Nro 35/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 35/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Altia Oyj:n Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitsevan tehtaan ympäristöluvan LSU Y-1201/ lupamääräysten 1, 10, 17, 21 ja 34 muuttaminen. HAKIJA LAITOS JA SEN SIJAINTI Altia Oyj PL HELSINKI Altia Oyj Koskenkorvan tehdas KOSKENKORVA Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas sijaitsee Ilmajoen kunnan Koskenkorvan teollisuusalueen korttelissa n:o 55, Kokkolankylän kiinteistöllä Tehdasmaa RN:o 3:106. MUUTOKSEN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 Altia Oyj:n etanolitehtaan sekä muut alueella olevat toiminnot ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 10 k) (etanolitehdas), 4 b) (orgaanisia peruskemikaaleja), 10 f) (tärkkelystehdas) 10 l) (rehutehdas) 3 b) (kattilalaitos) 5 a) (polttonesteiden varastointi) ja 13 a) (jätevedenpuhdistamo) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi-Suomen ympäristökeskus on ratkaissut lupa-asian, jonka määräysten muuttamista tämä asia koskee. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY - Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan LSU-2004-Y-1201 Altia Oyj:n toiminnalle. - Ympäristöluvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeudelle, joka on antanut päätöksen nro 09/0140/3, jossa ympäristökeskuksen antama päätös pysytettiin. Valitus koski lupamääräyksiä 8 ja 10. MUUTETTAVA PÄÄTÖS Altia Oyj esittää ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella, että lupamääräykset 1,10, 17 ja 34 muutettaisiin. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen LSU-2004-Y-1201 lupamääräykset 1, 10, 17, 34 perusteluineen kuuluvat seuraavasti: "1. Kiinteän polttoaineen kattiloissa (kpa kattilat) saa polttaa turvetta, ruokohelpeä, olkea, puhtaita puuperäisiä polttoaineita kuten haketta, kuorta ja purua tai muuta niihin poltto- ja päästöominaisuuksiltaan rinnastettavaa polttoainetta sekä tehtaan omasta tuotannosta tulevaa viljan kuorta, sikunaa ja viljan puhdistuksesta tulevaa pölyä. (YSL 43, YSA 19 )" Perustelu: "Viljan kuoren ja pölyn poltossa ei sovelleta jätteenpolttoasetusta, koska nämä jätejakeet ovat rinnastettavissa maa- ja metsätaloudesta peräisin olevaan viljan käsittelyn jätteisiin sekä myös elintarviketeollisuuden kasviperäisiin jätteisiin, joiden polttamisesta syntyvä lämpö hyödynnetään. Kiinteän polttoaineen kattiloiden polttoainejakauma on hyväksytty hakijan esittämällä tavalla." "10.Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava jätevesien esikäsittelylaitokselle johdettavien jätevesien laatua jatkuvatoimisesti siten, että poikkeuksellisen väkevät jätevedet voidaan ohjata tasausaltaisiin ja johtaa hallitusti tehtaan esikäsittelylaitokselle. Esikäsittelylaitokselle rakennettavassa uudessa tasausaltaassa on pidettävä vähintään 500 m 3 vapaata tilavuutta kemikaalivuotojen tai prosessin poikkeuksellisten jätevesipäästöjen varalta. Uuden tasausaltaan tilavuuden on oltava vähintään 1500 m 3 ja se tulee olla valmiina ennen tehtaan laajennuksen käyttöönottoa tai viimeistään mennessä. Uusi tasausallas tulee kattaa tiiviillä kiinteällä katteella ja sen materiaalien on kestettävä tehtaalla käytössä olevia kemikaaleja ja jätevesiä niissä pitoisuuksissa, joissa kemikaaleja voidaan arvioida joutuvan tasausaltaaseen. Uusi tasausallas tulee varustaa pohjan ympäri kiertävällä salaojalla ja siihen liitettävällä vesinäytteen ottamiseen soveltuvalla tarkkailukaivolla.

3 3 Jäteveden esikäsittelylaitoksen nykyinen tasausallas (200 m 3 ) sekä puhdasvesilaitoksen lietealtaat on katettava tiiviillä kiinteällä katteella mennessä. (YsL 4, 5, 43, 47, JäteL 4 )" Perustelu: "Tehtaalla on mahdollista tasata kuormitusta uuden tasausaltaan ja jätevesien laadun tarkkailun avulla. Onnettomuustilanteiden varalta on tarpeen pitää 500 m 3 varastotilaa vapaana. Altaiden kattaminen on tarpeen hajuhaittojen estämiseksi. (lupamääräys 10)" "17. Ilman suoja-allasta olevat vanhat etanolisäiliöt on mennessä varustettava tiiviillä pohjavesisuojauksilla, joiden vedenläpäisevyyden k -arvo on vähemmän kuin 1,0 x 10-9 m/s. Uudet etanolisäiliöt on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin, joiden tilavuus on vähintään 110 % säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta sekä tarkkailukaivoilla ja säiliön tai rakenteen perustuksen ympäri kiertävällä salaojalla ja siihen liitettävällä vesinäytteen ottamiseen soveltuvalla tarkkailukaivolla. Happo-, lipeä-, etanoli- ja raskasöljysäiliöt tulee varustaa ylitäytönestolaitteilla ja pinnankorkeusmittauksella. Suoja-altaiden sade- ja sulamisvedet tulee johtaa öljynerotuskaivon kautta jätevesien esikäsittelylaitokselle. Öljysäiliöiden, niiden suoja-altaiden ja öljyjen käsittelylaitteistojen sekä putkistojen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee välittömästi ryhtyä korjaamaan havaittuja puutteita. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Yhteenveto tarkastuksista on liitettävä vuosiraporttiin. (YSL 7, 8, 43, JL 6 )" Perustelu: "Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet muodostavat merkittävän uhan pohjavedelle, joten niiden käsittelylle, varastoinnille ja kuljettamiselle on annettu tarvittavat määräykset. Öljysäiliöiden suoja-altaiden tiivistäminen todettiin tarpeelliseksi maastokäynnillä. Uusien säiliöiden osalta on selvitetty riittävää suojaustasoa yhteistyössä turvatekniikan keskuksen (TUKES) kanssa. Vanhojen etanolisäiliöiden osalta on edellytetty nykyisten savisuojausten uusimista. Lastausalueiden osalta on edellytetty lähinnä lastaus- ja purkutilanteissa tapahtuvien vuotojen hallintaa. (lupamääräykset 15-18)" "34. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava jätevesien esikäsittelylaitokselle tulevien ja sieltä kunnan viemäriin lähtevien jätevesien laatua vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Esikäsittelylaitokselle tulevien jätevesien tarkkailu voidaan järjestää omavalvontana ilman ulkopuolista näytteenottajaa tai analysointia, mikäli se on mahdollista. Tarkkailu on järjestettävä siten, että laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevesikuormituksesta ja jätevesien käsittelyn tehokkuudesta saadaan luotettavat tiedot. Laitokselta lähtevien jätevesien näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai muu näytteenottoon perehtynyt ja kokenut henkilö ja näytteet on analysoitava akkreditoituja tai muita vastaavia hyväksyttäviä menetelmiä käyttäen. Kuormitustarkkailussa on jätevesien esikäsittelylaitokselle tulevasta jätevedestä määritettävä kiintoaine, ph, COD Cr, BOD 7ATU, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lähtevästä jätevedestä on määritettävä virtaama, kiintoaine, lämpötila, alkaliniteetti, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BOD 7ATU, kokonaistyp-

