LAPPI HUILU 2. Varhaismetallikautisen asuinpaikan kaivaus Eeva Raike 2004 MUSEOVIRASTO

Transkriptio

1 LAPPI HUILU 2 Varhaismetallikautisen asuinpaikan kaivaus Eeva Raike 24 1\ MUSEOVIRASTO

2 Sisällys Arkistotiedot 2 Ote peruskartasta 3 Johdanto 4 Tutkimuspaikan sijainti, topografia 5 ja kasvillisuus Tutkimusmenetelmät 6 Kenttätutkimusmenetelmät 6 Maanäytteet 7 Ajoitusnäytteet 7 Tutkimustulokset 8 Rakenteet 8 Luuanalyysi 9 Löydöt 1 Ajoituksista 11 Lopuksi 11 MV -negatiiviluettelo 13 Dialuettelo 15 Karttaluettelo 16 Kuvataulut 17 Kartat 22 Liitteet: Radiohiiliajoitus Osteologinen raportti Makrofossiilianalyysin tulokset

3 2 Arkistotiedot Muinaisjäännösrekisterinumero: Kohteen nimi: Kunta: Kylä: Tila: Kiinteistötunnus: Omistajatiedot Huilu 2 Lappi46 Kivikylä 45 Rekisterinumero 5:34 Huilu Lehtinen Veini Einari, oikeudenomistajat elo Lehtinen Auli Huiluntie 98 as Lappi Lehtinen Auli Irene Huiluntie 98 as 1 Sijainti: 2723 Lappi Peruskarttalehti: Peruskoordinaatit: Yhtenäiskoordinaatit: Korkeus: Lappi / / ,5-21 m mpy Asuinpaikka sijaitsee noin 2,3 km Lapin kirkosta länteen. Aikaisemmat tutkimukset: lnventointi 22, Miikka Haimila Kaivaus 23, Eeva Raike Aikaisemmat löydöt: KM 33425:1-8 KM 3421:1-92 Vuoden 241öydöt: KM 34673:1-151 Vuonna 23 tutkitun alueen laajuus: 16 m 2

4 3 Vuonna 24 tutkitun alueen laajuus: 82,5 m 2 Peruskarttaote M 1:1 - Lappi Huilu 2 Yhtenäiskoordinaatit: Korkeus: / ,5-21 m mpy ;.-- -"Mt---- L..L

5 4 Johdanto Lapin Huilu 2:n asuinpaikka oli Satakunnan TE-keskuksen (työllisyys- ja elinkeinokeskuksen) rahoittaman kolmivuotisen projektin toisen ja kolmannen kesän tutkimuskohde. Projektin ensimmäisenä vuonna tutkittiin Lapin Sammallahdenmäellä kahdeksan hautaröykkiötä sekä tehtiin kunnan kattava muinaisjäännösinventointi. Tämä TE-keskuksen rahoittama arkeologinen projekti liittyy tiiviisti Lapin kunnan matkailupalvelujen kehittämiseen. Vuoden 23 keväällä Lapin kunta aloitti oman Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen käytön kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena on laatia hankesuunnitelma Sammallahdenmäen muinaisjäännösalueen kehittämiseksi pronssikautta esitteleväksi kohteeksi. Projektihanke jatkuu vuoden 25 helmikuulle saakka. Hankkeessa selvitetään, miten maailmanperintökohdetta voidaan käyttää ja hyödyntää pronssikautta esittelevänä koulujen opetuskohteena sekä paikallista yritystoimintaa aktivoivana kulttuurimatkailukohteena. Hankkeen projektisihteerinä toimii Ulla Antola, jonka panos oli suuri kenttätutkimusten käytännönasioiden hoidossa. Huilu 2:n asuinpaikka löydettiin vuoden 22 Lapin kunnan inventoinnin yhteydessä (ks. Miikka Haimila, Lapin kunnan inventointi 22. Museoviraston arkeologian osaston top.ark.). Tilan omistajan Veini Lehtisen vihjeestä hänen maillaan olevaan hevoshakaan tehtiin koekuopitusta. Yhdestä koekuopasta löytyi tummaa maata, palaneita kiviä, saviastian paloja ja palanutta luuta. Vuonna 23 alueella kaivettiin 16 m 2. Asuinpaikkaa tutkittiin elokuussa ja osin syyskuussa runsaan neljän viikon ajan ( ). Kaivausjohtaja toimi FM Eeva Raike, piirtäjänä FM Miikka Haimila ja tutkimusapulaisena fil.yo. Wesa Perttola. Arkeologisilla kaivauksilla työskenteli seitsemän ka ivajaa, jotka tulivat töihin Rauman työvoimapiirin kautta. Kaivajina olivat Esko Tuominen, Pekka Jalonen, Veli-Matti Lundberg, Sirke Vahander, Tapio Niskala, Veijo Laaksonen ja Päivi Heinonen. Vuoden 24 määräraha oli 5 euroa. Kolmivuotisen tutkimusprojektin kustannukset olivat yhteensä 9 euroa, josta Satakunnan TE-keskuksen osuus oli 84 euroa.

6 5 Tutkimuspaikan sijainti, topografia ja kasvillisuus Huilu 2:n asuinpaikka sijaitsee Lapin Kivikylässä Huilun tilan maalla noin 15 metriä länsiluoteeseen Huilun päärakennuksesta ja noin 2,3 km Lapin kirkosta länteen. Huiluntie ku lkee noin 6 metriä etelään asuinpaikasta. Tiestä etelään on vesijättömaata, mihin Saarnijärvi tulvii keväisin. Asuinpaikka on 2 metrin korkeuskäyrän yläpuolella terassilla, joka nousee eteläpuolella olevasta hevoshaasta lähemmäs metrin. Koko tutkimusalue sijaitsi 2-21 m mpy. Alemman haka-alueen maaperä on savea, mutta asuinpaikan kohdalla maaperä muuttuu hiekkaiseksi. Koekuopittamalla haka-aluetta pystyttiin määrittelemään melko tarkkaan hiekkamaan rajat. Pinnassa on noin 25-3 cm:n paksuinen multainen hiekka, jonka alapuolella tiivis hiekka. Asuinpaikka-alue on vanhaa peltoa, jota on muokattu viimeksi 196-luvulla. Siitä lähtien se on ollut hakana, jossa nykyisin laiduntavat hevoset. Hakamaan länsipuolella oleva alue on vielä nykyisinkin peltona. Haan ja peltoalueen välissä on kivinen muokkaamaton alue, jolle on tuotu joitakin kiviä pelloilta. Paikkaa on myös käytetty Huilun talon lemmikkieläinten hautausmaana. Ensi vuonna on tarkoitus laajentaa kaivausaluetta jonkin verran tälle muokkaamattomaila alueella. Hakamaan pohjois-ja itäpuolella nousevat kalliot suojaamaan kohdetta kylmiltä tuulilta. Pohjoisessa on laaja kalliopaljastuma, joka nousee loivasti ja laskee sen jälkeen metsän keskellä olevalle pellolle. Kalliot ovat hyvin kivikkoisia. Myös kaivausalueella oli joitakin pienempiä lohkareita. Osa isommista kivistä on raivattu pois tasaiselta hakamaalta sivuun pellon raivauksen yhteydessä. Asuinpaikka sijaitsee hyvin suotuisella paikalla, johon kylmät pohjois- ja itätuulet eivät pääse ja etelästä paistava aurinko lämmittää kohteen. Tämän saimme kokea elokuun helteillä, jolloin kaivausalueelle paistoi aurinko koko päivän. Huilu 2:ta lähin muinaisjäännös on kesällä 23 löydetty uusi muinaisjäännöskohde Lappi Kivikylä Tahtmaa, joka sijaitsee edellisestä noin 35 metriä pohjoisluoteeseen päin. Tahtmaan vuoden 24 koekaivauksesta on raportti. Huiluntien alkupään molemmin puolin kasvaa hyvin paljon tummaa tulikukkaa, joka ei kuitenkaan ole levinnyt Huilu 2 asuinpaikan välittömään läheisyyteen. Asuinpaikka-alueen kasvillisuus on tyypillistä hakamaakasvillisuutta, jossa aukkopaikoilla kasvaa niittykasvillisuutta. Ennen kaivauksia hevoset olivat laiduntaneet alueella, joten kasvillisuus oli joko syöty tai poljettu.

