KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS

2 Kaavoituskatsaus YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki on tullut voimaan Käytännössä kaavoitustyön vuorovaikutteisuutta lisää lakiin otettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vuorovaikutus voidaan siten järjestää kuhunkin kaavoitustilanteeseen sopivalla tavalla. Lakiin sisältyy käsite, osalliset. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia, ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat. Yksi tulkinta osallisen käsitteelle on se, että osallinen on jokainen, joka itsensä sellaiseksi tuntee. Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on laajentaa kuntalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia kaavoitukseen siten, että kuntalaisilla on niin halutessaan mahdollisuus saada keskitetysti tietoa siitä, millaiset kaavoitusasiat heitä paraikaa ja lähitulevaisuudessa koskevat. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (9 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavamuodot ovat: Maakuntakaava, jonka tarkoituksena on ohjata yleisellä tasolla maakunnan maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Kaavassa otetaan huomioon yleisten valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, sekä maakunnan kehittämisen kannalta tärkeiden maakunnallisten tavoitteiden ja kehityshankkeiden toteutuminen. Yleiskaava, jonka tarkoituksena on maankäytön ja rakentamisen yleispiirteinen ohjaaminen yhden tai useamman kunnan alueella sekä maankäyttömuotojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa osoitetaan alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osa-alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava voidaan laatia ja hyväksyä joko nk. oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin siihen voidaan sisällyttää erityisiä maankäytön ohjaamiseen liittyviä juridisia määräyksiä ja rakentamisrajoitteita (esim. rantarakentaminen tai suojelumääräykset), tai oikeusvaikutteettomana yleiskaavana, jolloin se toimii lähinnä ohjeena kunnallisessa päätöksenteossa esimerkiksi suunnittelutarveratkaisuja tehtäessä ja asemakaavoja laadittaessa.

3 Kaavoituskatsaus Asemakaava, jonka tarkoituksena on alueiden käytön yksityiskohtainen järjestäminen. Asemakaava ohjaa rakentamista ja maankäyttöä siten, että paikalliset olosuhteet, maisemakuva, hyvän rakentamistapa sekä olemassa olevan rakennuskanta ominaispiirteineen otetaan huomioon. Asemakaava tai sen muutos voi koskea pintaalaltaan laajaa kaupunginosaa tai se voi rajoittua koskemaan yksittäistä tonttia ja sen käyttöä. Asemakaavassa määritellään mm. tonttien ja alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko, sijoittelu sekä pihajärjestelyt. Asemakaavamääräyksin voidaan myös tarvittaessa suojella yksittäisiä rakennuksia tai aluekokonaisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on maalaiskuntien ja kaupunkien kaavamuotoja yhtenäistetty siten, että vanhat rakennuskaavat on korvattu, asemakaavalla, samoin ranta- ja loma-alueiden rakentamista ohjanneet rantakaavat on korvattu ranta-asemakaavalla. Asemakaava laaditaan ja pidetään ajan tasalla sitä mukaan kun kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maanomistaja tai haltija voi hakea asemakaavaa tai sen muutosta, samoin kuntalaiset tai järjestöt voivat tehdä aloitteen asemakaavan tai sen muutoksen laatimisesta. Asemakaavahankkeen vireille tulosta ilmoittamien tapahtuu joko kaavoituskatsauksen yhteydessä tai erillisellä kuulutuksella. Tällöin osallisille tiedotetaan kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Vireille tulosta ilmoittaminen on kunnan ensimmäinen virallinen yhteydenotto osallisiin. Vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että osalliset tavoitetaan mahdollisimman laajasti ja että he tutustuvat valmisteluaineistoon kuuluvaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä lausuvat tarvittaessa mielipiteensä. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaava on nähtävillä joko 30 tai 14 päivää ja siitä tiedotetaan vähintään virallisessa lehdessä. Merkitykseltään vähäiset kaavat voivat olla lyhyen aikaa nähtävillä. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittaessa lausuntojen ja muistutusten edellyttämät tarkistukset. Vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen muutokset valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi. Mikäli kaavaan on tehty oleellisia muutoksia nähtävillä olon jälkeen, se asetetaan uudelleen nähtäville. Hyväksymispäätös ja sen perustelut lähetetään niille, jotka sitä ovat kaavan nähtävillä olon aikana kirjallisesti pyytäneet. Hyväksymispäätöksestä voivat jättää valituksensa kuntalaiset, osalliset sekä ELYkeskus, jolla on myös mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä. Hyväksymistä koskevat valitukset käsittelee hallinto-oikeus, jonka päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava astuu voimaan vasta kun se on valitusajan jälkeen virallisesti kuulutettu.

4 Kaavoituskatsaus MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaavan kaava vahvistui valtioneuvoston päätöksellä Kaava kattaa koko maakunnan alueen ja käsittää kaikki alueidenkäyttömuodot. Maakuntakaava on korvannut alueella voimassa olleen seutukaavan. Maakuntakaavassa on luotu edellytykset raideliikenteeseen tukeutuvalle yhdyskuntarakenteelle. Kaavaan sisältyy Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut ja siinä on tehty liikenteen ja palveluiden pitkän aikavälin periaateratkaisut. Kaavassa on osoitettu kulttuurimaiseman, luonnonarvojen ja rakennetun ympäristön vaalimisen kannalta arvokkaat alueet ja siihen sisältyy myös seudullinen virkistysalueverkosto. Kanta-Hämeen maakuntakaavasta jätettiin vahvistamatta virkistys- ja retkeilyalueita sekä erityisiä ympäristöarvoja sisältäviä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita koskevat suojelumääräykset. Vahvistamatta jätettiin myös Natura verkostoon kuuluville Kaukolannummen ja Pernunnummen alueille osoitetut kuusi vedenottamoa, koska vedenottamoiden vaikutuksia Natura verkostoon ei ollut selvitetty. Samoin perustein jätettiin osittain vahvistamatta Uraaninsuon turpeenottoalue. Kolme soran- ja hiekanottoaluevarausta jätettiin vahvistamatta pohjavesivaikutusten vuoksi. Vahvistamatta jätettiin myös kantatien 54 ja eräiden yhdysteiden toiminnallisen luokan nostaminen. Kaavaan tehtiin vahvistuspäätöksen yhteydessä maakunnan liiton suostumuksella perinnemaisemien merkintää koskeva vähäinen muutos, joka merkitsee sitä, että kyseessä olevien alueiden ja kohteiden pääkäyttötarkoituksena on suojelun sijaan maa- ja metsätalous. Vahvistuspäätöksellä ratkaistiin maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehdyt 29 valitusta, joista pääosa hylättiin. Maakuntakaavan arvokkaista geologisista alueista tehtiin 11 valitusta, joissa katsottiin alueita koskevan selvitystyön olleen puutteellista ja vuorovaikutus- ja päätöksentekomenettelyn olleen virheellisiä. Maakuntakaavan muutos on vireillä. Muutos tehdään vaihemaakuntakaavana, jossa tarkastellaan asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa. Kaavaluonnos ja ehdotus tulevat nähtäville vuoden 2011 aikana. Vahvistusvaihe tulee ajoittumaan keväälle Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Velvoitteet Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa ja lupamenettelyssä, jotka tulivat voimaan valtioneuvoston tekemällä päätöksellä. Alueiden asemakaavallinen tilanne on käytävä läpi ja tarpeen mukaan laitettava kaavat vireille. Nyt on jo vireillä Kalliomäen asemakaavan muutos. Uutena tulee laittaa vireille Uudenkylän asemakaavan muutos, jota on valmisteltu jo inventoinnilla. Lupamenettelyssä tarvittavia järjestelyjä RKY-alueille sijoittuviin hankkeisiin on harkittava. Tässä vaiheessa muutoksia tehdään rakennusjärjestykseen.

