POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/ (25) Jämsä-Uusitalo Vaili Jäsen Jääskö Virpi. Lehtiniemi Timo

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/ (25) Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Aika klo 10:00-11:33 Paikka Reykjavik, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Myllylä Raili MYR pj Kortesoja Jorma MYR varapj Räinä Matti MYR varapj Saarinen Vesa MYR varapj Jämsä-Uusitalo Vaili Jäsen Jääskö Virpi Jäsen Keränen Petri Jäsen Lehtiniemi Timo Jäsen Mikkonen Lauri Jäsen Ojalehto Matias Jäsen Saapui asian 67 kohdalla Repo Eeva-Liisa Jäsen Riekki Vesa Jäsen Savolainen Sanna Jäsen Sormunen Mikko Jäsen Tihinen Paavo Jäsen Tikanmäki Jukka Jäsen Kastell Harri Varajäsen Mäntynen Juha Varajäsen Ilola Riitta Asiantuntijajäsen Virtasalo Eija Asiantuntijajäsen Tikkanen Saija Asiantuntijajäsen Muut läsnäolleet Pohjamo Samuli Maakuntahallituksen pj Poistui asiakohdassa 69 Rämet Jussi Sihteeristön puheenjohtaja Ojala Heikki Sihteeri Rajala Tiina Kehitysjohtaja Keisanen Päivi Erityisasiantuntija Levy Juha Strategiapäällikkö Poistui kohdan 69 käsittelyn jälkeen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Raili Myllylä Puheenjohtaja Heikki Ojala Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan tarkastajat:

2 Kokouksen 5/2016 asiat Otsikko Sivu 65 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 66 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 67 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen 5 ja siihen liittyvän rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman laadinta 68 Viidennen hakukierroksen tilannekatsaus 6 69 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen tulossopimuksen tarkistus 7 70 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksesta haetut yritystuet Yritystukien ajankohtaiskatsaus 9 72 Pohjois-Pohjanmaan ESR-tilannekatsaus Ennakkobudjetoitujen ESR:n ja valtion myöntövaltuuksien 11 kohdentaminen 74 ITS Oulu - Älykkään liikenteen strategia, toimintaverkosto ja pilotit / 12 EAKR 75 Rakennusten uudet energianhallintaratkaisut - Energiaratkaisut 2020 / 15 EAKR 76 Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö / EAKR Maantien 800 parantaminen Vaalan keskustassa, Vaala Muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen 25 Pöytäkirjan tarkastajat: 2

3 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MYR Kokouksen avaus, todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja antoi Petri Keräselle puhe- ja läsnäolo-oikeuden (Petri Keränen nimitetään maakuntahallituksen seuraavassa kokouksessa MYR:in jäseneksi). Pöytäkirjan tarkastajat: 3

4 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Pöytäkirjan tarkastajien valinta MYR Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Paavo Tihinen ja Jorma Kortesoja. Pöytäkirjan tarkastajat: 4

5 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatiminen ja siihen liittyvän rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman laadinta MYRS Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 :n mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut toimeenpanosuunnitelman valmistelusta Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee asiakirjan Toimeenpanosuunnitelmassa on maakuntaohjelman toteuttamisen v painotukset ja keskeiset toimenpiteet, maakuntien yhteiset aloitteet keskushallinnolle sekä alueen päätettävissä olevien rakennerahastojen rahoitussuunnitelma sekä arvio kuntien rahoitusosuuksista. Toimeenpanosuunnitelmassa on myös ennakoidun rakennemuutoksen toimet sekä kuvaus yhteistyösopimuksista. Vuotta 2018 koskevat suunnitelmat ovat alustavia. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä ELY-keskuksen ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteutukseen osallistuvien tahojen kanssa. (Valmistelija: kehittämispäällikkö Päivi Keisanen, puh ) Esitetään maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Kuntien lausunnot otetaan huomioon ennen maakunnan yhteistyöryhmään vientiä. MYR Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy toimeenpanosuunnitelman. Päätösesitys hyväksyttiin. Liitteet 1 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnitelma 2018 Pöytäkirjan tarkastajat: 5