7 6 Tutkimusmenetelmät Kenttätutkimusmenetelmät Vuoden 24 kaivausalue valittiin vuoden 23 kaivausalueelta tulleiden löytöjen ja rakenteiden perusteella. Suurin osa rakenteista ja löydöistä oli tullut kaivausalueen länsi- ja eteläosista, jonne avattiin 82,5 m 2 suuruinen kaivausalue vuonna 24. Kenttätöiden ensimmäisenä päivänä kaivausalueelta poistettiin koneellisesti vanha kyntökerros, joka oli noin 25-3 cm paksuinen. Kyntökerroksen löytöjä ei otettu talteen. Jo edellisenä vuonna tehtiin päätös, että koneellisesti paistettua maa-ainesta ei ryhdytä seulomaan. Tämä olisi vienyt ylettömästi aikaa ja löytöjen kenteksti olisi ollut epätarkka. Kyntökerroksen poiston jälkeen kaivausalueen koko mitattiin ja reunat paalutettiin. Aloituksessa olivat mukana Miikka Haimila, Wesa Perttola ja Eeva Raike. Kaivauksia varten vuokrattiin jälleen Topgeo Oy:ltä takymetri, jonka avulla tehtiin yleiskartoitus, paalutus, tason vaaitukset sekä löytöjen talteenotto. Vuoden 23 kaivauksilla tasovaaitus tehtiin vielä vaaituskoneella, mutta vuoden 24 kaivauksilla päätettiin tallettaa korkeusluvut takymetrillä. Tietojen purku pyrittiin tekemään joka iltapäivä töiden jälkeen. Tämän toimenpiteen teki Miikka Haimila. Kiintopisteet oli mitattu jo edellisenä vuotena tutkimusalueen reunoilla oleviin kiviin. Nyt tehtiin vain tarkastusmittaukset Kiintopisteitä on Huilun asuinpaikalla yhteensä kuusi. Kaivausalue oli käytännössä kaksiosainen. Pohjoista ja eteläistä osaa yhdisti kapea 7 metrin pituinen alue, jonka itäpuolella oli vuoden 23 kaivausalueen länsireuna ja itäpuolella haka-alueen reunalla oleva iso siirtolohkare. Kaivausalue oli koordinaattien / alueella. Toisena kenttätyöpäivänä kaivajat tulivat töihin, jolloin aloitettiin kyntökerroksen alapuolisen tason eli tason puhdistaminen lapioin ja osin lastein. Kerrosta 1 kaivettaessa aloitettiin löytöjen paikannus takymetrillä. Yksittäin tai noin 1 cm säteellä sijaitsevat samaa materiaalia olevat löydöt mitattiin yhdessä. Takymetri asemoitiin joka aamu kolmen kiintopisteen avulla paikoilleen. Löytöryhmät syötettiin koneelle ja ne saivat oman numerokoodin, joita koneenkäyttäjä vaihtoi löytöjen mittauksen yhteydessä. Takymetriin syötetyt löytöryhmät olivat samat kuin vuonna 23: 1 pronss1 2 ra uta 3 keramiikka 4 palanut sav1

8 7 5 PII 6 kivi 7 kvarts1 8 palanut luu 9 muu 1 näyte 11 kuona Kentällä takymetriä käyttivät M. Haimila, W. Perttola, E. Raike. Prisman pito mitattavassa kohdassa opetettiin kaikille kaivajille. Jälkitöiden yhteydessä takymetrillä saadut tiedot siirrettiin Museoviraston arkeologian osaston Access-pohjaiseen tietokantaan, jonka avulla löytöluettelo laadittiin. Tiedoista poistettiin tässä vaiheessa ryhmä 1 eli näytteet. Tasoa ei piirretty vaan se vaaittiin metrin välein ja valokuvattiin. Tämän jälkeen aloitettiin kaivaminen 5 cm paksuisina kerroksina. Tästä lähtien kaikki tason piirrettiin, vaaittiin ja valokuvattiin. Yhteensä piirrettäviä tasoja tuli 7. Maanäytteet Maanäytteitä otettiin vähemmän kuin vuoden 23 kaivausten yhteydessä. Yhteensä niitä otettiin neljä kappaletta. FM Tanja Tenhunen käy näytteet läpi vuoden 25 alussa. Kaksi näytettä otettiin pohjoisosan suorakaiteenmuotoisesta hiilialueesta ja kahdesta muusta kohdasta: 199,29/3987,72 z=2,45 sekä 1976,78/399,67 z= 19,93. Näiden lisäksi Tahtmaan kaivaukselta otettiin 6 maanäytettä. Maanäytteet olivat noin 2 litran suuruisia. Jälkitöiden yhteydessä maanäytteet kellutettiin kylläisessä suolaliuoksessa ja kellutusjäte huuhdeltiin vesijohtovedellä siivilällä, jonka silmäkoko on,2 mm. Kellutuksen hoiti tutkimusapulainen Wesa Perttola. Ajoitusnäytteet Varsinaisia ajoitusnäytteitä ei vuoden 24 kaivauksilta otettu yhtään. Huilun asuinpaikalta on tehty edellisten vuosien materiaalista kaksi ajoitusnäytettä, jotka antavat samansuuntaiset ajoitukset. Ajoitukset ovat: Hela ±65 BP eli kalibroituna 95,4 %todennäköisyydellä 38-4 ekr. Alueelta on myös toinen radiohiiliajoitus, joka teetettiin vuoden 22 koekuopasta löydetyistä tulisijan hiilistä. Sen ajoitus on Hela ±5 eli kalibroituna 95,4 % tarkkuudella 24-3 ekr.

