Perusturva Grundtrygghet 1/09

Transkriptio

1 Perusturva Grundtrygghet 1/09 maaliskuu mars

2 Sisältö Perusturva/ Grundtrygghet 1/2009 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Futureimagebank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Tilaukset ja osoitteenmuutokset Perusturva-tiedote jaetaan jokaiseen kuntaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja eräille muille alan toimijoille maksutta. Pääkirjoitus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja uudistaminen talouskriisissä 3 Ledare: Social- och hälsovårdstjänsterna bör tryggas och reformeras även under den ekonomiska krisen 4 Ajankohtaista AAL-ohjelman uusi hakukierros 5 Sähköisen kilpailuttamisen välineet kunnnille ja valtiolle -projekti 5 Elatustuet huhtikuussa Kelan hoitoon 6 Kuluttajaneuvonta siirtyi vuoden alussa kunnilta valtiolle 7 Valtiokonttorin ohjeet veteraanien kuntoutukseen vuodelle Tutkimus köyhyyden vähentämisestä 7 Paloturvallisuushanke 8 Hallituksen esitys palvelusetelilaiksi 8 Perusturva-tiedotteen jakelu 9 Terveydenhuolto Turvallista hoitoa kaikille 9 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 10 ereseptin yhteistestaus alkaa maaliskuussa 12 Muutoksia liikennejuopumusrikosten laboratoriotutkmuksiin 13 Lapset ja nuoret Päivähoitolain uudistaminen 14 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta 14 Vanhukset Ajankohtaista ikääntyneiden kaltoinkohtelusta 15 Hallinto ja organisaatiot Kuntien ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamiseksi selvitetään 16 Kaste-ohjelman valtionavustukset 16 Kohti sosiaalialan sähköistä kokonaisarkkitehtuuria 17 Svenska sidor Revidering av lagen om barndagvård 19 Tilaisuuksia ja koulutusta 20 Uusia julkaisuja 23 Seuraava tiedote Ilmestyy touko-kesäkuussa ISSN

3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja uudistaminen talouskriisissä Talouskriisin takia kuntien verotulojen on arvioitu vähenevän kuluvana vuonna noin 2,5 %. Kriisin taittumisen merkkejä ei ole nähtävissä mittavista elvytystoimista huolimatta. Kuntien menot puolestaan tulevat kuluvana vuonna kasvamaan noin 4 5 %, mikä selittyy pääosin sopimusten mukaisilla palkankorotuksilla. Menojen lisääntyminen ja tulojen vähentyminen tarkoittaa lähes 2 miljardin euron lisälaskua viime vuodesta. Väestörakenteen muutos ja henkilöstön saatavuuden kysymykset edellyttävät sosiaalija terveyspalvelujen pitkäjänteistä uudistamista. Palvelujärjestelmää tulee arvioida samanaikaisesti sekä talouskriisistä selviytymisen että pidemmän aikavälin rakennemuutoksen lähtökohdista. Vallitseva taloudellinen tilanne ei vähennä eikä siirrä palvelujärjestelmän uudistamispaineita, vaan korostaa uudistamisen välttämättömyyttä luvun alun lama säästötoimineen jätti jälkensä kuntien palvelujärjestelmään ja vauhditti osaltaan väestön polarisoitumista. Kunnat rationalisoivat palvelutuotantoaan pääasiassa vastuullisesti, mutta säästöjä toteutettiin myös juustohöylämenettelyllä ja karsimalla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto on 1990-luvun alun jälkeen käynyt läpi lukuisia säästökuureja, joten juustohöylällä sopeuttamisen mahdollisuudet ovat jo käytetty. Hyvinvointia edistävien palvelujen karsiminen puolestaan sisältää vakavan riskin korjaavien palvelujen tarpeen ja huono-osaisuuden kasvusta. Vallitsevaan talouskriisiin tulee suhtautua nyt eri tavoin kuin 1990-luvulla: kurinalaisen taloudenpidon ohella palvelujärjestelmä tulee pitää toimintakykyisenä, eikä palvelujärjestelmän pitkäjänteistä uudistamista tule lykätä. Kuntaliitto on valmistellut kuntapalvelujen pelastusohjelman, joka perustuu kuntien verotulopohjan laajentamiseen, valtionosuuksien lisäämiseen, kuntien lakisääteisten tehtävien lisäämisen jäädyttämiseen sekä olemassa olevien tuottavuutta ja innovatiivisuutta rajoittavien normien purkamiseen. Nämä toimenpiteet edellyttävät valtion toimenpiteitä. Hallitus suhtautui helmikuun politiikkariihessä em. toimenpiteisiin varsin myönteisesti, mutta sitovia ratkaisuja ei ole tehty. Vastuuta ei voi siirtää yksistään valtiolle, vaan myös kuntien on osallistuttava talkoisiin. Kuntien on sopeutettava toimintansa väheneviin tuloihin, mikä edellyttää talousarvioiden uudelleen arvioimista ja vastuullista päätöksentekoa. Koska kuntien palvelujen laatu perustuu osaavaan henkilöstöön, henkilöstä on pidettävä huolta ja lomautuksia välttää mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta seuraavan palkkaratkaisun tulee olla erittäin maltillinen, jotta kunnan palkanmaksukyky ei entisestään vaikeudu, vastuu on siis työmarkkinaosapuolilla. Kuntienvälistä yhteistyötä tulee edelleen lisätä ja kehittää uusia tuottavampia toimintatapoja. Kunta- ja palvelurakenne uudistusten periaatteiden mukaista uudistamista tulee jatkaa määrätietoisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellinen merkitys kunnille on niin suuri, että uudistamispaineet kohdistuvat kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kehittämispanosta tulee kohdentaa erityisesti kokonaisuuksien sekä erilaisten hallinto- ja professiorajat ylittävien asiakasprosessien hallintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon on jatkettava sisäisten prosessien ja toimintatapojen kehittämistä ja eri toimijoiden välisen yhteistyön syventämistä. Palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi tulee hyödyntää erilaisia kuntien välisiä vertailutietoja, jotka kannustavat uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Edellisen laman juustohöyläsäästöt johtivat syrjäytymisen ja huono-osaisuuden lisääntymiseen ja yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvuun. Siitä tulee ottaa opiksi ja turvata palvelut myös taantuman aikana. Talouskriisi on poikkeuksellisen syvä ja siksi tarvitaan poikkeuksellisia toimenpiteitä. Poikkeuksellisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää valtion ja kuntien yhteisiä toimenpiteitä vastuuta ei delegoida vain toiselle osapuolelle. Jussi Merikallio Perusturva 1/2009 3

4 Social- och hälsovårdstjänsterna bör tryggas och reformeras även under den ekonomiska krisen På grund av den ekonomiska krisen beräknas kommunernas skatteinkomster i år minska med cirka 2,5 procent. Trots omfattande stimulansåtgärder finns det än så länge inga tecken på att krisen bedarrar. Kommunernas utgifter ökar samtidigt med ungefär 4 5 procent i år, i huvudsak på grund av de avtalsenliga lönehöjningarna. Utgiftsökningen i kombination med inkomstbortfallet medför en extra nota på närmare 2 miljarder euro jämfört med fjolåret. Den förändrade befolkningsstrukturen och svårigheterna att sörja för tillgången till personal förutsätter långsiktiga reformer av social- och hälsovårdsservicen. Vårt servicesystem bör utvärderas utgående från såväl den ekonomiska krisen som strukturomvandlingen på sikt. Det ekonomiska läget innebär inte att behovet att reformera servicesystemet minskar eller skjuts på framtiden, utan det framhäver tvärtom hur oundviklig en reform är. Recessionen i början av 1990-talet inklusive olika sparåtgärder lämnade sina spår i kommunernas servicesystem och bidrog till att driva fram en polarisering av befolkningen. I huvudsak rationaliserade kommunerna sin serviceproduktion på ett ansvarsfullt sätt, men inbesparingar gjordes också enligt osthyvelsprincipen och genom nedskärning av tjänster som främjar välfärden och hälsan. Den kommunala vården och omsorgen har efter recessionsåren i början av 1990-talet genomgått flera sparprogram, så möjligheterna att anpassa verksamheten med osthyvel är redan förbrukade. Att gallra ut tjänster som främjar välfärden medför i sin tur en stor risk för ett ökat behov av korrigerande tjänster och en utbredd marginalisering. Till den rådande ekonomiska krisen bör vi förhålla oss på ett annat sätt än på 1990-talet. Parallellt med att vi sköter ekonomin på ett disciplinerat sätt måste vi behålla servicesystemet funktionsdugligt och undvika att skjuta upp den långsiktiga reformen av servicesystemet. Kommunförbundet har utarbetat ett räddningsprogram för den kommunala servicen som innebär att kommunernas inkomstskatteunderlag breddas, stadsandelarna utökas, en utvidgning av kommunernas lagstadgade uppgifter läggs på is samt att normer som begränsar produktivitet och nytänkande luckras upp. Dessa åtgärder förutsätter statliga insatser. Under de politiska överläggningarna i februari signalerade regeringen en rätt positiv inställning till de föreslagna åtgärderna, men några bindande beslut har ännu inte fattats. Ansvaret kan inte läggas enbart på staten, utan även kommunerna måste dra sitt strå till stacken. Kommunerna måste anpassa sin verksamhet till minskade inkomster, vilket förutsätter att de ser över sin budget och fattar ansvarsfulla beslut. Eftersom kommunernas servicekvalitet bygger på en kompetent personal, måste kommunerna slå vakt om de anställda och undvika permitteringar i mån av möjlighet. Å andra sidan måste följande löneuppgörelse vara mycket måttfull, så att kommunernas lönebetalningsförmåga inte försämras ytterligare. Ansvaret ligger alltså hos arbetsmarknadsparterna. Samarbetet mellan kommunerna måste utökas och nya, mer produktiva arbetsmetoder införas. Arbetet med kommun- och servicestrukturreformen måste fortgå målmedvetet. För kommunerna har vården och omsorgen en så stor ekonomisk betydelse att reformtrycket berör alla social-, hälso- och sjukvårdstjänster. Utvecklingsarbetet bör inriktas i första hand på hanteringen av helheter och av kundprocesser som överskrider olika förvaltningsoch professionsgränser. Inom vården och omsorgen måste utvecklingen av de interna processerna och verksamhetsmetoderna fortgå och samarbetet mellan olika aktörer ytterligare fördjupas. För att förbättra serviceproduktiviteten och effekterna av servicen bör kommunerna dra nytta av olika jämförelseuppgifter som sporrar dem att införa nya arbetsmetoder som har gett goda resultat på annat håll. Inbesparingarna med osthyvel under den föregående recessionen ledde till ökad marginalisering och ett i många avseenden ojämlikare samhälle. För att inte upprepa samma misstag måste vi nu se till att trygga servicen även under lågkonjunkturen. Den ekonomiska krisen är ovanligt djup och förutsätter exceptionella åtgärder. Exceptionella åtgärder måste genomföras i samråd mellan staten och kommunerna ansvaret kan inte delegeras endast till en part. Jussi Merikallio 4 Perusturva 1/2009