6 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Viidennen hakukierroksen tilannekatsaus MYRS POPELY ja PPL esittelevät hakukierroksen tulokset. Merkitään tiedoksi ja viedään tiedoksi maakunnan yhteistyöryhmään. POPELY (Riitta Ilola, Päivi Jaakola, Anne-Maaria Kurvinen, Janne Ranta ja Ville Mehtälä) sekä PPL (Aki Lappalainen) esittelivät hakukierroksen tulokset. Asia merkittiin tiedoksi ja viedään tiedoksi maakunnan yhteistyöryhmään. MYR Merkitään tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Liitteet 4 Hakemuslista ELY 5 Hakemuslista PPL Pöytäkirjan tarkastajat: 6

7 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen tulossopimuksen tarkistus MYR Strategiapäällikkö Juha Levy esittelee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistukset. Merkitään tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Liitteet 6 ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus Pöytäkirjan tarkastajat: 7

8 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksesta haetut yritystuet MYR Merkitään tiedoksi Päätösesitys hyväksyttiin. Liitteet 7 Haetut avustukset Pohjois-Pohjanmaa Pöytäkirjan tarkastajat: 8

9 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Yritystukien ajankohtaiskatsaus MYRS Asiantuntija Janne Ranta esittelee yritysrahoitustilanteen. Merkitään tiedoksi. Asiantuntija Janne Ranta esitteli yritysrahoitustilanteen. Asia merkittiin tiedoksi. MYR Merkitään tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Liitteet 8 Myönnetyt avustukset matkailuun 9 Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut POPELY Pöytäkirjan tarkastajat: 9

10 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Pohjois-Pohjanmaan ESR-tilannekatsaus MYRS Rahoituspäällikkö Riitta Ilola esittelee ESR:n tilannekatsauksen. Merkitään tiedoksi. Rahoituspäällikkö Riitta Ilola esitteli ESR-tilannekatsaukset. Asia merkittiin tiedoksi. MYR Merkitään tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Liitteet 10 ESR katsaus Pöytäkirjan tarkastajat: 10

11 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Ennakkobudjetoitujen ESR:n ja valtion myöntövaltuuksien kohdentaminen MYR Valtioneuvosto on jakanut välittävinä toimieliminä toimiville viranomaisille Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja valtion rahoitusosuuden vuonna 2016 ennakkobudjetoituja myöntämisvaltuuksia käytettäväksi kaudelle laaditun Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Varojen käyttöä tulee suunnata rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteiden ja määriteltyjen tulostavoitteiden ja erityisesti tuloskehykseen sisältyvien tavoitteiden mukaisesti. Varojen suuntaamisessa tulee erityisesti huomioida vaikea talous- ja työllisyystilanne sekä pakolaistilanteen haasteet ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Alueellisten ESR-varojen jako perustuu ohjelmakauden alussa sovittuihin maakuntien välisiin jakosuhteisiin. Pohjois-Pohjanmaalle kohdentuva lisävaltuus vuodelle 2016 on yhteensä 1,4 milj. euroa (ESR+valtio). Rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Valtuus esitetään kohdennettavaksi ohjelma-asiakirjan toimintalinjakohtaisen jaon mukaisesti: Toimintalinja 3 (Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus): 0,675 milj. euroa (48,2 %) Toimintalinja 4 (Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen): 0,454 milj. euroa (32.4 %) Toimintalinja 5 (Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta): 0,272 milj. euroa (19,4 %) Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy ESR:n vuoden 2016 lisävaltuuden toimintalinjakohtaisen jaon esitetyllä tavalla. Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 11