9 8 Tutkimustulokset Huilu 2 vuoden 24 kaivaukset toivat esille vähemmän varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan liittyviä rakenteita kuin edellisvuoden kaivaukset. Vuoden 23 tutkimusten perusteella oletimme, että runsaslöytöisimmät alueet olisivat mahdollisesti jääneet kaivausalueen etelä- ja länsipuolelle. Kaivettaessa selvisi, etteivät löydöt jatkuneet runsaina länsi- eikä eteläpuolelle. Kaivausalueiden reuna-alue lännessä oli osittain lähes löydötön. Tämä tulee hyvin esille löytöjen levintäkartoista. Eteläpuolella löydöt jatkuvat uudelle alueelle, mutta ei kuitenkaan niin runsaina kuin vuoden 23 löydöistä olisi voinut olettaa. Vuoden 24 kaivausalueen pohjoisosassa oli hyvin paljon merkkejä myöhemmistä kaivausjäljistä, jotka ulottuivat kyntökerroksen alapuolelle. Selvin resentti maanmuokkausjälki oli suuren kiven kiertävä kapea oja, josta löytyi punasavikeramiikkaa ja lasia (kuvataulu 2, neg ja ). Koska pääasialliset kaivausalueet sijaitsivat vanhalla peltoalueella, niin vuoden 24 tutkimusten aikana avattiin pieni parin neliömetrin suuruinen alue pellon ulkopuolelle. Kohtaan / tehtiin kaivausalueen laajennus peltoalueen reunassa olevan kiven viereen. Alueelta poistettiin ohut pintamaakerros, jonka jälkeen puhdistettiin taso. Löytöjä alkoi tulla heti ensimmäistä kerrosta kaivettaessa. Päätutkimusalue oli pellolla ja taso oli kyntökerroksen alla eli noin 25 cm syvyydessä. Vaikka laajennus ja varsinainen kaivausalue ovat yhtenäistä aluetta, ovat ne tasokartoissa erotettu toisistaan katkoviivalla, koska tasojen pinnat ovat erikorkeuksilla. Tämän laajennuksen perustella voidaan todeta, että suuri osa asuinpaikan kerroksista on tuhoutunut peltotöiden yhteydessä. Pinnasta asti säilynyttä asuinpaikkaa on mahdollisesti jäljellä noin 2 m x 17 m eli 34 m 2 suuri alue. Kuitenkaan peltosaarekkeelle ei avattu suurempaa aluetta, koska siellä oli suuria maakiviä sekä alkuperäisellä paikallaan että pellolta tuotuina. Lisäksi peltosaarekkeella kasvoi vanhoja mäntyjä, jotka olisivat vaikeuttaneet kaivamista. Rakenteet Ensimmäinen selvä rakenne tuli esille heti kyntökerroksen poiston jälkeen kaivausalueen pohjoisosassa / ruutujen alueella. Rakenne oli suorakaiteen muotoinen noen ja hiilen mustaksi värjäämä alue, jota leikkasi eteläpuolelta resentti kaareva oja. Etelässä musta nokimaa ulottui suureen maakiveen, joka selvästi on kuumuudessa rapautunut. Rakenteen alueelta löytyi vain pari palaneen saven palaa ja yksi palanut luu. Rakennetta ei pystytty ajoittamaan löytöjen perusteelle. Siitä otettiin hiiliä talteen, mutta niistä ei ainakaan tässä vaiheessa tehdä ajoituksia. Kuitenkin voidaan sanoa, että hiilialue on vanhempi kuin alueelle kaivettu vanha peltooja. Rakenne oli laajimmillaan tasossa 2 (pituus noin 2,8 m, leveys 1 m) (kuvataulu 2, neg ) ja tasossa 5 siitä ei ollut jäljellä kuin muutama hiililäikkä.

10 9 Pohjoisosan muita rakenteita olivat tasossa 3 selvästi erottuva pitkänmallinen tumma, hyvin Selvärajainen alue kohdassa / sekä pienempi ja kapeampi lähes samansuuntainen tumman maan alue. Myös näiden molempien rakenteiden eteläpäät oli kaareva pelto-oja tuhonnut (ks. tason 4 kartta). Isompi rakenne oli lähes 4 metriä pitkä ja noin,7 metriä leveä. Pienempi rakenne oli noin 1,5 metriä pitkä ja noin,3 metriä leveä (kuvataulu 2, neg , ). Kerrosta 5 kaivettaessa pienempi rakenne hävisi, mutta isompi rakenne vain voimistui ja laajeni etelään päin (kuvataulu 3, neg , ). Pienempi rakenne oli löydötön, mutta isommasta tuli palaneen saven pala ja joitakin saviastianpaloja. Varsinkin rakenteen eteläosasta viidennestä kerroksesta alaspäin löytyi saviastianpaloja melko runsaasti. Kaikki pohjoisosan kolme rakennetta kuuluvat hyvin todennäköisesti varhaismetallikautiselle asuinpaikalle, mutta niiden funktio jäi valitettavasti epäselväksi. Eteläisellä alueella oli kaksi resenttiä savikuoppaa. Samanlaisia kuoppia oli myös viime vuoden kaivausalueella. Mahdollisesti kohdista oli nostettu isot kivet pois ja kuopat täytetty savella. Asuinpaikkaan selvästi liittyviä rakenteita eteläosassa olivat paalunsijat, joita havaittiin kaksi varmaa ja kaksi mahdollista. Selvät paalunjäljet löytyivät ruuduista 1979/3994 ja 1978/3995. Muita mahdollisia paalunjälkiä havaittiin ruudussa 1976/3993. Sekä viime vuoden että tämän vuoden paalunjälkien avulla ei pystytty hahmottamaan rakennuksen pohjakaavaa. Mahdollisesti paalunjäljet ovat eriaikaisista rakennuksista. Paalunjälkien lisäksi kaivausalueen eteläosassa oli ruudusta1976/399 kiven ja noensekainen lähes pyöreä noin 8 cm halkaisijaltaan oleva löydötön rakenne. Rakenteen funktio jäi epäselväksi. Se oli liian suuri paalunjäljeksi ja tulisijaksi siinä oli liian vähän hiiltä tai nokea. Kivet kylläkin olivat osin palaneita (kuvataulu 5, neg. 1325). Eteläosassa oli selviä likamaa-alueita, jotka olivat pitkänmallisia. Länsiosan pitkänmallista likamaata rikkoivat ja sekoittavat resentit savella täytetyt kuopat. Pitkänmalliset likamaa-alueet hieman rajaavat löytökeskittymiä sisäpuolelleen. Kaivausaluetta eteläpuolelta rajaavat isot kivet, jotka ovat aivan terassin reunalla. Luuanalyysi Vuosien 23 ja 24 kaivausten luista tehtiin luuanalyysi syksyllä 24. Analyysin teki HuK Kati Salo, jonka tekemä raportti on tämän kertomuksen liitteenä 1. Luut olivat hyvin palaneita, mutta pienikokoisia. Kahden vuoden materiaalista pystyttiin tunnistamaan vain 35 fragmenttia, joista 34 fragmenttia olivat vuoden 23 kaivauksilta ja vain yksi fragmentti 24 kaivauksilta. Aineistosta

11 1 pystyttiin tunnistamaan ainoana nisäkkäänä sika. Muita tunnistettavia eläimiä olivat hanhi, hauki, särkikalat ja yleisesti kala. Mielenkiintoisinta oli sian esiintyminen aineistossa (kolme fragmenttia). Löydöt Kaivauksen löydöt olivat vuonna 24 vähäisemmät kuin vuonna 23. Viime vuoden tutkimusten perusteella ajateltiin, että löytökeskittymät jatkuisivai sekä länteen että etelään. Vuoden 23 kaivausalueen länsipuolelle tehty nk. pohjoinen kaivausalue oli lähes löydötön, poikkeuksena peltoalueen ulkopuolelle tehty laajennus ( / ). Tällä laajennusalueella löytöjä alkoi tulla heti pintamaan poistonjälkeen. Tämän perusteella koneellisesti poistetussa vanhassa kyniäkerroksessa on saattanut olla hyvinkin paljon asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Suurin löytöryhmä on saviastian palat, jotka edustavat nk. Morbyn keramiikkaryhmää. Saviastian paloja löydettiin yhteensä 288 palaa eli 418,2 g. Palanutta savea tuli molempina vuosina hyvin vähän ja savitiivisteen paloiksi pystyy luokittelemaan vain muutaman palan. Vuoden 24 kaivauksissa löytyi yksi kiekkokivi (KM 34673:87). Vuoden 23 kaivauksilta löydettiin kaksi kiekkokiveä (KM 3421:131, 29). Kiekkokivien funktio on epäselvä. Mahdollisesti ne liittyvät uskontoon/uskomuksiin tai ovat esimerkiksi olleet esihistoriallisia pelimerkkejä. Kvartsia otettiin talteen kaksi palaa, joissa oli selviä iskennän jälkiä. Raudan palat, jotka otettiin kaivauksissa talteen, ovat todennäköisesti resenttejä. Pronssia tai pronssiesineiden katkelmia ei löydetty. Vuoden 24 löydöt Saviastian paloja ,2.Palanutta savea 19 24,1 Palanutta luuta 4 13,9 Kiveä 4 22,9 Kvartsia 2 93 Muu 2 7,2 Rautaa 4 3,6