4 4 pi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, rasvapitoisuus (petroolieetteriuute), sulfaatti, tiosulfaatti, sulfidi, kokonaisrikki ja magnesium. Uusittu tarkkailuohjelma tulee toimittaa tiedoksi Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, joka voi tarvittaessa määrätä tarkkailun tehostamisesta tai tarkkailun muuttamisesta myös toiminnanharjoittajan perustellusta esityksestä. Tarkkailutulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Ilmajoen kunnan tekniselle osastolle ja kunnan jätevedenpuhdistamon hoitajalle. (YsL 4, 5, 46, VNp 365/1994)" Perustelu: "Jätevesien laaduntarkkailua tarvitaan tehtaan jätevesien esikäsittelylaitoksen toiminnan ohjaamiseksi sekä jätevesien esikäsittelyn rajaarvojen valvonnan järjestämiseksi." Käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa Toiminnanharjoittaja haki muutosta lupapäätöksen määräyksiin 8 ja 10. Valitus koski määrättyjen raja-arvojen korottamista ja puhdasvesialtaan sekä jätevesilaitoksen tasausaltaan kattamisvaatimusta. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeus on päätöksessään pidentänyt ajan kulumisen vuoksi altaiden kattamiselle annettua määräaikaa päättyväksi Perustelussa todettiin, että lupapäätöksessä edellytetyt kateratkaisut ovat tarpeen hajuhaittojen ehkäisemiseksi. HAKEMUS YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMISEKSI Hakemus ja hakemuksen perustelut Jäljempänä tarkemmin ilmenevin perustein Altia Oyj katsoo, että altaiden kattaminen ei olisi tarkoituksenmukaista (lupamääräys 10). Samaten haetaan muutosta lupamääräyksiin 1, 17 ja 34. Hakija esittää mainittuja lupamääräyksiä muutettavaksi seuraavasti: - Lupamääräys KPA-kattilan polttoaineista (lupamääräys 1). Päätöksessä olevaa tekstiä muutettaisiin hakemuksen liitteenä olevassa kattilalaitoslomakkeessa olevan tekstin muotoon: ".sekä tehtaan omasta tuotannosta tulevaa prosessin viljapohjaisia sivutuotteita (lese, puhdistusjakeet, kuitu, yms.)" Perustelut: Prosessin sivujakeet ovat bioperäisiä, päästöominaisuuksiltaan rinnastettavissa viljan kuoreen ja puhdistuksessa tulevaan pölyyn sekä ruokohelpeen, olkeen ja puuperäisiin polttoaineisiin. Kattilalomakkeessa 6012a, KPA-kattilalaitoksen polttoaineluettelossa on mainittuna turpeen, puun, peltopolttoaineen ja ruokohelpin lisäksi prosessin viljapohjaiset sivutuotteet (lese, puhdistusjakeet, kuitu yms.) Prosessin sivujakeet tullaan syöttämään polttoprosessiin tasaisesti varastosiilon sallimissa rajoissa sitä mukaa kun niitä muodostuu turpeen mukana. - Lupamääräys jätevesilaitoksen tasausaltaan ja vesilaitoksen kalkkisakka-altaan kattamisesta (lupamääräys 10).

5 5 Jätevesilaitos Jäteveden esikäsittelylaitoksen tasausallasta ei ole tarkoituksenmukaista kattaa, koska siitä ei aiheudu hajuhaittaa eikä laitos sijaitse asutuksen vieressä. Kattamisen seurauksena päivittäiset tarkkailu-, käyttö- ja huoltotoimet hankaloituvat sekä työturvallisuusriskit lisääntyvät. Tiiviillä kiinteällä katteella katetun altaan katteen alle muodostuva tilaluokka tulee olemaan ATEX luokituksen mukaisesti 0-luokan (0 G) räjähdysvaarallinen tila metaanin muodostumisen takia. 0-luokan räjähdysvaarallisessa tilassa työskentely on mahdotonta. Vesilaitoksen kalkkisakka-allas Vesilaitoksen kalkkisakka-allasta ei ole tarkoituksenmukaista kattaa. Kalkkisakka-altaan lietteen koostumus on seuraavanlainen (keskiarvo kolmen edellisen vuoden analyyseistä): Vettä 86,3 % Kalsiumia 4,9 % Rautaa 0,4 % Muuta kiintoainetta 8,4 % Kattamisen seurauksena päivittäiset tarkkailu-, käyttö,- ja huoltotoimet hankaloituvat. Vesilaitoksen lähistöllä oleva matkailukeskus ei ole esittänyt valituksia hajuhaitoista. - Suoja-altaiden sade- ja sulamisvesien johtaminen jätevesien esikäsittelylaitokselle (lupamääräys 17). Etanoli- ja raskasöljysäiliöiden suoja-altaiden sade- ja sulamisvedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta Kyrönjokeen. Muiden säiliöiden suojaaltaiden vedet johdetaan jätevesien käsittelyyn. Kemikaalisäiliöiden suoja-altaiden tyhjäys suoritetaan tarvittaessa. Etanoli- ja raskasöljysäiliöiden sade- ja sulamisvesien ph-luku analysoidaan ennen laskemista viemäriin. Jos ph on 3,5-10, vesi voidaan juoksuttaa hallitusti viemäriin. Jos ph-arvo poikkeaa annetusta viitearvosta, näyte toimitetaan laboratorioon titrattavaksi. Kemikaalisäiliöiden suoja-altaiden kuntotarkastus suoritetaan vähintään joka toinen kuukausi. Suoja-altaiden tyhjäys suoritetaan tarvittaessa. Öljysäiliön suoja-altaan sadevesi tarkastetaan silmämääräisesti öljynerotuskaivosta kolme kertaa päivässä. Hakija esittää, että päätöksessä olevaa tekstiä muutettaisiin muotoon: " Suoja-altaiden sade- ja sulamisvedet voidaan johtaa sadevesiviemäristöön ja öljynerotuskaivon kautta jokeen, kun ensin on varmistettu, että ne eivät sisällä yllä mainittuja aineita " Perustelut: Hulevesistä on maininta vesihuoltolaissa 119/ ja 11. Hulevedet ei pakoteta johdettavaksi viemäriin eikä omaan hulevesiviemäriin, jos ne voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti. Kunnassa pyritään vähen-