5 AJANKOHTAISTA AAL-ohjelman uusi hakukierros Ambient Assisted Living (AAL) on 23 eurooppalaisen maan yhteisohjelma. Sen tavoitteena on rahoittaa innovaatioita, joiden avulla voidaan parantaa ikääntyneiden toimintakykyä, elämänlaatua ja omaehtoista suoriutumista tietoyhteiskunnassa. AAL-ohjelma toteutetaan vuosina Yhteisohjelman historian toinen rahoitushaku on avattu. Hakuteema on ICT based solutions for Advancement of Social Interaction of Elderly People. Hakemuksia voi jättää viimeistään klo (CET) mennessä hankkeisiin, joiden tavoitteena on ikääntyneiden sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen, parantaminen ja lisääminen tieto- ja viestintäteknologian tukemana. Projektiehdotusten tekemiseen liittyvät tärkeät asiat kuten hakuaika, hakemusten tekniset ja sisällölliset vaatimukset sekä hakemusten arviointikriteerit löytyvät AAL-yhdistyksen eurooppalaisilta sivuilta: Tekes järjesti vuoden 2009 hausta infotilaisuuden Vantaan Heurekassa. Tilaisuudessa kerrottiin edellisen haun kokemuksista, uuden haun sisällöstä sekä annettiin vinkkejä ja ohjeita hyvän hakemuksen tekemiseen. Tilaisuus kokosi yhteen lähes 100 asiasta kiinnostunutta kunnista, yrityksistä, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. ALL -ohjelman päällikkö Pekka Kahri, Tekes, sähköposti: puh Lisätiedot myös Kuntaliiton tietoyhteiskunta-asiat Sähköisen kilpailuttamisen välineet kunnille ja valtiolle -projekti Sähköisen kilpailuttamisen välineet kunnille ja valtiolle -projekti on käynnistynyt helmikuussa Menossa on nyt kilpailutusjärjestelmän ja yhteistyöympäristön yhteinen määrittelyvaihe, jonka suunniteltu kesto on saakka. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa palveluna sähköinen kilpailutusväline kunnille ja valtion yksiköille. Sähköisen kilpailuttamisen palveluympäristön tarkoituksena on tehostaa julkishallintojen yksiköiden hankintaprosessia ja tässä projektissa erityisesti kehittää hyvinvointipalvelujen hankintaa. Hankintaprosessin tehostuminen varmistetaan ottamalla huomioon koko hankinnan elinkaari ja erilaiset hankintamenettelyt. Yhdistämällä varsinaiset hankinnan sähköiset välineet yhteistyöympäristön kanssa elinkaarimalliin, saadaan muodostettua katkeamaton hankintojen tukipalveluketju. Tämän avulla yhteiskäyttöinen palvelu parantaa koko julkishallinnon kilpailutusprosessia ja johtaa parempiin tarjouksiin sekä parempiin valintoihin vähentäen samalla hankintoihin kuluvaa työaikaa ja resursseja. Kilpailuttamisen välineet tukevat kaikkea hankintamenettelyä avointa ja rajoitettua hankintamenettelyä, neuvottelumenettelyä, kilpailullista neuvottelumenettelyä, sähköistä huutokauppaa sekä puitejärjestelyn sisällä minikilpailutusta. Yhteistyöympäristö on varsinaista kilpailutusjärjestelmää täydentävä osio, jonka tarkoituksena on tukea tilaajaa hankinnan valmistelussa, hankinnassa ja palvelusuorituksen seurannassa. tuottajaa tarjousten tekemisessä ja palvelun sisällön kehittämisessä. eri valvontaviranomaisia. valtakunnallista tilastointijärjestelmän kehittämistä. palvelukatalogien kehittämistä. Hyödynsaaja on kuntalainen, jolle järjestelmän tuella voidaan löytää hänen tarpeisiinsa parhaiten soveltuva palvelu laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Yhteistyöympäristö määritetään yleiskäyttöiseksi ratkaisuksi projektin alkuvaiheessa pilottina lastensuojelu. Lastensuojelun valintaan pilotiksi vaikutti mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevaa PALVEverkkotietokantaa Palvea, jota ylläpitää Lastensuojelun Keskusliitto. Yhteistyöympäristön käyttöä voidaan myöhemmin laajentaa sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muille sektoreille. Kehittämishankkeen toteuttajana toimii valtiovarainministeriön KuntaIT- yksikkö. Kilpailutusjärjestelmän ja yhteistyöympäristön määrittelytyössä ovat mukana seuraavat tahot: KuntaIT Helsingin, Kuopion, Kauniaisten, Vantaan, Turun ja Oulun kaupungit Perusturva 1/2009 5

6 KL-Kuntahankinnat Oy Hansel Oy Suomen Kuntaliitto Pääesikunta Culminatum Lastensuojelun Keskusliitto Hankkeen toteutusaikataulu on helmi-toukokuu Tavoitteena on kevään 2009 aikana valmistuvien määrittelyjen pohjalta käynnistää palvelukokonaisuuden toteutuksen kilpailutus vielä vuoden 2009 aikana. Lisätietoja: KuntaIT:stä Kilpailuttamisen välineet -projektista projektipäällikkö Marjukka Saarijärvi Elatustuet huhtikuussa Kelan hoitoon Noin lapsen elatustuen myöntäminen ja maksaminen siirtyy kunnilta Kelaan huhtikuusta alkaen. Kela alkaa hoitaa myös elatusavun perintää lähes elatusvelvolliselta. Sen sijaan lapsen elatuksesta sopiminen ja sen neuvonta jää edelleen kunnille. Kuntien palveluksesta siirtyi Kelaan elatustuen asiantuntijoita odotettua vähemmän. Elatustuen perintään arvioitiin tarvittavan koko maassa noin 40 uutta työntekijää. Kahden hakukierroksen jälkeen on palkattu 32 henkilöä. Kela kouluttaa heidän lisäkseen noin 950 kelalaista hoitamaan elatustukiasioita. Tammikuussa alkaneet koulutukset jatkuvat kevään ajan. Elatustukitiedot siirretään maaliskuussa kunnista Kelaan pääosin automaattisesti. Osa tiedoista kuitenkin tallennetaan Kelassa manuaalisesti uuteen atk-järjestelmään kunnilta saaduista asiakirjoista. Kelassa on tehty reilusti yli tuntia töitä elatustuen siirron onnistumisen takaamiseksi. Vaikka siirtoa on valmisteltu yli kaksi vuotta, uusi elatustukilaki vahvistettiin vasta viime elokuussa. Ahvenanmaan maakuntahallitus on sopinut Kelan kanssa elatustuen hoitamisesta Manner-Suomen tapaan. ASIAKKUUS SIIRTYY ILMAN HAKEMUSTA Asiakkailta siirto ei vaadi toimenpiteitä. Jos elatustuen maksuissa tai elatusavun perinnässä on siirron jälkeen epäselvyyttä, Kela vastaa niitä koskeviin kysymyksiin huhtikuun alusta lähtien. Ennen huhtikuuta saapuneet elatustukihakemukset ratkaisee hakijan kotikunta, joka siirtää asian 1.4.alkaen Kelan hoidettavaksi. Kela vastaanottaa uusia elatustukihakemuksia huhtikuun alusta lähtien. Elatustuen saajat ja uudet hakijat voivat asioida missä tahansa Kelan toimistossa. Puhelimitse he saavat neuvontaa lapsiperheiden tuen palvelunumerosta , johon voi soittaa työpäivinä klo Ruotsinkielisiä palvellaan numerossa Soitto maksaa normaalin paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksun. Maksamattomien elatusapujen perintä elatusvelvollisilta hoidetaan Kelan kuudessa alueellisessa perintäyksikössä. Ne sijaitsevat Helsingissä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Tampereella, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Helsingin perintäyksikkö hoitaa elatusavun perinnän kaikilta ulkomailla asuvilta elatusvelvollisilta. Elatustuen hakemuslomake ja elatusapuvelkaa koskeva maksuvapautushakemus ovat tulostettavissa Kelan internetsivuilta lähtien. Elatusvelvollinen voi hakea tilapäistä maksuvapautusta velan perinnästä toimittamalla hakemuksensa mihin tahansa Kelan toimistoon. Kelan suunnitelmissa on saada vuonna 2010 käyttöön elatustuen verkkohakemus. TUKI TURVAA LAPSEN ELATUKSEN Vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Jos toinen vanhemmista ei osallistu lapsen elatukseen, lapsella on oikeus saada elatusapua. Vanhemmat voivat sopia elatusavusta, jolloin kunnan sosiaalihuolto vahvistaa sopimuksen. Jos sopimukseen ei päästä, tuomioistuin vahvistaa elatusavun määrän. Elatusavun vahvistaminen ei siirry Kelan tehtäväksi, eikä myöskään elatussopimusasioiden neuvonta. Lisätietoja: Kela, Eläke- ja toimeentuloturvaosasto etuuspäällikkö Suvi Onninen, puh lakimies Eva Ojala, puh etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan internetsivut elatustuesta ja ilmainen Elatustuki-esite, jota saa Kelan toimistoista tai internetsivuilta: 6 Perusturva 1/2009

