OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Aino Still

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Aino Still EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ AN- NETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto Vapaasta sivistystyöstä annetun lain koulutuksen järjestämistä ja valtionosuutta koskevia säännöksiä on muutettu 1 päivänä tammikuuta 2016 voimaan tulevalla lailla vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (579/2015). Muutokset perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän ehdotuksien 1 pohjalta annettuun hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 309/2014 vp). Lain muutoksen myötä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa on säännökset kansanopiston ja liikunnan koulutuskeskuksen koulutukseen sisältyvästä oppilaitoksen ja työnantajan väliseen sopimukseen perustuvasta työssäoppimisesta. Kansanopistolta ja liikunnan koulutuskeskukselta edellytetään opetussuunnitelmaa koulutuksesta, jonka kesto on vähintään kahdeksan viikkoa tai sisältää etäopetusta tai työssäoppimista. Lain muutoksella opintokeskusten opintokerhoihin myönnettävästä erillisestä valtionosuudesta on luovuttu. Opintokerhot säilyvät opintokeskusten opetuksen pedagogisena muotona. Kansanopiston korottamaton yksikköhinta on jatkossa opiston ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhinta. Yksikköhintaa korotetaan opistossa asuvien opiskelijaviikkojen osalta. Osa ehdotetuista lain muutoksista edellyttää vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen (805/1998) muuttamista. Myös osa vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän ehdotuksista edellyttää vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamista. 2 Nykytila ja ehdotetut muutokset 1 Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen vähimmäispituus Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 6 :n 2 momentin mukaan koulutustilaisuuksien vähimmäispituuksista kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa säädetään asetuksella. Lain muutoksen (579/2015) voimaantulon jälkeen vastaavasta asetuksenantovaltuudesta säädetään lain 6 :n 3 momentissa. Säännöksen mukaan koulutuksen järjestämisestä ja koulutustilaisuuksien vähimmäispituuksista kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen 1 :n mukaan kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 15 opetustuntia. Vapaasta sivistystyöstä 1 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän muistio, Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:25.

2 2 annetun asetuksen perustelumuistion mukaan tämä sisältää myös yhtenäisen opiskelujakson vaatimuksen, jolloin opetusta ei voida jaksottaa esimerkiksi iltaopetuksena useille päiville. Nykyinen 15 tunnin vähimmäiskesto on käytännössä edellyttänyt, että jos opetusjakso on haluttu toteuttaa kahden päivän aikana, on opetusta tullut antaa keskimäärin 7,5 opetustuntia päivässä. Pitkät opetuspäivät vaikeuttavat esimerkiksi viikonlopun aikana järjestettävien kurssien toteuttamista. Jotta kansanopistot ja valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten tarjoamien niin sanottujen lyhytkurssien opetuspäivien kesto voitaisiin pitää kohtuullisina, ehdotetaan, että kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskusten yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus olisi 10 opetustuntia. Lisäksi asetuksen 1 :ään lisättäisiin säännös, jonka mukaan opetusjakson opetus olisi jaettava vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että opetusta annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Kansanopistot ja valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset ovat vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 :n mukaan kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia eivätkä ne ehdotetun 1 :n säännöksen mukaan voisi edelleenkään toteuttaa koulutusta iltaopetuksena usealle päivälle jaettuna. Sen sijaan yksi opintokokonaisuus eli kurssi voidaan jakaa pidemmälle ajalle, mutta siihen sisältyvän kunkin opetusjakson tulee olla yhtenäinen ja kestää vähintään 10 opetustuntia. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen etäopetukseen ja työssäoppimiseen liittyvästä lähiopetusjaksosta. Voimassa olevassa vapaasta sivistystyöstä annetussa asetuksessa lähiopetusjaksosta säädetään 2 :n 4 momentissa. Ehdotetun asetuksen 1 :n 2 momentin mukaan kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen oppilaitoksen opetussuunnitelmaan perustuvaan etäopetukseen ja työssäoppimiseen tulisi liittyä yksi tai useampi vähintään 10 opetustuntia kestävä lähiopetusjakso. Voimassa olevan 2 :n 4 momentin mukaan etä- ja monimuoto-opetukseen tulee liittyä yksi tai useampi vähintään 15 opetustuntia kestävä lähiopetusjakso. Muutos vastaisi ehdotettua 1 :n 1 momentin muutosta, jonka mukaan kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus olisi 10 opetustuntia voimassa olevan 15 opetustunnin sijaan. Etäopetusta tai työssäoppimista sisältävään koulutukseen tulisi siten aina sisältyä vähintään yksi vähintään 10 opetustuntia kestävä lähiopetusjakso, jota koskisi 1 momentissa säädetty vaatimus opetuksen jakamisesta vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että opetusta annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Kansanopiston järjestämässä etäopetuksessa tai työssäoppimisessa voitaisiin poiketa lähiopetusjaksosta yksittäisen henkilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn vuoksi. Säännös vastaisi sitä, mitä voimassa olevassa asetuksen 2 :n 4 momentissa säädetään lähiopetusjaksosta poikkeamisesta etäopetuksen osalta. 1 a Sopimus käytännön työtehtävissä järjestettävästä työssäoppimisesta Lain vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (579/2015) 6 a :ssä säädetään kansanopiston ja liikunnan koulutuskeskuksen koulutukseen sisältyvästä oppilaitoksen ja työnantajan väliseen sopimukseen perustuvasta työpaikalla käytännön työtehtävissä järjestettävästä tavoitteellisesta ja ohjatusta työssäoppimisesta. Lain 6 :n 2 momentin mukaan kansanopiston ja liikunnan koulutuskeskuksen tulee laatia opetussuunnitelma koulutuksesta, joka sisältää työssäoppimista. Lain 6 a :n 2 mo-

3 3 mentin mukaan oppilaitoksen ja työnantajan välisen työssäoppimista koskevan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että työpaikalla on käytettävissä koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi toimintaa, tarpeelliset työvälineet, sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, josta voidaan nimetä opiskelijalle vastuullinen ohjaaja. Lain 6 a :n 3 momentin mukaan työnantaja vastaa työssäoppimisen aikana opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin työntekijän työturvallisuudesta säädetään ja määrätään silloinkin kun opiskelija ja työnantaja eivät ole tehneet työsopimusta. Oppilaitoksen on ilmoitettava työnantajalle mainitusta työturvallisuusvastuusta. Saman pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin oppilaitoksen ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovittavista asioista. Vapaasta sivistystyöstä annettuun asetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 a, jossa säädettäisiin kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen ja työnantajan välisessä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 6 a:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa sovittavista asioista. Ehdotetun asetuksen 1 a :n 1 kohdan mukaan sopimuksessa olisi sovittava osapuolten tehtävistä. Pykälän 2 kohdan mukaan sopimuksessa olisi sovittava opiskelijan ohjauksen sisällöstä, koulutuksen tavoitteista ja oppimisen järjestämisestä. Opiskelijan ohjauksella tarkoitettaisiin sekä oppilaitoksen että työssäoppimispaikan toteuttamaa ohjausta. Koulutuksen tavoitteina sopimuksessa tulisi kuvata sitä, mitä osaamista työssäoppimisessa on tarkoitus hankkia. Ehdotetun 1 a :n 3 kohdan mukaan oppilaitoksen ja työnantajan välisessä sopimuksessa olisi sovittava muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista, kuten työssäoppimisen kestosta ja ajoittumisesta. 2 Suoritteiden laskeminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessa Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 8 :n mukaan vapaan sivistystyön oppilaitosten vuotuinen valtionosuuden peruste lasketaan kansanopistossa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijaviikkojen määrällä opiskelijaviikkoa kohden määrätty yksikköhinta, valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijavuorokausien määrällä opiskelijavuorokautta kohden määrätty yksikköhinta ja alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa kertomalla sille vahvistetulla opiskelijapäivien määrällä opiskelijapäivää kohden määrätty yksikköhinta. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävän opiskelijaviikkojen, opiskelijavuorokausien, opiskelijapäivien, opetustuntien sekä opintokerhotuntien määrän. Suoritteiden määrien laskemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Voimassa olevassa vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen 2 :ssä säädetään valtionosuuden perusteena käytettävien kansanopistojen opiskelijaviikkojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijavuorokausien ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien laskemisesta. Voimassa olevan 2 :n 1 momentin mukaan opiskelijaviikolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden työpäivän pituista opiskelujaksoa kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Opiskelijaviikon voimassa oleva määritelmä on osoittautunut vaikeaksi soveltaa esimerkiksi etäopetukseen, joka ei tapahdu lähiopetuksena oppilaitoksessa. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen laske-

4 4 misesta. Voimassa olevan asetuksen mukaan etäopetuksen opiskelijaviikot ja opiskelijavuorokaudet lasketaan lähiopetuksen opiskelijaviikkoja vastaavasti, mutta niistä otetaan valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja ja opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon 60 prosenttia. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain (579/2015) 10 :n 2 momentin mukaan valtionosuuden perusteena käytettävien suoritteiden määrien laskemisesta ja huomioon ottamisesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtionosuuden perusteena olevien suoritteiden vahvistamisen perusteena on kansanopistojen osalta tarkoitus käyttää varainhoitovuodesta 2016 lukien jakosuhdetta, josta noin 90 prosenttia muodostuu kullekin opistolle määritellystä kiintiöstä ja noin 10 prosenttia opiston varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen kolmen vuoden suoritteiden keskiarvon perusteella. Liikunnan koulutuskeskusten osalta suoritteiden määrien vahvistamisen perusteena on jatkossakin tarkoitus käyttää varainhoitovuotta edeltäneen vuoden arvion sekä sitä edeltäneen vuoden toteutuneiden suoritteiden keskiarvoa. Ehdotetun 2 :n 1 momentin mukainen kansanopiston lähiopetuksen opiskelijaviikon laskenta vastaisi voimassa olevaa asetuksen säännöksen mukaista laskentatapaa, mutta säännöksen sanamuotoa muutettaisiin. Momenttiin lisättäisiin säännös, jonka mukaa lähiopetusta korvaavassa etäopetuksesta ja työssäoppimisessa opiskelijaviikoksi katsottaisiin opetussuunnitelman perusteella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä. Etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen laskemisen perusteena käytettäisiin siten oppilaitoksen laatimassa opetussuunnitelmassa kuvattua opintokokonaisuutta, jonka perusteella opiskelijan ohjatun työn määrä olisi arvioitu. Ehdotettu 2 momentti vastaisi voimassa olevaa 3 momenttia, jossa säädetään valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen opiskelijavuorokauden laskemisesta, mutta säännöksen sanamuotoa muutettaisiin vastaamaan paremmin sitä, että kyse on suoritteiden laskemisesta. Asetuksen 2 :n 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos etäopetuksen antaminen ei ole kansanopiston tai valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, oppilaitoksen valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrää laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otettaisiin huomioon yhteensä enintään 20 prosenttia oppilaitoksen kaikkien toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä. Jos etäopetuksen antaminen olisi kansanopiston tai valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, ei etäopetuksen opiskelijaviikkojen ja opiskelijavuorokausien määrän huomioon ottamista valtionosuuden perusteena rajoitettaisi. Työssäoppimisen opiskelijaviikoista ja opiskelijavuorokausista otettaisiin kuitenkin huomioon enintään 20 prosenttia toteutuneista lähiopetuksen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista. Ehdotettu 4 momentti vastaisi voimassa olevaa 5 momenttia.