6 6 tämään jätevedenpuhdistamon kuormitusta rakentamalla erillinen sadevesiputkisto. - Esikäsittelylaitoksen jätevesien tarkkailu (lupamääräys 34). Hakija esittää, että tehtaan puhdistamolta lähtevän jäteveden tarkkailun taajuutta vähennetään magnesiumin, tiosulfaatin, sulfaatin ja sulfidin kohdalta yhteen kertaan vuodessa. Tehtaalta tulevalle prosessijätevedelle suoritetaan kiintoaineen suodatus rummulla ennen tasausaltaisiin juoksutusta. Tehtaalta tulevaa jätevettä tarkkaillaan kaksi kertaa kuukaudessa ulkopuolisen laboratorion toimesta. Jätevedestä tarkkaillaan: ph-luku, kiintoaine, BOD 7 (ATU), COD (Cr), kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Tasausaltaaseen johdettavaa kiintoaineista suodatettua jätevettä ei analysoida. Tehtaan omassa tarkkailussa tarkkaillaan päivittäin tehtaalta tulevan jäteveden, puhdistusprosessin metaanivaiheen sekä lähtevän jäteveden ph-luku ja COD-määritys. Muutoksenhaussa esitettyjen aineiden (magnesium, tiosulfaatti, sulfaatti ja sulfidi) tarkkailua on suoritettu vuodelta 2009 (huhtikuusta lähtien) siitä lähtien kun päätös sai lainvoiman. Sekä tehtaalta tulevan jäteveden että puhdistuslaitokselta lähtevän jäteveden laatua on tarkkailtu ulkopuolisen laboratorion toimesta vuodesta 1994 lähtien. Jätevedestä on analysoitu. ph-luku, kiintoaine, BOD 7(ATU), COD (Cr), kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Taulukossa esitetään vuoden 2009 analyysitulokset: 2009 Mg mg/l SO 4, SO 3, S 2O 3 mg/l laatuvaatimus < 400 mg/l huhtikuu 7,9 230 toukokuu kesäkuu 11 <5 9,1 109 heinäkuu 9, elokuu 9, syyskuu 8, ,5 45 lokakuu 9,4 63 8,8 84 marraskuu 9,5 96 7,7 13 joulukuu 7,7 93 8,4 96 8,7 13 keskiarvo max-arvo

7 7 Valvontaviranomaisen esitys lupamääräyksen 21 muuttamiseksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan tehnyt esityksen, että Altia Oyj:lle myönnettyä ympäristölupaa tulisi lisäksi muuttaa siltä osin kuin se koskee syntyvän lento- ja pohjatuhkan analysointitiheyttä. Lupamääräyksen 21 mukaan lento- ja pohjatuhkat on analysoitava kertaluontoisesti mennessä ja uusien kattiloiden tuhkat mahdollisimman pian niiden käyttöönoton jälkeen. Päätöksen LSU-2004-Y-1201/ lupamääräys 21 perusteluineen kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti. 21. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä kiinteän polttoaineen kattiloiden lentotuhkan ja pohjatuhkan raskasmetallipitoisuudet ja liukoisuudet ja oltava muutoinkin selvillä niiden ominaisuuksista ja kaatopaikkakelpoisuudesta. Tuhkista on otettava kustakin erikseen edustavat näytteet niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien määrittämiseksi. Näytteet on uusittava aina kun kattilan polttoaineiden käytössä tapahtuu olennainen muutos. Lento ja pohjatuhkat on analysoitava kertaluontoisesti mennessä ja uusien kattiloiden tuhkat mahdollisimman pian niiden käyttöönoton jälkeen. Tuhkanäytteistä on määritettävä seuraavat aineet: antimoni, barium, boori, elohopea, kloridi, sulfaatti, kadmium, mangaani, alumiini, kupari, lyijy, arseeni, kromi, nikkeli, sinkki, molybdeeni, seleeni ja vanadiini. Tuhkanäytteiden liukoisuudet on määritettävä jollakin seuraavista testimenetelmistä: hollantilaisella kolonnitestillä NEN7343, Nordtestin kolonnitestillä NT ENVIR 002 tai Nordtestin sellitestillä NT ENVIR 007. Tulokset on esitettävä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle seuraavan vuosiraportin yhteydessä. Perustelu: Toiminnanharjoittajan on jätelain mukaan oltava selvillä tuottamiensa jätteiden kuten tuhkan raskasmetallipitoisuuksista ja liukoisuuksista, jotta ne voidaan käsitellä ja sijoittaa hyötykäyttökohteisiin ympäristöä pilaamatta. Aluehallintovirasto ottaa asian käsiteltäväksi ja muuttaa lupaa myös tältä osin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 5.10, 18.10, ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Ilmajoen virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Lupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Ilmajoen kunnanvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