7 Kuluttajaneuvonta siirtyi vuoden alussa kunnilta valtiolle Kuluttajaneuvonta koostuu lähtien verkkopalvelusta valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta sekä alueellisista, tietyissä maistraateissa sijaitsevista toimipisteistä. Kuluttajaneuvonnan rahoitus ja järjestäminen siirtyivät lähtien kunnilta valtiolle. Samalla kuntien päätoimiset kuluttajaneuvojat siirtyivät maistraattien palvelukseen. Kuluttajaneuvonnan tehtävät säilyvät kuitenkin ennallaan. Kuluttajaneuvonta antaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tietoja ja neuvontaa kuluttajalle merkittävistä asioista sekä kuluttajan oikeudellisesta asemasta. Neuvonta myös avustaa kuluttajaa yksittäisessä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä ristiriitatilanteessa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun. Tarvittaessa kuluttaja ohjataan asianmukaiseen oikeussuojaa antavaan toimielimeen. Valtakunnallisen palvelun tavoitteena on tasoittaa alueellisia eroja ja parantaa palvelun saatavuutta. Aiemmin kuluttajat pystyivät soittamaan vain oman kunnan neuvojalle. Nyt valtakunnallinen neuvontanumero palvelee kaikkia asiakkaita riippumatta siitä, mistä kunnasta he soittavat. Riitatilanteessa kuluttajan kannattaa ensin katsoa toimintaohjeet verkkopalvelusta Osoitteesta löytyy tietoa kuluttajan oikeuksista eri tilanteissa. Sivuilla on myös ohjeita ja valmiita valitusmalleja, joiden avulla kuluttajan on helpompi tehdä yritykselle valitus. Jos asia ei ratkea omin voimin, kuluttaja voi soittaa lähtien valtakunnalliseen neuvontanumeroon (ruotsiksi ). Numeroon vastataan arkipäivin klo Soittaminen neuvontanumeroon maksaa tavanomaisten puhelinkulujen verran. Erityisen monimutkaisissa tapauksissa neuvonnasta voi varata käyntiajan. Toimipisteiden osoitetiedot löytyvät kuluttajaneuvonta.fi -verkkopalvelusta. Lisätietoja: johtaja Päivi Hentunen, p. (09) Valtiokonttorin ohjeet veteraanien kuntoutukseen vuodelle 2009 Valtiokonttori pyrkii tehostamaan entisestään veteraanikuntoutukseen varatun määrärahan käyttöä ja kohdentumista. Tämän vuoksi syksyksi on varattu kaksi miljoona euroa, mikä jaetaan yhdessä vuodelta 2008 käyttämättä jääneiden määrärahojen kanssa niille kunnille, jotka ovat toimineet ohjekirjeen edellyttämällä tavalla ohjatessaan veteraaneja kuntoutukseen, mutta määrärahat eivät ole kuitenkaan riittäneet. Lisämäärärahan hakua varten tehdään lomake, joka on saatavissa elokuun alussa Valtiokonttorin verkkosivuilta. Kuntia kehotetaan käyttämään päivä- ja avokuntoutusta järjestäessään hyväksi Valtiokonttorin veteraanikuntoutusta koskevasta ohjekirjeestä ilmeneviä mahdollisuuksia, jotta mahdollisimman monet veteraanit pääsevät heille soveltuvaan ja heidän kotona selviytymistään tukevaan kuntoutukseen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että kotona annettavaa kuntoutusta järjestetään sitä tarvitseville huonokuntoisille veteraaneille. Lisätiedot: toimistopäällikkö Jouko Himanen, Valtiokonttori puh kuntoutusohje kunnille ohjekirje 2009 Tutkimus köyhyyden vähentämisestä Jos tuloilla mitatun köyhyyden rajaksi määritellään 50 prosenttia kotitalouksien keskimääräisestä tulosta, 2000-luvulla Suomen väestöstä 4 6 prosenttia on ollut köyhiä luvulla köyhien osuus oli 3 4 prosenttia. Väestön käytettävissä olevien tulojen keskiarvo on jatkuvasti noussut vuoden 1994 jälkeen. Samana aikana köyhille suuntautuneiden tulonsiirtojen taso on joko pysynyt paikallaan tai laskenut. Julkisiin tulonsiirtoihin perustuva järjestelmä näyttäisi pystyvän vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Parhaiten tähän näyttäisi tepsivän toimeentulotukeen puuttuminen. Köyhyyden tehokas vähentäminen edellyttäisi toimeentulotuen tason nostoa. Näin todetaan Seppo Sallilan väitöskirjassa Hyvinvointivaltion optimaalisen köyhyyspolitiikan määrittelyä. Tutkimuksessa etsitään ratkaisua siihen, miten tulonsiirto- ja verotusjärjestelmän muodostamaa monimutkaista, toisiinsa vaikuttavien osasten kokonaisuutta voitaisiin hallita siten, että tuloksena olisi köyhyyden tehokas väheneminen. Tutkimustuloksen mukaan köyhyyttä voitaisiin vähentää joko puuttumalla toimeentulotukeen tai muuhun perusturvaan. Näistä toimeentulotuen korotus olisi tehokkaampi kuin muuhun perusturvaan kohdistuvat muutokset. Näihin ei sisältyisi toimeentulotukijärjestelmän muutoksia. Perusturvan muutokset vähentäisivät köyhyyttä, jos keskityttäisiin alimpaan työttömyysturvaan, yksinäisen kansaneläkkeeseen, asumistukeen ja opintorahaan. Perusturva 1/2009 7

8 Tulokset perustuvat mallinnukseen, joka osoitti myös, että toimeentulotuen korotus olisi huomattavasti muita perusturvan korjauksia halvempaa. Tutkimuksen mukaan tämä johtuu siitä, että toimeentulotuen normien nosto suuntautuisi paljon todennäköisemmin köyhille kotitalouksille kuin syyperustaisen sosiaaliturvan tason nosto. Toimeentulotuen nosto näyttäisi tehoavan parhaiten kaikkien väestöryhmien köyhyyteen. Tutkimusvälineenä Seppo Sallila on käyttänyt mikrosimulointimallia eli tietokoneohjelman muotoon muutettua tulonsiirto- ja verotusjärjestelmää. Empiirisenä aineistona on tulonjakotilasto. Mallilla on tehty yksittäisiä köyhyyttä vähentäviä muutoksia ja tutkittu kunkin muutoksen vaikutusta köyhyysindeksin arvoon. Muutoksen vaatima rahoitus on etsitty vastaavasti, mutta valitsemalla paras tekijä eriarvoisuusindeksin perusteella. Rahoitustekijä on määritelty sen suuruiseksi, että järjestelmä pysyy kustannusneutraalina. Tätä on jatkettu niin kauan, kunnes on saavutettu alin köyhyyden taso. Seppo Sallila. Hyvinvointivaltion optimaalisen köyhyyspolitiikan määrittelyä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimus 1. Helsinki, Toimittajakappaleet puh tai eija.oinio(at)thl. fi. Verkkokirja ja julkaisutilaukset THL:n verkkokirjakaupasta Lisätietoja: Seppo Sallila atk-suunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puh Paloturvallisuushanke Asumispalvelusäätiö ASPA kartoittaa hoitolaitosten ja erityisryhmien ryhmämuotoisten asumisyksiköiden paloturvallisuutta. Hankkeen ovat asettaneet sisä-, ympäristö- sekä sosiaali- ja terveysministeriöt. Mukana ovat myös RAY, ARA ja Kuntaliitto. Selvityksen perusteella arvioidaan rahoitustarvetta automaattisten sammutuslaitteistojen eli sprinklereiden asentamiseen. Sammutuslaitteistot ovat paras keino estää palokuolemia. Hanke on osa Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jonka tavoitteena on, että 50 % :ssa kohteista on automaattiset sammutuslaitteistot v mennessä. Nyt määrä on n. 15 %. Selvitys koskee lähes 4000 kunnallista ja yksityistä asumisyksikköä ja hoitolaitosta eri puolilla Suomea: vanhusten, mielenterveyskuntoutujien, päihdeongelmaisten, kehitysvammaisten, asunnottomien sekä eri vammaisryhmien asumispalveluita. Lisäksi mukana ovat senioritalot kymmenessä suurimmassa kunnassa. Selvitys tehdään Webropol- internetkyselyn avulla. Pyyntö vastata kyselyyn lähetetään toimipaikkoihin postitse maalis-huhtikuussa THL:n toimipaikkarekisterin ja kuntien osoitetietojen mukaan. (Sairaalat ja lastensuojelupaikat eivät ole selvityksessä mukana.) Kyselyyn vastaaminen on erittäin tärkeää, sillä näin saadaan tarkkaa tietoa rahoitustarpeesta. Kyselyyn voivat osallistua netin kautta 1.4. alkaen nekin kohderyhmiin kuuluvat, joita kirje ei tavoita. Lisätietoa hankkeesta sekä linkki kyselyyn on Asumispalvelusäätiö ASPAn nettisivuilla: projektivastaava Katriina Lehtovaara katriina.lehtovaara@aspa.fi, puh Hallituksen esitys palvelusetelilaiksi Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys (HE 20/2009) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Esityksellä on tarkoitus parantaa palvelusetelin käytön edellytyksiä ja saada palveluseteli nykyistä laajempaan käyttöön. Olennainen tavoite on myös asiakaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksien parantaminen. Säännökset kotona annettavien palveluiden ts. kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelistä jäisivät ennalleen. Uutta lakia sovellettaisiin kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluseteli olisi edelleenkin yksi tapa muiden rinnalla järjestää kunnan vastuulle kuuluvia palveluja. Kunta päättäisi minkä palvelujen järjestämiseksi palveluseteliä voitaisiin käyttää. Kunta myös hyväksyisi ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palveluissa palveluseteliä voitaisiin käyttää. Hyväksymiskriteereistä säädettäisiin laissa. Lakisääteisten hyväksymiskriteerien ohella kunnat voivat erikseen asettaa muita vaatimuksia, joiden tulee olla syrjimättömiä ja perustua puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksytyistä palveluntuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja hinnoista tulisi olla julkisesti saatavilla internetissä tai muulla soveltuvalla tavalla. Palvelusetelin arvo tulisi määritellä siten, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Asiakkaan omavastuuosuutta ei olisi enää suoraan kytketty muulla tavoin järjestetystä palvelusta perittävissä olevaan asiakasmaksuun. Tätä koskeva asiakasmaksulain muutos sisältyy hallituksen esitykseen. Kohtuullisuutta arvioidaan suhteessa kunnan oman palvelutuotannon kustannuksiin, ostopalvelujen kustannuksiin sekä 8 Perusturva 1/2009