5 Kaavoituskatsaus FORSSAN SEUDUN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU Rakennetarkastelun tarkoituksena on luoda suunnitelma, joka antaa edellytykset Forssan seudun kuntien maankäytöllisille linjauksille lähimpien vuoden aikana. Tavoitteena on laajemmalle seudulle muodostuva rakenne, joka on toteuttamiskelpoinen, kestävä, alueiden erityispiirteet huomioiva ja kokonaistaloudellinen. Suunnittelussa painotetaan strategisia, koko seudun etua koskevia elementtejä. Rakennemallin avulla on löydettävissä kuntien välille synergiaetuja, joilla voidaan saavuttaa kilpailuetua suhteessa muihin alueisiin. Rakennetarkastelu sisältää sekä tulevaa kehitystä ennakoivia kehitettäviä alueita että olemassa olevan rakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä aluevarauksia. Seudun rakennetarkastelu toimii maakuntakaavoituksen, yleiskaavoituksen ja vaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden pohjana. Hämeen liitossa meneillään olevan maakuntakaavan uudistustyöhön saadaan hyvin valmisteltu seudullinen näkemys strategisessa rakennetarkastelussa tuotetun materiaalin kautta. Rakennetarkasteluun liittyvä työ pitää sisällään selvityksiä, jotka toimivat myös yleiskaavoituksen esiselvityksinä. Työ on hyödynnettävissä myös seutuyhteistyön kehittämisessä. Rakennetarkastelun tavoitteet ja ohjelma laaditaan siten, että kaikki kunnat voivat siihen sitoutua ja näin voidaan myös varmistua eri kunnissa tapahtuvien suunnitelmien saumattomasta liittymisestä laajaan kokonaisuuteen. Projektissa muodostuu yhteistyön malli, joka on käytettävissä myös jatkossa yhteisissä suunnitteluhankkeissa. Rakennetarkastelussa tuodaan esille alueen mahdollisuudet osana Etelä-Suomen rakennetta. Suunnitelmassa huomioidaan olemassa olevat seudun vahvuudet. Jotta pystytään rakentamaan toimivaa, laajaa kokonaisuutta, kuntia on tarkasteltava seudullisesti yli kuntarajojen ja arvioitava erityisesti toimintoja, jotka palvelevat useampia kuntia. Suunnitelmassa tarkastellaan kokonaisuudesta käsin kuntien visioita ja kehitetään niitä edelleen. Lisäksi huomioidaan entistä paremmin rakennettujen keskusta-alueiden ja maaseutukylien vuorovaikutus. Rakennetarkastelussa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Rakennemallin suunnittelu kytketään sekä maakuntakaavan tarkistukseen että kuntien yleiskaavoituksen valmisteluun. Suunnittelualuetta koskevat keskeiset strategiat, suunnitelmat ja selvitykset kerätään työn valmisteluvaiheessa ja analysoidaan suunnittelutyön aikana.

6 Kaavoituskatsaus YLEISKAAVOITUS YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA JA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginhallituksessa Osayleiskaavan tarkistus- ja täydennysalue käsittää mm. torialueen ympäristöineen sekä keskustan suurmyymäläalueet ja Linja-autoaseman ympäristöineen. Osayleiskaavassa tarkastellaan keskustatoimintojen kehittämistä ottaen huomioon osallisten näkemykset, turvallinen kevyeen liikenteeseen painottuva liikenneympäristö, rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä ympäristöarvot. Keskustan osayleiskaavan valmisteluun liittyen on laadittu tai vireillä mm seuraavat selvitykset ja suunnitelmaluonnokset: Makasiininrannan asemakaava (Keskusta IV D), Forssan keskustan liikenneverkkovaihtoehtojen mitoitus ja ympäristövaikutusten vertailu 2003, Torialueen suunnittelu, Kartanonkadun liikenneympäristöselvitys ja kehittämissuunnitelma 2003, Yhtiönkadun jatkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi Osayleiskaavan valmistelu jatkuu kun alueelle sijoittuva asemakaava Keskusta VI B on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä. LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA Kaavahankkeen tavoitteena on oikeusvaikutteinen, rakentamista ohjaava yleiskaava, jossa tutkitaan alueen toimintojen tyypit ja sijoittuminen jokilaaksossa maisemallisesti, sekä uusien toimintojen että liikenneyhteyksien tarve. arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n tekemä luonnos on ollut nähtävillä Kaava-aluetta tulee vielä tarkastella kaupunkipuiston teemayleiskaavassa esille tulleiden maisemakokonaisuuteen vaikuttavien erityispiirteiden kautta. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä. HAUDANKORVAN OSAYLEISKAAVA * Oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa (1993) entisen kutomon itäpuolinen alue ja entinen sahan alue on varattu teollisuudelle, jota voidaan käyttää asumiseen teollisuuden siirryttyä pois. Tästä itään on osoitettu asumisen alueita. Nyt kun kutomoteollisuus on siirtynyt pois, on tullut ajankohtaiseksi miettiä miten asumista voidaan sovittaa alueelle. Alueen kehittämisessä jatketaan kaupunkipuiston teemaosayleiskaavan periaatteita. OJALANMÄEN JA PARKKIARON OSAYLEISKAAVA Forssan kaupungin omitukseen on siirtynyt maata Parkkiarosta. Uudet alueet liittyvät kaupungin omistamiin maihin Ojalanmäessä. Ojalanmäessä ja Parkkiarossa tutkitaan pientaloasumisen laajentamista hieman suuremmille metsäisille tonteille. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä

7 Kaavoituskatsaus KAUPUNKIPUISTON TEEMAYLEISKAAVA Kaupunkipuistohanketta on valmisteltu Forssan kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksellä. Forssan kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaupunkipuistohankkeen hakemuksen valmistelemisesta ympäristöministeriöön. Osana valmistelua on alueelle tehtävä teemayleiskaava. Yleiskaavassa täsmennetään kaupunkipuiston aluerajauksen lisäksi keskeisille kaupunkipuiston osille tavoitteet ja rakentamistapaohjeet. Forssan kuntastrategiassa on esitetty kaupungin tavoitteeksi vuonna 2017 mm. asumiskaupunki, jossa on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö, monipuoliset asumisen vaihtoehdot ja elinvoimainen kaupunkikeskusta. Päätöksenteossa otetaan huomioon asukasnäkökulman lisäksi paikkakunnan omaleimainen teollinen, sosiaalinen ja kulttuurinen perinne. Teemayleiskaavan tavoitteena on keskustan ja siihen liittyvien alueiden vahvuuksien ja houkuttelevuuden kohentaminen. Kaupunkipuiston neljä tärkeintä sisältötekijää ovat Loimijoki, harju, teollisuusperinnön keskusta ja viljelysmaisema. Forssassa kohtaavat avoimet peltomaisemat, harjuluonto sekä teollisuustoiminnan ympärille kehittynyt kaupunki. Loimijoki yhdistää maisematekijät kiehtovaksi kokonaisuudeksi. Kaupunkipuiston kolme eri osa-aluetta ovat luonteeltaan toisiaan täydentäviä. Harjun alueen maisemakuvaa hallitsee Lamminmäen korkea hiekkainen mäkialue. Teollisuusperinnön alue sisältää Forssan teollisuushistoriaan kiinteästi liittyviä alueita, jotka toimivat Forssan kaupunkirakenteen selkärankana myös nykypäivänä. Viljelys- eli agraarimaiseman alue muodostuu laajasta Hakalan viljelysaukeasta. Alue on maisematilaltaan hyvin vaikuttava. Maisemaalueiden luonne on otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaavoituksessa. Luonnos on ollut nähtävänä. Työtä valmisteli kesän 2009 maisema-arkkitehtiopiskelija. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä

8 Kaavoituskatsaus ASEMAKAAVOITUS ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAMUUTOKSET Tähdellä merkityt asemakaavat tulevat vireille kaavoituskatsauksen yhteydessä. 1. OJALANMÄKI I E Valtatien 10 ja siihen liittyvän Tampereentien rampin sekä Ojalanmäen eteläpuoleisen alueen asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa asuntojen rakentaminen Renor Oy:n omistamalle rinnealueelle sekä ajanmukaistaa rakennetun alueen kaavaa. Valtatien 10 asemakaavaton välialue kaavoitetaan liikennealueeksi ja samalla osoitetaan uusi katuyhteys Kaikulasta Tampereentielle entisen ramppiliittymän tilalle. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 2. KORKEAVAHA II C Yksityisen maanomistajan aloitteesta asemakaavoitetaan Saarelantien eteläpuoleinen osin rakennettu alue. Samalla tarkastellaan alueen pohjoispuoleista osaa pientalojen uudisrakentamista varten. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 3. LAMMINRANTA III C Yksityisen maanomistajan aloitteesta lähtenyt kaavamuutoshanke, jossa laajennetaan asuinpientalokorttelialuetta rakentamattomalle yleiselle pysäköintialueelle. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 4. KESKUSTA VI A Asemakaavan muutos on jatkoa Keskusta VI B asemakaavamuutokselle (Kehäkadun katualueen pohjoisosa sekä sen ympäristö). Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keskusta VI B asemakaavamuutoksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen ja korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupungin valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaavatyö aloitetaan alusta. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti muuttaa asemakaavaa siten, että kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan Kehäkadun pohjoisosan tarve, linjaus ja mitoitus ja mahdollisen katualueen liittyminen ympäröiviin kulttuuriympäristön kannalta arvokkaisiin kortteli- ja puistoalueisiin. Samalla tutkitaan laajemmin ydinkeskustan liikennejärjestelyjä ja täydennysrakentamista. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 5. KESKUSTA VI C (Kirkonmäki) Asemakaavan muutos on jatkoa Keskusta VI B asemakaavamuutokseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keskusta VI B asemakaavamuutoksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen ja korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupungin valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaavatyö aloitetaan alusta ja suunnittelualue on jaettu kahteen osaan, joista toinen Keskusta VI A aloitetaan samanaikaisesti.

9 Kaavoituskatsaus Keskusta VI C asemakaavamuutoksen tarkoituksena on hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti muuttaa asemakaavaa siten, että I linja säilyttää luonteensa ja että siitä ei tule läpiajoa Tampereentien suuntaan. Kaavamuutos varmistaa valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön yhtenäisyyden ja arvojen säilyttämisen sekä korttelin 74 rakennusten kaavallisen suojelun. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 6. RONTTISMÄKI Uudistustyö on aloitettu osana Interreg III B -projektia Kalliomäen asuntoalueen vuonna 2004 valmistuneella inventoinnilla. Interreg III B-projektissa on tuotettu taustatietoa uudelle asemakaavalle. Osana inventointia on tarkasteltu 1970-luvun asemakaavan toteutumista ja asetettu tavoitteita tulevalle kaavoitustyölle ja rakentamiselle. Alueelle on valmistunut kehittämisohjelma keväällä Kalliomäen inventointihankkeen jatkona laaditaan alueellinen rakennusjärjestys ja rakennustapaohjeet. Hankkeen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää alueellisen rakennusjärjestyksen mallia muissakin kaupunginosissa. Tavoitteena on saada asemakaavaluonnos nähtäville syksyllä 2010 aikana. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä ja Sirkka Köykkä 7. LINIKKALA II A * Hämeentien eteläpuolisten kortteleiden asema keskustassa on muuttunut merkittävästi kun hypermarket on valmistunut niiden eteläpuolelle. Muutos jatkuu ns. Aurinkorannan osayleiskaavan ja asemakaavan etenemisen myötä. Asemakaavan muutoksessa on tarkoitus tutkia uudelleen kortteleiden 82, 87, 88 ja 1084 käyttöä ja asemaa kaupunkikuvassa. Korttelit ovat osittain rakennettuja osittain rakentamattomia. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 8. LINIKKALA IV Aurinkorannan asemakaava lähtee liikkeelle kun osayleiskaavaehdotus on valmistunut. Ns. Aurinkorannan uuden asemakaavan tarkoituksena on tutkia tulevan maakuntakaavan mukaisesti alueen omakotirakentamismahdollisuuksia tavoitteena korkeatasoinen ja viihtyisä joenranta-alue. Asemakaavoituksen yhteydessä luodaan mahdollisuudet Itäisen kehäväylän toteuttamiselle. Alueen sijainti avoimessa maisematilassa kaupungin Tammelan suuntaan avautuvassa reunassa asettaa alueen rakentamiselle maisemalliset tavoitteet ja korkeat laatutavoitteet. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 9. KESKUSTA II E Entisen S-marketin korttelin ja siihen liittyvän puiston asemakaavan muutos Loimijoen, Hämeentien ja Säästöpankinkadun välisellä alueella. Muutoksessa tutkitaan S- marketin ja entisen musiikkiopiston käyttötarkoitusta sekä pysäköinti- ja puistoalueen järjestelyjä. Entinen musiikkiopisto siirtyi yksityisomistukseen vuonna Yhteyshenkilö: Anne Seppälä