12 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) ITS Oulu - Älykkään liikenteen strategia, toimintaverkosto ja pilotit / EAKR MYRS Pöytäkirjan tarkastajat: 12 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / TEM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: Hakija: Oulun kaupunki Osahakija: Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Älyliikenteen perusajatus on tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen liikenteen toimivuuden parantamisessa (ITS = Intelligent Transportation System). Älyliikenteen avulla ohjataan liikkujia sujuvaan, turvalliseen, taloudelliseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen ja on mahdollista ohjata yksilöiden valintoja ja liikennejärjestelmän kehitystä yhteiskunnan kannalta toivottuun suuntaan. Älyliikenteen keinoin voidaan ratkoa liikenteen hallintaan ja välityskykyyn liittyviä haasteita taloudellisesti paremmin kuin infrastruktuuria lisärakentamalla. Älykkäillä liikenteen ohjauskeinoilla voidaan nostaa ajoneuvojen käyttöasteita, vähentää ruuhkautumista ja edistää sähköisen liikenteen kehittymistä sekä vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä ja kehittää vähähiilisen liikenteen edistämiseen uusia keinoja. Käynnistettävän kehittämishankkeen tavoite on olla nostamassa Oulun seutua vahvaksi älyliikenteen tuotekehityksen, sovellusten ja teknologioiden keskittymäksi hyödyntämällä alueen vahvaa ICT-osaamista. Hankkeessa avulla alueen ICT-yritykset tuodaan yhteen liikennealan toimijoiden kanssa (kaupungit/kunnat, liikennevirasto, tutkimuslaitokset, liikennealan konsultit). Liikennealan toimijat tuovat esiin liikenteen ongelmakohtia, joihin toivotaan älyliikenteen ratkaisuja. Verkostoitumisen avulla alueen ICT-yrityset saavat kattavan ymmärryksen liikenteen potentiaalisista kehityskohteista sekä älyliikenteen mahdollisuuksista. Rakennettavan toimijaverkoston kautta ICT-yritykset ja start-upit verkottuvat liikennealan toimijoiden kanssa lisäten ymmärrystään älyliikenteen tarpeista, teknologioiden sovellusmahdollisuuksista sekä kansainvälisistä liiketoimintapotentiaaleista. Toimijaverkosto mahdollistaa uusien yrityskonsortioiden osallistumisen kansallisiin ja kansainvälisiin älyliikenteen tarjouskilpailuihin. Pienten ICT-yritysten on perinteisesti ollut vaikea osallistua liikennealan substanssiosaamista vaativiin laajoihin tarjouskilpailuihin. Tavoitteena on myös alueen älyliikenneosaamisen kokoaminen paremmin näkyväksi sekä osaamisen ja testausalustojen markkinointi. Hankkeen myötä muun muassa kaupungin omistamista testialueista kehitetään paremmin älyliikenteen testaamiseen soveltuvia alueita. Testialueita voivat olla esim. tietty alue kaupungin katuverkon alueella (älykkäät liikennevalot ja älykäs liikenteen ohjaus), OuluZone (automaattiset työkoneet/ajoneuvot), Oulun

13 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Pöytäkirjan tarkastajat: 13 satama (älykäs logistiikka). Lisäksi toteutetaan innovatiivisia kokeiluja älyliikenteen palvelujen ja teknologioiden kehittämiseksi kaupungin tarveperusteista lähtien. Eräänä tavoitteena on laatia Oulun alueelle älyliikennestrategia, jonka avulla Oulun seudun älyliikenteen kokonaisuus voidaan hahmottaa paremmin ja ohjata älyliikenteen vaatiman infrastruktuurin ja palvelujen rakentumista hallitusti. Osana älyliikennestrategiaa luodaan myös säännöllisesti päivitettävä älyliikennearkkitehtuuri, jonka tarkoituksena on kuvata liikennejärjestelmään liittyvät älyliikennetoiminnallisuudet yhtenä kokonaisuutena. Hankkeen työpaketit: 1) Älyliikenteen kehittäjäyhteistyön aktivointi ja osaamisen markkinointi kansallisesti ja kansainvälisesti. 2) Älyliikenteen testialustojen kehittäminen (esimerkkejä alla) - Arktinen kaupunkiliikenne, "älykäytävä" kaupungin katuverkon alueella - Smart City-testialustat (esim. Karjasilta ja Välivainio) - Satamalogistiikka - Suljetut testialueet: OuluZone, 5G-testiverkko - Avoin data ja liikenteen tietopalvelut. 3) Älyliikenteen pilottien toteuttaminen Hankkeen aikana järjestetään ketteriin pilottikokeiluihin liittyviä avoimia ideakilpailuja (max.10 kpl), joissa ratkotaan tarvelähtöisiä kaupungin liikennejärjestelmän kehittämistarpeita. Osallistujat pyrkivät esittämään kustannustehokkaita teknologia- ja palveluratkaisuja, joista parhain ratkaisu pilotoidaan kaupungin toimesta. Esimerkiksi joukkoliikenteen reaaliaikaisen matkustajalaskennan toteuttamiseksi on useita eri tekniikoita olemassa, joita ei voida suoraan hankkia koko bussikalustoon, vaan ensin pitää validoida valitun teknologia toimivuus. 4) Älyliikennestrategian laatiminen Laaditaan Oulun seudun älyliikennestrategia ja samalla tunnistetaan kansalliset ja kansainväliset verkostot ja teemaan liittyvät rahoituskanavat. Hanketta on valmisteltu vuonna 2015 tehdyn selvityksen perusteella, jossa kartoitettiin älyliikenteen mahdollisuuksia ja potentiaaleja Oulun seudulla. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin, BusinessOulun, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Oulun yliopiston ja VTT:n sekä yritysten kanssa. Selvityksessä arvioitiin eri näkökulmasta älyliikenteen mahdollisuuksia Oulun seudulla. Tarkasteltuja näkökulmia olivat alueen yritysten ja tutkimuslaitosten osaaminen, yritysten liiketoimintamahdollisuudet ja -potentiaalit sekä toisaalta liikennejärjestelmän, liikkumisen ja logistiikan kehittämisen potentiaalit sekä uusien teknologioiden hyödyt alueen asukkaille ja yrityksille. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä Tulot (vähentää kust.) 3 000