9 arvioituun asiakkaan maksettavaksi jäävään omavastuuosuuteen. Palvelusetelin arvo voisi olla tasasuuruinen tai se voi olla riippuvainen asiakkaan tuloista. Niissä palveluissa, jotka asiakasmaksulaissa on säädetty asiakkaalle maksuttomiksi, palvelusetelin arvo on asetettava siten, että asiakkaan maksettavaksi ei saa jäädä myöskään omavastuuosuutta palvelua palvelusetelillä järjestettäessä. Tältä osin eräänlainen kytkentä asiakasmaksulakiin säilyy. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden osalta laissa on vielä erityissäännöksiä palvelusetelin arvon määräytymisestä. Esityksen mukaan asiakkaalla olisi oikeus kieltäytyä palvelusetelillä järjestetyistä palveluista, jolloin hänet olisi ohjattava kunnan muulla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. Tämä asiakkaan kieltäytymisoikeus tietyillä tavalla järjestetystä palvelusta on poikkeuksellinen, mutta osana tätä kokonaisuutta perusteltu. Palvelusetelilaki on tarkoitettu tuleman voimaan kesäkuun alussa. Lisätietoja: Sami Uotinen, puh. (09) Perusturva-tiedotteen jakelu Perusturva-tiedote ilmestyy edelleen sekä painettuna että sähköisenä sivuilla Tiedote jaetaan kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluja järjestäviin kunnallisiin organisaatioihin sosiaali- ja terveystoimen johdolle, kuntayhtymille, terveyskeskuksille ja eräille muille toimintayksiköille. Jakelun laajuuteen vaikuttaa organisaation koko ja tehtävä. Painetun tiedotteen määrää ei ole tarkoitus lisätä vaan toivomme yhä useamman löytävän sähköisen tiedotteen. Vuoden vaihteessa tapahtui suuri määrä muutoksia niin kuntarakenteessa kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen organisoinnissakin. Näiden muutosten myötä myös tiedotteemme jakelua on tarkistettu ja tarkistetaan edelleen. TARKISTAKAA JAKELUA Peruskuntien lisäksi jakelun tulisi kattaa uudet kuntayhtymät sekä uudet palvelujen tuottajina toimivat organisaatiot kuten erilaiset liikelaitokset. Toivomme nyt teidän tarkistavan organisaationne saaman jakelun ja pohtivan, tuleeko tiedote oikeisiin kohteisiin ja onko mahdollinen organisaatiomuutos aiheuttanut tarvetta muuttaa Perusturva-tiedotteen jakelua. Vuodenvaihteessa ei ole ollut vielä mahdollista käydä läpi tilannetta aivan kaikkien kuntien osalta. Tietoja voi myös puuttua uusista kuntayhtymistä. Lisäksi tuottajaorganisaatioiden tiedot tulevat meille hitaasti, joten niitä luultavasti puuttuu edelleen jakelusta. ILMOITTAKAA MUUTOKSISTA Perusturva-tiedotteen jakelun muutoksista voitte ilmoittaa sähköpostilla Tarvittaessa otamme vielä yhteyttä tietojen tarkentamiseksi. JOULUKUUN JAKELUSSA OLI ONGELMIA Viime vuoden Perusturva 4/2008 saapui osalle vastaanottajista varsin myöhään. Ongelmat aiheutuivat virheellisistä postituslistoista eli painomme oli saanut vain osan osoitetiedoista ja muut tiedotteet palautuivat Kuntatalolle. Jälkilähettäminen vei lomien aikana luvattoman paljon aikaa ja sitä vaikeutti vielä osoitetietojen etsiminen. Pahoittelemme ja toivomme, että osoitejärjestelmämme on saatu nyt kuntoon. TERVEYDENHUOLTO Turvallista hoitoa kaikille Turvallista hoitoa kaikille - potilasturvallisuuskonferenssi järjestettiin Helsingissä 29. ja 30. tammikuuta Seminaariin osallistui yli 300 potilasturvallisuustyön pioneeria ja asiantuntijaa. Ohjelmassa kuultiin kansainvälisten huippuasiantuntijoiden esityksiä, esiteltiin parhaita kotimaisia käytäntöjä ja potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja sekä pohdittiin suomalaisen potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Seminaarin ohjelma, esitysaineisto sekä virtuaalinen posterinäyttely ovat tutustuttavissa netissä osoitteessa Parhaan posterin palkinnon sai Vaasan sairaanhoitopiiri, jolle peruspalveluministeri Paula Risikko heitti palkintopuheessaan haasteen seuraavan kansallisen konferenssin järjestämisestä yhteistyössä THL:n kanssa. Konferensseja on tarkoitus järjestää jatkossa joka toinen vuosi. Perusturva 1/2009 9

10 Seminaarissa: julkistettiin kansallinen potilasturvallisuusstrategia (STM julkaisuja 2009:3) käynnistettiin ja tuettiin potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa annettiin esimerkkejä potilasturvallisuuden edistämisen hyvistä käytännöistä avustettiin toimijoiden ja tutkijoiden verkottautumisessa. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä -strategia kiteyttää potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän tähänastisen työn. Strategia opastaa käytännön toimijoita hahmottamaan toiminnan perusperiaatteita ja rakenteita. Sen toisena tarkoituksena on tukea terveydenhuollon laatua ja turvallisuutta koskevaa säädösvalmistelua uuden terveydenhuoltolain ja sen nojalla annettavan asetuksen puitteissa. Strategia on julkaistu pdf-versiona (stm>julkaisut). Potilasturvallisuuden edistämistä tukevaa aineistoa löytyy toistaiseksi osoitteista stm>hankkeet>potilasturvallisuuden edistäminen ja index.htm. Potilasturvallisuuden kehittäminen ja jälkikäteinen viranomaisvalvonta pidetään jatkossakin hallinnollisesti erillään. Päätöspuheenvuorossaan ylijohtaja Juhani Eskola totesi, että THL tulee kantamaan vastuunsa potilasturvallisuuden edistämisestä strategian valtakunnallisissa linjauksissa esitetyllä tavalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta tulee siten potilasturvallisuustyön keskeinen kansallinen koordinoija. Organisaatiotasolla vastuu on johdolla, eikä tätä vastuuta voi ulkoistaa. Lisätietoja: Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. (09) , Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli työryhmä luovutti ehdotuksensa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi peruspalveluministeri Paula Risikolle Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa linjataan näitä toimintoja vuoteen 2015 saakka. Uutta on palveluiden käsittely yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Suunnitelman taustalla on aloite, jonka 106 kansanedustajaa teki vuonna 2005 mielenterveys- ja päihdehoidon uudistamiseksi. Tehtävään nimettiin laajapohjainen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen STM:stä. Työryhmä hyödynsi kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen tuloksia, jalkautui kuulemaan eri osapuolia ja kannusti myös suurta yleisöä ottamaan kantaa aiheeseen. Ehdotusten taustalla olevat tiiviit tilannekatsaukset mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja niiden hoidon nykytilaan löytyvät hankkeen kotisivuilta ( Loppuraporttiin koottiin 18 tärkeintä kehittämisehdotusta perusteluineen. Työryhmän mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi on keskityttävä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseen, alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseen muun muassa alkoholiverotusta merkittävästi korottamalla sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuden tunnistamiseen ja ehkäisemiseen. Kuntien tai yhteistoiminta-alueiden terveyden ja hyvinvoinnin strategioihin on sisällytettävä mielenterveys- ja päihdetyön osio. Suunnitelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä sekä perus- ja avohoitopalveluina toteutettavien mielenterveys- ja päihdepalvelujen monipuolistamista. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten pääsy palveluihin on turvattava joustavasti yhden oven periaatteella ensisijaisesti sosiaali- ja terveyskeskuksen tai perusterveydenhuollon yksikön kautta unohtamatta työterveydenhuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa. Kunnat voivat tarvittaessa hyväksyä ensisijaiseksi hoitoon pääsyn paikaksi myös muita palveluyksiköitä, esimerkiksi yhdistettyjä mielenterveys- ja päihdehoidon avohoitoyksiköitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tarjolla tulee olla matalan kynnyksen periaatteella toimiva hoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, jossa arvioidaan hoidon tarve. Arvion ja alustavan suunnitelman perusteella asiakas ohjataan hänen tarpeitaan parhaiten vastaaviin palveluihin. On selvää, että näin vaativan tehtävän menestyksellinen suorittaminen edellyttää osaamisen tuomista etulinjaan. Lisäksi ehdotetaan, että mielenterveys- ja päihdeongelmia itse kokeneita otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Erityispalvelujen on tuettava peruspalveluja matalan kynnyksen hoitoon pääsyn toteutuksessa ja palvelurakenteen monipuolistamisessa. Näkemykselle löytyy näyttöön perustuvaa tukea suomalaisen Merttu-tutkimuksen tuloksista. Työryhmä ehdottaa, että kunnat lisäävät ja monipuolistavat päivystäviä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville, minkä seurauksena laitospaikkojen tarpeen arvioidaan vähenevän. Laitospaikkojen vähentäminen edellyttää, että ensin kehitetään ja monipuolistetaan avohoitoa ja vasta sitten supistetaan laitoshoitoa. Ministeri Risikko painotti ehdotuksia vastaanottaessaan, että laitospaikkojen vähentäminen on perusteltu tavoite, mutta se edellyttää avopalvelujen toimivuutta ja osaamista peruspalveluissa. Kaikkia ongelmia ei voida hoitaa pelkästään avohoidon piirissä. 10 Perusturva 1/2009