10 Kaavoituskatsaus TALSOILA I B * Yksityisen maanomistajan aloitteesta kaavoitetaan Yrjölänkadun eteläpuolella oleviin asemakaavoitettuihin asuintontteihin rajautuvia alueita asuinkäyttöön. Alueelle on tehtävä meluselvitys, jotta voidaan määritellä käytössä olevan alueen laajuus. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 11. UUSIKYLÄ I A Yhtiönkadun, Oikokadun ja Esko Aaltosen kadun välisen kolmion asemakaavan muuttaminen. Alueelle on tehty Uudenkylän inventointi. Rakennuksista on tehty kuntoselvitys ja Forssan lehti on teettänyt konsultilla alustavan asemakaavaluonnoksen. Alustavasta luonnoksesta ja kuntoselvityksestä on Museoviraston lausunto, etteivät ne voi olla asemakaavan pohjana. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan alueen tuleva käyttö, mahdolliset suojelutarpeet sekä Yhtiönkadun puoleisten risteysalueiden liikennejärjestelyt. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 12. UUSIKYLÄ III A Kaavamuutos käsittää Kuhalan kaupunginosassa korttelin 27. Tontilla 8 on olemassa kaksi rakennusta 1900-luvun alusta. Voimassa oleva asemakaava osoittaa tontille yhden rakennuspaikan ja toisen rakennuksen paikalle autopaikkoja. Tontille on haettu asemakaavan muutosta. Asemakaavamuutoksen hakija haluaa kuitenkin säilyttää molemmat päärakennukset. Hakijan tarkoituksena on erottaa päärakennukset eri kiinteistöiksi, jolloin kaavamuutoksen tulisi mahdollistaa rakennusten säilyttäminen ja kahden erillisen yksikön olemassa olo olemassa olevaa tilannetta vastaavasti. Kauppakadun ja Rautatiekadun kulmassa olevan kerrostalossa on kasvanut asuinkäytön osuus, jonka takia siihen liittyvät tarpeet on arvioitava uudelleen. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä 13. HAUDANKORVA III D (Kutomo) Finlaysonin vanhan tehdasalueen asemakaava on tullut vireille vuonna Museovirasto on esittänyt viranomaisneuvottelussa, että ennen kaavan eteenpäin viemistä on tehtävä historiallisista aikana toteutetuista teollisuusrakennuksista riittävä inventointi. Inventointi on tehty vuonna Finlaysonin tehdasalueelta on poistunut vanha teollisuuskäyttö. Kaavassa tarkastellaan inventoinnin pohjalta tulevia kaavamääräyksiä ja uusia käyttötarkoituksia. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä ja Sirkka Köykkä 14. HAUDANKORVA III E Kutomon alueen itäpuolella sijaitsevalle rakentamattomalle teollisuusalueelle, jolla sijaitsevat mm. Vanha meijeri ja kerrospytinki, tutkitaan käyttöä. Alueella sijaitsee myös Uponorin teollisuusalue, jolla teollisuustoiminta tulee säilymään. Rakennusoikeuksia lasketaan vastaamaan samankaltaisten alueiden tehokkuuksia. Samalla ratkaistaan rantaan riittävät viheralueet ja -yhteydet. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä

11 Kaavoituskatsaus PISPANMÄKI II B * Yksityisen maanomistajan aloitteesta kaavoitetaan asemakaavatonta aluetta, joka käsittää Pispanmäen asuinalueen eteläpuolella sijaitsevan peltoalueen sekä Jokioistentien. Suunnittelualueen korttelialueet tullaan osoittamaan pienasumiseen ja yleiset alueet puisto-, suojaviher- ja liikennealueiksi. Yhteyshenkilö: Anne Seppälä 16. KIIMASSUO Jätehuolto- ja voimalaitosalueen sekä niiden ympäristön asemakaavoitus Kiimassuolla. Osalla alueesta on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Asemakaavassa tarkennetaan alueen toimintoja sekä liikennejärjestelyjä. Myös alueelle johtavan Kiimassuontien ympäröivän alueen käyttötarkoitusta tutkitaan. Asemakaavan muutos tukeutuu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n uuteen yva -selvitykseen sekä lainvoimaiseen Kiimassuon osayleiskaavaan, jonka yhteydessä laadittiin tarvittavat ympäristöselvitykset. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä ja Anne Seppälä 17. LAVOSSUO* Jokioisten tien varrella olevia kaupungin alueita kaavoitetaan Kiimassuon bio- ym. alueiden tuotteita hyödyntäviä toimintoja varten. Yhteyshenkilö: Sirkka Köykkä YHTEYSTIEDOT FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi Maankäytön suunnittelu Turuntie 18, Forssa Tekninen johtaja Antti Heinilä antti.heinila@forssa.fi Kaupunginarkkitehti Sirkka Köykkä sirkka.koykka@forssa.fi Kaavoitusinsinööri Anne Seppälä anne.seppala@forssa.fi Piirtäjä Ilona Levander ilona.levander@forssa.fi

12

13 Kaavoituskatsaus KAUPUNKIPUISTON TEEMAYLEISKAAVA Punaisella esitetty on luonnosvaiheen tarkentunut kaavarajaus.

14 HAUDANKORVAN OSAYLEISKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1

15 HAUDANKORVAN OSAYLEISKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kohde Osayleiskaavamuutoksen tarkoitus Kaavoitus tilanne Haudankorvan osayleiskaava: Koskee osaa Haudankorvan kaupunginosan korttelia 165. Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia korttelin 165 maankäyttöä. Korttelin asema keskustassa on muuttunut merkittävästi kun entiseltä kutomon teollisuusalueelta on poistunut kutomoteollisuus. Alueelle on sijoittunut hypermarket, palveluja javanhusten palveluasumista. Muutos on jatkunut joen pohjoispuolella toisen hypermarketin rakentamisella ja tulee jatkumaan ns. Aurinkorannan osayleiskaavan ja asemakaavan etenemisen myötä. Kaupungin identiteetin kannalta keskeisille alueille tekeillä oleva teemaosayleiskaava vaikuttaa myös viereisiin alueisiin. Nyt on aika arvioida myös korttelin 165 tulevaisuutta uudelleen. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alue on keskustatoinmintojen aluetta (Cs) ja työpaikka-aluetta TP. Rantaan on osoitettu lähivirkistysalue VL ja jokea pitkin melontareitti. Lisäksi jokilaakso on merkitty maisema-alueeksi: kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeäksi alueeksi. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa alue on: Ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden aluetta TY. Alueelle voidaan sijoittaa myös pääkäyttöön välittömästi liittyviä toimisto- ja myymälätiloja. Kutomon alueelle on osoitettu ympäristö säilytettäväksi merkinnällä /s. Alue on suunniteltava siten, että olemassa olevan rakennuskannan ja katualueiden säilyttämiselle luodaan edellytykset. Uudisrakentamisen ja olemassa oleviiin rakennuksiin tehtävien muutosten soveltamiseen kaupunkikuvaan on samalla kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueella oleva puusto tulee säilyttää. Alueelle voidaan siojittaa kerrostaloja, asuinpientaloja sekä pienimuotoisia toimitiloja, joiden käyttö ei aiheuta häiriötä asuinympäristölle. Entisen kutomon eteläpuolella, meijerin alueella ja Uponorin alueella on merkintä teollisuusalue TY/A. Aluetta voidaan käyttää asuinalueena teollisuuden siirryttyä pois. Rannassa ja alueen itäosassa sekä kutomolle johtaa lähivirkistysalue VL. Suojeltavan rakennuksen kohdemerkintä s on osoitettu kutomon konttoriin ja meijerin rakennukseen. Alueen itäisin osa on asumista A ja suojavihervyöhykettä EV. 2