14 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Nettokustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 37/53 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 B Valmistelija: Aki Lappalainen, puh Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hankkeessa kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja sekä vähähiilisyyttä tukevia testausalustoja. Lisäksi tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoa sekä innovatiivisten ratkaisujen luomista. Hankkeella pyritään vaikuttamaan myönteisesti liikkumistarpeen vähentämiseen ja osaltaan myös kaupunkirakenteen eheyteen. Hanke tukee älykkään erikoistumisen strategiaan. Hankkeessa yhdistyy liikenneteknologia ja ICT-teknologia laaja-alaisesti, muun muassa Oulun yliopiston vahva Big Data- ja analytiikkaosaaminen sekä tunnustusta saanut koneohjaus- ja tietomalliosaaminen. Liikenne- ja viestintäministeriön on julkaissut kansallisen älyliikennestrategian vuonna Strategiassa on osoitettu tehtäviä kaupungeille, yliopistoille ja ITS-innovaatioympäristöille liittyen liikenteen datan ja rajapintojen avaamiseen sekä niiden hyödyntämiseen liiketoiminnassa ja tutkimuksessa. Hanke edistää LVM:n strategian toteutumista. Älyliikenne on myös kansainvälisesti merkittävä alue. EU on laatinut direktiivin (EU Directive 2010/40/EU) älyliikenteen kehittämisestä, joilla pyritään ratkaisemaan lisääntyneestä liikenteestä aiheutuneet haasteet älyliikenteen avulla. Direktiivissä asetetaan ensisijaisiksi toimintatavoiksi liikennedatan hyödyntäminen, sovelluskehitys ja järjestelmien yhteensopivuus. Päätösesitys hyväksyttiin. MYR Maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa hanketta rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Sanna Savolainen, Virpi Jääskö ja Vaili Jämsä-Uusitalo jääväsivät itsensä asian käsittelyn kohdalla. Pöytäkirjan tarkastajat: 14

15 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Rakennusten uudet energianhallintaratkaisut - Energiaratkaisut 2020 / EAKR MYRS Pöytäkirjan tarkastajat: 15 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / OKM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: Hakija: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Osahakija: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Energiaratkaisut hankkeessa haetaan parhaita ratkaisuja erilaisten rakennusten ja rakentamisen aikaiseen energianhallintaan liittyviin haasteisiin. Tavoitteena on testata ja tuoda käytäntöön erilaisia innovatiivisia energianhallintakonsepteja ja -ratkaisuja. Ratkaisuilla pyritään energian kulutuksen minimointiin ja energiatehokkuuden parantamiseen. Rakennuksissa kulutetaan noin 40 % kaikesta Suomessa tuotetusta energiasta, joten pienetkin parannukset vaikuttavat merkittävästi kokonaisenergian kulutukseen. Talotekniikka on avainasemassa, kun pyritään parantamaan yhdyskuntien energiatehokkuutta. Uudet rakenneratkaisut vaativat kuitenkin nykyistä tarkempaa säätöä ja ohjausta, jotta voidaan välttää rakenteelliset vahingot ja käyttäjille aiheutuvat terveysriskit. Uusiutuvien energianlähteiden ja paikallisesti tuotettavan energian liittäminen järkevällä tavalla rakennusten energiajärjestelmiin on haasteellista ja toisinaan osa hyödyistä menetetään laitteiden yhteensopimattomuuden vuoksi. Rakennusten energiatehokkuutta optimoitaessa on kiinnitettävä jatkossa nykyistä enemmän huomiota myös rakentamisen aikaiseen energian käyttöön. Työmaille olisi otettava käyttöön energiaratkaisuja ja toimintamalleja, jotka huomioivat kokonaisenergiatalouden eli myös rakentamisvaiheen energian kulutuksen. Haaste on erityinen oppilaitoksen työmailla, joissa kohdetta rakennetaan keskimääräistä pidempään ajallisesti kuin normaaleilla työmailla. Hankkeessa ajatus on, että muut rakentajat/rakennuttajat voisivat hyötyä oppilaitoksen työmaille kehitetyistä ratkaisuista. Myös materiaalitehokkuutta on tarve parantaa rakennustyömailla. Elinkeinoelämän kanssa on jo aloitettu keskustelut, miten rakennustyömaiden jätteiden kierrätystä voitaisiin kehittää vastaamaan tulevia määräyksiä. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös tulevien haasteiden ennakoiminen. Esimerkiksi sähköautojen lataamiseen liittyvät haasteet tulevat vastaan, kun sähköautot yleistyvät. Pääosa sähköautojen latauksesta tullaan tekemään kotona ja kotien energiankulutus tulee kuormittumaan. Latauksesta aiheutuvan kuormituksen ohjaaminen ja synkronoiminen asukkaan kannalta