8 8 Lausunnot Ilmajoen ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa. Ympäristösihteeri on käynyt Altian tehtaalla ELY-keskuksen edustajan kanssa. Käynnillä keskusteltiin ympäristölupaan haettavista muutoksista sekä käytiin kalkkilietealtaan ja rakenteilla olevan jätevesien tasausaltaan läheisyydessä. Lautakunta toteaa, että tiosulfaattia, sulfaattia ja sulfidia koskevaa tarkkailua ei tule vähentää yhteen kertaan vuodessa. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan tarkkailua voitaisiin kuitenkin vähentää niin, että näitä parametreja tarkkailtaisiin joka toinen kuukausi, yhteensä 6 näytettä vuodessa. Tasausaltaan ja kalkkilietealtaan kattamisvaatimuksista lautakunta on antanut aikaisemmin lausunnon voimassaolevaan ympäristölupaan. Annetun lausunnon mukaan hajuhaittaa tulee vähentää käytettävissä olevin keinoin ja kattaminen on suotavaa. Mainittakoon kuitenkin, että ympäristölautakunnan tietoon ei ole tullut valituksia hajuhaitoista alueella. Käynnillä ei havaittu hajuhaittoja kalkkilietealtaan läheisyydessä. Uusissa jätevesien tasausaltaissa ei ollut vielä jätevettä. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan vähintäänkin kalkkilietealtaan kattamisvaatimuksesta voitaisiin luopua. Ilmajoen tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että tehtaan esikäsittelylaitokselta on johdettu siirtoviemärin kautta jätevesiä 35 vuoden ajan, jolloin on havaittu betonisissa putkistoissa, kaivoissa ja pumppaamoissa rikkivedyn aiheuttamaa korroosiota ja hajuhaittoja paineviemärin purkukohdissa. Esikäsittelylaitoksella mitatut sulfaattipitoisuudet eivät vielä aiheuta korroosiota eikä hajuhaittoja, mutta tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi pitkä, hapeton siirtoputki, lämmin vesi ja korkea orgaanisen aineen määrä voivat aiheuttaa sulfidin (rikkivedyn) muodostumista verkostossa. Tehdasalueen kemikaalisäiliöiden suoja-altaiden vedet ovat puhtaita sade- ja sulamisvesiä. Suoja-altaiden vedet tutkitaan haitallisten kemikaalien osalta ja johdetaan sen jälkeen öljynerotuskaivon kautta sadevesiviemäriin. Sade- ja sulamisvesien johtaminen esipuhdistamon kautta kunnan jätevedenpuhdistamolle haittaa puhdistusprosessia molemmissa puhdistamoissa veden jäähtymisen takia ja aiheuttaa turhia pumppauskustannuksia. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se antaa Altia Oyj:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: 1) Tiosulfaatin, sulfaatin ja sulfidin summa-arvoa on tarkkailtava kahdeksan (8) kertaa vuodessa. 2) Suoja-altaiden sade- ja sulamisvesiä ei tule johtaa jätevedenpuhdistamolle, vaan ne on tutkittava haitallisten kemikaalien osalta ja johdettava sadevesiviemäriin, koska kylmät vedet haittaavat puhdistamoprosessia jätevedenpuhdistamoilla ja aiheuttavat turhia pumppauskustannuksia. Ilmajoen kunnanhallitus on antanut lausuntonsa muilta osin ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan esitysten mukaisena pois lukien kohta 1 siten, että jätevesiä tulee tarkkailla 6 kertaa vuodessa 8:n sijasta. Asiaan päädyttiin kunnan vesihuoltorakennusmestarin kuulemisen jälkeen.

9 9 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue toteaa lausunnossaan seuraavan. - Esikäsiteltyjen jätevesien tarkkailu (lupamääräys 34). ELY-keskus pitää hakijan ehdottamaa kerran vuodessa tapahtuvaa magnesiumin, tiosulfaatin, sulfaatin ja sulfidin tutkimista liian vähäisenä ja katsoo, että esitystä ei tulisi hyväksyä. Nykyistä kahta kertaa kuukaudessa tapahtuvaa näytteenottoa voitaneen kuitenkin harventaa. Nykyinen lupa on kirjoitettu tilanteessa, jossa toiminta on ollut tarkoitus laajentaa. Laajennusta ei ole kuitenkaan tehty. Hakija ei ole tältä osin esittänyt muutoksia nykyiseen ympäristölupaansa. Näin ollen lupaa muutettaessa tulisi huomioida luvan sallimat muutokset laitoksen nykyiseen toimintaan. Mikäli laitoksen toimintaa laajennetaan nykyisen luvan sallimalla tavalla, tulee esim. jätevesien laatu muuttumaan oleellisesti. ELY-keskus katsoo, että lupamääräystä 34 tulisi selkeyttää siten, että siitä ilmenee miltä osin valvontaviranomainen voi muuttaa tai tarkistaa Altia Oyj:n tarkkailuohjelmaa. - Jäteveden esikäsittelylaitoksen tasausaltaiden ja puhdasvesilaitoksen lietealtaiden kattamatta jättäminen (lupamääräys 10). ELY-keskus arvioi, että jäteveden esikäsittelylaitoksen tasausaltaiden ja puhdasvesilaitoksen lietealtaiden kattaminen ei yksistään poista tai vähennä mahdollisia altaista aiheutuvia hajuhaittoja. Mikäli halutaan vähentää tai estää hajukaasujen leviäminen ympäristöön tulee hajukaasut kerätä tai käsitellä esimerkiksi biosuodattimessa tai pesurissa. Näin ollen määräystä 10 käsiteltäessä tulisi käsitellä myös määräys 11, jossa määrätään hajukaasujen käsittelystä. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista arvioida, syntyykö kyseisissä altaissa hajukaasuja vai ei. ELY-keskuksella ei ole tiedossaan, että Altia Oyj:n Koskenkorvan olemassa olevista kattamattomista altaista (jätevesi, kalkkisaostus) olisi aiheutunut ympäristöön hajuhaittaa. ELY-keskus esittää lupaviranomaisen harkittavaksi, tulisiko altaiden hajupäästöjä selvittää esimerkiksi mittauksin ja/tai mallinnuksin. Tämän jälkeen toiminnanharjoittajan voi jättää teknis-taloudellinen selvityksen, jolloin lupaviranomainen voisi uudelleen harkita altaiden kattamisen tarvetta. Mikäli hajuja ei synny, kattamismääräyksestä voitaisiin luopua. - Ympäristöluvassa oleva luettelo polttoraaka-aineista (lupamääräys 1). ELYkeskus ei näe estettä määräyksen 1 mukaisten jätenimikkeiden muuttamiselle. Poltettavista materiaaleista ei tulisi kuitenkaan käyttää sanaa sivutuote, koska ne ovat tehtaan tuotannossa syntyviä jätteeksi luokiteltavia materiaaleja. Lupamääräyksessä tulisi myös käyttää YM:n päätös yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta antaman asetuksen (1129/2001) mukaisia jätekoodeja, kuten toiminnanharjoittaja on tehnyt ilmoittaessaan laitosta koskevissa vuositiedoissa hyödynnetyistä ja käsitellyistä jätteistä. - Suoja-altaiden sade- ja sulamisvesien johtaminen öljynerotuskaivojen kautta jokeen (lupamääräys 17). Hakemuksessa on esitetty puutteellisesti, mitä sade- ja hulevesiä määräykseen 17 esitetty muutos koskee ja miten varmistetaan, ettei haitta-aineita pääse ympäristöön.

