Perusturva Grundtrygghet 1/09

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturva Grundtrygghet 1/09"

Transkriptio

1 Perusturva Grundtrygghet 1/09 maaliskuu mars

2 Sisältö Perusturva/ Grundtrygghet 1/2009 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Futureimagebank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Tilaukset ja osoitteenmuutokset Perusturva-tiedote jaetaan jokaiseen kuntaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja eräille muille alan toimijoille maksutta. Pääkirjoitus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja uudistaminen talouskriisissä 3 Ledare: Social- och hälsovårdstjänsterna bör tryggas och reformeras även under den ekonomiska krisen 4 Ajankohtaista AAL-ohjelman uusi hakukierros 5 Sähköisen kilpailuttamisen välineet kunnnille ja valtiolle -projekti 5 Elatustuet huhtikuussa Kelan hoitoon 6 Kuluttajaneuvonta siirtyi vuoden alussa kunnilta valtiolle 7 Valtiokonttorin ohjeet veteraanien kuntoutukseen vuodelle Tutkimus köyhyyden vähentämisestä 7 Paloturvallisuushanke 8 Hallituksen esitys palvelusetelilaiksi 8 Perusturva-tiedotteen jakelu 9 Terveydenhuolto Turvallista hoitoa kaikille 9 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 10 ereseptin yhteistestaus alkaa maaliskuussa 12 Muutoksia liikennejuopumusrikosten laboratoriotutkmuksiin 13 Lapset ja nuoret Päivähoitolain uudistaminen 14 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta 14 Vanhukset Ajankohtaista ikääntyneiden kaltoinkohtelusta 15 Hallinto ja organisaatiot Kuntien ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamiseksi selvitetään 16 Kaste-ohjelman valtionavustukset 16 Kohti sosiaalialan sähköistä kokonaisarkkitehtuuria 17 Svenska sidor Revidering av lagen om barndagvård 19 Tilaisuuksia ja koulutusta 20 Uusia julkaisuja 23 Seuraava tiedote Ilmestyy touko-kesäkuussa ISSN

3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja uudistaminen talouskriisissä Talouskriisin takia kuntien verotulojen on arvioitu vähenevän kuluvana vuonna noin 2,5 %. Kriisin taittumisen merkkejä ei ole nähtävissä mittavista elvytystoimista huolimatta. Kuntien menot puolestaan tulevat kuluvana vuonna kasvamaan noin 4 5 %, mikä selittyy pääosin sopimusten mukaisilla palkankorotuksilla. Menojen lisääntyminen ja tulojen vähentyminen tarkoittaa lähes 2 miljardin euron lisälaskua viime vuodesta. Väestörakenteen muutos ja henkilöstön saatavuuden kysymykset edellyttävät sosiaalija terveyspalvelujen pitkäjänteistä uudistamista. Palvelujärjestelmää tulee arvioida samanaikaisesti sekä talouskriisistä selviytymisen että pidemmän aikavälin rakennemuutoksen lähtökohdista. Vallitseva taloudellinen tilanne ei vähennä eikä siirrä palvelujärjestelmän uudistamispaineita, vaan korostaa uudistamisen välttämättömyyttä luvun alun lama säästötoimineen jätti jälkensä kuntien palvelujärjestelmään ja vauhditti osaltaan väestön polarisoitumista. Kunnat rationalisoivat palvelutuotantoaan pääasiassa vastuullisesti, mutta säästöjä toteutettiin myös juustohöylämenettelyllä ja karsimalla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto on 1990-luvun alun jälkeen käynyt läpi lukuisia säästökuureja, joten juustohöylällä sopeuttamisen mahdollisuudet ovat jo käytetty. Hyvinvointia edistävien palvelujen karsiminen puolestaan sisältää vakavan riskin korjaavien palvelujen tarpeen ja huono-osaisuuden kasvusta. Vallitsevaan talouskriisiin tulee suhtautua nyt eri tavoin kuin 1990-luvulla: kurinalaisen taloudenpidon ohella palvelujärjestelmä tulee pitää toimintakykyisenä, eikä palvelujärjestelmän pitkäjänteistä uudistamista tule lykätä. Kuntaliitto on valmistellut kuntapalvelujen pelastusohjelman, joka perustuu kuntien verotulopohjan laajentamiseen, valtionosuuksien lisäämiseen, kuntien lakisääteisten tehtävien lisäämisen jäädyttämiseen sekä olemassa olevien tuottavuutta ja innovatiivisuutta rajoittavien normien purkamiseen. Nämä toimenpiteet edellyttävät valtion toimenpiteitä. Hallitus suhtautui helmikuun politiikkariihessä em. toimenpiteisiin varsin myönteisesti, mutta sitovia ratkaisuja ei ole tehty. Vastuuta ei voi siirtää yksistään valtiolle, vaan myös kuntien on osallistuttava talkoisiin. Kuntien on sopeutettava toimintansa väheneviin tuloihin, mikä edellyttää talousarvioiden uudelleen arvioimista ja vastuullista päätöksentekoa. Koska kuntien palvelujen laatu perustuu osaavaan henkilöstöön, henkilöstä on pidettävä huolta ja lomautuksia välttää mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta seuraavan palkkaratkaisun tulee olla erittäin maltillinen, jotta kunnan palkanmaksukyky ei entisestään vaikeudu, vastuu on siis työmarkkinaosapuolilla. Kuntienvälistä yhteistyötä tulee edelleen lisätä ja kehittää uusia tuottavampia toimintatapoja. Kunta- ja palvelurakenne uudistusten periaatteiden mukaista uudistamista tulee jatkaa määrätietoisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellinen merkitys kunnille on niin suuri, että uudistamispaineet kohdistuvat kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kehittämispanosta tulee kohdentaa erityisesti kokonaisuuksien sekä erilaisten hallinto- ja professiorajat ylittävien asiakasprosessien hallintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon on jatkettava sisäisten prosessien ja toimintatapojen kehittämistä ja eri toimijoiden välisen yhteistyön syventämistä. Palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi tulee hyödyntää erilaisia kuntien välisiä vertailutietoja, jotka kannustavat uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Edellisen laman juustohöyläsäästöt johtivat syrjäytymisen ja huono-osaisuuden lisääntymiseen ja yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvuun. Siitä tulee ottaa opiksi ja turvata palvelut myös taantuman aikana. Talouskriisi on poikkeuksellisen syvä ja siksi tarvitaan poikkeuksellisia toimenpiteitä. Poikkeuksellisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää valtion ja kuntien yhteisiä toimenpiteitä vastuuta ei delegoida vain toiselle osapuolelle. Jussi Merikallio Perusturva 1/2009 3

