KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS

2 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki on tullut voimaan Käytännössä kaavoitustyön vuorovaikutteisuutta lisää lakiin otettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vuorovaikutus voidaan siten järjestää kuhunkin kaavoitustilanteeseen sopivalla tavalla. Lakiin sisältyy käsite, osalliset. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia, ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat. Yksi tulkinta osallisen käsitteelle on se, että osallinen on jokainen, joka itsensä sellaiseksi tuntee. Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on laajentaa kuntalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia kaavoitukseen siten, että kuntalaisilla on niin halutessaan mahdollisuus saada keskitetysti tietoa siitä, millaiset kaavoitusasiat heitä paraikaa ja lähitulevaisuudessa koskevat. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (9 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavamuodot ovat: Maakuntakaava, jonka tarkoituksena on ohjata yleisellä tasolla maakunnan maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Kaavassa otetaan huomioon yleisten valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, sekä maakunnan kehittämisen kannalta tärkeiden maakunnallisten tavoitteiden ja kehityshankkeiden toteutuminen. Yleiskaava, jonka tarkoituksena on maankäytön ja rakentamisen yleispiirteinen ohjaaminen yhden tai useamman kunnan alueella sekä maankäyttömuotojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa osoitetaan alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osa-alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava voidaan laatia ja hyväksyä joko nk. oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin siihen voidaan sisällyttää erityisiä maankäytön ohjaamiseen liittyviä juridisia määräyksiä ja rakentamisrajoitteita (esim. rantarakentaminen tai suojelumääräykset), tai oikeusvaikutteettomana yleiskaavana, jolloin se toimii lähinnä ohjeena kunnallisessa päätöksenteossa esimerkiksi suunnittelutarveratkaisuja tehtäessä ja asemakaavoja laadittaessa.

3 Asemakaava, jonka tarkoituksena on alueiden käytön yksityiskohtainen järjestäminen. Asemakaava ohjaa rakentamista ja maankäyttöä siten, että paikalliset olosuhteet, maisemakuva, hyvän rakentamistapa sekä olemassa olevan rakennuskanta ominaispiirteineen otetaan huomioon. Asemakaava tai sen muutos voi koskea pintaalaltaan laajaa kaupunginosaa tai se voi rajoittua koskemaan yksittäistä tonttia ja sen käyttöä. Asemakaavassa määritellään mm. tonttien ja alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko, sijoittelu sekä pihajärjestelyt. Asemakaavamääräyksin voidaan myös tarvittaessa suojella yksittäisiä rakennuksia tai aluekokonaisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on maalaiskuntien ja kaupunkien kaavamuotoja yhtenäistetty siten, että vanhat rakennuskaavat on korvattu, asemakaavalla, samoin ranta- ja loma-alueiden rakentamista ohjanneet rantakaavat on korvattu ranta-asemakaavalla. Asemakaava laaditaan ja pidetään ajan tasalla sitä mukaan kun kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maanomistaja tai haltija voi hakea asemakaavaa tai sen muutosta, samoin kuntalaiset tai järjestöt voivat tehdä aloitteen asemakaavan tai sen muutoksen laatimisesta. Asemakaavahankkeen vireille tulosta ilmoittamien tapahtuu joko kaavoituskatsauksen yhteydessä tai erillisellä kuulutuksella. Tällöin osallisille tiedotetaan kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Vireille tulosta ilmoittaminen on kunnan ensimmäinen virallinen yhteydenotto osallisiin. Vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että osalliset tavoitetaan mahdollisimman laajasti ja että he tutustuvat valmisteluaineistoon kuuluvaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä lausuvat tarvittaessa mielipiteensä. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaava on nähtävillä joko 30 tai 14 päivää ja siitä tiedotetaan vähintään virallisessa kuulutuslehdessä. Merkitykseltään vähäiset kaavat voivat olla lyhyen aikaa nähtävillä. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittaessa lausuntojen ja muistutusten edellyttämät tarkistukset. Vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen muutokset valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi. Mikäli kaavaan on tehty oleellisia muutoksia nähtävillä olon jälkeen, se asetetaan uudelleen nähtäville. Hyväksymispäätös ja sen perustelut lähetetään niille, jotka sitä ovat kaavan nähtävillä olon aikana kirjallisesti pyytäneet. Hyväksymispäätöksestä voivat jättää valituksensa kuntalaiset, osalliset sekä ELYkeskus, jolla on myös mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä. Hyväksymistä koskevat valitukset käsittelee hallinto-oikeus, jonka päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava astuu voimaan vasta kun se on valitusajan jälkeen virallisesti kuulutettu.