5 5 3 Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta 1 päivänä tammikuuta 2015 voimaan tulleen vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 2 momentin muutoksen (1141/2014) mukaan opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan varainhoitovuodesta 2016 alkaen kansanopistoille vuosittain jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opistojen saman vuoden opiskelijaviikkojen määrällä. Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään yksikköhinnan korottamisesta opistoissa, joiden ylläpitäjien ylläpitämisluvassa määrättynä pääasiallisena koulutustehtävänä tai osana koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus taikka osana koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös opiston ulkopuolella asuvien opiskelijaviikoista yksikköhintaan tehtävästä vähennyksestä. 1 päivänä tammikuuta 2016 voimaan tulevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain (579/2015) 11 :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää opistossa asuvien perusteella tehtävästä opiskelijaviikkojen yksikköhinnan korottamisesta. Kansanopiston korottamaton yksikköhinta on lainmuutoksen voimaantulon jälkeen opiston ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhinta. Ehdotetun asetuksen 3 :n 1 momentin mukaan kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhintaa korotettaisiin opistossa asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta 30 prosentilla. Voimassa olevassa asetuksen 3 :ssä säädettyjä ylläpitämisluvassa mainitun koulutustehtävän tai erityisen koulutustehtävän perusteella tehtävien yksikköhinnan korotuksien määriä muutettaisiin siten, että korotuksen euromääräinen vaikutus suhteessa korottamattomaan yksikköhintaan säilyisi samana kun korottamaton yksikköhinta olisi jatkossa opiston ulkopuolella asuvan yksikköhinta. Ehdotetun 2 momentin mukaan jos osa kansanopiston koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 32 prosentilla ja 97 prosentilla jos vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus on kansanopiston pääasiallinen koulutustehtävä. Ehdotetun 3 momentin jos osa kansanopiston koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä, opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen osalta 26 prosentilla. 3 a Snellman-korkeakoulun opiskelijaviikon yksikköhinta Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 11 momentin mukaan Snellman-korkeakoulun yksikköhinta on sama kuin kansanopistojen porrastamaton yksikköhinta. Yksikköhinnasta vähennetään sisäoppilaitoksen osuutta vastaava määrä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Yksikköhintaa voidaan korottaa koulutustehtävässä määrätyn erityistehtävän perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Voimassa olevassa vapaasta sivistys-

6 6 työstä annetun asetuksen 3 a :ssä säädetään steinerpedagogisen opettajankoulutuksen opiskelijaviikkojen korottamisesta ja kansanopiston sisäoppilaitoksen osuutta vastaavan määrän vähentämisestä yksikköhinnasta. Asetuksen 3 a :ään ehdotetaan lisättäväksi säännös Snellman- korkeakoulun opiskelijaviikon laskemisesta. Säännös vastaisi soveltuvin osin kansanopiston lähiopetuksen opiskelijaviikon määritelmää. Säännöksen mukaan Snellman- korkeakoulun opiskelijaviikoksi katsottaisiin yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso, jonka aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutettaisiin opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. 1 päivänä tammikuuta 2016 voimaan tulevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 2 momentin mukaan kansanopiston yksikköhintaan ei tehdä vähennystä opiston ulkopuolella asuvien opiskelijaviikkojen osalta ja kansanopiston korottamaton yksikköhinta olisi opiston ulkopuolella asuvan yksikköhinta. Lain 11 :n 10 momentin mukaan Snellman korkeakoulun opiskelijaviikon yksikköhinta on sama kuin kansanopistojen korottamaton yksikköhinta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan lain 11 :n 10 momentin mukaan säätää yksikköhinnan korottamisesta koulutustehtävässä määrätyn erityistehtävän perusteella. Ehdotetun 3 a :n 2 momentin mukaan jos vapaasta sivistystyöstä annetun lain 2 :n 8 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen koulutustehtävään kuuluu erityisenä koulutustehtävänä steinerpedagoginen opettajankoulutus, tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta yksikköhintaa korotetaan kuten nykyään 20 prosentilla. 4 Opintokeskuksen opintokerho Pykälässä säädetään opintokeskusten opintokerhoista. Opintokerhot ovat opintokeskuksille ominainen opiskelumuoto, joka perustuu vertaisoppimiseen. Pykälän 1 momentin opintokerhon määritelmä vastaisi voimassa olevaa säännöstä. Säännöksen mukaan opintokerholla tarkoitetaan vähintään viiden 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamaa itsenäisesti opiskelevaa ryhmää, joka työskentelee vähintään 10 opintokerhotunnin verran ja joka on ilmoittautunut opintokeskukseen sen antamien ohjeiden mukaisesti. Opintokerho valitsee keskuudestaan ohjaajan. Pykälään lisättäisiin 2 momentti, jonka mukaan opintokerhotunteja ei oteta huomioon opintokeskuksen valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävinä opetustunteina. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 :n 2 momentin mukaan valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävien suoritteiden määrien laskemisesta ja huomioon ottamisesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Vuoden 2015 loppuun saakka voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan opintokerhoja varten on myönnetty erillistä valtionosuutta eikä opintokerhojen kustannuksia ole huomioitu kustannuksina opetustunnin yksikköhintoja laskettaessa. Vuoden 2016 alusta voimaan tulevan lain mukaan opintokerhojen kustannukset otetaan huomioon opintokeskusten opetustunnin yksikköhintoja laskettaessa. Opintokerhotoiminnasta ei kuitenkaan edelleenkään synny valtionosuuden laskemisen perusteena käytettäviä opetustunteja. Selkeyden vuoksi asiasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 :n 2 momentin valtuutussäännöksen nojalla.

