Kokousaika kello 16:00-18:10

Transkriptio

1 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Viranomaislautakunta Kokousaika kello 16:00-18:10 Kokouspaikka Siilinjärven kunnantalo, kokoushuone 1 Asiat Otsikko Sivu 14 Destia Oy:n Vuorimäen asflattiaseman yötyötä ja toiminta-aikaa koskevan ympäristölupamääräyksen muuttamista koskeva hakemus ja hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta 15 Ojitusta koskeva erimielisyys / Juhani Rädyn hakemus ojan pysyttämiseksi tilalla Laajalahti kulkevan yksityistien alueella 16 Lemminkäinen Infra Oy:n Jälänmäen asfalttiaseman hajuselvitys Lemminkäinen Infra Oy:n Jälänmäen kallion louhinnan ja louheen murskauksen melutarkkailu 18 Vuorimäen kallioalueen meluselvitys/destia Oy Vuorimäen kallioalueen meluselvitys/janne Halonen Lausunnon antaminen Vaasan hallinto-oikeudelle viranomaislautakunnan päätöstä koskevasta valituksesta 21 Tietoon saatettavat asiakirjat ja ilmoitusasiat sekä viranhaltijapäätökset

2 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Kuivalainen Ville puheenjohtaja Ahonen Inkeri jäsen Ollikainen Jussi jäsen Rissanen Viljo jäsen Strömberg Leila jäsen Toivanen Tomi jäsen Poissa Rissanen Päivi varapuheenjohtaja Hartikainen Ilmari kunnanhallituksen puheenjohtaja Lötjönen Vesa kunnanjohtaja Pitkänen Joonas nuorisovaltuuston edustaja Rautiainen Merja kunnanhallituksen edustaja Laukkanen Jukka esittelijä, pöytäkirjanpitäjä Muut Karvonen Anne kunnanhallituksen varaedustaja Kataja Henry nuorisovaltuuston varaedustaja Nousiainen Matti esittelijä, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltai seksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Inkeri Ahonen ja Jussi Ollikainen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Ville Kuivalainen Matti Nousiainen puheenjohtaja PÖYTÄKIRJAN Siilinjärvi TARKASTUSTAPA Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Inkeri Ahonen PÖYTÄKIRJA ON Siilinjärven kunnantalo PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ virka-ase ma pöytäkirjanpitäjä Jussi Ollikainen allekirjoitus

3 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Viranomaislautakunta Destia Oy:n Vuorimäen asflattiaseman yötyötä ja toiminta-aikaa koskevan ympäristölupamääräyksen muuttamista koskeva hakemus ja hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta 1750/ /2014 Viromltk 14 Valmistelija/lisätiedot: ympäristönsuojelutarkarkastaja Johanna Ahonen, puh Hakemuksen sisältö Destia Oy:llä on viranomaislautakunnan myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa kallion louhintaan, louheen murskaukseen, asfalttijätteen varastointiin ja käsittelyyn, asfaltin ja uusioasfaltin valmistukseen sekä ylijäämämaiden varastointiin ja käsittelyyn Vuorimäen kallionottoalueella tiloilla Kiistala ( ) ja Arpala ( ). Destia Oy hakee muutosta melu ja tärinähaittojen ehkäisemistä koskevaan lupamääräykseen 1 siten, että asfaltin kuljetus ja valmistus olisi sallittua välisenä aikana arkipäivisin maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo sekä välisenä aikana asfaltin valmistus ja kuljetus olisi sallittua sunnuntaista perjantaihin klo korkeintaan 30 yönä. Muutos koskisi vuotta Lisäksi Destia Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisesti lupaa aloittaa toiminta vakuutta vastaan muutoksenhausta huolimatta. Yötyötä koskevan lupamääräyksen muutokselle hakija on esittänyt perusteluna, että ELY-keskus vaatii vilkasliikenteisten teiden päällystystyöt tehtäväksi pääsääntöisesti yötöinä niistä aiheutuvien liikennehaittojen minimoimiseksi. Toimintakauden pidentämistä koskevaa muutosta hakija perustelee sillä, että asfaltin valmistamisen salliminen lokakuun 2016 puoleenväliin saakka mahdollistaisi myös myöhäisemmän syksyn päällystysurakat. Asian vireilletulo ja hakemuksen peruste Hakemus on tullut vireille Kyseessä on luvanhaltijan vireille panema voimassa olevan ympäristöluvan muutoshakemus (YSL 29 ). Hakemuksen käsittely Destia Oy:n ympäristöluvan muutosta koskeva hakemus saapui Siilinjärven viranomaislautakunnalle ja sitä koskeva täydennys Hakemusasiakirjat pidettiin nähtävillä Kuulutus asiakirjojen nähtävillä pidosta oli Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla Kuulutus annettiin erikseen tiedoksi naapurikiinteistöjen omistajille (4 kpl) ja lähimmän asuinkiinteistön omistajalle. Kuulutuksen julkaisemisesta ei ilmoitettu lehdessä asian vähäisen merkityksen vuoksi (YSL 44 ). Asiasta pyydettiin lausunto Siilinjärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Destia Oy:n asfaltin valmistamista ja kuljettamista koskevasta ympäristöluvan muutoshakemuksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana muistutuksia tai mielipiteitä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen antoi asiasta lausunnon. Lausunnon mukaan terveydensuojeluviranomainen ei näe estettä yöaikaisen toiminnan ja syys-lokakuun toiminta-ajan lisäämiselle, koska muutoshakemus ei koske tuotantomäärien kasvattamista. Muutoin terveydensuojeluviranomainen katsoo, että asfaltinvalmistusajan kasvattaminen tulee toteuttaa noudattaen, mitä