4 MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaavan kaava vahvistui valtioneuvoston päätöksellä Kaava kattaa koko maakunnan alueen ja käsittää kaikki alueidenkäyttömuodot. Maakuntakaava on korvannut alueella voimassa olleen seutukaavan. Maakuntakaavassa on luotu edellytykset raideliikenteeseen tukeutuvalle yhdyskuntarakenteelle. Kaavaan sisältyy Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut ja siinä on tehty liikenteen ja palveluiden pitkän aikavälin periaateratkaisut. Kaavassa on osoitettu kulttuurimaiseman, luonnonarvojen ja rakennetun ympäristön vaalimisen kannalta arvokkaat alueet ja siihen sisältyy myös seudullinen virkistysalueverkosto. Kanta-Hämeen maakuntakaavasta jätettiin vahvistamatta virkistys- ja retkeilyalueita sekä erityisiä ympäristöarvoja sisältäviä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita koskevat suojelumääräykset. Vahvistamatta jätettiin myös Natura verkostoon kuuluville Kaukolannummen ja Pernunnummen alueille osoitetut kuusi vedenottamoa, koska vedenottamoiden vaikutuksia Natura verkostoon ei ollut selvitetty. Samoin perustein jätettiin osittain vahvistamatta Uraaninsuon turpeenottoalue. Kolme soran- ja hiekanottoaluevarausta jätettiin vahvistamatta pohjavesivaikutusten vuoksi. Vahvistamatta jätettiin myös kantatien 54 ja eräiden yhdysteiden toiminnallisen luokan nostaminen. Kaavaan tehtiin vahvistuspäätöksen yhteydessä maakunnan liiton suostumuksella perinnemaisemien merkintää koskeva vähäinen muutos, joka merkitsee sitä, että kyseessä olevien alueiden ja kohteiden pääkäyttötarkoituksena on suojelun sijaan maa- ja metsätalous. Vahvistuspäätöksellä ratkaistiin maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehdyt 29 valitusta, joista pääosa hylättiin. Maakuntakaavan arvokkaista geologisista alueista tehtiin 11 valitusta, joissa katsottiin alueita koskevan selvitystyön olleen puutteellista ja vuorovaikutus- ja päätöksentekomenettelyn olleen virheellisiä. Maakuntakaavan muutos on vireillä. Muutos tehdään vaihemaakuntakaavana, jossa tarkastellaan asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa. Kaavaluonnos ja ehdotus tulevat nähtäville vuoden 2011 aikana. Vahvistusvaihe tulee ajoittumaan keväälle Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Velvoitteet Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä, jotka tulivat voimaan valtioneuvoston tekemällä päätöksellä. Alueiden asemakaavallinen tilanne on käytävä läpi ja tarpeen mukaan laitettava kaavat vireille. Nyt on jo vireillä Kalliomäen asemakaavan muutos. Uutena tulee laittaa vireille Uudenkylän asemakaavan muutos, jota on valmisteltu jo inventoinnilla. Lupamenettelyssä tarvittavia järjestelyjä RKY-alueille sijoittuviin hankkeisiin on harkittava. Tässä vaiheessa muutoksia tehdään rakennusjärjestykseen.

