KEMIA Kemi. Kuumat uutuudet Ratkaisut lämpökäsittelyyn C NAAPURI ELÄMÄ PÄÄSIÄIS- SAARTEN JANOISEN. helvetistä piinasi perhettä

Transkriptio

1 KEMIA Kemi 1/2017 Käännä sivua ja osallistu lukijatutkimukseen! NAAPURI helvetistä piinasi perhettä Kuumat uutuudet Ratkaisut lämpökäsittelyyn C ELÄMÄ paremman maailman puolesta PÄÄSIÄIS- SAARTEN löytö lupaa lisää ikää JANOISEN kansan charmantti sankari Putkiuuni Lämpökaappi Lämpöhaude Inkubaattorit Ravistelevat inkubaattorit Lämpökaapit Vakuumilämpökaapit Uunit Olosuhdekaapit Hauteet info@laboline.fi (09)

2 Osallistu Kemia-lehden lukijatutkimukseen Vastaa, vaikuta ja voita! Mitä mieltä sinä olet Kemia-lehdestä? Minkälaista sisältöä toivot ja tarvitset? Miten voimme palvella entistä paremmin? Osallistu lukijatutkimukseemme ja vaikuta. Voit voittaa yhden yön miniloman kahdelle hengelle Haikon kartanohotellissa Porvoossa! Arvomme myös kolme 50 euron arvoista lahjakorttia, jotka voi käyttää S-ryhmän liikkeissä ympäri Suomen. Vastaathan 28. helmikuuta mennessä, kiitos! Mielipiteesi on meille tärkeä. Vastaa mennessä Kemia-lehden lukijatutkimukseen osoitteessa: Sivulla kysytään salasanaa, joka on vuosiluku: 2017 Arvomme osallistujien kesken kolme 50 euron lahjakorttia ja Haikon Kartano & Spa -miniloman!

3 Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forumin juhlavuoden ohjelma erikoishintaan! Vuosittain järjestettävä kansainvälinen kemikaaliturvallisuuteen ja -johtamiseen keskittyvä foorumi on tärkeä keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus alan ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. Ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista, paneelikeskusteluista ja yleisökysymyksistä, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita maailmalta. Suomen juhlavuoden kunniaksi tarjoamme kongressipassin nyt helmikuun loppuun erikoishintaan 650. Tarkemman ohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät helsinkicf.eu. Foorumin kieli on englanti. Tervetuloa vaikuttamaan yhdeksänteen juhlavuoden foorumiin Messukeskukseen! Torstai Panel 1: PANEL 1: What has chemicals legislation done for us over the last decade? Consept: A chance to ask those big picture questions: What has legislation done to protect human health and the environment? Has it at the same time protected competitiveness and supported innovation? What would it have looked like if we had not legislated? Moderator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFIC, Belgium Panel 2: The Sustainable Development Goals Is there a business case? Concept: 2017 marks the 30th anniversary of the Brundtland report on sustainable development. A new set of goals came into effect in 2016 to guide societal and planetary needs up to Chemicals safety plays an important role for the achievement of several of the goals. How should businesses engage with them and what are the bottomline risks of not doing so? The panel will debate this issue using examples of product successes and failures. Moderator: Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP, Belgium Panel 3: Post-2020 Global Chemicals Supply Chains What will be the drivers for market supply and demand and will chemicals product safety emerge a winner or loser? Concept: Examining macro-economic forecasts, global market trends, supply chain needs, the panel will debate what the products of tomorrow will look like and the implications for the drive to achieve safer chemicals in products. Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Perjantai Panel 4: Speeding up chemical assessments: from novel information to new management approaches, what works? Concept: New approaches are being tried in different countries to use new kinds of information or use existing information in new ways in order to avoid animal testing and to speed up chemicals assessment and management including grouping, fast-tracking restrictions and computational screening. What is the experience of implementing such approaches to remove dangerous chemicals from the market or to make approval of chemicals more efficient? What are the trade-offs for society in using these approaches and are they acceptable? Moderator: Mamta Patel, Director & Co-Founder, Chemical Watch, UK Panel 5: Substances of concern (SVHCs) in products whose job is it to control these in a free trade world? Concept: Despite their efforts to obtain more information and manage the risks of chemicals, regulators and industry are frustrated by unregulated imports of articles that continue to expose people and the environment to dangerous chemicals. Unsafe products are still on every market that should not be. An international panel will discuss the size of the challenge and what more regulators and businesses can do to level the playing field. Moderator: Jack de Bruijn, Directorof Risk Management, ECHA Juhlavuoden Early bird -osallistuminen Tarjoamme Early bird -kongressipassin hintaan 650. Osallistumismaksu 1.3. alkaen on 870. Hinta sisältää kahden päivän osallistumisen, jaettavat materiaalit, lounaat ja kahvit sekä torstain iltaohjelman ja offsite-vierailun sekä arvonlisäveron. 100 % suosittelee ilmoittaudu mukaan: Mediakumppani: Yhteistyössä:

4 SISÄLLYS Aivan tavallisena päivänä erään tavallisen suomalaisen perheen kotiin hyökkäsi haju. Lue sivulta 6, mitä sitten tapahtui. Scanstockphoto Markku Joutsen Koskaan en hakenut töitä, Raili Nuortila kuittaa uransa teollisuus- ja talousmaailman eturintamassa. Suuri perhe ja harrastukset pitävät hänet ja Aarne Nuortilan yhä vauhdissa (s. 40). 6 Hajun piinaamat Sisko Loikkanen 12 TÄTÄ MIELTÄ Oman itsemme hoitajiksi Saara Hassinen 14 Professori Alastair Hay: Maailma ilman kemiallisia aseita on parempi maailma Antti Kivimäki ja Kerttu Vähänen 20 AJANKOHTAISTA Eurooppalainen kosmetiikka kilpailee laadulla Hilkka Vähänen 22 UUTISIA Alastair Hayn 40-vuotinen taistelu kemiallisia aseita vastaan on tuottanut vaikuttavaa tulosta. Enää neljä maata maailmassa on kieltosopimuksen ulkopuolella. (s. 14) Veikko Somerpuro 28 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 32 VIHREÄT SIVUT 38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Arvometalleja elektroniikkaromusta Elina Saarinen 39 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 NÄKÖKULMA Totuuden aika Anja Nystén 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Raili Nuortila Kemianteollisuuden rautarouva Sisko Loikkanen 42 Pääsiäissaarten ihmeaine pidentää ikää Kalevi Rantanen 46 Teknokemia pitää Kutrit kunnossa Marja-Liisa Kinturi 50 Algoth Niska oli Janoisten suomalaisten sankari Arja-Leena Paavola 55 Venyttely panee Liikettä niveliin Tinja Saarela 58 ULKOMAILTA 60 KEEMIKKO Hikikomorit kosmoksessa 61 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 TIETEEN KAUPUNGIT Suomen tieteen veturi Helsinki Sisko Loikkanen Pekka Sipola/Compic Photos Oy Jokaisella työpaikalla voi harrastaa taukoliikuntaa. Ota mallia Skanskan tehokkaasta kaksikosta! (s. 55) 4 KEMIA 1/2017

5 KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 8. helmikuuta 2017 Vol. 44 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myynti Försäljning Sales Jaana Koivisto Seija Kuoksa Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer. prof. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer. prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2017 ISO 9002 Markku Joutsen Älyä vanhusten hoitoon VASTAA NYT. Miksi et vastaa? Monet meistä kantavat huolta iäkkään tai muistisairaan läheisen pärjäämisestä. Vieläkö hän selviää kotona? Muistaako syödä, osaako ottaa lääkkeet? Puhelin hälyttää turhaan. Ehkä äiti tai isä ei vain kuule, mutta epätietoisuus jää kaihertamaan. Onko hän kaatunut tai saanut kohtauksen? Kuka ehtii lähteä tarkistamaan? Tämän päivän biohakkeri on huomispäivän innokas älyrollaattorin ohjaaja. KOSKA VÄESTÖ ikääntyy ja laitoshoitoa samaan aikaan puretaan, vanhukset asuvat kotonaan pitkään ja usein vielä silloinkin, kun koti ei enää ole se paras paikka. Miten suoriutua vaikeasta yhtälöstä? Osaratkaisuna voi olla turvallista vanhenemista tukeva älyteknologia, josta lehden uutispalstalla kerrotaan. Kodin seiniin, huonekaluihin ja kodinkoneisiin sijoitetaan huomaamatonta mittausvälineistöä, jota asukkaan ei tarvitse opetella käyttämään. Teknologia ei korvaa inhimillistä vuorovaikutusta, mutta anturit voivat havaita toimintakyvyn muutokset nopeammin kuin kiireiset hoitajat tai etäällä asuvat omaiset. Osa sovelluksista edellyttää käyttäjiltään yhteistyöhalua. Turvarannekkeet ovat jo tuttuja, seuraavaksi tuloaan tekevät puhuvat lääkepakkaukset, hoivarobotit ja opastuspalvelu kännykkään. Olemme kaikki erilaisia. Tämän päivän itseään mittaileva biohakkeri on huomispäivän innokas älyrollaattorin ohjaaja. Joku toinen kammoaa ajatusta kyttäämisestä. Yksilön itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava. ASENTEET MUUTTUVAT sitä mukaa kuin teknologia arkipäiväistyy. Itselleni sopii tulla havainnoiduksi, jos voin sillä säästää läheisteni huolta. Seuraavaksi toivoisin insinöörien kehittävän älyseinästä version, jonka voisi helposti muuttaa mielimaisemaksi, eläväksi taideteokseksi tai virtuaaliseksi akvaarioksi. Muistisairas tätini arveli joutuneensa geriatriseen tuoliinsa ratsastusonnettomuuden seurauksena. Toivuttuaan hän aikoi taas matkustaa Pariisiin. Mielikuvitus toimi voimavarana, kun kaikki muu elämässä oli jo rajoitettua. Kuinka hienoa olisi ollut, jos yksitoikkoinen seinä hänen edessään olisi muuttunut yhdellä napinpainalluksella unelmien kaupungiksi. P.S. Haluamme tuottaa Kemia-lehteä, jota sinä luet mielelläsi. Vastaathan lukijatutkimukseemme nettiosoitteessa com/kemia.net (salasana: 2017) helmikuun aikana. Osallistut samalla arvontaan. Kaikenikäisten lukijoidemme mielipiteet ovat meille tuiki tärkeitä niistä jo etukäteen lämmin kiitos! KEMIA 1/2017 5

6 Scanstockphoto

7 Hajun piinaamat Mitä tekisit, jos kotisi hengitysilman äkkiä pilaisi hajuhyökkäys, jolta olisi mahdoton puolustautua? Niin kävi aivan tavalliselle suomalaiselle perheelle. Sisko Loikkanen Suurehkossa suomalaiskaupungissa asuvan Raimon perhe sai muutama vuosi sitten uuden rivitalonaapurin, yksikseen elelleen keski-ikäisen miehen. Siitä käynnistyi pitkä piina, joka teki perheen kodista kafkamaisen hajuhelvetin. Uuden seinänaapurin puolelta alkoi jo muuttoviikolla kantautua voimakasta hajua. Alkuun perhe tulkitsi lemun hieman erikoiseksi tupakansavuksi, mutta hajupilvet muuttuivat pian oudommaksi cocktailiksi, joka nopeasti pilasi asunnon hengitysilman. Keskusteluyritykset omiin oloihinsa sulkeutuneen naapurin kanssa eivät tuottaneet tuloksia. Tämä kielsi jopa aggressiiviseen sävyyn koko ongelman olemassaolon. Perhe päätyi ilmoittamaan tilanteesta kaupungin asumisterveystarkastajalle. Sieltä kuitenkin vastattiin, että asiaa ehditään tutkimaan aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua, Raimo kertoo. Kohta selvisi, etteivät naapurista tulvahdelleet hajut tyytyneet pelkästään sisätiloihin. Myös rivitalokodin sisäpihalla leijui silloin tällöin tyrmäävä, kissanpissamainen löyhkä, joka tarttui jopa loppusyksyn kuolleeseen kasvustoon. Kun pihaovi avattiin, vastenmielinen katku tulvi olohuoneeseen ulkokautta. Hajut takertuivat tiukasti etenkin sisustustekstiileihin ja myös vaatteisiin, joiden mukana ne seurasivat perheenjäseniä kouluun ja työpaikalle. Raimon vaimoa alkoi jossakin vaiheessa askarruttaa löyhähdysten mahdollinen vaarallisuus. Niinpä tämä otti asian puheeksi työterveyslääkärinsä kanssa. Lääkäri kysyi heti, polttaako naapuri tupakkaa vai huumeita. Kysymys oli perheelle ahaa-elämys. Meille ei ollut tullut huumeiden käyttö tai niiden valmistus mieleenkään. Mutta silloin aloimme miettiä sitäkin vaihtoehtoa. Käryjä ja katkuja Asumisterveystarkastajan pyynnöstä perhe ryhtyi pitämään päiväkirjaa, johon kirjattiin tarkka kuvaus ja ha- Lääkäri kysyi heti, polttaako naapuri tupakkaa vai huumeita. vainnot kulloisestakin hajuhyökkäyksestä. Hajut olivat siihen mennessä vallanneet liki koko asunnon eteisestä ja kylpyhuoneesta makuuhuoneisiin asti. Kun hajuntulo vain jatkui, tarkastaja saapui paikalle itsekin. Sen jälkeen käynnistyivät tämän ja taloyhtiön hallituksen pitkäaikaiset selvitykset niin pitkäaikaiset, että perhe ehti jo pakenemaan väliaikaiseen evakkoon. Raimo kuitenkin kävi kokeeksi nukkumassa öitään lähes tyhjillään olleessa kodissa. Tuolloin hän tajusi, että hajunmuodostus oli voimallisimmillaan juuri yöaikaan. Samalla hän kiinnitti huomionsa naapurin säännölliseen työaikatauluun. Iltaisin seinän takaa kuului toistuva äänten ketju: hakkaamista, hurinaa ja myllyn pyöritystä. Samalla lemahdukset pahenivat. Kerran panin kellon soittamaan neljältä aamuyöstä testatakseni, millainen tilanne on siihen aikaan. Lemu oli järkyttävä. Koko alakerta oli täynnä imelää, asetonimaista, hiukan sinappiin vivahtavaa käryä, Raimo muistelee. Jälkikäteen häntä on kaduttanut, ettei tuolloin kutsunut paikalle poliisia. Muutaman kerran olimme kyllä yhteydessä poliisiin, ja kahdesti sieltä meillä käytiinkin. Mutta ratkaisevasti myöhässä, kun hajupilvi oli jo ehtinyt laimentua. Se hyöty viranomaisvisiiteistä oli, että poliisien kanssa juttelu avarsi taas perheen maailmankuvaa. Heille asia tuntui olevan arkipäivää. Tosin he kyllä kehottivat jatkossakin ilmoittamaan kaikesta poikkeavasta, myös oudoista hajuista. Seuraavaksi asunnossa käynnistettiin terveystarkastajan vaatimuksesta KEMIA 1/2017 7

8 Pinttynytkin haju voidaan jäljittää tiivistystyöt. Niiden aikana naapurin puoleisissa seinärakenteissa havaittiin suuria puutteita, suorastaan reikiä. Kun reiät oli tukittu, naapurin suunnasta leijaillut kukkaismainen haju katosi. Sen sijaan asuntoon tuli yhä poltetun muovin käryä ja makeaa, sinappimaista löyhkää. Joskus sinne tulvahti kuin höyrypilvenä voimakas, happamen oloinen omenamehumainen lemahdus. Jotkin Raimon kemiallisiksi kuvailemat hajut muistuttivat lääkeaineen ja pesuaineen yhdistelmää. Kerran perheen kotona poikkesi kemian ammattilainen, aistinvaraisesta arvioinnista väitellyt tohtoritutkija. Kemisti piti hajuja hankalana tulkita. Hänen mukaansa kyseessä saattoi olla ksyleeni tai muu liuotin, Mitkä tahansa hajut tarttuvat asunnon seinäpintoihin, kattoon ja tekstiileihin, kun niitä saapuu riittävän pitkään, sanoo VTT:n tutkija Helena Järnström. Juuri samalla tavoin kuin tupakanpoltosta syntyvä savu pinttyy asuntoihin. Vaikka hajulähde poistettaisiin, nenä haistaa seinästä irtoavat lemahdukset vielä pitkään, sillä aistinelimemme on hajuille hyvin herkkä. Toisaalta eri yhdisteiden hajukynnykset vaihtelevat paljon, kuten myös ihmisten kyky havaita hajuja. Hajujen tuntemiseen vaikuttavat lisäksi ilmavirtaukset. Kun ilma virtaa pinttyneen kohdan kautta, se irrottaa hajumolekyylejä ja kuljettaa niitä mukanaan. Ilmavirtausten mukana hajut kulkeutuvat huoneesta toiseen. Ilmavirtojen kulkuun taas vaikuttavat ilmanvaihto, ilmamäärät, painesuhteet ja rakenteiden tiiviys. Järnströmin mukaan pinttynytkin haju on mahdollista jäljittää. Sitä voidaan tutkia rakenteesta tulevana kemiallisena päästönä esimerkiksi flec-menetelmällä (field and laboratory emission cell). Yksittäisiä materiaalinäytteitä voidaan tutkia laboratoriossa aistinvaraisesti hyödyntämällä emissiokammiotekniikkaa. Tällöin 15 hengen hajuraati arvioi hajun hyväksyttävyyttä sisäilman laadun kannalta. Jos hajun lähde on muualla kuin omassa asunnossa, sen osoittaminen vaatii melkoista salapoliisityötä. Sellaisen hajulähteen jäljitys kannattaa aloittaa ilmavirtoja tutkimalla. Siten päästään parhaiten kiinni siihen, mistä haju tulee, Järnström neuvoo. Raimon ongelma oli tosin kinkkinen muutenkin kuin siitä syystä, että hajun lähde ei sijainnut perheen kotona. Kun esimerkiksi tupakansavun nikotiinille on määritetty sallittu enimmäispitoisuus huoneilmassa, useimmille muille aineille joista Raimon asunnossakin oli kyse tällaisia määräyksiä ei ole laadittu. Siksikin tällaiset hajutapaukset ovat hankalia. jonka päällä oli iso kirjo orgaanisia yhdisteitä. Lopulta ongelmaa selvittämään palkattiin insinööritoimisto. Asunnosta tehtiin VOC-analyysi ja mikrobitutkimus. Kosteusvauriota ei todettu. Mahdollisia hajulähteitä etsittiin, rin asunnossa ei käyty, Raimo huomauttaa. Insinööritoimiston raportissa todettiin silti selvä hajuhaitta ja epäily siitä, että jossakin lähistöllä käytettiin voimakkaita liuottimia. Terveystarkastaja velvoitti taloyhtiön korjaaviin toimiin. Asuntoja erottava väliseinä tiivistettiin niin kuin siihen olisi tehty vesieristys, ja Raimon kotiin asennettiin joukko ilmanvaihtoventtiileitä. Hajut alkoivat pian lieventyä. Iso kirjo löydöksiä Sattuman kautta tieto asunnon hajuongelmista kantautui Helsingin yliopiston kemian laitoksen analyyttisen kemian professorin Marja-Liisa Riekkolan korviin. Riekkola on mukana professori Markku Kulmalan ilmakehän kemiaa ja fysiikkaa tutkivassa ryhmässä ja kehittää uudenlaisia näytteenottoja tutkimusmenetelmiä nimenomaan ilmassa olevien orgaanisten yhdisteiden tutkimiseen. Yksi uutuuksista on kiinteäfaasimikrouuttoa hyödyntävä SPME Arrow -näytteenotin, jonka avulla periaatteessa kuka tahansa voi ottaa ilmanäytteen. Ottimesta näyte siirretään suoraan analysoitavaksi kaasukromatografi-massaspektrometriin. Riekkola päätti kokeilla näytteenottimen soveltuvuutta Raimon tapaukseen. Perheen kotoa napattiin ilmanäyte, jonka analysointi paljasti kiinnostavia asioita. Huoneilmassa oli koko joukko liuottimia, bentseeniä, etyylibentseeniä, o-ksyleeniä ja tolueenia. Lisäksi näytteestä löytyi varmasti oksiimijohdannainen, bentsaldehydi- ja heksanolijohdannainen sekä dekanaali. Hieman epävarmempi tulos saatiin useista muista aineista. Asuntoon tulvi poltetun muovin käryä, makeaa, sinappimaista löyhkää ja hapanta, omenamehumaista lemua. jalkalistoja irrotettiin, lattioista otettiin näytteitä, ja kaksi seinää avattiin. Mitään erityistä ei löytynyt. Kaikki analyysit ja tutkimukset tehtiin kuitenkin vain meillä. Naapu- Analyysin tulokset esiteltiin orgaanisen syntetiikan asiantuntijalle, Aalto-yliopiston kemian laitoksen professorille Ari Koskiselle. Mitä hän Sivulle KEMIA 1/2017

9 Uudet tekniikat mullistavat ilmanäytteiden tutkimuksen Helsingin yliopiston professorin Marja-Liisa Riekkolan tutkimusryhmä kehittää entistä tehokkaampia menetelmiä aerosolihiukkasten ja ilmanäytteiden tutkimiseen. Viime aikoina ryhmä on keskittynyt ilman kaasumaisiin yhdisteisiin ja käyttänyt työssään miniatyrisoituja tekniikoita ja kannettavia analyysilaitteita. Tutkimme näytteen keräystä, esikäsittelyä sekä näytteen analyysiä ja datan käsittelyä, Marja-Liisa Riekkola kertoo. Ilmanäytteet tutkitaan yleensä kaasukromatografi-massaspektrometrieli GC-MS-laitteistojen avulla. Laitteistot ovat jo varsin herkkiä ja kehittyneitä, joten uusia ratkaisuja etsitään nyt etenkin näytteenottoon. Työn päämääränä on, että näytteen voi ottaa kuka tahansa, näytteen keräysaika on lyhyt ja sen esikäsittely minimoitu, ja analyysi voidaan tehdä jopa välittömästi näytteenottopaikalla. Kyse on aivan uudesta ajattelutavasta kankeahkon nykykäytännön rinnalla, Riekkola kuvailee. Tätä nykyä sisäilmanäytteet tutkitaan akkreditoiduissa laboratorioissa, Sisko Loikkanen Helsingin yliopiston tutkijoiden näytteenottimia. Vasemmalta perinteinen SPME, neulaloukkumikrouutto, ITEX ja SPME Arrow. Otinten kokoa voi verrata oikealla olevaan kuulakärkikynään. Tavoitteena on, että ilmanäytteen voi ottaa kuka tahansa. ja näytteitä saa ottaa vain koulutettu näytteenottaja. Tämä vetää ilmaa metalliputkeen pumpulla niin, että ilmassa olevat yhdisteet tarttuvat putkessa olevan pakkausaineen pintaan. Sitten putki kuljetetaan laboratorioon ja kuumennetaan nopeasti. Kun sen läpi johdetaan heliumia tai muuta inerttiä kaasua, höyrystyneet yhdisteet kulkeutuvat GC-MS-laitteeseen analysoitaviksi. Menetelmä on melko raskas ja aikaa vievä. Jos putkia säilytetään pidempään ennen analyysiä, tutkittavat yhdisteet saattavat haihtua ilmaan, reagoida ristiin tai hapettua. Analysointilaitteisto on myös kooltaan suuri, dosentti Jevgeni Parshintsev listaa käytännön haittapuolia. Sisko Loikkanen Näytteet analysoidaan laboratorion kaasukromatografi-massaspektrometrillä. Monipuolinen mikrouutto Riekkolan ryhmän tutkimat uudet menetelmät perustuvat mikrouuttosysteemeihin, joissa näytteen keräys Jatkuu seuraavalla sivulla. KEMIA 1/2017 9

10 ja esikäsittely yhdistetään. Mikrouuttosysteemit soveltuvat minkä tahansa ilmanäytteen ja myös nestenäytteiden analysointiin. Näytteenottimesta näyte siirtyy suoraan kaasukromatografiin, mikä on iso etu. Tekniikan sovelluskohteita on paljon. Ilmastonmuutostutkimuksessa puut, kasvit, maaperä, sienet ja niiden emissiot, ulko- ja sisäilma, hengitysilma, materiaalien emissiot ja vaikkapa sairauksien seuranta hengityksestä, Riekkola luettelee. Olemme soveltaneet menetelmiä myös elintarvike- ja jätevesinäytteisiin. Kiinteäfaasimikrouuton eli SPME:n esitteli 1990-luvulla kanadalainen professori Janusz Pawliszyn työryhmineen. Liuottimeton menetelmä säästää sekä ympäristöä että aikaa. Alkuperäinen SPME on tasapainomenetelmä. Siinä metallisen neulan sisällä on erittäin ohut piikuitu, joka on päällystetty adsorboivalla aineella. Kun hauras kuitu paljastetaan putkesta, kaasumaiset aineet vuorovaikuttavat kuidun pintamateriaalin kanssa ja jäävät siihen kiinni. Tasapainosta riippuu, miten yhdisteitä kiinnittyy kuidun pinnalle ja irtoaa siitä. Hankaluutena on tietää, milloin tasapaino on saavutettu. Siihen kuluu aikaa 40 minuutista kahteen tuntiin, Jevgeni Parshintsev selvittää. SPME:n uudempi versio neulaloukkumikrouutto puolestaan toimii trap all -periaatteella, eli se kerää kaikki aineet. Neulaloukun avulla on tutkittu ha- vupuiden monoterpeeniemissioita ja maaperästä irtoavia yhdisteitä Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusasemalla. Analyysi tehtiin kannettavalla GC-MS-laitteella paikan päällä. Kun näyte injektoidaan laitteeseen, tulos saadaan kolmessa minuutissa. Kannettavaan laitteeseen rakennettiin täällä Kumpulan kampuksella automaattinen näytteenkerääjä, johon liitettiin kauko-ohjaus. Niin Hyytiälässä mitatut tulokset tulivat suoraan Kumpulaan, Marja-Liisa Riekkola kertoo. Kannettavan GC-MS-laitteen voi ottaa mukaansa maastoon. Sisko Loikkanen ITEX-menetelmässä pakkausmateriaalin suuresta määrästä on myös haittaa. Koska desorptio eli aineiden irtoaminen kaasukromatografiassa ei ole tarpeeksi nopeaa, mukaan tarvitaan erillinen lämmitysyksikkö. ITEX ei siksi sovi sellaisenaan käytettäväksi kannettavan laitteen kanssa. Sen sijaan Arrow-systeemissä ei tarvita lämmitysyksikköä, vaikka siinä on adsorbenttimateriaalia perinteiseen SPME:hen verrattuna kymmenkertainen määrä. Adsorptioaine tai -aineet valitaan Arrow-tekniikasta on julkaistu vasta kolme tieteellistä artikkelia, joista kaksi on Riekkolan ryhmästä. Viisitoista kiloa painavaa kannettavaa GC-MS-laitetta voi helposti kuljetella maastossa mukanaan kuin matkalaukkua konsanaan. Lupaava uutuus Neulaloukun näytteenottokapasiteetti ei kuitenkaan ole aina riittävä. Lisäksi haihtuvat yhdisteet saattavat pitkänä keräysaikana haihtua pois. Ryhmää kiinnostavatkin eniten pienessä putkessa tapahtuva uutto eli ITEX (in-tube extraction) ja erityisesti uusi, lupaava SPME Arrow -menetelmä. Uuttosysteemeihin voidaan pakata adsorboivaa ainetta selvästi enemmän kuin perinteisessä SPME:ssä. Tämän ansiosta myös näytettä saadaan kerätyksi enemmän, jolloin analyysin herkkyys kasvaa. tilanteen mukaan. Riekkolan ryhmä syntetisoi itsekin uusia adsorbentteja, joita voidaan käyttää myös selektiivisesti tietyille yhdisteille. Arrow-tekniikka on niin tuore, että siitä on julkaistu vasta kolme tieteellistä artikkelia. Kaksi niistä on Riekkolan ryhmän tutkijoiden kirjoittamia. Kolmas, PAH-yhdisteitä käsittelevä artikkeli on peräisin Saksasta. Riekkolan mukaan Arrow sopii varsinkin nopeaan seulontaan silloin, kun ilmassa epäillään olevan joitakin siihen kuulumattomia yhdisteitä. Hajuhyökkäyksen kohteeksi joutuneen Raimon asunnosta ilmanäyte otettiin juuri Arrow-tekniikalla. Arrow-tekniikka on niin yksinkertainen, että sen kanssa mikään ei voi mennä pieleen, Parshintsev kehuu. Putkesta työnnetään esille neula, jonka päällä adsorptioaine on. Ilman sisältämät yhdisteet tarttuvat siihen passiivisesti. Arrowilla huoneilmanäytteen voi ottaa kouluttamatonkin henkilö, ja esimerkiksi sotilas voi ottaa sillä näytteen maastossa, kun tarkoituksena on kemiallisen aseen käytön osoittaminen. Marja-Liisa Riekkola kiittää myös mikrouuttotekniikoiden keveyttä. Kevyet laitteet voidaan sijoittaa mihin vain, vaikkapa pienoishelikoptereihin. Niiden avulla näytteet saa kerättyä vaikeistakin paikoista, professori kuvailee. Automatiikka ja etäohjaus mahdollistavat sen, että laite toimii ilman ihmistä, ottaa itse näytteet ja lähettää tulokset kauaskin. 10 KEMIA 1/2017