4 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ voimassa olevassa luvassa on määrätty melusta ja ilman pölypitoisuudesta sekä pinta- ja pohjaveden suojelemisesta.terveydensuojeluviranomainen on lisäksi halunnut kiinnittää luvanhaltijan huomiota pölyntorjunnan tärkeyteen ja pölyämishaitan ehkäisyyn erityisesti sorapintaisilta teiltä Maaningantielle kulkeutuvan hiekan osalta. Hakijalle varattiin tilaisuus antaa vastine terveydensuojeluviranomaisen lausunnosta. Destia Oy ilmoitti, ettei se anna vastinetta lausuntoon. Voimassa oleva ympäristölupa Destia Oy:n voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 1 mukaan asfaltin valmistus ja kuljetus on sallittu touko-syyskuussa arkipäivisin maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo Asfalttia voidaan valmistaa ja kuljettaa välisenä aikana sunnuntaista perjantaihin klo korkeintaan 15 yönä ja korkeintaan kahden viikon ajan vuodessa. Edellä mainitusta yöaikaan tapahtuvasta asfaltin valmistamisesta on ilmoitettava kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa aiemmin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pitkälän tilalle (kiinteistötunnus ). Ilmoituksessa on mainittava muun muassa urakoitsijan yhteyshenkilö yhteystietoineen. Hakemuksen peruminen Destia Oy on perunut hakemuksen saapuneella ilmoituksella. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Siilinjärven viranomaislautakunta toteaa, että päätöksen antaminen ympäristöluvan muutoshakemuksesta raukeaa, koska hakija on perunut hakemuksen. Käsittelymaksu Hakemuksen käsittelystä peritään maksua 486 euroa. Käsittelymaksua on alennettu taksan 7.2 ja 9 :ien perusteella. Käsittelymaksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Sovelletut oikeusohjeet: Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 42-44, 96, 190 Hallintolaki (434/2003) 23, Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 3, 7, 9 Päätös Hyväksyttiin.

5 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Viranomaislautakunta Ojitusta koskeva erimielisyys / Juhani Rädyn hakemus ojan pysyttämiseksi tilalla Laajalahti kulkevan yksityistien alueella 526/ /2014 Viromltk 15 Valmistelija/lisätiedot: Ympäriistänsuojelutarkastaja Johanna Ahonen, puh Juhani Räty hakee viranomaislautakunnalta päivätyllä kirjelmällä oikeutta tekemänsä avo-ojan pysyttämiseen omistamansa tilan Laajalahti alueella, jota rasittaa Simo Savolaisen kiinteistöä Särkiniemi ja Vesa Savolaisen kiinteistöä Koivuranta varten perustettu yksityistielain 8 :ssä tarkoitettu tieoikeus. Tieoikeus on perustettu 6 metriä leveänä vuonna Juhani Rädyn mukaan avo-oja on kulkenut tien luoteispuolella kyseisessä kohdassa jo ennen erillisten rekisteriyksiköiden Laajalahti ja Särkiniemi rajan muodostamista kyseiseen kohtaan. Rekisteriyksiköiden muodostamisen yhteydessä tie ja oja jäivät kiinteistön Laajalahti puolelle, mutta kiinteistöä Särkiniemi varten perustettiin tieoikeus. Simo Savolainen muutti vuonna 2007 tai 2008 kyseisen avo-ojan putkiojaksi. Juhani Räty vaati ilmoituksensa mukaan syksyllä 2012 kirjallisesti Simo Savolaista palauttamaan avo-ojan. Ympäristönsuojelupäällikön Juhani Rädyn kanssa käydystä puhelinkeskustelusta ja Simo Savolaisen kanssa ja käydyistä keskusteluista tekemässä muistiossa ympäristönsuojelupäällikkö katsoi, että ojan korvaaminen putkella ei ollut aiheuttanut vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä toiselle kuuluvalla alueella, vaan uusi avo-oja olisi tehty Rädyn kertoman perusteella tilojen rajan määrittämiseksi. Siten ympäristönsuojelupäällikön mukaan kyse ei ollut vesilain tarkoittamasta ojitusasiasta, joten asiaa ei käsitelty ympäristönsuojeluviranomaisessa. Asiassa ei tuolloin tehty maastotarkastusta päivättyyn korjattuun muistioon (kiinteistöjen välistä rajaa koskevan virheen korjaus), ympäristönsuojelupäällikkö on kuitenkin lisännyt kappaleen: Vesilain 14:4 :n mukaan oja- ja vettymishaitta-asian voi asianosainen panna kirjallisesti vireille. Kirjallisesta vireillepanosta on käytävä ilmi muun muassa haitan laatu ja laajuus. Joulukuussa 2013 kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulleen yhteydenoton perusteella kävi ilmi, että Räty oli itse kaivanut tiealueelle uuden avo-ojan. Avo-ojan johdosta Simo Savolainen ja Vesa Savolainen laittoivat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa vireille ojaa koskevan riita-asian ja vaativat ojan peittämistä. Sekä Vesa Savolainen ( ) että Simo Savolainen ( , tarkennus ) ovat myöhemmin peruneet vaatimuksensa. Asiaan liittyy Siilinjärven tielautakunnan pidettyä toimitusta koskeva päätös ja sitä koskeva maa-oikeuden tekemä ratkaisu. Maaoikeus poisti tielautakunnan päätöksen, koska asian tutkiminen ei kuulunut tielautakunnan eikä maaoikeuden toimivaltaan. Juhani Räty laittoi päivätyllä kirjelmällään vireille vettymishaittaa koskevan asian Siilinjärven ympäristönsuojeluviranomaisessa ja vaati samalla viranomaislautakuntaa oikeuttamaan kaivetun avo-ojan pysyttämisen. Samalla Juhani Räty vaatii Simo Savolaiselta ojan kunnossapitokustannuksina,