10 10 ELY-keskus esittää, että sade- ja hulevesien johtaminen selvitetään säiliö- ja lastaus/purkualuekohtaisesti. Mikäli lupaviranomainen katsoo, että sade- ja hulevesiä voidaan johtaa öljynerottimen kautta Kyrönjokeen, ympäristöluvassa tulee määrätä johdettavien vesien tarkkailusta. Pohjavesialueella vedet tulee johtaa tiiviisti pohjavesialueen ulkopuolelle. - Lentotuhkan ja pohjatuhkan laadun seuranta (lupamääräys 21). ELYkeskus esittää määrättäväksi, että Altia Oyj:n kiinteän polttoaineen kattiloiden lentotuhkan ja pohjatuhkan raskasmetallipitoisuudet ja liukoisuudet määritettäisiin jatkossa vuosittain valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen ja sen muutosten mukaisesti (VNp 861/1997, 1049/1999, VNA 202/2006). Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus esittää määrättäväksi, että toiminnanharjoittajalla tulee olla maarakennusasetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 591/2006) mukaisen laadunvarmistusjärjestelmä, mikäli tuhkia toimitetaan hyödynnettäväksi asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Laadunvarmistusjärjestelmä tulee esittää valvontaviranomaiselle. ELY-keskus on käynyt paikan päällä tarkastuskäynnillä lausunnonantoa varten. Muistutukset ja mielipiteet Liikennevirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Hakemuksesta ei ole jätetty muita muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista Hakijaa toteaa vastineessaan seuraavaa: 1) Esikäsiteltyjen jätevesien tarkkailu (määräys 34) Esitämme lupaviranomaisen harkittavaksi voitaisiinko nykyistä kahta kertaa kuukaudessa tapahtuvaa näytteenottoa harventaa 1-6 kertaa vuodessa tapahtuvaksi koska raja-arvot ovat tehdyissä mittauksissa alittuneet selvästi. Tehtaan toiminta laajenee mahdollisesti tulevaisuudessa, vaikkakaan ei alunperin esitetyllä tavalla. 2) Altia Oyj:n jäteveden esikäsittelylaitoksen tasausaltaiden ja puhdasvesilaitoksen lietealtaan kattamatta jättäminen (määräys 10) Esitämme lupaviranomaisen harkittavaksi, että altaiden kattamisista voitaisiin luopua. Ilmajoen kunnalle tai Altialle ei ole tullut valituksia hajuhaitoista, eikä niitä myöskään havaittu ELY-keskuksen ja Ilmajoen kunnan tarkastuskäynnillä , jolloin vanha tasausallas oli käytössä. 3) Ympäristöluvassa olevaa polttoraaka-aineluetteloa muutettaisiin sanamuodoltaan (määräys1) Mielestämme sivutuote on osalle poltettavista aineista oikea nimi. Esim. kuitu ja lese ovat ohrakuitua, jota voidaan käyttää joko rehuna tai se voidaan polt-

11 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Päästöt ilmaan taa silloin, kun se on taloudellisesti tarkoituksen mukaista. Ehdotamme käytettäväksi ilmaisua viljapohjaisia jakeita. 4) Suoja-altaiden sade- ja sulamisvesien johtaminen öljynerotuskaivojen kautta jokeen (määräys 17) Etanoli- ja raskasöljysäiliöiden suoja-altaiden sade- ja sulamisvedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta Kyrönjokeen. Muiden suoja-altaiden vedet johdetaan jätevesien käsittelyyn. Ennen suoja-altaiden tyhjentämistä varmistetaan sade- ja sulamisvesien laatu seuraavasti. Sade- ja sulamisvesien ph- luku analysoidaan ennen niiden laskemista viemäriin (Jos ph on 3,5-10, vesi voidaan juoksuttaa hallitusti joko sadevesi- tai jätevesiviemäriin. Jos ph-arvo poikkeaa annetusta viitearvosta, asiasta ilmoitetaan työnjohdolle. Näyte toimitetaan laboratorioon titrattavaksi). Kemikaalisäiliöiden suoja-altaiden tyhjennys kuuluu viinanpumppaajan työnkuvaan ja se suoritetaan tarvittaessa. Toimenpiteestä ilmoitetaan aina jätevesilaitoksen hoitajalle. Kemikaalisäiliöiden suoja-altaiden kuntotarkastus suoritetaan vähintään joka toinen kuukausi. Tarkkailu kuuluu vesi/jätevesilaitoshoitajan työnkuvaan. Öljysäiliön suoja-altaan sadevesi tarkistetaan silmämääräisesti mahdollisen öljyesiintymän varalta. Öljynerotuskaivot tarkastetaan kolme kertaa päivässä. 5) Lentotuhkan ja pohjatuhkan laadun seuranta Tekeillä olevan tuhkien laadunvalvontasuunnitelman (VNA 591/2006) mukaisesti esitämme, että tuhkien perustutkimus suoritetaan viiden vuoden välein. Tuhkan vähäisen määrän vuoksi laadunvalvontaseuranta esitetään tehtäväksi 2½ vuoden välein. Esitämme, että tuhkat voidaan toimittaa hyötykäyttöön tuhkien laadunvalvontasuunnitelman mukaisesti. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antamaa lupapäätöstä LSU-2004-Y-1201/ siten, että lupapäätöksen lupamääräykset 1, 10, 17, 21, 34 ja 39 kuuluvat seuraavasti: 1. Kiinteän polttoaineen kattiloissa (kpa-kattilat) saa polttaa turvetta, ruokohelpeä, olkea, puhtaita puuperäisiä polttoaineita kuten haketta, kuorta ja purua tai muuta niihin poltto- ja päästöominaisuuksiltaan rinnastettavaa polttoainetta. Lisäksi kattiloissa saa polttaa tehtaan omasta tuotannosta tulevaa viljan puhdistuksesta syntyvää jätettä kuten lesettä ja viljapölyä, kuitua ja muuta viljapohjaisia jakeita ( ) sekä sikunaa ( ). Suluissa on Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelon mukainen jäteluokan osoittava tunnus.