11 löytyneet liuottimet saattavat hänen mukaansa viitata myös bensiiniin. Sitäkin voidaan käyttää huumeiden mutta myös räjähdysaineiden valmistuksessa, Sippola kertoo. LABVOLUTION world of labs. Scanstockphoto Sivulta 8 voi tuloksista päätellä? Analyysi pitää sisällään niin paljon erilaisia aineita, että minkään varman sanominen on vaikeaa, Koskinen toteaa. Liuottimista voi sanoa sen, ettei ole mahdotonta, että niitä on käytetty esimerkiksi huumeiden valmistukseen. Mutta samoja liuottimia voidaan käyttää muihinkin tarkoituksiin. Samoilla linjoilla Koskisen kanssa on keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola. Sippolan mukaan ilmanäytteistä voidaan jossain määrin tehdä johtopäätöksiä huumeiden valmistuksesta. Ainakin joissakin tapauksissa pystytään ehkä määrittelemään sekin, millaista nimenomaista ainetta on valmistettu. Synteettiset huumeet ovat emäksisiä, öljymäisiä orgaanisia aineita, jollainen on esimerkiksi amfetamiiniöljy. Kun öljystä tehdään suola, sulfaatti tai kloridi, se kiteytyy. Öljymuodosta voi valmistuksen aikana haihtua ilmaan itse huumemolekyylejäkin, mutta tämä riippuu molekyylistä, sen höyrynpaineesta ja kiehumispisteestä. Suolamuoto on vesiliukoinen, Sippola kuvailee. Laboratorionjohtaja muistuttaa, että tällaiset tuotteet voivat olla todella epäpuhtaita ja sisältää erilaisia sivutuotteita. Tästäkin syystä ne saattavat olla erittäin vaarallisia, hän huomauttaa. Valmistukseen käytetään erilaisia teollisuuskemikaaleja, eikä huumeannoksen ostaja yhtään tiedä, mitä ostaa. Raimon asunnon ilmanäytteestä Hämärää puuhastelua Oliko Raimon perheen naapuriksi sattunut tyly mies siis huumetehtailija? Vedenpitävää todistusta siitä ei koskaan saatu. Asian eksaktiin osoittamiseen olisi tarvittu näyte, joka olisi otettu yöaikaan, jolloin hajuja esiintyi vahvimmin. Lisäksi näyte olisi pitänyt mieluiten ottaa puolta vuotta aiemmin eli ennen väliseinän tiivistystä, jolloin mystisiä hajuja tuli naapurista vielä runsaasti. Analyysien tulosten perusteella Raimo itse uskoo hajujen olleen peräisin vähintäänkin hämärästä puuhastelusta. Miksi naapuri muuten olisi hoitanut pahimmat lemut tuottaneet hommansa yöllä, kun kaikki muut ihmiset nukkuvat. Raimon tulkinnan mukaan naapurin prosesseihinsa käyttämät laitteet sijaitsivat tuuletusikkunan äärellä, josta erilaiset tuotannon äänetkin kuuluivat. Avonaisen ikkunan luona askarointi selittäisi myös sisäpihalle levinneen löyhkän. Tilanne laukesi vihdoin siihen, että seinänaapuri muutti talosta pois. Samalla hajujen muodostuminen päättyi kuin seinään. Perheelle asia oli valtava helpotus. Lopen uupunut Raimo oli jo ehtinyt palkata juristin setvimään päättymättömältä tuntunutta vyyhteä. Juristi olisi tosin pitänyt hankkia heti alussa. Sen olisin tehnytkin, jos olisin tiennyt, kuinka äärettömän hankalaa hajujen todentaminen on. Asunto-osakeyhtiölaki kuitenkin sanoo, että asunnosta toiseen ei saa kantautua hajuja. Vuosia jatkunut kärytys oli saanut aikaan sen, että perheen koti vaati otsonikäsittelyn ennen kuin seiniin ja muihin pintoihin pinttyneet hajut saatiin lopullisesti hälvenemään. Raimon nimi on muutettu. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi Uudet messut: innovatiivinen laboratorio ja työskentely smartlab tulevaisuuden älykäs laboratorio 3D-tulostus tieteessä Hannover Saksa labvolution.de Uusi ajankohta: toukokuu 2017 samaan aikaan life science - tapahtuma BIOTECHNICA DEinternational Oy puh riitta.ahlqvist@dfhk.fi

12 TÄTÄ MIELTÄ Oman itsemme hoitajiksi JOKAINEN on kuullut sote-uudistuksesta, mutta harva osaa kertoa, mitä se käytännössä tarkoittaa. Varmaa on, että olemme terveydenhuollon osalta uudessa tilanteessa. Miksi ja miten tähän on jouduttu? Ainakin kädet loppuvat kesken. Suurten ikäluokkien eläköityminen jätti monta työtä ilman tekijöitä, sillä nykyiset pienet ikäluokat eivät tuota riittävästi uutta väkeä. Tarve ei kuitenkaan katoa. Ikääntyneiden määrä kasvaa. Julkisen terveydenhuollon paineita lisää elintapasairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja syöpien, lisääntyminen. Lasten liikkumattomuus voi olla aikapommi. DIAGNOSTIIKKA ja hoito onneksi kehittyvät. Vähitellen selviävät sairauk- sien syyt, eikä tarvitse hoitaa pelkästään oireita. Sairaudet löydetään jo aikaisessa vaiheessa tai jopa ennen niiden puhkeamista. Medix Biochemican pikatesti tunnistaa, ovatko sikiökalvot puhjenneet. Näin estetään sikiökuolemia. PerkinElmer Wallacin kehittämä seulonta pelastaa vauvoja. Useimmat harvinaisia, vakavia tauteja sairastavat vastasyntyneet näyttävät terveiltä. Testaamalla kaikki löydetään ne, joille taudin varhainen tunnistaminen on elintärkeää. Genomitutkimus tunnistaa riskitekijöitä, mikä voi herättää elämäntapamuutoksiin. Terveydenhuollon tuottavuutta tehostavat digitaaliset ratkaisut, kuten virtuaalitodellisuuden ja keinoälyn hyödyntäminen. IBM Watsonin suunnitelmissa on estää keskosvauvojen hengenvaaralliset verenmyrkytykset keinoälyn avulla. VALTAOSA meistä joutuu jatkossa huolehtimaan itse itsestään. Tämä koskee sekä terveyden ylläpitoa että sairauksien hoitoa. Julkisesti rahoitettua hoitoa tarjotaan vain niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Itsehuolehdinnan resepti on yksinkertainen. Nukutaan riittävästi ja hengitetään välillä syvään. Syödään värikkäästi ja juodaan vettä. Liikutaan ja kasvatetaan lihaskuntoa. Nautitaan alkoholia kohtuudella. Lopetetaan tupakointi. Onnistuu kyllä, kunhan unohtaa laihdutuskuurit ja keskittyy onnellisuuteen. Hyvä olo helpottaa elämäntapamuutosten tekoa. Vähän kerrallaan on helpompaa kuin kerralla kaikki. Läheisten ja ystävien tuki auttavat. Aktiivisuusrannekkeet ja muut sensorit eivät tee työtä puolestamme, mutta ne motivoivat seuraamaan muutosta. Polar on tehnyt pitkään kehitystyötä, jotta rannekkeen keräämät tiedot siirtyvät käyttäjälle. Bedditin unianturi kokoaa arvokasta tietoa unen laadusta ja määrästä. Muillekin yrityksille on avautunut uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mistä todistaa terveysalueen valtaisa startup-buumi. KUINKA rakentuva sote-järjestelmä voisi tukea vastuunottoamme? Toivelistalla on painopisteen siirtäminen hoidosta ennaltaehkäisyyn ja yleistävästä yksilölliseksi. Tutkimuksella on asiaan paljon annettavaa. Parhaat ratkaisut syntyvät monitieteisesti. Jotta ratkaisut saadaan käyttöön, tarvitaan yrityksiä. Kehitystyössä ei saa unohtaa meitä, jotka olemme oman itsemme herroja, joskus asiakkaita ja joskus potilaitakin. Uusi roolimme on ohjata itseämme hyvinvoivaan ja terveelliseen elämään. Saara Hassinen Jari Härkönen Saara Hassinen on kemiantekniikan diplomi-insinööri ja Terveysteknologian Liitto ry:n toimitusjohtaja. Hänen viiden hengen perheessään kuulumiset vaihdetaan ruokapöydässä, mikä on hyvä keino lisätä koko perheen hyvinvointia. 12 KEMIA 1/2017

13 Joko tunnet Uusiouutiset? Uusiouutiset on kierto- ja biotalouden erikoislehti ja tärkein kotimainen tietolähde ympäristöalalla toimiville. PROCESSES AND PACKAGING LEADING TRADE FAIR Nyt etuhintaan Kemian Seurojen ja Loimu-liiton jäsenille! Kestotilauksen jäsenetuhinta vain 69 euroa. Lehden tilausmaksun voi vähentää verotuksessa. Tutustu ja tee tilaus: > Tilausasiat Osta itsellesi tai lahjaksi! Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Erikoisnumero 2/2017 ilmestyy 15. maaliskuuta. Varaa paikkasi viimeistään 20. helmikuuta! EVERY INNOVATION HAS ITS STARTING POINT DÜSSELDORF, GERMANY MAY 2017 INTERPACK.COM Chembio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: puh puh KEMIA Kemi Lisätietoja saat edustajalta Suomessa: INTERFAIR, Messukeskus PL 21 _ HELSINKI puh interfair@messukeskus.com _

14 14 KEMIA 1/2017 Alastair Hay vieraili joulukuussa 2016 Helsingissä, jossa hän luennoi kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin seminaarissa.

15 Professori Alastair Hay: Maailma ilman kemiallisia aseita on parempi maailma Antti Kivimäki Professori Alastair Hay on taistellut kemiallisia aseita vastaan jo neljä vuosikymmentä. Hänen ajamansa kieltosopimus puolestaan täyttää 20 vuotta. Hayn työtä on helpottanut se, että myös kemianteollisuus on vastustanut voimakkaasti tuotteidensa sotilaskäyttöä. Veikko Somerpuro Harvan luonnontieteilijän elämäntyön poliittiset seuraukset ovat olleet yhtä vaikuttavat kuin Leedsin yliopiston ympäristötoksikologian professorin Alastair Hayn, joka tunnetaan kemiallisen aseen kieltosopimuksen yhtenä kummisetänä. Jo vuoden 1925 Geneven protokolla kielsi taistelukaasujen käytön mutta salli valtioiden varastoida kemiallisia aseita puolustustarkoituksessa. Nuori rauhanaktivisti Hay halusi kuitenkin aseille totaalikiellon ja käynnisti 1980-luvulla sinnikkään kamppailun tavoitteensa puolesta. Tulokset ovat vaikuttavat. Kansainvälinen kemiallisen aseen kieltosopimus (CWC) astui voimaan vuonna 1997, kun 65:s valtio oli ratifioinut sen. Tätä nykyä sopimuksen on allekirjoittanut jo 192 maata, jotka samalla ovat jäseninä sopimusta valvovassa kemiallisten aseiden kieltojärjestössä OPCW:ssa. Näin suuri konsensus on harvinainen saavutus, jos ottaa vertailukohdaksi sen, kuinka paljon YK:ssa riittää lukkiutuneita kiistoja, Hay hymyilee. Sopimuksen ansiosta maailma on kemiallisten aseiden osalta huikeasti turvallisempi paikka kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Yhdysvallat ja Venäjä ovat tuhonneet varastoistaan noin 90 prosenttia, useimmat valtiot koko arsenaalinsa. Kieltosopimus meni läpi osittain sen ansiosta, että kemianteollisuus oli vahvasti sen takana, professori kiittelee. Kun Yhdysvallat presidentti Reaganin aikaan 1980-luvulla yritti modernisoida kemiallisen aseiden varastojaan, kaikki isot kemianyhtiöt kieltäytyivät yhteistyöstä. Yritysten KEMIA 1/

16 Suomalainen Ekokem tuhoaa vaarallisen jätteen, jota syntyy Syyrian kemiallisen aseen hävittämisprosessissa. Ekokem Vaimo oli sitä mieltä, että kyvykäs tutkija voisi edistää rauhanasiaa muutenkin kuin marssimalla kadulla. mukaan niiden maine oli liian arvokas tahrattavaksi sotilaallisesti. Eläintarhasta rauhanmarssille Alastair Hay työskenteli 1970-luvulla Lontoon eläintarhassa, jossa hän tutki D-vitamiinin vaikutusta kädellisten luusairauksiin. Vapaa-aikansa kiihkeä rauhanpuolustaja käytti kampanjoissa, joiden tavoitteena oli tehdä loppu Vietnamin sodasta ja Etelä-Afrikan rotuerottelusta. Erään kerran rauhanmarssia seurannut humalainen sivullinen raivostui niin, että kävi lähimmän mielenosoittajan kimppuun. Harmillisesti lähimmäksi osui juuri Hay. Kun mies sitten palasi kotiin kasvot ruhjeilla, hän joutui vaimonsa puhutteluun. Puoliso oli sitä mieltä, että kyvykkään tutkijan sopisi edistää rauhanasiaa hieman ammattimaisemmin kuin osoittamalla mieltään kadulla. Hay otti neuvosta onkeensa ja hakeutui Leedsin yliopiston kemiallisen patologian osastoon. Siellä hänen tutkimusalueenaan oli farmakokinetiikka eli lääkeaineiden kulku elimistössä. Päätoimensa ohessa Hay ryhtyi perehtymään surullisenkuuluisaan Agent Orangeen, kasvimyrkkyyn, jota Yhdysvaltain armeija oli kylvänyt Vietnamiin. Toimenpiteen tarkoituksena oli hävittää metsät ja tuhota näin Vietkongin sissien piilopaikat. Yksi asia johti toiseen, ja pikkuhiljaa Hay pätevöityi myös kemiallisten aseiden asiantuntijaksi luvun lopulla hän päätyi ensi kertaa tutkimaan aseen uhriksi joutuneita eli Irakin sinappikaasuhyökkäysten kohteena olleita iranilaisia. Sittemmin Hay on osallistunut lukuisiin selvityksiin epäillystä kemiallisten aseiden käytöstä niin kenttätutkijana, näytteiden analysoijana kuin tutkimusprotokollien suunnittelijanakin. Mieleenpainuvin kokemus on silti helppo valita. Se osuu vuoteen Silloin tapasin Bosniassa kolmekymmentäviisi miestä, jotka olivat selvinneet hengissä Srebrenican marssista. Aistiharhaiset pakenijat Bosnian sodan aikainen marssi käynnistyi, kun YK luovutti piiritetyn Srebrenican serbijoukoille. Kaupungissa asuneet bosniakkimiehet tajusivat oitis joutuneensa hengenvaaraan. Noin miestä lähti kaupungista liki saman tien. Pitkänä jonona he vaelsivat karkuun serbivaltaa ja kohti Bosnian joukkojen hallitsemaa aluetta. Matkaa oli reilut sata kilometriä ja miehet käytännössä aseistamattomia. Serbit olivat tilanteen tasalla, sulkivat nopeasti kulkureittejä ja ryhtyivät pyydystämään pakenevia bosnialaisia. Pakenijoista selvisi turvaan vain vajaa kolmasosa. Loput tapettiin, ja heidän ruumiinsa haudattiin joukkohautoihin. Myöhemmin alkoi kiertää huhu, että serbit olivat laskeneet metsissä piileskelevien bosniakkimiesten niskaan 3-kinuklidinyylibentsilaattia eli BZ-kaasua. Epäilyjä vahvistivat hengissä selvinneiden kertomukset. Hei- 16 KEMIA 1/2017

17 dän tuntemustensa mukaan serbit olisivat käyttäneet jotakin paikantajun sekoittavaa kemikaalia. BZ sopisi periaatteessa sellaiseksi. Aine ei tapa mutta vie suuntavaiston, hämmentää ja sekoittaa niin, että esimerkiksi vihollisjoukot eivät kykene enää kunnolla taistelemaan, Hay kertoo. Hänen mukaansa BZ on kuitenkin hallusinogeeneille tyypillisesti myös arvaamaton aine. Jotkut muuttuvat sen vaikutuksesta turriksi ja välinpitämättömiksi. Toisiin se vaikuttaa niin, että heistä tuleekin erittäin aggressiivisia. Juuri kaasun arvaamattomuus sai Yhdysvallat aikoinaan hylkäämään idean BZ:n hyödyntämisestä taisteluaseena. Sen sijaan Serbian tiedetään olleen aineesta kiinnostunut. Hay kiersi tapaamassa Srebrenican marssilta eloon jääneitä eri puolilla Bosniaa. Yhdessä kroatialaisen kollegansa kanssa hän piti tarkan huolen siitä, että haastateltavat eivät tienneet toisistaan. Näin nämä eivät teoriassakaan voineet sopia yhteisestä tarinasta. Kävi niin, että bosniakki toisensa jälkeen kuvaili tutkijoille erilaisia hallusinaatioita ja havaintoharhoja, joita oli pakomatkan aikana kokenut. Haastattelujen tekovaiheessa tuntui siksi hyvin mahdolliselta, että pakenijat olivat tosiaan hengittäneet BZ-kaasua, Hay muistaa. Palattuaan Britanniaan analysoimaan aineistoa tutkija kuitenkin tutustui myös psykologiseen kirjallisuuteen, jossa kuvattiin äärimmäisen stressin oireita. Jos ihminen joutuu ennalta arvaamatta ja valmistautumatta kuolemanvaaraan, tämä alkaa usein hallusinoida jo vuorokaudessa. Srebrenican marssille lähtijät olivat luultavasti nukkuneet edeltävät yöt kehnosti. Marssilla he eivät nukkuneet lainkaan. Heillä ei ollut juuri ruokaa, ja serbit olivat jatkuvasti kimpussa. Pakenevilla on siis koko ajan ollut hirveä hermopaine. Hayn päätelmä oli, että bosniakkien hallusinaatiokokemukset johtuivat pikemminkin stressistä kuin kemikaaleista. Hänen johtopäätöstään tukee se, että alueelta ei ole jälkeenpäinkään löydetty merkkejä kemiallisesta aseesta. On tärkeää, että myös nollatuloksista kerrotaan. Se tuo uskottavuutta. Kaikki eivät tietenkään olleet iloisia lopputulemastani, mutta se oli rehellinen mielipiteeni, Hay sanoo. On tärkeää, että myös nollatuloksista kerrotaan. Se tuo uskottavuutta tapauksiin, joissa tutkijoilla todella on esittää painava näyttö kemiallisesta aseesta. Alastair Hay 69-vuotias britti. Kandidaatintutkinto kemiasta, tohtorintutkinto biokemiasta, Lontoon yliopisto. Postdoc-tutkijana Lontoon eläintarhan tutkimuslaitoksissa Leedsin yliopisto: tutkija eläinfysiologian laitoksessa, kemiallisen patologian laitoksessa, molekulaarisen epidemiologian laitoksessa ympäristötoksikologian professori. Jatkaa työtään emeritusprofessorina. Ollut laatimassa EU:n päästörajoja kemialliselle altistumiselle työpaikalla. Ison-Britannian työterveyslaitoksen neuvonantaja. Palkittu Brittiläisen imperiumin ritarikunnan OBE-arvolla. Neljä vuosikymmentä kemiallisen aseen vastaista työtä. Kirjoittajana mm. WHO:n ja Britannian tiedeseuran julkaisuissa, osallistunut useisiin kenttäselvityksiin kemiallisen aseen käytöstä, toimii hallitusten neuvonantajana. OPCW:n The Hague Award -palkinto Todistamisen taakka Valtion syyttäminen kemiallisten aseiden käyttämisestä on likimain raskain syyte, jonka voi ylipäätään esittää. Juuri siksi näytön on oltava vahva. Painavan näytön kokoaminen on kuitenkin haastavaa. Ensin tutkijoiden on jollain keinoin päästävä tutkittavalle alueelle, mikä sotatilan vuoksi on usein mahdotonta tai ainakin vaarallista. Näytteen kulkureitti maastosta laboratorioon tulee auditoida vedenpitävästi niin, että kukaan ei pääse ujuttamaan mukaan peukaloitua näytettä tai saa aihetta syyttää näin tapahtuneen. Ongelmana on myös kiire. Jos uhrista halutaan ottaa kemikaalit paljastava näyte, se on tehtävä noin kymmenessä päivässä. Sen jälkeen aineet ovat jo poistuneet elimistöstä. Muuttujia on niin monia, että kaikkien kohtien toteutuminen ei useimmiten onnistukaan. Silloin on tyydyttävä haastattelemaan ihmisiä. Haastattelujen perusteella arvioidaan, missä he olivat tapahtuma- hetkellä ja miten kronologinen heidän kertomansa on. Tutkitaan, mitä vammoja tai oireita he ovat saaneet ja onko muilla vastaavia oireita. Tarkistetaan, mistä päin tuuli kävi, Hay listaa selvitettäviä asioita. Jotta kemiallisen iskun voi väittää tapahtuneen, yksittäisten ihmisten haastatteluista pitää rakentua looginen kokonaisuus. Lähempänä iskupaikkaa olleilla tulee ilmetä enemmän oireita kuin kauempana olleilla. Ajankohtien on sovittava toisiinsa. Palaset ovat pieniä, mutta jos niitä on riittävästi, niistä voi syntyä täydellinen kuva. Kun OPCW vuoden 2016 elokuussa julkisti tiedon, että Syyrian hallitus oli kahteen otteeseen kerran vuonna 2014 ja uudelleen vuonna 2015 käyttänyt kapinallisia vastaan klooria, ilmoitus perustui nimenomaan haastattelututkimukseen. Suoraa kemiallista näyttöä asiasta ei saatu, koska kloori haihtuu niin nopeasti, kertoo Hay, jonka mukaan tilanne saattaa jatkossa olla toinen. Eräs sveitsiläinen laboratorio on kehittänyt menetelmän, jolla kloori voidaan tunnistaa puumateriaaliin muodostuneiden klooriyhdisteiden avulla. Tästä voi olla suuri apu tulevaisuudessa. Syyriaa rankaistava Syyria liittyi kemiallisen aseen kieltosopimukseen vuonna Seuraavan vuoden aikana viitisentoista OPCW:n jäsenvaltiota sai suurin Jatkuu sivulla 19. KEMIA 1/

18 Itämeren synkkä salaisuus Rauhan mereksi kutsuttu Itämeri on myös jättimäinen kemiallisten aseiden hauta. Verifin-instituutin tutkijat selvittävät, kuinka syvyyksiin kätketyt aseet vaikuttavat ekosysteemiin. Kerttu Vähänen Vielä toisen maailmansodan jälkeen ajateltiin, että kemiallisten aseiden upottaminen merenpohjaan on lopullinen tapa päästä niistä eroon. Matalaan Itämereen on dumpattu yli tonnia lähinnä Saksan kemiallisia aseita. Laivan kannelta mereen heitetyt säiliöt sisältävät rikkisinappikaasua, arseeniyhdisteitä ja muita taisteluaineita. Mitä syvyyksiin haudatut kemikaalit tekevät meriympäristölle ja sen eliöille? Sitä selvittävät parhaillaan kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin tutkijat kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa Itämereen päätyneiden kemiallisten aseiden ja niiden hajoamisessa syntyvien kemikaalien vaikutusta ympäristöönsä ja erityisesti sellaisiin mereneläviin, jotka päätyvät kuluttajan lautaselle. Tutkimusta varten kemiallisten aseiden saastuttamilta vesialueilta on kerätty sedimentti- ja huokosvesisekä kala- ja simpukkanäytteitä. Me analysoimme näytteet erilaisilla tekniikoilla, muun muassa kaasukromatografi-massaspektrometrillä, kertoo Verifinin laboratoriokoordinaattori Martin Söderström. Verifin tutkii ja analysoi Hän puhui aiheesta instituutin järjestämässä Chemical Weapons Science and Ethics -seminaarissa Helsingissä. Kemiallisten aseiden tiheimmät keskittymät ovat Gotlannin ja Bornholmin syvänteissä, joista jälkimmäinen valitettavasti tunnetaan myös esimerkiksi turskan lisääntymisalueena. Huolestuttavaa kyllä, myös vertailua varten valituilta puhtailta merialueilta löytyi merkkejä kemiallisista aseista. Toisin sanoen aseita on dumpattu myös sellaisille alueille, joista ei aiemmin ole tiedetty. Asia huolettaa tutkijoita etenkin siksi, että kemikaalien joutuminen ekosysteemiin on matalammilla merialueilla todennäköisempää kuin happikatoisissa syvänteissä. Tieto lisää turvaa Kemikaaleja käytetään maailmalla sotilaallisiin tarkoituksiin nykypäivänäkin. Todisteita kemiallisen aseen käytöstä on kuitenkin hankala saada. Näytteiden kerääminen sota-alueilta on vaarallista, joskus mahdotonta. Käsittelyketjun näytteenotosta laboratorioon on oltava aukoton, jotta kukaan ei pääse manipuloimaan näytteitä. Verifin kehittää jatkuvasti uusia tutkimusmenetelmiä kemiallisten aseiden tunnistamiseen ja antaa myös koulutusta menetelmien käyttöön. Reilun parinkymmenen vuoden aikana instituutti on kouluttanut noin laboratorioammattilaista 135 maasta. Instituutti auttaa myös ensivastaajia ja pelastushenkilöstöä kehittämään Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin toimii osana Helsingin yliopiston kemian laitosta. Instituuttia rahoittavat yliopisto ja ulkoministeriö. Verifin perustettiin vuonna 1994 jatkamaan vuonna 1973 aloitettua kemiallisen aseen tutkimushanketta (CW-projekti). Verifin on OPCW:n yhteistyölaboratorio, jolla on reaaliaikainen valmius kemiallisten taisteluaineiden tunnistamiseen sekä ympäristö- että biolääketieteellisistä näytteistä. Verifin sai vuonna 2014 OPCW:n myöntämän The Hague Award -palkinnon yhdessä australialaisen tohtori Robert Mathewsin kanssa. Scanstockphoto toimintaansa tilanteissa, joissa epäillään kemiallisen aseen käyttöä. Luomme parhaillaan eri pelastus- ja tutkimustahojen toiveiden ja ehdotusten pohjalta loppukäyttäjien tarpeet huomioivaa perustarvikepakettia, jollainen voisi tulevaisuudessa löytyä vaikkapa Euroopan jokaisesta ambulanssista ja pelastusjohtajan tietokoneelta, kertoo Verifinin johtaja, professori Paula Vanninen. Verifinin arvokkaan työn on huomioinut myös Suojelu, pelastus ja 18 KEMIA 1/2017