6 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ ojituskustannuksina ja vahingonkorvauksena 1910,22 euroa sekä Simo Savolaiselta ja Vesa Savolaiselta yhteisvastuullisesti asianajokuluja korvattavaksi myöhemmin ilmoitettavan määrän. Räty on perustellut vahingonkorvausvaatimustaan siten, että Savolainen on sopimatta ja vesilain vastaisesti tukkinut avo-ojan siten, että siitä aiheutui haitallista vettymistä tilan Laajalahti alueella, minkä vuoksi Räty on joutunut kaivamaan ojan auki omalla kustannuksellaan. Mikäli lautakunta katsoo, että kyse ei ole ojan kunnossapitotai ojituskustannuksista, vaatii Räty summaa korvattavaksi perusteella, että Savolainen on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut Rädylle vahinkoa. Simo Savolaista ja Vesa Savolaista on kuultu Rädyn hakemuksen johdosta päivätyssä vastineessaan Simo Savolainen katsoo Rädyn toimineen vesilain vastaisesti ja vaatii viranomaislautakuntaa kehottamaan Rätyä lopettamaan vesilain vastaisen menettelyn. Lisäksi hän vaatii viranomaislautakuntaa määräämään Rädyn korvaamaan hänelle asian selvittelystä aiheutuneina kustannuksina asianajajan laskun. Vesa Savolainen kiistää antamassaan vastineessa omalta osaltaan häneen kohdistetut asianajokulujen korvausvaatimukset perusteettomina. Juhani Räty on on antanut , (2 kpl) ja päivätyt vastaselitykset Simo Savolaisen vastineen johdosta. Vastaselityksissään Räty vaatii, että Simo Savolaisen vaatimus edunvalvontakulujen korvaamisesta jätetään tutkimatta ja muut vaatimukset hylätään perusteettomina. Räty ilmoittaa kaivaneensa ojan tilan Laajalahti käyttöä haittaavan veden poistamiseksi ja katsoo ojan olevan tarpeen pelltonsa ja rasitetien kuivatukselle eikä siten näe toimineensa vesilain vastaisesti. Räty toistaa vaatimuksensa omien edunvalvontakulujensa korvaamisesta. Räty perustelee vaatimustaan siten, että edunvalvontakulut syntyivät, kun Vesa ja Simo Savolainen laittoivat viranomaislautakunnassa vireille asian ja vaativat Rädyltä korvauksia. Asiaa hoitaakseen Räty oli selityksensä mukaan pakotettu käyttämään asianajajaa. Toimenpiteiden lähtökohdat: Kyseessä oleva oja on osa kiinteistön Särkiniemi kuivatusta palvelevaa ojastoa ja siihen ei johdeta kuivatusvesiä kiinteistöltä Laajalahti. Oja palvelee pääasiassa kiinteistön Särkiniemi kuivatusta. Kyseinen oja on kuitenkin tarpeen kiinteistön Särkiniemi kuivatusvesien eteenpäin johtamiseksi, jotta niistä ei aiheudu vettymishaittaa kiinteistölle Laajalahti. Yksityistien reunassa kulkeva avo-oja on tehty ennen erillisten rekisteriyksiköiden perustamista, minkä jälkeen kiinteistön Särkiniemi kuivatukseen tarvittava oja jäi ainakin osittain kiinteistön Laajalahti puolelle. Vesilain 5 luvun 11 :n mukaan, jos ennestään yhden kiinteistön alueella oleva oja tulee kiinteistöjaotuksen muuttumisen vuoksi kulkemaan useamman kiinteistön alueella eikä toisin ole sovittu tai määrätty, ojaa pidetään sopimuksen perusteella toisen maalle tehtynä. Näin ollen alkuperäiseen tiealueen reunassa kulkeneeseen avo-ojaan on sovellettava, mitä vesilaissa sopimuksen perusteella toisen maalle tehdystä ojasta säädetään. Jos olosuhteiden muuttumisen myötä ojitusta koskeva ratkaisu käy tarkoitustaan vastaamattomaksi, voidaan sitä vesilain 5 luvun 11 :n nojalla muuttaa uudella sopimuksella tai viranomaisen päätöksellä. Simo Savolainen muutti avo-ojan putkiojaksi vanhan vesilain (264/1961) voimassaoloaikana. Vanhan vesilain 6 luvun 4 :ssä säädettiin ojittajan oikeudesta tehdä oja toisen maalle maan tarkoituksenmukaista kuivattamista tai vettymishaitan ehkäisemistä varten. Samaisen luvun 12 :n mukaan, jos toisen