7 7 6 a Tietojen toimittaminen 3 Vaikutukset Voimassa olevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 :n 1 momentin mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Tietojen toimittamisesta säädetään tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Säännöksessä tarkoitettua opetus- ja kulttuuriministeriön asetusta tietojen toimittamisesta ei ole annettu. Käytännössä tiedot on toimitettu Opetushallituksen lomakkeilla muiden kuin kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien kansalaisopistojen osalta. Kuntien ylläpitämien kansalaisopistojen osalta edellisen vuoden kustannuksia, tuloja ja suoritteita koskevat tiedot on toimitettu Tilastokeskuksen lomakkeilla. Toiminnan laajuutta koskevan suoritekyselyn toimitetaan Opetushallituksen lomakkeilla kaikkien vapaan sivistystyön oppilaitosten osalta. 1 päivänä tammikuuta 2016 voimaan tulevan vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 :n 1 momentin mukaan rahoituksen määrittämiseksi tarvittavien tietojen ja toiminnan laajuutta koskevien tietojen toimittamisesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Vapaasta sivistystyöstä annettuun asetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 a, jossa säädettään vapaan sivistystyön rahoituksen määrittämiseksi tarvittavien tietojen ja toiminnan laajuutta koskevien tietojen toimittamisesta. Pykälän mukaan oppilaitoksen ylläpitäjän on vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 :n 1 momentissa tarkoitettuina rahoituksen määräämiseksi tarvittavina ja toiminnan laajuutta koskevina tietoina toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle oppilaitoksen kalenterivuoden tuloja, kustannuksia ja suoritteita koskevat tiedot seuraavan kalenterivuoden aikana Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla. Asetusehdotuksen tarkoituksena on selkiyttää ja yhtenäistää etäopetukseen ja työssäoppimiseen liittyviä järjestelyitä ja suoritteiden laskentatapaa vapaan sivistystyön lain piiriin kuuluvissa sisäoppilaitoksissa ja Snellman-korkeakoulussa. Vapaan sivistystyön valtionosuuden kokonaisrahoitus muodostuu valtion talousarviossa päätettävien suoritteiden enimmäismäärien ja suoritteita vastaavien yksikköhintojen perusteella, eikä asetuksen muutoksilla olisi valtiontaloudellisia vaikutuksia. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 9 momentin mukaisesti kansanopistojen yksikköhinnat on määrättävä siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteenlaskettuna vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä. Kansanopistojen ylläpitämisluvassa mainitun koulutustehtävän tai erityisen koulutustehtävän perusteella tehtävien yksikköhinnan korotuksien ehdotetun 3 :n muutosten euromääräinen vaikutus suhteessa korottamattomaan yksikköhintaan säilyisi samana kun korottamaton yksikköhinta olisi jatkossa opiston ulkopuolella asuvan yksikköhinta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan korotukset on tehty opistossa asuvan opiskelijaviikon yksikköhintaan. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 9 momentin nojalla yksikköhinnan korotukset tasataan kansanopistojen tasaushintaan. Etäopetuksen suoritteiden laskemista ja huomioon ottamista koskevien säännösten muutos vaikuttaa vähäisessä määrin valtionosuuden jakautumiseen oppilaitosten ylläpitäjien välillä.