4 Social- och hälsovårdstjänsterna bör tryggas och reformeras även under den ekonomiska krisen På grund av den ekonomiska krisen beräknas kommunernas skatteinkomster i år minska med cirka 2,5 procent. Trots omfattande stimulansåtgärder finns det än så länge inga tecken på att krisen bedarrar. Kommunernas utgifter ökar samtidigt med ungefär 4 5 procent i år, i huvudsak på grund av de avtalsenliga lönehöjningarna. Utgiftsökningen i kombination med inkomstbortfallet medför en extra nota på närmare 2 miljarder euro jämfört med fjolåret. Den förändrade befolkningsstrukturen och svårigheterna att sörja för tillgången till personal förutsätter långsiktiga reformer av social- och hälsovårdsservicen. Vårt servicesystem bör utvärderas utgående från såväl den ekonomiska krisen som strukturomvandlingen på sikt. Det ekonomiska läget innebär inte att behovet att reformera servicesystemet minskar eller skjuts på framtiden, utan det framhäver tvärtom hur oundviklig en reform är. Recessionen i början av 1990-talet inklusive olika sparåtgärder lämnade sina spår i kommunernas servicesystem och bidrog till att driva fram en polarisering av befolkningen. I huvudsak rationaliserade kommunerna sin serviceproduktion på ett ansvarsfullt sätt, men inbesparingar gjordes också enligt osthyvelsprincipen och genom nedskärning av tjänster som främjar välfärden och hälsan. Den kommunala vården och omsorgen har efter recessionsåren i början av 1990-talet genomgått flera sparprogram, så möjligheterna att anpassa verksamheten med osthyvel är redan förbrukade. Att gallra ut tjänster som främjar välfärden medför i sin tur en stor risk för ett ökat behov av korrigerande tjänster och en utbredd marginalisering. Till den rådande ekonomiska krisen bör vi förhålla oss på ett annat sätt än på 1990-talet. Parallellt med att vi sköter ekonomin på ett disciplinerat sätt måste vi behålla servicesystemet funktionsdugligt och undvika att skjuta upp den långsiktiga reformen av servicesystemet. Kommunförbundet har utarbetat ett räddningsprogram för den kommunala servicen som innebär att kommunernas inkomstskatteunderlag breddas, stadsandelarna utökas, en utvidgning av kommunernas lagstadgade uppgifter läggs på is samt att normer som begränsar produktivitet och nytänkande luckras upp. Dessa åtgärder förutsätter statliga insatser. Under de politiska överläggningarna i februari signalerade regeringen en rätt positiv inställning till de föreslagna åtgärderna, men några bindande beslut har ännu inte fattats. Ansvaret kan inte läggas enbart på staten, utan även kommunerna måste dra sitt strå till stacken. Kommunerna måste anpassa sin verksamhet till minskade inkomster, vilket förutsätter att de ser över sin budget och fattar ansvarsfulla beslut. Eftersom kommunernas servicekvalitet bygger på en kompetent personal, måste kommunerna slå vakt om de anställda och undvika permitteringar i mån av möjlighet. Å andra sidan måste följande löneuppgörelse vara mycket måttfull, så att kommunernas lönebetalningsförmåga inte försämras ytterligare. Ansvaret ligger alltså hos arbetsmarknadsparterna. Samarbetet mellan kommunerna måste utökas och nya, mer produktiva arbetsmetoder införas. Arbetet med kommun- och servicestrukturreformen måste fortgå målmedvetet. För kommunerna har vården och omsorgen en så stor ekonomisk betydelse att reformtrycket berör alla social-, hälso- och sjukvårdstjänster. Utvecklingsarbetet bör inriktas i första hand på hanteringen av helheter och av kundprocesser som överskrider olika förvaltningsoch professionsgränser. Inom vården och omsorgen måste utvecklingen av de interna processerna och verksamhetsmetoderna fortgå och samarbetet mellan olika aktörer ytterligare fördjupas. För att förbättra serviceproduktiviteten och effekterna av servicen bör kommunerna dra nytta av olika jämförelseuppgifter som sporrar dem att införa nya arbetsmetoder som har gett goda resultat på annat håll. Inbesparingarna med osthyvel under den föregående recessionen ledde till ökad marginalisering och ett i många avseenden ojämlikare samhälle. För att inte upprepa samma misstag måste vi nu se till att trygga servicen även under lågkonjunkturen. Den ekonomiska krisen är ovanligt djup och förutsätter exceptionella åtgärder. Exceptionella åtgärder måste genomföras i samråd mellan staten och kommunerna ansvaret kan inte delegeras endast till en part. Jussi Merikallio 4 Perusturva 1/2009

5 AJANKOHTAISTA AAL-ohjelman uusi hakukierros Ambient Assisted Living (AAL) on 23 eurooppalaisen maan yhteisohjelma. Sen tavoitteena on rahoittaa innovaatioita, joiden avulla voidaan parantaa ikääntyneiden toimintakykyä, elämänlaatua ja omaehtoista suoriutumista tietoyhteiskunnassa. AAL-ohjelma toteutetaan vuosina Yhteisohjelman historian toinen rahoitushaku on avattu. Hakuteema on ICT based solutions for Advancement of Social Interaction of Elderly People. Hakemuksia voi jättää viimeistään klo (CET) mennessä hankkeisiin, joiden tavoitteena on ikääntyneiden sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen, parantaminen ja lisääminen tieto- ja viestintäteknologian tukemana. Projektiehdotusten tekemiseen liittyvät tärkeät asiat kuten hakuaika, hakemusten tekniset ja sisällölliset vaatimukset sekä hakemusten arviointikriteerit löytyvät AAL-yhdistyksen eurooppalaisilta sivuilta: Tekes järjesti vuoden 2009 hausta infotilaisuuden Vantaan Heurekassa. Tilaisuudessa kerrottiin edellisen haun kokemuksista, uuden haun sisällöstä sekä annettiin vinkkejä ja ohjeita hyvän hakemuksen tekemiseen. Tilaisuus kokosi yhteen lähes 100 asiasta kiinnostunutta kunnista, yrityksistä, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. ALL -ohjelman päällikkö Pekka Kahri, Tekes, sähköposti: puh Lisätiedot myös Kuntaliiton tietoyhteiskunta-asiat Sähköisen kilpailuttamisen välineet kunnille ja valtiolle -projekti Sähköisen kilpailuttamisen välineet kunnille ja valtiolle -projekti on käynnistynyt helmikuussa Menossa on nyt kilpailutusjärjestelmän ja yhteistyöympäristön yhteinen määrittelyvaihe, jonka suunniteltu kesto on saakka. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa palveluna sähköinen kilpailutusväline kunnille ja valtion yksiköille. Sähköisen kilpailuttamisen palveluympäristön tarkoituksena on tehostaa julkishallintojen yksiköiden hankintaprosessia ja tässä projektissa erityisesti kehittää hyvinvointipalvelujen hankintaa. Hankintaprosessin tehostuminen varmistetaan ottamalla huomioon koko hankinnan elinkaari ja erilaiset hankintamenettelyt. Yhdistämällä varsinaiset hankinnan sähköiset välineet yhteistyöympäristön kanssa elinkaarimalliin, saadaan muodostettua katkeamaton hankintojen tukipalveluketju. Tämän avulla yhteiskäyttöinen palvelu parantaa koko julkishallinnon kilpailutusprosessia ja johtaa parempiin tarjouksiin sekä parempiin valintoihin vähentäen samalla hankintoihin kuluvaa työaikaa ja resursseja. Kilpailuttamisen välineet tukevat kaikkea hankintamenettelyä avointa ja rajoitettua hankintamenettelyä, neuvottelumenettelyä, kilpailullista neuvottelumenettelyä, sähköistä huutokauppaa sekä puitejärjestelyn sisällä minikilpailutusta. Yhteistyöympäristö on varsinaista kilpailutusjärjestelmää täydentävä osio, jonka tarkoituksena on tukea tilaajaa hankinnan valmistelussa, hankinnassa ja palvelusuorituksen seurannassa. tuottajaa tarjousten tekemisessä ja palvelun sisällön kehittämisessä. eri valvontaviranomaisia. valtakunnallista tilastointijärjestelmän kehittämistä. palvelukatalogien kehittämistä. Hyödynsaaja on kuntalainen, jolle järjestelmän tuella voidaan löytää hänen tarpeisiinsa parhaiten soveltuva palvelu laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Yhteistyöympäristö määritetään yleiskäyttöiseksi ratkaisuksi projektin alkuvaiheessa pilottina lastensuojelu. Lastensuojelun valintaan pilotiksi vaikutti mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevaa PALVEverkkotietokantaa Palvea, jota ylläpitää Lastensuojelun Keskusliitto. Yhteistyöympäristön käyttöä voidaan myöhemmin laajentaa sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muille sektoreille. Kehittämishankkeen toteuttajana toimii valtiovarainministeriön KuntaIT- yksikkö. Kilpailutusjärjestelmän ja yhteistyöympäristön määrittelytyössä ovat mukana seuraavat tahot: KuntaIT Helsingin, Kuopion, Kauniaisten, Vantaan, Turun ja Oulun kaupungit Perusturva 1/2009 5