7 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ maalle tehtävästä ojasta ei voitu sopia tai asiasta muutoin syntyi erimielisyyttä, tuli kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsitellä asia. Vanhan vesilain 20 luvun 5 :n mukaan asia tuli panna vireille kirjallisesti. Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että vanhan vesilain voimassaoloaikana ojan muuttamisesta tuli lähtökohtaisesti sopia. Kiinteistönmuodostamislain 2 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kiinteistö käsittää kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet. Tästä kiinteistön ulottuvuusmääritelmästä seuraa, että tieoikeuden haltijat käyttävät alueen omistajan puhevaltaa alueen käyttöä tienpitoon koskevissa asioissa. Yksityistielain 6 :n mukaan tienpito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon, jossa kunnossapidoksi katsotaan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tien pysyttämiseksi sen tarkoitusta vastaavassa kunnossa. Ottaen huomioon, mitä vanhan vesilain 6 luvussa toisen maalle tehtävästä ojasta ja kiinteistönmuodostamislain 2 :ssä kiinteistön ulottuvuudesta säädetään sekä mitä vesilain 5 luvun 11 :ssä on kiinteistöjaotuksen myötä useamman kiinteistön alueella kulkevasta ojasta sanottu, on todettava, että kummallakaan osapuolella ei lähtökohtaisesti ollut oikeutta muuttaa ojaa sopimatta siitä (HE 277/2009 yksityiskohtaiset perustelut 5:10 ) tai ilman viranomaisen päätöstä. Savolaisen asia Vesilain (vanha ja voimassa oleva) mukaan kiinteistön Laajalahti alueella kulkevassa, mutta kiinteistön Särkiniemi kuivatusta palvelevassa avo-ojassa oli kyse toisen maalle tehdystä ojasta. Näin ollen Simo Savolaisen olisi tullut sopia avo-ojan muuttamisesta putkiojaksi Juhani Rädyn kanssa tai mikäli se ei olisi ollut mahdollista, saattaa asia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi. Kiinteistonmuodostamislain mukaisesta kiinteistön ulottuvuusmääritelmästä johtuen Simo Savolainen rinnastetaan alueen omistajaan tienpitoon liittyvissä asioissa. Paikalla olleen avo-ojan muuttaminen salaojaksi ei kuitenkaan ollut välttämätöntä tienpidollisista syistä. Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen olisi voinut hakemuksesta antaa Simo Savolaiselle oikeuden muuttaa avo-oja putkiojaksi, mikäli vesilain 5 luvun 10 :ssä mainitut edellytykset tai vanhan vesilain 6 luvun 8 :ssä mainitut edellytykset olisivat täyttyneet. Sen sijaan ilman sopimista tai viranomaisen myöntämää oikeutta ojan aseman siirrossa on ollut kyse vanhan vesilain 21 luvun 2 :ssä tarkoitetusta vesilain vastaisesta menettelystä. Näin ollen Simo Savolainen, muuttaessaan ojan asemaa siten, että se avouoman sijaan kulki maanalaisena putkiojana, kuitenkaan sopimatta siitä Juhani Rädyn kanssa, on toiminut vesilain vastaisesti. Rädyn asia Juhani Rädyn hakemuksen mukaista ojitusasiaa on käsiteltävä voimassa olevan vesilain 5 luvun 5 :ssä tarkoitettuna ojitusta koskevana erimielisyytenä, jonka käsittely kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Vesilain 5 luvun 9 :n nojalla, jos ojittamisesta toisen alueella ei sovita, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa hyödynsaajalle oikeuden tehdä oja toisen alueelle. Oikeus voidaan antaa alueen tarkoituksenmukaista kuivattamista varten tai vesilain 5 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitetun vahingollisen vettymishaitan tai muun edunmenetyksen estämiseksi. Vesilain 5 luvun 10 :n mukaan toisen alueelle tehtävä oja on sijoitettava kiinteistön rajalle tai muutoin sellaiseen paikkaan, että siitä aiheutuu kiinteistön omistajalle mahdollisimman vähän haittaa. Samaisen pykälän mukaan avonaista ojaa, ellei se ole kiinteistön rajalla, ei saa ilman omistajan suostumusta tehdä toisen erityiseen käyttöön

8 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ otetulle alueelle. Vesilain 5 luvun 1 :n mukaan ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa ojan tekemistä. Vesilain 5 luvun 7 :n 1 momentin mukaan ojitus on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta eikä toiselle kuuluvan alueen vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä. Vesilain 5 luvun 2 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan hyödynsaajalla tarkoitetaan ojituksesta hyötyä saavan kiinteistön omistajaa tai omistajia. Lain esitöiden (HE 277/2009) mukaan kiinteistöjen rajalla olevan ojan on aina katsottava lähtökohtaisesti hyödyttävän molempia siihen rajoittuvia kiinteistöjä, ellei olosuhteista muuta johdu. Räty on päivätyssä kirjelmässään esittänyt kaivaneensa avo-ojan kiinteistön Laajalahti käyttöä haittaavan veden poistamiseksi. Räty on hakemuskirjelmässään sekä päivätyssä vastaselityksessään esittänyt, että avo-ojan peittäminen aiheutti kiinteistölle Laajalahti vahingollista vettymistä. Myös tielautakunnan toimituksessa Räty on ilmoittanut kaivaneensa avo-ojan estääkseen vesien valumisen kiinteistön Laajalahti pelloille ja puhelinkeskustelussaan ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiaisen kanssa Räty on esittänyt, että salaojan vetoisuus jäätymisen tai väärän mitoituksen vuoksi ei ehkä keväällä riittäisi sulamisvesien johtamiseen, mikä voisi aiheuttaa vettymishaittaa. Vaikka salaoja oli rakennettu jo vuonna 2007 tai 2008, ei Räty ollut aiemmin ottanut yhteyttä vettymishaitan vuoksi, eikä hänen päivätyssä vastineessaan esitetyissä valokuvissa vettymishaittaa tilan Laajalahti puolella voida havaita. Simo Savolainen on muun muassa maaoikeudelle antamassaan vastineessa kieltänyt vettymishaitan. Simo Savolainen vetoaa ympäristönsuojelupäällikön päivättyyn ja korjattuun muistioon todisteena siitä, että vettymishaittaa ei esiintynyt. Muistio ei perustu maastokäyntiin. Ympäristönsuojelupäällikön muistiosta (alkuperäinen ja korjattu) ilmenee, että Simo Savolainen oli puhelinkeskusteluissa ilmoittanut, että hänen tiedossaan ei ole, että putkitus olisi vaikeuttanut alueiden kuivatusta. Muistiossa todetaan, että Rädyn mukaan tienvarsioja oli tarpeen tilojen välisen rajan määrittämiseksi. Muistioon ei ole kirjattu, että Räty olisi tuonut keskustelussa esiin vettymishaittakysymystä. Puhelinmuistiossa ympäristönsuojelupäällikön kannanottona asiaan oli, että [k]äytyjen puhelinkeskustelujen perusteella Särkiniemen ja Laajalahden tilojen raja-alueella olevan tilustien Särkiniemen tilan puoleisen ojan korvaaminen putkella ei aiheuta toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta edunmenetystä (vrt. vesilaki 5:7 ). Vesilain 1:7 :n tarkoittamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena totean, että ojan tekeminen Särkiniemen ja Laajalahden tilojen rajan määrittämiseksi ei ole vesilain tarkoittama ojitusperuste. Rädyn kaivama avo-oja sijaitsee kiinteistön Laajalahti alueella kuitenkin siten, että alueeseen kohdistuu kiinteistöjä Koivuranta ja Särkiniemi varten perustettu tieoikeus. Kyseisten kiinteistöjen omistajat käyttävät maanomistajan puhevaltaa alueella tienpitoa koskevissa asioissa ja Rädyn tekemää avo-ojaa on siten pidettävä toisen maalle tehtynä ojana. Oja sijaitsee alueella, joka on otettu erityiseen käyttöön vesilain 5 luvun 10 :n tarkoittamalla tavalla. Vesilain 5 luvun 10 :stä seuraa, että Rädylle ei voida antaa oikeutta, mikäli sellainen muutoin katsottaisiin tarpeelliseksi, ojan tekemiseen kyseiseen paikkaan, ellei se olisi välttämätöntä.