12 11 Ajoituksista Vuoden 23 jälkitöiden yhteydessä teetettiin Helsingin yliopiston ajoituslaboratorion kautta yksi ajoitus saviastian (KM 3421 :71) sisäpinnan karstasta. Keramiikan pala löytyi kaivausalueen eteläosan likamaassa olleesta keramiikkakeskittymästä. Ajoitukseksi saatiin Hela-779 :215±65 BP eli kalibroituna 95,4 % todennäköisyydellä 38-4 ekr. Alueelta on myös toinen radiohiiliajoitus, joka teetettiin jo vuoden 22 koekuopasta löydetyistä tulisijan hiilistä. Sen ajoitus on Hela ±5 eli kalibroituna 95,4 % tarkkuudella 24-3 ekr. Kalibrointikäyrien mukaan ajoitukset sopivat hyvin yhteen. Tahtmaan muinaisjäännöksen ajoitus on hieman vanhempi kuin Huilun ajoitukset, mutta myös Tahtmaa ajoittuu esiroomalaiselle ajalle. Tahtmaan ajoitukseksi saatiin Hela ± 5 eli kalibroituna 95,4% todennäköisyydellä 51-2 ekr. Almosphenc da1a from S!niver etal. (1998); OxCal v3.5 Bronk Ramsey (2); cub r:4 sd: l2 prob usp(chron] ~soBfF.. tulisija : ' ---, i l----,.--+--~--- i 7:9 _ 2~=~~-65~P sayiastia~.. ~~s~~+~--:~=~~~!!!!!!!~~----- : ±5BP Tahtmaa, liesi looocalbc 5CalBC CalBC/CalAD Calibrated date ---'---' Lopuksi Huilun asuinpaikan kahden vuoden tutkimuksissa tavoitteena oli löytää merkkejä paikalla mahdollisesti olleesta rakennuksesta. Joitakin merkkejä löydettiin mm. paalunjälkiä sekä pitkänmallisia tummia selkeästi ympäristöstään erottuvia likamaajälkiä, joiden merkitys tosin jäi epäselväksi. Ne saattavat olla rakennuksen ympärille kaivettuja ojia tai rakennuksen seinälinjoja. Kuitenkin niitä ei pystytty yhdistämään paalunjälkien kanssa yhteen. Varmoja paalunjälkiä kahden vuoden tutkimuksissa löydettiin yhteensä kuusi, joista kolme oli kivettyjä ja kolme kivettömiä. Myös muita mahdollisia paalunjälkiä kaivausalueilla oli 4-6 kappaletta. Löytöjen levintäkartassa voidaan havaita, että vuoden 23 kaivausalueen keskikohdassa hieman luoteis-kaakkosuuntaisesti oli löytörikkain alue, joka jatkui etelässä hieman vuoden 24 kaivausalueelle (ks. levintäkartat). Tulisijan kohta näkyy omana löytökeskittymänään tämän alueen luoteisosassa. Löydöt näyttävät loppuvan heti tulisijan luoteispuolella. Vuoden 24 kaivausten pohjoisosa oli lähes löydötön. Löytökeskittymän pituus oli noin 16 metriä ja leveys 6-7,5 metriä. Voisiko

13 12 löydöt rajoittua rakennuksen seinien sisäpuolelle ja näin levintäkartassa löytöjen sijoittuminen kaivausalueelle kertoa meille mahdollisen rakennuksen koon ja mitenkä se oli sijoitettu alueelle? Mielenkiintoista on myös se, että isojen kivien vierestä ja hieman niiden alta löytyi suhteellisen paljon saviastian paloja. Kohdassa /399,5 isonkivenvieressä ja hieman sen alla maa oli punertavaa likamaata, josta löytyi saviastian paloja. Kiven sivu tässä kohtaan oli selvästi lohkeillut tai lohkottu suoraksi. Sama ilmiö on nähtävissä myös pohjoisosan eteläpuoleisessa kivessä. Kiven pohjoispuoleinen osa on kuitenkin lähes löydötön, mutta alueella oli tumma noen värjäämä alue. Mahdollisesti tässä kohtaan on pidetty tulta. Lämmön vaikutuksesta kiven pohjoissivu on lohjennut suoraksi. Kiven eteläpuolella on selvä löytökeskittymä ja myös täällä osa saviastianpaloista löytyi aivan kiven vierestä tai hieman sen alta.

14 13 MV-negatiivi luettelo 1/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / Työkuva. Kaivinkoneella aukaistua aluetta puhdistetaan lastoin. Työkuva. Kaivinkoneella aukaistua aluetta puhdistetaan lastoin. Aloitustaso kaivausalueen pohjoisosassa. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosa. ruuduissa / Tumma suorakaiteen muotoinen hiilialue tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosa. ruuduissa / Tumma suorakaiteen muotoinen hiilialue tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosa. ruuduissa / Tumma suorakaiteen muotoinen hiilialue tasossa 1. Pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosa. ruuduissa / Tumma suorakaiteen muotoinen hiilialue tasossa 1. Pohjoisesta. Ison kivenjuuressa ruudussa 1987/3989 hiekkakivilaakoja tasossa 1. Lounaasta. Ison kivenjuuressa ruudussa 1987/3989 hiekkakivilaakoja tasossa 1. Koillisesta. Kaivausalueen länsipuolella olevan kiven alapuolella olevia hiekkakiviä, ruutu 1987/3989, taso 1. Idästä. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 1. Pohjoisesta. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 1. Idästä. Kaivausalueen eteläosa kokonaan tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen eteläosan itäpuolta tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 2. Nokiläikkä vielä selvärajaisena. Wesa Perttola puhdistamassa tasoa. Pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 2. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 2. Pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 2. Pohjoisesta. Työkuva. Museoviraston vahvistus Pirjo Hamari, Sanna Saunaluoma ja Oona-koira kaivavat Huilun asuinpaikalla. Taso/työkuva. Kaivausalueen eteläpuolta tasossa 2. Taso/työkuva. Kaivausalueen eteläpuolta tasossa 2. Taso/työkuva. Kaivausalueen eteläpuolta tasossa 2. Taso/työkuva. Kaivausalueen eteläpuolta tasossa 2. Tasokuva kaivausalueen eteläosasta. Pohjoisesta. Tahtmaa. Pintamaa poistettu. Luoteesta. Tahtmaa. Pintamaa poistettu. Luoteesta. Panoraama. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 3. Etelästä. Panoraama. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 3. Etelästä. Panoraama. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 3. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosa kokonaisuudessaan tasossa 3. Etelästä. Osa kaivausalueen pohjoisosasta tasossa 3. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosa kokonaisuudessaan tasossa 3. Pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 3. Pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 3. Pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosan suorakaiteenmuotoinen likamaa-alue ruuduissa / Taso 3. Pohjoisesta. Kaivausalueen ruudut /3989 tasossa 3. Kohdassa tumma likamaa-alue. Lännestä. Kaivausalueen ruudut /3989 tasossa 3. Kohdassa tumma likamaa-alue. Lännestä. Kaivausalueen eteläosa tasossa 3. Pohjoisesta. Kaivausalueen eteläosa tasossa 3. Pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 4. pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosan suorakaiteenmuotoisen noki- ja hiilialueen pohjat tasossa 4. Etelästä. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 1. Vuoden 23 koekuoppa erottuu tummana jälkenä. Luoteesta.