16 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Pöytäkirjan tarkastajat: 16 järkevään aikaan, edellyttää nykyistä kehittyneempää kodin energianhallintaa sekä yhteispeliä sähköauton ja latausjärjestelmän välillä. Hankkeessa pureudutaan sähköautojen joustavaan, kuormittamattomaan ja mahdollisimman edullisiin kotilatauksen ratkaisuihin. Ratkaisut voivat mahdollistaa myös liiketoimintaa lisääviä/synnyttäviä innovaatioita. Tutkimusvalmiuksia parannetaan varustamalla eräitä oppilaitoksen työsaleja (OSAO) ja VTT:n pilottiasunto testauksen ja demonstrointiin soveltuvilla laitteilla, joilla voidaan testata, mitata ja kehittää uusia energiaratkaisuja. Hanke luo edellytyksiä myös liiketoiminnan kasvumahdollisuuksille. Monilla yrityksillä on ollut jo pitkään kiinnostusta kehittää kulutusjoustoon liittyviä teknologioita ja ratkaisuja. Tämä projekti antaa nyt hyvän mahdollisuuden uusien teknologioiden ja toimintamallien testaukseen sekä toimijoiden verkostoitumiseen. Hanke tukee myös ohjelmistotietotaidon yhdistämistä energianhallinta- ja säätöratkaisuihin. Hankkeen toimenpiteet on jaettu työpaketteihin: Työpaketti 1. testataan rakentamisen aikaisia energiantuottamis- ja valaistusmenetelmiä sekä kehitetään uusia rakennusjätehuoltoon liittyviä ratkaisuja. Seuraaviin teemoihin liittyviä ratkaisuja testataan, kehitetään ja toteutetaan: Rakentamisaikainen lämmitys Rakennetaan pieni, väliaikainen ja siirrettävä energiatuotantolaitos, jota hyödynnetään omakotitalojen rakentamisen aikana Hyödynnetään erilaisia pumpputekniikoita Testataan ja otetaan käyttöön erilaisia valaistusratkaisuja rakentamisenaikaiseen työhön. Energiatehokas, turvallinen ja helppokäyttöinen valaistus eri työvaiheisiin (ulkovalo, kulkuvalo, työvalot eri pisteissä, kohdevalaistus) Mittaamismallien kehittäminen ja mittaamiseen liittyvän tiedon hyödyntäminen rakentamisen aikana (kosteus, tiiviydet, energia- ja routatiedon kerääminen) Mitataan maan jäätymistä eri kohteissa rakennusalueella (kulkualueet, nurmialueet, kylmän ja lämpimän rakennuksen läheisyys) Kosteuden mittaaminen rakenteissa eri vuodenaikoina Langattoman tiedonsiirron rakentaminen Kierrätyksen suunnittelu ja toteutus Testataan jätteen lajittelutapoja ja jätteen hyödyntämistä rakennuksilla Vertailun ja testauksen pohjalta rakennetaan sopiva kierrätys/lajittelujärjestelmä rakennuksille sekä laaditaan kierrätyssuunnitelma ja ohjeistus (jota voivat hyödyntää muutkin rakentajat) Työpaketti 2. Testausympäristöjen kehittäminen Ympäristönä ovat VTT:n pilottiasunto, eräät OSAOn Haukiputaan ja Kaukovainion työsalit sekä Haukiputaan harjoituskentän rakennus. Näihin tiloihin tulee uusia energiansäätöön, valaistukseen ja lvisak -järjestelmiin liittyviä laiteratkaisuja, joilla voidaan testata ja demonstroida uusia kehitettäviä ratkaisuja. Työpaketti 2:ssa toteutetaan seuraaviin teemoihin liittyviä laiteympäristöjä: Asennetaan ammattiopiston Haukiputaan ja Kaukovainion tekniikan yksikön eräisiin työsaleihin laiteympäristöt, joilla demonstroida järjestelmien säätämistä, asentamista, tuotettavan datan seurantaa. Laiteympäristöt koostuvat mm. aurinkopaneeleista, tasokeräimistä, maalämpö- ja ilmalämpöpumpputekniikasta, energian käytön säätämiseen liittyvistä järjestelmistä. Lisäksi mahdollistetaan tietoverkon kautta tapahtuva järjestelmien hallinta internet of things -ajattelumallin mukaisesti.