9 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Asiassa on kiistatonta, että kiinteistön Laajalahti alueella kulkevan yksityistien reunalla on ollut ja tulee olla oja kiinteistön Särkiniemi kuivatustarkoitusta varten sekä kiinteistölle Koivuranta johtavan tien kuivatusvesien johtamista varten. Oja on karttatarkastelun ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maastokäyntien (mm ) perusteella tarpeen myös ehkäisemään näistä vesistä aiheutuvaa vettymishaittaa kiinteistöllä Laajalahti. Asiassa on kuitenkin jäänyt osoittamatta, että Simo Savolaisen aiemmin toteuttama putkioja olisi aiheuttanut vettymishaittaa ja siten tehty vesilain 5 luvun 7 :n vastaisesti. Toisaalta aiheutuneen vettymishaitan mahdollisuutta ei tässä vaiheessa voida täysin sulkea pois eikä asiaa ole enää mahdollista tutkia. Ojan tekeminen toisen maalle ilman sopimusta tai viranomaisen myöntämää oikeutta on kuitenkin vesilain 14 luvun 2 :ssä tarkoitettua vesilain vastaista menettelyä. Näin ollen Juhani Räty, kaivaessaan avo-ojan erityiseen tarkoitukseen varatulle alueelle, on toiminut vesilain vastaisesti. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Ojan pysyttäminen Avo-oja, jonka pysyttämiseen Räty hakee oikeutta, sijaitsee alueella, johon kohdistuu kulkuyhteyttä varten perustettu tieoikeus. Tieoikeus oikeuttaa käyttämään aluetta vain yksityistielain 5 :n mukaisiin tarkoituksiin. Yksityistielain 5 :n mukaan tiehen kuuluu ajorata ja sen käyttämistä varten tarvittavat rakenteet, kuten oja, pengermä, luiska ja piennar. Tierakenteeseen on aiemminkin kuulunut avo-oja, joten avo-ojan ei voi katsoa lähtökohtaisesti vaikeuttavan tien käyttämistä tarkoitukseensa. Asianosaiset Vesa Savolainen ja Simo Savolainen eivät ole vaatineet avo-ojan sulkemista. Simo Savolainen, muuttaessaan ojan asemaa sopimatta siitä, on toiminut vesilain vastaisesti. Myös Juhani Räty, kaivaessaan avo-ojan erityiseen tarkoitukseen varatulle alueelle ilman viranomaisen päätöstä, on toiminut vesilain vastaisesti. Puheena oleva avo-oja sijaitsee tiealueen reunassa ja siinä on myös aiemmin sijainnut avo-oja, jota olisi voimassa olevan vesilain 5 luvun 11 :n mukaan pidettävä sopimuksen perusteella toisen maalle tehtynä. Koska asiasta ei ole toisin osapuolten välillä sovittu, viranomaislautakunta katsoo tällä päätöksellä, että nyt oleva avo-oja palvelee alkuperäisen avo-ojan tavoin alueen kuivatustarkoitusta. Ojaa on pidettävä vesilain 5 luvun 11 :ssä tarkoitetulla tavalla sopimuksen perusteella toisen maalle tehtynä. Jatkossa ojaa voidaan muuttaa sopimalla siitä hyödynsaajien kesken. Mikäli asiasta ei sovita, voi ympäristönsuojeluviranomainen vesilain 5 luvun 5 :n nojalla käsitellä kirjallisesta hakemuksesta vesilain 5 luvun 10 :ssä tarkoitetun ojan aseman muuttamista koskevan asian. Hakemuksessa tulee esittää riittävä selvitys hankkeen tarkoituksesta sekä suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja laskelma mahdollisen putkiojan vedenjohtokyvyn riittävyydestä. Rädyn vaatimukset kustannusten korvaamisesta Juhani Räty on hakemuksensa yhteydessä vaatinut, että viranomaislautakunta päättää korvauksista, joina hän vaatii Simo Savolaiselta ojan kunnossapitokustannuksina, ojituskustannuksina ja vahingonkorvauksena yhteensä 1910,22 euroa. Lisäksi Räty vaatii Simo Savolaiselta ja Vesa Savolaiselta yhteisvastuullisesti asianajokulujen korvaamista. Vaihtoehtoisesti Räty vaatii kuluja korvattavaksi Simo Savolaisen Rädylle tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttamina vahinkoina.