6 KL-Kuntahankinnat Oy Hansel Oy Suomen Kuntaliitto Pääesikunta Culminatum Lastensuojelun Keskusliitto Hankkeen toteutusaikataulu on helmi-toukokuu Tavoitteena on kevään 2009 aikana valmistuvien määrittelyjen pohjalta käynnistää palvelukokonaisuuden toteutuksen kilpailutus vielä vuoden 2009 aikana. Lisätietoja: KuntaIT:stä Kilpailuttamisen välineet -projektista projektipäällikkö Marjukka Saarijärvi Elatustuet huhtikuussa Kelan hoitoon Noin lapsen elatustuen myöntäminen ja maksaminen siirtyy kunnilta Kelaan huhtikuusta alkaen. Kela alkaa hoitaa myös elatusavun perintää lähes elatusvelvolliselta. Sen sijaan lapsen elatuksesta sopiminen ja sen neuvonta jää edelleen kunnille. Kuntien palveluksesta siirtyi Kelaan elatustuen asiantuntijoita odotettua vähemmän. Elatustuen perintään arvioitiin tarvittavan koko maassa noin 40 uutta työntekijää. Kahden hakukierroksen jälkeen on palkattu 32 henkilöä. Kela kouluttaa heidän lisäkseen noin 950 kelalaista hoitamaan elatustukiasioita. Tammikuussa alkaneet koulutukset jatkuvat kevään ajan. Elatustukitiedot siirretään maaliskuussa kunnista Kelaan pääosin automaattisesti. Osa tiedoista kuitenkin tallennetaan Kelassa manuaalisesti uuteen atk-järjestelmään kunnilta saaduista asiakirjoista. Kelassa on tehty reilusti yli tuntia töitä elatustuen siirron onnistumisen takaamiseksi. Vaikka siirtoa on valmisteltu yli kaksi vuotta, uusi elatustukilaki vahvistettiin vasta viime elokuussa. Ahvenanmaan maakuntahallitus on sopinut Kelan kanssa elatustuen hoitamisesta Manner-Suomen tapaan. ASIAKKUUS SIIRTYY ILMAN HAKEMUSTA Asiakkailta siirto ei vaadi toimenpiteitä. Jos elatustuen maksuissa tai elatusavun perinnässä on siirron jälkeen epäselvyyttä, Kela vastaa niitä koskeviin kysymyksiin huhtikuun alusta lähtien. Ennen huhtikuuta saapuneet elatustukihakemukset ratkaisee hakijan kotikunta, joka siirtää asian 1.4.alkaen Kelan hoidettavaksi. Kela vastaanottaa uusia elatustukihakemuksia huhtikuun alusta lähtien. Elatustuen saajat ja uudet hakijat voivat asioida missä tahansa Kelan toimistossa. Puhelimitse he saavat neuvontaa lapsiperheiden tuen palvelunumerosta , johon voi soittaa työpäivinä klo Ruotsinkielisiä palvellaan numerossa Soitto maksaa normaalin paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksun. Maksamattomien elatusapujen perintä elatusvelvollisilta hoidetaan Kelan kuudessa alueellisessa perintäyksikössä. Ne sijaitsevat Helsingissä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Helsingin perintäyksikkö hoitaa elatusavun perinnän kaikilta ulkomailla asuvilta elatusvelvollisilta. Elatustuen hakemuslomake ja elatusapuvelkaa koskeva maksuvapautushakemus ovat tulostettavissa Kelan internetsivuilta lähtien. Elatusvelvollinen voi hakea tilapäistä maksuvapautusta velan perinnästä toimittamalla hakemuksensa mihin tahansa Kelan toimistoon. Kelan suunnitelmissa on saada vuonna 2010 käyttöön elatustuen verkkohakemus. TUKI TURVAA LAPSEN ELATUKSEN Vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Jos toinen vanhemmista ei osallistu lapsen elatukseen, lapsella on oikeus saada elatusapua. Vanhemmat voivat sopia elatusavusta, jolloin kunnan sosiaalihuolto vahvistaa sopimuksen. Jos sopimukseen ei päästä, tuomioistuin vahvistaa elatusavun määrän. Elatusavun vahvistaminen ei siirry Kelan tehtäväksi, eikä myöskään elatussopimusasioiden neuvonta. Lisätietoja: Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto etuuspäällikkö Suvi Onninen, puh lakimies Eva Ojala, puh Kelan internetsivut elatustuesta ja ilmainen Elatustuki-esite, jota saa Kelan toimistoista tai internetsivuilta: 6 Perusturva 1/2009