19 Kaunis mutta matala Itämeri on haavoittuvainen ympäristö. turvallisuus ry SPT, joka myönsi instituutille vuoden 2016 tunnustuspalkintonsa. Palkinto jaetaan vuosittain taholle, joka on edistänyt viranomaisten, yksityisten tahojen ja asiantuntijoiden yhteistyötä katastrofitilanteessa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ponnistuksin siirrettyä Syyrian kemiallisen aseen varastot maasta pois. Syyrialaisaseita tuhotaan muun muassa Saksassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tuhoamisessa syntyvää vaarallista jätettä puolestaan hävitetään Fortum-konserniin kuuluvan Ekokemin laitoksessa Riihimäellä. Siirto-operaatio ei estänyt Syyrian hallitusta tekemästä vuosien 2014 ja 2015 kloorihyökkäyksiä. Syynä on, että kloori sinänsä ei ole kemiallinen ase. Kuten useilla muillakin kemikaaleilla, myös kloorilla on paljon siviilikäyttöä. Kloori muuttuu kemialliseksi aseeksi vasta sitten, kun sitä käytetään vahingontekotarkoituksessa ihmisiä vastaan. Syyria valitsi kloorin, koska sitä oli runsaasti saatavilla. Kemiallisena aseena käytettävän kloorin määrä on pieni verrattuna siihen, kuinka paljon sitä tarvitaan vedenpuhdistuksessa, Hay sanoo. Miten siis lopettaa laiton käyttö mutta sallia laillisen käytön jatkuminen? Juuri kloori on erityisen hankala aine. Jos rajoitukset johtaisivat siihen, että juomavettä ei puhdisteta, suuri määrä ihmisiä joutuisi hengenvaaraan. Alastair Hay painottaa auditointiprosessin merkitystä. Niin viranomaisten kuin kemianteollisuuden tulisi pitää tiukasti kirjaa materiaalin käytöstä. Syyria näyttää olevan taitava pitämään tilastoja ihmisistä, joten maa pystyisi kyllä pitämään tilastoja myös kemikaaleista, professori huomauttaa sarkastiseen sävyyn. Syyrian hallitus lupasi olla käyttämättä kemiallisia aseita mutta se käytti niitä silti. OPCW pohtii nyt, pitäisikö maata rangaista. Professorin mielestä pitäisi. Jos rikos painetaan villaisella, muilla mailla voi olla houkutus seurata Syyrian esimerkkiä, Hay sanoo. Tällä haavaa kieltosopimuksen ulkopuolella ovat ainoastaan Egypti, Israel, Etelä-Sudan ja Pohjois-Korea. Egypti käytti kemiallista asetta Jemenissä 1960-luvulla, joten sillä todennäköisesti on arsenaalia varastossa. Myös Israelin uskotaan varastoivan kemiallisia aseita. Tämä on pattitilanne. Egypti on sanonut, ettei se allekirjoita kemiallisen aseen kieltosopimusta ennen kuin Israel sitoutuu ydinaseettomuuteen. Israelissa kemistit ovat kyllä vedonneet hallitukseensa, jotta maa sanoutuisi irti kemiallisen aseen käytöstä. OPCW on tunnustellut varovasti myös Etelä-Sudanin halukkuutta liittyä sopimukseen. Pohjois-Korea sen sijaan tuskin allekirjoittaa sopimusta ikinä. Kemistien tuella Kemiallisten aseiden vastustus on nykyisin itsestäänselvyys liki kaikkialla, niin politiikassa kuin teollisuudessakin. Jokainen epäily myrkkykaasun käytöstä on iso maailmanlaajuinen uutinen. Sodat eivät kuitenkaan ole loppuneet CWC-sopimukseen. Yksi selitys asiaan on raadollinen: tavanomaiset aseet täyttävät tehtävänsä aivan riittävän hyvin ja jopa paremmin kuin kemialliset aseet. Sotilaat eivät edes pidä kemikaaleista. Hay myöntää näin olevan. Jos käyttää kemiallista asetta, pitää ensin varmistua, että oma puoli on suojassa. Jälkeenpäin on suuri työ tuhojen raivauksessa. Tämä hankaloittaa manöövereiden toteutusta ja vähentää niiden tehokkuutta. Hayn mukaan sotilaat eivät edes pidä kemikaaleista. Kaikenlaiset räjähtävät ammukset ovat paljon ennustettavampia ja tekevät usein suurempaa tuhoa esimerkiksi niin, että räjähdykset kuluttavat hapen hetkellisesti loppuun. Kemiallisten aseiden hankalakäyttöisyys on toki pelkästään hyväksi etenkin kemian ja kemistien kannalta, professori sanoo. Se karistaa taakan tieteenalan hartioilta ja vapauttaa kemistit keskittymään lailliseen työhön. Hän myös iloitsee kollegoidensa tuesta kemiallisen aseen hävittämisessä. Kemistit seisovat vahvasti kieltojärjestön takana. Meidän tieteenalamme on olemassa ihmiskunnan auttamiseksi, ei sen tuhoamiseksi. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. KEMIA 1/

20 AJANKOHTAISTA Eurooppalainen kosmetiikka Kilpailee laadulla Mihin menee Euroopan kosmetiikkateollisuus? Entä EU:n kosmetiikkalainsäädäntö? Aihetta pohti Teknokemian Yhdistyksen seminaarissa muun muassa alan eurooppalaisen kattojärjestön vetäjä John Chave. Hilkka Vähänen Otetaan tuote, joka saa ihmisen tuntemaan olonsa mukavammaksi, varmemmaksi ja kauniimmaksi. Onko se tyhjänpäiväinen? Ei varmasti, vastaa omaan kysymykseensä John Chave, Euroopan kosmetiikkateollisuuden kattojärjestön Cosmetics Europen brittiläinen johtaja. Maailma ilman kosmetiikkaa olisi huomattavasti köyhempi kuin maailma kosmetiikan kanssa, Chave sanoo. Chave toimii keulakuvana merkittävälle teollisuudenalalle, vaikka sen yrityksistä valtaosa onkin pieniä tai korkeintaan keskisuuria. Eurooppa on silti maailman suurin kosmetiikan tuottaja, joka työllistää suoraan liki ja välillisesti noin puoli- Cosmetics Europen johtaja John Chave kertoo kosmetiikkateollisuuden satsaavan voimakkaasti tutkimus- ja kehitystyöhön. Ala työllistää noin eurooppalaistutkijaa. Hilkka Vähänen 20 KEMIA 1/2017

21 toista miljoonaa EU-kansalaista. Maanosan kosmetiikkateollisuuden arvoksi lasketaan 77 miljardia euroa. Muualle maailmaan eurooppalaista kosmetiikkaa muun muassa ihon- ja hiustenhoitotuotteita, värikosmetiikkaa, hajusteita ja hygieniatuotteita viedään vuosittain reilun 17 miljardin arvosta. Viime aikojen taantumasta huolimatta ala kasvaa tasaisesti noin neljän prosentin vuosivauhtia. Kehittyvät markkinat esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa lupaavat eurooppalaisen kosmetiikkateollisuuden nousujohteisuudelle jatkoa, kertoo Chave, joka puhui aiheesta Teknokemian Yhdistyksen järjestämässä Personal Care in the Modern Society -seminaarissa Helsingissä. Vanhan mantereen kosmetiikkavalmistajilla on Chaven mukaan monta etua kilpailijoihinsa verrattuna. Yksi niistä on eurooppalaisen kosmetiikan vahva brändi. Eurooppalainen aura ja laatukosmetiikka mielletään yhteenkuuluviksi, eikä syyttä. Arviointi tehtävä riskien pohjalta Teknokemian Yhdistyksen toimitusjohtaja Sari Karjomaa toteaa, että Euroopalla on maailman pisimmälle viety kosmetiikkalainsäädäntö. Sen kolme pääkohtaa ovat käyttäjien turvallisuus, tuottajien vastuullisuus ja sisäisten markkinoiden kontrolli, Karjomaa kuvailee. Tuoteturvallisuusmääräyksiä myös päivitetään jatkuvasti, jotta kuluttajat voivat luottaa käyttämiinsä tuotteisiin. John Chaven mukaan nimenomaan kehittynyt lainsäädäntö on brändin lisäksi keskeinen tekijä alan eurooppalaisten toimijoiden menestyksen taustalla. Kattojärjestön vetäjä uskoo, että Euroopan malli houkuttelee myös muita. Meidän kosmetiikkalainsäädäntömme on suunnannäyttäjä. Sitä tutkitaan tarkasti ja kopioidaan muualla. Näin luodaan pohjaa maailmanlaajuisille kosmetiikan turvallisuusstandardeille. EU:n kosmetiikkalainsäädännössä on tähdätty toimivaan balanssiin kuluttajaturvallisuuden ja yritysten toimimahdollisuuksien välillä. Sekä Chave että Karjomaa toivovat tasapainon säilyvän myös tulevaisuudessa. Alan lainsäädännön on jatkossakin pohjauduttava parhaaseen, tieteellisesti tutkittuun tietoon, Chave tähdentää. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että lainsäädäntö perustuu kemikaalien ja kosmetiikkatuotteiden riskien arviointiin eikä vaarojen arviointiin, Chave paaluttaa teollisuuden näkökannan. Lähestymistavoissa on hänen mukaansa selvä ero. Esimerkiksi kahvin juonti voi riskeerata terveyden, mutta koska ihmiset ovat tietoisia riskeistä, kahvia ei voida pitää myrkkynä tai kieltää vaarallisena aineena. Riskipohjaisen arvioinnin puolesta puhuu myös Brysselin vapaan yliopiston professori Vera Rogiers, joka kouluttaa työkseen lainsäädännön edellyttämien kosmetiikan turvallisuusselvitysten tekijöitä. Globalisaatio on tuonut yhä useammille mahdollisuuden käyttää kosmetiikan tuotteita alkaen saippuasta ja hammastahnasta. Hän pitää unionin nykylainsäädäntöä tiukkana. Muissa maissa kosmetiikkafirmoilla on velvollisuus testata tuotteensa. Vain EU:ssa vaaditaan, että myös kaikkien tuotteiden ainesosien riskit arvioidaan. Rogiers muistuttaa, että kaikki aineet voivat olla liian suurina annoksina olla vaaraksi. Olennaista on kunkin aineen annostuksen määrä ja altistumisen kesto. Tuottajien lunastettava kuluttajien luottamus Modernina teollisuudenhaarana kosmetiikka on tutkimuspainotteinen ala. Vuonna 2015 alan tutkimus- ja kehitystyötä teki Euroopassa tutkijaa, ja yritysten tutkimukseen satsaama summa oli noin 1,27 miljardia euroa. Juuri tutkimus on mustannut alan mainetta, sillä monien mielissä kosmetiikka kytkeytyy yhä eläinkokeisiin. EU:ssa kosmetiikan tai sen ainesosien testaaminen eläimillä on ollut kokonaan kiellettyä vuodesta 2009, toteaa John Chave, jonka mukaan teollisuus on motivoitunut etsimään vaihtoehtoisia testausmuotoja. Muuttuvan maailman neljä päätrendiä globalisaatio, digitalisaatio, individualismi ja resurssitietoisuus vaikuttavat myös kosmetiikka-alan tulevaisuuteen. Globalisaatiolla on ikävä kaiku, mutta ilmiöllä on hyvätkin puolensa. Globalisaatio on hyödyttänyt ihmisiä ympäri maailmaa esimerkiksi parantamalla yleistä hygieniatasoa. Se on tuonut yhä useammille mahdollisuuden käyttää kosmetiikan tuotteita alkaen saippuasta ja hammastahnasta, Chave muistuttaa. Digitalisaation myötä lähes jokaisen taskuun on ilmestynyt älypuhelin, jonka veroinen tietokone olisi vielä 1950-luvulla ollut maailman tehokkain. Hurja teknologinen kehitys on järjestöjohtajan mielestä sekä haaste että mahdollisuus. Meidän alallamme kehitykseen on sopeuduttu hyvin. Yritykset osaavat ottaa hyödyn irti bloggauksesta, vloggauksesta ja internetpohjaisista markkinoista. Pohjoismaisille kuluttajille on Chaven mukaan leimallista, että nämä tiedostavat ympäristöongelmat ja kemikaalien käytön aiheuttamat haitat muita herkemmin. Tässä asiassa erityisen tärkeää on kuluttajien luottamus, joka tuottajien on kyettävä säilyttämään. Meidän on viestittävä avoimesti myös kosmetiikan merkityksestä, Chave sanoo. Lääkkeet hyväksytään laajalti, sillä niiden tiedetään parantavan ihmisen fyysistä hyvinvointia. Pitää muistaa, että myös kosmetiikalla on huomattava vaikutus paitsi fyysiseen myös etenkin henkiseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 1/

22 UUTISIA Halpisrasva voitti kosteusvoidetestin Kallein kosmetiikkatuote ei välttämättä ole paras. Lidlissä myytävä kolmen euron hintainen kasvovoide nappasi Kuluttaja-lehden vertailussa ykkössijan hintavampien tuotteiden nenän edestä. Kuluttaja-lehden rasvatestin voittanut Cien-voide oli yhtä kosteuttava kuin muutkin 16 testattua kosteuttavaa päivävoidetta. Liki kaikki saivat kosteuttavuudestaan tuotteen tärkeimmästä ominaisuudesta hyvän arvosanan 7. Ainoastaan vertailun kallein tuote jäi arvosanaan 5. Voiteita testasi 220 naista, jotka käyttivät kahdeksaa voidetta kerran päivässä viikon ajan. Jokainen arvioi käyttämiensä tuotteiden kosmeettiset ominaisuudet, kuten tahmeuden, rasvaisuuden, öljyisyyden, levittämisen, koostumuksen ja tuoksun. Lisäksi naiset vastasivat tuotteen havaittua vaikutusta, ihon pehmeyttä ja kosteuttamisen tuntua koskeviin kysymyksiin. Voiteiden ominaisuuksia tutkittiin myös laboratoriossa. Siellä niiden kosteuttavuutta mitattiin korneometrillä, joka on kosmetiikkateollisuuden suosima menetelmä kosteuden määrittämiseen. Korneometri mittaa ihon uloimpien kerrosten sähköistä varautumiskykyä. Mitä korkeampi varautumiskyky on, sitä kosteampi on iho. Kaksoissokkotesteihin osallistui 22 iältään vuotiasta vapaaehtoista, joilla kaikilla oli normaali tai kuiva iho. Heidän toiseen käsivarteensa siveltiin testattavaa voidetta, toiseen laboratorion formuloimaa standardivoidetta. Tietyt alueet jätettiin kokonaan ilman voidetta. Jokaista tuotetta käytettiin neljä viikkoa. Testauslaboratorion nimeä ei paljasteta Testin tehneen laboratorion nimeä Kuluttaja-lehti ei kerro, jotta testin puolueettomuus ei vaarantuisi. Teemme testit yhteistyönä eri maiden kuluttajalehtien kanssa, aina erikoistuneissa laboratorioissa. Olemme Scanstockphoto Kosteusvoiteen tärkein tehtävä on kosteuttaa ihoa. Tehtävästä selviää hyvin myös moni edullinen tuote. hyväksyneet testausyhteistyössä yhteiset toimintasäännöt, joiden perusteella laboratorion nimeä ei paljasteta, kertoo lehden toimitussihteeri Katri Simola. Hänen mukaansa laboratoriot toivovat työrauhaan vedoten itsekin, että niiden nimiä ei julkaista. Laboratoriotesteissä useasta kosteusvoiteesta löytyi herkistäviä allergeeneja, jotka huomioitiin pisteytyksessä. Positiivista oli, etteivät tuotteet sisältäneet takavuosina yleisesti käytettyä metyyliisotiatsolinonia (MI tai MIT). Allergia- ja astmaliiton kemikaaliasiantuntijan Sanna Virtasen mukaan metyyli-isotiatsolinoni on tehokas säilöntäaine jo pieninä pitoisuuksina. Sen käyttö kosmetiikassa yleistyi, kun kuluttajille haluttiin tarjota tuotteita, joissa ei ole säilöntäaineena parabeenejä. Metyyli-isotiatsolinoni on kuitenkin voimakas herkistäjä, jonka vaikutuksiin on herätty vasta viime vuosina, Virtanen kertoo. Vaikka MIT:n pitoisuudet ovat olleet tuotteissa hyvin alhaisia, aineelle herkistynyt ihminen saa niitä sisältävistä tuotteista oireita, kuten viivästynyttä allergista kosketusihottumaa tai käsien punoitusta. MIT:n käyttö iholle jätettävissä kosmetiikkatuotteissa on siksi hiljattain kielletty EU:ssa. Kielto astuu voimaan kuluvan helmikuun puolivälissä. Sen jälkeen MIT:tä saa käyttää vain poishuuhdeltavassa kosmetiikassa, jonka tuotteissa aineen enimmäispitoisuus on 0,01 prosenttia. Kemisti muistuttaa, että myös luonnonkosmetiikassa käytetään yleisiä hajusteallergeeneja. Luonnollinen kosmetiikka ei siten ole allergiselle sen parempi vaihtoehto kuin synteettinenkään. Eräässäkin luonnondeodorantissa oli eteerisiä öljyjä ja lähes pelkästään herkistäviä ainesosia, hän kertoo. Vaikka muutama käyttökerta ei oireita aiheuttaisikaan, niin pitkäaikaisessa käytössä voi herkistyä. Marja Saarikko 22 KEMIA 1/2017

23 Älykkään ikäteknologian tarve kasvaa Mummon nojatuoli mittaa sydänsähkökäyrän Turvallista ikääntymistä tukevan teknologian kysyntä kasvaa nopeasti. Älykodit ja hoivarobotit ovat jo siirtymässä testivaiheesta arkiseen käyttöön. Mistä voi tietää, miten vanhus tai muistisairas pärjää kotona? Monen omaisen huoli on aiheellinen, sillä terveydenhuolto ei aina pysty riittävästi seuraamaan ikääntyneen toiminnan muutoksia. Jos reagointi myöhästyy, seurauksena voi olla toimintakyvyn romahtaminen. Muutoksen varhainen havaitseminen on sekä yksilön että yhteiskunnan etu, kun päästään antamaan ajoissa oikeaa hoitoa ja kuntoutusta, sanoo johtava tutkija Jaana Leikas Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. VTT tutkii, miten ikäteknologia ja robotit voidaan valjastaa arjen tarpeisiin. Leikaksen mukaan huomaamaton teknologia auttaa havaitsemaan ja tunnistamaan arjen kriittiset muutokset. Ratkaisuissa hyödynnetään esimerkiksi aktiivisuuden tunnistavaa anturiteknologiaa ja esineiden internetiä. Älykodissa voi olla liikeantureita, unta seuraavia patjoja, älyvaakoja tai digitaalisia peilejä. Kodinkoneet, talotekniikan järjestelmät, huonekalut ja robotit voivat kerätä tietoa ja hälyttää poikkeamista. Esimerkiksi jääkaappi kertoo, onko isoisän jääkaapin ovea avattu, ja nojatuoli mittaa isoäidin sydänsähkökäyrän. Öinen ulko-oven availu rappukäytävään voi varoittaa muistisairaudesta, tiheät yölliset vessareissut virtsatieinfektiosta. Kotihoidossa toteutetussa kokeilussa seuranta toimi Leikaksen mukaan hyvin. Markkinoilta löytyy jo käyttökelpoisia vaihtoehtoja tavallisille kuluttajille, jotka huolehtivat läheistensä voinnista. Anturit täytyy kuitenkin asentaa ajoissa, jotta tiedetään normaalitilanne ennen oireiden etenemistä. Entä jos isoäiti ei pidä siitä, että hänen toimintaansa tarkkaillaan? Ikäihmiset eivät ole mikään yhtenäinen joukko. Jokaisella on oltava vapaus kieltäytyä tai antaa suostumuksensa seu- VTT Hoivakodin asukas keskustelee tyttärensä kanssa Tuuli-etäyhteysrobotin avulla. rantaan ja päättää, ketkä voivat käyttää kerättyä tietoa, Leikas sanoo ja korostaa, ettei teknologia korvaa inhimillistä huolenpitoa vaan täydentää sitä. Käyttämisen täytyy myös olla helppoa, jotta oman elämänhallinnan tunne säilyy. Roboteissa ei ole stigmaa Robotit ovat yleistymässä nopeasti ikääntyneiden hoidossa, kertoo erikoistutkija Marketta Niemelä, jonka mukaan hoivarobottien maailmanmarkkinoiden ennustetaan yli nelinkertaistuvan lähimmän viiden vuoden aikana. VTT:n viime vuonna toteuttamassa kenttäkokeessa hyödynnettiin etäyhteysrobottia hoivakodissa asuvan vanhuksen ja hänen läheistensä yhteydenpidossa. Tulokset olivat Niemelän mukaan rohkaisevia. Omaiset kokivat, että liikkuvalla alustalla ja videoyhteydellä varustettu Tuuli-robotti toi äidin lähelle. Kokeilu osoitti myös, että on tarpeen laatia pelisäännöt, joissa muun muassa yksityisyyden suoja otetaan huomioon. EU:n laajuisessa tutkimuksessa lähes kolme neljäosaa suomalaisista suhtautui myönteisesti robotiikkaan, esimerkiksi teollisuus- ja palvelurobotteihin. 37 prosenttia oli kiinnostunut ostamaan robotin kotiinsa kymmenen vuoden sisällä. Niemelä uskoo, että asenteet muuttuvat myös hoivasovelluksissa myönteisiksi. Roboteissa ei ole sellaista stigmaa kuin esimerkiksi turvarannekkeissa, jotka voivat tuntua nolottavilta. Suomessa on yli 65-vuotiaita jo noin viidennes väestöstä, 15 vuoden päästä yli neljännes. Erityisesti muistisairaiden osuus on kasvussa. VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran mukaan on syntymässä nopeasti kasvava senioripalveluiden kuluttajamarkkina, jossa eturintaman toimijat saavat kilpailuedun. Ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee uusia innovaatioita ja digiloikkaa, jotta kaikille voidaan taata palvelut ja toimeentulo. Suomella on hyvät valmiudet toimia edelläkävijänä. Leena Laitinen KEMIA 1/

24 UUTISIA Satoja energiatekoja, satoja säästettyjä gigawattitunteja Kemianteollisuus ahkeroi energiatalkoissa Kemianteollisuus jatkaa uudella sopimuskaudella mittavia investointejaan energiatehokkuuteen. Työ on palkitsevaa, sillä samalla kertaa säästyy energiaa, ympäristöä ja euroja. Vuodenvaihteesta käynnistynyt teollisuuden uusi energiatehokkuussopimuskausi jatkuu vuoteen 2025 asti. Edellinen kausi oli alalle erittäin tuloksekas, kertoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä. Kemianteollisuus säästi energiaa yli 800 gigawattituntia, investoi lähes 90 miljoonaa euroa energiatehokkuuteen ja toteutti lähes 600 erilaista energiatehokkuustoimenpidettä. Toimenpiteillä on merkitystä, sillä kemianteollisuuden osuus Suomen kaikesta energiankäytöstä on kahdeksan prosenttia. Tehokas energiankäyttö vähentää muun muassa ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Borealis Polymers Oy liittyi vapaaehtoiseen energiansäästöohjelmaan jo vuonna 2003, kertoo energiapäällikkö Jaakko Hyvönen. Hänen mukaansa helpot toimenpiteet on jo tehty, ja nyt edetään jatkuvan parantamisen tietä. Käymme pari kertaa vuodessa kaikissa laitoksissa arvioimassa tilanteet ja uusien ideoiden toteutuskelpoisuuden. Parhaillaan teemme laajaa energia-analyysiä Porvoon-laitoksistamme. Vuonna 2015 otimme aromaattiyksikössä käyttöön kuumaöljyuunin, joka tuottaa lämpöä tislausprosessiin paljon entistä paremmalla hyötysuhteella, Hyvönen havainnollistaa. Investointi maksoi 24 miljoonaa euroa, mutta säästöjen ansiosta sen takaisinmaksuaika on vain viitisen vuotta. Nyt on käynnissä 40 miljoonan euron hanke, jolla parannetaan propeenituotantoa. Tislausprosessissa otetaan käyttöön uusi lämpöpumppu, joka vähentää kiehutushöyryn ja jäähdytysveden tarvetta ja tehostaa siten energiankäyttöä. Borealis Polymers Oy Borealis Polymersin olefiiniyksikössä otetaan pian käyttöön uusi lämpöpumppu, joka parantaa propeenituotannon energiatehokkuutta. Pienelläkin viilauksella tienaa paljon Hyvösen mukaan yhtiössä on säästetty energiainvestointien ansiosta kymmenen viime vuoden aikana jopa 200 gigawattituntia energiaa ja seitsemän miljoonaa euroa. Työ on palkitsevaa, sillä energiankulutuksessa prosentin osiakin viilaamalla voi tienata paljon euroja. Energiatehokkuuteen investointi on myös melko riskitöntä, sillä säästöjä syntyy aina kun laitos käy. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino täyttää kansainväliset velvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä. Suomi on sitoutunut tiukkoihin tavoitteisiin neljällä vuoteen 2025 jatkuvalla sopimuksella, jotka kattavat elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja lämmityspolttonesteiden jakelun. Timo Leppä muistuttaa, että kemia tarjoaa monia ratkaisuja entistä parempaan energiatehokkuuteen. Kemian avulla voimme kehittää uusia voimanlähteitä, tehostaa energian varastointia ja talteenottoa sekä pienentää energiankulutustamme. Jo nyt energiaa voidaan tuottaa auringosta, aalloista, tuulesta ja jätteistä. Jaakko Hyvönen ei halua päästä kotonakaan eroon energiatalkoista. Muutimme hiljattain uuteen paritaloon. Led-lamput ovat jo katoissa, ja seuraavana hankintalistalla on ilmalämpöpumppu, energiapäällikkö hymyilee. Leena Laitinen 24 KEMIA 1/2017

25 Kemian ammattilaiset kokoava ChemBio Finland ja Kemian Päivät -yhteistapahtuma satsaa tänä vuonna voimakkaasti myös suomalaisen bio-osaamisen esittelyyn. Suomen Bioteollisuus ry kumppaneineen toteuttaa yhteensä yhdeksän seminaaria, joissa paneudutaan bioalaan monesta näkökulmasta. Seminaariaiheita ovat muun muassa teollisen biotekniikan tuotantokonseptit, yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito terveydenhuollossa sekä biopankit lääketieteen etulinjassa. Omissa seminaareissaan paneudutaan viruksiin ystävinä ja vihollisina sekä tut- Messukeskus ChemBio-tapahtumassa Vahva satsaus bioalaan Allergiarokotteen kehitykseen rahoitusta kimustyötä mullistaneeseen crispr/cas9-genomieditointiin. ChemBio-kokonaisuuden yhteydessä järjestetään ensi kertaa myös bioenergia-alan pohjoismainen konferenssi Nordic Baltic Bioenergy. Seminaarilta on luvassa vastauksia kysymykseen, kuinka fossiiliset polttoaineet korvataan kestävällä tavalla. ChemBio Finland -tapahtuma pidetään Helsingin Messukeskuksessa maaliskuuta Tapahtuman ohjelmaan voi tutustua ja kävijäksi rekisteröityä osoitteessa Rekisteröinti oikeuttaa maksuttomaan sisäänpääsyyn. ChemBio-tapahtuma toi kemian ammattilaiset Messukeskukseen edellisen kerran keväällä Espoolainen bioyritys Desentum on saanut lähes kahden miljoonan euron pääomarahoituksen. Rahoittajia ovat muun muassa belgialainen Cascara Ventures ja luxemburgilainen ACME Investments. VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston allergeenitutkimuksesta alkunsa saanut Desentum kehittää uudenlaista immunoterapeuttista allergiahoitoa. Ensi vaiheessa yhtiö tähtää rokotteeseen, jolla voidaan hoitaa koivun siitepölylle allergisoituneita. PAKKAUSALAN YMPÄRISTÖ- KONFERENSSI Riihimäki ti Tilaisuuden avaus Antro Säilä, toimitusjohtaja, Suomen Pakkausyhdistys ry EU:n kiertotaloushanke ja sen merkitys pakkausalalle Satu Hassi, puheenjohtaja, Eduskunnan ympäristövaliokunta* Kommenttipuheenvuoro Päivi Harju-Eloranta, johtaja, Stora Enso Oyj Riku Eksymä, toimitusjohtaja, Jätelaitosyhdistys ry Keskustelu Lounas Tulevaisuuden pakkausmateriaalit Ali Harlin, professori, VTT Muovit kiertotaloudessa käytännön toteutus Ari-Pekka Pietilä, myynti- ja tuotekehitysjohtaja, Amerplast Oy Timo Jäske, ympäristöpäällikkö, Ruokakesko Oy Kalle Saarimaa, johtaja, Ekokem Oyj Tutustuminen Ekokemin muovijalostamoon Tilaisuuden päätös *alustavasti vahvistettu Suomen Pakkausyhdistys järjestää tiistaina Ekokem Oyj:llä Riihimäellä Pakkausalan ympäristökonferenssin. Tilaisuuden ajankohtaisena aiheena on EU:n kiertotaloushanke ja sen käytännön toteutus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY FINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGEN FINNISH PACKAKING ASSOCIATION