10 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Vesilain 11 luvun 23 :n ja hallintolain 64 :n mukaan periaatteena on, että kukin vastaa omista kuluistaan, jotka syntyvät asian käsittelystä viranomaisessa. Vesilain 11 luvun 23 :n mukaan asianosaisella on kuitenkin oikeus saada korvaus kuluistaan, jos hänen on ollut tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hänelle aiheutuu hankkeesta korvattavaa edunmenetystä tai jos kulujen korvaamiseen on muutoin erityistä syytä. Vesilain 13 luvun 5 :n mukaan vesilain vastaisesta toimenpiteestä aiheutuneen edunmenetyksen korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 :n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä laissa mainituin edellytyksin kärsimyksestä. Samaisen pykälän mukaan vahingonkorvaus voi käsittää hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka muutoin erittäin painavista syistä. Kuten edellä asian käsittelyssä on todettu, asiassa ei ole osoitettu, että Simo Savolaisen toimenpiteestä olisi aiheutunut vettymishaittaa Rädyn kiinteistölle. Räty, ollessaan ensimmäisen kerran yhteydessä viranomaiseen, ilmoitti ojan tarkoitukseksi kiinteistöjen rajan selventämisen. Mikäli vettymishaittaa olisi esiintynyt, Rädyn olisi tullut laittaa sitä koskeva asia vireille viranomaislautakunnassa, kuten ympäristönsuojelupäällikön päivätyssä korjatussa muistiossa ohjeistetaan. Toimiessaan asiassa ilman viranomaisen päätöstä Räty toimi vesilain vastaisesti ja aiheutti itselleen puheena olevat kustannukset. Näin ollen kustannuksia ei voida pitää sellaisina, jotka tulisi vesilain 13 luvun 5 :n nojalla määrätä korvattaviksi. Samoin perustein ei Rädyn kaivaman ojan johdosta Simo ja Vesa Savolaisen vireille laittaman ja myöhemmin peruman asian selvittelemisestä Rädylle aiheutuneita edunvalvontakustannuksia voida vesilain 11 luvun 23 :n nojalla määrätä korvattaviksi. Mitä tulee Rädyn vaatimukseen kulujen korvaamisesta tahallaan tai huolimattomuudesta aiheutettuina, voidaan sen kaltaiset kulut määrätä korvattavaksi käräjäoikeudessa esimerkiksi vesilain 16 luvun 2 :n mukaista ojan kunnossapidon laiminlyöntiä koskevan rikosasian käsittelyn yhteydessä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa. Savolaisen vaatimus asianajajan kulujen korvaamisesta Simo Savolainen on Rädyn hakemukseen antamassaan vastineessa vaatinut, että viranomaislautakunta määrää Juhani Rädyn korvaamaan vesilain vastaisen menettelynsä aiheuttamat asian selvittelykustannukset Simo Savolaiselle. Kustannuksina Savolainen on esittänyt asianajan laskun, jonka summa on 1754,75. Päätöksen käsittelymaksu Simo Savolaiselle aiheutuneet kustannukset liittyvät tapahtumaketjuun, jossa Savolainen muutti sopimatta Juhani Rädyn kanssa Rädyn maalla kulkevan ojan asemaa, minkä jälkeen Räty sopimatta kaivoi uuden ojan. Kustannukset ovat näin ollen seurausta tapahtumasarjasta, jonka Simo Savolainen pani alkuun toimimalla vesilain vastaisesti. Näin ollen ja ottaen huomioon mitä edellä Rädyn korvausvaatimuksen yhteydessä on edunvalvontakulujen korvaamisesta sanottu, viranomaislautakunta katsoo, että Simo Savolaisen korvausvaatimus asian selvittelykustannuksista on perusteeton.

11 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Asian laatu huomioiden riita-asian käsittelystä viranomaislautakunnassa ei peritä maksua. Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Sovelletut oikeusohjeet Hallintolaki (434/2003) 64 Kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) 2 Vesilaki (587/2011) 5 luku 1-2 :t, 5, 7, 9-12 :t; 11 luku 2, 7-8 :t, :t; 13 luku 5 ; 14 luku 2 Vesilaki (264/1961, kum.) 6 luku 4, 8, 12 ; 20 luku 5 ; 21 luku 2 Yksityistielaki (358/1962) 5-6 :t Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 277/2009) Päätös Hyväksyttiin. Liitteet Karttaliite /Ojitusta koskeva erimielisyys / Juhani Rädyn hakemus ojan pysyttämiseksi tilalla Laajalahti kulkevan yksityistien alueella

12 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Viranomaislautakunta Lemminkäinen Infra Oy:n Jälänmäen asfalttiaseman hajuselvitys Viromltk 16 Valmistelija/lisätiedot: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Ahonen, puh Viranomaislautakunta hyväksyi kokouksessaan Lemminkäinen Infra Oy:n esittämät toimenpiteet asfalttiasemasta aiheutuvien hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toimenpiteinä Lemminkäinen Infra Oy esitti, että hajupäästöjen vähentämiseksi bitumisäiliön hönkäkaasut johdetaan hajustekemikaalia sisältävän vesisäiliön läpi ilmaan. Käsittelyn tarkoituksena on muuttaa hönkäkaasujen hajua havun tuoksulla, jolloin se olisi vähemmän häiritsevää. Tekniikka otettiin käyttöön kesäkuussa Siilinjärven ympäristönsuojeluviranomaiselle ei tekniikan käyttöön oton jälkeen ole tullut asfalttiaseman hajua koskevia valituksia. Luvanhakijan aiemmin teettämästä hajujen leviämistä koskevan mallitarkastelun raportista (Enwin Oy ) käy ilmi, että hajun voimakkuus vaihtelee verrattain paljon erilaisissa asfalttiaseman toimintatilanteissa. Raportin mukaan mallilla laskettu hajun korkein tuntipitoisuus lähimmällä asuinkiinteistöllä on bitumisäiliön täyttämishetkellä 2.3 OU/m 3, mutta kierrätysasfaltin tuotantoon yhdistettynä 6.7 OU/m 3 ( päivätty liite raporttiin, Taulukko 2). Mainitun raportin mukaan haju on pitoisuudessa 1 OU/m 3 juuri aistittavissa, pitoisuudessa > 3 OU/m 3 selvästi tunnistettavissa ja pitoisuudessa > 5 OU/m 3 melko voimakas. Mallitarkastelun tulosten perusteella viranomaislautakunnan päätöksessä edellytettiin, että uuden tekniikan käyttöön ottamisen jälkeen Lemminkäinen Infra Oy selvittää hajutilanteen muuttumista asfalttiaseman tontin rajalla ja lähimmillä asuinkiinteistöillä asfalttiaseman eri käyttötilanteissa (bitumisäiliön täyttö, asfaltin valmistus, ja uusioasfaltin valmistus). Selvitystä koskeva raportti oli päätöksen mukaan esitettävä Siilinjärven viranomaislautakunnalle mennessä. Raportissa tuli esittää hajutilanne ja Lemminkäinen Infra Oy:n suunnittelemat jatkotoimenpiteet, mikäli hajuhaitan riittävä vähentäminen ei selvityksen perusteella hajustamisella toteudu. Lemminkäinen Infra Oy toimitti viranomaislautakunnalle FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatiman Räimän asfalttiaseman hajuselvitys 2015 raportin ja korjatun raportin. Raportissa esitetään tulokset aistinvaraisesta tutkimuksesta, jossa hajuja havainnoitiin kahtena päivänä asfalttiasemalla ja lähimpien asuinkiinteistöjen läheisyydessä. Havainnointiajankohtien käyttötilanteina olivat 1) bitumisäiliön täyttö ja uusioasfaltin valmistus, 2) uusioasfaltin valmistus ja 3) bituminsäiliön täyttö. Tilanteessa 1) tuulennopeus oli heikko (0-2 m/s) ja tilanteissa 2) ja 3) heikko tai kohtalainen. Tilanteissa 2) ja 3) tuulen suunta oli länsi-lounaasta. Havainnointipisteet sijaitsivat asfalttiasemalla, asfalttiasemasta itään sijaitsevalla viestiaseman portilla, Honkajäläntiellä asfalttiasemalta länteen sekä Honkajäläntien ja Räimäntien risteyksessä asfalttiasemalta pohjois-luoteeseen. Raportin perusteella asfalttiaseman ominaishaju oli käyttötilanteessa 1) juuri ja juuri havaittavissa vain asfalttiasemalla. Käyttötilanteessa 2) haju oli selkeästi havaittavissa asfalttiasemalla viestiaseman raja-aidalle saakka (etäisyys noin 100 m asfalttiasemasta), mutta ei viestiaseman portilla. Käyttötilanteessa 3) haju oli havaittavissa asfalttiasemalla viestiaseman raja-aidalle saakka, mutta ei