17 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Haukiputaan yksikköön asennetaan pieni tuulivoimala ja akusto ko. teknologian opetuksen ja demonstroinnin kehittämiseksi. VTT:n pilottiasunnon varustaminen laitteilla, jotka mahdollistavat valaistusratkaisujen prototyyppien luomisen ja testaamisen (led-järjestelmät, matalajännitejärjestelmät, taivuteltavat valaisuelementit, turvalliset ja huoltovapaat ratkaisut sekä langattoman ohjauksen) Älykäs sähköauton kotilatauspiste Työpaketti 3. Haukiputaan yksikön moderni matalaenergiarakennus tutkimusja tuotekehitysympäristönä Tarkoituksena on tuottaa tietoa, ymmärrystä ja tapoja hallita ja säätää energian kulutusta (mm. aurinkopaneeleiden sähköntuotto, jäähdytinlaitteistojen lämmöntalteenoton tuotto, harmaaveden energiakeräyksen tuotto, lämpökeräimien tuotto). Myös ratkaisuja ja lisätietoa ilmanvaihdon laadun seurantaan kehitetään. Haukiputaan matalaenergiarakennukseen liittyviä kehittämisalueita ovat: Energian käytön säätäminen, hallinta ja tiedon tuottaminen olemassa olevista järjestelmistä aurinkopaneeleiden sähköntuotto ja tuoton optimointi jäähdytinlaitteistojen lämmön talteenotto harmaaveden energiakeräys lämpökeräimien säätö reaaliaikaisen tiedon kerääminen, analysointi ja toimintojen optimointi ilmanvaihdon laadun mittaus ja seuranta Hanke on valmisteltu yhteistyössä Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja VTT:n kanssa. Hankkeen valmistelussa on kuultua elinkeinoelämän edustajia (esim.e Avenue, Rejlers, Ouman, Fidelix, Vallox, Greenled, Oulun energia, Vacon, Kempeleen jätekuljetus ja Oulun jätehuolto) sekä Oulun kaupungin rakennusvalvonnan edustajia. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 40/ 50 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E5 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Pöytäkirjan tarkastajat: 17

18 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Hanke vastaa rakennerahastojen vähähiilisyysteeman keskeisiin tavoitteisiin eli energiankäytön tehostamiseen ja uusiutuvan energian edistämiseen. Hankkeella halutaan vaikuttaa myös resurssien käytön tehokkuuteen ja kierrätettävyyteen sekä rakentamisen koko elinkaaren ekologisuuteen. Hanke on maakunnan kehittämistoiminnan painopisteisiin kuuluva. Hanke tukee vähähiilisen yhteiskunnan syntymistä ja se luo uusia mahdollisuuksia muun muassa kaupallisten tuotteiden synnylle. Hanke osaltaan vahvistaa maakunnan innovaatiokyvykkyyttä rakentamisessa, energiaosaamisessa ja automaatiossa. Lisäksi hankkeessa tuodaan käytännön tasolle yhteyksiä ICT/ohjelmistoalan ja muiden toimialojen liiketoimintaan (internet of things esim. asuinrakennusten energian hallitsemisessa ja säätämisessä). Hyväksyttiin. Arto Lehto ja Vesa Saarinen jääväsivät itsensä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Anne-Maaria Kurvinen toimi pöytäkirjan tarkastajana tässä asiakohdassa. MYR Esitys Maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa hanketta rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Virpi Jääskö ja Vesa Saarinen jääväsivät itsensä asian käsittelyn kohdalla. Pöytäkirjan tarkastajat: 18