26 UUTISIA Suomalaisrobotit lajittelemaan kiinalaista rakennusjätettä Suomalainen ZenRobotics Oy toimittaa jätteenlajittelurobotteja Kiinaan. Ensimmäiset suomalaislaitteet asennetaan kiinalaiseen rakennusjätteen käsittelylaitokseen kesällä Kyseessä on Kiinan ensimmäinen roboteilla varustettu rakennusjätelaitos. Tilauksen teki Kiinan rakennusministeriön alaisena toimiva Jiangsu LVHE Environmental Technology -yhtiö. Yhtiö saa samalla yksinoikeuden ZenRobotics Recycler -jätteenlajittelurobottien jälleenmyyntiin Kiinassa. ZenRoboticsin jätteenlajitteluroboteilla voimme työstää tehokkaasti suuria määriä hyvin vaihtelevaa jätettä ja saamme yhä enemmän materiaalia uusiokäyttöön, sanoo kiinalaisyhtiön toimitusjohtaja Xue Feng. Roboteille on Kiinassa kysyntää, sillä rakennusjätteen määrä kasvaa yhtä nopeasti kuin maa kaupungistuu. Modernit teknologiaratkaisut ovat haluttuja etenkin Kiinan ekokaupungeissa. ZenRobotics ZenRoboticsin jätteenlajittelurobotit valtaavat tänä vuonna uusia markkinoita myös muun muassa Ruotsissa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Neste tutkii metsäjätteen hyödyntämistä Kanadassa Neste on aloittanut tutkimus- ja kehitysyhteistyön kanadalaisen Bioenergy La Tuquen kanssa. Kumppanukset selvittävät metsäjätteen hyödyntämistä biopolttoainetuotannossa Kanadan La Tuquessa. Neste pyrkii laajentamaan uusiutuvan dieselin raaka-ainevalikoimaansa ja lisäämään jätteiden ja tähteiden käyttöä tuotannossaan. Käytetyistä renkaista öljyä ja kaasua Käytettyjä autonrenkaita kierrätetään pian tehokkaasti Nokian Kolmenkulmalle nousevassa laitoksessa. Renkaat murskataan viereisessä Nowaste Oy:n tehtaassa, minkä jälkeen laitos tislaa kumijätemurskeesta öljyä, kaasua ja hiiltä. Laitoksen vuotuiseksi käsittelykapasiteetiksi tulee tonnia jäterenkaita. Lisäksi laitoksessa voidaan käsitellä jonkin verran jätemuovia. Hankkeesta kirjoitti Aamulehti. Kemira lisää Kiinan liima-ainetuotantoaan Kemira laajentaa Kiinan Nanjingissa toimivaa liima-ainetehdastaan. Investoinnin arvo on useita miljoonia euroja. Liima- aineita (ASA) käytetään parantamaan keski- ja korkeatasoisen paperin ja pakkauskartongin vedenkestävyyttä. Nanjingin tehdas on maailman moderneimpia ASA-tuotantoyksiköitä ja samalla Aasian ja Tyynenmeren alueen suurin. Laajennus kasvattaa laitoksen kapasiteettia merkittävästi. Gasumista Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja Gasum on ostanut ruotsalaisen biokaasuyhtiön Swedish Biogas Internationalin. Kaupan myötä Gasumista tuli Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja. Gasumin omistukseen siirtyi viisi biokaasun tuotantolaitosta sekä 50 prosentin omistusosuus Vadsbo Biogasista. Ruotsalaislaitokset käyttävät raaka-aineinaan lähinnä maatalouden sivuvirtoja, kuten lantaa ja peltobiomassaa. Kaasu hyödynnetään pääasiassa liikennekaasuna. Fortum osti ruotsalaisen kiertotalousyrityksen Fortum on ostanut ruotsalaisen Turebergs Recycling AB:n. Kaupan arvo on noin 11 miljoonaa euroa. Tureberg Recyclingin pääliiketoimintaa ovat ympäristörakentaminen, kierrätys ja jätteenpolttolaitosten pohjatuhkan käsittely. Ruotsalaisfirmasta tulee osa Fortumin City Solutions -divisioonaa, johon kuuluu myös konsernin viime syksynä hankkima Ekokem. Diagnostiikkayritys HyTest palkittiin Turkulainen HyTest Oy on saanut Varsinais- Suomen vientipalkinnon. HyTest valmistaa monoklonaalisia vasta-aineita ja antigeenejä diagnostiikkateollisuuden raakaaineiksi, pääasiassa laboratoriotestien komponenteiksi. Noin 80 henkeä työllistävän yrityksen viime tilikauden liikevaihto oli reilut 17 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta 96 prosenttia kertyy Suomen ulkopuolelta. Yhtiö myy tuotteitaan yli 50 maahan. Nablabs ja Top Analytica asbestiyhteistyöhön Laboratorioyhtiö Nablabs on aloittanut asbestianalytiikan yhteistyön Top Analytican kanssa. Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalveluja tarjoava Nablabs toimii useilla paikkakunnilla. Top Analytica on turkulainen pintatekniikan tutkimuspalveluihin keskittyvä yritys, jonka erikoisosaamista on materiaalien pinta- ja mikroanalytiikka. 26 KEMIA 1/2017

27 Käytetyt pakkaukset kiertävät kassiksi Pakkausvalmistaja Amerplast on ryhtynyt tuottamaan muovikasseja, joiden raaka-aineena on kuluttajilta erilliskerätty muovijäte. Vanhat muovipakkaukset on jalostettu uusiomateriaaliksi Ekokemin muovijalostamossa Riihimäellä. Essi-nimen saanut kiertokassi on Amerplastin toimitusjohtajan Børge Kvammen mukaan ekologisempi vaihtoehto tavalliselle muovikassille ja samalla kiertotalousmallin mukainen ostoskassi. Kuluttajamuovipakkausten erilliskeräys käynnistyi Suomessa viime vuonna. Käytettyä pakkausmuovia voi palauttaa Rinki-ekopisteisiin eri puolille maata. Hiilineutraalin Essi-kiertokassin materiaalista yli 90 prosenttia on kierrätysmuovia. Kassin hiilijalanjälki on siten pienempi kuin paperija kangaskassien, tavallisten muovikassien, biohajoavien muovikassien ja myös perinteisten kierrätysmuovikassien, jotka koostuvat kierrätysmuovista 60-prosenttisesti. Amerplast Ensimmäiset kiertokassit lähtivät myyntiin K-ryhmän kauppoihin tammikuun puolessavälissä. Haikuinen mies Uusi sarja esittelee diplomiinsinööri Ilkka Pollarin runotuotantoa, joka on syntynyt 2000-luvun alkuvuosina Espoossa, Hauholla ja Kiinan Shandongissa. Haiku-mittaiset runot on koottu kirjaan Lintuja, Pisaroita (Skoude 2016), jonka on kuvittanut kalligrafitaiteilija Yoko Kobayashi-Stjerna. Viime syksynä eläkkeelle siirtynyt Pollari tunnetaan työuraltaan etenkin muurahaishapon asiantuntijana. Kemian vankkumaton puolestapuhuja on myös innokas muusikko ja näytelmä- kirjoittaja, jonka kynästä on lähtöisin mm. nobelisti A. I. Virtasesta kertova näytelmä. Vuonna 2013 hänet palkittiin ensimmäisellä Kemian hyväksi -palkinnolla. Ilkka Pollari, jepari, skoude vai sinivuokko? Taipumuksia on lain ja järjestyksen puolustamiseen, ja toisaalta juuret ovat vahvasti suomalaisessa metsässä. Vastaan kuitenkin skoude se on toiminimeni, jonka puitteissa (tai piilossa) voin nyt eläkeläisenä tehdä kaikkea kivaa. lintuja, pisaroita Heinäsirkka vai muurahainen? Muurahainen. Tosin nyt päivätöiden loputtua on aikaa opetella heinäsirkankin elämää Samuli Kallion runoa mukaillen päivänpaistattelua ja hullutuksien hyräilyä. Espoo, Hauho vai Shandong? Mökkipaikka Hauho tarjoaa parhaat elämykset. Jazz, iskelmä vai klassinen? Iskelmistä minuun eivät iske kuin iskevimmät. Vaikka jazz onkin musiikkina parempaa kuin miltä kuulostaa, otetaan kuitenkin klassinen, siis klassinen luvun rock ja soul. LINTUJA, PISAROITA aamuyön lumi: vanhoillakin kuusilla morsiuspuvut ilkka pollari birds, raindrops Haiku, novelli vai näytelmä? Haikun opettelu kestää kuulemma parisataa vuotta, ja nyt vaikuttaa siltä, että proosan tekoon verrattuna haikuilu on piece of cake. Pysytellään siis leipälajissa, näytelmässä. Kemia hyväksi vai pahaksi? Hyväksi totta kai! Parasta juuri nyt? Viime kesän vadelmahillo ja jätski. Leena Laitinen KEMIA 1/

28 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Vesi hidastaa Millennium-palkitun väriaurinkokennon läpimurtoa Suomalaistutkijat ovat löytäneet Michael Grätzelin keksimän väriaurinkokennon Akilleen kantapään: kennon valmistusprosessissa siihen muodostuu vettä. Grätzel-aurinkokennon valmistamiseen tarvitaan kuusi aktiivista komponenttia, joiden väliset vuorovaikutukset ovat osoittautuneet hyvin monimutkaisiksi. Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa paljastui, että molekyylien vuorovaikutukset ovat myös hyvin yllättäviä ja ehkä syy siihen, miksi keksintö ei ole edennyt kaupalliseksi sovellukseksi. Jyväskylän yliopiston professorin Jouko Korppi-Tommolan ja Aaltoyliopiston tutkijan Janne Halmeen mukaan kennon pääkomponentit titaanidioksidi, jodi ja litiumjodidi sekä valmistusprosessin liuottimet muodostavat kennoon vettä. Veden löytyminen on kennon kehittäjille huono uutinen. Vesi heikentää kennon varauksensiirtoprosesseja ja lyhentää väriaineen ja siten myös kennon elinikää, Korppi-Tommola kertoo. Väriaurinkokennoa olisi mahdollista painaa rullalta rullalle -menetelmällä, mutta koska elektrolyyttiin jää aina millimoolin verran vettä, sen massavalmistukselle ei ole edellytyksiä. Veden pitäminen poissa tulisi kalliiksi. Palkittu keksintö Noin 90 prosenttia markkinoilla olevista aurinkokennoista on valmistettu yksi- tai monikiteisestä piistä. Piikennojen hyötysuhde on tavallisesti prosenttia. Michael Grätzelin 1990-luvun alussa keksimä uudentyyppinen kenno herätti maailmalla kohun. Grätzel-kennossa auringon energian muuttaminen sähköksi perustuu väriainemolekyylien absorptiokykyyn. Väriaineena voidaan käyttää vaikka mustikkamehua. Sveitsiläistutkija sai innovaatiostaan muun muassa suomalaisen Millennium-palkinnon. Muita alan tutkijoita uutuuskenno innoitti kehitystyöhön kautta maailman. Ahkerasta tutkimuksesta huolimatta Grätzel-kennon hyötysuhde on saatu nostettua parhaimmillaan 12,3 prosenttiin ja elinikä vain hieman yli tuntiin. Hyötysuhdetta on yritetty parantaa yrityksen ja erehdyksen kautta. Väriaineitakin on testattu yli 200, mutta läpimurtoa ei ole tullut, Korppi-Tommola kuvailee. Suomalaisryhmä pääsi kennossa tapahtuvien reaktioiden jäljille, kun tutkijat keksivät yhdistää kaksi spektroskooppista menetelmää. Jyväskylän yliopisto tutki kennojen elektrolyyttejä infrapunaspektroskopian, Aaltoyliopisto ramanspektroskopian avulla. Kun tiedot spektreistä yhdistettiin, saatiin hyvin erikoinen kuva, jossa näkyi monia molekulaarisia vuorovaikutuksia. Sen jälkeen laskimme kvanttikemiallisin menetelmin, mitkä vuorovaikutukset olivat havaittujen spektrimuutosten takana. Olennaista veden löytämisessä oli, että kennon aktiivinen elektrodi valmistettiin infrapunasäteilyä läpäisevälle substraatille. Tämä mahdollisti noin sata kertaa herkemmän mittauksen kuin aiemmin käytetyt, heijastukseen (ATR) perustuvat infrapunaspektroskooppiset mittaukset. Samalla selvisi yksityiskohtaisesti, miten kennon virtaa kuljettavan elektrolyytin hapetus-pelkistysreaktio toimii kahdessa yleisesti käytetyssä elektrolyytissä. The Journal of Physical Chemistry C -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tuo merkittävää perustietoa väriaurinkokennojen optimointityöhön. Siitä huolimatta meillä ei vieläkään ole selkeää reseptiä, miten kennon hyötysuhdetta voitaisiin olennaisesti parantaa, Korppi-Tommola huomauttaa. Marja Saarikko Jyväskylän yliopisto Väriaurinkokennon elektrolyyttien ainesosien keskinäiset vuorovaikutukset selvisivät infrapuna- ja ramanspektroskopian yhdistelmällä. Spektrien antamat tiedot täydentävät toinen toistaan. 28 KEMIA 1/2017

29 Antti Paraoanu Aalto-yliopisto Nanohiukkaset valjastettiin laseriksi Äärimmäisen pieni laser syntyi yhdistämällä väriainemolekyylejä nanopartikkelihilaan. Laservalo syntyy niin sanotussa pimeässä moodissa ja säteilee ulos hilasta sen reunoilta. Geeniperimästä löytyi uusi mutaatiomekanismi Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uuden mekanismin, joka aiheuttaa geenimutaatioita sekä bakteereille että ihmisille. Mekanismin seurauksena lyhyen dna-pätkän alueelle voi syntyä kerralla useita muutoksia. partikkelien säteilemää valoa. Kukin nanopartikkeli toimii kuin pieni antenni, joka säteilee valoa toisiin partikkeleihin. Maksimoidakseen laserin intensiteetin tutkijat asettivat hiukkaset laservalon aallonpituuden etäisyydelle toisistaan. Tällöin kaikki partikkelit säteilevät samassa vaiheessa ja siten voimistavat laservaloa. Laserin vahvistavana elementtinä käytettiin orgaanisia fluoresoivia molekyylejä. Näin kokonaisen geenin toiminta saattaa muuttua nopeasti. Solun toiminnan häiritseminen, kuten uv-valossa tapahtuva sädettäminen, lisäsi mutaation yleisyyttä jopa kertaiseksi. Antibiootti Noin tuhannesosa ihmisen hiuksen paksuudesta. Niin pieni on Aaltoyliopistossa kehitetty uudentyyppinen laser. Valon elinaika rakenteessa on vain kymmeniä tai satoja kertoja suurempi kuin valon omaan värähtelyyn tarvittava aika. Laserin toiminta perustuu hopeasta tehtyihin nanopartikkelihiloihin. Kun perinteisissä lasereissa takaisinkytkentä tapahtuu normaalien peilien avulla, uusi nanolaser hyödyntää sadan nanometrin kokoisten nano- Dna-sekvenssipätkän mutaatiot tapahtuvat vaiheittain. Oululaisten biomimeetikkojen jäljittelyn kohteena ovat muun muassa bambun ja lootuksen lehdet. Nanopinta toimii kuin kasvin lehti Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet energiatehokkaan nanopinnan matkimalla kasvien lehtien pintarakennetta. Polymeerimuovipinnalle tehdyn nanokalvon avulla aurinkopaneelien energiantuotto kasvaa jopa 17 prosenttia. Syynä on, että kun paneeli pinnoitetaan nanokalvolla, takaisinheijastus vähenee. Nanokalvoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kasvihuoneiden lämmön ja valon tuotannossa. Evoluution ansiosta kasvit keräävät optimaalisesti auringon säteilyä. Me kopioimme eri kasvien lehtien pintarakenteen polymeerimuovikalvolle, kuvailee professori Marko Huttula. Tutkijat ovat onnistuneet kopioimaan nanopinnan myös suoraan lasipinnalle ja piihin. Innovaatio voi siten muuttaa jopa aurinkopaneelien valmistusmenetelmän. Jatkossa on tarkoitus katsoa, voisiko menetelmää edelleen kehittää yhdistelemällä luonnon malleja ja päihittää siten evoluution tulokset, Huttula visioi. Nanopinnan tuotantomenetelmä ja käyttösovellukset on patentoitu. Tutkimuksen pohjalta on perustettu spin-off-yritys WMZ-NanoSurfaces. sai dna-muutokset tapahtumaan 600 kertaa normaalia nopeammin. Bakteerien dna saattoi vaihtua ilman, että uudet osaset sopivat täydellisesti alkuperäiseen dna-pätkään. Tutkijoiden mukaan tämä voi edistää bakteerien kehittymistä vastustuskykyisiksi antibiooteille ja rokotteille. Mekanismin mahdolliset kytkökset esimerkiksi syöpään vaativat vielä lisätutkimuksia. Syöpäsoluista löytyi erityisen paljon mutaatiotapahtuman aiheuttamia muutoksia, mikä voi johtua solujen ylläpitomekanismien yleisestä heikkenemisestä syövän aikana, sanoo akatemiatutkija Pekka Marttinen Aalto-yliopistosta. Scanstockphoto KEMIA 1/

30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Otsoni häiritsee kaalien viestintää VTT Kun kasvi vahingoittuu, se lähettää ympäristönsä kasveille kemiallisia hajuviestejä, jotka auttavat muita vahvistamaan puolustusmekanismejaan. Kaalimaa kuhisee viestejä, joita ihmisen kannattaisi opetella käyttämään hyödykseen. Lihapullat syntyvät sirkoista ja madoista Tulevaisuuden ruokapöytien proteiini hankitaan monista uusista raakaaineista, kuten jauhomadoista ja kotisirkoista. VTT on kehittänyt kuivafraktiointiin perustuvan menetelmän, jolla hyönteiset muuntuvat makuominaisuuksiltaan ja karkeusasteeltaan erilaisiksi jakeiksi. Hienojakoinen jauhe Scanstockphoto Tehostunut puolustautuminen myös toimii, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus, jonka mukaan tuhohyönteiset munivat hajuviestin vastaanottaneen keräkaalin lehdille vähemmän kuin verrokkikasveille. Ilman epäpuhtaudet, kuten kohonnut otsonipitoisuus, voivat kuitenkin häiritä kasvien kommunikaatiota. Näin tapahtui parsakaalin ja keräkaalin välisessä viestinvaihdossa. Kun vioittuneen parsakaalin lähettämät haihtuvat yhdisteet reagoivat otsonin kanssa, viesti laimentui. Matkalla heikentynyt hajusignaali sai keräkaalin reagoimaan niin, että se alkoi päinvastoin houkutella tuholaisia. Tutkimuksen mukaan luontaista viestintää voitaisiin hyödyntää myös kasvinsuojelussa. Otsonin haitalliset vaikutukset on kuitenkin otettava huomioon, kun kehitetään kasvien vuorovaikutukseen perustuvaa tuholaistorjuntaa. sisältää vain vähän kitiinikuorta ja maistuu voimakkaasti lihalta. Karkeatekoisemmassa jakeessa kitiiniä on enemmän ja maku miedompi. Ennen kuivafraktiointikäsittelyä hyönteismassasta poistetaan rasva, jolloin tuloksena on jopa prosenttia hyvälaatuista raakavalkuaista sisältävä aine. VTT:n koekeittiössä syntyi maukkaita lihapullia ja falafel-pyöryköitä, joiden taikinasta 5 18 prosenttia on korvattu hyönteisillä. Kasvissyöjän elämä helpottuu, jos tärkeän vitamiinin saa vaikkapa leivästä tai soijajogurtista. Fermentointi tuottaa leipään B-vitamiinia Scanstockphoto B 12 -vitamiinia saadaan luontaisesti vain eläintuotteista, mutta Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet keinon lisätä elintärkeää vitamiinia myös kasviperäisiin elintarvikkeisiin. Menetelmä perustuu käymisprosessiin eli fermentointiin sekä emmentaljuuston Propionibacterium freudenreichii -bakteeriin. Kun valitaan oikeat mikrobikannat ja säädetään olosuhteet sopiviksi, bakteeri saadaan tuottamaan solujensa sisään runsaasti B 12 -vitamiinia, kertoo professori Vieno Piironen. B 12 -vitamiinia tuottavia mikrobeja voidaan kasvattaa esimerkiksi vilja- tai härkäpapupohjaisella alustalla. Alustoja voidaan hyödyntää esimerkiksi leivän tai jogurttityyppisten tuotteiden ainesosina. Tutkijoiden mukaan fermentoinnin avulla voidaan tuottaa monia muitakin B-vitamiineja. B 12 -vitamiinia tarvitaan hermoston ylläpitoon ja verisolujen muodostukseen. Kasvissyöjät ovat tähän saakka joutuneet syömään lisäravinteita tai pillereitä vitamiinintarpeensa tyydyttämiseksi. Tehokkaasti vettä ja rasvaa sitovat hyönteisjakeet sopivat tutkijoiden mukaan etenkin lihapullien tapaisten kiinteiden ruokien ainesosiksi. VTT:n koe osoitti, että pieni ripaus hyönteisjauhetta jopa kolminkertaistaa falafel-pyöryköiden proteiinipitoisuuden. Hyönteisille ei vielä ole myönnetty EU:n uuselintarvikelupaa, mutta se saataneen vuonna KEMIA 1/2017

31 Saunominen suojaa muistisairaudelta Runsas saunominen voi laskea dementiaan sairastumisen riskiä. Asia käy ilmi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Kaksikymmentä vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa selvisi, että 4 7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 66 prosenttia pienempi todennäköisyys saada dementiadiagnoosi kuin niillä, jotka kävivät saunassa vain kerran viikossa. Tutkimuksessa seurattiin yli kahtatuhatta itäsuomalaista miestä. Heidät jaettiin saunomistottumustensa mukaan kolmeen ryhmään: kerran viikossa, 2 3 kertaa viikossa ja 4 7 kertaa viikossa kylpeviin. Mitä useammin tutkittavat löylyttelivät, sitä vähäisempi muistisairauden riski heillä oli. Saunomisen ja dementiariskin yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu. Sen sijaan on osoitettu, että ahkera saunominen vähentää merkittävästi myös muun muassa sydänperäisen äkkikuoleman sekä sepelvaltimotautikuo- Scanstockphoto Uuttera saunominen kannattaa, vaikka ei olisikaan ammatiltaan fitnessmalli. leman vaaraa. Saunominen saattaa suojella muistia ja sydäntä samoin mekanismein, 10,7MILJOONAN dna-muutoksen kartoitus kannatti. Turun yliopiston tutkijat löysivät useita uusia yhteyksiä perimän ja tulehdusmerkkiaineiden välillä. Havainnot voivat poikia uusia keinoja muun muassa ms-taudin, Crohnin taudin, keliakian ja syöpien hoitoon. joita ei vielä kunnolla tunneta, sanoo tutkimusta johtanut professori Jari Laukkanen. Radiohiili paljasti biodieselhuijauksen Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet kiikkiin kansainvälisen biopolttoainehuijarin. Heidän tutkimuksensa osoitti, että biopolttoaineeksi kutsuttu aine oli käytännössä fossiilista. Yliopiston Ajoituslaboratorioon saapui syksyllä ulkomaisen asiakkaan lähettämä polttoainenäyte. Näytteen asiakkaalle toimittanut yritys oli väittänyt, että polttoaine on 80-prosenttisesti biopohjaista. Polttoaineesta tehty radiohiilianalyysi kuitenkin paljasti, että se sisälsi bioperäistä ainetta ainoastaan 2,7 prosenttia. Tutkimusmenetelmä perustuu radiohiilen ( 14 C) kulkeutumiseen ilmakehästä kaikkeen biomassaan. Kun eliö kuolee, radiohiilen kertyminen loppuu, ja sen määrä alkaa päinvastoin laskea niin, että fossiilisessa materiaalissa sitä ei enää ole lainkaan. Polttoaineen bio-osuus selviää, kun Kaikki biopolttoaineeksi väitetty ei välttämättä olekaan bioperäistä ainetta. Scanstockphoto määritetään, kuinka suuressa osassa näytettä radiohiiltä on jäljellä. Bio-osuuksien määritysmenetelmällä voidaan mitata mitä tahansa materiaalia, joka sisältää hiiltä, kertoo yliopiston Racaf-yksikkö (Radiocarbon Analytics Finland). Sen avulla selviää vaikkapa biomuovin bioperäisten aineiden määrä. Menetelmää voidaan hyödyntää myös esimerkiksi voimalaitosten savukaasujen analysointiin. Piipusta ulos puskevasta savusta otetaan hiilidioksidinäyte, josta mitataan, kuinka paljon biopolttoainetta voimala on polttanut tietyllä aikavälillä. KEMIA 1/

32 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service BASF OY Tammasaarenkatu Helsinki puh. (09) etunimi.sukunimi@basf.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie Vantaa puh. (09) faksi (09) info@busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Puhaltimet Blowers Pumput Pumps Tyhjiöpumput Vacuum Pumps Kompressorit Compressors ELEKTROKEM OY PL 71, Helsinki puh. (09) myynti@elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit Reagecon Standards and Reagents For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu Helsinki Postiosoite PL Helsinki puh kim.jarlas@bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fluidisaattorit Fluidizers Jauhaimet Grinders Sekoittimet Mixers BOREALIS POLYMERS OY PL Porvoo puh. (09) etunimi.sukunimi@borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Petrokemian tuotteet Petrochemical Products Polyolefiinit Polyolefins Vihreät sivut myös verkossa. DOSETEC EXACT OY Vaakatie Nastola puh. (03) faksi (03) info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Annostelujärjestelmät Batching Systems Hihnavaa at Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa at Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät Weighing Systems Säiliövaa at Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet Sack Filling Machines Vaa at Balances & Scales ELOMATIC OY Process & Energy Engineering Itäinen Rantakatu Turku puh. (02) Mobile: info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua Automation and Electrification Design Energiakonsultointi Energy Consulting Laitesuunnittelua Unit Operation Design Projektipalvelut EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Prosessisuunnittelua Process Design Tehdassuunnittelua Plant Design Vihreitä sivuja ei ohiteta. 32 1/2017

33 INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A Helsinki puh innolims@innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F Pori PL 78, Pori puh. (02) faksi (02) info@ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Haihdutuslaitokset Evaporation Plants Kiteytyslaitokset Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants LABTIUM OY Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut kaivannaisteollisuus energia-ala metsäteollisuus ympäristösektori materiaali- ja tuotetestaus Espoo Jyväskylä Kuopio Outokumpu Sodankylä Vihreät sivut huomataan. KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie Vilppula puh. (03) faksi (03) kalpro@phpoint.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät Balance Tables Vetokaapit Fume Hoods LABROTEK OY Sinimäentie 8 B Espoo, Finland info@labrotek.com Puh KIILTO OY Tampereentie Lempäälä PL 250, Tampere puh faksi etunimi.sukunimi@kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kiinnityslaastit Cementitious Adhesives Lakat Lacquers Liimat Adhesives Saumauslaastit Grouts for Tiles Seinä- ja lattiatasoitteet Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit Silicones Valimohartsit No-Bake Resins Vedeneristeet Waterproofing Membranes METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B Espoo puh mail@metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Analyysien automatisointi Automation of Analysis Ionikromatografia Ion Chromatography ph/ionit & johtokyky ph/ions and Conductivity NIR-spektroskopia NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset Stability Measurements Titraus Titration Voltammetria, CVS Voltammetry, CVS Turku Harjavalta Espoo Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelut Vaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja kemikaaliturvallisuus Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus Pelastussuunnitelma (m. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys KEMIA 1/

34 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service Nablabs NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) Jyväskylä puh info@nablabs.fi PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B Espoo puh jouko.nieminen@panalytical.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups ED-, WD- ja WD/EDXRF-spektrometrit (röntgenfluoresenssi) ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF) 0D-, 1D-, 2D- ja 3D(CT) -XRD-laitteistot (röntgendiffraktometrit) 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD) Laboratorioautomaatiot Laboratory Automation Systems Claissen sulatelaitteet myös AA- ja ICP-analyyseihin Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis) Näytejauhimet ja -puristimet Sample Mills and Presses Lähi-infrapunalaitteet (NIR) Nearinfrared-equipment (NIR) Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. Jokaisessa uutiskirjeessä. Verkossa Lue lisää: ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu Turku PL 10, Turku puh. (02) faksi (02) Asiakaspalvelu: puh faksi cc.nordic@perkinelmer.com RAMBOLL ANALYTICS Laboratorio- ja mittauspalvelut Niemenkatu Lahti puh faksi analytics@ramboll.fi SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A Helsinki puh. (09) faksi (09) posti@seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat AA Breda The Netherlands puh. +31 (0) faksi +31 (0) info@skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, ph, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) Robotic analyzers (BOD, COD, ph, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) Vihreät sivut myös verkossa. SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja Espoo puh. (09) sales@softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView 34 1/2017

35 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha Helsinki puh. (09) myynti@suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit Glass Thermometers TESTWARE OY Puurtajantie Hollola puh. (03) testware@testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet Climate chambers and rooms Inkubaattorit Incubators ESD-tuotteet ESD products Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. Jokaisessa uutiskirjeessä. Verkossa Lue lisää: ilmoittajalle VWR INTERNATIONAL OY Valimotie Helsinki puh. (09) faksi (09) info@fi.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet Laboratory Consumables TANKKI OY Oikotie 2, Ähtäri puh. (06) faksi (06) tankki@tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fermentorit Fermenters Kolonnit Columns Painesäiliöt Pressure Vessels Reaktorit Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet Containers and Storage Equipment VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, Tampere puh kari.karppinen@valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Turvalogiikat Safety Interlocking Systems WACKER-KEMI AB Box 3115 SE Solna, Sweden puh faksi info.sweden@wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit Silicones Vaahdonestoaineet Defoamers Tietojen haku onkin nyt kätevää. Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh KEMIA Kemi KEMIA 1/

36 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service Tervetuloa Vihreille sivuille! Jokaisessa lehdessä Jokaisessa uutiskirjeessä Netissä > Vihreät sivut Hinnat alkaen euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 2/2017 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 20. helmikuuta mennessä! Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh seija.kuoksa@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm ) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte uusia asiakkaita ja kauppoja tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne lisää kävijöitä nettisivuillenne osallistujia tapahtumiinne. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: > Ilmoittajalle Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme. Joka kerta mielenkiintoisia artikkeleita. TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy. Lisätietoja: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: /2017

37 Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: Lisätietoja ja tilaukset: Jaana Koivisto, puh Seija Kuoksa, puh Leena Laitinen, puh ilmoitustiedot KEMIA Kemi

