore on suomalainen konseptiauto, jossa on käytetty muovien tilalla selluloosaa. 39

40 UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä metsäteollisuuden tähteistä auttaa vastaamaan EU:n kasvavaan biopolttoainekysyntään. Kokonaisinvestointi EUR 179 miljoonaa Uusiutuvan dieselin vuosituotanto 100,000 tonnia / 120 miljoonaa litraa Työllistää suoraan ja epäsuorasti yhteensä noin 200 henkilöä Perustuu UPM:n innovaatioihin 40

41 Sukarwood Sellusta Finland Oy puusta valaisimia, muovailuvahaa. 41

42 VTT: puusta lankaa ja kankaita Puukuidusta voidaan valmistaa erittäin ohutta ja pehmeää kangasta, kertoo ohjelmapäällikkö Anna Suurnäkki VTT:ltä. Biocelsol-kuitujen lujuus vastaa viskoosia, mutta kuiduista tehty lanka ja kudottu kangas sekä imevät että luovuttavat kosteutta viskoosia paremmin. Viskoosi kehitettiin aikoinaan korvaamaan puuvillaa, jonka paljon vettä ja torjunta-aineita vaativaa viljelyä on alettu kritisoida epäekologiseksi 42

43 Kiertotaloudessa ei ole samantekevää, millä energialla kuluttajan ostoskorin tutut tuotteet valmistetaan. Gasumin biokaasumerkki kertoo, että tuote on valmistettu kotimaisella biokaasulla. Biokaasu on monikäyttöinen ja ympäristöystävällinen energiamuoto, joka on valmistettu kokonaan uusiutuvista raaka-aineista. Biokaasu soveltuu niin liikenteen polttoaineeksi, kaasuliesillä kokkaukseen, kotien ja kiinteistöjen lämmitykseen kuin teollisuudessa erilaisten tuotteiden valmistukseen. Kouvolan seudulla yritykset haluavat tarjota kuluttajille entistä ympäristöystävällisemmin valmistettuja tuotteita. Niin Kouvolan Lakritsin, Kaslinkin kuin HoviRuoankin tuotteet tunnistaa vihreästä biokaasumerkistä. 43

44 Ecopulp Finland Oy:n bisnes on kehittää, suunnitella ja tuottaa muotoiltuja kuituvaloksia. Yrityksen valttikortti on puu- tai kierrätyskuidusta kuituvalostekniikalla valmistettu Ecopulp-sovellus. Biohajoava ja 100 % kierrätettävä kuituvalossovellus sopii varsinkin vihreästi ajattelevien asiakkaiden pirtaan. Yritys kehittää, suunnittelee ja tuottaa muotoiltuja kuituvaloksia. Puu- tai kierrätyskuidusta munakenno -tekniikalla valmistettu Ecopulp-sovellus on aina erittäin ympäristöystävällinen, koska se on biohajoava ja 100 % kierrätettävä. 44

45 Puurakentamiseen haetaan nyt aivan uudenlaisia tehoja. Yksi eturivin toimijoista tällä saralla on kouvolalainen perheyritys Elementit-E Oy, jonka kehittämät uudenlaiset tilaelementit ovat saaneet paljon kiitosta osakseen innovatiivisen ajattelunsa ansiosta. Kouvolalainen Elementit-E Oy on erikoistunut vaativien moduulirakenteisten puutilaelementtien rakentamiseen ja asentamiseen kokonaisvastuu-urakkana. Kokenut KVRurakoitsija rakentaa mm. kouluja, päiväkoteja, toimitiloja, majoitus- ja sosiaalitiloja sekä erikoistiloja. 45

46 Materiaalivirtoihin tarvitaan lisää liikettä. Hyötypaperi Oy on yksi toimijoista, joka kehittää jatkuvasti operaatioitaan ja selvittää uusien jakeiden hyödyntämismahdollisuuksia. Koeluontoisia eriä käsitellään lähes viikoittain - ja asiakkailta tulevia uusia haasteita tulee ratkaistavaksi koko ajan lisää, kertoo toimitusjohtaja Risto Kauppila. Hyötypaperi toimii koko Kaakkois-Suomen alueella tarjoten kaupan, logistiikan ja teollisuuden yrityksille monipuolisia ja kattavia kierrätysalan palveluita. Yrityksen käsittelylaitokset sijaitsevat Valkealassa, Kuusankoskella ja Lappeenrannassa. 46

47 Kymenlaakson Jäte on toimialueensa kiertotalouden avainpeluri. Yrityksen ideologiaan kuuluu toimia kiertotalouden ekosysteemin mahdollistajana. Yritys onkin mukana monessa: se kokoaa kotitalouksien pienet materiaalipurot isoiksi virroiksi ja tarjoaa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouden parissa toimiville paikallisille yrityksille. Kymenlaakson Jäte Oy on vuonna 1997 perustettu alueellinen jäteyhtiö. Yhtiön toimintaalueella asuu noin asukasta. Yhtiön omistajina on 9 kuntaa, joiden omistusosuudet määräytyvät asukaslukujen mukaan. 47

48 Joskus ekologinen ja sosiaalinen lyövät kättä. Parik-säätiö on yhteiskunnallinen yritys, joka työllistää Kouvolan seudun nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja vajaatyökykyisiä. Viime vuosina vahvan sosiaalisen omantunnon rinnalle on tullut yhä enenevässä määrin uudenlainen ympäristötietoisuus. Parik-säätiö on yhteiskunnallinen yritys, joka työllistää Kouvolan seudun nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja vajaatyökykyisiä. Parik-säätiön toimintalinjat ovat kuntoutuminen, työelämävalmiudet, oppiminen ja työllistyminen. 48

49 Pystytäänkö ongelmat tunnistamaan ja hallitsemaan? 1. Mikä on ihmisen tarvehierarkia? 2. Mitä väestönkasvusta seuraa: liiketoimintamahdollisuuksia, mutta, mutta: ruoka-, vesi-, rahapula siirtolaisuus muuttoliikkeet köyhyys, eriarvoisuus, sairaudet vallan ja resurssien jako-ongelmat, hallintojen ongelmat sodat, terroriteot pakolaisuus luonnon ylikuormittuminen ilmastonmuutos, jätteet luonnon monimuotoisuuden väheneminen jne 3. Uusiutuvien luonnonvarojen järkevä käyttö vai uusiutumattomien luonnonvarojen kiihtyvä kulutus? 4. Osaako ihminen hakea kestävää toimeentuloa, sosiaaliturvaa vai turvaa? 5. Lineaarinen kulutus vai kiertotalous? 49

50 Kohti kestävämpää toimeentuloa? Kestävä toimeentulo (kasvu) on irtikytkentää! Tavoitteena voisi olla irrottaa luonnonvarojen (erityisesti uusiutumattomat) käyttö ja ympäristövaikutukset toimeentulosta ja taloudellisesta kasvusta. Mitä teemme väestönkasvulle? Miten hallitsemme väestönkasvun seuraukset? Mihin maapallo tarvitsee ihmisiä? Miten paljon maapallo tarvitsee ihmisiä? Mikä on tarpeeksi ihmiselle? 50