12 12 Päästöt vesiin ja viemäriin 10. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava jätevesien esikäsittelylaitokselle johdettavien jätevesien laatua jatkuvatoimisesti siten, että poikkeuksellisen väkevät jätevedet voidaan ohjata tasausaltaisiin ja johtaa hallitusti tehtaan esikäsittelylaitokselle. Esikäsittelylaitokselle rakennettavassa uudessa tasausaltaassa on pidettävä vähintään 500 m 3 vapaata tilavuutta kemikaalivuotojen tai prosessin poikkeuksellisten jätevesipäästöjen varalta. Uuden tasausaltaan tilavuuden on oltava vähintään 1500 m 3 ja se tulee olla valmiina ennen tehtaan laajennuksen käyttöönottoa. Uuden tasausaltaan materiaalien on kestettävä tehtaalla käytössä olevia kemikaaleja ja jätevesiä niissä pitoisuuksissa, joissa kemikaaleja voidaan arvioida joutuvan tasausaltaaseen. Uusi tasausallas tulee varustaa pohjan ympäri kiertävällä salaojalla ja siihen liitettävällä vesinäytteen ottamiseen soveltuvalla tarkkailukaivolla. Ilmastusaltaasta mahdollisesti syntyvän hajun leviäminen ympäristöön on selvitettävä. Asiantuntijan laatimassa selvityksessä tulee arvioida hajun leviäminen ympäristössä tarpeen vaatiessa mittauksilla. Teknis-taloudellinen selvitys, johon tarvittaessa sisältyy suunnitelma hajupäästöjen vähentämisestä tulee toimittaa aluehallintovirastoon luvan tarkistushakemuksen yhteydessä vuonna Aluehallintovirasto harkitsee tämän jälkeen tuleeko toiminnanharjoittajan ryhtyä viihtyvyyshaittaa vähentäviin toimiin. Polttoaineiden ja kemikaalien käsittely, varastointi ja kuljettaminen 17. Ilman suoja-allasta olevat vanhat etanolisäiliöt on mennessä varustettava tiiviillä pohjavesisuojauksilla, joiden vedenläpäisevyyden k -arvo on vähemmän kuin 1,0 x 10-9 m/s. Uudet etanolisäiliöt on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin, joiden tilavuus on vähintään 110 % säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta sekä tarkkailukaivoilla ja säiliön tai rakenteen perustuksen ympäri kiertävällä salaojalla ja siihen liitettävällä vesinäytteen ottamiseen soveltuvalla tarkkailukaivolla. Happo-, lipeä, etanoli- ja raskasöljysäiliöt tulee varustaa ylitäytönestolaitteilla ja pinnankorkeusmittauksella. Happo- ja lipeäsäiliöiden suoja-altaiden sade- ja sulamisvedet tulee johtaa jätevesien esikäsittelylaitokselle. Etanoli- ja raskasöljysäiliöiden suoja-altaiden sade- ja sulamisvedet voidaan johtaa öljynerotuskaivon kautta Kyrönjokeen sen jälkeen kun ne on tarkkailussa ensin todettu puhtaiksi, jolloin COD Cr -arvon on alittava 125 mg/l. Mikäli raja-arvo ylittyy, vedet tulee toimittaa käsiteltäväksi. Öljynerotuskaivo on mitoitettava niin, että poistuvan veden öljypitoisuus on alle 5 mg/l. Öljysäiliöiden, niiden suoja-altaiden ja öljyjen käsittelylaitteistojen sekä putkistojen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja tarvittaessa toiminnanharjoittajan tulee välittömästi ryhtyä korjaamaan havaittuja puutteita. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Yhteenveto tarkastuksista on liitettävä vuosiraporttiin.

13 13 Jätteet ja niiden käsittely Tarkkailut 21. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä kattiloiden lentotuhkan ja pohjatuhkan ominaisuuksista sekä niiden raskasmetallipitoisuuksista ja liukoisuuksista. Voimalaitoksessa syntyvät lento- ja pohjatuhkat tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Lento- ja pohjatuhka voidaan toimittaa vain paikkaan, jolla on ympäristölupa sen vastaanottoon tai paikkaan, jossa niitä hyödynnetään maarakentamisessa. Lento- ja pohjatuhka voidaan luovuttaa edelleen hyödynnettäviksi Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) mukaan, jos jätteen laadunhallinta ja hyödyntäminen järjestetään ja toiminnasta ilmoitetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Kaatopaikalle sijoitettavasta tai ympäristöluvan nojalla hyödynnettävästä lentoja pohjatuhkasta on tehtävä kaatopaikkakelpoisuuden määritykset valtioneuvoston asetuksen (202/2006) mukaisesti. 34. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava jätevesien esikäsittelylaitokselle tulevien ja sieltä kunnan viemäriin lähtevien jätevesien laatua. Esikäsittelylaitokselle tulevien jätevesien tarkkailu voidaan järjestää omavalvontana ilman ulkopuolista näytteenottajaa tai analysointia, mikäli se on mahdollista. Tarkkailu on järjestettävä siten, että laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevesikuormituksesta ja jätevesien käsittelyn tehokkuudesta saadaan luotettavat tiedot. Laitokselta lähtevien jätevesien näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai muu näytteenottoon perehtynyt ja kokenut henkilö ja näytteet on analysoitava akkreditoituja tai muita vastaavia hyväksyttäviä menetelmiä käyttäen. Kuormitustarkkailussa on jätevesien esikäsittelylaitokselle tulevasta vedestä määritettävä kiintoaine, ph, COD Cr, BOD 7ATU, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lähtevästä vedestä on määritettävä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa seuraavat parametrit: virtaama, kiintoaine, lämpötila, alkaliniteetti, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, BOD 7ATU, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, rasvapitoisuus (petrolieetteriuute) ja kokonaisrikki. Vähintään kuusi (6) kertaa vuodessa on lisäksi määritettävä sulfaatti, tiosulfaatti, sulfiitti (summa-arvo) sekä magnesium. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmia voidaan tarkistaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta.