38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Uudessa sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisessä kiertotaloudessa. Arvometalleja elektroniikkaromusta Suomessa kehitetään konttikoon laitosta, joka ottaa sähköja elektroniikkaromusta talteen jalometallit ja harvinaiset maametallit. Ideasta uumoillaan uutta vientituotetta. Elina Saarinen Kun Jyväskylän yliopisto kuutisen vuotta sitten alkoi yhdessä Jyväskylän Energian kanssa tutkia turpeenpoltossa syntyvää lentotuhkaa, selvisi, että tuhka sisältää myös jalometalleja ja harvinaisia maametalleja. Tuloksena syntyi patentoitu kaksivaiheinen uuttomenetelmä. Nyt yliopiston kemian laitos, Tek- nologiateollisuus sekä Elker Oy ovat aloittaneet kokeet, joissa testataan tuhkatutkimuksessa luotuja menetelmiä sähkö- ja elektroniikkaromuun. WEEEFiner-hanke pääsi viime syksynä mukaan Sitran kiertotalouden tiekartta -listaukseen. Globaali vihreä teknologia tarvitsee arvometalleja kipeästi. Piiri- ja kovalevymurskeessa voi olla harvinaisia maametalleja milligrammaa kilossa ja hopeaa kaksinkertainen määrä. Magneeteista löytyy arvokasta terbiumia, ja neodyymiä ne voivat sisältää jopa 25 prosenttia, kertoo yliopistonlehtori Ari Väisänen. Hän uskoo, että yritysmaailman laitteiden arvometallipitoisuudet ovat vielä suuremmat kuin tutkimuksessa käytettävän, kotitalouksista kerätyn romun. Käsittelyprosessissa piiri- ja kovalevy- sekä magneettimurska liuotetaan ensin mineraalihapoilla tai poltetaan tuhkaksi, jonka käsittely on kemian laitoksen väelle jo tuttua. Kaksivaiheisessa happoliuotuksessa metallit jaotellaan niiden liukoisuuden perusteella ja konsentroidaan nesteneste-uutolla. Erottelussa voidaan käyttää saostusta kahden tai kolmen metallin seoksiksi tai tietyntyyppisiksi yhdisteiksi. Tulevaisuudessa prosessi voi vielä tehostua, jos erottelu- ja saostusmenetelmiä voidaan korvata uusilla ionisieppareilla. Ari Väisänen Tutkija Siiri Perämäki Jyväskylän yliopiston kemian laitoksesta teki harvinaisten maametallien talteenotosta väitöskirjansa. Ihannetapauksessa saisimme arvometallit talteen sellaisessa muodossa, että ne olisivat valmiita, kaupallisia yhdisteitä. Harvinaisilla maametalleilla ja niiden yhdisteillä on magneettisia ja optisia ominaisuuksia, joiden ansiosta niitä voi käyttää vaikkapa suoraan sensoreina, Väisänen visioi. Käsittely kontissa Käytöstä poistuu vuosittain 50 miljoonaa tonnia sähkö- ja elektroniikkalaitteita, ja tahti kiihtyy. Iso osa laitteista ja samalla valtava määrä uusioraaka-aineita katoaa kuitenkin virallisten keräysjärjestelmien ulottumattomiin. Lopuista otetaan muun muassa isoissa kuparisulatoissa talteen lähinnä kultaa, palladiumia, hopeaa ja kuparia. Harvinaisia maametalleja ei saada mekaanisella käsittelyllä uusiokäyttöön, sillä niiden määrät ovat komponenteissa niin pieniä, että ne irtoavat vain kemiallisin menetelmin. Suomalaiskonsortion mullistava ajatus on siirtää elektroniikkaromun käsittely ympäristöä pilaavista hehtaarihalleista huoneen kokoisiin kontteihin. Maailmaa eivät pelasta yksittäiset isot laitokset. Sen sijaan laitokset pitäisi viedä sinne, mihin sähköromua kerääntyy, ja käsitellä romu paikan päällä, sanoo asiantuntija Peter Malmström Teknologiateollisuus ry:stä. Tutkijat suunnittelevat parhaillaan prosessin skaalaamista pieneen, konttiin mahtuvaan koelaitokseen. Jos laitos saadaan taloudellisesti kannattavaksi, Suomelle voi syntyä uusi vientituote. Konsortioon etsitään mukaan yhteistyöyrityksiä. Hankkeen tarkempi budjetti, rahoitus ja kokoonpano vahvistuvat kevättalven aikana. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. 38 KEMIA 1/2017

39 SILLOIN ENNEN NÄKÖKULMA Kemia-Kemi 2/1982 A.I. Virtanen -palkinto Ensimmäinen A.I. Virtanen -palkinto luovutettiin 17. pnä joulukuuta 1981 Tampereen yliopiston rehtorille professori Jarmo K. Visakorvelle hänen lasten ravitsemusta koskevista tutkimuksistaan sekä ravitsemustutkimusten käytäntöön soveltamista koskevasta työstään. A.I. Virtanen -palkinto muodostuu hopeisesta professori Aimo Tukiaisen muotoilemasta mitalista ja markan rahapalkkiosta. Palkinto myönnetään A.I. Virtasen elämäntyötä lähellä olevien biotieteiden alalla toimivalle tutkijalle tunnustukseksi korkeatasoisesta tutkimustyöstä. Palkinnon luovuttamisesta päättävät Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae r.y. ja Suomalaisten Kemistien Seura r.y. Tieteellisten seurain talossa Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa prof. Visakorpi piti A.I. Virtanen -muistoluennon aiheena Imeväisen ravitsemus ja terveys. Kemia-Kemi 1/1992 A.I. Virtanen -palkinto professori Pirjo Mäkelälle Professori Pirjo Mäkelä vastaanotti pidetyssä tilaisuudessa Ravitsemuksen Tutkimussäätiön, Suomalaisten Kemistien Seura ry:n ja Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae ry:n myöntämän A.I. Virtanen -palkinnon. Palkinnon perusteissa korostetaan Mäkelän ansioita bakteriologian, virologian ja biotekniikan tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa sekä näiden tieteenalojen kehittämisessä ja käytäntöön soveltamisessa. A.I. Virtanen -palkinto jaetaan joka toinen vuosi Suomen biokemiallisen tutkimuksen uranuurtajan ja Nobelin kemian palkinnon saajan kunnioittamiseksi ja biologisten tieteenalojen edistämiseksi Suomessa. Palkintoon kuuluu rahapalkinto, mitali ja palkinnon luovutustilaisuudessa pidettävä muistoluento. Professori Mäkelän luennon aiheena oli Bakteerien molekyylibiologiasta väestön sairauksien ehkäisyyn. Vuorineuvos Yrjö Pessi puhui samassa tilaisuudessa aiheesta Tavoitteena tieteen Nobelin palkinto Suomeen. Luentoihin perustuvat artikkelit julkaistaan Kemia-Kemi-lehdessä 3/1992. Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa Totuuden aika SOSIAALISESSA mediassa kuka tahansa voi sanoa töräyttää mitä tahansa. Edes kaikki toimittajat eivät pitäydy jutuissaan tosiasioissa. Pääasia on, että lukijoita riittää. Esimerkki villistä menosta on, kun luotettavana pidetty media julkaisee tiedeuutisen, jossa väitetään hammastahnan aiheuttavan syöpää, aivovaurioita ja autismia. Hammastahnauutisoinnin käsitellyt Julkisen sanan neuvosto antoi lehdelle huomautuksen journalistin eettisten ohjeiden rikkomisesta peräti neljässä eri kohdassa. JSN:n huomautus osoittaa, että median laadunvalvonta toimii. NIIN TIETEEN kuin laatujournalismin edustajat ovat kyllästyneet tapauksiin, jotka nakertavat ammattimaisesti kirjoittavien uskottavuutta. Tiedetoimittajat opastavat kirjassaan Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia valikoimaan ja arvioimaan myös tiedeuutisia. Hyvä tieteen yleistajuistamisen opas on Tiina Raevaaran Tajuaako kukaan? Tilanteessa, jossa mielipide ja henkilökohtainen kokemus haastavat tieteen, Tiina Sarja pohtii, Kuka oikein tietää. Facebookissa toimivan Klikinsäästäjä-sivuston motto kuuluu: Älä tuhlaa aikaasi huonoon journalismiin. Klikinsäästäjä paljastaa, mitä uutisotsikossa ajetaan takaa. Klikkaamme, jotta sinun ei tarvitsisi. MYÖS OSA bloggaajista on havahtunut tiedon kirjavuuteen. Esimerkiksi terveystietoa on netissä tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta lukijoiden on vaikea arvioida sisällön laatua. Hiljattain perustetun Antidootti-portaalin tavoitteena on koota yhteen kaikki suomalaiset kirjoittajat, jotka sitoutuvat yhteisten sääntöjen pohjalta tuottamaan tutkittua, asiallista ja laadukasta tietoa terveyskysymyksistä. Emme siis vielä elä totuuden jälkeistä aikaa. Anja Nystén Ida Pimenoff KEMIA 1/

40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Raili Nuortila Kemianteollisuuden rautarouva Raili Nuortila tunnetaan suomalaisen kemianteollisuuden järkähtämättömänä järjestöjohtajana. Sisko Loikkanen En ole koskaan kiinnittänyt huomiota sukupuoleeni. Jos muut ovat sen tehneet, he ovat olleet kyllin kohteliaita ollakseen hiljaa. Allekirjoitan tuon yhä, pian 88 vuotta täyttävä kemian grand old lady Raili Nuortila näyttää sitaattiaan lehtijutusta vuodelta Nuortila joutui koko uransa ajan matkustelemaan ulkomaille neuvotteluihin, joissa hän usein oli ainoa nainen. Siitä ei kuitenkaan huomauteltu, sillä suomalainen meni aina asia edellä ja antoi kuulua, mitä ajatteli. Terve itsetunto on peräisin kotoa Asikkalasta, jossa Raili Vilppula syntyi suurperheen viidenneksi lapseksi vuonna Sama kätilö hoiti peräkammarissa maailmaan meidät kaikki kahdeksan. Viisi meistä elää edelleen. Ylioppilaaksi kouluttautunut äiti ja kauppaopiston käynyt isä kannustivat katrastaan opintielle. Sisarusparvesta valmistui kaksi ekonomia, lääkäri, eläinlääkäri, hammaslääkäri ja insinööri. Nuorin veljeni Antti jäi viljelemään tilaa keskikoulun jälkeen. Viitisentoista vuotta myöhemmin hän kiinnostui maa- ja vesioikeudesta, kun Helsinki oli aloittanut Päijännetunnelin kaivuun kotikylän peltojen alta. Hän lähti iltalukioon ja oikeustiedettä opiskelemaan. Niin saatiin perheeseen viimein myös juristi. Koska Raili oppi lukemaan jo nelivuotiaana, hänet laskettiin kouluun kuusivuotiaana. Käytyään kolme vuotta kiertävää kansakoulua tyttö vaati päästä oppikouluun. Kun se onnistui, Nuortila painoi valkolakin päähänsä Lahden yksityisessä tyttölyseossa vuonna 1946, nipin napin 17-vuotiaana. Vielä lukiolaisena hän ei osannut ajatella työmaakseen kemiaa, saati teollisuutta. En ollut ikänäni nähnyt kuin kaksi tuotantolaitosta, meijerin ja Vääksyn myllyn, joihin kumpaankin ajelin hevosella tavaraa, Nuortila hymyilee. Alan valintaan saattoi vaikuttaa perhettä kohdannut menetys. Vanhin veli Heikki oli ylioppilaaksi valmistuttuaan 1941 aloittanut asevelvollisuuspalvelunsa ja sähkötekniikan opinnot Teknillisessä korkeakoulussa. Hän ehti lomillaan suorittaa tenttejä, kunnes kaatui heinäkuussa Isoveljen opinahjo alkoi vetää pikkusiskoa puoleensa. Raili Nuortila Syntynyt Asikkalassa vuonna Ylioppilas 1946, kemian diplomiinsinööri 1953, kauppatieteiden maisteri Lisenssiviraston osastosihteeri ja esittelijä Suomen Teollisuusliiton apulaisosastopäällikkö ja osastopäällikkö Kumiteollisuusyhdistyksen asiamies Suomen Pankin idänkaupan osaston päällikkö Kemian Keskusliiton/Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Lukuisia luottamustehtäviä mm. maanpuolustusjärjestöissä. Naimisissa, 4 lasta, 10 lastenlasta, 2 lastenlastenlasta. Harrastaa ranskan ja venäjän opiskelua sekä liikuntaa. Lopputyössään Nuortila tutki hartsin valmistusta koivusta peräisin olevasta raaka-aineesta. Aiheen antoi professori Pekka Kirjakka, joka oli vuonna 1948 perustetun Teknos-Tehtaat Oy:n tieteellinen taustatuki. Yhtiö tarjosi teekkarille myös kesätöitä. Pitäjänmäen aseman taakse pystytetyssä parakissa oli keittopytty ja muutama maalinsekoitusastia, joista maalit kaadettiin purkkeihin. Päälle pantiin kansi, jota pamautettiin puukalikalla. Niin siihen aikaan pakattiin, Nuortila naurahtaa. Elämänkumppani Aarne Nuortila löytyi ylioppilaskunnan riennoista. Ensi juhannuksen alla tulee kuluneeksi 64 vuotta heleästä sunnuntaiaamusta, jolloin pariskunta vihitytti itsensä Porvoon tuomiokirkossa. Ompelin hääpukuni edellisenä yönä. Parin päivän päästä menimme Aden kanssa Asikkalaan ja ilmoitimme perheille, ettei tarvitse häitä järjestää. Naimisissa olevat ulos Professori Kirjakka vinkkasi vastavalmistuneen diplomi-insinöörin osastosihteeriksi lisenssivirastoon, jonka tehtävänä oli maan vähäisen ulkomaanvaluutan jakaminen. Neljän virastovuoden aikana Nuortila pääsi seuraamaan, mitkä yritykset anoivat valuuttaa ja millaisten kemikaalien hankkimiseen. Sitten tuli odottamaton käänne: markka devalvoitiin, ja samalla ulkomaankauppaa alettiin vapauttaa. Tilanne iski välittömästi lisenssivirastoon. Kun menin seuraavana aamuna töihin, sain kuulla suunnitelman: naimisissa olevat naiset ulos. Silloin ajateltiin, että aviomiehet elättäkööt. Nuortilalle potkut olivat tylyt. Kah- 40 KEMIA 1/2017

41 nä eräältä vieraalta, arveliko tämä 40 vuotta täyttäneiden naisten vaivautuvan enää oppimaan mitään uutta. Se oli niin osuva heitto, että seuraavana päivänä ilmoitin suostuvani. Espoon työväenopistossa 1960-luvulla alkaneista venäjän opinnoista oli suuri hyöty nyt, kun Nuortilan ulkomaanmatkat suuntautuivat usein Moskovaan. Työn ohessa Nuortila suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Kuuden vuoden kuluttua Nuortila joutui kuitenkin kertomaan esimiehelleen, pääjohtaja Mauno Koivistolle, siirtyvänsä muualle. Hän ihmetteli, että mikäs se niin mielenkiintoinen homma on, että pitää pankista lähteä. Mielenkiintoinen homma oli Kemian Keskusliiton toimitusjohtajan tehtävä. Joku oli vihjaissut, että olisin siihen kuin räätälin tekemä. Niin käynnistyi Nuortilan 15-vuotinen urakka suomalaisen kemianteollisuuden palveluksessa ja etujärjestön keulakuvana. Keskeisen osan työtä muodostivat kansainväliset asiat, etenkin Euroopan vapaakauppajärjestö Eftan ja talousyhteisö EEC:n toiminnan seuraaminen. Kun Suomessa alettiin miettiä liittymistä EU:hun, meillä oli jo valmiina suorat yhteydet ulkomaisiin järjestöihin ja tieto EEC:n toimista kemian alalla. Saimme niiltä tuoretta tietoa paljon enemmän kuin viranomaisten kautta koskaan. Työuran viimeisin käänne tapahtui vuotta ennen eläköitymistä, kun työnantajan nimi vaihtui Kemianteollisuus ry:ksi, ja toimintaan liitettiin työnantajaedunvalvonta. Osoitteeksi tuli jälleen Eteläranta 10, jossa Nuortila oli työskennellyt 15 vuotta Suomen Teollisuusliitossa. Koskaan en ole töitä hakenut, Raili Nuortila kuittaa vaikuttavan uransa teollisuus- ja talousmaailman eturintamassa. den pikkulapsen äidillä oli kyllä arkkitehtimies, mutta tämä oli juuri lähtenyt Asla-stipendin turvin opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Esimiehensä pakeille marssineelle Nuortilalle löytyi uusi kiinnostava työ. Suomen Teollisuusliitto tarvitsi kemian termistön hallitsevaa osaajaa laatimaan lausuntoa tullitariffin nimikkeistön uudistamishankkeesta. Pätkäpestin päätyttyä liitossa avautui kauppapoliittisen osaston apulaispäällikön paikka, johon Nuortila valittiin. Myöhemmin hän eteni osaston päälliköksi. Seuraavaksi tarvittiin vetäjää Suomen Pankin idänkaupan osastoon. Pankin johtokunnassa toimineelle Jaakko Lassilalle oli selvää, kenet hän halusi tehtävään. Nuortila hangoitteli vastaan, mutta Lassilalla oli konstinsa. Tuttavien illanvietossa hän kysäisi muina miehi- Markku Joutsen Treenit pitävät liikkeellä Raili Nuortila kuvaa aikaansa työelämässä antoisaksi. Erityisen positiivisia muistoja minulla on monista osaavista ja aina yhteistyöhön valmiista työtovereista ja hallituksen jäsenistä, etenkin aloitteellisista puheenjohtajista, jotka kehittivät luovaa keskustelua järjestön tavoitteista. Mieluisaa oli myös jäädä vapaalle 40-vuotisen työuran jälkeen vuoden 1993 lopulla. Siitä on nyt 23 vuotta ja enemmän kuin 23 kiloa, Nuortila hymyilee. Hyvän voinnin yksi lähde on säännöllinen kuntoilu Helsingin ruotsinkielisessä työväenopistossa. Käyn Arbiksen treeneissä kolme kertaa viikossa. Se pitää minut liikkeellä. Myös ranskan ja venäjän opinnot jatkuvat entiseen tapaan. Eniten Raili Nuortila iloitsee tänä päivänä terveydestään ja suuresta perheestään. Viimeksi jouluna kotiin Museokadulle kokoontui 23 henkeä lähisukua. Isoisoäidiksi ehättänyt Nuortila on avoimesti onnellinen klaanistaan. Suuri perhe on uskomaton ilon aihe. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. KEMIA 1/

42 Pääsiäissaarten ihmeaine pidentää ikää Pääsiäissaarilta löytyi aikoinaan yhdiste, jolta on sittemmin havaittu erikoisia ominaisuuksia. Rapamysiiniksi ristitty aine on venyttänyt koe-eläinten ikää yli puolitoistakertaiseksi. Tutkijat selvittävät, voisiko aineesta tulla myös ihmisen vanhenemisen hidastin. Kalevi Rantanen Laboratoriokokeissa rapamysiini on tehnyt koe-eläinten eliniälle ihmeitä. Tanskalaisen Roskilden yliopiston tutkijat kasvattivat altaissa Acartia tonsa -hankajalkaisia. Ne ovat pikkuruisia äyriäisiä, joiden elämänkaari on yleensä parikymmentä päivää. Kun tutkijat lisäsivät hankajalkaisten ruokavalioon hieman rapamysiiniä, nämä polskuttelivat altaissaan tavanomaisten elinpäivän sijaan yli 30 päivää. Parhaimmillaan pikkuäyriäisten ikä piteni 66 prosenttia. Rapamysiini eli sirolimuusi on monimutkainen orgaaninen yhdiste, joka vaimentaa toisen yhdisteen, TOR-proteiinikompleksin toimintaa. Tutkijat arvelevat, että TORin vauhtia vähentävä rapamysiini vaikuttaa kalorirajoituksen tavoin. Tiedossa on, että kun ravinnonsaanti on sopivan niukkaa, ikä pitenee. Proteiinikompleksi sai sveitsiläisiltä löytäjiltään nimen TOR osittain siitä syystä, että saksan kielen Tor tarkoittaa kaupungin porttia. TOR taas on ikään kuin portinvartija. Soluun tulee sen ulkopuolelta aminohappoja, glukoosia ja muita ravin- teita. Lisäksi tulijoina ovat esimerkiksi kasvutekijät, stressi ja muut syötteet. TOR-kompleksi säätelee syötteiden vaikutuksia, kuten proteiinisynteesiä, proliferaatiota eli solujen leviämistä, autofagiaa eli solun sisäistä kierrätystä ja muita tulosteita, joista solun kasvu riippuu. Rapamysiini puolestaan on linnanherra, joka sanelee portinvartijalle, kuinka paljon porttia avataan. Näyttöä kerätään Tanskalaiset hankajalkaiset eivät ole ainoita, joille rapamysiini on tarjonnut ikälisän. Rapamysiiniä käytetään tätä nykyä Hyljintäreaktion torjumiseen elinsiirroissa Eräiden syöpien, kuten munuais- ja rintasyövän hoidossa Sepelvaltimon uudelleenahtautumisen ehkäisemiseen pallolaajennuksen jälkeen Rapamysiiniyhdisteitä Sirolimuusi (rapamysiini, kauppanimi Rapamune): C 51 H 79 NO 13 Everolimuusi (Afinitor): C 53 H 83 NO 14 Temsirolimuusi (Torisel): C 56 H 87 NO 16 TOR tai mtor = rapamysiinin kohdeproteiini (Target of Rapamycin, mechanical Target of Rapamycin) opiston tutkija Matt Kaeberlein paneutuu Seattlessa ikään liittyviin sairauksiin, ikääntymisen mekanismeihin ja keinoihin säädellä vanhenemista. Kaeberlein ja hänen kollegansa kokeilivat rapamysiiniä joukolla 20 kuukauden ikäisiä hiiriä. Vertailuryhmän hiiret saivat rapamysiinin sijaan lumelääkettä. Siinä, missä ilman rapamysiiniä jääneet jyrsijät elivät keskimäärin 28 kuukauden ikään, rapamysiinihiiret porskuttivat reilut neljä kuukautta pidempään. Niiden kuolema koitti hieman yli 32 kuukauden iässä. Jyrsijöille rapamysiini toi siis 14 prosentin iänpidennyksen. Jos rapamysiini vaikuttaisi ihmiseen samoin kuin hankajalkaiseen, eläisimme 120-vuotiaiksi. Muissa tutkimuksissa yhdiste on pidentänyt esimerkiksi hiivasienten (Saccharomyces cerevisiae), sukkulamatojen (Caenorhabditis elegans) ja banaanikärpästen (Drosophila melanogaster) elinaikaa. Yhdysvaltalaisen Washington-yli- Tutkijoiden mukaan laboratoriohiiren 20 kuukautta vastaa ihmisellä noin kuuttakymmentä ikävuotta. Nykyisellä terveydenhuollon tasolla 60-vuotias suomalaismies elää keskimäärin vielä rapiat 20 vuotta eli saavuttaa ainakin 80 vuoden rajapyykin. Kuusikymppisellä naisella on laskennallisesti edessään vielä liki kolme vuosikymmentä, eli hän hätyyttelee 90 ikävuoden rajaa. Jos rapamysiini vaikuttaisi ihmisellä samassa suhteessa kuin hiirellä, saisimme lisäikää vuosikymmenen verran. Mies eläisi 80 vuoden sijasta noin 90 vuotta, ja nainen ehtisi juhlia satavuotispäiväänsä. Jos taas aine tekisi meille saman kuin hankajalkaisille, yhä useampi meistä viettäisi myös 120-vuotisjuhliaan. 42 KEMIA 1/2017

43 Eteläisellä Tyynellämerellä sijaitsevat Pääsiäissaaret tunnetaan etenkin jättimäisistä moai-patsaistaan luvun tutkijat löysivät saaren maaperästä kiinnostavan yhdisteen, joka sai nimen rapamysiini. KEMIA 1/

44 Sattumien sanelema taival Rapamysiinin ja sen sovellusten oli pakko tulla ennemmin tai myöhemmin. Näin sanoo moni nyt, mutta kyse on jälkiviisaudesta. Väistämättömäksi väitetty kehityskulku perustuu todellisuudessa moniin sattumiin. Ensimmäinen niistä oli odottamaton bakteerilöytö. Joukko kanadalaisia tutkijoita rantautui vuonna 1964 Pääsiäissaarille, joiden nimi paikallisella kielellä on Rapa Nui. Tutkijoiden tarkoituksena oli kerätä uutta tietoa perimän ja ympäristön vaikutuksesta ihmisten terveydentilaan. Tyynenmeren saaret, joiden väestö eli lähes eristyksissä muusta maailmasta, toimivat heidän elävänä laboratorionaan. Montrealin yliopiston mikrobiologi Georges Nógrády halusi selvittää, miksi saarten asukkaat näyttivät olevan vastustuskykyisiä tetanukselle eli jäykkäkouristukselle. Vastausta kysymykseensä hän ei ilmeisesti kuitenkaan saanut. Sen sijaan Nógrády löysi jotakin muuta tosin tietämättään. Hän keräsi Pääsiäissaarilta yhteensä 67 maaperänäytettä. Näytekokoelma hautautui arkistoon, kunnes apuun tuli seuraava sattuma. Lääkeyritys Ayerst Pharmaceuticalsin tutkijat olivat ryhtyneet etsimään bakteeriperäisiä lääkeaineita luonnosta. He saivat Nógrádyn näytteet käyttöönsä. Vuonna 1972 lääketutkijat eristivät yhdestä näytteestä Streptomyces hygroscopicus -bakteerin tuottaman yhdisteen, joka tappoi sieniä. He antoivat yhdisteelle nimen rapamysiini. Pian rapamysiiniltä löytyi lisää kiinnostavia ominaisuuksia. Aineen havaittiin heikentävän elimistön immuniteettia. Tutkimuksen yllätykset Seuraavaksi Ayerstin mikrobiologi Suren Sehgal keksi syystä tai toisesta lähettää rapamysiininäytteitä syöpätutkijoille. Hänen ajatuksensa oli vastoin arkiajattelua. Jos yhdiste huononsi immuniteettia, sen pitäisi vähentää elimistön vastustuskykyä myös syöpää vastaan. Tutkijoiden hämmästykseksi rapamysiini päinvastoin tuhosi syöpäsoluja. Tarkemmissa selvityksissä kävi ilmi, että rapamysiini voi sekä vahvistaa että heikentää vastustuskykyä. Yhdisteen tie apteekin hyllylle osoittautui silti pitkäksi. Lääkeyhtiön johto katsoi, ettei rapamysiini tarjonnut riittävästi kaupallisia mahdollisuuksia, joten aineen tutkimukset lopetettiin vuonna Rapamysiinin tarina uhkasi tyssätä siihen. Sitten Ayerst fuusioitiin Wyethin, toisen lääkeyrityksen kanssa, ja tutkimus käynnistettiin uudelleen. Hankkeen tuloksena syntyi elinsiirtopotilaille tarkoitettu lääke hyljintäreaktiota vastaan. Yhdysvaltain lääkevirasto FDA hyväksyi rapamysiinilääkkeen vuonna Suren Sehgal oli tutkija kirjaimellisesti henkeen ja vereen. Hänen vaimonsa Ajai kertoi tarinan lopun toimittaja Bill Giffordille, joka on kirjoittanut kirjan ikääntymistutkimuksista. Sehgalilla todettiin vuonna 1998 syöpä, ja lääkärit antoivat hänelle kaksi vuotta elinaikaa. Tutkija päätti tuolloin kokeilla, tehoaisiko rapamysiini tautiin. Syöpä rauhoittui. Tiedemiehenä hän halusi kuitenkin selvittää, oliko muutos todella rapamysiinin ansiota. Niinpä hän lopetti lääkityksen. Syöpä ärhäköityi taas, ja Sehgal menehtyi vuonna Hänen vaimonsa kertoi Giffordille tutkijan viimeisistä sanoista. Suurin tyhmyys elämässäni oli lopettaa rapamysiinin käyttö, tämä oli lausunut. Rapamysiinipohjaiset syöpälääkkeet tulivat markkinoille Sehgalin kuoleman jälkeen. Scanstockphoto Täältä ikuisuuteen? Kuinka vanhaksi ihminen voi ylipäätään elää? Mikä on elämän maksimipituus, jos sitä kyetään venyttämään tieteen keinoin? Arviot vaihtelevat suuresti. Newyorkilaisen Albert Einsteinin collegen tutkija Xiao Dong kollegoineen julkaisi viime lokakuussa Nature-lehdessä tutkimuksen, jonka mukaan ihmisiän luonnollinen yläraja on noin 115 vuotta. Sitä vanhemmiksi elävät ovat tulevaisuudessakin vain yksittäisiä poikkeuksia, ryhmä sanoo. Mikä on ihmisiän teoreettinen yläraja? Tutkijat eivät ole löytäneet asiasta yksimielisyyttä. Päätelmä perustuu tietoihin elinajan kehittymisestä historian mittaan. Toiset tutkijat taas ennustavat nanoteknologian mullistavan maailmamme. Sen myötä kaikki rajoitukset rikkoutuisivat. Pisimmälle menivät futuristi Ray Kurzweil ja lääketieteilijä Terry Grossman. He väittivät vuonna 2004, että ihmisestä tulee kuolematon. Tämä tapahtuisi heidän ennustuksensa mukaan neljännesvuosisadassa eli viimeistään vuonna KEMIA 1/2017

45 Rapamysiinin iänpidennyskykyä on testattu jo nisäkkäilläkin. Hiirillä aine on tepsinyt ja koirillakin parantanut sydämen toimintaa. Rapamysiini viestittää kantasoluille signaalia ravinteiden niukkuudesta. Matt Kaeberleinin ryhmä on aloittanut rapamysiinitutkimukset myös koirilla. Ensimmäiseen tutkimusvaiheeseen osallistui 40 seurakoiraa. Niillä yhdisteen todettiin parantavan sydämen toimintaa. Mitään haittavaikutuksia rapamysiinin ei huomattu aiheuttavan. Lupaavat tulokset antavat tutkijoiden mukaan perusteet tutkimuksen jatkamiselle. Koirakoe edellyttääkin Scanstockphoto toistoja, sillä aineen pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä tuntemattomat. Viesti kantasoluille Suomessa rapamysiiniin on perehtynyt muun muassa dosentti Pekka Katajisto. Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevä akatemiatutkija toimii myös ruotsalaisen Karoliinisen instituutin apulaisprofessorina. Olen myös viettänyt neljä vuotta David Sabatinin laboratoriossa Yhdysvalloissa, Katajisto kertoo. Maineikkaassa MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) työskentelevä Sabatini on selvittänyt, kuinka rapamysiini toimii nisäkässoluissa. Juuri hän osoitti, että yhdiste vaimentaa mtor-kinaasia, joka säätelee muun muassa solujen kasvua. Katajiston omassa laboratoriossa tutkitaan kantasolujen ja ikääntymisen yhteyttä. Tutkimuksella on paljon kytkentöjä rapamysiiniin. Kantasoluhoito ja mtor-inhibointi rapamysiinillä eivät ole mitenkään kilpailevia tai vastakkaisia tapoja hidastaa ikääntymistä, tutkija huomauttaa. Rapamysiini nimenomaan muokkaa yksittäisten solujen, kudosten ja koko organismin metaboliaa niin, että kantasolut aktivoituvat ja pysyvät aktiivisina. Rapamysiini toimii kantasoluille viestinä, joka jäljittelee signaalia ravinteiden niukkuudesta. Silloin kantasolut keskittyvät itsensä uudistamiseen sen sijaan, että tuottaisivat uusia soluja kudoksen varsinaisia toimintoja varten. Juuri tämä on rapamysiinin ikääntymistä hidastavista efekteistä Katajiston mielestä kaikkein merkityksellisin. Hiirikokeissahan voidaan jo nyt nuorentaa useita ikääntymisen mukana heikentyviä parametreja. Katajiston laboratoriossa pyritään löytämään kantasolujen ja niiden naapurisolujen viestinnästä keinoja, joilla kudosten uusiutumista voidaan parantaa nuorelle tasolle ilman, että rapamysiinin sivuvaikutuksista on haittaa. Tutkija muistuttaa, että rapamysiinillä ei voida varsinaisesti hoitaa ikääntymiseen liittyviä tauteja. Mutta sillä voidaan hidastaa ikääntymisen haittojen ilmenemistä ja kenties myös ikääntymistautien etenemistä. Kun syntyneitä vaurioita halutaan todella korjata, kantasolujen aktivointiin tarvitaan muita keinoja. Lupaavia tapoja ovat kudosten omien kantasolujen uudelleenohjelmointi sekä kokonaan uusien kantasolujen transplantaatio. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. KEMIA 1/

46 Teknokemia pitää Kutrit kunnossa Sampoot, hoitoaineet, hiusvärit ja kampauksen ojennuksessa pitävät kiinnikesuihkeet ovat tämän päivän ihmiselle itsestäänselvyys. Kuluttajat odottavat ja valmistajat kehittävät entistä turvallisempia hiuskemikaaleja. Marja-Liisa Kinturi Jokainen sampoo pesee hiukset puhtaiksi, mutta kun halutaan tehdä hyvä sampoo, tarvitaan aika paljon kemiaa, toteaa George Berner. Berner on legendaarisen suomalaisen XZ-sampoon luoneen Berner Oy:n entinen pitkäaikainen toimitusjohtaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja. XZ:n menestys perustuu alan konkarin mukaan siihen, että sampoo on kehitetty varta vasten suomalaisille hiuksille, jotka poikkeavat monien muiden, etenkin aasialaisten tai afrikkalaisten, hiuslaaduista. Kun hiusten tupeeraus 1960-luvulla tuli muotiin, kuohkeat kampaukset pidettiin ruodussa kerroksella hiuslakkaa, jota suihkutettiin aerosolipulloista surutta. Myöhemmän ajan punkkarit säilöivät piikkisikaa muistuttavat hiusluomuksensa kuosiinsa sokerivedellä. Tyylit ovat vaihtuneet moneen kertaan, mutta samat keinot ovat käytössä yhä. Lakka tai hiuskiinne aerosolina on edelleen yksi tuotemuoto, vahvistaa Cutrin Oy:n tuotekehityspäällikkö Päivi Mäkinen. Kun Cutrin hiljattain esitteli lehdistölle uusimmat tuotteensa, pääosassa olivat kuitenkin suola- ja sokerisuihkeet eli mekaanisella pumpulla toimivat non-aerosolit. Freonien käyttöä rajoitettiin yleisesti, kun niiden todettiin tuhoavan ilmakehän otsonikerrosta. Kosmetiikka-aerosoleissa niiden käyttö lopetettiin kokonaan. Tätä nykyä aerosolien ponneaineina hyödynnetään esimerkiksi propaania, butaania ja dimetyylieetteriä. Aerosolisuihkeista ei alalla luovuta, sillä niillä on oma tehtävänsä. Hiuskiinneaerosoleja tarvitaan, Kampaaja tuntee ohjeet Viidettä vuotta kampaajana työskentelevä Karita Ojanen pesee, leikkaa ja värjää asiakkaiden hiuksia ja loihtii niihin kampauksia Step In -kampaamossa Helsingin Tapaninkylässä. Hän on valmistunut kampaajaksi nykyisin Stadin ammattiopistona tunnetun koulun kauneudenhoitoalan koulutusyksiköstä. Koulutuksessa tulevat hiusammattilaiset perehdytettiin myös työsuojeluun. Ensimmäisenä tulee mieleen käsineiden käyttö erityisesti värejä sekoitettaessa. Lisäksi tilan ilmanvaihdon on oltava riittävä tai sekoittamisen pitää tapahtua kaapissa, joka imee kemialliset höyryt, Ojanen kertaa saamaansa oppia. Hänen työpaikkansa ilmanvaihto on niin hyvä, ettei erillistä kaappia tarvita. Käsineistä olemme keskustelleet kollegoiden kesken ja todenneet, että nitriilikäsineet ovat suojaavampia kuin vinyyliset. Sen opin vasta myöhemmin, että käsineitä pitää vaihtaa puolen tunnin välein. Hengityssuojaimista koulussa ei puhuttu. Ojanen muistaa silti kuulleensa lääkärin ohjeesta, jonka mukaan parturi-kampaajien tulisi käyttää suojaimia aina, myös hiuksia leikattaessa. Ohjetta noudattanevat harvat. Valveutuneet asiakkaat Asiakkaat ovat Ojasen mukaan entistä valveutuneempia sen suhteen, mitä kemikaaleja kampaamossa käytetään. Yhä useampi pyytää käyttämään hajusteettomia ja ei-allergisoivia aineita. Ollaan siis menossa luonnollisempaan suuntaan. Tosin hiusväreistä on varmaan aika mahdotonta kokonaan poistaa PPD:tä. Sittenhän jäljelle jäisivät vain kasvi- ja suoravärit. Kampaaja värjää itse myös omat hiuksensa. Kotona en kuitenkaan käytä hapetevärejä vaan mahdollisimman hellävaraisia värejä, joissa ei ole hapettuvia pigmenttejä. Väriaineiden lisäksi myös permanenttiaineet ovat Ojasen mielestä kehittyneet entistä paremmiksi. Ammoniakkia niissä ei tietysti voi korvata, muutenhan aine ei toimisi. Mutta aineista on saatu esimerkiksi hajuttomampia. Kampaajien yleisin allergia on hajusteyliherkkyys. Useimmat hiustuotteet sisältävät hajusteita, joten niitä on vaikea välttää. Se on minulle riski, sillä olen allerginen monille asioille, kuten koivulle ja monille ruoka-aineille. Yritän välttää niitä mahdollisimman paljon. Pidän alastani niin paljon, että toivon työni ehkä olevan jonkinlaista siedätyshoitoa. 46 KEMIA 1/2017

47 Marja-Liisa Kinturi Hiustenhoitotuotteissa siirrytään mineraali- ja eläinperäisistä lähtöaineista kasviöljypohjaisiin. Kampaaja Karita Ojanen hyödyntää hiustuotteita monipuolisesti. Esimerkiksi väri- ja permanenttiaineet ovat kehittyneet entistä parempaan suuntaan, ammattilainen sanoo. sillä ne tuottavat hienojakoisemman pisaran kuin mekaaniset pumput. Isompi pisarakoko kastelee ja helposti latistaa kampauksen, Mäkinen selvittää. Hiusten hoitoaineiden kemiassa muutos näkyy ennen kaikkea siirtymisenä mineraali- ja eläinperäisistä lähtöaineista kasviöljypohjaisiin tuotteisiin. Nykyään tavallisimmin käytössä olevat emulgaattorit ja pinta-aktiiviaineet valmistetaan synteettisesti käyttäen lähtöaineena kasviöljyjä. Hiustenhoitotuotteiden raaka-aineita valmistetaan Suomessa vähän. Sen sijaan meillä syntyy maahantuoduista valmiista raaka-aineista lopputuotteita moniin eri tarkoituksiin, niin hiusten pesuun, hoitoon kuin kiinnitykseenkin. Turvallisuus edellä Hiuskosmetiikan tuotteiden valmistusta säätelee vuonna 2013 uudistettu KEMIA 1/

48 Hiusten lyhyt historia Nykyajan ihminen pysähtyy joskus ihmettelemään vanhojen maalausten näyttäviä hiusrakennelmia ja miettimään, miten niitä oikein pestiin ja hoidettiin. Vastaus kuuluu: eipä juuri pestykään. Tapa pestä hiukset liki päivittäin tai ainakin pari kertaa viikossa yleistyi vasta 1920-luvun jälkeen. Tiuha peseminen olisi entisaikaan ollut tuhoisaa, sillä käytettävissä ei ollut nykyisen kaltaisia hiustenhoitotuotteita. Lipeästä tehdyt saippuat eivät olleet kovin hellävaraisia. Naisten yleensä pitkät hiukset letitettiin yöksi. Aamuinen harjaaminen poisti niistä likaa ja levitti niihin hiuspohjasta öljyä, joka toimi hoitavana aineena. Hiuksiin levitetty puuteri toimi kuin nykyajan kuivasampoo. Aikoinaan kampaus saatettiin myös puuteroida. Harjattaessa puuteri poisti samalla tavoin hiuksista rasvaa ja likaa. Samoin toimii moderni kuivasampoo, johon moni turvautuu silloin, kun aikaa hiusten vesipesuun ei ole. Hiusmuoti vaihteli suuresti kulttuurista toiseen ja myös yhteiskunta- luokkien välillä. Siinä missä ylimykset ja hallitsijat erottuivat tavallisesta kansasta huoliteltuine hiuksineen ja näyttävine kampauksineen, ruumiillista työtä tekevät pitivät tukkansa käytännöllisen lyhyenä. Lyhyt tukka oli orjuuden merkki vielä keskiajalla. Peruukista permanenttiin Väriä hiuksiin on haluttu jo varhain. Ensimmäiset tiedot hiusten värjäämisestä tietenkin luonnonväreillä ovat noin vuodelta 400 ennen ajanlaskumme alkua. Uuden värin päähän saattoi saada myös peruukilla. Myös miesten hiukset alkoivat pidentyä 1600-luvulla, ja koska kaikkien omat hapset eivät olleet riittävän pitkiä ja tuuheita, peruukit yleistyivät. Aluksi peruukit olivat vaaleamman tai tummemman ruskeita, mutta vähitellen voitolle pääsi puuteroitu valkoinen malli. Vasta Ranskan vallankumous 1700-luvun lopulla mullisti muodinkin niin, että sekä peruukista että puuterista luovuttiin. Vallankumouksen jälkimainingeissa hiukset myös lyhenivät, kunnes Artois n kreivittären ei tarvinnut huolehtia hiuksistaan itse luvun toisella vuosikymmenellä tulivat muotiin pitkät, molemmin puolin kasvoja riippuvat kiharat. Permanentin keksiminen 1920-luvulla vauhditti lyhyen tukan leviämistä luvun lopulla ja 2000-luvun alussa sekä naiset että miehet palasivat taas pidempiin hiuksiin. Kehityksen takana olivat entistä paremmat pesumahdollisuudet, sähköiset hiustenkuivaajat, -kihartimet ja -suoristimet sekä suuri valikoima uusia hoitoja muotoilutuotteita. EU:n kosmetiikka-asetus. Siinä määritellään muun muassa, mitkä aineet ovat kokonaan kiellettyjä tai ainoastaan rajoitetusti sallittuja hiustuotteiden raaka-aineita. Asetuksen liitteissä sanellaan, paljonko rajoitetusti sallittua ainetta, kuten vetyperoksidia, tuotteessa saa olla. Täysin kiellettyjä ovat tyypillisesti aineet, joilla on lääkevaikutusta. Niitä ovat esimerkiksi lääkeaineet, hormonit ja puuduttavat aineet. Kiellettyjä ovat myös aineet kuten vaikkapa liuottimet jotka eivät vaarallisuutensa takia sovellu käytettäviksi kosmetiikassa. Kuluttajat pidetään ajan tasalla pakkausmerkinnöin. Pakkaukseen pitää merkitä niin valmisteen ainesosat, valmistajan nimi ja osoite kuin tuotetiedot molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisäksi tuotteista on pidettävä yllä tuotetiedostoa, josta käyvät ilmi muun muassa reseptit, työohjeet, laadunvarmistustulokset, materiaalien spesifikaatiot, kaikki tuotteelle tehdyt dermatologiset testit, mikrobiologiset tehotestit ja tuotteen tehokkuutta tarkoitukseensa mittaavat testit, Mäkinen luettelee. Kaikista tuotteista on tehtävä myös turvallisuusarviointi, joka kattaa mahdolliset haitat niin terveydelle kuin ympäristöllekin. Cutrin tekee arvioinnin yhteistyössä ulkopuolisen toksikologin kanssa. Kuluttajia enemmän hiustuotteiden aineille altistuvat kampaajat. Alan teollisuus on yhdessä Teknokemian Yhdistys ry:n kanssa laatinut heille oppaan tuotteiden turvallisesta käytöstä. Kampaajia neuvotaan myös suojautumaan asianmukaisesti. Yksi hiustuotteiden käytön ongelma ovat allergiat. Tiedämme ja tunnemme yleisimmin allergisoivat aineet ja yritämme välttää niitä. Teemme tuotteet sellaisiksi, että niitä on turvallista ja helppoa käyttää. Se tietysti edellyttää, 48 KEMIA 1/2017

49 että käyttöohjetta noudatetaan. Se, että tuote ei sisällä allergisoivia aineita, on Mäkisen mukaan nykyisin myös kilpailuvaltti siinä missä tuotteen haitattomuus ympäristöllekin. Kemikaalibloggari suosittaa herkkyystestiä Ansiokkaana tiedonvälittäjänä palkittu, Kemikaalikimara-blogia pitävä kemian diplomi-insinööri Anja Nystén muistuttaa, että hiusvärit ovat kosmetiikan voimakkaimpia kemikaaleja. Ne voivat siksi aiheuttaa pahojakin allergisia reaktioita. Hän suosittelee hiusvärien kotikäyttäjille herkkyystestiä. Siinä pieni määrä väriseosta levitetään iholle esimerkiksi korvan taakse ja annetaan vaikuttaa vähintään yön yli. Jos iho reagoi, värjäys kannattaa jättää väliin. Aivan varma keino herkkyystestikään ei ole. Testit itsessään saattavat altistaa allergioille, eikä negatiivinen testitulos takaa, ettei värjäyksestä saisi reaktiota. Nystén varoittaa etenkin mustan hennatatuoinnin ja hiusten värjäyksen yhdistelmästä. Tatuointi lisää riskiä saada hiusväreistä ihoreaktio jopa vuosien kuluttua tatuoinnista. Syynä on mustan hennan sisältämä parafenyleenidiamiini. Vaihtoehtoiset värjäyskeinot ovat usein hyvä valinta. Suoraväreissä pigmentti kiinnittyy hiuksen pinnalle, jolloin väri kestää vähemmän aikaa kuin muissa värjäystavoissa, mutta aiheuttaa vähemmän myös allergioita. Kasviväreistä tunnetuin on henna, joka tuottaa kuparinpunaisia sävyjä. Väriskaalaa voidaan laajentaa muilla kasviväreillä, kuten sennalla ja indigolla. Tiedekomitea arvioi Tavallisimmin allergisoivia aineita ovat hajusteiden ainesosat, säilöntäaineet ja hiusväriaineet. Tunnetuimmat 26 hajusteallergeenia pitää merkitä tuotteisiin. Monet niistä ovat hyvin tavallisia luonnossakin, esimerkiksi sitrusöljyissä esiintyvät aineet, Mäkinen huomauttaa. Hiusvärien turvallisuus tuntuu puhuttavan sitä enemmän, mitä useammin kaupungilla kävelee vastaan tulenpunaisia, teräksensinisiä ja yönmustia kutreja. Hiusväriaineiden turvallisuusarvioinneista vastaa Euroopan komission tiedekomitea SCCS, kertoo asiantuntija Eeva-Mari Karine Teknokemian Yhdistys ry:stä. Kattavissa tieteellisissä arvioissa otetaan huomioon uusimmat tutkimustulokset. Niiden perusteella määritetään aineiden kosmetiikkakäytön sallitut ja turvalliset pitoisuudet. Komitea on ottanut kantaa myös parafenyleenidiamiiniin eli PPD:hen, joka on eniten keskustelua ja myös huolta herättänyt hiusväriaine. Komitean viimeisin mielipide aineesta on vuodelta Mielipiteessä asetetaan PPD:lle turvallisen käytön pitoisuusrajat ja todetaan, ettei PPD:n ole todettu aiheuttavan syöpää. Myös parafenyleenidiamiinin johdannaisille on tehty vastaava turvallisuuden arviointi. Kun etsitään kosmetiikan ainesosien turvallisuustietoa, Karine neuvoo ensin selvittämään, löytyykö aineesta SCCS:n mielipide, joka on hänen mukaansa tiedon paras lähde. Myös Karine muistuttaa aineiden käyttäjän omasta vastuusta. Käyttäjän vastuulla on noudattaa pakkauksissa esitettyjä varotoimenpiteitä ja käyttöohjeita. Esimerkiksi hiusväreissä on paljon turvallisuusohjeita, joita tulee noudattaa hiuksia värjättäessä. Nykypunkkarien tyyli vetää hyvin vertoja rokokooajan kampauksille. Sokerivesi pitää värikkään irokeesin ryhdikkäänä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 1/

50 Algoth Niska oli Janoisten suomalaisten sankari Vuonna 1919 voimaan astunut kieltolaki käynnisti mittavan kissa- ja hiirileikin viranomaisten ja viinatrokarien välillä. Virkavaltaa juoksutti etenkin legendaarinen Algoth Niska, salakuljettajien kuningas, joka piti juomahimoiset kansalaiset tyytyväisinä. Arja-Leena Paavola Piileskelyä karikkoisen saariston pimeässä yössä, tullimiesten mielikuvituksellista harhauttelemista ja väliin jopa luotisateen väistelyä. Sellaista oli legendaarisen salakuljettajan Algoth Niskan ( ) työ pahimmillaan tai parhaimmillaan. Viinan salakuljettaminen oli riskialtis keino hankkia elanto, mutta se sopi jännityshakuiselle miehelle erinomaisesti. Rahaa tuli ja rahaa meni siinä määrin, että trokarin maine on kantanut meidän päiviimme asti. Niska oli komea, elegantti ja kielitaitoinen maailmanmies, joka tasaisen hyväntuulisena oli aina valmiina seikkailuun. Pirtutrokarin uransa hän aloitti hieman sattumalta oman tätinsä esimerkin innoittamana. Niskan Sofia-täti teki aikoinaan bisnestä kauppaamalla helsinkiläishotelleihin viinipulloja, joihin tämä oli liimannut laadukkaampien juomien etiketit. Sofia ei ollut tuoteväärentäjänä ainoa laatuaan, vaan filunkia harrastivat monet muutkin. Esimerkiksi portviiniä ja konjakkia pyrittiin vanhentamaan johtamalla niiden läpi sähkövirta. Tädin puuhailua seuratessaan Niska oivalsi, että väkijuomat ovat tuote, jota ihmiset himoavat hintaan mihin hyvänsä. Vuonna 1919 voimaan oli kuitenkin astumassa kieltolaki, joka sääti, että viinaa ei saanut myydä, varastoida eikä edes pitää hallussa. Ihmisissä asia herätti kahdenlaisia reaktioita: osa kansalaisista halusi mahdollisimman pian juomistaan eroon, kun taas toiset kaukonäköisesti hamstrasivat alkoholia tulevaa tarvetta varten. Algoth Niska kuului jälkimmäiseen ryhmään, kertoo Niskan vaiheita tutkinut kirjailija Kari Kallonen. Niinpä Niska osti itselleen erään Niska aloitti salakuljettajan uransa oman tätinsä esimerkin innoittamana. lainkuuliaisen kansalaisen viinakellarin sisällön ja ryhtyi sittemmin kaupustelemaan juotavaa eteenpäin hyvällä voitolla. Kun varasto oli ehtynyt, hän päätti hakea lisää Suomenlahden toiselta puolen. Kansan keskuudessa kieltolain rikkomista ja salakuljetusta ei pidetty kovin vakavana rikollisuutena vaan Algoth Niska pikemminkin eräänlaisena kansallisurheiluna. Niska oli muihin trokauksen johtajiin verrattuna poikkeus, sillä hän osallistui itse myös käytännön toimiin. Etenkin Ahvenanmaan saaristolaiset pitivät häntä suorastaan sankarina. Tehokkain salakuljetusmuoto oli tuoda viina maahan pirtuna, jossa alkoholi oli pienimmässä mahdollisessa tilavuudessa. Niska keksi yhtenä ensimmäisistä käyttää niin sanottua torpedoa eli piilottaa pirtusäiliöt kokonaan veneen alle pois näkyvistä. Perämiehen ammatin hankkinut, maailman meret kiertänyt mies ehti omistaa useita veneitä. Paras niistä oli sinänsä vaatimattoman näköinen Kickan, jonka valttina oli ketterä koko yhdistettynä 16-solmuiseen moottoriin. Viinasäkit puunlatvaan Algoth Niskasta liikkui ja liikkuu yhä lukematon määrä tarinoita. Jutut paranivat yhä uudelleen kerrottuina, ja on vaikea tietää, mikä on totta, mikä liioittelua ja mikä täysin keksittyä. Kirjassaan Salakuljettajien kunin- Syntyi Viipurissa merikapteeni-isän ja muusikkoäidin viisilapsisen perheen kuopukseksi vuonna Algothin kolmesta sisaruksesta tuli ooppera- ja operettilaulajia ja yhdestä tanssija. Kävi koulun Helsingissä Nya svenska läroverketissä ja opiskeli perämieheksi. Työskenteli useilla laivoilla. Jalkapallon kaksinkertainen suomenmestari (Unitas 1908, Kiffen 1916). Pelasi myös maajoukkueessa ja edusti Suomea muun muassa Tukholman olympialaisissa Vaurastui alkoholin salakuljettajana kieltolain ( ) aikana. Ensimmäinen vaimo Magda Aufrichtig ( ). Liitosta tytär Magda, jonka poika Ilkka Lipsanen tunnetaan viihdelaulajana taiteilijanimellä Danny. Toinen puoliso Celia Andersson ( ). Liitosta poika Jack. Kuoli köyhtyneenä Helsingissä vuonna KEMIA 1/2017

51 Algoth Niska oli älykäs, elegantti ja kielitaitoinen mies, joka hallitsi suuren maailman elkeet. Itsevarmasta ja rohkeasta merenkävijästä tuli salakuljettajana ylivertainen. KEMIA 1/

52 Algoth-tislaamon tankeissa syntyy pirtun lisäksi votkaa ja giniä. Legendaarisen salakuljettajan nimikkopirtu tehdään perinteitä kunnioittaen Virossa. Kuvat: Algoth Distillery & Bar Tallinnassa voi skoolata Algoth-pirtulla too tislaamomestari Juha Väänänen. Algoth-tislaamo on hänen mukaansa Baltian modernein. Prosessia kontrolloidaan mäskäyksestä tislaamiseen desimaalien tarkkuudella, ja perustislaus tapahtuu 28-kertaisena. Juomien turvallisuus perustuu meillä muun kemianteollisuuden tavoin hyviin tuotantotapoihin ja luotettavaan tuotantovälineistöön. Tuotteiden arvoa nostaa intohimo asiaan, Väänänen hymyilee. Pirtun ja votkan valmistusprosessit ovat sinänsä hyvin samankaltaiset. Juomien erot liittyvät lähinnä reseptiin ja lantraukseen. Ginin valmistus taas poikkeaa muista siten, että se tislataan toistamiseen katajanmarjojen tai muiden yrttien kanssa. Lisäksi gini tarvitsee votkaa ja pirtua pidemmän kypsytyksen, koska molekyylitasolla sen rakenne on huomattavasti monijakoisempi. Tuotteiden valmistumisaikaan vaikuttavat rankin vierteen ominaispaino, käytettävän hiivan ja mahdollisten hiivaravinteiden määrä ja tehokkuus sekä valmistettavan tuotteen edellyttämä kypsytysaika. Väänäsen mukaan pääsääntö on, että rankin käymisaika on noin viikko, ja itse tislaamiseen kuluu kutakuinkin päivä. Tämän päälle tulee vielä kypsytys, joka kestää tuotekohtaisesti parista viikosta jopa vuosiin. Algoth-tislaamon laitteilla olisi mahdollista valmistaa myös viskiä. Sen kypsytys veisi kuitenkin pitkään, ja markkinat ovat niin kilpaillut, ettei juoman myynnistä saataisi kannattavaa. Viskin täytyy muhia tynnyrissä vähintään kolme vuotta. Tanniinit toimivat katalyytteinä, jotka neutralisoivat tislausprosessin aikana syntyneitä karsinogeeneja. Juoman luonteen taas tekevät epäpuhtaudet, Väänänen kuvailee. gas (Revontuli 2014) Kari Kallonen selostaa, kuinka Niska kerran palasi yölliseltä reissultaan Kirkkonummen edustalle, ankkuroi Kickanin ja kävi lepäämään. Aamun valjetessa hän heräsi laukauksen ääneen. Se kuului paikalle osuneesta tulliveneestä. Viranomaisten alus oli niin syväkulkuinen, ettei se päässyt lähelle Niskan venettä, joten tämä komennettiin ajamaan virkamiesten luo. Kickanin kannella ja lattialankkujen alla sattui olemaan iso lasti pirtua hienompia väkijuomia, joita trokari ei halunnut menettää. Niinpä hän esitti aikovansa totella käskyä mutta moottorin käynnistettyään ampaisikin hurjaa vauhtia pakoon. Viranomaiset tunnistivat tutun salakuljettajan, mutta heillä ei ollut mitään mahdollisuutta seurata tätä vai- Miltä maistuu Algoth Niskan nimeä kantava pirtu? Sitä pääsee testaamaan Suomenlahden eteläpuolella. Suomalaisvoimin käynnistetty tallinnalainen tislaamo ryhtyi valmistamaan kuuluisan salakuljettajan nimikkoviinaa viime vuoden marraskuussa. Siragi-nimen saanut premium handcrafted pirtu on jo löytänyt asiakkaansa. Algoth Distillery & Bar on Viron ensimmäinen niin sanottu artesaanitislaamo, jonka päätuotteita ovat votka ja gini. Historiallisella paikalla sijaitseva baari on kunnianosoituksena Niskalle sisustettu salakuljetusteeman hengessä. Kapakan asiakkaat pääsevät näkemään, kuinka juomat syntyvät tuotantotiloissa lasiseinän takana. Siellä valtavat sammiot pulputtavat kiiltävän puhtaina. Näky on aivan toista kuin kotipolttajien puu- ja rautasammiot korpien kätköissä. Olemme kehittäneet tuotteitamme jo pitkään, mutta itse valmistuksen aloittaminen edellytti monimutkaisen lupaprosessin läpikäymistä, kerkeakulkuisen saariston poukamissa. Sen sijaan he avasivat konekivääritulen. Niska ehti ohjata Kickanin kallioiden suojaan, mutta veneen mahonkipinta oli osin säpäleinä kahdeksan luodin osuttua siihen, Kallonen kuvailee. Tilanteesta selvittyään kokenut trokari pakkasi tyynesti saaliinsa säkkei- Sivulle KEMIA 1/2017

53 Kieltolaki ajoi karille Vuosina voimassa ollut kieltolaki ei taittanut alkoholin kulutusta, mutta sen sijaan rikollisuus roihahti. Suomen asukasluku oli 1930-luvulla noin kaksi miljoonaa. Siihen suhteutettuna viinan kulutus oli nykypäivän tasolla. Erona oli se, että naisten alkoholinkäyttö oli vähäistä, ja iso osa heistä oli täysraittiita. Viinan joivat ja sen haitat kärsivät ennen kaikkea miehet. Vuodesta 1922 lähtien kieltolaki- ja juopumusrikokset muodostivat huimat 80 prosenttia kaikista rikoksista. Salapolton myötä lisääntyivät pahoinpitelyt, tapot ja murhat. Taistelu viinan salakuljetusta vastaan epäonnistui. Sen myönsi myös Suomen hallitus, joka vuoden 1929 keväällä asetti komitean tutkimaan epäonnistumisen syitä. Algoth Niska vain trokasi eikä osallistunut keittohommiin, mutta monelle muulle pirtun valmistus oli tuttua puuhaa. Kotipolttimot olivat useimmiten karkeatekoisia kokonaisuuksia, jotka koostuivat kuumennettavasta pannusta, höyrystimestä ja jäähdytyksestä. Mäskisäiliöt vetivät yleensä litraa, mutta joskus tavattiin jopa litran pannuja, joilla operointi oli lähes teollista toimintaa. Tuottoisaan bisnekseen tarttuivat myös väärentäjät. Viinaa voitiin esimerkiksi jatkaa muilla aineilla, joilla juomasta saatiin tiukemman oloista, kertoo palvelupäällikkö Jaakko Nenonen alkoholiyhtiö Altian Rajamäen tehtailta. Juotavan laatu oli iso riski. Salakuljetettujen tuotteiden sisällöstä ei voitu koskaan olla varmoja, ja myös kotikonstein tehdyssä viinassa oli Alkoholi tuhoaa aivosoluja, mutta vaarallinen alkoholi voi panna nupin todella sekaisin. Sellaiseksi todettiin muun muassa merialueen vartioinnin heikkous sekä vartiojärjestelmien ja kaluston vanhuus. Vuonna 1930 perustettu merivartiolaitos paransi tilannetta, mutta Virosta trokattiin silti yhä noin yhdeksän miljoonaa pirtulitraa vuodessa. Juoman jakelu koko maahan oli organisoitu tehokkaasti. Lisäksi viinaa keitettiin myös itse. vaaransa. Seurauksena oli myrkytyskuolemia. Lähes sataprosenttinen etanoli voi sisältää epäpuhtautena bentseeniä. Erityisen vaarallista oli, jos mukana oli metanolia. Viinan epäpuhtauksien arveltiin jo silloin aiheuttavan haittoja aivotoiminnalle. Nenosen mukaan kyse oli usein todellisesta rähinäviinasta. Alkoholi tuhoaa aivosoluja, mutta vaarallinen alkoholi voi panna nupin todella sekaisin. Puhuttiinkin juoppohulluudesta. Kansan äänin kumoon Lopulta alettiin pohtia, oliko toivoton taistelu väkijuomia vastaan ylipäätään järkevää. Maailmanlaajuisen laman myötä kävi selväksi sekin, että valtio tarvitsi lisää verotuloja, joita viinan luvallinen myynti toisi. Kun asiasta joulukuussa 1931 järjestettiin kansanäänestys, tulos oli selvä. Yli 70 prosenttia kansalaisista halusi lain kumoon. Vuonna 1932 annetussa uudessa väkijuomalaissa säädettiin, että alkoholin myyntimonopoli keskitetään valtiolle. Valtio oli jo ottanut haltuunsa maan kaikki 38 viinanpolttimoa juuri ennen kuin kieltolaki asetettiin. Oy Alkoholiliike Ab:n valmistuskapasiteetti ei kuitenkaan riittänyt vastaamaan uutta tilannetta. Kieltolain aikana etanolia oli valmistettu edelleen lääkinnällisiin tarkoituksiin ja kemian laboratorioiden prosesseihin, mutta määrät olivat pieniä, Jaakko Nenonen kertoo. Paradoksaalista kyllä, Alko joutui aluksi ostamaan spriitä ja pullotettua viinaa sieltä, mistä salakuljettajatkin olivat sitä tuoneet, eli Virosta. Yhtiön ensimmäinen Rajamäen-tehtaassaan valmistama tuote oli Pöytäviina. Laillisten väkijuomien valmistus käynnistyi Alkon Rajamäen-tehtaassa vuonna Tehtaan nykyinen isäntä on Altia Oyj. Kari Jokinen KEMIA 1/

54 hin ja nosti ne puun latvaan odottamaan noutoa. Toisella kertaa Niska oli liikenteessä muutaman kumppaninsa kanssa. Tullimiehiä hämätäkseen veijarit latoivat yhden veneistään täyteen kiviä, jolloin se näytti uivan raskaassa pirtulastissa. Sitten vene lähti näennäisesti karkuun kohti matalaa riuttaa, jolle perään kiiruhtanut tullivene juuttui. Sillä välin Niska ajeli muina miehinä Kickanillaan hakemaan uutta juomaerää ulkomaiselta spriilaivalta, joka odotteli hieman kauempana. Laivakin tosin jäi jumiin samaiselle riutalle, joten trokarit joutuivat vielä auttamaan sen väljemmille vesille. Tapauksen jälkeen oli taas syntynyt uusi, kiehtova muistelo, ja edessä odotti hauska ilta helsinkiläiskapakassa. Kuivin suin ei tarvinnut istuskella, sillä jokaisessa maamme ravintolassa tarjoiltiin pirtua, Kallonen hymähtää. Kieltolaki ei todellakaan toiminut toivotusti, vaan sen aikana ihmiset alkoivat päinvastoin ryypätä aina tilaisuuden tullen. Kaikkialla oli salakapakoita, joista saatiin jännitystä elämään. Niskan myyntitoimintakin oli julkinen salaisuus. Poliisit ilmeisesti jahtasivat häntä hieman viran puolesta eivätkä aina kovin tosissaan. Yhtenä syynä saattoi olla trokarin tunnettu asiakaskunta, johon kuului esimerkiksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, kansanedustaja Erik von Frenckell. Salakuljettaja sai jatkaa toimintaansa niin kauan kuin ei käyttänyt väkivaltaa, johon Niska ei joitakin käsikähmiä lukuun ottamatta koskaan ryhtynytkään. Ura hengenpelastajana Kaikesta neuvokkuudestaan huolimatta Algoth Niskakin jäi muutaman kerran kiinni ja istui lainrikkojana vankilassa yhteensä pari vuotta. Mukavaa, kohteliasta herrasmiestä pidettiin mallivankina. Vuonna 1932 kieltolaki lopulta kumoutui omaan mahdottomuuteensa. Niskan elämä jatkui silti värikkäänä. Hänen toinen avioliittonsa päättyi samana vuonna eroon, ja vuosikymmenen loppuvuodet hän asui Saksassa. Natsien valtaannousu ja kolmas Algoth Niska (keskellä) Tukholman olympialaisissa vuonna Pirtukuninkaana muistettu mies oli myös Suomen maajoukkueessa pelannut jalkapalloilija. Perinne jatkuu Viinan ja rahan himo ovat yhdistelmä, joka kannustaa kekseliäisyyteen myös meidän aikanamme. Helsingin käräjäoikeudessa luettiin vuonna 2002 syytteet kahdeksalle miehelle, jotka olivat rahdanneet Suomeen kilon erän hyytelöityä pirtua Valko-Venäjältä. Hyytelö oli valmistettu lisäämällä 95-prosenttiseen pirtuun steariinia, jonka erottaminen seoksesta on suhteellisen helppoa. Hyytelöidystä massasta olisi syntynyt pirtua litraa, mikä vastaa alkoholimäärältään yli :ta puolen litran Koskenkorva-pulloa. Valkovenäläisessä kemiantehtaassa valmistetun massan ilmoitettiin maahan tuotaessa olevan puhdistusainetta. valtakunta saivat suomalaisen havahtumaan juutalaisten ahdinkoon. Niska otti käyttöön salakuljetuksen saralla kertyneen osaamisensa ja ryhtyi auttamaan vaarassa olevia pois maasta. Näkemykset hänen roolistaan tosin eroavat. Omissa muistelmissaan mies kertoo pelastaneensa peräti 150 juutalaista ja toimineensa pyyteettömästi ilman ajatusta rahan tienaamisesta. Joissakin lähteissä taas arvellaan hänen ansainneen väärennettyjen passien välittämisellä mittavia summia. Kari Kallosen tutkimusten mukaan on joka tapauksessa selvää, että kymmenet ihmiset pääsivät Niskan ansiosta natseja pakoon. Kun aivokasvain vuonna 1954 vei 65-vuotiaan, sairaalloisena ja vähävaraisena kuolleen entisen trokarin, Helsingin juutalaisen seurakunnan vanhin oli mukana hautajaisissa kunnioittamassa tämän muistoa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com 54 KEMIA 1/2017

55 Venyttely panee Liikettä niveliin Jokaisessa työpaikassa voi harrastaa taukoliikuntaa, ja jokaiselta työmaalta löytyy jumppavälineitä. Liikkumattomuudelle ei siis ole tekosyytä. Suomen Reumaliitossa työskentelevältä liikuntasuunnittelijalta Tinja Saarelalta sujuvat tarvittaessa rakennushommatkin. Hän on myös laatinut jutun jumppaohjeet. Skanskan edistysaskelia Työtapaturmataajuus (työtapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti) on pudonnut 11,9:stä 5,2:een. Sairauspoissaolojen määrä on pudonnut 3,2 prosentista 2,3 prosenttiin. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohden pieneni keskimääräisestä 8 päivästä 5,8 päivään vuodessa. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut 63,7 vuodesta 64,4 vuoteen. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi 59,2 vuodesta 59,4 vuoteen. Tekstit Tinja Saarela, kuvat Pekka Sipola/Compic Photos Oy Jutussa esiteltävät kuminauhaliikkeet lisäävät kehonhallintaa ja elvyttävät lihaksia. Voit jumpata seisten, mutta monet liikkeet onnistuvat myös istuen. Toista liikkeet kertaa kah- desti päivässä. Tahti saa olla reipas. Se saa veren kiertämään, ja lihakset työskentelevät tehokkaasti. Jumppaajina toimivat rakennusmies Harri Ahonen ja -nainen Riikka Pekanpalo Skanska Oy:stä. Kuvaukset tehtiin yhtiön työmaalla Vantaan Kaivokselassa. KEMIA 1/

56 Nosta, käännä, työnnä ylös Pitele jumppanauhaa kaksin kerroin käsissäsi vartalon edessä. Pidä lantion levyinen haara-asento, hartiat rentoina, keskikorsetti tiukkana. Vedä kuminauha rinnan päälle, lapaluut yhteen: nosto. Nyrkkeile Anna jumppanauhan kulkea kainaloiden ja lapaluiden alta. Pidä lantion levyinen haara-asento, hartiat rentoina, keskikorsetti tiukkana. Nyrkkeile vuorotahtiin. Vie nauha pään taakse: kääntö. Työnnä nauha yläviistoon ja sieltä takaisin alas kädet suorina. Rutista vatsaa Vatsarutistus puolelta toiselle: tuo nauhakädet kohti nousevaa reittä puolelta toiselle jalkaa vaihtaen. Ammu jousella Nosta kädet olkapäiden tasolle eteen. Koukista toinen kyynärpää koukkuun, toinen käsi jää eteen. Kierrä reippaassa tahdissa ylävartaloa puolelta toiselle. 56 KEMIA 1/2017

57 Kyyki Pujota jumppanauha molempien jalkojen alta, pidä nauhan päät molemmissa käsissäsi. Kyyki kuin olisit istahtamassa tuolille. Venytä samalla nauhaa pitkälle eteen. Souda Pystysoutu: tuo rystyset rinnan eteen yhteen, kyynärpäät osoittavat yläviistoon. Vedä nauhaa alas ja ylös. Kohti kattoa Nosta vuorotellen käsi olkatasolta kohti kattoa. Pidä vartalo suorana ja tiukkana! Rakennusfirma suitsii työkykyriskejä Rakennusyhtiö Skanska Oy:ssä työtapaturmien määrä on vähentynyt yhdeksän viime vuoden aikana 90 prosenttia. Yrityksestä jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle 6 7 vuotta myöhemmin kuin rakennusalalla keskimäärin. Tavoitteemme ovat nolla tapaturmaa ja nolla työperäistä sairautta sekä työkyvyn turvaaminen koko työuran ajan, sanoo henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä. Kysymys on hänen mukaansa ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Sairauspoissaolojen vähentämisellä ja työurien pidentämisellä on toki myös suuri kansantaloudellinen merkitys. Työturvallisuus, työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Skanskassa on jo usean vuoden ajan siirretty työterveysstrategian painopistettä ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työterveystyöhön. Pyrimme torjumaan erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksia, koska ne aiheuttavat suurimmat työkyvyttömyyden riskit. Kiinnitämme paljon huomiota myös melun, pölyn ja tärinän aiheuttamien ammattitautien ennaltaehkäisyyn. Pohjana ovat työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset, kertoo Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen. Erityisesti työmailla toimivien työnjohtajien, työturvallisuusasiantuntijoiden ja työterveyshuollon edustajien hyvä yhteistyö on avainasemassa työkykyriskien hallinnassa. Tinja Saarela Hyppyytä hartioita Nosta hartiat ylös korviin ja päästä rennoiksi. Sahaa Seiso käyntiasennossa. Nauha kulkee etummaisen jalan alta, nauhan päät molemmissa käsissä. Etummaisen jalan polvi saa olla vähän koukussa. Nojaa kämmenellä reiteen. Vedä kyynärpää voimakkaasti kohti kattoa. Vartalo kiertyy mukana. Jatkoliike: koukussa oleva kyynärpää ojentuu suoraksi taakse. KEMIA 1/

58 ULKOMAILTA Koonnut Päivi Ikonen Star Trek -tutkija: Koko galaksin elämä on peräisin Maasta Start Trek -universumin elämä on syntynyt Maassa, josta se on levinnyt galaksin muille planeetoille. Tämä on tapahtunut noin miljoona vuotta sitten. Näin arvioi Duke-yliopiston evoluutiobiologi Mohamed Noor, joka esitteli tutkimustuloksensa Atlantassa järjestetyssä Dragon Con -tieteisfiktiotapahtumassa. Star Trek on suosittu 1960-luvun viihdesarja, jonka sijoittuu kuvitteel- liseen kosmokseen. Televisiosarjan pohjalta on sittemmin tehty useita elokuvia. Mohamed Noor kertoo Live Science -lehdelle olleensa innokas Star Trekin ystävä lapsesta saakka. Vapaa-aikanaan tutkija on biologi- ja kemistikollegoineen paneutunut sarjan maailmaan tieteellisestä näkökulmasta. Tuoreessa raportissaan Noor kumoaa yhden sarjassa esitetyn teorian. Sen mukaan useilla taivaankappaleilla kukoistava elämä olisi lähtöisin geenimateriaalista, jota tuntemattomasta paikasta saapuneet oliot levittivät laajalle miljardeja vuosia sitten. Tutkija kuitenkin epäilee vahvasti, että muinaiset alienit ovat käyneet nappaamassa elämän idut mukaansa Maasta. Maassa elämänmuodot ovat selvästi hierarkkisesti järjestäytyneet, hän perustelee. Tiedemies Spockin korvat ovat suipot ja kulmakarvat kaartuvat oudosti. Piirteet kertovat tutkijan puoliksi vulkanilaisesta syntyperästä. Dna-todiste puuttuu Noorin mukaan eri planeettojen ihmiset, humanoidit, eläimet ja kasvit ovat lisäksi niin samankaltaisia, että niiden yhteisten kantaisien ja -äitien on pakko olla paljon nuorempaa perua. Esimerkiksi Maan ja Vulkanusplaneetan asukeissa on niin paljon yhteistä, että ne eivät ole voineet kehittyä toisistaan erillään kovin kauaa. Vulkanuslaiset saattavat olla vaikkapa Homo erectuksen jälkeläisiä, pohtii Noor ja harmittelee sitä, ettei käytettävissä ole yhdenkään vulkanuslaisen dna-näytettä, jonka perusteella olisi helppo laskea, milloin lajit eriytyivät. Läheisestä geenisukulaisuudesta joka tapauksessa todistaa, että planeettojen asukkaat kykenevät lisääntymään keskenään. Star Trekissä esiintyvä tiedemies Spock on tunnetusti puoliksi ihminen, puoliksi vulkanuslainen. Evoluutiobiologi arvosteleekin sarjan tarjoilemaa näkemystä siitä, että ihminen olisi geneettisesti läheisempää sukua ruohon tai ameeban kanssa kuin vulkanuslaisten kanssa. Itse en pysty kuvittelemaan, että saisin lapsia ruohon tai ameeban kanssa. Zombirutto ei tuhoa ihmiskuntaa Kuinka ihmiskunta selviäisi zombien hyökkäyksestä? Selkärankamme taipuisi vaan ei taittuisi. Rauhoittavan vastauksen antaa Leicesterin yliopiston opiskelijaryhmä, joka on kurssityönään tehnyt aiheesta tutkimuksen. Kansantaruston ja populaarikulttuurin zombit ovat kuolleista nousseita ihmisiä eli epäkuolleita. Kun zombi puraisee elävää ihmistä, tämä muuttuu itsekin zombiksi tai menehtyy. Opiskelijat selvittivät zombi-infektion leviämistä yleisesti käytettävän epidemiologisen mallin avulla. Oletusarvona oli, että yksi zombi nir- haisee joka päivä yhtä ihmistä, josta puolestaan tulee zombi 90 prosentin todennäköisyydellä. Jos zombiepidemia puhkeaisi tänään, maapallolla kituuttelisi sadan päivän kuluttua hengissä enää vajaat 300 normaali-ihmistä. Selviytyjät oppisivat kuitenkin taistelemaan zombeja vastaan, kuten heidän immuunipuolustuksensakin. Kyvyt siirtyisivät myös näiden jälkipolville. Lopulta zombit kuolisivat sukupuuttoon ja ihmiskunta elpyisi ennalleen, kertoo mallinnuksen tuloksista kirjoittanut Science Daily. Kenny Louie Vancouverin zombimarssin osallistujia ei kannata päästää puremaetäisyydelle. 58 KEMIA 1/2017

59 Scanstockphoto Rokotus suojaa valeuutisilta Psykologinen rokotus voi tehdä ihmisestä vähemmän alttiin uskomaan valeuutisiin ja salaliittoteorioihin, ilmenee Cambridgen ja George Masonin yliopistojen tutkimuksesta. Yhdysvaltalaisille koehenkilöille kerrottiin tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta ja väite, jonka mukaan ilmastonmuutoksella ja ihmisen tuottamilla hiilidioksidipäästöillä ei ole yhteyttä. Väite nakersi kaikkien luottamusta tiedeyhteisön sanomaan. Sitten testattavat rokotettiin ennalta virheellistä informaatiota vastaan varoittamalla heitä, että kaikki ilmastonmuutosuutisointi ei perustu faktoihin. Muurahainenkin nikkaroi työkaluja Scanstockphoto Ihminen ja muut fiksut eläimet eivät ole ainoita, jotka osaavat käyttää ja valmistaa työkaluja. Taidon hallitsevat myös muurahaiset, paljastaa unkarilaisen Szegedin yliopiston tutkimus. Tutkijat järjestivät kahta eri viholaislajia edustaville muurahaisille kattauksen makeita nesteitä. Lisäksi he asettivat hyönteisten saataville laajan valikoiman potentiaalisia apuneuvoja ruuan kuljettamista varten. Uutterat muurahaiset ryhtyivät heti testaamaan ja kokeilemaan tarjottuja materiaaleja, vaikka eivät koskaan olleet törmänneet niihin luonnollises- Rokotukset tarjoavat monenlaista suojaa. Rokotus nosti heti tutkitun tiedon arvoa. Parhaiten toimi Science Dailyn mukaan täsmärokote eli Oregon Global Warming Petition -hankkeen nettisivujen esittely. Sivusto mainostaa keränneensä allekirjoitukset amerikkalaistutkijalta, joiden mukaan ihminen ei ole aiheuttanut ilmastonmuutosta. Kun koehenkilöille osoitettiin, että allekirjoittajia ovat muun muassa Charles Darwin ja Spice Girls -lauluyhtye, näiden luotto oikeisiin ilmastonmuutostutkijoihin lujittui merkittävästi. sa elinympäristössään. Tutkijoiden mukaan eläimet näyttivät osaavan arvioida sekä tarvitsemansa työkalun että noudettavan saaliin ominaisuuksia. Parhaimmiksi välineiksi valikoituivat pesusienen ja paperin palaset, joista viholaiset muotoilivat tarkoitukseensa mahdollisimman sopivia ottimia. Sen jälkeen käynnistyi hankintaoperaatio. Jokainen muurahainen upotti ämpärinsä nestelähteeseen, antoi sen imeytyä täyteen ja kiikutti sitten saaliinsa yhteiseen pesään. Unkarilaistutkimusta kuvaili New Scientist. Pienessäkin päässä voi olla paljon älyä. Scanstockphoto Niukempi ruokapöytä tuo pitemmän elämän Kun syö vähemmän, elää kauemmin. Käsitys on hiljattain saanut lisävahvistusta, raportoi Science Daily. Etenkin amerikkalaista tiedeyhteisöä ovat hiertäneet kahden ryhmän erilaiset tulokset. Wisconsin-Madisonin yliopiston tutkimuksessa reesusapinat porskuttivat pidempään, kun niiden energiansaantia rajoitettiin. Lisäksi niillä oli parempi insuliiniresistenssi ja vähemmän syöpiä ja sydän- ja verisuonitauteja kuin verrokeilla. Vähäisempi syöminen kohensi myös National Institute of Aging -laitoksen koeapinoiden terveyttä, mutta lisää elinikää se ei niille tuonut. Ryhmien paneutuminen arvoitukseen yhdessä tuotti asiaan selvyyden. Vertailevat analyysit paljastivat, että niukemmista eväistä on ikähyötyä vain aikuisille ja vanhoille kädellisille. Samaa vaikutusta ei tule, jos ruuan määrää karsitaan nuorilta apinoilta. Ero on merkittävä verrattuna aiempiin tutkimuksiin, jotka on tehty jyrsijöillä. Ne hyötyvät vähäkalorisen ruokavalion aloittamisesta jo varhaisessa iässä. Banaanit ovat terveellistä syötävää aikuisellekin apinalle, kunhan niitä ei popsi liikaa. KEMIA 1/

60 KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Hikikomorit kosmoksessa ULKOAVARUUDESTA tuli taannoin meille viesti: 6EQUJ5. Humanoidit ovat kuitenkin hankkineet jonkun muun kuin Microsoftin ohjelmia. Sikäläistä sähköpostisanomaa ei siksi osata lukea. Ainoa selville saatu asia on lähettäjän osoite. Toki sekin on enemmän kuin mihin posti kykenee. Meili oli pantu matkaan Tau Sagittarii -tähden suunnasta. Osapuilleen. Pirustako sen tietää, missä Luojan luoman suuren pamauksen massa kulloinkin lymyää. Valitettavasti taulaisten koodi saapui perille liian aikaisin, jotta se voitaisiin selittää vastaukseksi Guglielmo Marconin 120 vuotta sitten patentoimalle radiolähetykselle. Kauas on nimittäin pitkä matka, noin 120 valovuotta. Todellisuudessa Marconin aloite on vasta hetki sitten ehtinyt Tauhun. Parhaillaan siellä mietitään, mitä tehdä. Pohdinnan tuloksen saamme tietää aikaisintaan 120 vuoden kuluttua. VENÄLÄISET tosin väittivät saaneensa kommentit vierailta älyköiltä jo toissa vuonna. Pitivät kirjeenvaihtonsa salaisena, kunnes se lopulta vuoti maailmalle. Venäjänmaalla kun vuotavat sekä votka että huhut. Siitä huolimatta, että vastaanottajat tulkitsivat viestiä kyrillisillä kirjaimilla, Korpela näitä Kalifornian Korpeloita ampui tiedon alas uutisankkana. Ei ollut viestissä älyä. Tähdet vain ähkyivät kaasuvaivojaan, Korpela kuittasi. Kokonainen toimistollinen SETI-tieteilijöitä oli samaa mieltä. Se on hyvin poikkeuksellista, sillä kaikki tutkijat ovat väitelleitä älyn etsijöitä. Jos kysyy kahdelta tiedemieheltä, saa yleensä kolme eriävää vastausta ja neljä oppiriitaa. Mutta ei tällä kertaa. Venäläisten versio ei ollut muukalaisten lähettämä tervehdys. Basta. AVARUUDEN asukkaiden viestimisestä tai viestimättömyydestä tiedetään yllättävän paljon. Koska ammoisten aikojen radioamatöörien tervehdyksiin ei ole tullut reaktiota, ulkoälyköt joko eivät halua vastata tai elelevät valovuosisatojen päässä eivätkä vielä ole kuulleetkaan meistä. Jälkimmäisessä tapauksessa etsintäalue pitää rajata uudelleen. Radioteleskooppeja ja muita salakuunteluvälineitä ei kannata suunnata ihan lähitienoon planeettoihin. Kuukausipalkalla älyllisen elämän etsijä toki peilaa vaikka Esson baaria, kunhan saa tutkimuksensa julkaistua. Kuukausipalkalla vieraan älyn etsijä kuuntelee vaikka Esson baaria. Saattaa olla niinkin, että ulkoavaruuden ajattelijat eivät venäläisten hakkereiden pelossa uskalla käyttää langattomia viestintävälineitä. Heillä saattaa olla paremmat tietoturvatuotteet kuin USA:n demareilla. Sillä ei kylläkään kannata kehuskella. Paremmalle tasolle pääsee, kunhan ei piilota serverihuoneen avainta kynnysmaton alle eikä jaa salasanaa ilmaisnäytteenä netissä. Supraälykkäiden olentojen posti tuskin matelee 4G:n tahdissa vaan kiitää suprajohtavassa verkossa. MAHDOLLISTA on myös, että ulkoavaruuden nerot ovat kuin japanilaisia hikikomoreja, jotka viihtyvät kotioloissa niin, että katkaisevat kaikki kontaktit asuntonsa ulkopuolelle. Heitä ei voi vähemmän kiinnostaa se, mitä omien yhden, neljän tai N:n seinän takana tapahtuu. Tai ehkä avaruushikikomorit elelevät kuin kotoisat syrjäytyneet nuoret. Päivät nukkuvat ja yöt pelaavat pleikkaa, pössyttelevät maria ja kuuntelevat musiikkia niin suurella äänenvoimakkuudella, että kaukaisen Maan asukkien vaimeat radioaallot hukkuvat meteliin kuin ilmavaiva Saharaan. Keemikko Älyttömien viestien tutkija 60 KEMIA 1/2017

61 Havumetsistä antibiootteja Virpi Virjamon tutkimusidea vei Slush-kisan voiton HENKILÖUUTISIA Tutkija Virpi Virjamo haluaa selvittää, löytyisikö Suomen kuusista ja männyistä uudenlaisia antibiootteja tehottomiksi käyvien tilalle. Hän puhui tutkimukselleen alkurahoituksen Slush-tapahtumassa järjestetyssä pitchauskisassa. Vau, mikä mahdollisuus! Näin ajatteli Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksessa työskentelevä Virpi Virjamo kuultuaan uudenlaisesta palkinnosta, joka jaettaisiin kasvuyritystapahtuma Slushissa euron Skolar Award myönnettäisiin kiinnostavalle perustutkimusidealle pitchauskilpailun jälkeen. Tieteentekijät nostettaisiin siis estradille puhumaan rahoittajat puolelleen kuin myyntimiehet ikään. Aikaa kisaan oli enää pari viikkoa, mutta Virjamo kääri hihansa. Pian kasassa oli iskevä kuvaus siitä, kuinka suomalaiset havumetsät voisivat muuttua lääkkeiden raaka-ainevarastoksi. Itse kilpailutilanne oli tutkijan mukaan valtavan hieno kokemus. Tieteentekoa ja -tekijöitä kehuttiin tavalla, joka sai monen posket punottamaan. Oma esitys oli silti jännittävä paikka. Olihan se aivan toista kuin perinteinen kongressiesitelmä, johon valmistaudutaan kuukausia. Nyt tultiin takahuoneesta spottivaloihin, yleisö ei ollut oman alan ihmisiä, ja asian esittelyyn oli hyvin lyhyt aika, tutkija muistelee. Virjamon idea kuitenkin upposi suoraan maaliinsa. Kilpailun finaaliin ylsi kuusi postdoc-tutkijaa, ja heidän mainospuheensa kuunneltuaan kahdeksanhenkinen tuomaristo oli voittajasta yksimielinen. Virjamon myyntipuheenvuorossa oli huomioitu tasapuolisesti sekä se, mitä tutkimuskentällä on aiemmin tehty, että se, mitä tulevaisuudessa voidaan vielä tehdä, sanoo tuomaristo, joka kiittää myös tutkimusaiheen linkkiä metsäteollisuuteen. Voittajan tutkimuksella on mahdollisuus tuottaa ennenäkemättömiä tuloksia niin tutkimuksen kuin liike-elämänkin piirissä, sanoo tuomariston jäsenenä toiminut neurologi Kiti Müller. Tutkimus käyntiin Tapahtuman jälkeen Virpi Virjamo on yhä hämmentyneen onnellinen yllättävästä rahoituksesta. Kuopiolaistutkijoiden havupuista löytämistä alkaloidiyhdisteistä tehtiin alustavat kokeet jo kolme vuotta sitten. Kokeet osoittivat, että yhdisteillä on lupaavia antimikrobisia vaikutuksia. Palkinnon ansiosta Virjamo kollegoineen saa nyt tilaisuuden paneutua asiaan tarkemmin. Koulussa aikoinaan kerrottiin sademetsien eksoottisista lajeista, joista voisi löytyä vaikka uusia lääkkeitä. Niitä löytyy kuitenkin myös Suomen havupuista, sanoo tutkija Virpi Virjamo. Antibioottiresistentit bakteerit ovat uhkaava ongelma. Meillä on todellinen hätä löytää uudenlaisia, toimivia lääkkeitä, hän huomauttaa. Sadalla tuhannella päästään hyvään alkuun. Raha menee pääosin kahteen tarkoitukseen. Ensinnäkin laboratoriotutkimuksiin, jotka ovat aina kalliita. Tarvitaan laitteita, reagensseja ja muita tarvikkeita. Toinen toiveemme on, että saamme summalla myös vähän apukäsiä eli asiantuntijoita siihen, mikä ei ole meidän omaa ydinosaamistamme. Yhteistyökumppanit ovat jo haussa. Heitä on tarkoitus löytää ensimmäiseksi omasta ja muista suomalaisyliopistoista, jatkossa mahdollisesti myös ulkomailta. Vuodessa ei valmista lääkettä synny eikä kahdessakaan, mutta pyrimmekin ensin luomaan hyvän pohjan tutkimukselle. Ainakin tuotamme uutta tietoa, josta hyötyvät niin tutkijat kuin myöhemmin toivottavasti kaupallisetkin toimijat. Skolar Award -kilpailun järjestää tiedeviestintätoimisto Kaskas Media. Palkinnon rahoittavat seitsemän suomalaista säätiötä, Duodecim, Helsingin Sanomain Säätiö, Liikesivistysrahasto, Paulon Säätiö, Runar Bäckströmin Säätiö, Tieteen tiedotus ry sekä Walter Ahlströmin säätiö. Päivi Ikonen KEMIA 1/

62 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Risto Pajarteen väitöskirja Modelling of chemical processes and materials by free energy minimisation Additional constraints and work terms tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. John Ågren (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Kari Laasonen. M.Sc. Sasikala Anbarasanin väitöskirja Thermostable betaglycosidases as processing enzymes in biorefineries tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Willför (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Markus Linder. DI Anna Majtykan väitöskirja Towards III V compound semiconductors and multiferroics equipped with nanoindentation and atomistic calculation tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Naoya Nishimura (Meijon yliopisto, Japani) ja kustoksena prof. Roman Nowak. M.Sc. Jorg de Ruiterin väitöskirja Development of Saccharomyces cerevisiae as a recombinant antibody factory tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Lloyd Ruddock (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Alexander Frey. Helsingin yliopisto FM Merjo Laineen väitöskirja Dynamics of soil carbon and nitrogen in changing boreal environments tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Kevin Bishop (Ruotsin maatalousyliopisto) ja kustoksena prof. Rauni Strömmer. M.Sc. (Pharm.) Tatu Rojalinin väitöskirja Raman Spectroscopy and Surface Plasmon Resonance as Photonic Tools for Biopharmaceutical Applications tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Dennis Matthews (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Marjo Yliperttula. M.Sc. Tatiana Deminan väitöskirja Molecular characterization of new archaeal viruses from high salinity environments tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Jarkko Hantula (Luke) ja kustoksena prof. Dennis Bamford. M.Sc. Vigneshwari Subramanianin väitöskirja Field-based Proteochemometric Models Derived from 3D Protein Structures: A Novel Approach to Visualize Affinity and Selectivity Features tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Olivier Taboreau (Pariisin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Jari Yli-Kauhaluoma. FM Essi Havulan väitöskirja Transcriptional control of dietary sugar metabolism and homeostasis by Mondo-Mlx transcription factors tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Christen Mirth (Monashin yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. Juha Partanen. FM Jani Holopaisen väitöskirja Bioactive Coatings and Fibers for Bone Implants and Scaffolds by Atomic Layer Deposition, Electrospinning, Solution Blow Spinning and Electroblowing tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Gregory N. Parsons (Pohjois-Carolinan yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Mikko Ritala. M.Sc. Markku Koskisen väitöskirja Impacts of restoration of forestry-drained peatlands on nutrient and organic carbon exports and methane dynamics tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Hans Joosten (Greifswaldin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Harri Vasander. M.Sc. Margarita Andreevskayan väitöskirja Ecological fitness and interspecies interactions of food-spoilage-associated lactic acid bacteria: insights from the genome analyses and transcriptome profiles tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Jan Kok (Groningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Liisa Holm. Itä-Suomen yliopisto FM Sari Viitalan väitöskirja New applications for immunoassay based protein microarrays tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Vesa Hytönen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Vepsäläinen. FM Mikko Laitaojan väitöskirja Structure-Function Studies of Zinc Proteins tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Mariusz Jaskólski (Adam Mickiewicz -yliopisto, Puola) ja kustoksena prof. Janne Jänis. FM Stefanie Kasurisen väitöskirja The in vitro toxicological effects of particulate emissions from small- and mediumscale heating systems tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Per E. Schwarze (Norjan kansanterveyslaitos) ja kustoksena prof. Maija-Riitta Hirvonen. FL Anu Karvisen väitöskirja The effects of Fe(III) and other alternative electron acceptors on methane biogeochemistry in boreal lake sediments tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi FT Jouni Lehtoranta (Suomen ympäristökeskus) ja kustoksena prof. Elina Oksanen. FM Maarit Liimataisen väitöskirja Factors controlling nitrous oxide emissions from drained peat soils effects of wood ash fertilization tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Niko Silvan (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena apul.prof. Marja Maljanen. FM Tiina Tuovisen väitöskirja Transfer of elements related to the nuclear fuel cycle Evaluation of linearity in boreal ecosystems tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Jukka Lehto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Juutilainen. Prov. Jaakko Paasosen väitöskirja Optimization and Implementation of Preclinical Pharmacologic fmri for Drug Research and Development tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Annemie Van Der Linden (Antwerpenin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Olli Gröhn. Prov. Emma Aarnion väitöskirja Statin Adherence and its Effect on Cost-effectiveness in the Prevention of Cardiovascular Events tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Marjukka Mäkelä (THL) ja kustoksena prof. Janne Martikainen. Jyväskylän yliopisto FM Tommi Isoniemen väitöskirja Optical Properties of Conductive Carbon-Based Nanomaterials tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Yuri Svirko (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistonleht. Jussi Toppari. FM Sakari Tuokon väitöskirja Understanding selective reduction reactions with heterogeneous Pd and Pt: climbing out of the black box tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Nurai Lopez (Katalonian yliopisto, Espanja) ja prof. Troels Skrydstrup (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Petri Pihko. FM Hemanathan Kumarin väitöskirja Novel Concepts on the Recovery of By-products from Alkaline Pulping tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Adriaan van Heiningen (Mainen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Raimo Alén. FM, KM Piia Nuoran väitöskirja Monitapaustutkimus LU- MA-toimintaan liittyvissä oppimisympäristöissä tapahtuvista kemian oppimiskokemuksista tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Pekka Hirvonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Jan Lundell. FM Lars Gellin väitöskirja Theoretical Investigations of Ligand Protected Silver Nanoclusters tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Henrik Grönbeck (Chalmersin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena akat.prof. Hannu Häkkinen. FM Matti Hokkasen väitöskirja On-chip Purification of Arc-discharge Synthesized Multiwalled Carbon Nanotubes via Mobile Liquid Interface tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Oren Regev (Negevin yliopisto, Israel) ja kustoksena prof. Markus Ahlskog. Lappeenrannan teknillinen yliopisto DI Matti Lampisen väitöskirja Development of hydrometallurgical reactor leaching for recovery of zinc and gold tarkastettiin Vastaväittäjä toimi tohtori Justin Salminen (Boliden Kokkola) ja kustoksena prof. Tuomas Koiranen. Oulun yliopisto FM Petri Sulasalmen väitöskirja Modelling of Slag Emulsification and Slag Reduction in CAS-OB Process tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Seppo Louhenkilpi (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Fabritius. DI Augustine Bobinsin väitöskirja Efficiency and stability studies for organic bulk heterojunction solar cells tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Donald Lupo (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Tapio Fabritius. DI Piia Juholinin väitöskirja Hybrid membrane processes in industrial water treatment Separation and recovery of inorganic compounds tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Susana Luque (Oviedon yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Riitta Keiski. FM Kaarina Kekäläisen väitöskirja Microfibrillation of pulp fibres. The effects of compressionshearing, oxidation and thermal drying tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi TkT Annikki Vehniäinen (Fibrario) ja kustoksena prof. Mirja Illikainen. M.Sc. Darif Bouchran väitöskirja Synthesis and characterization of catalysts used for the catalytic oxidation of sulfurcontaining volatile organic compounds. Focus on sulfur-induced deactivation tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Tapio Salmi (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Riitta Keiski. M.Sc. Shahram Mohammadighavamin väitöskirja Hydrologic and hydraulic design of peatland drainage and water treatment systems for optimal control of diffuse pollution tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi TkT Teemu Kokkonen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Bjørn Kløve. Jatkuu sivulla KEMIA 1/2017

63 Lääketabletin laatu selville ilman kosketusta Uutta tietoa dementian periytyvistä muodoista Lääketablettien laatu voidaan tarkastaa tuotannon aikana pelkällä ulkoisella mittauksella itse tablettiin kajoamatta, osoittaa Prince Bawuahin väitöstutkimus. Bawuah kehitti työssään prosessianalyysiteknologian, jonka avulla saadaan tietoa muun muassa aktiivisen lääkeaineen pitoisuudesta sekä tabletin huokoisuudesta, sen mekaanisesta lujuudesta, elastisista muutoksista ja liukenemisesta nesteeseen. Prince Bawuah Uusi teknologia perustuu terahertsisäteilyyn. Bawuah onnistui sen avulla mittaamaan ja analysoimaan myös tabletin massan ja korkeuden. Tutkimuksen motiivina oli päästä eroon aikaa vievistä, tabletin tuhoavista mittausmenetelmistä, kuten elohopean käytöstä huokoisuuden mittaamisessa. Noin 80 prosenttia nykylääkkeistä on tablettimuodossa, joten uudelle menetelmälle on huomattava tilaus. Menetelmää voidaan lääketeollisuuden lisäksi hyödyntää myös farmasian tutkimuksessa. FM Prince Bawuahin väitöskirja Terahertz time-domain study on selected parameters of pharmaceutical tablets using effective medium approximation tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa Vastaväittäjänä toimi professori Thomas Rades Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori Kai- Erik Peiponen. Turun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa on löytynyt uusia, harvinaisia geenimuutoksia, jotka saattavat liittyä perinnöllisen dementian syntyyn. Tutkija Petra Pasanen kartoitti muun muassa Alzheimerin taudin ja otsalohkodementian genetiikkaa 60 suomalaisessa suvussa. Pasanen havaitsi myös uusia mutaatioita jo aiemmin tunnetuissa tautigeeneissä. Hän tunnisti Parkinsonin taudin taustalta SNCA-geenin mutaation, joka on sittemmin löytynyt myös kahdesta muusta suomalaisesta suvusta. Tutkimus viittaa siihen, että kaikki kolme suomalaissukua ovat samaa geneettistä alkuperää. Yleisin dementian syy on Alzheimerin tauti, mutta myös useat muut keskushermostoa rappeuttavat taudit, kuten Parkinsonin tauti, voivat johtaa dementiaan. Dementioista vain pieni osa on periytyviä, mutta periytyviin muotoihin liittyvien geeni- Petra Pasanen virheiden tunnistaminen voi antaa tärkeää tietoa taudin synnyn solunsisäisistä mekanismeista. FM Petra Pasasen väitöskirja Genetics of inherited dementing disorders Special emphasis on Alzheimer s disease, frontotemporal dementia, Parkinson s disease and primary familial brain calcification tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dosentti Peter Hackman Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Schleutker. Seija Kuoksasta Kemia-lehden myyntipäällikkö Seija Kuoksa on nimitetty Kemia-lehteen myyntipäälliköksi. Hänellä on yli parinkymmenen vuoden kokemus sanoma- ja aikakauslehtien ilmoitusmyynnistä. Kemia on itselleni uusi ja kiinnostava media, joka tarjoaa ilmoittaja-asiakkaille monipuolisia mahdollisuuksia. Aloitan innolla työskentelyn alan johtavan ammattilehden parissa, Kuoksa sanoo. Kemia-lehden toisena myyntipäällikkönä jatkaa Jaana Koivisto, joka vastaa myös Työ Terveys Turvallisuus -lehden mediamyynnistä. Uusiouutiset-lehden uutena myyntipäällikkönä on Kuvatapio aloittanut Marja-Liisa Louhio. Hän seuraa tehtävässä Irene Sillanpäätä, joka on siirtynyt Uusiouutisten levikkivastaavaksi. ChemBio-messut ovat tulossa juuri sopivaan aikaan. Odotan mielenkiinnolla kemian ammattilaisten tapaamisia, Helsingissä asuva Seija Kuoksa sanoo. PoDoCo-ohjelmaan uusia nuoria tohtoreita Post Docs in Companies (PoDoCo) -ohjelman syksyn 2016 apurahakierroksella on valittu mukaan 14 nuorta tohtoria. Mikko Laitinen selvittää euron rahoituksen avulla luonnontieteellisten menetelmien hyödyntämistä taideteosten aitouden määrittelemisessä. Hänet palkkasi tutkimuksen tekoon Recenart Oy euron apurahat saivat myös muun muassa Carletti Claudio (Kemira), Khazraie Shoulaifar Tooran (Kiilto) ja Juha Kontturi (Medix Biochemica). PoDoCo-ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Ohjelman operatiivisesta toiminnasta vastaa DI- MECC Oy. Seuraava haku ohjelmaan järjestetään KEMIA 1/

64 TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Labquality Days Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere > Koulutukset ja palvelut Sisäilmastoseminaari Helsinki Gasification 2017 Helsinki Laboratorion excel-kurssit Helsinki ChemBio Finland Helsinki Muovi & Pakkaus Lahti Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta Helsinki > Koulutukset ja palvelut SciFest Joensuu Valtakunnalliset Luma-päivät Helsinki HENKILÖUUTISIA World Circular Economy Forum Helsinki The 39 th Finnish NMR Symposium Turku Helsinki Chemicals Forum Helsinki th International Conference on Nucleation and Atmospheric Aerosols Helsinki MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT European Winter Conference on Plasma Spectrochemistry Sankt Anton, Itävalta Non-Invasive Delivery of Macromolecules Conference 2017 Carlsbad, Yhdysvallat th International Conference on Ecological and Environmental Chemistry Chisinau, Moldova Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied Spectroscopy Chicago, Yhdysvallat th International Conference on Multifunctional, Hybrid and Nanomaterials Lissabon, Portugali International Symposium on Drug Delivery and Pharmaceutical Sciences Kioto, Japani wordpress Frontiers of NMR in Life Sciences Keystone, Yhdysvallat International Practical School on Advanced Isotopic Labelling Methods for NMR Grenoble, Ranska ACS National Meeting San Francisco, Yhdysvallat Solutions for Drug Resistant Infections Conference Brisbane, Australia Challenges in Inorganic Chemistry Manchester, Iso-Britannia rd Mediterranean Symposium on Medicinal and Aromatic Plants Girne, Kypros International Conference on Metallurgical Coatings and Thin Films San Diego, Yhdysvallat www2.avs.org/conferences/ ICMCTF/2017 Interpack 2017 Düsseldorf, Saksa nd Green and Sustainable Chemistry Conference Berliini, Saksa International Symposium on Green Chemistry La Rochelle, Ranska th International Symposium Frontiers in Polymer Science Sevilla, Espanja th Canadian Chemistry Conference and Exhibition Toronto, Kanada European Symposium on Electrochemical Engineering Praha, Tšekki Euromedlab 2017 Ateena, Kreikka Colloquium Spectroscopicum Internationale XL Pisa, Italia Drug Discovery Summit Berliini, Saksa Oorgandagarna Inorganic Days Nynäshamn, Ruotsi th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Oslo, Norja NIMITYKSIÄ Väitöksiä Tampereen teknillinen yliopisto FM Jason Krambin väitöskirja The Role of Inorganics in Biomass Gasification: Catalytic Effects on Char Reactions and Toxic Emissions tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Tobias Richards (Boråsin korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jukka Konttinen. DI Tuomo Nyyssösen väitöskirja Quenching and Partitioning of High-Aluminum Steels tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat Ph.D. David Lindell (Swerea Kimab Ab, Ruotsi) ja TkT Pasi Suikkanen (SSAB Europe) ja kustoksena prof. Veli- Tapani Kuokkala. Tampereen yliopisto FM Suvi Kalliokosken väitöskirja Biological effects of coeliac disease patient antibodies in vivo tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Heikinheimo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Kalle Kurppa. Turun yliopisto FM Maaria Kortesniemen väitöskirja NMR Metabolomics of Foods Investigating the Influence of Origin on Sea Buckthorn Berries, Brassica Oilseeds and Honey tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Hanne Bertram (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Baoru Yang. FM Tero Laihisen väitöskirja Lanthanide doped NaYF 4 up-conversion luminescence materials tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Dariusz Hreniak (Puolan tiedeakatemia) ja kustoksena dos. Mika Lastusaari. FM Jaana Jarvan väitöskirja Geochemical baselines in the assessment of soil contamination in Finland tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Stefano Albanese (Napolin yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Matti Räsänen. M.Sc. Natalia Pakharukovan väitöskirja Mechanisms of fimbrial assembly via nonclassical chaperone-usher pathways and receptor recognition by fimbrial adhesins tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Julie Bouckaert (Lillen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Jyrki Heino. DI Matti Kaistin väitöskirja Field-effect based chemical and biological sensing: theory and implementation tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Ioannis Kymissis (Columbian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Ari Paasio. Åbo Akademi FM Helka Juvosen väitöskirja Protein Adsorption and Cell Adhesion to Nanostructured Paper Coatings tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Monika Österberg (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Peltonen. DI Martin Slotten väitöskirja Two Process Case Studies on Energy Efficiency, Life Cycle Assessment and Process Scale-up tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Christian Ludwig (Lausannen teknillinen korkeakoulu, Sveitsi) ja kustoksena prof. Ron Zevenhoven. Kiilto Oy Teollisuusliiketoiminnan asiakaspäälliköksi on nimitetty DI Lauri Mäkinen. Hänen vastuualueenaan ovat paperi-, pakkaus- ja valimoteollisuuden asiakkaat. Mäkinen siirtyy Kiillon palvelukseen IonPhasE Oy:stä, jossa hän on toiminut tuotepäällikkönä. Pöyry Finland Oy DI Mari Puoskari on nimitetty Ympäristö-liiketoimintayksikön johtajaksi ja Pohjois-Euroopan alueellisten toimintojen johtoryhmän jäseneksi. Puoskari on aiemmin toiminut johtotehtävissä Ekokemissä. Ramboll Finland Oy Ympäristö- ja Terveys -liiketoiminnan johtoon on nimitetty FM Jaana Tyynismaa. Hän siirtyy yhtiöön Pöyryn Pohjois- Euroopan ympäristöliiketoimintojen johtajan tehtävästä. Rambollin ympäristö- ja terveysliiketoiminnasta tätä nykyä vastaava Pentti Manninen keskittyy jatkossa rooliinsa ympäristö- ja terveystoimialan laboratoriopalveluiden globaalina johtajana. 64 KEMIA 1/2017

65 SEURASIVU Kemistit viettivät illan Mielensäpahoittajan seurassa Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokous pidettiin Kansallisteatterissa. Gustaf Kompan palkinnon vuoden 2015 parhaasta kemian alan väitöskirjasta on saanut tekniikan tohtori Laura Elomaa. Suomalaisten Kemistien Seuran myöntämä palkinto jaettiin seuran pikkujoulukokouksessa, joka pidettiin Kansallisteatterissa 23. marraskuuta. Elomaa kehitti väitöstyössään uusia biohajoavia polymeerejä, joista tehtiin 3Dtulostuksen avulla erilaisia kudostukirakenteita. Väitöskirjan neljä julkaisua ovat ilmestyneet alan kärkilehdissä, ja tutkimuksen tulokset ovat herättäneet alalla laajaa mielenkiintoa, kiittää palkinnon luovuttanut SKS:n puheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma. Laura Elomaan väitöskirja Synthesis of biodegradable photocrosslinkable polymers for stereolithography-based 3D fabrication of tissue engineering scaffolds and hydrogels tarkastettiin Aalto-yliopistossa. Osan väitöstyönsä tutkimuksista Elomaa teki Twenten yliopis- tossa Alankomaissa ja Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Kompan palkinto on suuruudeltaan euroa. Uusia jäseniä Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi jäseniksi tekniikan tohtori Laura Elomaa sekä filosofian maisterit Satu Mykkänen, Minna Myllyperkiö ja Pasi Salonen. Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian ylioppilaat Katri Hokkanen, Laura Idström, Johannes Kakko, Janne Koskenoja, Laura Koskinen, Iiro Niskala ja Saara Sirkiä sekä tekniikan ylioppilaat Leo Airaksinen, Taavi Arosara, Iita Hinkkanen, Meeri Häyrynen, Daria Kambura, Elisa Kankaanpää, Aleksi Karjalainen, Petra Kaukonen, Nea Kauppinen, Mikko Kolehmainen, Henri Lappalainen, Joonas Lintula, Taru Mankinen, Joona Nieminen, Pinja Nieminen, Klaus Niskanen, Anni Ojala, Aino-Maria Rimpeläinen, Vili Toivakka, Nea Vahter, Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. SEUROISSA TAPAHTUU Suomalaisten Kemistien Seuran Kokous kello 16 Lassila-Tikanoja, Valimotie 27, Helsinki Kokouksen jälkeen Lassila-Tikanojan yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Jorma Mikkonen kertoo kiertotaloudesta yhtiön kannalta ja kehityspäällikkö Seppo Pönni kemiasta kiertotaloudessa. Ilmoittautumiset viimeistään osoitteessa Suomalaisten Kemistien Seuran Vuosikokous kello 17 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Sääntöjen mukaiset vuosikokousasiat, nuorten tutkijain tunnustuspalkinto. Kokouksen jälkeen Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan professori Helder Almeida Santos ja kemian laitoksen akatemiatutkija Arkke Eskola kertovat tutkimusalueistaan ja kokemuksistaan suomalaisessa, brittiläisessä ja yhdysvaltalaisessa tutkijaympäristössä. Lopuksi iltapala. Ilmoittautumiset 5.3. mennessä osoitteessa Kemian Seurojen Kemian Päivät Messukeskus, Helsinki Tapahtuman ohjelma on osoitteessa Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n Suojelun seminaari: Varautuminen Suomessa kello Messukeskus, Helsinki Kaikille avoin seminaari järjestetään Kemian Päivien yhteydessä. Ohjelma julkaistaan Kemian Päivien verkkosivuilla. Seminaarin jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 2/ helmikuuta 15. maaliskuuta 3/ huhtikuuta 3. toukokuuta 4/ toukokuuta 8. kesäkuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. Heleena Karrus Palkinnon Laura Elomaalle ojensi Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma (oik.). Onnittelut sai myös Elomaan väitöstyötä ohjannut professori Jukka Seppälä. Valtteri Valtonen ja Juuso Varmemaa. Kokouksen virallisen osan jälkeen iltaa jatkettiin jouluaterian ja vilkkaan seurustelun merkeissä. Ilta päättyi Kansallisteatterin esitykseen Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Pikkujoulukokouksesta on muodostunut monille seuran jäsenille vuoden tärkeä tapahtuma, jossa on tilaisuus tavata kemistikollegoja. Viime vuosina tapahtumaan on osallistunut yli sata henkeä. Heleena Karrus Kirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja. heleena.karrus@kemianseura.fi KEMIA 1/

66 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Suomen tieteen veturi Helsinki Helsingin yliopiston päärakennus valmistui Senaatintorille vuonna Itsenäisen Suomen juhliessa sataa vuottaan rintaansa röyhistää myös Helsingin yliopisto, maamme vanhin ja tärkein tiedeinstituutio. Sisko Loikkanen 377-vuotiaalla Helsingin yliopistolla on ollut valtava merkitys oppineiden kouluttajana ja tieteilijöiden tyyssijana. Opinahjon juuret ovat Turussa, jossa se vuonna 1640 aloitti Suomen ensimmäisenä yliopistona, kuninkaallisena Turun akatemiana. Turun palo liki tuhosi akatemian vuonna Sen jälkeen se siirrettiin keisari Nikolai I:n käskystä Helsinkiin, josta vuonna 1812 oli tullut suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Helsingissä laitos sai uuden alun keisarillisena Aleksanterin yliopistona, jolle arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli komean päärakennuksen, kirjaston ja observatorion. Nykyistä nimeään yliopisto on kantanut vuodesta Yliopisto on pärjännyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Viimevuotinen sijoitus World University Rankingissa oli 76. ja Shangain listalla 56. Kunnioitettavia saavutuksia, kun otetaan huomioon suomalaislaitoksen varsin niukka rahoituspohja. Tason tosin pelätään laskevan, sillä hallitus päätti supistaa rahoitusta entisestään, ja moni tutkija on äänestänyt jaloillaan. Yliopistossa työskentelee silti yhä alojensa huippuja. Professori Markku Kulmalan ilmakehän aerosoleja tutkiva ryhmä on maailman johtava. Professori Kari Alitalon ryhmä on selvittänyt ansiokkaasti imusuoniston toimintaa syövässä. Vuonna 2016 menehtynyt akateemikko Ilkka Hanski oli ekologi ja evoluutiobiologi, joka pokkasi muun muassa Nobeliin verrattavan Crafoord-palkinnon. Myös jo edesmennyt akateemikko Leena Palotie teki merkittävän uran ihmisen genetiikan tutkijana. Palotie löysi useita suomalaiseen tautiperimään kuuluvia geenejä. Nobelistien lähtöalusta Helsingin yliopistoon voidaan yhdistää kolme Nobelin palkintoa. Tuore taloustieteen nobelisti Bengt Holmström suoritti siellä matematiikan kandidaattitutkinnon vuonna Hän jatkoi opintojaan Yhdysvalloissa ja väitteli taloustieteiden tohtoriksi Stanfordin yliopistossa. Näköaistin tutkija Ragnar Granit väitteli Helsingissä vuonna 1927 mutta siirtyi sittemmin Ruotsiin Karoliiniseen instituuttiin. Vuonna 1967 hänet palkittiin lääketieteen Nobelilla. Kemisti Artturi Ilmari Virtanen sai tohtorinhattunsa vuonna Sen jälkeen hän aloitti työn Valion laboratoriossa, jossa hän 1920-luvulla kehitti hyvin säilyvän AIV-rehun. Keksintö toi hänelle vuoden 1945 kemian Nobelin. Palkinnon vastaanottaessaan ahkera Virtanen oli jo ehtinyt toimia myös biokemian professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja vuodesta 1939 kemian professorina Helsingin yliopistossa. Teknillisestä korkeakoulusta valmistui kemian diplomi-insinööriksi Gustaf Komppa, joka hänkin suoritti tohtorintutkintonsa Helsingin yliopistossa. Vuonna 1908 hänet nimitettiin TKK:n professoriksi. Komppa tuli kuuluisaksi kamferin kokonaissynteesistä. Hän kehitti menetelmiä, joilla kotimaisista raakaaineista, kuten turpeesta ja sahanpurusta, saatiin poltto- ja voiteluaineita. Vuonna 1937 hän ratkaisi havupuupihkan sisältämän alfapineenin totaalisynteesin. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. 66 KEMIA 1/2017

67 KEMIA Kemi Aikataulu ja teemat 2017 NRO TOIM. AINEISTOT ILMOITUS- VARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 1/ Laboratoriot, teknokemia, terveys 2/ ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia Erikoisjakelut: ChemBio Finland, Helsinki , Muovi & Pakkaus, Lahti / Analytiikka, ympäristö, kiertotalous 4/ Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach 5/ Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/ Laboratoriot, ympäristö, materiaalit 7/ Analytiikka, tutkimus, biotalous 8/ Laboratoriot, työelämä, patentit Tavoita päättäjät! Yli lukijaa. Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto puh Seija Kuoksa puh Erikoisjakelut 2017 Nro 1/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki Muovi & Pakkaus, Lahti Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki Nro 5/17 Bioenergia 2017, Jyväskylä FinSec 2017, Helsinki Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki Nro 6/17 Kokkola Material Week, Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Kempulssi Oy Kemia-Kemi-lehti Pohjantie 3, Espoo

68 Tuotekehityksen kärjessä 3M hengityksensuojaimet Turvallisuus ja käyttömukavuus Tutustu monipuoliseen 3M-hengityksensuojausvalikoimaan Lisätietoja saat 3M-tuoteasiantuntijoilta: Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteet, p. (09)