15 14 2/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 1. Vuoden 23 koekuoppa erottuu tummana jälkenä. Luoteesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 1. Vuoden 23 koekuoppa erottuu tummana jälkenä. Kaakosta. Kaivausalueen eteläosa tasossa 4. Pohjoisesta. Kaivausalueen eteläosa tasossa 4. Pohjoisesta. Kaivausalueen eteläosa tasossa 4. Pohjoisesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 2. Luoteesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 2. Kaakosta. Yksityiskohta. Eteläosassa olevan paalunjälki kohdassa 1978/3994, taso 4. Tasokuva. Eteläosan itäpuoli tasossa 4. Pohjoisesta. Yksityiskohta. Kaivausalueen eteläosassa kahden kiven väl issä oleva paalun jälki ruudussa 1979/3994. Yksityiskohta. Kaivausalueen eteläosan eteläreunassa oleva nokimaa-alue tasossa 4. Etelästä. Yksityiskohta. Kaivausalueen pohjoisosassa ruuduissa / oleva pitkänmallinen likamaa-alue tasossa 5. Pohjoisesta Yksityiskohta. Kaivausalueen pohjoisosassa ruuduissa / oleva pitkänmallinen likamaa-alue tasossa 5. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 5. Pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosan pohjoisprofiilia. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosan pohjoisprofiilia. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosan pohjoisprofiilia. Etelästä. Panoraama. Kaivausalueen eteläosa tasossa 5. Pohjoisesta. Panoraama. Kaivausalueen eteläosa tasossa 5. Pohj oisesta. Panoraama. Kaivausalueen eteläosa tasossa 5. Pohj oisesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 3. Luoteesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 3. Luoteesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 3. Kaakosta. Kaivausalueen laajennus 1989/ tasossa 3. Lännestä. Kaivausalueen pohjoisosan itäprofiili. Lännestä. Kaivausalueen pohjoisosan itäprofiili. Lännestä. Kaivausalueen pohjoisosan itäprofiili. Lännestä. Panoraama. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 6. Pohjoisesta. Panoraama. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 6. Pohjoisesta. Panoraama. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 6. Pohjoisesta. Panoraama. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 6. Pohjoisesta. Panoraama. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 6. Pohjoisesta. Yksityiskohta. Kaivausalueen eteläosassa oleva paalunjälki ruudussa 1978/3994, tasossa 6. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 4. Länsiluoteesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 4. Länsiluoteesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 4. Kaakosta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 5. Länsiluoteesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 5. Länsiluoteesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 5. Kaakosta. Kaivausalueen laajennus / tasossa 4. Lännestä. Kaivausalueen laajennus / tasossa 4. Län nestä. Kaivausalueen pohjoisosassa osa alueesta kaivettu tasoon 6. Lounaasta. Kaivausalueen laajennus / tasossa 5. Idästä. Kaivausalueen laajennus / tasossa 5. Idästä. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 6. Luoteesta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 6. Lounaasta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 6. Lännestä. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 6. Kaakosta. Tahtmaa. Yksityiskohta kaivausalueen länsikulmassa esiin tulleesta nokialueesta. Lounaasta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 7. Kaakosta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 7. Kaakosta. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 7. Kaakosta.

16 15 3/ / / / / / / Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 7. Lännestä. Tahtmaa. Kaivausalue tasossa 7. Lännestä. Yksityiskohta kaivausalueen eteläosan länsipuolella oleva kivetty nokinen kohta, joka kaivettiin puoliksi. Kuvassa profiili. Idästä. Tahtmaa. Kaivausalueen Luoteisosassa oleva halkaisijaltaan 2 metriä oleva nk. kuoppaliesi kaivettu puoliksi. Kuvassa kuoppalieden profiili. Lounaasta. Tahtmaa. Kaivausalueen Luoteisosassa oleva halkaisijaltaan 2 metriä oleva nk. kuoppaliesi kaivettu puoliksi. Kuvassa kuoppalieden profiili. Lounaasta. Tahtmaa. Kuoppaliesi kaivettu pohjaa. Kaakosta. Tahtmaa. Kuoppaliesi kaivettu pohjaa. Lännestä. Oialuettelo Lappi Huilu 2 ja Tahtmaa Työkuva. Kaivinkoneelia aukaistua aluetta puhdistetaan lastoin. Työkuva. Kaivinkoneelia aukaistua aluetta puhdistetaan lastoin. Kaivausalueen pohjoisosan ruuduissa / tumma suorakaiteen muotoinen hiilialue tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen pohjoisosan ruuduissa / tumma suorakaiteen muotoinen hiilialue tasossa 1. Pohjoisesta. Ison kivenjuuressa ruudussa 1987/3989 hiekkakivilaakoja tasossa 1. Koillisesta. Kaivausalueen eteläosan itäpuolta tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 1. Etelästä. Kaivausalueen eteläosaa tasossa 1. Idästä. Työkuva. Kaivausalueen pohjoisosaa kaivetaan. Pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosan ruuduissa / tumma suorakaiteen muotoinen hiilialue tasossa 2. Pohjoisesta. Kaivausalueen pohjoisosan ruuduissa / tumma suorakaiteen muotoinen hiilialue tasossa 2. Pohjoisesta. Työkuva. Pekka Jalonen kaivaa, Oona ja Tekla vahtivat. Työkuva. Pekka Jalonen, Esko Tuominen ja Oona tarkkana. Työ kuva. Museoviraston vahvistukset Sanna Saunaluoma ja Pirjo Hamari etualalla kaivamassa tasoa 3. Työkuva. Wesa PerUola kasteleeeteläisen kaivausalueen tasoa 3. Työkuva. Eeva Raike kuvaa eteläisen kaivausalueen tasoa 3. Kuva Sanna Saunaluoma. Työkuva. Sanna Saunaluoma kouluttaa Oona-koiraa keramiikkakoiraksi. Tasokuva. Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 3. Hiililäikkä pienentynyt ja itäreunassa selvästi erottuva tumma Selvärajainen alue. Pohjoisesta. Tasokuva. Ruudut / tasossa 3. Reunassa tumma likamaa. Idästä. Tasokuva. Eteläosa tasossa 3. Pohjoisesta. Tasokuva. Pohjoisosa, jossa hiilialue lähes hävinnyt, mutta itäosan tumman suorakaiteen muotoisen likamaa-alueen rajat selventyneet tasossa 4. Pohjoisesta. Yksityiskohtakuva. Eteläosan länsipuolella kivetty nokinen alue. Kohta kaivettu puoliksi. Idästä. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalueen pintamaa poistettu. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 1. Tumma kohta vuoden 23 koekuoppa. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 1. Tasokuva. Eteläosa tasossa 4. Pohjoisesta. Tasokuva. Eteläosan itäpuoli tasossa 4. Pohjoisesta. Yksityiskohta. Eteläosassa olevan paalunjälki kohdassa 1978/3994, taso 4. Tasokuva. Pohjoisosan tumma suorakaiteen muotoinen likamaa-alue tasossa 5. Profiili. Pohjoisosan pohjoisprofiili kokonaisuudessaan. Etelästä. Tasokuva. Eteläosan länsipuoli tasossa 5. Pohjoisesta. Profiili. Pohjoisosan itäprofiili. Tumma suorakaiteen muotoinen likamaa näkyy profiilissa puhtaassa hiekassa tummempana. Yksityiskohtakuva. Eteläosassa oleva selvä paalunjälki kohdassa 1978/3994 tasossa 6. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 3. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 3.

17 Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 5. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 5. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 5. Tasokuva. Pohjoisosan toinen pitkänmallinen likamaa-alue tasossa 6. Tasokuva. Huilun loppuajan laajennus ison kiven takana tasossa 6. Idästä. Tasokuva. Tahtmaa tasossa 7. Kuoppaliesi tullut selvästi esille. Työkuva. Päivi Heinonen ja Pekka Jalonen kaivavat Tahtmaalla. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 6. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 6. Yksityiskohta. Tahtmaan kaivausalueen toinen kuoppaliesi, joka jätettiin kaivamatta. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 7. Tasokuva. Tahtmaan kaivausalue tasossa 7. Profiilikuva. Tahtmaan laaja kuoppaliesi kaivettu puoliksi. Profiilikuva. Tahtmaan laaja kuoppaliesi kaivettu puoliksi Työkuva. Tahtmaan aluetta peitetään muoveilla jatkotutkimuksia varten. Muoveja levittämässä Miikka Haimila. Karttaluettelo KARTTA TASO MITTAKAAVA KOKO SIVU Ote peruskartasta 1:1 A4 3 Yleiskartta 1:12 A3 22 Levintäkartta 1:125 A4 23 kaikki löydöt Levintäkartta 1:125 A4 24 Saviastian palat Levintäkartta 1:125 A4 25 palanut luu Tasokartta taso 1:7 A3 26 Tasokartta taso 1 1:7 A3 27 Tasokartta taso 2 1:7 A3 28 Tasokartta taso 3 1:7 A3 29 Tasokartta taso 4 1:7 A3 3 Tasokartta taso 5 1:7 A3 31 Tasokartta taso 6 1:7 A3 32 Tasokartta taso 7 1:7 A3 33 Pohjavaaituskartta - 1:7 A3 34 Profiilikartta 1:25 A4 35

18 Lappi Huilu 2 1 Neg Työkuva. Kaivinkoneella aukaistua aluetta puhdistetaan lastein. Neg Kaivausalueen eteläosakokonaan tasossa 1. Etelästä. Neg Kaivausalueen eteläosa tasossa 4. Pohjoisesta.