16 HAUDANKORVAN OSAYLEISKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kaavoitustilanne Korttelialueella on voimassa asemakaavat: D24 ( ), joka koskee alueen itäosaa (meijerin ja Uponorin aluita). Alueilla on merkintä Tt2 Teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialue. Rakennuksen korkeus saa olla enintään 16m. Järjestysoikeus voi tästä poiketen erityisestä syystä antaa luvan korkeampienkin rakennusosien rakentamiseen. Rakennuksesssa saa olla asuntoja ja toimistotiloja laitoksen toiminnalle tarpeellinen määrä. Tontilla on oltava vähintään yksi autopaikka 3 työntekijää kohti. Alueen tehokkuus on e=0.6. D4 ( ), joka koskee entisen kutomon alueen eteläpuolista osaa. Alueelle on merkintä Tt2 Teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialue. Rakennuksen korkeus saa olla enintään 16m. Järjestysoikeus voi tästä poiketen erityisestä syystä antaa luvan korkeampienkin rakennusosien rakentamiseen. Rakennuksesssa saa olla asuntoja ja toimistotiloja laitoksen toiminnalle tarpeellinen määrä. Tontilla on oltava vähintään yksi autopaikka 3 työntekijää kohti. Alueen tehokkuus on e=0.6. J 44 ( ), joka koskee alueen lounaiskulmaa. Finlaysonintien ja Yhtiönkadun kulmassa on merkintä KLH-6 Liike-, toimisto- ja huoltamoasemarakennusten korttelialue. Alueen uudisrakennusten on sopeuduttava ympäröiviin rakennuksiin ja kulttuurimaisemaan. Rakennusten julkisivumateriaalin on oltava pakalla muurattu punainen tiili tai punatiilen värinen rapattu tai sileä kivipinta, tai lasipinta. Puuvillakadun ja Yhtiönkadun välinen alue on KM-2 aluetta: Liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa yhden vähjittäiskaupan suuryksikön sekä paljon tilaa vieviä erikoistavaramyymälöitä. Alueelle suoritettavien uudisrakennus- ja korjaustoimenpiteiden on oltava sellaisia, että ne sopeutuvat kulttuurimaisemaan ja ympäröiviin rakennuksiin. Ilmanvaihtokonehuoneet on rakennettava rakennuksen sisään. Ilmanvaihtoritilöiden on oltava julkisivun värisiä. Mainosten on sulauduttava julkisivuun eivätkä ne saa katkaista räystäslinjaa. Mainoksia varten on tehtävä kokonaissuunnitelma, joka hyväksytetään kaupungin rakennusvalvonnassa. Huoltopihat on aidattava. Aitojen on oltava vähintään 70% peittäviä ja samaa väriä kuin julkisivut. Uuden kutomon rakennus on osoitettu merkinnällä sr-7: suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- muutostöiden on oltava sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvokas ja kaupunkikuvallisesti merkittävä luonne säilyy. H 70 ( ) joka koskee kutomon aluetta. Kaavassa alue on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuusrakennusten korttelialueeksi TY-2 ja liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi KTY-18 Kaavaa ollaan muuttamassa kutomoteollisuuden poistuttua vanhoista rakennuksista. Itäisin osa aluetta on asemakaavoittamatonta viljelykäytössä olevaa aluetta. Ote ajantasa-asemakaavasta on esitetty kansikuvassa. RKY-alue Kutomon alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettua kulttuuriympäristö. 3

17 HAUDANKORVAN OSAYLEISKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maanomistustilanne Laaja korttelialue on yksityisessä omistuksessa. Selvitykset Alueelle tehdään maisemallinen selvitys sekä kaupunkirakenteen eri vaihtoehtoja tarkasteleva selvitys. 4 Tehdyt selvitykset Vaikutusalue Kaupunkipuiston teemaosayleiskaavaan liittyvä kaupunkikuvallinen kokonaisnäkemys ohjaa myös alueen kaavoitusta. Kaupunkipuiston teemaosayleiskaava ja siihen liittyvät selvitykset ovat kaavatyön lähtökohtina. Arkeologiset selvitykset J. Enqvist 2005, P. Pesonen 2005, Museovirasto. Arkeolo-gisen kulttuuriperinnön täydentävät selvitykset Hämeessä, Arkeologia hanke. Hämeen liitto. Arkeologisissa selvityksissä osoitetut kyläalueet tulee merkittäviksi yleiskaava-alueelle. Kansallinen kaupunkipuisto Forssaan, Forssan kaupunki raportti Sirja Hakala. Raportissa esitetään tavoitteeksi, että maisema-alueiden luonne on otettava huomioon kaikessa rakentamisessa ja kaavoituksessa. Lisäksi hyödynnetään kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa niiltä osin kun suunnitelma koskee kyseisiä alueita ja maiseman rajauksia. Prisman alue Maisemaselvitys , Sirja Hakala Suunnittelun lähtökohdat ja yleiskaavallinen tarkastelu, Sirkka Köykkä Maisemallinen selvitys, Linikkalan osayleiskaava- Loimijoen maisema ja teollisuus historiasta tulevaan, Sirkka Köykkä, 2008 Forssa- Forssan kaupungin rakennusinventointi Teija Ahola, Pilvi Koivula, Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 10/2009. Kohteina mukan ovat kutomon alue ja meijerin alue. Kaavan vaikutusalue ulottuu laajalle Loimijoen laaksoon ja keskustan kaupunkikuvaan. Yleiskaavamuutoksen laatimisen yhteydessä arvioidaan sen vaikutukset ennen kaikkea alueen rakennettuun ympäristöön. Muilta osin käytetään ympäristöhallinnon ohjetta 10/ 2006 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa Kaupungin tavoitteena kaavalle on kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen rakentamisen aikaan saaminen aivan kaupungin keskustan tuntumaan maisemallisesti tärkeälle alueelle. Alueella tutkitaan ennen kaikkea asumisen sijoittumisen edellytyksiä siten, että hyödynnetään kaupunkipuiston teemaosayleiskaavan antamat mahdollisuudet. Ympäristövaik. arviointi Kaavan tavoitteet Sopimukset Käsittely

18 HAUDANKORVAN OSAYLEISKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 63 Syksy 2010 LUONNOS/MRL 62 syksy 2011 EHDOTUS/ MRL 65 kevät 2012 MRL 200 syksy 2012 Osalliset: viranomaiset ja yhteisöt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulosta tiedottaminen kaavoituskatsaus Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa Virallinen nähtävilläolo 14 päivää Voimaantulo Hämeen ELY-keskus kaavoituskatsaus neuvottelu lausunnolle tiedoksi neuvottelu Hämeen liitto neuvottelu neuvottelu lausunnolle tiedoksi Museovirasto neuvottelu neuvottelu lausunnolle tiedoksi Naapurikunnat tiedoksi tiedoksi Kunnan viranomaistahot Tekninen lautakunta tiedoksi neuvottelu tarvittaessa tiedoksi Ympäristölautakunta tiedoksi neuvottelu tarvittaessa hallinnollinen käsittely tiedoksi Kaupunginhallitus käsittely käsittely käsittely tiedoksi Kaupunginvaltuusto tiedoksi käsittely tiedoksi Kanta-Hämeen Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunnolle tiedoksi Forssan Verkkopalvelut tiedoksi neuvottelu tarvittaessa tiedoksi tiedoksi OY/Vapo Forssan vesihuoltol. tiedoksi neuvottelu tarvittaessa tiedoksi tiedoksi Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokranhaltijat tiedoksi kirjeellä neuvottelu tarvittaessa Naapurit tiedoksi kirjeellä Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 63 Syksy 2010 LUONNOS/MRL 62& syksy 2011 EHDOTUS/ MRL 65 kevät 2012 MRL 200 syksy 2012 Forssa Sirkka Köykkä kaupunginarkkitehti 5