11 Koska mielenterveys- ja päihdeongelmia esiintyy yhä enemmän samanaikaisesti, erikoistason psykiatriset ja päihdehuollon avoyksiköt ehdotetaan yhdistettäviksi. Psykiatrinen sairaalahoito ehdotetaan siirrettäväksi pääsääntöisesti yleissairaaloiden yhteyteen. Psykiatristen potilaiden somaattinen sairastavuus ja kuolleisuus on suurempaa kuin muulla väestöllä. Vakavat vieroitusoireet tulisi hoitaa somaattisessa sairaalassa, tarvittaessa tarkkailu- tai tehostetun valvonnan olosuhteissa. Psykiatrisen sairaalahoidon järjestäminen pääsääntöisesti yleissairaaloiden yhteydessä helpottaa mielenterveyspotilaiden kattavan somaattisen sairaanhoidon toteutusta. Mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteiskunnalliset kustannukset ovat viime vuosina kasvaneet. Tilanteen korjaaminen edellyttää palvelurakennemuutoksen resursointia, joka on suunnattava erityisesti perus- ja avopalveluihin mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyn, varhaisen tuen sekä hoidon tehostamiseksi. Lisäresursoinnin esitetään koostuvan muun muassa suuremmasta valtionosuudesta, kuntarahoituksesta ja kehittämishankemäärärahoista. Täsmällistä resurssilaskelmaa työryhmä ei esittänyt, mutta se katsoi, että ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön asema palveluissa on varmistettava nimeämällä vähintään yksi kokopäiväinen pysyvä työntekijä koordinoimaan työtä laajan väestöpohjan mukaiselle alueelle. Työryhmä esittää, että valtioneuvosto antaa vuonna 2009 mielenterveys- ja päihdetyöstä periaatepäätöksen, jolla turvataan työn pitkäjänteinen kehittäminen nykyistä avohoito- ja peruspalvelupainotteisemmaksi ja varmistetaan siihen tarvittavat voimavarat. Työryhmä esittää myös, että mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyönlain sisällöt päivitetään ja niiden yhdistämisen mahdollisuus arvioidaan. Työryhmän ehdotukset pähkinänkuoressa: I Asiakkaan asemaa vahvistetaan 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuutta palveluihin pääsyssä ja niiden saamisessa vahvistetaan ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin paneudutaan samalla vakavuudella kuin muihinkin terveysongelmiin. 2. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee helposti yhden oven periaatteella sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. 3. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. 4. Tahdosta riippumatonta hoitoa koskevat säännökset kootaan yhteen lakiin. Psykiatrisessa sairaalahoidossa kehitetään tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon ottamisen yhteyteen ulkopuolisen asiantuntijan arviointikäytäntö ja toteutetaan valtakunnallinen pakon käyttöä vähentävä ohjelma. 5. Hoito- ja kuntoutusajan toimeentuloturvan muotoja kehitetään hoitoon motivoivaksi ja työelämään paluuta helpottaviksi. II Panostetaan ehkäisyyn 6. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. Hyvinvointia tukevia yhteisöjä vahvistetaan ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin lisätään. Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien. 7. Kunnat tekevät mielenterveys- ja päihdetyön strategian ja sisällyttävät sen osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla. III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 8. Kunnat koordinoivat julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi. 9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja lisäämällä, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveysja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään ja psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen. 10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa. 11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuksella, vahvistamalla työterveyshuollon koordinaatioroolia työpaikan, muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen välillä sekä Kelan korvauskäytäntöjä kehittämällä. 12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa ja työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevien kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. Perusturva 1/

12 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja. IV Ohjauskeinoja kehitetään 14. Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin. 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa. 16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään. 17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä. 18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteuttamiseksi esitetään, että valtioneuvosto tekee mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisestä periaatepäätöksen, jossa määritellään mielenterveys- ja päihdetyön eri yhteiskuntapolitiikan alueille ulottuvat päälinjaukset ja toimintatavat, joilla varmistetaan väestöä palvelevan kokonaisvaltaisen, edistävän, ehkäisevän sekä korjaavan mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja siihen tarvittavat voimavarat. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma. Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (STM:n selvityksiä 2009:3) on luettavissa ministeriön verkkosivuilla ereseptin yhteistestaus alkaa maaliskuussa ereseptin käyttöönoton aikataulua käsiteltiin kansliapäällikkö Välimäen vetämässä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunnan kokouksessa Yhteistestaus aloitetaan niillä ohjelmistoilla, jotka ovat valmiina testaukseen. Yhteistestaus kattaa vaiheittain kaikki lain ja määritysten mukaiset toiminnallisuudet. Lisäksi liittyvät järjestelmät tullaan ministeriön toimesta auditoimaan ennen tuotantokäyttöä. eresepti on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä Tuotantokäyttö aloitetaan niillä ohjelmistoilla, jotka ovat läpäisseet auditoinnin ja testauksen. VALTION KORVAUS ULKOMAILLA KOTIPAIKAN OMAAVIEN SAIRAANHOIDOSTA Vuoden 2008 alusta Kela korvaa valtion varoista Suomen valtion solmimien sosiaaliturvasopimusten perusteella kunnallisen terveydenhuollon järjestämät ja kustantamat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut siten kuin niistä asianomaisissa sosiaaliturvasopimuksissa on sovittu. Valtion korvauksen hakemus on tehtävä Kelalle Y 31 -lomakkeella 12 kuukauden aikana sen kuukauden lopusta lukien, jolloin hoito on annettu. Esimerkiksi henkilön käynti terveyskeskuksessa on ollut Hakemus valtion korvauksesta on toimitettava Kelalle viimeistään Kelasta saadun tiedon mukaan (tilanne ) vain osa terveyskeskuksista on lähettänyt hakemuksia Kelalle. Lisäksi kolme sairaanhoitopiiriä ei ole lähettänyt yhtään hakemusta Kelalle. Valtion korvaus on lakisääteinen tulo kunnille ja kuntayhtymille. Lakisääteisen tulon hakematta jättäminen merkitsee sitä, että vastaava raha joudutaan kantamaan kunnallisverona kuntalaisilta. Lakisääteisen tulon hakematta jättämisestä on tehtävä päätös. Terveyskeskusten ja sairaaloiden tulee mitä pikimmin tehdä hakemukset Kelalle. Valtion korvausten maksatus alkaa huhtikuussa 2009, jolloin kaikki mennessä ratkaistut tapaukset maksetaan. Kielteisistä tapauksista Kela on lähettää hylkäävän päätöksen. Jos Kela pyytää lisäselvityksiä Y 31 -hakemuksiin tai maksatukseen liittyvistä asioista, niihin tulee viipymättä vastata. Esimerkiksi E 112 -hakemusten perusteella tulevia rahasuorituksia ei aina ole voitu heti tilittää sairaanhoitopiireille, koska rahalaitosta koskevaan kysymykseen ei ole saatu useankaan tiedustelun jälkeen vastausta. 12 Perusturva 1/2009

13 ULKOMAILLA KOTIPAIKAN OMAAVIEN ASIAKASMAKSUISTA Sairausvakuutuslain nojalla korvataan ulkomailla kotipaikan omaavien sairaanhoidon kustannuksia silloin kun sairaanhoidon järjestämis- ja kustannusvastuusta on sovittu Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa. Korvauksen maksaa Kela sairaalan ja terveyskeskuksen laskutuksen perusteella. Korvausten laskuttaminen Kelalta koskee niitä tapauksia, joissa sairastunutta henkilöä hoidetaan ja sen jälkeen. Laskutusta varten tarvitaan: EU/ETA valtioista tai Sveitsistä tulevilta kopio Eurooppalaisesta sairaanhoitokortista tai kopio sitä vastaavasta väliaikaisesta todistuksesta. Potilaan kotiosoite ja osoite Suomessa, jos mahdollista Pohjoismaista tulevilta, jos heillä ei ole eurooppalaista sairaanhoitokorttia, niin kopio henkilöllisyystodistuksesta tai muu selvitys siitä, että hän asuu vakituisesti jossakin Pohjoismaassa. Osoite kotimaassa ja osoite Suomessa, jos mahdollista Englannista tulevilta kopio passista, National Health Care -kortista, osoite kotimaassa ja mahdollisesti osoite Suomessa. Aiheutuneet kustannukset ovat erikoissairaanhoitolain :ien ja kansanterveyslain 22 :n nojalla määräytyviä kustannuksia. Potilailta peritään asiakasmaksut normaalisti, jos heillä on esitettävänä yllämainitut selvitykset. Muussa tapauksessa peritään järjestetystä kiireellisestäkin hoidosta aiheutuneiden kustannusten mukainen maksu asiakasmaksuna asiakasmaksulain 13 :n ja -asetuksen 24 :n mukaisesti. Muusta kuin oleskelun aikana välttämättömäksi tulevasta hoidosta sovitaan erikseen potilaan kanssa. Potilas, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, voi maksaa täällä tarvitsemastaan muusta hoidosta itse aiheutuneiden kustannusten mukaisen maksun asiakasmaksuna tai hän on saanut kotimaastaan E112 lomakkeen, jonka perusteella potilaan kotivaltio sitoutuu maksamaan hoidon kustannukset Suomessa. Lisätiedot: Sinikka Huhtala, p. (09) Muutoksia liikennejuopumusrikosten laboratoriotutkimuksiin Poliisin suorittamaa liikennejuopumusrikosten (rattijuopumus ym.) esitutkintaa varten otetut verinäytteet tutkitaan vuoden 2009 alusta lähtien VITA Terveyspalvelut Oy:ssä eikä enää Kansanterveyslaitoksessa (KTL). Palveluntuottaja vaihtui keskusrikospoliisin keväällä 2008 järjestämän tarjouskilpailun tuloksena. Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio (RTL) vastaa jatkossa liikennejuopumusrikosten laboratoriotutkimusten ohjauksesta ja koordinoinnista. Poliisi otattaa verinäytteet edelleen pääsääntöisesti terveyskeskuksissa.näytteenotossa käytetään tähän tarkoitukseen erityisesti valmistettua näytteenottopakkausta (ks. lähemmin jäljempänä). Tapauksissa, joissa epäillään huumaus- tai lääkeaineen vaikutuksen alaisena ajamista, poliisi pyytää lisäksi ns. kliinistä päihdetutkimusta. Samaa näytepakkausta käytetään muidenkin epäiltyjen rikosten (esim. väkivaltarikosten) esitutkinnassa tarvittavien verinäytteiden ottoon. VUODEN 2009 ALUSTA LÄHTIEN HUOMATTAVAA Poliisin ja kansanterveyslaitoksen välinen sopimus lakkaa , joten liikennejuopumusnäytteitä ei enää ko. ajankohdan jälkeen lähetetä kansanterveyslaitokselle analysoitavaksi. 1. Uusi näytteenottopakkaus on ulkonäöltään ja sisällöltään hieman erilainen kuin aiemmin. uusia näytteenottopakkauksia on jaettu poliisilaitoksille uuden näytteenottopakkauksen tunnistaa parhaiten vastaanottajan nimestä NBI Laboratoriot, joka on rikosteknisen laboratorion käyttämä osoitenimi vanhoja KTL:n osoitteella varustettuja näytteenottopakkauksia ei saa käyttää liikennejuopumusnäytteiden ottoon jälkeen poliisilaitokset on ohjeistettu toimittamaan pakkaukset käyttämättöminä rikostekniseen laboratorioon (os. PL 285, Vantaa) edelleen KTL:en palautettavaksi. Perusturva 1/