19 Lappi Huilu 2 Neg Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 2. Pohjoisesta. Neg Kaivausalueen pohjoisosa kokonaisuudessaan tasossa 3. Pohjoisesta. Neg Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 3. Pohjoisesta.

20 ,! Lappi Huilu 2./ Neg Kaivausalueen pohjoisosa tasossa 5. Pohjoisesta. Neg Yksityiskohta. Kaivausalueen pohjoisosassa ruuduissa / oleva pitkänmallinen likamaa-alue tasossa 5. Pohjoisesta.

21 Lappi Huilu 2 Neg; Kaivausalueen eteläosa tasossa 5. Pohjoisesta. 'Neg.l325. Yksityiskohta. Kaivausalueen eteläosan länsipuolella oleva kivetty nokinen kohta, joka kaivettiin puoliksi. Kuvassa profiili. Idästä.

22 Lappi Huilu 2 Neg Kaivausalueen pohjoisosassa osa alueesta kaivettu tasoon 6. Lounaasta. Neg Kaivausalueen laajennus / tasossa 4. Lännestä.

23 Lappi Huilu 2 ja Tahtmaa E. Raike 24 Yleiskartta 1:12 23f ~5 Kartoitus M.Haimila, A. Kehusmaa ja W. PerUola i...,... l Hevoshaka : 1.,.----~ , i,!, Viljapelto Koekuoppa.t - Peltosaareke D Kaivausalue.t ~ Kivi Tie.t.t D Kallion Q Oja reuna Puu ;t Havupuita ~ Lehtipuita Å Kivikko Kiviaita -- x - Sähkölinja Kiintopiste/rajamerkki,/// 1,.-,'',,,, ',,.., /!.t "'..,....t \!.t l.t Kiintopisteet KIINTO 1: X:22,828, Y:4,76, Z:21,47 KIINTO 2: X:225,468, Y:41,992, Z:22,7 KIINTO 3: X:229,218, Y:3983,97, Z:22,214 KIINTO 4: X:1978,77, Y:3998,266, Z:2,9 KIINTO 5: X:1967,252, Y:3998,8, Z:19,982 KIINTO 6: X:1933,721, Y:432,457, Z:18,493 Rajamerkit (KKJ 1) 2: X: ,4, Y: ,1, Z:24,7 3: X: ,4, Y:154261,3, Z:27,8 84: X: ,7, Y: ,4, Z:28,9 //"",:'/ +2 28~5.t ~ Huilu 2 N A 189ot9 1 89~5 1m

24 -. Lappi Huilu 2 E. Raike levintäkartta: löydöt lajeittain, kaikki tasot piirt. M. Haimila & W. Perttola 1:125 2/ / kaivausalueen reuna kaiv.alueiden välinen maakivi D V' 'V keramiikka palanut savi palanut luu kivi kuona pronssi rauta 1975/ :~. g~.:~ J.. it ~tf1 o o 1 D! o o v- 'Y t. e ~ O o o 1 o...,.-,. lo L~Ca [Jf ~ o ~ 1... c().. 1 ~ ~. o ~ 1. ~..,. ~~. I e V o O o Ql o 1 " 1 t.o ~ ot ~ o o e ~g; Q, e...,.{?ep o._ ~~ 1! C:,.e 1.. ~ 15"~. 1 o ~.~!'.$ - 't(j.o '! ~ ~. 1i'{j 8.,. o ' ". o; ~'th~~o 'b.;.. ~. [J':""ö ~ o-1=>. 1. o OQ:l -~.. ~ o ~ o e ' C1 å ~ tpo o, e o ~ o..... ~ o - - ~d'~ oj(:-':_ ~ / " ~ ~o 1 D 1 (J ~ r:foot,, "- :\=.,,..' o"-'>.:. et ~..: c5 o o,.. o Oo GJ 'b 1975/42 + N A ~ m

25 Lappi Huilu 2 E. Raike levintäkartta: keramiikka, kaikki tasot piirt. M. Haimila & W. Perttola 1:125 2/ /42 + :. : ;o -~e o l. t> 1 1 ö a:... 1 oo'o 1 Q..& o: rao ct ro. 1 '6 CO 8 " o --kaivausalueen reuna kaiv.alueiden välinen raja C)maakivi keramiikka. -1 g 1-5 g 5-1 g e 1-1 g e ajo ~ O. 6> 1 n-r;j> b o 6) o Ö l<l"v qy o oq,.o o., Bl 8 o o-. G O ~ o o ~ i.,.,... ' "-'Co o.'ö. o o O Qo o o ' o o o o o o. o Q) oo o.., o".-6 o.o.o. ~. o e~. ~.oo~;.. ~ -._ ~ " eb 'tt>-ö.. a- Qp ~ 8 ~ " D~. o... o Cb eo 6>. o o oo o. 1975/ /42 + N A l m

26 Lappi Huilu 2 E. Raike levintäkartta: luut, kaikki kerrokset piirt. M. Haimila & W. Perttola 1:125 2/ / ! o",. o' ~, 1 o" l, : --.<> 1, o 1.,.... " kaivausalueen reuna kaiv.alueiden välinen raja Q)maakivi ö? palanut luu. -,5 g,5-1 g 1-5 g 5-15 g -~.!)_._. :._ / /42 + N A m

27 ö.n lo.u -~- zo.7'1 2.,.... 2,15 " " ) 1 Lappi Huilu 2 Eeva Raike 24 Vaaitus, taso MK 1:7 Piirt. Miikka Haimila..... / ,1'l 'lo.nl j \ ' 1\ ~~-.. \\\ " \ 1 / ) , ''-- ~~~3ka; / ~~ - ;_;.. "~i~;_--, ~J,,L".,,'" 2 47 lo.. :zo.441 X),<~ 7 2.ae.w km 1.47.Jr..,.$ l, 1, kivi kivi : S 2,

28 Lappi Huilu 2 Eeva Raike 24 Taso 1 (yhdistetty vuoden 23 kartta) MK 1:7 Piirt. Miikka Haimila Z ,._,. 2.1-' "' " "' " ~is... zo #! _,.,.; k~ ' : ~ ; -~..... " " # , { ;'~ : ' 1 ~,...,... ""'....EB! /,' 2; 2l.ll.; /# ' Vuoden 24 kartan selite ~ keilan- J harmaanki~ova hiekk1 ' -... kyntokerrosta L. j keuertavaa hiekkaa -.../ r-.../ vaa~aa hiekkaa.. nokimaata... o ""' savea I Pf."'..#,-# ~ ~~~~!=-~~ hiekkaa pettomuttaa ;. savea,~;~ :,~; keilan-- ja ruosteenkirjavaa soraista hiekkaa... "..., === kellertlvu vaaleaa hiekkoa lji(] koekuoppa # R N seassahiiu resenttl seassi nokimaata... N L\ lo.~ O a..... "' " " " "' "