19 OJALANMÄKI PARKKIARO OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA

20 OJALANMÄKI PARKKIARO OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Osayleiskaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki Parkkiaro; Ojalanmäen, Kaikulan ja Parkkiaron kaupunginosat Forssan kaupunki Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia kaupungin omistamilla mailla Ojalanmäessä ja Parkkiarossa pientaloasumisen laajentamista hieman suuremmille metsäisille tonteille. Tontit tulevat monipuolistamaan Forssan kaupungin pientalotonttien tarjontaa. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alueen eteläosa on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta (A). Rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar). Lähivirkistysalue (VL). Hautausmaa laajennusalueineen on osoitettu merkinnällä palvelujen alue (P). Alueen itä- ja pohjoisreunalta kulkee ohjeellinen uusi voimajohtolinja 110 kv. Alueen eteläosa on tärkeää tai muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialuetta. Ulkoilureitti kulkee pitkin harjualueen reunaa. Pohjoisessa ja idässä on ns. valkoista aluetta, jolla ei ole maakuntakaavamerkintöjä. Yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa alue on Pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). 10-tien varressa on suojaviheraluetta (EV). Hautausmaa-alue laajennuksineen on hautausmaa-aluetta (EH). Asuttuihin alueisiin liittyen harjualueella on laajoja virkistysalueita (VL). Tampereen tien varressa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Peltoalueet ovat maisemallisesti tärkeitä maatalouskäyttöön varattavia alueita, joilla on ohjattua ulkoilua maatalouskäytön lisäksi. Pellot pyritään säilyttämään vapaana rakentamiselta. Alueen eteläreuna on suojeltavaa pohjaveden muodostumisaluetta. Alueen läpi on osoitettu harjun reunaa pitkin itä-länsi suuntainen ulkoilun pääreitti, josta haarautuu alueen itäosassa ja länsiosassa reitti alueen pohjoisosaan, jossa reitti on taas reittien välillä yhteys.

21 OJALANMÄKI PARKKIARO FORSSAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Asema-kaava Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: B , jossa hautausmaan laajennusalue on osoitettu. D , jossa Ojalanmäen omakotirakennusten alueen (AO) ja Lakkikalliontien varren puistoalueen asemakaavaa on muutettu. E , jossa Manujussintien alkuun on kaavoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta. E , jossa korttelin 336 erillispientalojen(ao) sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) on täsmennetty. E , jossa Kaikulan pientaloaluetta (AO-7, AO-8), hautausmaan suoja-aluetta (E-1), harjupuiston aluetta (VL, VP) on täsmennetty. H , jossa korttelin 314 erillispientalojen korttelialueen määräyksiä on täsmennetty. H , jossa Manujussintien varrella on laajennettu asuttua pientaloaluetta (AO) uudella korttelilla 470. Maanomistus tilanne Kaavoitettava uusi asuinkäyttöön tarkoitettu alue on pääosin kaupungin omistuksessa (vihreä) ja kaavoitetut korttelialueet ovat yksityisten omistuksessa (valkoinen). Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue ulottuu lähiympäristöön. Ymp.vaikutu sten arviointi Tehtävät selvitykset Kaavan tavoitteet Käsittely Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan sen vaikutukset ympäristöhallinnon ohjetta 10/2006 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa noudattaen. - Alueelle tehdään kaupunkirakenteen eri vaihtoehtoja tarkasteleva selvitys. - Alueelle on tehty luontoselvitys: Suomen Luontotieto Oy 31/2010 Jyrki ja Satu Oja Forssan Ojalanmäen osayleiskaava alueen liito-oravaselvitys ja luontoarvojen perusselvitys. Alue käytiin läpi lohkoittain, jonka perusteella todettiin, ettei siellä ole luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Lakkikallion alue ja lohkon 10 eteläosassa sijaitseva kallioalue täyttävät metsälain 10 mukaisen määritelmän erityisen arvokkaasta elinympäristöstä. Alueella ei ole liito-oravan potentiaalista elinympäristöä. Kaupungin tavoitteena kaavalle on saada aikaan erillisalueina pienissä kokonaisuuksissa kaavoitettavia laadukkaita pientaloalueita, jotka istuvat maisemaan ja maastoon luontevasti. Valmistelija Sirkka Köykkä, kaupunginarkkitehti

22 OJALANMÄKI PARKKIARO FORSSAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU OJALANMÄKI PARKKIARO xx.xx.xxxx Tavoitteellinen aikataulu OAS / MRL 63 Syksy 2010 LUONNOS / MRL 62 Syksy 2012 EHDOTUS / MRL 65 Kevät 2013 MRL 200 Syksy 2013 Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulosta tiedottaminen kaavoituskatsaus Forssan lehti xx.xx.10 Hämeen ELY-keskus kaavoituskatsaus neuvottelu Museovirasto Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa Virallinen nähtävilläolo 30 päivää Voimaantulo neuvottelu lausunto tiedoksi Hämeen liitto neuvottelu neuvottelu lausunto tiedoksi Naapurikunnat tiedoksi tiedoksi Kunnan viranomaistahot Kaupunginvaltuusto tiedoksi käsittely tiedoksi Kaupunginhallitus käsittely käsittely käsittely tiedoksi Tekninen lautakunta tiedoksi lausunto tarvittaessa lausunto tarvittaessa tiedoksi Ympäristölautakunta käsittely käsittely käsittely/tiedoksi tiedoksi K-H Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu lausunto tiedoksi Forssan Verkkopalvelut Oy tiedoksi neuvottelu lausunto tiedoksi Forssan vesihuoltolaitos tiedoksi neuvottelu lausunto tiedoksi Kuntalaiset ja yhteisöt yleisötilaisuus Omistajat, vuokranhaltijat Naapurit tiedoksi kirjeellä tiedoksi kirjeellä tai neuvottelu tarvittaessa Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Forssa Sirkka Köykkä kaupunginarkkitehti

23 LINIKKALA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009

24 LINIKKALA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala II A: Linikkalan kaupunginosa korttelit 82, 87, 88 ja 1084 Forssan kaupunki peruskaavan muutos Asemakaavan tarkoituksena on tutkia kortteleiden 82, 87, 88 ja 1084 maankäyttöä. Kortteleiden asema keskustassa on muuttunut merkittävästi kun hypermarket on valmistunut niiden eteläpuolelle. Muutos tulee jatkumaan ns. Aurinkorannan osayleiskaavan ja asemakaavan etenemisen myötä. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alue on keskustatoinmintojen aluetta (Cs) ja työpaikka-aluetta (P) Yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C).