14 LAPSET JA NUORET Päivähoitolain uudistaminen Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy päivähoitolainsäädännön uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE ) mukaan päivähoitolain uudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan syksyllä Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta asetti jaoston varhaiskasvatuslainsäädännön linjaamiseksi sekä päivähoitolain kiireellisten muutostarpeiden esittämiseksi. Jaoston toimikausi on Jaoston toimeksianto on kaksiosainen. Ensinnäkin sen tehtävänä on tehdä esitys nykyisen päivähoitolainsäädännön kiireellisiksi muutoksiksi. Toisena tehtävänä on tehdä esitys varhaiskasvatuslain soveltamisalasta sekä muista laissa säädettävistä asioista. Jaoston puheenjohtajana toimii apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä sosiaali- ja terveysministeriöstä ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen opetusministeriöstä. Jaostossa ovat edustettuina myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallitus, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Kuntaliitto, Jyväskylän yliopisto sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. Jaoston sihteerit ovat sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetusminiteriöstä ja Oulun yliopistosta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta UUSI VÄLINE LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Suunnitelman sisältämät kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on huomioitava talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa eri vuosille. Suunnitelman tulee sisältää tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta ja lastensuojelun tarpeesta kunnassa. Tärkeää on myös tieto lastensuojeluun varatutuista voimavaroista ja lastensuojelun palvelujärjestelmästä. Suunnitelman laadinta edellyttää yhteistyötä ja on eri toimialojen sekä toimijoiden yhteistyöprosessi. Suurin osa kunnissa laadittavista suunnitelmista on viety tai viedään uusille tänä vuonna toimintansa aloittaneille kunnanvaltuustoille hyväksyttäviksi. Suunnitelma varmistaa sen, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista ja perustuu yhteistoimintaan. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja varaavat toiminnan edellyttämät voimavarat. Palvelujärjestelmästä vastaavat johtajat vastaavat palvelujen toimivuudesta ja huolehtivat riittävistä asiakastyön tukijärjestelmistä. Viime kädessä hyvin tehty suunnitelma tukee käytännön asiakastyötä niin, että lapsiperheet saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti. Kyseessä on kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä suunnitelma, johon osallistuvat kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevät tahot. Tavoitteena on sopia yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. Suunnitelma laaditaan toteutettavaksi. Tämä edellyttää sitä, että valtuusto ottaa kantaa sen toteutukseen kunkin vuoden talous ja toimintasuunnitelmassa. Toiminnan johtamis- ja koordinointivastuut on myös selkeästi määriteltävä. Kunnassa tulisi olla määriteltynä vakiintuneet yhteistyöelimet ja -foorumit, joissa lasten ja nuorten hyvinvointia tarkastellaan kokonaisuutena. On pohdittava keinoja lapsiperheiden osallisuuden varmistamiseksi itseään koskevassa päätöksenteossa. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa itsensä tuottama arki- ja kokemustieto on yksi tietopohja, jota kannattaa käyttää hyödyksi suunnitelman laadinnassa. Tarkoituksena on saada aikaan muutoksia lasten ja nuorten elämässä ja suunnitelman seuranta on tehtävä huolella. Tavoitteiden on oltava siten laadittuja, että niiden toteutumista on mahdollista arvioida. Seuranta- ja arviointiprosessia varten tarvitaan työsuunnitelma, joka kannattaa laatia ainakin yhteistoiminta-alueen kunnissa yhteistyönä. Kuntatasolla tarvitaan monialainen yhteistyöryhmä (lapsi-/nuorisoasiaineuvosto), joka tukee suunnitelman toimeenpanoa. Jäseninä on hyvä olla luottamushenkilöitä ja ennen kaikkea lasten ja perheiden edustus.lapsi-/ nuorisoasiainneuvosto voi koota eri toimialojen tuottaman tiedon ja tehdä näistä yhteenvedon, jonka poh- 14 Perusturva 1/2009

15 jalta voidaan toteuttaa vuosittainen työverstas suunnitelman arviointia varten. Suunnitelman seurannasta ja arvioinnista tulisi yleensä seurata toimenpiteitä; huolenpitotoimia niistä asioista, jotka ovat hyvin tai kehittämispäätöksiä asioista, jotka vaativat parantamista. Kuntaliiton LapsiARVI-hankkeessa on valmisteltu kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien valmistelua sekä seurantaa ja arviointia varten seuraavat oppaat: Rousu Sirkka Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa. Opas lakisääteisen suunnitelman laadintaan. Osa 1. Suunnitelman valmistelu. 2. painos. LapsiARVI-julkaisuja. Suomen Kuntaliitto. Rousu Sirkka 2009a. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa. Opas lakisääteisen suunnitelman laadintaan. Osa 2. Suunnitelman seuranta ja arviointi. LapsiARVI-julkaisuja. Suomen Kuntaliitto. VANHUKSET Ajankohtaista ikääntyneiden kaltoinkohtelusta Eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan 6 9 % ikääntyneistä on kokenut kaltoinkohtelua. Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on vaiettu asia ja siksi yhteiskunnassa myös näkymättömämpi kuin nuoriin kohdistuva väkivalta. Tutkimustulokset osoittavat, että kaltoinkohtelua ja väkivaltaa usein esiintyy iäkkään naisen omassa perheessä tai lähisuhteissa. Ikääntyneisiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla tarkoitetaan: fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista tai taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä, oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista tai ihmisarvoa muutoin alentavaa kohtelua. Se voi olla tarkoituksellista tai tahatonta. Ikääntyneisiin kohdistuvassa kaltoinkohtelussa taustatekijät ovat moninaisia eikä kaltoinkohtelua useinkaan osata tunnistaa. Ikääntyneet naiset, jotka ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa tai hyväksikäyttöä, eivät myöskään aina osaa hakea apua. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka työskentelevät ikäihmisten kodeissa, ovat avainasemassa kohtaamassa väkivallan uhrin. Voidakseen auttaa ammattihenkilöstön tulee tietää ja hallita kaltoinkohteluun liittyviä perusasioita, sen piirteitä, tunnistamista ja auttamismenetelmiä. Lisäksi heidän osaamisellaan on merkitystä perheissä tapahtuvan ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ehkäisyssä. Lisätietoja: Minna-Liisa Luoma, erikoistutkija, PsT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos minna-liisa.luoma(at)thl.fi HALLINTO JA ORGANISAATIOT Kuntien ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamiseksi selvitetään Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto selvittävät ns. sote-kyselyllä kuntien tekemiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Kysely koskee kaikkia Suomen kuntia lukuun ottamatta Ahvenanmaan ja Kainuun hallintokokeilun kuntia. Kuntiin lähtevällä kyselyllä selvitetään muun muassa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnolliset rakenteet ovat muodostuneet, miten palvelujen uudistaminen on edennyt, missä määrin kansalaiset voivat käyttää palveluja yli kuntarajojen ja mitä hyötyjä tai haasteita Paras-uudistus on kuntien näkökulmasta tuonut mukanaan. Kyselyllä saadaan myös selville, miten kunnat täyttävät Paras-uudistusta ohjaavan puitelain velvoitteet. Kuntien on tehtävä sitovat päätökset puitelain väestöpohjavelvoitteiden täyttämisestä maaliskuun puoleenväliin mennessä. Kuntien vastauksia odotetaan maaliskuun 17. päivään mennessä. Selvitys on osa Paras-uudistuksen etenemisen seurantaa ja toimii keskeisenä pohja-aineistona valtioneuvoston Paras-uudistusta koskevan selonteon laadinnassa. Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemisestä syysistuntokaudella Saatuja tietoja hyödynnetään laajemminkin uudistusta linjattaessa ja esimerkiksi lainsäädäntötyössä. Perusturva 1/