7 Kuluttajaneuvonta siirtyi vuoden alussa kunnilta valtiolle Kuluttajaneuvonta koostuu lähtien verkkopalvelusta valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta sekä alueellisista, tietyissä maistraateissa sijaitsevista toimipisteistä. Kuluttajaneuvonnan rahoitus ja järjestäminen siirtyivät lähtien kunnilta valtiolle. Samalla kuntien päätoimiset kuluttajaneuvojat siirtyivät maistraattien palvelukseen. Kuluttajaneuvonnan tehtävät säilyvät kuitenkin ennallaan. Kuluttajaneuvonta antaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tietoja ja neuvontaa kuluttajalle merkittävistä asioista sekä kuluttajan oikeudellisesta asemasta. Neuvonta myös avustaa kuluttajaa yksittäisessä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä ristiriitatilanteessa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun. Tarvittaessa kuluttaja ohjataan asianmukaiseen oikeussuojaa antavaan toimielimeen. Valtakunnallisen palvelun tavoitteena on tasoittaa alueellisia eroja ja parantaa palvelun saatavuutta. Aiemmin kuluttajat pystyivät soittamaan vain oman kunnan neuvojalle. Nyt valtakunnallinen neuvontanumero palvelee kaikkia asiakkaita riippumatta siitä, mistä kunnasta he soittavat. Riitatilanteessa kuluttajan kannattaa ensin katsoa toimintaohjeet verkkopalvelusta Osoitteesta löytyy tietoa kuluttajan oikeuksista eri tilanteissa. Sivuilla on myös ohjeita ja valmiita valitusmalleja, joiden avulla kuluttajan on helpompi tehdä yritykselle valitus. Jos asia ei ratkea omin voimin, kuluttaja voi soittaa lähtien valtakunnalliseen neuvontanumeroon (ruotsiksi ). Numeroon vastataan arkipäivin klo Soittaminen neuvontanumeroon maksaa tavanomaisten puhelinkulujen verran. Erityisen monimutkaisissa tapauksissa neuvonnasta voi varata käyntiajan. Toimipisteiden osoitetiedot löytyvät kuluttajaneuvonta.fi -verkkopalvelusta. Lisätietoja: johtaja Päivi Hentunen, p. (09) Valtiokonttorin ohjeet veteraanien kuntoutukseen vuodelle 2009 Valtiokonttori pyrkii tehostamaan entisestään veteraanikuntoutukseen varatun määrärahan käyttöä ja kohdentumista. Tämän vuoksi syksyksi on varattu kaksi miljoona euroa, mikä jaetaan yhdessä vuodelta 2008 käyttämättä jääneiden määrärahojen kanssa niille kunnille, jotka ovat toimineet ohjekirjeen edellyttämällä tavalla ohjatessaan veteraaneja kuntoutukseen, mutta määrärahat eivät ole kuitenkaan riittäneet. Lisämäärärahan hakua varten tehdään lomake, joka on saatavissa elokuun alussa Valtiokonttorin verkkosivuilta. Kuntia kehotetaan käyttämään päivä- ja avokuntoutusta järjestäessään hyväksi Valtiokonttorin veteraanikuntoutusta koskevasta ohjekirjeestä ilmeneviä mahdollisuuksia, jotta mahdollisimman monet veteraanit pääsevät heille soveltuvaan ja heidän kotona selviytymistään tukevaan kuntoutukseen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että kotona annettavaa kuntoutusta järjestetään sitä tarvitseville huonokuntoisille veteraaneille. Lisätiedot: toimistopäällikkö Jouko Himanen, Valtiokonttori puh kuntoutusohje kunnille ohjekirje 2009 Tutkimus köyhyyden vähentämisestä Jos tuloilla mitatun köyhyyden rajaksi määritellään 50 prosenttia kotitalouksien keskimääräisestä tulosta, 2000-luvulla Suomen väestöstä 4 6 prosenttia on ollut köyhiä luvulla köyhien osuus oli 3 4 prosenttia. Väestön käytettävissä olevien tulojen keskiarvo on jatkuvasti noussut vuoden 1994 jälkeen. Samana aikana köyhille suuntautuneiden tulonsiirtojen taso on joko pysynyt paikallaan tai laskenut. Julkisiin tulonsiirtoihin perustuva järjestelmä näyttäisi pystyvän vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Parhaiten tähän näyttäisi tepsivän toimeentulotukeen puuttuminen. Köyhyyden tehokas vähentäminen edellyttäisi toimeentulotuen tason nostoa. Näin todetaan Seppo Sallilan väitöskirjassa Hyvinvointivaltion optimaalisen köyhyyspolitiikan määrittelyä. Tutkimuksessa etsitään ratkaisua siihen, miten tulonsiirto- ja verotusjärjestelmän muodostamaa monimutkaista, toisiinsa vaikuttavien osasten kokonaisuutta voitaisiin hallita siten, että tuloksena olisi köyhyyden tehokas väheneminen. Tutkimustuloksen mukaan köyhyyttä voitaisiin vähentää joko puuttumalla toimeentulotukeen tai muuhun perusturvaan. Näistä toimeentulotuen korotus olisi tehokkaampi kuin muuhun perusturvaan kohdistuvat muutokset. Näihin ei sisältyisi toimeentulotukijärjestelmän muutoksia. Perusturvan muutokset vähentäisivät köyhyyttä, jos keskityttäisiin alimpaan työttömyysturvaan, yksinäisen kansaneläkkeeseen, asumistukeen ja opintorahaan. Perusturva 1/2009 7