13 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ viestiaseman portilla. Honkajäläntiellä ja Honkajäläntien ja Räimäntien risteyksessä ei havaittu asfalttiaseman toiminnasta johtuvaa hajua. Raportin perusteella haju asfalttiasemalla oli voimakkaimmillaan käyttötilanteessa 2) eli tilanteessa, jossa valmistettiin uusioasfalttia, mutta bitumisäiliötä ei täytetty. Raportissa esitetään johtopäätöksenä, että hajupäästöjen osalta aseman toiminta on ympäristöluvan mukaista. Siten jatkotoimenpiteitä hajuhaitan vähentämiseksi ei esitetä. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Lemminkäinen Infra Oy:n viranomaislautakunnalle toimittaman raportin mukaan hajun aistinvaraista havainnointia on tehty erilaisissa käyttötilanteissa. Myös asfalttikuormien täyttöä ja muuta tavanomaista toimintaa oli asemalla samanaikaisesti. Asiaa koskevassa mallitarkastelussa korkeimmat hajuarvot oli mallinnettu tilanteessa, jossa toiminnassa on sekä bitumisäiliön täyttö että uusioasfaltin valmistus. Viranomaislautakunta katsoo, että havainnointi on käyttötilanteiden osalta tehty riittävän laajasti ja viranomaislautakunnan päätöksessä edellytetyllä tavalla. Raportissa on todettu, että haju levisi asfalttiaseman tontin rajalle, kun tuulen nopeus oli kohtalainen. Heikkotuulisena tarkkailuajankohtana haju pysyi asfalttiaseman ydinalueella. Hajua ei havaittu asuinkiinteistöillä tai niiden läheisyydessä. Vaikka tuuliolosuhteet olivat käyttötilanteessa 2) Honkajäläntien suunnalla tehdyn havainnoinnin kannalta epäedulliset, havainnoitiin hajun leviämistä tuulen suuntaan nähden myös asfalttiaseman alapuolella. Hajun havaittiin leviävän tuulen suuntaan noin 100 metriä. Siilinjärven viranomaislautakunta katsoo, että hajuselvitys on tehty lautakunnan päätöksessä edellytetyllä tavalla. Selvityksen perusteella viranomaislautakunta pitää hönkäkaasujen käsittelyä hajustamalla tässä vaiheessa riittävänä häiritsevän hajun vähentämiskeinona. Lautakunta arvioi tarvittaessa tarvetta muille hajupäästöjä vähentäville toimenpiteille, mikäli asutusta häiritsevää hajua jatkossa merkittävästi esiintyy. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Hyväksyttiin.