25 LINIKKALA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Asema-kaava Korttelialueella on voimassa asemakaava E Kortteleiden kaavamerkintänä on KTY Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhiriötä aiheuttamattomaien teollisuusrakennusten korttelialue. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka kipinöiden, tuhkan, savun, lämmön, löyhkän, kaasujen, höyryjen, tärinän, melun tai raskaan liikenteen vuoksi tai muusta syystä aiheuttaa huomattavaa rasitusta ympäristölleen. Toiminnalle välttämättömiä suurimman sallitun rakennuskorkeuden ylittäviä rakennuksen osia saa rakennuslautakunnan luvalla rakentaa enintään 25 % asemakaavassa määritellystä kerrosalasta. Rakennukset saa rakentaaa kiinni naapuritontin rajaan. Rakennuksissa on oltava harjakatto ja räystäitten on ulotuttava vähintään 70 cm julkisivupinnan ohi. Rakennusalan rajoja saa ylittää lasiseinäisillä huonetiloilla, joiden katto on lasirakenteinen tai samanlainen muun katon kanssa, kadun puoleisilla sivuilla 3m, jos istutustkaista on 10 m ja 2m, jos istutuskaista on 5m. Rakennusalan rajoja ylittäviä lasiseinäisiä huonetiloja saa olla enintään puolet kadun puoleisesta julkisivusta. Istutuskaistalle saa tehdä 3m leveän jalkakäytävän, jos istustukaista on 10m leveä ja 2m leveän jalkakäytävän jos istutuskaista on 5m leveä. Tonttien tehokkuus on e= 0,6 ja rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää asuinhuoneitoja varten 10 %. Ote ajantasa-asemakaavasta on esitetty kansikuvassa. Maanomistus tilanne Kaavoitetut tontit ovat yksityisessä omistuksessa, olivat ne sitten rakennettuja tai rakentamattomia. Vaikutusalue Ymp.vaikutu sten arviointi Tehtävät selvitykset Kaavan tavoitteet Kaavan vaikutusalue ulottuu laajalle Loimijoen laaksoon ja keskustan kaupunkikuvaan. Asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä arvioidaan sen vaikutukset alueen rakennettuun ympäristöön. Alueelle tehdään maisemallinen selvitys sekä kaupunkirakenteen eri vaihtoehtoja tarkasteleva selvitys. Kaupunkipuiston teemaosayleiskaavaan liittyvä kaupunkikuvallinen kokonaisnäkemys ohjaa myös alueen kaavoitusta. Kaupunkipuiston teemaosayleiskaava ja siihen liittyvät selvitykset ovat kaavatyön lähtökohtina. Hämeentien varren melu- ja liikennealueita on selvitetty ns sahan alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Kaupungin tavoitteena kaavalle on kaupunkikuvallisesti keskustamaisen korkeatasoisen rakentamisen aikaan saaminen. Alueiden käyttötarkoitus arvioidaan siten, että ns. Aurinkorannan alueelta siirrtyttäessä keskusta-alueelle syntyy asumiselle ja keskustatoiminnoille luonteva rajapinta. Käsittely Valmistelija

26 LINIKKALA II A ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU LINIKKALA II A xx.xx.xxxx Tavoitteellinen aikataulu Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt OAS / MRL 63 Syksy 2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulosta tiedottaminen Forssan lehti xx.xx.10 LUONNOS / MRL 62 Kevät 2011 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa EHDOTUS / MRL 65 Syksy 2011 Virallinen nähtävilläolo xx päivää MRL 200 Kevät 2012 Voimaantulo Hämeen ELY-keskus tiedoksi neuvottelu lausunto tiedoksi Museovirasto tiedoksi lausunto lausunto tiedoksi Hämeen liitto tiedoksi neuvottelu tiedoksi Naapurikunnat Kunnan viranomaistahot Kaupunginvaltuusto tiedoksi tiedoksi Kaupunginhallitus käsittely käsittely käsittely tiedoksi Tekninen lautakunta tiedoksi tiedoksi lausunto tarvittaessa tiedoksi Ympäristölautakunta käsittely käsittely käsittely/tiedoksi tiedoksi K-H Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Forssan Verkkopalvelut Oy tiedoksi neuvottelu tarvittaessa tiedoksi tiedoksi Forssan vesihuoltolaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa tiedoksi tiedoksi Kuntalaiset ja yhteisöt yleisötilaisuus Omistajat, vuokranhaltijat Naapurit tiedoksi kirjeellä tiedoksi kirjeellä tai neuvottelu tarvittaessa Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Forssa Sirkka Köykkä kaupunginarkkitehti

27 TALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS

28 Kaavoitus kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI Asemakaava Dnro: Talsoila I B MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Hakija/Aloite Maanomistaja / Forssan kaupunki Asemakaavamuutoksen Laatia kaavattomalle alueelle asemakaava, jossa korttelialueet osoitetaan pienasumiskäyttöön, yleiset alueet osoitetaan lähivirkistysalueeksi, suotulisuutta tarkoijaviheralueeksi ja liikennealueeksi. Asuinalueen osalta tutkitaan mahdol- toteuttaa alue huomioiden erityisesti ekologinen rakentaminen ja kestävän kehityksen periaatteet. Yleiskaava Maakuntakaava Asemakaava - Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (vahvistettu ) muutosalue on osoitettu asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A). Valtatien 2 kohdalla on Merkittävästi parannettava tieyhteys merkintä. - Kaupunginvaltuuston hyväksymässä keskustaajaman yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), lähivirkistysalueeksi (VL) ja suojaviheralueeksi (EV) sekä Valtatien 2 kohdalla seudullinen pääväylä merkintä. - Suunnittelualue on asemakaavatonta aluetta. Ympäröivä alue on osoitettu pienasumiseen ja lähivirkistysalueeksi. Ote ajantasa-asemakaavasta on kansikuvassa. Maakuntakaava Keskustaajaman yleiskaava Maanomistus tilanne Alue on Suomen valtion, Forssan kaupungin ja yksityisen suvun omistuksessa. Vaikutusalue Ympäristövaikutusten arviointi Tehtävät selvitykset Kaavan tavoitteet Kaavan rakentamattoman osan vaikutusalue ulottuu lähiympäristöön. Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset lähialueen maisemalliseen rakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan yleiskaavalliset vaikutukset arvioidaan soveltuvin osin. Vaikutukset arvioidaan ympäristöhallinnon ohjeen 10/2006 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa periaatteiden mukaisesti. Valtatien 2 liikenteen vuoksi alueelle on tehtävä meluselvitys, jonka pohjalta määritellään asuinrakentamiseen soveltuvat korttelialueet. Kaavan tavoitteena on luoda nykyaikainen viihtyisä pienasuinalue kestävän kehityksen ja ekologian periaatteilla. Sopimukset Asemakaavoituksesta tullaan laatimaan erillinen maankäyttösopimus maanomistajan kanssa. Käsittely 2011 Ortokuva vuodelta 2004 Maanomistus Valmistelija Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu PL Forssa. Anne Seppälä puh (03) / fax (03) Päiväys ja allekirjoitus Forssa Anne Seppälä kaavoitusinsinööri