8 Tulokset perustuvat mallinnukseen, joka osoitti myös, että toimeentulotuen korotus olisi huomattavasti muita perusturvan korjauksia halvempaa. Tutkimuksen mukaan tämä johtuu siitä, että toimeentulotuen normien nosto suuntautuisi paljon todennäköisemmin köyhille kotitalouksille kuin syyperustaisen sosiaaliturvan tason nosto. Toimeentulotuen nosto näyttäisi tehoavan parhaiten kaikkien väestöryhmien köyhyyteen. Tutkimusvälineenä Seppo Sallila on käyttänyt mikrosimulointimallia eli tietokoneohjelman muotoon muutettua tulonsiirto- ja verotusjärjestelmää. Empiirisenä aineistona on tulonjakotilasto. Mallilla on tehty yksittäisiä köyhyyttä vähentäviä muutoksia ja tutkittu kunkin muutoksen vaikutusta köyhyysindeksin arvoon. Muutoksen vaatima rahoitus on etsitty vastaavasti, mutta valitsemalla paras tekijä eriarvoisuusindeksin perusteella. Rahoitustekijä on määritelty sen suuruiseksi, että järjestelmä pysyy kustannusneutraalina. Tätä on jatkettu niin kauan, kunnes on saavutettu alin köyhyyden taso. Seppo Sallila. Hyvinvointivaltion optimaalisen köyhyyspolitiikan määrittelyä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimus 1. Helsinki, Toimittajakappaleet puh tai eija.oinio(at)thl. fi. Verkkokirja ja julkaisutilaukset THL:n verkkokirjakaupasta Lisätietoja: Seppo Sallila atk-suunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puh Paloturvallisuushanke Asumispalvelusäätiö ASPA kartoittaa hoitolaitosten ja erityisryhmien ryhmämuotoisten asumisyksiköiden paloturvallisuutta. Hankkeen ovat asettaneet sisä-, ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriöt. Mukana ovat myös RAY, ARA ja Kuntaliitto. Selvityksen perusteella arvioidaan rahoitustarvetta automaattisten sammutuslaitteistojen eli sprinklereiden asentamiseen. Sammutuslaitteistot ovat paras keino estää palokuolemia. Hanke on osa Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jonka tavoitteena on, että 50 % :ssa kohteista on automaattiset sammutuslaitteistot v mennessä. Nyt määrä on n. 15 %. Selvitys koskee lähes 4000 kunnallista ja yksityistä asumisyksikköä ja hoitolaitosta eri puolilla Suomea: vanhusten, mielenterveyskuntoutujien, päihdeongelmaisten, kehitysvammaisten, asunnottomien sekä eri vammaisryhmien asumispalveluita. Lisäksi mukana ovat senioritalot kymmenessä suurimmassa kunnassa. Selvitys tehdään Webropol- internetkyselyn avulla. Pyyntö vastata kyselyyn lähetetään toimipaikkoihin postitse maalis-huhtikuussa THL:n toimipaikkarekisterin ja kuntien osoitetietojen mukaan. (Sairaalat ja lastensuojelupaikat eivät ole selvityksessä mukana.) Kyselyyn vastaaminen on erittäin tärkeää, sillä näin saadaan tarkkaa tietoa rahoitustarpeesta. Kyselyyn voivat osallistua netin kautta 1.4. alkaen nekin kohderyhmiin kuuluvat, joita kirje ei tavoita. Lisätietoa hankkeesta sekä linkki kyselyyn on Asumispalvelusäätiö ASPAn nettisivuilla: projektivastaava Katriina Lehtovaara puh Hallituksen esitys palvelusetelilaiksi Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys (HE 20/2009) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Esityksellä on tarkoitus parantaa palvelusetelin käytön edellytyksiä ja saada palveluseteli nykyistä laajempaan käyttöön. Olennainen tavoite on myös asiakaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksien parantaminen. Säännökset kotona annettavien palveluiden ts. kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelistä jäisivät ennalleen. Uutta lakia sovellettaisiin kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluseteli olisi edelleenkin yksi tapa muiden rinnalla järjestää kunnan vastuulle kuuluvia palveluja. Kunta päättäisi minkä palvelujen järjestämiseksi palveluseteliä voitaisiin käyttää. Kunta myös hyväksyisi ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palveluissa palveluseteliä voitaisiin käyttää. Hyväksymiskriteereistä säädettäisiin laissa. Lakisääteisten hyväksymiskriteerien ohella kunnat voivat erikseen asettaa muita vaatimuksia, joiden tulee olla syrjimättömiä ja perustua puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksytyistä palveluntuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja hinnoista tulisi olla julkisesti saatavilla internetissä tai muulla soveltuvalla tavalla. Palvelusetelin arvo tulisi määritellä siten, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Asiakkaan omavastuuosuutta ei olisi enää suoraan kytketty muulla tavoin järjestetystä palvelusta perittävissä olevaan asiakasmaksuun. Tätä koskeva asiakasmaksulain muutos sisältyy hallituksen esitykseen. Kohtuullisuutta arvioidaan suhteessa kunnan oman palvelutuotannon kustannuksiin, ostopalvelujen kustannuksiin sekä 8 Perusturva 1/2009

9 arvioituun asiakkaan maksettavaksi jäävään omavastuuosuuteen. Palvelusetelin arvo voisi olla tasasuuruinen tai se voi olla riippuvainen asiakkaan tuloista. Niissä palveluissa, jotka asiakasmaksulaissa on säädetty asiakkaalle maksuttomiksi, palvelusetelin arvo on asetettava siten, että asiakkaan maksettavaksi ei saa jäädä myöskään omavastuuosuutta palvelua palvelusetelillä järjestettäessä. Tältä osin eräänlainen kytkentä asiakasmaksulakiin säilyy. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden osalta laissa on vielä erityissäännöksiä palvelusetelin arvon määräytymisestä. Esityksen mukaan asiakkaalla olisi oikeus kieltäytyä palvelusetelillä järjestetyistä palveluista, jolloin hänet olisi ohjattava kunnan muulla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. Tämä asiakkaan kieltäytymisoikeus tietyillä tavalla järjestetystä palvelusta on poikkeuksellinen, mutta osana tätä kokonaisuutta perusteltu. Palvelusetelilaki on tarkoitettu tuleman voimaan kesäkuun alussa. Lisätietoja: Sami Uotinen, puh. (09) Perusturva-tiedotteen jakelu Perusturva-tiedote ilmestyy edelleen sekä painettuna että sähköisenä sivuilla Tiedote jaetaan kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluja järjestäviin kunnallisiin organisaatioihin sosiaali- ja terveystoimen johdolle, kuntayhtymille, terveyskeskuksille ja eräille muille toimintayksiköille. Jakelun laajuuteen vaikuttaa organisaation koko ja tehtävä. Painetun tiedotteen määrää ei ole tarkoitus lisätä vaan toivomme yhä useamman löytävän sähköisen tiedotteen. Vuoden vaihteessa tapahtui suuri määrä muutoksia niin kuntarakenteessa kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoinnissakin. Näiden muutosten myötä myös tiedotteemme jakelua on tarkistettu ja tarkistetaan edelleen. TARKISTAKAA JAKELUA Peruskuntien lisäksi jakelun tulisi kattaa uudet kuntayhtymät sekä uudet palvelujen tuottajina toimivat organisaatiot kuten erilaiset liikelaitokset. Toivomme nyt teidän tarkistavan organisaationne saaman jakelun ja pohtivan, tuleeko tiedote oikeisiin kohteisiin ja onko mahdollinen organisaatiomuutos aiheuttanut tarvetta muuttaa Perusturva-tiedotteen jakelua. Vuodenvaihteessa ei ole ollut vielä mahdollista käydä läpi tilannetta aivan kaikkien kuntien osalta. Tietoja voi myös puuttua uusista kuntayhtymistä. Lisäksi tuottajaorganisaatioiden tiedot tulevat meille hitaasti, joten niitä luultavasti puuttuu edelleen jakelusta. ILMOITTAKAA MUUTOKSISTA Perusturva-tiedotteen jakelun muutoksista voitte ilmoittaa sähköpostilla Tarvittaessa otamme vielä yhteyttä tietojen tarkentamiseksi. JOULUKUUN JAKELUSSA OLI ONGELMIA Viime vuoden Perusturva 4/2008 saapui osalle vastaanottajista varsin myöhään. Ongelmat aiheutuivat virheellisistä postituslistoista eli painomme oli saanut vain osan osoitetiedoista ja muut tiedotteet palautuivat Kuntatalolle. Jälkilähettäminen vei lomien aikana luvattoman paljon aikaa ja sitä vaikeutti vielä osoitetietojen etsiminen. Pahoittelemme ja toivomme, että osoitejärjestelmämme on saatu nyt kuntoon. TERVEYDENHUOLTO Turvallista hoitoa kaikille Turvallista hoitoa kaikille - potilasturvallisuuskonferenssi järjestettiin Helsingissä 29. ja 30. tammikuuta Seminaariin osallistui yli 300 potilasturvallisuustyön pioneeria ja asiantuntijaa. Ohjelmassa kuultiin kansainvälisten huippuasiantuntijoiden esityksiä, esiteltiin parhaita kotimaisia käytäntöjä ja potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja sekä pohdittiin suomalaisen potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Seminaarin ohjelma, esitysaineisto sekä virtuaalinen posterinäyttely ovat tutustuttavissa netissä osoitteessa Parhaan posterin palkinnon sai Vaasan sairaanhoitopiiri, jolle peruspalveluministeri Paula Risikko heitti palkintopuheessaan haasteen seuraavan kansallisen konferenssin järjestämisestä yhteistyössä THL:n kanssa. Konferensseja on tarkoitus järjestää jatkossa joka toinen vuosi. Perusturva 1/2009 9