16 Kyselyä voidaan kunnissa hyödyntää myös omien strategisten linjauksien laatimisessa sekä palveluiden kehittämistä suunniteltaessa. Kyselyn avulla pyritään myös löytämään hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä, miten kunnat ovat ratkaisseet sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita. Kaste-ohjelman valtionavustukset Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt myöntää yhteensä 34,4 miljoonaa euroa valtionavustusta kahdeksalle sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeelle vuosille Suurin osa avustuksesta, 16,3 miljoonaa euroa, annettiin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) linjausten mukaista avustusta jaetaan nyt toisen kerran. LISÄÄ RAHAA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN UUDISTAMISEEN Suurin avustussumma, 11,3 miljoonaa euroa, myönnettiin Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelmalle, joka korostaa ongelmien ehkäisyä, varhaista tukea ja nopeaa puuttumista. Tavoitteena on vahvistaa laajaa yhteistyötä kuntien ja järjestöjen välillä. Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishankkeelle myönnettiin 5 miljoonaa euroa muun muassa perhepalveluverkostojen ja lasten kehitysympäristöihin tuotavien palvelujen kehittämiseen. Jokaisessa viidestä Kaste-alueesta on näiden avustuspäätösten jälkeen käynnissä laaja lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämishanke. TUKEA MYÖS TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIIN Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveempi Pohjois-Suomi -hanke tavoittelee terveyden edistämisen rakenteiden kehittämistä. Rahaa myönnettiin 2,9 miljoonaa euroa muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden luomiseen, johtamisen uudistamiseen ja kuntalaisten omatoimisuuden vahvistamiseen. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto -hanke sai 2,7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnin, johtamiskäy-täntöjen ja toimintamallien uudistamiseen. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän Pohjois- Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut saa 3,8 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen yhteisen kehittämisrakenteen luomiseen. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖHÖN TOIMINTAMALLEJA, IKÄIHMISILLE OSALLISUUDEN LISÄÄMISTÄ Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Välittäjä hanke saa avustusta 3,4 miljoonaa euroa ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke 1,9 miljoonaa euroa. Niillä halutaan muun muassa luoda uusia työmuotoja mielenterveys- ja päihdetyöhön, parantaa palvelujen toimivuutta sekä uudistaa avohoitoa ja kuntoutusta. Väli-Suomen alueella Ikäkaste-hanke parantaa ikäihmisten osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja kehittää elinympäristöä toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi. Sille myönnettiin avustusta 1,9 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen myönnettiin avustusta aiesopimusten mukaisesti yhteensä 1,4 miljoonaa euroa yhdeksälle kaupungille (Espoo, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa). HANKEKOORDINAATIO TEKESIN KANSSA JATKUU, SEURAAVA HAKU PÄÄTTYY VUODEN LOPUSSA Joulukuun lopussa 2008 päättyneeseen hakuun tuli yhteensä 33 avustushakemusta, joista 24 oli Kasteohjelman teema-alueilta ja 9 koski aiesopimusten mukaisia pitkäaikaisasunnottomuushankkeita. Avustuksia suunnataan laajoihin ja merkittäviin kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin, joiden aikaansaamilla uudistuksilla on edellytykset levitä ja juurtua kaikkiin kuntiin. Avustusten haku sovitettiin osittain yhteen Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelman kanssa. Yhteisesti koordinoitu haku koski palvelukokonaisuuksia, jotka lähtevät eri asiakasryhmien kuten ikääntyneiden, lapsiperheiden tai mielenterveys- ja päihdeongelmaisten tarpeista ja ylittävät sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatiorajat. Hankekoordinaatio jatkuu Tekesin saamien hakemusten osalta. Näistä hakemuksista tehtäviä päätöksiä odotetaan maaliskuun loppuun mennessä. Kaste-ohjelman kolmannella hakukierroksella painopisteet ovat perusterveydenhuollon vahvistamisessa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, osallisuuden 16 Perusturva 1/2009

17 lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä sekä henkilöstön kehittämisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Vuoden 2010 valtionavustusten hakuaika päättyy Lisätietoja: apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, puh. (09) hallitusneuvos Anne Kumpula, puh. (09) ylitarkastaja Salme Kallinen-Kräkin, puh. (09) Kohti sosiaalialan sähköistä kokonaisarkkitehtuuria Kansallisessa sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos-hanke) kehitetään edellytyksiä nykyistä paremmalle asiakastietojen sähköiselle käsittelylle sosiaalihuollossa. Asiakastietojen sisältöjen, rakenteiden ja säilytysaikojen määrittelyn rinnalle kehittämisessä ovat nousseet tietotekniikka-arkkitehtuurin laatiminen, asiakirjojen kansallisen säilyttämisen ratkaisut ja tekniset määritykset käyttöönottosuunnitelmineen. Vuoden 2009 alusta alkaen koko Tikesos-hankkeen kehittämiseen on omaksuttu kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, jossa liitetään toisiinsa sosiaalialan toiminnan, tiedon, järjestelmän ja teknologian näkökulmat. Vuonna 2004 käynnistynyt Tikesos-hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama. Päävastuu hankkeen toteuttamisesta on Suomen Kuntaliitolla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ja Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksella (ISO). Hanke saa työnsä päätökseen vuonna Tässä artikkelissa luodaan katsaus Tikesos-hankkeen kehittämistyön nykytilanteeseen ja tavoitteisiin. VALTAOSA ASIAKASTIEDOISTA ON KUVATTU Tikesos-hankkeen toiminta-arkkitehtuuriin liittyvässä kehittämisessä tarkastellaan sosiaalihuollon toimijoita ja heidän tietotarpeitaan, sosiaalihuollon toimintaprosesseja sekä asiakastyön kirjaamisen käytäntöjä. Lisäksi huomioidaan sosiaalihuollon sidosryhmät ja niiden tietotarpeet. Sosiaalihuollon toimijoiden tarvitsemia asiakastietoja on kartoitettu käyttäjä- ja palvelulähtöisesti. Asiakastietojen sisällön kuvaukset on tehty 12 sosiaalihuollon eri palvelulle, kuten toimeentulotukeen ja lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kokonaisuuteen. Paraikaa kartoitetaan kasvatus- ja perheneuvonnan, vammaispalveluiden, vanhustyön, päihdetyön ja koulukuraattorin asiakastietoja tietojärjestelmiä varten. Tavoitteena on, että asiakastiedot kaikille sosiaalihuollon palvelutehtäville on kuvattu vuoden 2009 loppuun mennessä. Palvelukohtaisten asiakastietojen lisäksi hankkeessa myös kuvataan sosiaalihuollon asiankäsittely- ja palveluprosessit, joissa laaditaan ja käsitellään asiakasasiakirjoja. YLEINEN ASIAKIRJARAKENNE ON HAHMOTTUNUT Tietoarkkitehtuuria koskevassa Tikesos-hankkeen työssä yhtenäistetään asiakastiedoissa käytettäviä käsitteitä ja asiakirjojen semanttista sisältöä sekä määritellään asiakirjoille yhtenäisiä tietorakenteita. Lisäksi määritellään asiakirjojen hallintaan tarvittavat metatiedot ja laaditaan asiakirjojen hallintaa ja säilytystä koskevat ohjeet. Asiakirjarakenteiden määritykset toimivat syötteenä teknisille määrityksille. Sosiaalialan sanastotyössä hanke on toiminut aloitteen tekijänä julkaisemalla Sosiaalialan sanaston asiakastietojärjestelmiä varten. Kaikille sosiaalihuollon palveluille yhteisiä asiakastietoja kutsutaan ydintiedoiksi. Tällaisia ydintietomäärityksiä ovat hankkeessa valmistuneet Asiakkaan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä ja Palvelun antajan perustiedot sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmiä varten luodaan omat asiakasasiakirjarakenteet. Asiakasasiakirjojen rakennemäärityksiä on Tikesos-hankkeessa kehitetty kolmella eri tasolla. Ensiksi on kuvattu asiakirjojen yleinen rakenne, joka sisältää perusteet ja peruskäsitteet asiakirjojen muodostamiselle sekä kaikille asiakirjoille yhteiset rakennemääritykset. Toiseksi on kuvattu yleiset asiakirjatyypit, jotka sisältävät yleisen rakenteen tietojen ohella ne tiedot, joita tarvitaan asiakirjatyyppikohtaisesti. Kolmanneksi määritellään palvelukohtaiset asiakirjarakenteet ydintietojen, palvelukohtaisten asiakastietojen ja asiakirjatyyppimääritysten pohjalta. Palvelukohtaisten asiakirjarakenteiden luominen on aloitettu päivähoidosta ja toimeentulotuesta. Sosiaalihuollon asiakastietojen säilytysaikojen ja asiakirjallisten metatietojen määrittelyt ovat tahoillansa täydessä vauhdissa ja niiden on määrä olla valmiitta vuoden 2009 loppuun mennessä. Metatietoihin liittyy sosiaalihuollon tehtävä- ja palveluluokitusten luominen. ASIAKASTIETOJEN YHTEISTÄ SÄILYTYSTÄ SELVITETÄÄN Järjestelmäarkkitehtuurin näkökulmassa Tikesoskehittämisessä tarkastellaan tietojärjestelmiä, joiden avulla hallitaan toimintaprosesseissa käsiteltäviä asiakastietoja. Tähän kuuluvat valtakunnallisesti toteutet- Perusturva 1/