8 8 4 Valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän ehdotusten mukaisesti. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta on syksyllä 2014 lähetetty lausuntopyyntö valtiovarainministeriölle, vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille, vapaan sivistystyön oppilaitosten edustusjärjestöille, työmarkkinajärjestöille ja muille keskeisille sidosryhmille. Hallituksen esityksen liitteenä on ollut luonnos valtioneuvoston asetukseksi vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen muuttamisesta. Hallituksen esitys, jonka liitteenä asetusluonnos on ollut, on käsitelty kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukunnassa ja sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä. Hallituksen esityksen luonnoksen liitteenä olleeseen asetusluonnokseen on lausuntopalautteen perusteella tehty muutoksia koskien työssäoppimista koskevassa sopimuksessa sovittavia asioita ja valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja ja opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon otettavien etäopetuksen ja työssäoppimisen suoritteiden määrää. Lisäksi asetusluonnokseen on lisätty 6 a tietojen toimittamisesta ja tehty eräitä teknisluonteisia muutoksia. Asetusluonnoksesta on vielä pyydetty lausunnot vapaan sivistystyön oppilaitosten edustusjärjestöiltä, valtiovarainministeriöltä, Opetushallitukselta ja Tilastokeskukselta. Vapaa Sivistystyö ry, Opintokeskukset ry, Bildningsalliansen, Urheiluopistojen yhdistys ry ja Suomen kansanopistoyhdistys ovat kannattaneet asetusesityksen hyväksymistä esitetyssä muodossa. Kansalaisopistojen liitto KoL ja Suomen Kesäyliopistot ry ovat esittäneet huolensa kansanopistojen koulutuksen vähimmäispituuden lyhentämisestä 15 tunnista 10 tuntiin ja tästä mahdollisesti seuraavan vapaan sivistystyön viiden eri oppilaitosmuodon toiminnan päällekkäisyyden lisääntymisen. Snellman- korkeakoulu huomautti, että asetusehdotuksessa Snellman-korkeakoulun koulutukseen erityisenä koulutustehtävänä kuuluvan steinerpedagogisen opettajakoulutuksen opiskelijaviikon yksikköhintaan ei ole esitetty erityisen koulutustehtävän omaavien kansanopistojen osalta ehdotettua 26 prosentin korotusta vastaavaa korotusta vaikka voimassa olevassa asetuksessa näiden koulutusten yksikköhinnan korotus on yhtä suuri. Asetusehdotusta ei ole kansanopistojen ja valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten koulutusten vähimmäispituutta koskevasta ehdotuksesta annettujen lausuntojen perusteella muutettu, koska kansanopistojen ja valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten koulutuksen tulisi edelleen olla kokopäiväistä, minkä voidaan katsoa osaltaan erottavan näiden oppilaitosten toiminnan muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnasta. Asetusmuutoksella helpotettaisiin työssäkäyvien osallistumista kokopäiväiseen kansanopistokoulutukseen erityisesti viikonloppuisin. Snellman korkeakoulun koulutukseen erityisenä koulutustehtävänä kuuluvan steinerpedagogisen opettajakoulutuksen opiskelijaviikon yksikköhintaan tehtävää korotusta ei esitetä muutettavaksi, koska korotus olisi edelleen tarkoitus tehdä kansanopiston korottamatonta yksikköhintaa, eli oppilaitoksen ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhintaa, vastaavaan hintaan. Koska yksikköhinnan pohja, johon korotus lain mukaan tehdään ei muutu, ei korotustakaan ole syytä muuttaa. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.

9 9 5 Voimaantulo 6 Toimivalta Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetuksen 2 :n 1 momentin säännöstä etäopetuksen opiskelijaviikkojen laskemisesta sovellettaisiin ensimmäisen kerran laskettaessa kalenterivuonna 2016 toteutuneita opiskelijaviikkoja. Ennen asetuksen voimaan tuloa toteutuneiden etäopetuksen opiskelijaviikkojen laskemiseen sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Asetuksen 2 :n 4 momentin säännöstä valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon otettavista etäopetuksen opiskelijaviikoista ja opiskelijavuorokausista sovellettaisiin ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa valtionosuutta varainhoitovuodelle Näin ollen vuoden 2016 valtionosuuden myöntämisen perusteena käytettävistä vuosien etäopetuksen toteutuneista opiskelijaviikoista otettaisiin valtionosuuden perusteena käytettäviä suoritteita laskettaessa huomioon 20 prosenttia oppilaitoksen saman ajan lähiopetuksen keskimääräisistä opiskelijaviikoista. Mitä asetuksen 3 ja 3 a :ssä säädetään yksikköhinnasta, ehdotetaan sovellettavaksi ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja varainhoitovuodelle Kansanopiston korottamaton yksikköhinta olisi varainhoitovuodesta 2016 lukien opiston ulkopuolella asuvan opiskelijaviikon yksikköhinta ja siihen tehtävät korotukset ehdotetussa 3 :ssä säädetyn mukaiset. Samoin Snellman korkeakoulun opiskelijaviikon yksikköhinta vastaisi kansanopiston korottamatonta yksikköhintaa. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 6 :n 3 momentti, 6 a :n 4 momentti, 10 :n 2 momentti, 11 :n 2 ja 10 momentti sekä 21 1 momentti.