5 FORSSAN SEUDUN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU Rakennetarkastelun tarkoituksena on luoda suunnitelma, joka antaa edellytykset Forssan seudun kuntien maankäytöllisille linjauksille lähimpien vuoden aikana. Tavoitteena on laajemmalle seudulle muodostuva rakenne, joka on toteuttamiskelpoinen, kestävä, alueiden erityispiirteet huomioiva ja kokonaistaloudellinen. Suunnittelussa painotetaan strategisia, koko seudun etua koskevia elementtejä. Rakennemallin avulla on löydettävissä kuntien välille synergiaetuja, joilla voidaan saavuttaa kilpailuetua suhteessa muihin alueisiin. Rakennetarkastelu sisältää sekä tulevaa kehitystä ennakoivia kehitettäviä alueita että olemassa olevan rakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä aluevarauksia. Seudun rakennetarkastelu toimii maakuntakaavoituksen, yleiskaavoituksen ja vaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden pohjana. Hämeen liitossa meneillään olevan maakuntakaavan uudistustyöhön saadaan hyvin valmisteltu seudullinen näkemys strategisessa rakennetarkastelussa tuotetun materiaalin kautta. Rakennetarkasteluun liittyvä työ pitää sisällään selvityksiä, jotka toimivat myös yleiskaavoituksen esiselvityksinä. Työ on hyödynnettävissä myös seutuyhteistyön kehittämisessä. Rakennetarkastelun tavoitteet ja ohjelma laaditaan siten, että kaikki kunnat voivat siihen sitoutua ja näin voidaan myös varmistua eri kunnissa tapahtuvien suunnitelmien saumattomasta liittymisestä laajaan kokonaisuuteen. Projektissa muodostuu yhteistyön malli, joka on käytettävissä myös jatkossa yhteisissä suunnitteluhankkeissa. Rakennetarkastelussa tuodaan esille alueen mahdollisuudet osana Etelä-Suomen rakennetta. Suunnitelmassa huomioidaan olemassa olevat seudun vahvuudet. Jotta pystytään rakentamaan toimivaa, laajaa kokonaisuutta, kuntia on tarkasteltava seudullisesti yli kuntarajojen ja arvioitava erityisesti toimintoja, jotka palvelevat useampia kuntia. Suunnitelmassa tarkastellaan kokonaisuudesta käsin kuntien visioita ja kehitetään niitä edelleen. Lisäksi huomioidaan entistä paremmin rakennettujen keskusta-alueiden ja maaseutukylien vuorovaikutus. Rakennetarkastelussa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Rakennemallin suunnittelu kytketään sekä maakuntakaavan tarkistukseen että kuntien yleiskaavoituksen valmisteluun. Suunnittelualuetta koskevat keskeiset strategiat, suunnitelmat ja selvitykset kerätään työn valmisteluvaiheessa ja analysoidaan suunnittelutyön aikana.

6 YLEISKAAVOITUS YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginhallituksessa Osayleiskaavan tarkistus- ja täydennysalue käsittää mm. torialueen ympäristöineen sekä keskustan suurmyymäläalueet ja Linja-autoaseman ympäristöineen. Osayleiskaavassa tarkastellaan keskustatoimintojen kehittämistä ottaen huomioon osallisten näkemykset, turvallinen kevyeen liikenteeseen painottuva liikenneympäristö, rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä ympäristöarvot. Keskustan osayleiskaavan valmisteluun liittyen on laadittu tai vireillä mm seuraavat selvitykset ja suunnitelmaluonnokset: Makasiininrannan asemakaava (Keskusta IV D), Forssan keskustan liikenneverkkovaihtoehtojen mitoitus ja ympäristövaikutusten vertailu 2003, Torialueen suunnittelu, Kartanonkadun liikenneympäristöselvitys ja kehittämissuunnitelma 2003, Yhtiönkadun jatkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi Osayleiskaavan valmistelu jatkuu kun alueelle sijoittuva asemakaava Keskusta VI B on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä. LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA Kaavahankkeen tavoitteena on oikeusvaikutteinen, rakentamista ohjaava yleiskaava, jossa tutkitaan alueen toimintojen tyypit ja sijoittuminen jokilaaksossa maisemallisesti, sekä uusien toimintojen että liikenneyhteyksien tarve. arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n tekemä luonnos on ollut nähtävillä Kaava-aluetta tulee vielä tarkastella kaupunkipuiston teemayleiskaavassa esille tulleiden maisemakokonaisuuteen vaikuttavien erityispiirteiden kautta. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä. HAUDANKORVAN OSAYLEISKAAVA * Oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa (1993) entisen kutomon itäpuolinen alue ja entinen sahan alue on varattu teollisuudelle, jota voidaan käyttää asumiseen teollisuuden siirryttyä pois. Tästä itään on osoitettu asumisen alueita. Nyt kun kutomoteollisuus on siirtynyt pois, on tullut ajankohtaiseksi miettiä miten asumista voidaan sovittaa alueelle. Alueen kehittämisessä jatketaan kaupunkipuiston teemaosayleiskaavan periaatteita. OJALANMÄEN JA PARKKIARON OSAYLEISKAAVA Forssan kaupungin omitukseen on siirtynyt maata Parkkiarosta. Uudet alueet liittyvät kaupungin omistamiin maihin Ojalanmäessä. Ojalanmäessä ja Parkkiarossa tutkitaan pientaloasumisen laajentamista hieman suuremmille metsäisille tonteille. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä

7 KAUPUNKIPUISTON TEEMAYLEISKAAVA Kaupunkipuistohanketta on valmisteltu Forssan kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksellä. Forssan kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaupunkipuistohankkeen hakemuksen valmistelemisesta ympäristöministeriöön. Osana valmistelua on alueelle tehtävä teemayleiskaava. Yleiskaavassa täsmennetään kaupunkipuiston aluerajauksen lisäksi keskeisille kaupunkipuiston osille tavoitteet ja rakentamistapaohjeet. Forssan kuntastrategiassa on esitetty kaupungin tavoitteeksi vuonna 2017 mm. asumiskaupunki, jossa on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö, monipuoliset asumisen vaihtoehdot ja elinvoimainen kaupunkikeskusta. Päätöksenteossa otetaan huomioon asukasnäkökulman lisäksi paikkakunnan omaleimainen teollinen, sosiaalinen ja kulttuurinen perinne. Teemayleiskaavan tavoitteena on keskustan ja siihen liittyvien alueiden vahvuuksien ja houkuttelevuuden kohentaminen. Kaupunkipuiston neljä tärkeintä sisältötekijää ovat Loimijoki, harju, teollisuusperinnön keskusta ja viljelysmaisema. Forssassa kohtaavat avoimet peltomaisemat, harjuluonto sekä teollisuustoiminnan ympärille kehittynyt kaupunki. Loimijoki yhdistää maisematekijät kiehtovaksi kokonaisuudeksi. Kaupunkipuiston kolme eri osa-aluetta ovat luonteeltaan toisiaan täydentäviä. Harjun alueen maisemakuvaa hallitsee Lamminmäen korkea hiekkainen mäkialue. Teollisuusperinnön alue sisältää Forssan teollisuushistoriaan kiinteästi liittyviä alueita, jotka toimivat Forssan kaupunkirakenteen selkärankana myös nykypäivänä. Viljelys- eli agraarimaiseman alue muodostuu laajasta Hakalan viljelysaukeasta. Alue on maisematilaltaan hyvin vaikuttava. Maisemaalueiden luonne on otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaavoituksessa. Luonnos on ollut nähtävänä. Työtä valmisteli kesän 2009 maisema-arkkitehtiopiskelija. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä

8 ASEMAKAAVOITUS ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAMUUTOKSET Tähdellä merkityt asemakaavat tulevat vireille kaavoituskatsauksen yhteydessä. 1. OJALANMÄKI I E Valtatien 10 ja siihen liittyvän Tampereentien rampin sekä Ojalanmäen eteläpuoleisen alueen asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa asuntojen rakentaminen Renor Oy:n omistamalle rinnealueelle sekä ajanmukaistaa rakennetun alueen kaavaa. Valtatien 10 asemakaavaton välialue kaavoitetaan liikennealueeksi ja samalla osoitetaan uusi katuyhteys Kaikulasta Tampereentielle entisen ramppiliittymän tilalle. 2. KORKEAVAHA II C Yksityisen maanomistajan aloitteesta asemakaavoitetaan Saarelantien eteläpuoleinen osin rakennettu alue. Samalla tarkastellaan alueen pohjoispuoleista osaa pientalojen uudisrakentamista varten. 3. LAMMINRANTA III C Yksityisen maanomistajan aloitteesta lähtenyt kaavamuutoshanke, jossa laajennetaan asuinpientalokorttelialuetta rakentamattomalle yleiselle pysäköintialueelle. 4. KESKUSTA VI A Asemakaavan muutos on jatkoa Keskusta VI B asemakaavamuutokselle (Kehäkadun katualueen pohjoisosa sekä sen ympäristö). Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keskusta VI B asemakaavamuutoksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen ja korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupungin valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaavatyö aloitetaan alusta. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti muuttaa asemakaavaa siten, että kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan Kehäkadun pohjoisosan tarve, linjaus ja mitoitus ja mahdollisen katualueen liittyminen ympäröiviin kulttuuriympäristön kannalta arvokkaisiin kortteli- ja puistoalueisiin. Samalla tutkitaan laajemmin ydinkeskustan liikennejärjestelyjä ja täydennysrakentamista. 5. KESKUSTA VI C (Kirkonmäki) Asemakaavan muutos on jatkoa Keskusta VI B asemakaavamuutokseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keskusta VI B asemakaavamuutoksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen ja korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupungin valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaavatyö aloitetaan alusta ja suunnittelualue on jaettu kahteen osaan, joista toinen Keskusta VI A aloitetaan samanaikaisesti.