29 Lappi Huilu 2 Eeva Raike 24 Taso 2 (yhdistetty vuoden 23 kartta) MK 1: Plirt. MUkka Halmiia ,...,..,. 2, ,65 2,& Vuoden 24 kartan selite likamaata,.., kyntökerrosta L j kellerttväa hiekkaa ,., ~=;:::';"!~ hiekkaa, peltomultaa j a savea :~~~:~:~:~:~: punertavaa hiekkaa ~ keilan- ja harmaankiljavaa hiekka. ::::..,. ~ ~ vaaleaa hiekkaa,...,.,.,, OM _:; ~': ::_~; ~ keilan- ja ruosteenkirjavaa soraista hiekkaa :))/ soraista hiekkaa ~ kk # R N... seassa hiiltl resentti seassa n<*imaat. [) G'~~ ' # # : ,51 ~.5...,d 2,11.. 2,62 lt 2: _).~58 II 1 l >tl~7 ~ <,5 ~2.5 'fj..,... ;1,54 2.~)»,st 262 2; ( ,

30 Lappi Huilu 2 Eeva Raike 24 Taso 3 (yhdistetty vuoden 23 kartta) MK 1:7 Piirt. Miikka Haimila Jttetty tasoon Vuoden 2().4 kartan selite nokimaata likamaata IL ] kellertlvu hiekkaa J savea kyntokerrosta ~ keilan- ja harmaankifjavaa hiekl<aa -.:-.;~ ;.. ;.. ;-.:. -~:~ :~: ~:~:~:: punertavaa hiekkaa ; ;'/.:... ~ 5 ;': kenan- ja ruost.eeokirjavaa soraista hiekkaa ~- '~'' '~ ::::::::::::: kekan- ja tuosteenkifjvn h~a a A/ lil<it kelleruivn hiekkoa ===== harmaata hiekkaa = km [~ koel<uoppa # seassa hiika R N... resennl seassa nokimaata N A oo

31 Lappi Huilu 2 Eeva Raike 24 Taso <4 (yhdistetty vuoden 23 kartta) MK 1:7 Piirt. Mlikka Haimila Jltetty ta.oon h~:::=.:.: Vuoden 24 ke<tan selite [ J ketlertavu hiekkaa lik..,aata aavea (X. likaista kellertlvllll hiekkaa nokimaata,.,.,.,.,.,..',',',',',',.'''... hiekkaa,. peltomukaa Ja. savea,',',',',',', - = kellertivaa vaaleaa hiekkaa ~,~{; ~:,~~ keilan. ja ruosteenki~avaa soraista h~kaa '... ~ ' ::::::::::::: keuan ja ruosteenkitjavaa hiekkaa :~~;~;~;~;~~~ punertavaa hiekkaa.,..,..,..,..,.., ~ keilan ja harmaankiljavaa hiekkaa II R seusahiiltt resentti N SNSSa nokimaata... km N L\

32 Lappi Huilu 2 Eeva Raike 24 Taso 5 (lisätty vuoden 23 kartta) MK 1:7 Piirt. Miikka Haimila 3! Jlletty IMoon J~t~-= ~ / -~-~ oj \ ' J----- Liesi ,... 1!1!!:::~ :ao -:---..~--y.; n. "1 JMetty tasoon ""'==3 o.. ~ ~ 1 [ ((... ~ Vuoden 24 kartan selite tikamaata.. nokimaata CJ kellertllvu hioltlc11 = - ' ~ = = =:=::, hioltlcu, peomullaa ja sao savea Jttvi ::~::::a::~avaa h~ aa ~. [ :[:!.j:j sor.llta kellf>rtlvlll hiekkaa ===== kelleruivaa vaa1611 h-a # seassa hlitta R N nnentti se- nokimaata N A taso

33 Lappi Huilu 2 Eeva Raike 24 Taso 6 (yhdistetty vuoden 23 kartta) MK 1:7 Piirt. Miikka Haimila Jatetty tasoon Jatetty tasoon 3 i - /--T-. :-:.c..l taso Jätetty tasoon Vuoden 24 kartan selite ~ noltimaata likamaata c=j kenertllvu hiel<l<aa taso 4 ~ keilan- ja hannaankifjavaa hiel<l<aa."~'~'~'>>.. :~~~;~:~;:;~; punertayaa hiekkaa ':'!,,>::>;,": kenan- ja ruosteenknjavaa soraista hiekkaa, '.',.', '..)<_) likaista kellerttvu hiekkaa hitm<kaa, multlla ja oavea multaa likamaata Jätetty tasoon 5 taso 4 /,/ # seassa hiittä R resentti N seassa nokimaata N A ----~

34 Lappi Huilu 2 Eeva Raike 24 Taso 7 (lis8tty vuoden 23 kartta) MK 1:7 Piirt. Miikka Haimila Jltetty ta.oon ~ + taso taso taso6 Jltetty tasoon b ~ 1 tasoon 6 1/ l! 1 -..L._ ' j - Jltetty tasoon Jätetty tasoon Vuoden 24 kartan selile ~~:-:~; ~ hiekkaa, pettomuftaa ja savea.'t.. ~'L,.,.. ~ keliin- ja harmaankiljavaa hiekkaa ::::::::::::: keuan- ja ruosteenldrjavaa hiekkaa L - -_ J kellertivaa hiekkaa... ~- ruosteenvaristä kirjavaa soraista hiekkaa likamaata munaa.. nokimaata. /,, ;. /. ; ~... ~":... ~; ~,Jätetty tasoon 6 taso # MUSahiiltll R N rhentti seassa nokimaata N L\

35 3' r -... taso4, taso!l 1: r ~...---=--- --=-- taso ja ~)...,' ~~... - r(---,\ Lappi Huilu 2 Eeva Raike 24 Pohjavaaitus 1:7 Piirt. Miikka Haimila N A luu' ~.. taso 4-,, '1. \ \- 1 '\. ~r l tuo \.; _,. -~-... 2oa.... ~ ""'

36 Lappi Huilu / / / / /399 Eeva Raike 24 21,5 - Profiilikartat 1:25 Piirt. Wesa Perttola 21,6 21,7 21,8 21,7...; - - Puht. piirt. Miikka Haimila 21, ,4 21,3 21,2 21, 2,97 :~:~:~:~:~:~ karkeaa kellertävää hiekkaa keilan- ja harmaankirjavaa hiekkaa /, './, ~ _'..?.' > <..?_ keilan- ja ruosteenkirjavaa hiekkaa '.'.. ~./~. ' '"' X,)< likaista kellertävää hiekkaa!.i""... ti likamaata nokimaata 21,5-2, --- 2,32 2,34 peltomultaa pintamaata 21,5-1996/ / / / / /399 21, - 2,5-2,89 2,94 2,97 2,99 2,98 21,1 21,1 21,3 21,6 21,7 21,7 - ~.. ~, ~,,,.-,..... : \ ~\ :~::Tf :( ~\ nr : ~ f ~ :1: : r::~::. 2, - 2,3 2,3 2,31... :-=-=-= m

37 Osteologinen raportti Lappi Huilu Eeva Raike Kati Salo

38 1 Sisällys: 1. Johdanto Materiaali Metodit Fragmenttimäärät (NISP) ja Vähimmäisyksilömäärät (MNI) Ikämääritys Luiden anatominenjakauma Yhteenveto ja tulkinta Lähteet Latina-Suomi sanasto Liitteenä taulukko tunnistetuista luista

