SIIKAJOEN KUNTA REVONLAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS SIIKAJOEN KUNTA

Transkriptio

1 REVONLAHTI SIIKAJOEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS SIIKAJOEN KUNTA Kaavoituksen vireille tulo Kunnanhallituksen hyväksymispäätös Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Sepänkatu 9 A 7, 9010 Puh Fax etunimi.sukunimi@airix.fi

2 2

3 1. PERUS- JATUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Liikenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutuksen seuranta Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

4 Tämä osayleiskaavaluonnos sisältää selostuksen ja kaavakartan määräyksineen. Kuvat Valokuvat AIRIX YMPÄRISTÖ OY Liitteet I Osayleiskaavamuutoskartta 1:2000 II Seurantalomake 4

5 1. PERUS- JATUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Revonlahden asemakaavan kortteleita sekä niihin liittyviä virkistys-, liikenne-, katu- sekä maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavan laajennuksella muodostuvat Revonlahden asemakaavan korttelit sekä niihin liittyvät virkistys- ja katualueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Revonlahdella, Siikajoen kunnassa. Alue sijoittuu Revonlahden taajamaan, valtatie 8:n eteläpuolelle, Siikajoen itärannalle. Idässä alue rajautuu Keskuskatuun, lännessä Siikajokeen ja etelässä Rinnepuistoon. Pohjoisessa alue rajautuu Rantatiehen. 5

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Suunnittelijan valinta Revonlahden kaavahankkeisiin kh ( 90). Työneuvottelu Siikajoen kaavoitus- ja maankäyttötöistä Työneuvottelu Siikajoen kaavoitus- ja maankäyttötöistä Revonlahden kaavahankkeista pidettiin yleisötilaisuus Revonlahden koululla Siikajoen kunnanhallitus päätti ( 561) panna vireille asemakaavan tarkistamisen ja hyväksyi hankkeesta laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville alkaen. 1. viranomaisneuvottelu Kokoukseen osallistuivat Siikajoen kunnan ja Airix Ympäristö Oy:n edustajien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Tiehallinnon Oulun tiepiirin, Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Pohjois-Pohjanmaan museon edustajat. Työneuvottelu Siikajoen kaavoitus- ja maankäyttötöistä Työneuvottelu Siikajoen kaavoitus- ja maankäyttötöistä Työneuvottelu Siikajoen kaavoitus- ja maankäyttötöistä Kunnanhallitus hyväksyy kaavaluonnoksen Revonlahden jokivarren asemakaavan muutoksesta ja päättää asettaa kaavaluonnoksen yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi kunnanvirastolle ja Revonlahden kirjastoon luonnosvaiheen kuulemista varten (kh 192) Kaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan Työneuvottelu Siikajoen kaavoitus- ja maankäyttötöistä Työneuvottelu Siikajoen kaavoitus- ja maankäyttötöistä Työneuvottelu Siikajoen kaavoitus- ja maankäyttötöistä viranomaisneuvottelu Kokoukseen osallistuivat Siikajoen kunnan ja Airix Ympäristö Oy:n edustajien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Tiehallinnon Oulun tiepiirin, Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Pohjois-Pohjanmaan museon edustajat. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella Keskuskadun länsipuolisella osalla tontteja suurennetaan ja siirretään maaperältään paremmin rakentamiselle soveltuville alueille. Tonttien määrää myös vähennetään. Lisäksi kaavassa osoitetaan uuden kevyenliikenteen väylän paikka. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on osittain rakentunutta pientalovaltaista asuinaluetta. Alue sijaitsee aivan Siikajoen varrella. Alue on vesihuollon ja viemäröinnin piirissä. Alueen rakennuskanta on rakentunut pääosin luvuilla Luonnonympäristö Alueen viheralueista osaa on hoidettu puistomaisina ja osaa metsäisinä. Ojapuiston keskiosassa on pohjois-eteläsuuntainen kosteampi alue. Tämä vaikeuttaa alueen uusien tonttien sijoittamista. 6

7 Suunnittelualueen ainoa vesistö on alueen halki virtaava Siikajoki, joka on noin 160 km pitkä joki. Se alkaa Pyhännän kunnan alueelta useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja laskee Perämereen Siikajoen kunnan alueella. Vuosien vedenlaatuaineistoon perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Siikajoki kuuluu aivan ylimpiä osiaan lukuun ottamatta luokkaan välttävä Rakennettu ympäristö Maanomistus Alueen rakentuneet tontit ovat yksityisten omistuksessa ja puisto- ja katualueet sekä rakentumattomat tontit ovat kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava. Alue rajautuu taajamatoimintojen alueeseen (A). Alue kuuluu myös kaupunkimaaseutu vuorovaikutusalueeseen (kmk) sekä Siikajokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-4). (Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle.) Alueelle on kaavassa merkitty viheryhteystarve (vihreä katkoviiva) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (v.sin. vaakaviiva rasteri). Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti (vaaleanp.pisteviiva): Uutena kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävänä tienä on osoitettu Siikajoen eteläpuolinen tie Revonlahti- Siikajoki, joka on säilynyt maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokkaana tienä. Seutukaavassa se on vielä seututienä, mutta maakuntakaavassa se on edellä mainitusta syystä katsottu paremmaksi kehittää joen pohjoispuolista tietä seututietasoisena. kaavamuutosalue Ote maakuntakaavasta Ote osayleiskaavasta vuodelta