10 Seminaarissa: julkistettiin kansallinen potilasturvallisuusstrategia (STM julkaisuja 2009:3) käynnistettiin ja tuettiin potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa annettiin esimerkkejä potilasturvallisuuden edistämisen hyvistä käytännöistä avustettiin toimijoiden ja tutkijoiden verkottautumisessa. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä -strategia kiteyttää potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän tähänastisen työn. Strategia opastaa käytännön toimijoita hahmottamaan toiminnan perusperiaatteita ja rakenteita. Sen toisena tarkoituksena on tukea terveydenhuollon laatua ja turvallisuutta koskevaa säädösvalmistelua uuden terveydenhuoltolain ja sen nojalla annettavan asetuksen puitteissa. Strategia on julkaistu pdf-versiona (stm>julkaisut). Potilasturvallisuuden edistämistä tukevaa aineistoa löytyy toistaiseksi osoitteista stm>hankkeet>potilasturvallisuuden edistäminen ja index.htm. Potilasturvallisuuden kehittäminen ja jälkikäteinen viranomaisvalvonta pidetään jatkossakin hallinnollisesti erillään. Päätöspuheenvuorossaan ylijohtaja Juhani Eskola totesi, että THL tulee kantamaan vastuunsa potilasturvallisuuden edistämisestä strategian valtakunnallisissa linjauksissa esitetyllä tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta tulee siten potilasturvallisuustyön keskeinen kansallinen koordinoija. Organisaatiotasolla vastuu on johdolla, eikä tätä vastuuta voi ulkoistaa. Lisätietoja: Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. (09) , Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli työryhmä luovutti ehdotuksensa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi peruspalveluministeri Paula Risikolle Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa linjataan näitä toimintoja vuoteen 2015 saakka. Uutta on palveluiden käsittely yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Suunnitelman taustalla on aloite, jonka 106 kansanedustajaa teki vuonna 2005 mielenterveys- ja päihdehoidon uudistamiseksi. Tehtävään nimettiin laajapohjainen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen STM:stä. Työryhmä hyödynsi kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen tuloksia, jalkautui kuulemaan eri osapuolia ja kannusti myös suurta yleisöä ottamaan kantaa aiheeseen. Ehdotusten taustalla olevat tiiviit tilannekatsaukset mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja niiden hoidon nykytilaan löytyvät hankkeen kotisivuilta (www.thl>mielijapaihde). Loppuraporttiin koottiin 18 tärkeintä kehittämisehdotusta perusteluineen. Työryhmän mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi on keskityttävä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseen, alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseen muun muassa alkoholiverotusta merkittävästi korottamalla sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuden tunnistamiseen ja ehkäisemiseen. Kuntien tai yhteistoiminta-alueiden terveyden ja hyvinvoinnin strategioihin on sisällytettävä mielenterveys- ja päihdetyön osio. Suunnitelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä sekä perus- ja avohoitopalveluina toteutettavien mielenterveys- ja päihdepalvelujen monipuolistamista. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten pääsy palveluihin on turvattava joustavasti yhden oven periaatteella ensisijaisesti sosiaali- ja terveyskeskuksen tai perusterveydenhuollon yksikön kautta unohtamatta työterveydenhuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa. Kunnat voivat tarvittaessa hyväksyä ensisijaiseksi hoitoon pääsyn paikaksi myös muita palveluyksiköitä, esimerkiksi yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdehoidon avohoitoyksiköitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tarjolla tulee olla matalan kynnyksen periaatteella toimiva hoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, jossa arvioidaan hoidon tarve. Arvion ja alustavan suunnitelman perusteella asiakas ohjataan hänen tarpeitaan parhaiten vastaaviin palveluihin. On selvää, että näin vaativan tehtävän menestyksellinen suorittaminen edellyttää osaamisen tuomista etulinjaan. Lisäksi ehdotetaan, että mielenterveys- ja päihdeongelmia itse kokeneita otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Erityispalvelujen on tuettava peruspalveluja matalan kynnyksen hoitoon pääsyn toteutuksessa ja palvelurakenteen monipuolistamisessa. Näkemykselle löytyy näyttöön perustuvaa tukea suomalaisen Merttu-tutkimuksen tuloksista. Työryhmä ehdottaa, että kunnat lisäävät ja monipuolistavat päivystäviä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville, minkä seurauksena laitospaikkojen tarpeen arvioidaan vähenevän. Laitospaikkojen vähentäminen edellyttää, että ensin kehitetään ja monipuolistetaan avohoitoa ja vasta sitten supistetaan laitoshoitoa. Ministeri Risikko painotti ehdotuksia vastaanottaessaan, että laitospaikkojen vähentäminen on perusteltu tavoite, mutta se edellyttää avopalvelujen toimivuutta ja osaamista peruspalveluissa. Kaikkia ongelmia ei voida hoitaa pelkästään avohoidon piirissä. 10 Perusturva 1/2009

11 Koska mielenterveys- ja päihdeongelmia esiintyy yhä enemmän samanaikaisesti, erikoistason psykiatriset ja päihdehuollon avoyksiköt ehdotetaan yhdistettäviksi. Psykiatrinen sairaalahoito ehdotetaan siirrettäväksi pääsääntöisesti yleissairaaloiden yhteyteen. Psykiatristen potilaiden somaattinen sairastavuus ja kuolleisuus on suurempaa kuin muulla väestöllä. Vakavat vieroitusoireet tulisi hoitaa somaattisessa sairaalassa, tarvittaessa tarkkailu- tai tehostetun valvonnan olosuhteissa. Psykiatrisen sairaalahoidon järjestäminen pääsääntöisesti yleissairaaloiden yhteydessä helpottaa mielenterveyspotilaiden kattavan somaattisen sairaanhoidon toteutusta. Mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteiskunnalliset kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet. Tilanteen korjaaminen edellyttää palvelurakennemuutoksen resursointia, joka on suunnattava erityisesti perus- ja avopalveluihin mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyn, varhaisen tuen sekä hoidon tehostamiseksi. Lisäresursoinnin esitetään koostuvan muun muassa suuremmasta valtionosuudesta, kuntarahoituksesta ja kehittämishankemäärärahoista. Täsmällistä resurssilaskelmaa työryhmä ei esittänyt, mutta se katsoi, että ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön asema palveluissa on varmistettava nimeämällä vähintään yksi kokopäiväinen pysyvä työntekijä koordinoimaan työtä laajan väestöpohjan mukaiselle alueelle. Työryhmä esittää, että valtioneuvosto antaa vuonna 2009 mielenterveys- ja päihdetyöstä periaatepäätöksen, jolla turvataan työn pitkäjänteinen kehittäminen nykyistä avohoito- ja peruspalvelupainotteisemmaksi ja varmistetaan siihen tarvittavat voimavarat. Työryhmä esittää myös, että mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyönlain sisällöt päivitetään ja niiden yhdistämisen mahdollisuus arvioidaan. Työryhmän ehdotukset pähkinänkuoressa: I Asiakkaan asemaa vahvistetaan 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuutta palveluihin pääsyssä ja niiden saamisessa vahvistetaan ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin paneudutaan samalla vakavuudella kuin muihinkin terveysongelmiin. 2. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee helposti yhden oven periaatteella sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. 3. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 4. Tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset kootaan yhteen lakiin. Psykiatrisessa sairaalahoidossa kehitetään tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon ottamisen yhteyteen ulkopuolisen asiantuntijan arviointikäytäntö ja toteutetaan valtakunnallinen pakon käyttöä vähentävä ohjelma. 5. Hoito- ja kuntoutusajan toimeentuloturvan muotoja kehitetään hoitoon motivoivaksi ja työelämään paluuta helpottaviksi. II Panostetaan ehkäisyyn 6. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. Hyvinvointia tukevia yhteisöjä vahvistetaan ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin lisätään. Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. 7. Kunnat tekevät mielenterveys- ja päihdetyön strategian ja sisällyttävät sen osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla. III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 8. Kunnat koordinoivat julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. 9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja lisäämällä, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveysja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään ja psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen. 10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. 11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuksella, vahvistamalla työterveyshuollon koordinaatioroolia työpaikan, muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen välillä sekä Kelan korvauskäytäntöjä kehittämällä. 12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa ja työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevien kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. Perusturva 1/