39 2 1. Johdanto Tässä raportissa käsitellään Eeva Raikkeen kaivauksilta Lapin Huilun asuinpaikalla vuosina löydettyjä palaneita luita. Luut on lueteltu löytöluettelon alanumeron mukaan. 2. Materiaali Materiaali oli hyvin palanutta, mutta fragmenttikoko oli pieni. Se vaikeutti tunnistusta. Materiaalista tunnistettiin yhteensä 3 5 fragmenttia. Eniten tunnistettiin tarkemmin määrittämättömien kalojen luita, lähinnä nikamanja ruodonpaloja. Nikamanpalaset olivat isoista kalannikamista. Tarkemmin määritettiin hauki (Esox Lucius) kolmesta fragmentista, sekä särkikalat (Cyprinidae sp.) yhdestä fragmentista. Nisäkkäistä määritettiin lajilleen yksi sian (Sus domestica) luufragmentti. 3. Metodit Linnuista aineistossa oli yks hanhen (Anser sp./branta sp.)luufragmentti. Luut tunnistettiin anatomisesti ja määritettiin kummalta puolelta luustoa ne ovat. Apuna käytettiin eläinmuseon osteologisia vertailukokoelmia ja osteologista kirjallisuutta (Lepiksaar ). Luun osa josta fragmentti on pyrittiin mainitsemaan. Anatomiset osat määritettiin lajilleen niin tarkkaan kuin oli mahdollista. Fragmenttimäärät (NISP) on mainittu raportissa. Vähimmäisyksilömäärä (MNI) pohjautuu anatomisten osien vähimmäismäärään (MNE). Fragmenttimääristäja vähimmäisyksilömääristä on yhteenveto taulukossa 1. Ikämäärityksiä nisäkkäistä ei pystytty tekemään. Luiden anatomista jakautumaa lajeittain pohdittiin. Merkit luun työstäjäljistä huomioitiin.

40 3 4. Fragmenttimäärät (NISP) ja Vähimmäisyksilömäärät (MNI) Taulukossa 1 on esitetty eri eläinlajien osuus fragmenttimäärän (NISP) ja vähimmäisyksilömäärän (MNI) mukaan. 5. Ikämääritys Eläinlaji ~ISP MNI Sus domestica (sika) 3 1 Anser sp./branta sp. (hanhi) 1 1 Esox lucius (hauki) 3 1 Cyprinidae sp. (särkikalat) 1 1 Pisces sp. (kalat) 27 Sian (Sus domestica) luu oli täysikasvuisen sian luu. 6. Luiden anatominenjakauma 7. Yhteenveto ja tulkinta 8. Lähteet Sian (Sus domestica) luu oli alaraajoista läheltä sorkkia. Hanhen (Anser sp./branta sp.) luu oli siivestä. Hauen luut olivat kaksi palaa alaleuasta (Dentale) ja kolmas pala oli myös hauen päästä. Särkikalan luu oli eväruodon pää (Lepidotrichia). Aineistossa oli eniten sian (Sus domestica) luita. Muita nisäkkäita ei pystytty tunnistamaan. Linnuista tunnistettiin hanhen luu (Anser sp./branta sp.). Kaloista aineistossa oli haukea (Esox lucius) ja särkikaloja (Cyprinidae sp.). Vähimmäisyksilömäärä oli kaikilla lajeilla yksi. Lisäksi tunnistettiin tarkemmin määrittelemättömän kalan (Pisces sp.) luita. Sian luu on luuston osasta, jossa on vähän lihaa. Näin ollen se saattaisi olla teurasj ätettä. Lepiksaar, J. (1981-3): Osteologia 1: Pisces, kurssimoniste, Göteborg

41 4 9. Latina-Suomi sanasto Anser sp./branta sp. Sus domestica Anterior (ant.) Corpus Costa Cyprinidae sp. Dentale Dentes Dexter ( dx.) Distaali ( dist.) Esox Lucius Lepidotrichia MNI NISP Pisces sp. Posterior Proximaali (prox.) Sinister (sin.) Vertebra Hanhi Sika Etumainen vrt. posterior Luun keskiosa Kylkiluu Särkikalat Kalan alaleuka Hampaat Oikea Kauempana kehon keskilinjasta vrt. proximaali Hauki Eväruoto Vähimmäisyksilömäärä (Minimum Number of Individuals) Fragmenttimäärä (Number of identified species) Kalat Takimainen vrt. anterior Lähempänä kehon keskilinjaa vrt. distaali Vasen Selkänikama

42 Liite Lappi Huilu KM Luu Puoli Kpl Luun osa Eläinlaji 3421:6 Carpometacarpus dexter 1 prox. frag. Anser sp./branta sp. (hanh i) 3421 :586 Naviculare dexter 1 frag. Sus domestica (sika) 3421 :784 Dentes 1 kokonainen Pisces sp. (kalat) 3421 :784 Costa 3 frag. Pisces sp. (kalat) 3421 :785 Lepidotrichia 1 prox. frag. Cyprinidae sp. (särkikalat) 3421 :785 Lepidotrichia 1 prox. frag. Pisces sp. (kalat) 3421 :785 Vertebra 6 frag. Pisces sp. (kalat) 3421 :785 Costa 6 frag. Pisces sp. (kalat) 3421 :786 Palatinum!Vomer 1 frag. Esox lucius (hauki) 3421 :786 Vertebra 1 frag. Pisces sp. (kalat) 3421 :786 Costa 2 corpus frag. Pisces sp. (kalat) 3421 :789 Costa 1 corpus frag. Pisces sp. (kalat) 3421 :794 Costa 2 corpus frag. Sus domestica (sika?)? 3421 :835 Dentale sinister 1 ant. frag Esox lucius (hauki) 3421 :835 Vertebra 5 frag. Pisces sp. (kalat) 3421 :868 Vertebra 1 frag. Pisces sp. (ka lat) tid 225 Dentale 1 frag. Esox lucius (hauki) Lappi Huilu ks

43 HELSINGIN YLJOP!STON AJOITUSLABORATORIO PL 64, (Gustaf Hällströminkatu 2) -14 Helsingin yliopisto (',1'. / t "t.. t.- 11]1 Puh Museovirasto, Arkeologian osasto AJOITUSTULOS Lab. no. Näyte o13c Ikä (BP) Hela-969 Kuhmo, H.uuhilonsuo N/3/3 He.la-97 Iitti, Salmenniemi, näyte 1/3 Hela-971 Iitti, Salmef?_niemi; näyte 2/3 Hela-972 Iitti, Salmenniemi, näyte3/3 Hela-973 Uittoniemen.salmi, näyte 1 Hela-974 Uittoniemen salmi, näyte 2 Hela-975 Uittoniemen salmi, näyte 3 Hela-976 Lummelampi W, näyte 4 Hela-977 Lappi, Taht.maa Hela-978 Jämsä, Hiidenmäki 24, 1/1 Hela-,979 Nousiainen, Kuuvanvuori; 24 1/1 Hela-98 Kuhmo; Huuhilonsuo N, 1/3 Hela-981 Kuhmo, Huuhilonsuo N, 2/3 Hela-985 ~n -Lappi, SammallahdenmäkJ, KM33312:1 Hela-986 ~ \-=?- Lappi, Sammallahdenmäki, KM33312:22 Hela-987 Turku, Kärsämäki; lentokenttä 2 Hela-988 Turku, Kärsäinäki; lentokenttä 1 c. -27, ± ± 65-28, ± 7-25,9 684 ±.65-26,9 135 ± ' 6935 ± 6-26,2 23_± 4-26, ± 55-27,7 23 ±5. -24, 158 ±55-22, ±55-27-,5 226 ± ±45-25,1 312 ±55-22, ± ±4-26,6 725 ± 35 Tulos on ilmoitettu vuosina vuodesta 195 AD lukien ja perustuu 14c:n puoliintumisaikaan 5568 vuotta. Epätarkkuuteen (± 1 cr ) sisältyvät näytteen mittauksista ja tarpeellisista vertailu-mittauksista aiheutuvat tilastolliset virlieet. s13c arvo on ann_ettu pro.milleina suhteessa VPDB standardiin. Jos o13c a rvo on ilmoitettu on annettu ikä korjattu isotooppifraktioitumiselle vastaa~aan s13c arvoa -25 %o.' Helsingissä