18 tavien tietojärjestelmäpalvelujen ja asiakirjamääritysten kansallisen käyttöönoton suunnittelu. Vuonna 2008 Tikesos-hankkeessa valmistui esiselvitys sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen sähköisestä arkistoinnista. Siinä esiteltiin arkistointiratkaisulle asetettavia vaatimuksia, selvitettiin sähköisen arkistoinnin toteutusvaihtoehdot ja arvioitiin eri ratkaisuvaihtoehtojen tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta. Esiselvityksen pohjalta hankkeessa päätettiin keskittyä kansallisesti järjestetyn arkistoratkaisun jatkoselvittämiseen. Arkistoinnin lisäksi tämän vuoden aikana selvitetään valtakunnallisesti yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden tarvetta ja periaatteita. Tässä yhteydessä keskitytään muun muassa valtakunnallisiin tietojärjestelmäkomponentteihin, yksilöintimenettelyyn, käyttäjien tunnistamiseen ja varmentamiseen sekä käyttöoikeuksien hallintaan. ASIAKASASIAKIRJOILLE LUODAAN OMA XML-STANDARDI Tikesos-hankkeen teknologia-arkkitehtuuriin kuuluvassa kehittämisessä suunnitellaan tietojärjestelmäpalvelujen ja asiakirjarakenteiden teknistä toteutusta ja tietojärjestelmissä käytettävää laitteistoa. Vuonna 2008 hankkeen johtoryhmä teki linjauksen asiakirjojen rakenteeseen, metatietoihin ja viestinvälitykseen käytettävistä standardeista. Asiakirjojen rakenteen osalta päätettiin luoda sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen oma XML-standardi. Standardin kehittämisessä tehdään yhteistyötä JUHTA JHS -työn kanssa siten, että kansallisesti voitaisiin rakentaa mahdollisimman yhtenäiset toteutukset julkishallinnon asiakirjoille. Riippuen lopullisesta sosiaalihuollon asiakirjojen arkistoratkaisusta, metatietojen ja viestinvälityksen osalta voidaan hyödyntää terveydenhuollossa käytettäviä viestinvälityskehystä ja metatietostandardeja. Arkistoratkaisuun liittyviä päätöksiä tehdään vuoden 2009 aikana. Hankkeen tietosisältöjen, tietorakenteiden ja teknisten rakenteiden määrittelyssä pyritään yleisesti hyödyntämään olemassa olevia standardeja ja tarvittaessa muokkaamaan niitä sosiaalialalle paremmin soveltuviksi. Vuonna 2009 käynnistetään sosiaalihuollon standardisalkun koonti. Tarvittavat standardit ja kuvaukset niiden käytöstä kootaan yhteen. kartoitettu ja tutkimustahojen kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Vuonna 2008 valmistui sosiaalialan tiedonhallinnan tutkimusohjelma. Tänä vuonna tutkimusohjelmaa koordinoimaan ja toteuttamaan perustetaan laaja-alainen tutkimusverkosto. TAVOITTEENA KANSALLISESTI YHTENÄISET JA YHTEENSOPIVAT TIETOJÄRJESTELMÄT Tikesos-hankkeessa on arvioitu tehtävän hankemuotoista kehittämistyötä vuoden 2011 loppuun asti. Kan-sallisen sähköisen arkkitehtuurin toimeenpanon suunnittelu käynnistyy maaliskuun alussa Nähtävissä on, että yhtenäisen tiedon, standardien ja kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen tueksi tarvitaan uudenlaisia kansallisia rakenteita. Sosiaalihuollon kansallisten tietosisältöjen ylläpito- ja kehittämisvastuu on rakennettava käyttäjäorganisaatioiden varaan. Organisoinnista ainakin osa tulee liittymään THLn ylläpitämään sosiaali- ja terveydenmhuollon koodistopalveluun. Standardoinnin osalta mm. sosiaalihuollon teknisen asiakirjastandardin kotipesä tulee ratkaista. Varsinaisten tietojärjestelmäuudistusten toimeenpano ajoittuu hankekehittämisen jälkeiseen aikaan vuodesta 2012 alkaen. Ennen tätä toteutetaan yhteistyössä kansallisten rahoittajien kanssa kehittämistyöhön liittyviä pilottihankkeita. Pilotoinnin projektisuunnitelma julkaistaan vuoden 2009 lopussa. Hankkeessa luodun teknisen standardin mukaisten asiakirjarakenteiden käyttöönotto edellyttää muutoksia käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Lisäksi arkistopalvelu ja siihen liittyvät muut palvelut edellyttävät tietojärjestelmien kykyä siirtää ja vastaanottaa standardoidussa muodossa olevia asiakirjoja. Asiakirjamääritysten käyttöönotto tulee lisäksi muuttamaan sosiaalihuollon toimintaprosesseja Lisätietoja: Jarmo Kärki, projektipäällikkö, THL, Pekka Kortelainen, projektipäällikkö, ISO, SOSIAALIALAN TIEDONHALLINNAN TUTKIMUS VAHVISTUU Kokonaisarkkitehtuurilla kuvatavan tietojärjestelmäkehittämisen lisäksi Tikesos-hankkeessa on alusta alkaen pyritty myös edistämään sosiaalialan tiedonhallinnan tutkimustoimintaa. Tutkimuksen tilaa on 18 Perusturva 1/2009

19 SVENSKA SIDOR Revidering av lagen om barndagvård I statsminister Vanhanens II regerings regeringsprogram ingår en revidering av lagstiftningen om barndagvård. Enligt det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (KASTE ) ges regeringspropositionen om en revidering av lagen om barndagvården under hösten Delegationen för småbarnsfostran tillsatte en sektion med uppgift att dra upp riktlinjer för lagstiftningen om småbarnsfostran och presentera förslag till brådskande ändringar i lagen om barndagvård. Sektionens mandatperiod är Sektionens uppdrag är tudelat. För det första har den i uppgift att presentera ett förslag till brådskande ändringar i lagen om barndagvård. Andra uppgiften är att presentera ett förslag till tillämpningsområde för lagen om småbarnsfostran samt till andra frågor som bestäms i lagen. Ordförande för sektionen är biträdande avdelningschef Reijo Väärälä vid social- och hälsovårdsministeriet och vice ordförande är regeringsrådet Eeva-Riitta Pirhonen vid undervisningsministeriet. I sektionen finns också representanter för Institutet för hälsa och välfärd, Utbildningsstyrelsen, Undervisningssektorns Fackorganisation rf, Finlands Kommunförbund, Jyväskylä universitet och Social- och Hälsoorganisationernas samarbetsförening SAF rf. Sektionens sekreterare kommer från social- och hälsovårdsministeriet, undervisningsministeriet och Uleåborgs universitet. Lösningar för kommunal service inom vården och omsorgen utreds Finansministeriet, social- och hälsovårdsministeriet och Finlands Kommunförbund utreder genom en enkät vilka lösningar inom vården och omsorgen kommunerna genomfört enligt kommun- och servicestrukturreformen. Enkäten omfattar alla kommuner i Finland med undantag av Åland och de kommuner som deltar i förvaltningsförsöket i Kajanaland. Genom en enkät som skickas till kommunerna utreds bland annat på vilket sätt förvaltningsstrukturerna inom vården och omsorgen har bildats, hur servicereformen har framskridit, i vilken grad medborgarna kan använda tjänster över kommungränserna och vilka fördelar eller utmaningar strukturreformen har fört med sig ur kommunernas perspektiv. Genom enkäten utreds också i vilken grad kommunerna uppfyller förpliktelserna enligt den ramlag som styr strukturreformen. Kommunerna måste fatta bindande beslut om uppfyllandet av ramlagens förpliktelser om befolkningsunderlaget senast i mitten av mars. Kommunernas svar ska vara framme senast den 17 mars. Utredningen är en del av uppföljningen av strukturreformen och fungerar som ett viktigt underlag för utarbetandet av statsrådets utredning om strukturreformen. Statsrådet kommer att ge riksdagen en redogörelse om genomförandet av kommun- och servicestrukturreformen under höstsessionen Den inhämtade informationen utnyttjas också i större utsträckning i utformningen av reformen och till exempel i lagstiftningsarbetet. Enkäten kan utnyttjas i kommunerna också i utarbetandet av egna strategiska riktlinjer och i planeringen av serviceutvecklingen. Syftet med enkäten är också att söka god praxis och goda exempel på hur kommunerna har löst utmaningarna inom vården och omsorgen. Perusturva 1/

20 TILAISUUKSIA JA KOULUTUSTA Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastainen seminaari Suomessa järjestetään ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastainen seminaari Seminaarin teemana on tänä vuonna Kätketyt äänet ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastainen kampanjapäivä eettisyys vanhustyössä. Seminaarin tarkoituksena on herättää eettistä keskustelua ja pohdintaa tilanteista, joissa ammattilainen joutuu kohtaamaan ikääntyneisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai kaltoinkohtelua. Seminaari on Suomen osuus samana päivänä järjestettävää kansainvälistä ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan vastaista kampanjapäivää. Seminaari on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle, suunnittelijoille ja päättäjille. Seminaari pidetään Eduskunnan tiloissa Pikkuparlamentissa. Lisätietoja: leena.serpola (at) suvantory.fi Sosiaalihuolto mukaan ATK-päiville Sosiaalihuoltoon keskittyviä sessioita on Terveydenhuollon ATK-päivillä tänä vuonna kaksi. Ensimmäisen aiheena on asiakirjarakenteiden kehittyminen niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin ja toisessa taas keskitytään asiakasprosessien hallintaan ja asiakastiedon kehittämisen ja käyttämisen tarpeisiin. Toivottavasti myös sosiaalialan ammattilaiset löytävät tiensä Jyväskylään ASIAKIRJARAKENTEIDEN KEHITYSNÄKYMÄT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Terveydenhuollon lomakkeiden nykytila ja tulevaisuus Timo Siira, Neuvonantaja, Salivirta & Partners (1/2 tuntia) Terveydenhuollon potilasasiakirjojen kehittäminen merkinnöistä palvelukokonaisuuksiin Maritta Korhonen, hankepäällikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala (1/2 tuntia) Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy Virpi Hotti, lehtori, Kuopion yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos (1/2 tuntia) SOSIAALIHUOLLON KOKONAISARKKITEHTUURI Johdatus sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuriin Antero Lehmuskoski, projektipäällikkö, Sosiaalialan tietoteknologiahanke (noin 15 min) Sosiaalihuollon asiakastiedon hallinnan kehittämistarpeita Minna Remes-Sievänen, sosiaalipäällikkö, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Lapsiperheiden sosiaalityön palvelut (1/2 tuntia) Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen, projektityöntekijä, Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja -talouden laitos (1/2 tuntia) Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Riikka Huttunen, suunnittelija, Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja -talouden laitos (1/2 tuntia) Asiakasasiakirjojen sähköinen arkistointi ja tietojärjestelmäpalvelut Esa Paakkanen, atk-suunnittelija, Kuopion yliopisto, HIS-yksikkö, (1/2 tuntia) Johdatus päivän aiheeseen Pekka Kortelainen, projektipäällikkö, Sosiaalialan tietoteknologiahanke (15 min) Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteet Päivi Tossavainen, projektityöntekijä, Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja -talouden laitos Shiftec-tutkimusyksikkö (1/2 tuntia) 20 Perusturva 1/2009