8 Revonlahden oikeusvaikutteinen osayleiskaava Alueella on voimassa Revonlahden yleiskaava vuodelta Asemakaava Voimassa oleva asemakaava on vuodelta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen avulla alueen tonttitarjonta ja liikennejärjestelyt paranevat. Alueelle suunniteltu kevyenliikenteenväylä on mahdollista toteuttaa kaavamuutoksen avulla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö on käynnistetty tammikuussa 2007 tehdyllä sopimuksella.(ks. kohta 2.1 kaavaprosessin vaiheet). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat: Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Intressipiirit ja yhdistykset mm: Revonlahdella toimivia yhdistyksiä: - Siikajokivarren kelkkailijat ry Viranomaiset: - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Tiehallinto, Oulun tiepiiri - Paavolan Vesi Oy - Oy Vattenfall Ab - Pohjanmaan Puhelinosuuskunta PPO 8

9 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Revonlahden kaavahankkeista pidettiin yleisötilaisuus Revonlahden koululla Kaavan luonnosvaiheessa osallisilla oli mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Määräaikaan mennessä ei kaavaluonnoksesta annettu yhtään mielipidettä, mutta luonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaksi maanomistajaa esitti muutostoiveita kaavaluonnokseen. Kaavaehdotusvaiheessa ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, minkä aikana siitä voi tehdä kirjallisia muistutuksia Viranomaisyhteistyö 1. viranomaisneuvottelu Kokoukseen osallistuivat Siikajoen kunnan ja Airix Ympäristö Oy:n edustajien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Tiehallinnon Oulun tiepiirin, Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Pohjois-Pohjanmaan museon edustajat. 2. viranomaisneuvottelu Kokoukseen osallistuivat Siikajoen kunnan ja Airix Ympäristö Oy:n edustajien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Tiehallinnon Oulun tiepiirin, Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Pohjois-Pohjanmaan museon edustajat. Asemakaavan muutokseen viranomaisilla ei ollut kommentoitavaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tulivat voimaan Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Maakuntakaava peilaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Kts. kohta ) Toimiva aluerakenne Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyminen LÄHDE:Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, Oy Edita Ab, Helsinki

10 Kunnan tavoitteet Voimassa olevaa asemakaavaa muutetaan tällä asemakaavan muutoksella siten, että Siikajoen itäpuoliselle asuinalueelle saadaan suurempia ja paremmin rakentamiseen soveltuvia tontteja. Osallisten tavoitteet Kaavoitukselle asetettavia tavoitteita on kartoitettu työpalavereissa sekä yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta. Osallisten tavoitteita on kerätty mm Revonlahden koululla kaavoituksen alkuvaiheessa järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Asemakaavan muutoksen alueelle on ollut vain vähäisessä määrin osallisten taholta tulleita toiveita. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset: - Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. - Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. - Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. - Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. - Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. - Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. - Jos asemakaava laaditaan alueelle, jossa ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavasta poistetaan tontteja osoitetaan 7 kpl uusia tontteja. Tonttien koko vaihtelee välillä m². Osa kaava-alueen tonteista on jo rakentunut, ja niiden osalta kaava päivitetään vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Alueen kortteleiden kerrosluku on osoitettu merkinnällä I ¾. Luku osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Voimassa olevassa kaavassa tonttien kokonaismäärä oli 34 ja kaavamuutoksen jälkeen tonttien kokonaismäärä on 21 tonttia. 10

11 5.1.2 Palvelut Joen länsipuolella, sillan läheisyydessä sijaitsee ala-aste. Suurin osa taajaman palveluista sijaitsee joen itäpuolella, 8-tien läheisyydessä. Kaava-alueelle ei sijoitu palveluita Liikenne Kaava-alueelle sijoittuvat Keskuskatu, Rantatie ja Urheilutie. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Lisärakentaminen on pyritty osoittamaan olevan rakenteen yhteyteen ja pääsy joen rantaan on pyritty turvaamaan viheryhteyksin. Lisäksi rakennusalueet on siirretty alavalta kosteikkoalueeta rakentamiseen paremmin sopiville kuiville rakennusmaille. 5.3 Aluevaraukset Kaikki rakennuspaikat on osoitettu AO-erillispientalojen alueeksi ja viheralueet VP-puistoalueiksi. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavoitukseen sisällytetään sen eri vaiheissa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi, jonka tarkoituksena on selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset ennakolta. Selvitettäviä vaikutuksia ovat mm. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaava-alue on jo osittain rakentunut Uudella rakentamisella ole suurta vaikutusta alueen luonnontilaisuuteen eikä maisemaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Uusi rakentaminen osoitetaan paremmin rakentamiseen soveltuville alueille, jolloin mahdolliset maaperän kosteudesta rakentamiselle aiheutuvat ongelmat vähenevät Sosiaaliset vaikutukset Houkuttelevalla tonttitarjonnalla pyritään saamaan Revonlahdelle uusia asukkaita. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat alueesta laaditut kaavakartat. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaavamuutoksen toteutusta seuraa lähinnä kunnan rakennustarkastus. 11

12 Oulussa Iikka Ranta Arkkitehti, SAFA, YKS

13 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 748 Siikajoki Täyttämispvm Kaavan nimi Hyväksymispvm Revonlahti Siikajoki / Jokivarsi, asemakaavan muutos Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 10,0870 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 10,0870 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 10, , ,10 0, A yhteensä 4, , ,25-0, P yhteensä -3,5530 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3, ,5 3,9844 R yhteensä L yhteensä 2, ,4 0,0845 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -0,3150 W yhteensä Kerrosalan [k-m² +/-] muut. Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] [k- Kerrosala m²] Pinta-alan [ha +/-] muut. Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 13

14 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 10, , ,10 0, A yhteensä 4, , ,25-0, AO 4, , ,25-0, P yhteensä -3,5530 P -3,5530 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3, ,5 3,9844 VP 3, ,0 3,9844 R yhteensä L yhteensä 2, ,4 0,0845 Kadut 2, ,0 0,1926 LP -0,1081 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -0,3150 M -0,3150 W yhteensä Kerrosalan [k-m² +/-] muut. 14