19 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö / EAKR MYRS Pöytäkirjan tarkastajat: 19 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / TEM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: Hakija: Pyhäjärven Kehitys Oy Osahakija(t): Luonnonvarakeskus Toteutusaika: Toteuttamisalue: Pyhäjärvi Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Pyhäjärven kaupungissa sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ilmoittanut kaivostoiminnan loppuvan vuonna Vaikutukset ulottuvat sekä Pyhäjärven kaupunkiin että koko ympäröivään seutukuntaan ja koko Suomeen. Toiminnan päättymisen on arvioitu vähentävän 400 työpaikkaa Pyhäjärvellä, maakunnassa 200 työpaikkaa ja 200 työpaikkaa muualla Suomessa. Alueella on varauduttava ennakoivaan rakennemuutokseen ja mahdollistettava Pyhäsalmen kaivoksen tilojen hyödyntäminen kaivostoiminnan päätyttyä. Hankkeessa perustettavissa tutkimus- ja koetuotantotiloissa testataan kasvituotantoa, optimoidaan tuotantokonsepti sekä kehitetään tuotteistamisprosesseja. Uusilla tuotantoteknologisilla ratkaisuilla edesautetaan olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittymistä sekä luodaan edellytyksiä uusien yritysten syntymiseen. Lisäksi hankkeella pyritään saamaan aikaan työllistämisvaikutuksia ja tilojen liiketaloudellista uusiokäyttöä kaivostoiminnan päättymisen jälkeen osana laajempaa alueen kehittämistä. Strategisena tavoitteena on uusien innovaatioiden eteenpäin vieminen yhdessä eri toimialojen ja elinkeinoelämän kanssa. Pyhäsalmen kaivoksen tarjoama infrastruktuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja tarjoaa potentiaalisen toimikentän eri toimialojen tuotannolliselle-, tuotekehitys- ja testaustoiminnalle. Infrastruktuuri pitää sisällään erilaisia tiloja eri syvyyksillä (1400 metriin asti) ja satojen kilometrien mittaiset tunneliverkostot. Teknologiakehityksen myötävaikuttamana kasvintuotanto on mahdollista maanalaisissa tiloissa, ja mm. Iso-Britanniassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa tuotantoa on jo käynnissä kaivos- ja metrotunneleissa. Hankkeen aikana Pyhäsalmi Mine Oy:n maanalaisista kaivostiloista (syvyys, pinta-ala) valitaan olosuhteiltaan mm. kasvintuotannolle ja oheistoiminnoille (välinehuolto) sopivin tutkimus- ja koetuotantotila/alue. Tila pintakäsitellään ja varustetaan kasvintuotantoon sopivalla lämmitys-, ilmastointi-, vesihuolto-, automaatio-, mittaus- ja valvontatekniikalla. Tutkimus- ja koetuotantotilaan asennetaan hydroponinen tuotantoteknologia sekä siihen liittyvä laitteisto kasvituotannon mahdollistavilla valaistus- ja vesiravinneteknologioilla.