14 14 RATKAISUN PERUSTELU Käyttöpäiväkirja ja raportointi 39. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden vuosiyhteenveto Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 166/2006/EY edellytetyt päästötiedot E-PRTR rekisteriin (Euroopan päästö- ja siirtorekisteri). Vuosiyhteenveto toimitetaan oleellisilta osin sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä selville seuraavat tiedot: tiedot laitoksen tuotannosta (GWh/a) ja käyntiajoista kattiloittain tiedot käytetyn polttoaineen kulutuksesta kattiloittain (t/a) sekä laadusta (viskositeetti, rikkipitoisuus sekä lämpöarvo) ja tuotetun kokonaisenergian määrästä (TJ/a) laitoksen hiukkasten, typen oksidien ja rikkidioksidin kokonaispäästöt ilmaan sekä savukaasujen pitoisuudet (mg/m 3 (n)) tai ominaispäästöt (mg/mj) jätteiden ja ongelmajätteiden laatu ja määrä, toimituspaikka ja aika sekä kuljettaja tiedot tuhkien laadusta ja toimituspaikoista sekä laadunvalvontatestien tuloksista yhteenveto jäähdytysvesien tarkkailusta, jossa kuukausittaiset jäähdytysveden keskilämpötilat ja virtaamat, kuukauden maksimiarvot sekä vesistöhavainnot ja laskelma jokeen johdetun lämpökuorman määrästä Lupamääräysten yleiset perustelut Asiassa on kyse ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin 4) kohdassa tarkoitetusta ympäristöluvan muuttamisesta. Asia on käsitelty soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus. Asiassa on pyydetty valvontaviranomaisten lausunnot. Luvan myöntäneen viranomaisen on 58 :n mukaan luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos muun muassa toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta. Hakemuksen mukainen muutos ei muuta laitoksen päästöjä tai niiden vaikutuksia ympäristöön, koska laitoksen toiminta ei muutu. Laitoksen päästöistä ei edellä olevien lupamääräysten muutosten jälkeenkään aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille.

15 15 Lupamääräysten perustelut Lähtökohtaisesti Altia Oyj:n kpa-kattilassa voidaan turpeen ja ruokohelpin lisäksi polttaa prosessin viljapohjaisia jakeita, koska valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (362/2003) ei sovelleta elintarviketeollisuuden kasviperäiseen jätteeseen, jos jätteen polttamisesta syntyvä lämpö hyödynnetään. Hakijan esityksestä poiketen aluehallintovirasto ei ole hyväksynyt tähän yhteyteen hakemuksessa esitettyä sanamuotoa "sivutuote" koskien viljapohjaisten jätejakeiden polttamista laitoksen kpa-kattilassa. Nykyisessä jätelaissa (1072/1993) jätteellä tarkoitetaan "ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä". Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan prosessissa syntyvät jakeet ovat jätteitä. ELY-keskus on lausunut, että lupamääräyksessä tulisi käyttää YM:n asetuksen mukaisia jätekoodeja, minkä takia jätekoodit on lisätty lupamääräykseen. Aluehallintovirasto katsoo, että jätekoodit ovat tarpeen toiminnanharjoittajan jätekirjanpidon takia. Jätekoodit tulee ilmoittaa valvontaviranomaisille vuositiedoissa hyödynnetyistä ja käsitellyistä jätteistä. (lupamääräys 1) Aluehallintovirasto on poistanut luvasta vaatimuksen puhdasvesialtaan ja jätevedenpuhdistamon tasausaltaan kattamisesta. Aluehallintovirasto katsoo, että altaiden kattaminen ei yksistään poistaisi tai vähentäisi laitoksesta mahdollisesti aiheutuvia hajuhaittoja, ja on tämän takia arvioinut, että altaiden kattamistoimenpiteet eivät ole tarpeen. Hakijan mukaan kattamisen seurauksena laitoksen suorittamat päivittäiset tarkkailu- ja huoltotoimet hankaloituisivat, ja toimenpiteet aiheuttaisivat turhaan merkittäviä kustannuksia. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaiden laajennushankkeen vuoksi vuonna 2006 toimeenpannun YVA-menettelyn arviointiselostuksessa on arvioitu hankkeen vaikutuksia muun muassa ympäristöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä melu- ja hajuvaikutuksia. YVA-selostuksessa (Pöyry Environment Oy 2006) on todettu tehtaiden hajuvaikutuksista muun muassa, että Koskenkorvan tehtailta leviää tietty ominaishaju, joka muistuttaa paistettua leipää tai mallasta. Haju kantautuu ajoittain tuuli- ja sääolosuhteista riippuen jopa kymmenien kilometrin etäisyydelle tai kauemmaksikin. Haju tulee prosessissa syntyvistä VOC-komponenteista, joita pääsee jatkuvasti ilmaan prosessin eri vaiheissa. Koskenkorvan tehtaiden hajua ei ole kuitenkaan koettu häiritseviksi, eikä valvontaviranomaisille ole tullut valituksia. Lisäksi YVA-selostuksessa on todettu, että jätevedenpuhdistamo haisee jonkin verran puhdistamon välittömässä läheisyydessä mutta ei kauempana. Aluehallintovirasto katsoo, että altaiden kattamiseen ei ole perusteita, koska asiasta ei ole tullut valituksia eikä tarkastuksien yhteydessä ole havaittu hajuhaittaa. Ilmastusaltaasta tuleva lievä haju esiintyy vain altaan välittömässä läheisyydessä eikä ole todisteita siitä, että hajusta aiheutuisi viihtyvyyshaittaa laitosalueen ulkopuolella. Aluehallintovirasto on tämän vuoksi katsonut, että voimassa olevan luvan vaatimus altaiden kattamisesta voidaan kumota. Aluehallintovirasto katsoo kuitenkin, että asiaa tulee selvittää tarkemmin lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vuonna 2017 jätettävässä lupahakemuksessa. (lupamääräys 10).