12 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. IV Ohjauskeinoja kehitetään 14. Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa. 16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään. 17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä. 18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteuttamiseksi esitetään, että valtioneuvosto tekee mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä periaatepäätöksen, jossa määritellään mielenterveys- ja päihdetyön eri yhteiskuntapolitiikan alueille ulottuvat päälinjaukset ja toimintatavat, joilla varmistetaan väestöä palvelevan kokonaisvaltaisen, edistävän, ehkäisevän sekä korjaavan mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja siihen tarvittavat voimavarat. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma. Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (STM:n selvityksiä 2009:3) on luettavissa ministeriön verkkosivuilla ereseptin yhteistestaus alkaa maaliskuussa ereseptin käyttöönoton aikataulua käsiteltiin kansliapäällikkö Välimäen vetämässä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunnan kokouksessa Yhteistestaus aloitetaan niillä ohjelmistoilla, jotka ovat valmiina testaukseen. Yhteistestaus kattaa vaiheittain kaikki lain ja määritysten mukaiset toiminnallisuudet. Lisäksi liittyvät järjestelmät tullaan ministeriön toimesta auditoimaan ennen tuotantokäyttöä. eresepti on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä Tuotantokäyttö aloitetaan niillä ohjelmistoilla, jotka ovat läpäisseet auditoinnin ja testauksen. VALTION KORVAUS ULKOMAILLA KOTIPAIKAN OMAAVIEN SAIRAANHOIDOSTA Vuoden 2008 alusta Kela korvaa valtion varoista Suomen valtion solmimien sosiaaliturvasopimusten perusteella kunnallisen terveydenhuollon järjestämät ja kustantamat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut siten kuin niistä asianomaisissa sosiaaliturvasopimuksissa on sovittu. Valtion korvauksen hakemus on tehtävä Kelalle Y 31 -lomakkeella 12 kuukauden aikana sen kuukauden lopusta lukien, jolloin hoito on annettu. Esimerkiksi henkilön käynti terveyskeskuksessa on ollut Hakemus valtion korvauksesta on toimitettava Kelalle viimeistään Kelasta saadun tiedon mukaan (tilanne ) vain osa terveyskeskuksista on lähettänyt hakemuksia Kelalle. Lisäksi kolme sairaanhoitopiiriä ei ole lähettänyt yhtään hakemusta Kelalle. Valtion korvaus on lakisääteinen tulo kunnille ja kuntayhtymille. Lakisääteisen tulon hakematta jättäminen merkitsee sitä, että vastaava raha joudutaan kantamaan kunnallisverona kuntalaisilta. Lakisääteisen tulon hakematta jättämisestä on tehtävä päätös. Terveyskeskusten ja sairaaloiden tulee mitä pikimmin tehdä hakemukset Kelalle. Valtion korvausten maksatus alkaa huhtikuussa 2009, jolloin kaikki mennessä ratkaistut tapaukset maksetaan. Kielteisistä tapauksista Kela on lähettää hylkäävän päätöksen. Jos Kela pyytää lisäselvityksiä Y 31 -hakemuksiin tai maksatukseen liittyvistä asioista, niihin tulee viipymättä vastata. Esimerkiksi E 112 -hakemusten perusteella tulevia rahasuorituksia ei aina ole voitu heti tilittää sairaanhoitopiireille, koska rahalaitosta koskevaan kysymykseen ei ole saatu useankaan tiedustelun jälkeen vastausta. 12 Perusturva 1/2009