9 Keskusta VI C asemakaavamuutoksen tarkoituksena on hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti muuttaa asemakaavaa siten, että I linja säilyttää luonteensa ja että siitä ei tule läpiajoa Tampereentien suuntaan. Kaavamuutos varmistaa valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön yhtenäisyyden ja arvojen säilyttämisen sekä korttelin 74 rakennusten kaavallisen suojelun. 6. RONTTISMÄKI Uudistustyö on aloitettu osana Interreg III B -projektia Kalliomäen asuntoalueen vuonna 2004 valmistuneella inventoinnilla. Interreg III B-projektissa on tuotettu taustatietoa uudelle asemakaavalle. Osana inventointia on tarkasteltu 1970-luvun asemakaavan toteutumista ja asetettu tavoitteita tulevalle kaavoitustyölle ja rakentamiselle. Alueelle on valmistunut kehittämisohjelma keväällä Kalliomäen inventointihankkeen jatkona laaditaan alueellinen rakennusjärjestys ja rakennustapaohjeet. Hankkeen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää alueellisen rakennusjärjestyksen mallia muissakin kaupunginosissa. Tavoitteena on saada asemakaavaluonnos nähtäville syksyllä 2010 aikana. ja Sirkka Köykkä 7. LINIKKALA II A * Hämeentien eteläpuolisten kortteleiden asema keskustassa on muuttunut merkittävästi kun hypermarket on valmistunut niiden eteläpuolelle. Muutos jatkuu ns. Aurinkorannan osayleiskaavan ja asemakaavan etenemisen myötä. Asemakaavan muutoksessa on tarkoitus tutkia uudelleen kortteleiden 82, 87, 88 ja 1084 käyttöä ja asemaa kaupunkikuvassa. Korttelit ovat osittain rakennettuja osittain rakentamattomia. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 8. LINIKKALA IV Aurinkorannan asemakaava lähtee liikkeelle kun osayleiskaavaehdotus on valmistunut. Ns. Aurinkorannan uuden asemakaavan tarkoituksena on tutkia tulevan maakuntakaavan mukaisesti alueen omakotirakentamismahdollisuuksia tavoitteena korkeatasoinen ja viihtyisä joenranta-alue. Asemakaavoituksen yhteydessä luodaan mahdollisuudet Itäisen kehäväylän toteuttamiselle. Alueen sijainti avoimessa maisematilassa kaupungin Tammelan suuntaan avautuvassa reunassa asettaa alueen rakentamiselle maisemalliset tavoitteet ja korkeat laatutavoitteet. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 9. KESKUSTA II E Entisen S-marketin korttelin ja siihen liittyvän puiston asemakaavan muutos Loimijoen, Hämeentien ja Säästöpankinkadun välisellä alueella. Muutoksessa tutkitaan S- marketin ja entisen musiikkiopiston käyttötarkoitusta sekä pysäköinti- ja puistoalueen järjestelyjä. Entinen musiikkiopisto siirtyi yksityisomistukseen vuonna 2005.