16 16 Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä etanoli- ja raskaspolttoöljysäiliöiden suoja-altaista vesistöön johdettavan veden puhtaudesta. Kun otetaan huomioon, että altaiden vesien mahdollisesti sisältämiä epäpuhtauksia tarkkaillaan ennen johtamista vesistöön, aluehallintovirasto pitää perusteltuna, että sadeja sulamisvedet johdetaan vesistöön. Mikäli vedessä on vesistöä kuormittavia aineita vedet on johdettava käsiteltäväksi. Sade- ja sulamisvesien johtaminen jäteveteen kuormittaisi jätevesilaitosta ja vaikuttaisi haitallisesti jätevesiprosessin toimintaan. Viemärilaitoksen toiminnan kannalta olisi haitallista ottaa vastaan suuria määriä puhtaita vesiä. (lupamääräys 17) Lupamääräys 21 tuhkien laadun ja liukoisuusominaisuuksien testaamisesta on muutettu. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (VNA 202/2006) ja Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (VNA 591/2006) ovat tulleet voimaan vuonna 2006, ja laitoksella syntyvien tuhkien haitta-ainepitoisuudet ja liukoisuudet tulee tutkia mainittujen asetusten määräämällä tavalla ennen niiden hyödyntämistä tai kaatopaikalle sijoittamista. Jätelain 15 :ssä määrätään jätteen luovuttamisesta ja vastaanottajan velvollisuuksista. Kokoomanäytteistä on määritettävä tuhkan sisältämien haittaaineiden pitoisuudet ja liukoisuudet VNA 591/2006 liitteen 1 kohdassa 2 turpeen tuhkille perustutkimukseen asetetussa laajuudessa. Kiinteän polttoaineen kattiloiden lentotuhkan ja pohjatuhkan raskasmetallipitoisuudet ja liukoisuudet on määritettävä vuosittain. Mikäli tuhkia on tarkoitus hyödyntää metsäautoteiden rakenteisiin eikä tuhkia voida hyödyntää suoraan asetuksen 591/2006 mukaisesti, toiminnanharjoittajan tulee esittää lupaviranomaiselle kohdekohtainen riskinarviointi ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan tulee täyttää VNp 861/1997 ja sen muutoksen VNA 202/2006 edellyttämät tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit, mikäli tuhkat toimitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jätteen haltijan on seurattava jätteen laatua vastaavuustestauksin ja esitettävä tiedot kaatopaikan pitäjälle vähintään kerran vuodessa. (lupamääräys 21) Lupamääräys 34 on tarpeen, jotta voidaan varmistua muun muassa siitä, että puhdistamolle ei johdeta haitallisessa määrin viemärin rakennetta, puhdistamon toimintaa tai lietteenkäsittelyä haittaavia aineita. Toiminnanharjoittajan pyynnöstä aluehallintovirasto on muuttanut annettua lupamääräystä siten, että sulfaatti, tiosulfaatin ja sulfidin summa-arvoa sekä magnesiumia tulee tarkkailla kuusi (6) kertaa vuodessa. Lupamääräyksen 8 mukaan tehtaan jätevedet on käsiteltävä muun muassa siten, että sulfaatin, tiosulfaatin ja sulfiitin summa-arvo laitokselta lähtevässä jätevedessä on alle 400 mg/l. Jätevesien tähänastisessa tarkkailussa kaksi kertaa kuukaudessa parametrin summa-arvon tarkkailutulos on ollut noin neljäsosa annetusta rajaarvosta. Aluehallintovirasto on tämän takia hyväksynyt, että ko. parametrin tarkkailua vähennetään suoritettavaksi kuusi kertaa vuodessa.

17 17 Ympäristölupapäätöksessä ei ole annettu raja-arvoa magnesiumille, mutta koska magnesiumsuola voi aiheuttaa viemäriputkistojen korroosiota, magnesiumin pitoisuudet on tarpeen seurata. Altia Oyj Koskenkorvan tehtaan jätevedessä mitatut magnesiumin pitoisuudet ovat olleet vain 1/30 Ruotsin johtamisehdoissa käytetystä enimmäispitoisuudesta, joka on 300 mg/l. Esitys tarkkailuohjelman uudistamiseen tulee toimittaa jätettävän ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa ennen sitä toiminnanharjoittajan tai valvojan perustellusta esityksestä mikäli jätevesien laatu muuttuu oleellisesti, esimerkiksi toiminnan laajentumisen yhteydessä voimassa olevan ympäristöluvan sallimalla tavalla. (lupamääräys 34) Muutetun lupamääräyksen 21 johdosta aluehallintovirasto on lisännyt lupamääräykseen 39 (raportoitavat tiedot), tiedot tuhkan laadun ominaisuuksista. (lupamääräys 39) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on ottanut ELY-keskuksen, Ilmajoen ympäristölautakunnan, Ilmajoen kunnanhallituksen ja Ilmajoen teknisen lautakunnan lausunnoissa esitetyt asiat huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on poistanut jätevedenpuhdistamon tasausaltaan ja puhdasvesialtaan kattamisvaatimukset, koska ei ole todisteita siitä, että altaista tuleva haju aiheuttaisi viihtyvyyshaittaa läheiselle asutukselle. Annetuissa lausunnoissa ei ole myöskään otettu kantaa kattamisen puoltamiseen. Aluehallintovirasto on kuitenkin vaatinut, että on selvitettävä aiheutuuko uudesta tasausaltaasta sellaista hajuhaittaa, joka tulee poistaa tai vähentää. Selvitys on jätettävä ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä jätettävässä lupahakemuksessa vuonna (lupamääräys 10) Annetuissa lausunnoissa on katsottu, että etanolisäiliöiden ja raskaspolttoöljysäiliön valuma-altaiden puhtaat vedet voidaan johtaa vesistöön, kun ne on mittauksilla todettu puhtaiksi. Tekninen lautakunta on lisäksi todennut, että valuma-altaiden puhtaiden vesien johtaminen jäteveteen kuormittaa jätevesilaitosta ja vaikuttaa haitallisesti prosessin toimintaan. Aluehallintovirasto on lupamääräyksessä asettanut vesien COD-arvolle raja-arvon sen varmistamiseksi, että orgaaninen kuorma ei ole päässyt altaissa mahdollisesti olevaan veteen. (lupamääräys 17) ELY-keskus on lausunnossaan ottanut esille tehtaalla syntyvien tuhkien laadunvalvonnan muuttamista. Aluehallintovirasto on muuttanut lupaa myös tältä osin. (lupamääräys 21) Annetuissa lausunnoissa on puollettu sulfaatin, tiosulfaatin ja sulfidin sekä magnesiumin tarkkailun suorittamisen muuttamista kahdesta kerrasta kuukaudessa kuuteen kertaan vuodessa (lupamääräys 34).

18 18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Luvan saaja voi aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan tämän päätöksen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 42, 43, 45, 46, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000 ja muutos 1792/2009) 5 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 51, 52 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) sellaisena kuin se on muutettuna valtioneuvoston asetuksella eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta (403/2009) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) sellaisena kuin se on muutettuna valtioneuvoston asetuksella kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista olevan maksutaulukon mukaisesti. Tässä tapauksessa maksuna peritään asian käsittelystä aiheutuneet kustannukset eli 48 euroa kultakin asian käsittelyyn kuluneelta tunnilta. Asian käsittely on vaatinut 70 tuntia, minkä takia käsittelymaksu on euroa.

19 19 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Altia Oyj Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Ilmajoen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla.

20 20 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Christel Engman-Andtbacka Maria Lövdahl Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Christel Engman-Andtbacka ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maria Lövdahl.

21 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.