13 ULKOMAILLA KOTIPAIKAN OMAAVIEN ASIAKASMAKSUISTA Sairausvakuutuslain nojalla korvataan ulkomailla kotipaikan omaavien sairaanhoidon kustannuksia silloin kun sairaanhoidon järjestämis- ja kustannusvastuusta on sovittu Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa. Korvauksen maksaa Kela sairaalan ja terveyskeskuksen laskutuksen perusteella. Korvausten laskuttaminen Kelalta koskee niitä tapauksia, joissa sairastunutta henkilöä hoidetaan ja sen jälkeen. Laskutusta varten tarvitaan: EU/ETA valtioista tai Sveitsistä tulevilta kopio Eurooppalaisesta sairaanhoitokortista tai kopio sitä vastaavasta väliaikaisesta todistuksesta. Potilaan kotiosoite ja osoite Suomessa, jos mahdollista Pohjoismaista tulevilta, jos heillä ei ole eurooppalaista sairaanhoitokorttia, niin kopio henkilöllisyystodistuksesta tai muu selvitys siitä, että hän asuu vakituisesti jossakin Pohjoismaassa. Osoite kotimaassa ja osoite Suomessa, jos mahdollista Englannista tulevilta kopio passista, National Health Care -kortista, osoite kotimaassa ja mahdollisesti osoite Suomessa. Aiheutuneet kustannukset ovat erikoissairaanhoitolain :ien ja kansanterveyslain 22 :n nojalla määräytyviä kustannuksia. Potilailta peritään asiakasmaksut normaalisti, jos heillä on esitettävänä yllämainitut selvitykset. Muussa tapauksessa peritään järjestetystä kiireellisestäkin hoidosta aiheutuneiden kustannusten mukainen maksu asiakasmaksuna asiakasmaksulain 13 :n ja -asetuksen 24 :n mukaisesti. Muusta kuin oleskelun aikana välttämättömäksi tulevasta hoidosta sovitaan erikseen potilaan kanssa. Potilas, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, voi maksaa täällä tarvitsemastaan muusta hoidosta itse aiheutuneiden kustannusten mukaisen maksun asiakasmaksuna tai hän on saanut kotimaastaan E112 lomakkeen, jonka perusteella potilaan kotivaltio sitoutuu maksamaan hoidon kustannukset Suomessa. Lisätiedot: Sinikka Huhtala, p. (09) Muutoksia liikennejuopumusrikosten laboratoriotutkimuksiin Poliisin suorittamaa liikennejuopumusrikosten (rattijuopumus ym.) esitutkintaa varten otetut verinäytteet tutkitaan vuoden 2009 alusta lähtien VITA Terveyspalvelut Oy:ssä eikä enää Kansanterveyslaitoksessa (KTL). Palveluntuottaja vaihtui keskusrikospoliisin keväällä 2008 järjestämän tarjouskilpailun tuloksena. Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio (RTL) vastaa jatkossa liikennejuopumusrikosten laboratoriotutkimusten ohjauksesta ja koordinoinnista. Poliisi otattaa verinäytteet edelleen pääsääntöisesti terveyskeskuksissa.näytteenotossa käytetään tähän tarkoitukseen erityisesti valmistettua näytteenottopakkausta (ks. lähemmin jäljempänä). Tapauksissa, joissa epäillään huumaus- tai lääkeaineen vaikutuksen alaisena ajamista, poliisi pyytää lisäksi ns. kliinistä päihdetutkimusta. Samaa näytepakkausta käytetään muidenkin epäiltyjen rikosten (esim. väkivaltarikosten) esitutkinnassa tarvittavien verinäytteiden ottoon. VUODEN 2009 ALUSTA LÄHTIEN HUOMATTAVAA Poliisin ja kansanterveyslaitoksen välinen sopimus lakkaa , joten liikennejuopumusnäytteitä ei enää ko. ajankohdan jälkeen lähetetä kansanterveyslaitokselle analysoitavaksi. 1. Uusi näytteenottopakkaus on ulkonäöltään ja sisällöltään hieman erilainen kuin aiemmin. uusia näytteenottopakkauksia on jaettu poliisilaitoksille uuden näytteenottopakkauksen tunnistaa parhaiten vastaanottajan nimestä NBI Laboratoriot, joka on rikosteknisen laboratorion käyttämä osoitenimi vanhoja KTL:n osoitteella varustettuja näytteenottopakkauksia ei saa käyttää liikennejuopumusnäytteiden ottoon jälkeen poliisilaitokset on ohjeistettu toimittamaan pakkaukset käyttämättöminä rikostekniseen laboratorioon (os. PL 285, Vantaa) edelleen KTL:en palautettavaksi. Perusturva 1/

14 LAPSET JA NUORET Päivähoitolain uudistaminen Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy päivähoitolainsäädännön uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) mukaan päivähoitolain uudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan syksyllä Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta asetti jaoston varhaiskasvatuslainsäädännön linjaamiseksi sekä päivähoitolain kiireellisten muutostarpeiden esittämiseksi. Jaoston toimikausi on Jaoston toimeksianto on kaksiosainen. Ensinnäkin sen tehtävänä on tehdä esitys nykyisen päivähoitolainsäädännön kiireellisiksi muutoksiksi. Toisena tehtävänä on tehdä esitys varhaiskasvatuslain soveltamisalasta sekä muista laissa säädettävistä asioista. Jaoston puheenjohtajana toimii apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen opetusministeriöstä. Jaostossa ovat edustettuina myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallitus, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Kuntaliitto, Jyväskylän yliopisto sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. Jaoston sihteerit ovat sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetusminiteriöstä ja Oulun yliopistosta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta UUSI VÄLINE LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Suunnitelman sisältämät kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on huomioitava talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa eri vuosille. Suunnitelman tulee sisältää tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta ja lastensuojelun tarpeesta kunnassa. Tärkeää on myös tieto lastensuojeluun varatutuista voimavaroista ja lastensuojelun palvelujärjestelmästä. Suunnitelman laadinta edellyttää yhteistyötä ja on eri toimialojen sekä toimijoiden yhteistyöprosessi. Suurin osa kunnissa laadittavista suunnitelmista on viety tai viedään uusille tänä vuonna toimintansa aloittaneille kunnanvaltuustoille hyväksyttäviksi. Suunnitelma varmistaa sen, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista ja perustuu yhteistoimintaan. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja varaavat toiminnan edellyttämät voimavarat. Palvelujärjestelmästä vastaavat johtajat vastaavat palvelujen toimivuudesta ja huolehtivat riittävistä asiakastyön tukijärjestelmistä. Viime kädessä hyvin tehty suunnitelma tukee käytännön asiakastyötä niin, että lapsiperheet saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Kyseessä on kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä suunnitelma, johon osallistuvat kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevät tahot. Tavoitteena on sopia yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. Suunnitelma laaditaan toteutettavaksi. Tämä edellyttää sitä, että valtuusto ottaa kantaa sen toteutukseen kunkin vuoden talous ja toimintasuunnitelmassa. Toiminnan johtamis- ja koordinointivastuut on myös selkeästi määriteltävä. Kunnassa tulisi olla määriteltynä vakiintuneet yhteistyöelimet ja -foorumit, joissa lasten ja nuorten hyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena. On pohdittava keinoja lapsiperheiden osallisuuden varmistamiseksi itseään koskevassa päätöksenteossa. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa itsensä tuottama arki- ja kokemustieto on yksi tietopohja, jota kannattaa käyttää hyödyksi suunnitelman laadinnassa. Tarkoituksena on saada aikaan muutoksia lasten ja nuorten elämässä ja suunnitelman seuranta on tehtävä huolella. Tavoitteiden on oltava siten laadittuja, että niiden toteutumista on mahdollista arvioida. Seuranta- ja arviointiprosessia varten tarvitaan työsuunnitelma, joka kannattaa laatia ainakin yhteistoiminta-alueen kunnissa yhteistyönä. Kuntatasolla tarvitaan monialainen yhteistyöryhmä (lapsi-/nuorisoasiaineuvosto), joka tukee suunnitelman toimeenpanoa. Jäseninä on hyvä olla luottamushenkilöitä ja ennen kaikkea lasten ja perheiden edustus.lapsi-/ nuorisoasiainneuvosto voi koota eri toimialojen tuottaman tiedon ja tehdä näistä yhteenvedon, jonka poh- 14 Perusturva 1/2009

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi palvelusetelilaki - taustaa Aiemmat palvelusetelisäännökset voimaan 2004 Sääntely keskittyi kotipalvelun

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Tausta Kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveysohjelman laatimiseksi

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/09

Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/09 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 1/09 maaliskuu mars Sisältö Sairaalaviesti 1/2009 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 00530 Helsinki Puh. (09) 7711 www.kunnat.net

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

UUDEN HALLITUKSEN LINJAUKSET

UUDEN HALLITUKSEN LINJAUKSET UUDEN HALLITUKSEN LINJAUKSET VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät 5.-7.9.2011 Marina Erhola ylijohtaja 13.9.2011 Moring/Erhola 1 HALLITUKSEN PAINOPISTEALUEET

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle?

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? 1 Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? Sosiaalialan kehittämishankkeen päätösseminaari Haminassa 15.11.2007 neuvotteleva virkamies Pirjo Marjamäki, STM 2 Yhteistyö kuntien ja valtion

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot