Tukea ja toivoa Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyön vuosi 2013

Transkriptio

1 Tukea ja toivoa Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyön vuosi 2013

2 Joulukuussa Helsingin seurakunnat järjestivät tempauksen metro- ja rautatieasemilla ja muilla keskeisillä paikoilla, joissa aamuruuhkassa töihin ja kouluun kiiruhtanutta väkeä ilahdutettiin piparkakuilla. Samalla levitettiin tietoa vapaaehtoistyöstä teemalla Suurella sydämellä. Kuva vasemmalla Kontulan metroasemalta, jossa Mikaelin seurakunnan vapaaehtoistyön koordinaattori Kati Vento oli yksi piparkakkupusseja jakaneista. Kannen iso kuva samalta aamulta Vartiokylän seurakunnan tempauksesta, jossa jaettiin myös glögiä. Kuvassa diakonissa Arja Tuunela. Kannessa ylhäällä vasemmalla: Puutarhakaverit-toiminta toi yhteen piristystä kaipaavat vanhukset ja kesätyötä tarvitsevat nuoret Roihuvuoressa. Seurakunnan diakoniatyö oli toiminnan taustavoimana ja tiiviissä yhteistyössä Roihuvuoren monipuolisen palvelukeskuksen sekä nuorisotalon kanssa. Nuoret kävivät tapaamassa vanhuksia viikoittain ja silloin hoidettiin kukkia ja vietettiin aikaa yhdessä ulkoillen, jutellen ja vaikka torilla käyden. Anna-Liisa Mikkelä, 74, ja Minda Haataja, 14, hoitivat parvekekukkia yhdessä Puutarhakavereina. Ylhäällä oikealla: Vuosaaren seurakunnan Kriisiryhmän 20-vuotisjuhlan yhteydessä toimitetussa messussa joukko ryhmän jäseniä toimi messuavustajina. Ristisaaton kärjessä heistä kulki Raimo Kitunen. Lisää Kriisiryhmästä sivulla 4. Diakoniatyössä sanottua: Seurakunnassa olen kokenut kelpaavani sellaisena kuin olen. Yhteisövalmennuksen osallistuja, Mikaelin seurakunta Ryhmä oli minulle vapauttava kokemus. Se auttoi jäsentämään asioita ja antoi tukea elämässä eteenpäin. Elämäntarina-ryhmän osallistuja, Herttoniemen seurakunta Kriisiryhmä tarjoaa minulle mielekästä tekemistä, jossa voi aidosti toimia toisten ihmisten hyväksi. Rupesin oikein odottamaan, milloin tulisi torstai, jotta pääsee kirkolle hommiin. Ryhmästä tuli silloin minun perheeni. Diakonian vapaaehtoisten Kriisiryhmän jäsen, Vuosaaren seurakunta Diakonia, joka kuuluu kirkon perustehtäviin, on kristilliseen rakkauteen perustuvaa palvelua. Yksilöllisen auttamisen ja tukemisen lisäksi diakoniatyöhön kuuluu monipuolinen ryhmätoiminta sekä esimerkiksi virkistyspäivien, retkien ja leirien järjestäminen. Tilastotietoa Itä-Helsingin viiden suomenkielisen seurakunnan diakoniatyöstä vuonna 2013: * Diakoniatyöntekijöillä, joita on noin 20, oli lähes henkilökohtaista asiakaskontaktia. Taloudellista apua annettiin kaikkiaan noin euron edestä. Summa koostuu muun muassa osto-osoituksista ruokakauppaan ja laskujen maksamisesta sekä kriisiavustuksista. * Koti-, vanhainkoti- ja muita laitoskäyntejä oli runsaat * Edullisissa tai maksuttomissa ruokailuissa syötiin hieman yli ateriaa. * Säännöllisesti kokoontuvia diakoniatyön ryhmiä oli 45. Niitä ovat esimerkiksi sururyhmät, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ryhmät sekä ikäihmisten ja omaishoitajien ryhmät. Sisällys Korkea vuokrataso näkyy diakoniavastaanotoilla 3 Soppaa ja seuraa 4 Perheiden parhaaksi 5 Maahanmuuttajien mukana 5 Iloa ikäihmisille 6 Vertaistukea päihde- ja mielenterveyskuntoutujille 7 2 Toimitus: Vartiokylän rovastikunnan diakoniatiedotusprojekti, Eila Jaakola, p , eila.jaakola@evl.fi Valokuvat: Eila Jaakola paitsi kuva Euronpäivästä sivulla 6 Timo Pekka Kaskinen

3 Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute näkyy diakoniavastaanotoilla Vuonna 2013 Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyöstä apua haettiin etenkin asumisen kalleuden tuomiin ongelmiin. Kun kalliista asunnosta ei pääse vaihtamaan edullisempaan, asuminen syö leijonanosan käytettävissä olevista tuloista. Tämä tuo myös työssäkäyviä diakoniatyön avun piiriin. Liian iso asunto rajoittaa myös toimeentulotuen saamista. Valtaosa diakonia-asiakkaista oli yksin asuvia sekä eläkkeellä tai muutoin työ- elämän ulkopuolella olevia. Taloudellisten ongelmien lisäksi apua haettiin ihmissuhdesolmuihin ja terveyspulmiin. Myös työelämään liittyvät asiat olivat yleisesti keskustelujen aiheina samoin kuin hengelliset kysymykset. Monien kohdalla ongelmana on tyhjä arki: kuntouttava työtoiminta on aina vain määräaikaista, ja toimettomuutta täytetään päihteillä. Suuri avunsaajaryhmä on yksinhuoltajaperheet. Kallis asuminen kurittaa heidänkin talouttaan ja saattaa ajaa velkakierteeseen. Monien nuorten yksinhuoltajien turvaverkot ovat lisäksi hataria. Asiakkaiden usein monimutkaiset elämäntilanteet edellyttävät diakoniatyöntekijöiltä runsaasti selvittelyä. Tämä koskee etenkin maahanmuuttajia. Diakoniatyö tekee yhteistyötä esimerkiksi kaupungin sosiaalityön, lastensuojelun ja velkaneuvonnan kanssa. Myllypuron kirkolla järjestettiin talvikaudella kerran kuukaudessa Kodittomien yö asunnottomien auttamiseksi. Homma pyörii pitkälti vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Heitä yhdistää halu tehdä hyvää lähimmäisille. Kodittomien yön vapaaehtoiset laittavat kirkolla yösijat kuntoon, valmistavat ruoat ja muut tarjoilut sekä ottavat tulijat vastaan ja huolehtivat heistä yhdessä työntekijöiden kanssa. He myös pitävät yllä järjestystä ja huolehtivat loppusiivouksesta. Caj Liljenstrand, yksi aktiiviporukan pitkäaikaisista jäsenistä, on kasvanut auttajaksi selätettyään takavuosien asunnottomuuden ja päihdeongelmat. Myös Eva-vaimo on mukana Kodittomien yön järjestelyissä. Caj Liljenstrand sanoo, että auttajien tehtävä tapahtumassa on luoda toivoa. Hän korostaa kohtaamisen tärkeyttä ja tasavertaisuutta. Kaikki kodittomat otetaan vastaan lämmöllä. Kirkolle kaikki ovat tervetulleita, olkootpa missä kunnossa tahansa. Tärkeintä on istua alas, kuunnella ja keskustella samalla tasolla. Autan niillä lahjoilla, joita Luoja on minulle suonut, ja hyväksyn ihmisen joka tapauksessa. Tutustumista uusiin ihmisiin ja seurakuntaympäristöön sekä siinä samalla oman toimintapaikan etsimistä. Näitä asioita tarjoaa Yhteisövalmennus, joka toteutettiin Mikaelin seurakunnassa vuoden 2013 aikana kahteen otteeseen. Yhteisövalmennus on kehitetty yhteistyössä Mikaelin seurakunnan ja Helsingin Diakonissalaitoksen Roottori-projektin kesken osana diakoniatyön vapaaehtoistoiminnan projektia. Yksi valmennuksen kantavista ideoista on auttaa löytämään oma paikka seurakunnan vapaaehtoistyössä ja sitä tietä pääsemään osalliseksi yhteisöä. Valmennukset jatkuvat vuonna Päivi Gratschew (vas.) ja Maija Isberg-Palm toimivat Mikaelin valmennuksen vapaaehtoisina ohjaajina osallistuttuaan sitä ennen Roottori valmennuksiin. Nyttemmin kaksikko pitää kerran viikossa Diakonissalaitoksen D-asemalla kaikille avointa kohtaamispaikkaa seurakunnan nimissä. Kuvassa keskellä myös valmennuksista vastannut diakoni Jukka-Pekka Vaittinen. Yhteisövalmennukset ovat parantaneet itsetuntoani ja -tuntemustani, Gratschew kiittelee. - Suosittelen valmennuksia lämpimästi. Niiden avulla saadaan jokaisen voimavaroja esiin. Muita valmentaessani olen saanut paljon itsellenikin, Isberg-Palm jatkaa. 3

4 Soppaa ja seuraa Itä-Helsingin seurakuntien edullisissa tai maksuttomissa ruokailuissa syötiin vuonna 2013 hieman yli ateriaa, mikä on jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin. Diakoniaruokailuja järjestettiin viikoittain Herttoniemen, Myllypuron, Mikaelin ja Vuosaaren kirkoilla. Kerran kuukaudessa soppakirkko oli Matteuksenkirkolla ja Roihuvuoren kirkolla. Vuosaaressa vietettiin marraskuussa seurakunnan diakonian vapaaehtoisten Kriisiryhmän 20-vuotisjuhlia. Ryhmäläiset saivat olla juhlassa kunniavieraina, kun diakoniatyöntekijät Satu Luode (vas.), Liisa Kiiskinen, Tarja Koivumäki, Pia Nordlund, Tuula Mäkinen ja Tiina-Susanna Hirvonen huolehtivat tarjoilusta. Kriisiryhmä on vuodesta 1993 kattanut Vuosaaren kirkolle viikoittain lounaan vähävaraisille. Vaikka toiminta alun perin käynnistettiin vastauksena laman tuomaan ahdinkoon, ei sen tarve ole hävinnyt mihinkään. Ensimmäisellä lounaalla marraskuussa 1993 pisteltiin siskonmakkarasoppaa. Kriisiryhmän nimi tulee siitä, että se perustettiin auttamaan kriisiin joutuneita ihmisiä taloudellisesti. Moni on myös liittynyt ryhmän jäseneksi jouduttuaan itse elämänkolhujen koettelemaksi. Ryhmässä on tänä päivänä mukana 25 jäsentä, jotka järjestävät diakonialounaan lisäksi kirpputorin kerran kuukaudessa. Jäsenet hankkivat aterian ainekset tukusta lounaan ja kirpputorin tuotoilla ja valmistavat ruoan kirkolla torstaisin. Kuva vasemmalla: Useimmissa seurakunnissa soppakauhaa heiluttavat vapaaehtoiset. Yhteinen ruoanvalmistus tarjoaa monelle heistä mielekästä tekemistä ja samanhenkistä seuraa. Myllypuron kirkon diakoniaruokailun avauksessa syyskuussa haarukoitiin nakkikastiketta. Keittiössä häärivät muun muassa vapaaehtoiset Pirkko Solehmainen (vas.) ja Johanna Pihlajamäki. Kuva oikealla: Herttoniemen seurakunnan ylläpitämässä Myllypuron elintarvikejakelussa jaetaan kauppojen lahjoittamia elintarvikkeita kolmesti viikossa. Elintarvikejakelussa kirjattiin käyntiä vuonna Ruoka-apua hakevien joukko nuortuu vuosi vuodelta. Myös lapsiperheiden osuus on kasvussa. Seurakunta toimii yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Sinikka Backman organisoi toimintaa, joka pyörii ison työllistettyjen ja vapaaehtoisten jakajien joukon voimin. 4

5 Perheiden parhaaksi Lapsiperheiden vanhemmat voivat saada tukea arkeen ja rohkaisua diakoniatyöntekijältä silloin kun omat voimat ovat vähissä. Työntekijä myös opastaa oikean avun, esimerkiksi kotipalvelujen tai velkaneuvonnan, piiriin. Diakonia tekee yhteistyötä seurakuntien lapsi- ja perhetyön kanssa muun muassa yksinhuoltajaperheiden rovastikunnallisen virkistyspäivän järjestämisessä. Päivä, joka pidettiin elokuussa Laajarannassa, sisälsi virkistystä ja ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille. Mikaelin seurakunnassa pidettiin viikoittain suosittua perheraamista. Herttoniemen seurakunnassa jatkui diakonisen perhetyön projekti. Diakoni Karoliina Hämäläinen kertoo, että monella projektissa autetulla perheellä on päällekkäin erityyppisiä ongelmia, kuten sairautta, työttömyyttä ja mielenterveysongelmia. Asiakkaille on hyvin tärkeää se, että projektin myötä heidän kuuntelemiseensa on aikaa, Hämäläinen sanoo. Erityistä tukeamme ovat sielunhoitokeskustelut, joissa voin olla lähellä ja rinnallakulkijana. Moni asiakas on ollut kosketettu lämmöstä, rukouksesta ja Jumalan läsnäolosta. Sanoma siitä, että Jumala ei jätä, tuo lohtua arjen kamppailuissa. Projektityöntekijä toimii osana paikallista perhetyön verkostoa. Näin on löydetty sellaisia perheitä, joita ei muuten olisi tavoitettu. Itä-Helsingin seurakuntien ja Helsingin kaupungin yhteistyössä järjestämä virkistyspäivä tarjosi kaivattua piristystä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten omaishoitajille. Ihana, rento päivä! oli monen palaute päivästä. Vanhemmille oli Vartiokylän kirkolla luento arjen voimavaroista ja keskusteluaikaa, jolloin sai rauhassa keskittyä kuuntelemaan vuotiaille omaishoidettaville lapsille ja heidän sisaruksilleen oli järjestetty siksi aikaa monenlaista tekemistä jumppasalissa, muskarissa ja askartelupajassa turvallisten hoitajien ohjauksessa. Haluamme toimia seurakuntana myös niiden perheiden kanssa, joiden mukaan tuleminen muuhun säännölliseen toimintaan ei ole niin helppoa tai vaatii erityisjärjestelyjä, Mikaelin seurakunnan lapsityönohjaaja Noora Hynynen kuvaili. Maahanmuuttajien mukana Diakoninen monikulttuurityö teki yhteistyötä vieraskielisen työn kanssa, muun muassa Herttoniemen seurakunnassa pidettiin monikulttuurinen ystävänpäiväjuhla. Perheille pidettiin kesäretkipäivä Laajasalon Laajarannassa. Jo perinteeksi muodostunut monikulttuurinen perheleiri järjestettiin Bergvikin kartanossa Salossa. Elokuisella leirillä retkeiltiin, saunottiin ja leikittiin. Leiri oli aikaisempien vuosien tapaan hyvin suosittu. Tarkoituksena on tarjota lepoa ja vaihtelua arkeen perheille, joilla ei välttämättä muutoin olisi mahdollisuutta lähteä lomalle. Inkerinsuomalaisilla oli aktiivista ryhmätoimintaa Herttoniemen, Mikaelin ja Vuosaaren seurakunnissa. Heille järjestettiin kevät- ja joulujuhla sekä retki Loviisaan. Eväitä monikulttuurityöhön Varhaisnuorisotyön monikulttuurisuusprojektissa etsittiin toimintamalleja ja eväitä maahanmuuttajien kanssa toimimiseen. Tärkein projektin anti on kasvanut ymmärrys maahanmuuttajia ja erilaisuutta kohtaan, projektityöntekijä Daniela Saba sanoo. Vuoden 2013 lopussa päättyneen projektin myötä toteutettiin muun muassa kouluvierailuja, ryhmäytyksiä ja aamunavauksia sekä järjestettiin pyhäkouluja, kerhoja, leirejä ja monikulttuuriratoja. Lisäksi projektityöntekijä järjesti moku-kasvatusta lapsille, isosille, kerhonohjaajille ja työntekijöille pohtimalla erilaisuuden kohtaamista ja siihen liittyviä asenteita. Lisäksi tuotettiin materiaalipaketti, jossa on mm. ajatuksia, hartaus ja leikkejä erilaisuuden käsittelemiseen. Matala kynnys toteutuu muun muassa Vuosaaren junnukahvilassa, jossa käy maanantaisin paljon ulkomaalaistaustaisia lapsia ja nuoria. Muslimilapsia kutsutaan mukaan yhtä lailla. Projektityöntekijä Daniela Saba piti muun muassa pyhäkoulua sunnuntaisin Herttoniemenrannassa arabiankielisen messun aikana. 5

6 iloa ikäihmisille Matteuksenkirkolla vietetty ikäihmisten joulujuhla keräsi salin täydeltä väkeä vastaanottamaan joulun sanomaa yhdessä. Juhlan ohjelmassa oli muun muassa joululaulujen arvuuttelua ja laulamista sekä hartaus ja kahvittelua. Diakoniatyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa ikäihmisille. Lisäksi tehdään retkiä ja pidetään leirejä. Ikäihmisten syntymäpäivät ovat hyvä esimerkki tapahtumista, jotka kokoavat kirkot täyteen. Diakoniapapit ja -työntekijät vierailevat säännöllisesti vanhainkodeissa ja palvelutaloissa sekä tekevät kotikäyntejä. Kesäkuussa tehtiin saaduin lahjoitusvaroin vanhusten virkistysretki Espoon Kaisankotiin. Seurakuntien lähimmäispalvelun kautta on moni ikäihminen löytänyt kaivattua juttu- ja ulkoiluseuraa. Jotta yhä useampi vanhus tulisi kuulluksi, Itä-Helsingin seurakunnissa on perustettu Senioripysäkkejä. Myllypurossa vuodesta 2012 jatkunut toiminta sekä Roihuvuoreen ja Vartiokylään vuonna 2013 perustetut uudet ryhmät täyttyivät nopeasti. Senioripysäkki on HelsinkiMission luoma terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille, jotka kokevat alakuloa ja jotka haluavat löytää uusia ystäviä. Herttoniemen seurakunnassa järjestettiin alkuvuonna myös Elämäntarinaryhmä, jossa voi työstää muistojaan ja kokemuksiaan. Seurakunnat toteuttivat lisäksi omaishoitaja- ja sururyhmiä. Vartiokylän seurakunnassa perustettiin Neulekahvila, jonka kävijät kokoontuivat maanantaisin kutomaan yhdessä. Kahvilassa syntyi sukkia muun muassa Joulusukkakeräykseen alueen ikäihmisille. - Miten te kavennatte kantapään jälkeen? kyselee diakoni Outi Hämeenkorva konkareilta Irja Tissari (vas.), Suoma Mäenpää ja Marja-Terttu Laaksonen. Oikealla ahkeroi Salli Mäkelä. Outi Hämeenkorva on työntekijänä vanhustyön projektissa, jossa tuetaan yli 75-vuotiaiden yksin asuvien vanhusten hengellistä elämää. Ikätarinoita toi apua yksinäisille vanhuksille Yhteisvastuukeräyksellä lievennettiin vanhusten yksinäisyyttä kotimaassa. Ulkomaisena keräyskohteena oli Kambodža. Kaikissa seurakunnissa järjestettiin keräyksiä ja tapahtumia. Roihuvuoren seurakunnan suuri Yhteisvastuutapahtuma Euronpäivä järjestettiin Laajasalon kirkolla helmikuussa. Järjestäjissä oli runsaasti vapaaehtoistyöntekijöitä. Heistä iso osa oli nuoria, joiden joukossa 16-vuotiaat Samuli Mannonen ja Meri Kourula. Euronpäiväjärjestelyt kuuluvat isoskoulutukseemme ja tämä on sitä paitsi kivaa tekemistä! nuoret poniratsastuspisteen hoitajat sanoivat. 6 Vuosaaren seurakunnassa toteutettiin vuosina etsivän vanhustyön projekti. Sen ansiosta pystyttiin löytämään aikaa heille, joille sitä ei muuten olisi ollut. Ikätarinoita-projekti alkoi, kun Vuosaaren alueen toimijoilla oli yhteinen huoli yksinäisistä ja syrjäytymisvaarassa olevista vanhuksista. - Projektille ja kotikäyntityölle oli ilmeinen tarve: yksinäisten vanhusten nimiä tuli monelta eri taholta. Lisäksi kävin ikäihmisten piireissä ja synttäreillä kertomassa auttamismahdollisuuksistamme ja niistäkin tuli yhteydenottoja, projektityöntekijä Satu Luode kertoo. Projektissa autettiin vuosaarelaisia 60 ikävuodesta ylöspäin. Monilla on fyysinen tai psyykkinen sairaus tai vamma joka eristää neljän seinän sisälle. Myös päihdeongelma näkyy jonkin verran. Alkuperäinen tavoite kotikäyntien lisäämisestä saavutettiin hyvin. Lisäksi monien asiakkaiden elämää saatiin Luoteen mukaan paremmalle tolalle. Heille saatiin apua muun muassa kotihoidosta tai löydettiin tueksi vapaaehtoinen. Ihmisiä kutsuttiin mukaan ryhmiin tai matalan kynnyksen kohtauspaikalle.

7 vertaistukea päihdekuntoutujille... Seurakunnat tekevät päihdetyössä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Diakoniatyöntekijät kävivat viikoittain tapaamassa Kontulan Symppiksen, Diakonissalaitoksen päiväkeskuksen Stoorin sekä asukastila Aurinkoisen Hymyn kävijöitä. Päihdekuntoutujille järjestettiin keväällä ja syksyllä saunailtapäivät ruokailuineen ja hartauksineen. Roihuvuoren seurakunta piti päihdekuntoutujille suunnattua Pilkeryhmää yhdessä Roihuvuoren monipuolisen palvelukeskuksen kanssa, ja Mikaelin seurakunnassa kokoontui samoin päihdekuntoutujien ryhmä. Vuosaaressa jatkui päihde- ja työllistämistyön projekti Arkisilta. Sen tarkoituksena on tukea päihdekuntoutujia sekä työllistää eri syistä työelämästä pidempään poissa olleita. Päihteetön leiri järjestettiin elokuussa Bergvikissä Salossa. Päiviltä irtosi kunnon tuuletukset naisten tikkakisan voiton kunniaksi (kuva oikealla). Kahdesti päivässä oli mahdollisuus viettää kirkkohetkeä. Haluamme antaa leiriläisille kokemuksen ja muistijäljen mukavasta yhdessäolosta ilman alkoholia, Vuosaaren seurakunnan diakoni Tiina-Susanna Hirvonen kertoi. Herttoniemen seurakunta järjesti perinteisen niinikään pääasiassa päihdekuntoutujille suunnatun leirin Sammatissa....ja mielenterveyskuntoutujille Mielenterveyskuntoutujille järjestettiin kevätretki ja leiri yhteistyössä Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikan kanssa. Bussilastillinen väkeä suuntasi retkelle Hämeenlinnaan, jossa tutustumiskohteina olivat Hämeen linna ja kaupunginmuseo. Kesäleiri järjestettiin elokuussa Siuntion Korpirauhassa. Leirin ohjelmassa oli yhdessäoloa, hartautta ja saunomista. Mikaelin ja Vuosaaren seurakunnissa jatkuivat mielenterveyskuntoutujien ryhmät. Mikaelinkirkon seurakuntasali Kontulassa oli aivan täynnä, kun mielenterveysväki kokoontui joulujuhlaan. Paikalla oli mielenterveyskuntoutujia eri puolilta Itä-Helsinkiä. Olen niin tyytyväinen siitä, että tulin tänne juhlaan! Täällä on niin lämmin tunnelma, kiitteli eräs osallistuja kotiin lähtiessään. Puuro- ja kahvitarjoilusta vastasivat Mikaelinkirkon vapaaehtoiset, joista kuvassa Terttu Silvennoinen (vas.) ja Leena Virta. Diakoniatyö rakentaa verkostoja. Huoli nuorista mielenterveyskuntoutujista nousi voimakkaana esiin Itä-Helsingin mielenterveystyön toimijoiden tapaamisessa Itäkeskuksen Matteuksenkirkolla (kuva vasemmalla). Mielenterveystyötä tekevät diakoniatyöntekijät olivat kutsuneet kaupungin ja järjestöjen edustajia esittäytymään ja yhteistyötä virittämään. Tilaisuuden avannut diakoni Tarja Koivumäki Vuosaaren seurakunnasta kertoi, että diakoniavastaanotoilla käy yhä enemmän mielenterveyskuntoutujia. Seurakunnat järjestävät heille ryhmätoimintaa, pääsiäisja joulukirkkoja sekä retkiä ja leirejä. Tällaisen työn tarve on kasvanut. Seurakunnat halusivat kartoittaa tapaamisella muiden toimijoiden kiinnostusta yhteistyöhön toiminnan järjestämisessä, ja aloite saikin myönteisen vastaanoton. 7

8 Diakoniatyö apua tukea jakamista yhteyttä virkistystä vertaistukea ohjausta ruoka-apua neuvontaa keskusteluja seuraa rukousta lähimmäisyyttä Kantakaa toistenne taakkoja. Gal. 6:2 Itä-Helsingin seurakunnat Herttoniemi: Hiihtomäentie Helsinki, p , Mikael: Emännänpolku 1, PL Helsinki, p , Roihuvuori: Tulisuontie Helsinki, p , roihuvuori.srk@evl.fi Vartiokylä: Turunlinnantie Helsinki, p , vartiokyla.srk@evl.fi Vuosaari: Satamasaarentie Helsinki, p , vuosaari.srk@evl.fi Diakonien yhteystiedot ja ajanvarausajat saatavana myös: nimi