10 10. TALSOILA I B * Yksityisen maanomistajan aloitteesta kaavoitetaan Yrjölänkadun eteläpuolella oleviin asemakaavoitettuihin asuintontteihin rajautuvia alueita asuinkäyttöön. Alueelle on tehtävä meluselvitys, jotta voidaan määritellä käytössä olevan alueen laajuus. 11. UUSIKYLÄ I A Yhtiönkadun, Oikokadun ja Esko Aaltosen kadun välisen kolmion asemakaavan muuttaminen. Alueelle on tehty Uudenkylän inventointi. Rakennuksista on tehty kuntoselvitys ja Forssan lehti on teettänyt konsultilla alustavan asemakaavaluonnoksen. Alustavasta luonnoksesta ja kuntoselvityksestä on Museoviraston lausunto, etteivät ne voi olla asemakaavan pohjana. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan alueen tuleva käyttö, mahdolliset suojelutarpeet sekä Yhtiönkadun puoleisten risteysalueiden liikennejärjestelyt. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 12. UUSIKYLÄ III A Kaavamuutos käsittää Kuhalan kaupunginosassa korttelin 27. Tontilla 8 on olemassa kaksi rakennusta 1900-luvun alusta. Voimassa oleva asemakaava osoittaa tontille yhden rakennuspaikan ja toisen rakennuksen paikalle autopaikkoja. Tontille on haettu asemakaavan muutosta. Asemakaavamuutoksen hakija haluaa kuitenkin säilyttää molemmat päärakennukset. Hakijan tarkoituksena on erottaa päärakennukset eri kiinteistöiksi, jolloin kaavamuutoksen tulisi mahdollistaa rakennusten säilyttäminen ja kahden erillisen yksikön olemassa olo olemassa olevaa tilannetta vastaavasti. Kauppakadun ja Rautatiekadun kulmassa olevan kerrostalossa on kasvanut asuinkäytön osuus, jonka takia siihen liittyvät tarpeet on arvioitava uudelleen. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 13. HAUDANKORVA III D (Kutomo) Finlaysonin vanhan tehdasalueen asemakaava on tullut vireille vuonna Museovirasto on esittänyt viranomaisneuvottelussa, että ennen kaavan eteenpäin viemistä on tehtävä historiallisista aikana toteutetuista teollisuusrakennuksista riittävä inventointi. Inventointi on tehty vuonna Finlaysonin tehdasalueelta on poistunut vanha teollisuuskäyttö. Kaavassa tarkastellaan inventoinnin pohjalta tulevia kaavamääräyksiä ja uusia käyttötarkoituksia. ja Sirkka Köykkä 14. HAUDANKORVA III E Kutomon alueen itäpuolella sijaitsevalle rakentamattomalle teollisuusalueelle, jolla sijaitsevat mm. Vanha meijeri ja kerrospytinki, tutkitaan käyttöä. Alueella sijaitsee myös Uponorin teollisuusalue, jolla teollisuustoiminta tulee säilymään. Rakennusoikeuksia lasketaan vastaamaan samankaltaisten alueiden tehokkuuksia. Samalla ratkaistaan rantaan riittävät viheralueet ja -yhteydet.

11 15. PISPANMÄKI II B * Yksityisen maanomistajan aloitteesta kaavoitetaan asemakaavatonta aluetta, joka käsittää Pispanmäen asuinalueen eteläpuolella sijaitsevan peltoalueen sekä Jokioistentien. Suunnittelualueen korttelialueet tullaan osoittamaan pienasumiseen ja yleiset alueet puisto-, suojaviher- ja liikennealueiksi. 16. KIIMASSUO Jätehuolto- ja voimalaitosalueen sekä niiden ympäristön asemakaavoitus Kiimassuolla. Osalla alueesta on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Asemakaavassa tarkennetaan alueen toimintoja sekä liikennejärjestelyjä. Myös alueelle johtavan Kiimassuontien ympäröivän alueen käyttötarkoitusta tutkitaan. Asemakaavan muutos tukeutuu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n uuteen yva -selvitykseen sekä lainvoimaiseen Kiimassuon osayleiskaavaan, jonka yhteydessä laadittiin tarvittavat ympäristöselvitykset. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä ja Anne Seppälä 17. LAVOSSUO* Jokioisten tien varrella olevia kaupungin alueita kaavoitetaan Kiimassuon bio- ym. alueiden tuotteita hyödyntäviä toimintoja varten. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä YHTEYSTIEDOT FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi Maankäytön suunnittelu Turuntie 18, Forssa Tekninen johtaja Antti Heinilä antti.heinila@forssa.fi Kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä sirkka.koykka@forssa.fi Kaavoitusinsinööri Anne Seppälä anne.seppala@forssa.fi Piirtäjä Ilona Levander ilona.levander@forssa.fi

12

13 KAUPUNKIPUISTON TEEMAYLEISKAAVA Punaisella esitetty on luonnosvaiheen tarkentunut kaavarajaus.