29 TALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU TALSOILA I B xx.xx.xxxx Tavoitteellinen aikataulu Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt OAS / MRL 63 Syksy 2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulosta tiedottaminen Kaavoituskatsaus xx.xx.10 LUONNOS / MRL 62 Kevät 2011 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa EHDOTUS / MRL 65 Syksy 2011 Virallinen nähtävilläolo 30 päivää MRL 200 Kevät 2012 Voimaantulo Hämeen ELY-keskus tiedoksi neuvottelu lausunto tiedoksi Museovirasto Hämeen liitto tiedoksi neuvottelu lausunto tiedoksi Kunnan viranomaistahot Kaupunginvaltuusto tiedoksi käsittely tiedoksi Kaupunginhallitus käsittely käsittely käsittely tiedoksi Tekninen lautakunta tiedoksi tiedoksi lausunto tarvittaessa tiedoksi Ympäristölautakunta käsittely käsittely käsittely/tiedoksi tiedoksi K-H Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Forssan Verkkopalvelut Oy tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Forssan vesihuoltolaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokranhaltijat Naapurit tiedoksi kirjeellä tiedoksi kirjeellä tai neuvottelu tarvittaessa Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Forssa kaavoitusinsinööri Anne Seppälä

30 PISPANMÄKI II B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA vuodelta 2004

31 PISPANMÄKI II B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kaavoitus kohde Asemakaavan muutos Dnro: Pispanmäki II B Hakija/Aloite Maanomistaja / Forssan kaupunki Asemakaavamuutoksen tarkoitus Laatia kaavattomalle alueelle asemakaava, jossa korttelialueet osoitetaan pienasumiskäyttöön. Muu osa alueesta osoitetaan suojaviheralueeksi ja liikennealueeksi. Maakuntakaava Yleiskaava Maakuntakaava Asemakaava Maanomistus tilanne Vaikutusalue Ympäristövaikutusten arviointi Tehtävät selvitykset - Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (vahvistettu ) muutosalue on osoitettu asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A). - Kaupunginvaltuuston hyväksymässä keskustaajaman yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) ja suojaviheralueeksi (EV). - Suunnittelualue on asemakaavatonta aluetta. Ympäröivä alue on osoitettu pienasumiseen ja työpaikka-alueeksi. Ote ajantasa-asemakaavasta on kansikuvassa. Suunnittelualueen omistajia ovat Suomen valtio, Forssan kaupunki ja yksityiset maanomistajat. Kaavan rakentamattoman osan vaikutusalue ulottuu lähiympäristöön. Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutukset lähialueen maisemalliseen rakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan yleiskaavalliset vaikutukset arvioidaan soveltuvin osin. Vaikutukset arvioidaan ympäristöhallinnon ohjeen 10/2006 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa periaatteiden mukaisesti. Jokioistentien liikenteen vuoksi alueelle on tehtävä meluselvitys, jonka pohjalta määritellään asuinrakentamiseen soveltuvat korttelialueet. Keskustaajaman yleiskaava Kaavan tavoitteet Tutkia maanomistajan anomuksen mukaisesti pienasumisen sijoittamista suunnittelualueelle huomioiden Jokioistentien aiheuttama liikennemeluhaitta. Sopimukset Asemakaavoituksesta tullaan laatimaan erillinen maankäyttösopimus maanomistajan kanssa. Käsittely 2011 Valmistelija Tekninen ja ympäristötoimi, Maankäytön suunnittelu PL Forssa. Anne Seppälä puh (03) / fax (03) Päiväys ja allekirjoitus Forssa Anne Seppälä kaavoitusinsinööri Maanomistus

32 PISPANMÄKI II B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OSALLISTUMISSUUNNITELMA JA TAVOITTEELLINEN AIKATAULU PISPANMÄKI II B xx.xx.xxxx Tavoitteellinen aikataulu Osalliset: Viranomaiset ja yhteisöt OAS / MRL 63 Syksy 2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireille tulosta tiedottaminen Kaavoituskatsaus xx.xx.10 LUONNOS / MRL 62 Kevät 2011 Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa EHDOTUS / MRL 65 Syksy 2011 Virallinen nähtävilläolo 30 päivää MRL 200 Kevät 2012 Voimaantulo Hämeen ELY-keskus tiedoksi neuvottelu lausunto tiedoksi Hämeen liitto tiedoksi neuvottelu lausunto tiedoksi Kunnan viranomaistahot Kaupunginvaltuusto tiedoksi käsittely tiedoksi Kaupunginhallitus käsittely käsittely käsittely tiedoksi Tekninen lautakunta tiedoksi tiedoksi lausunto tarvittaessa tiedoksi Ympäristölautakunta käsittely käsittely käsittely/tiedoksi tiedoksi K-H Pelastuslaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa lausunto tiedoksi Forssan Verkkopalvelut Oy tiedoksi neuvottelu tarvittaessa tiedoksi tiedoksi Forssan vesihuoltolaitos tiedoksi neuvottelu tarvittaessa tiedoksi tiedoksi Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokranhaltijat Naapurit tiedoksi kirjeellä tiedoksi kirjeellä tai neuvottelu tarvittaessa Asukasyhdistykset Muut kuntalaiset Forssa kaavoitusinsinööri Anne Seppälä

33 LAVOSSUO ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA

34 LAVOSSUO ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Lavossuo: Pispanmäen kaupunginosa, suunnittelualueen ensimmäinen asemakaava Forssan kaupunki Jokioisten tien varrella olevia kaupungin alueita kaavoitetaan Kiimassuon bio- ym. alueiden tuotteita hyödyntäviä toimintoja varten. Samalla tutkitaan kokonaisuuuteen luontevasti liittyvien yksityisten omistuksessa olevien alueiden käyttötarkoitukset. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Jokioistentien eteläpuolella on työpaikka-aluetta (P). Yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa alue on ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden aluetta (TY). Alueen länsiosa on teollisuus- ja varastoaluetta (T). Kiimassuon osayleiskaavassa suunnittelualueen länsiosa on teollisuusaluetta (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kuhalanaukea - Kaalikorpi osayleiskaavassa suunnittelualueen itäosa on ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue. Alueelle saa sijoittaa myös pääkäyttöön liittyviä toimisto- ja myymälätiloja. Rakennetut erillispientalot aputiloineen voidaan säilyttää (TY). Osayleiskaavakartat on esitetty kansikuvassa kaava-aluerajauskartassa

35 LAVOSSUO ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Asema-kaava Alueella ei ole asemakaavaa. Maanomistus tilanne Kaavoitetteva alue on kaupungin omistuksessa (vihreä) ja yksityisten omistuksessa (valkoinen). Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue ulottuu lähiympäristöön. Ymp.vaikutu sten arviointi Tehtävät selvitykset Kaavan tavoitteet Käsittely Valmistelija Asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä arvioidaan sen vaikutukset ympäristöhallinnon ohjetta 10/2006 Vaikutusten arviointi kaavoituksessa noudattaen. - Alueelle tehdään kaupunkirakenteen eri vaihtoehtoja tarkasteleva selvitys. - Jokioistentien liikenteen vuoksi alueelle tehdään meluselvitys, jonka pohjalta määritellään eri käyttöön soveltuvia alueita. Liikenteelliset järjestelyt on ratkaistava liikennelelvityksessä. Kaupungin tavoitteena kaavalle on toiminnaltaan Jokioisten tien varteen sopivien toimintojen sijoittaminen. Koska alue on Kiimassuon lähellä voi sinne sijoittua Kiimassuon alueen tuotteita hyödyntäviä toimintoja.