20 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Pöytäkirjan tarkastajat: 20 Alkuvaiheessa ympäristöä hyödynnetään mm. kasvituotannon testaamiseen, jatkovaiheissa yritysten tuotekehitys-, tutkimus- ja kehittämisympäristönä. Hankkeessa pyritään selvittämään mm. tuotannosta saatavien, jatkojalostukseen parhaimmaksi analysoitujen kasvien tai kasvinosien ja -yhdisteiden käyttötarkoitus ja mahdollisimman nopea hyödynnettävyys laajamittaiseen tuotantoon ja tuotteistamiseen. Kaivostuotannon etu on ympärivuotinen, kontrolloitu ja varma tuotto (kasvista riippuen sato 3-5 krt/vuosi). Luonnonperäisten kasvien huono laatu ja saatavuus sekä kilpailukykyyn vaikuttavat korkeat raaka-ainekustannukset ovat ongelmana mm. kosmetiikka-, elintarvike-, lääke- ja tekstiiliteollisuusyritysten kasviraaka-aineiden mittavammalle hyödyntämiselle. Yhtenä esimerkkinä on liiketoiminnallisesti potentiaalinen ja hyödyntämättä oleva perunaproteiinin tuotanto, johon on kansainvälisiä markkinoita, mutta sekundaarimetaboliittien (proteiini ja muut yhdisteet) tuotanto edellyttää valvottua ja kasvin toimintoja ohjaavaa tuotantoa. Liiketaloudellisesti kannattavan toimintaympäristön ja laajamittaisemman tuotannon käynnistämiseksi hankkeessa selvitetään energiatarpeet, automaatio- sekä muut ohjausjärjestelmät sekä viedään eteenpäin tuotantoja jatkojalostusalan yritysten liiketoimintaa ja tuotteistamista. Koetuotantovaiheen aikana ja alustavien tulosten perusteella käynnistetään valmistelut laajamittaisen tuotannon aikaansaamiseksi hankkeessa jo mukana olevien ja muiden maanalaisesta kasvintuotannosta ja/tai jatkojalostuksesta kiinnostuneiden yritysten kanssa. Hankkeiden sateenvarjotyyppisenä toimenpiteenä käynnistetään markkinointiselvitys sekä toimenpiteet tuotteiden kansallisille ja kansainvälisille jakelukanaville. Hankkeen aikana käynnistettyjen teknologioiden ja innovaatioiden kehitystyötä jatketaan ja toimintamalli vakiinnutetaan pysyväluonteiseksi. Hankekontakteja ja tuloksia hyödynnetään hankkeessa mukana olevien toimialojen liiketoiminnan kehittymiseen ja kehittämiseen. Kasvituotantoa kaivoksessa -hankekokonaisuuteen kuuluvat tämän hankkeen lisäksi Kasvituotantoa kaivoksessa AIKO-hankehakemus (ideahaku 9/2016). Kokonaisuuden tavoitteena on koetuotantoympäristön toteuttaminen, hydroponisen tuotantoteknologian käyttöönotto, koetuotannon kasvien valinta ja konseptin kehittäminen sekä liiketoimintamahdollisuuksien eteenpäin vieminen. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: 0 Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: 0 Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 38/60

21 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntaohjelman toimintalinja: TL1 E4 Valmistelija: Maarit Vuorela, puh Rahoittajan esitys: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta puoltavan lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hankkeella tuetaan Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaisesti uusimman tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä. Hankkeessa kehitetään alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa alueellisten vahvuuksien pohjalta. Lisäksi hankkeessa yhdistetään osaamista ja verkostoidaan ala muihin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Hankkeen visio, tavoitteet ja toimenpiteet perustuvat älykkääseen erikoistumiseen tähtääviin alueellisen kehittämissuunnitelman tavoitteisiin. Hanke myös vastaa osaltaan ennakoivaan rakennemuutokseen ja on osa Pyhäsalmen kaivoksen sulkemisen aluetaloudellisiin vaikutuksiin varautumista. Päätösesitys hyväksyttiin. Aiheeseen liittyen maakunnan yhteistyöryhmälle varataan esittely Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäytön tilanteesta. MYR Maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa hanketta rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Jukka Tikanmäki jääväsi itsensä asian käsittelyn kohdalla. Pöytäkirjan tarkastajat: 21

22 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maantien 800 parantaminen Vaalan keskustassa, Vaala MYRS Hakija: Liikennevirasto Hankkeen nimi: Maantien 800 parantaminen Vaalan keskustassa, Vaala Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY Toimintalinja 1, erityistavoite 1.2 Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Haettu tuki: , kokonaiskustannukset Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö esittää maakunnanyhteistyöryhmälle hankkeen puoltamista. Päätösesitys hyväksyttiin. MYR Maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa hanketta rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Liitteet 11 Maantien 800 parantaminen Vaalan keskustassa, Vaala Pöytäkirjan tarkastajat: 22

23 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Muut asiat MYR Ei muita asioita. Pöytäkirjan tarkastajat: 23

24 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Seuraava kokous MYR Seuraava kokous on klo Päätösesitys hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 24

25 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Kokouksen päättäminen MYR Puheenjohtaja päättii kokouksen Pöytäkirjan tarkastajat: 25