14 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Viranomaislautakunta Lemminkäinen Infra Oy:n Jälänmäen kallion louhinnan ja louheen murskauksen melutarkkailu Viromltk 17 Valmistelija/lisätiedot: Ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Ahonen, puh Siilinjärven ympäristölautakunta on myöntänyt Lemminkäinen Infra Oy:lle ympäristöluvan kallion louhintaa ja murskausta varten. Vaasan hallinto-oikeus muutti ympäristölupaa päätöksellään nro 11/0557/3. Muutetun ja KHO:n päätöksellään t pysyttämän ympäristöluvan melua ja tärinää koskevan lupamääräyksen mukaan toiminnasta aiheutuva tuntikohtainen keskiäänitaso saa asuinkiinteistöjen pihalla olla enintään 50 dba ja loma-asuntojen pihalla klo 7-22 enintään 45 dba. Tuntikohtainen keskiäänitaso saa ylittyä korkeintaan 10 % ajasta ilman, että raja-arvon katsotaan ylittyneen. Yli 10 dba:n ylityksiä ei sallita lainkaan. Tarkkailua ja raportointia koskevan lupamääräyksen mukaan Jälänmäen toiminnan aiheuttamaa melutasoa oli mitattava ensimmäisen toimintajakson aikana tilojen , , ja piha-alueilla. Melumittaukset toteutettiin ja niistä tehtyä raporttia (Ramboll ) käsiteltiin viranomaislautakunnassa ( 22). Viranomaislautakunta päätti, että melumittaukset tuli uusia seuraavalla louhintaja murskausjaksolla kiinteistöllä (mittauspiste 2), koska keskiäänitaso kiinteistön piha-alueella oli lähellä ympäristöluvassa asetettua raja-arvoa ja kiinteistöllä (mittauspiste 3), koska mittauksen aikaiset olosuhteet eivät sen osalta olleet ympäristöministeriön ympäristömelun mittaamisesta antaman ohjeen 1/1995 mukaiset. Mittauksen keston tuli kiinteistöllä olla klo 7 22 ja kiinteistöllä vähintään yksi tunti. Mittausraportissa tuli tarkastella yksityiskohtaisesti melun mahdollista impulssimaisuutta. Lemminkäinen Infra Oy on toimittanut viranomaislautakunnalle raportin meluselvityksestä (Ramboll ). Mittaukset tehtiin Mittausten aikana alueella toimi murskauslaitos, kaksi kaivinkonetta (louheen syöttö ja rikotus) sekä pyöräkuormaaja. Kiinteistöllä mittauksen kesto oli 15 tuntia 44 minuuttia (6:16 22:00) ja kiinteistöllä yksi tunti (9:59 10:59). Mittauspäivänä vallitsi heikko tai kohtalainen länsituuli, joka aamupäivällä ja illalla oli noin 2 m/s ja voimistui iltapäivällä puuskaiseksi ollen voimakkaimmillaan noin 6 m/s. Mittauspiste 2 sijaitsee ottoalueen luoteispuolella ja mittauspiste 3 ottoalueen kaakkoispuolella. Mittauspisteessä 2 tuntikohtaiset keskiäänitasot vaihtelivat välillä db. Raportin mukaan valtatie 5:n liikenteestä ja muistakin lähteistä aiheutui jatkuvasti häiriöääniä mittaukseen, sillä kiinteistö sijaitsee moottoritien suhteen mittaustilanteessa vallinneen tuulen suuntaan nähden alapuolella, mutta ottoaluetta ajatellen tuulen yläpuolella. Moottoritien melu voimistui tuulen voimistuessa iltapäivällä ja raja-arvon 50 db ylitykset tapahtuivatkin klo 13 ja 18 välillä. Rikotuksesta ja kolahduksista aiheutuvat satunnaiset meluhuiput olivat havaintojen mukaan suurimmillaan n. 60 db. Koko mittausjakson keskiäänitaso oli noin 50 db, mutta kuusi tuntikohtaista keskiäänitasoa ylitti ympäristöluvassa annetun raja-arvon 50 db. Raportissa on arvioitu, että raja-arvon ylitykset johtuivat liikenteen melusta. Ottoalueen toiminnasta aiheutuvat keskiäänitasot

15 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ olisivat raportin mukaan selvästi alle 50 db. Impulssimaisia äänitapahtumia tunnin aikana oli 1-3. Mittauspisteessä 3 toiminnasta aiheutuva tuntikohtainen keskiäänitaso oli 43 db, mikä alittaa ympäristölupamääräyksen raja-arvon 50 db. Mittaus tapahtui aamupäivällä ennen tuulen voimistumista. Ottoalue sijaitsi tuulen suuntaan nähden mittauspisteen 3 yläpuolella. Impulssimaista melua ei havaittu. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Meluselvitystä koskevan raportin (Ramboll ) mukaan mittausajankohtana tuuli puhalsi lännestä. Mittauspisteen 2 osalta lautakunta toteaakin, että olosuhteet eivät ottoalueen luoteispuolella sijaitsevalla mittauspisteellä olleet louhinta-alueelta aiheutuvan melun tarkastelua ajatellen optimaaliset. Näin ollen ottoalueen meluvaikutusta mittauspisteessä 2 on arvioitava useamman mittauskerran tuloksia vertaamalla. Ensimmäisellä mittauskerralla olosuhteet olivat mittauspisteen 2 kannalta hyvät (tuuli 2-3 m/s etelä-kaakosta) ja ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 mukaiset. Raportin (Ramboll ) mukaan murskauksen ja porauksen ääni kuului tasaisesti mittauspisteeseen. Myös moottoritien äänet aiheuttivat jatkuvaa taustamelua mittauspisteessä. Mittausajan (34 min) keskiäänitaso oli tuolloin 49 db. Toisen mittauskerran ensimmäisen mittaustunnin aikana, jolloin ottoalueella ei ollut vielä toimintaa, liikenteen ja luonnonäänien aiheuttama melutaso mittauspisteessä oli 48 db. Viimeisen mittaustunnin aikana klo 21-22, jolloin ottoalueella oli toimintaa, mutta liikenne todennäköisesti rauhoittunut, melutasoksi saatiin 45 db. Korkeimmat arvot ja raja-arvon ylitykset tapahtuivat iltapäivällä, jolloin liikennekin on runsainta. Näin ollen raportissa (Ramboll ) esitettyä arviota siitä, että raja-arvon ylitykset johtuivat liikennemelusta ja ottotoiminnan aiheuttama melu mittauspisteessä 2 alitti pääosan ajasta raja-arvon 50 dba, voidaan pitää perusteltuna. Johtopäätöstä tukee myös päivätyn, mallinnukseen perustuvan meluselvityksen tulos. Raportin (Ramboll ) mukaan keskiäänitaso kiinteistöllä (mittauspiste 3) oli tunnin kestoisella mittauksella 43 db. Olosuhteet mittaushetkellä olivat ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 mukaiset mittauspisteen 3 osalta. Melu kiinteistöllä oli lupamääräyksenä annettua raja-arvoa 50 dba alhaisempi ja tehtyjä melumittauksia koskevien raporttien perusteella lautakunta katsoo, että kallion louhinta ja louheen murskaus täyttävät ympäristöluvassa melulle asetetut määräykset. Nyt raportoidut mittaukset tarkoittavat lupamääräyksessä tarkoitettua ensimmäisen louhintajakson aikana tehtävää mittausta. Vaasan hallinto-oikeus muutti viranomaislautakunnan myöntämää lupaa siten, että se lisäsi lupamääräykseen lauseen, jonka mukaan mittaus on uusittava ainakin louhinnan keskivaiheessa. Lautakunta katsoo, että mittaukset on lupamääräyksen noudattamiseksi uusittava tuotantokaudella Mittaukset tulee tehdä päivätyn melumittaussuunnitelman mukaisesti kuitenkin siten, että mittauksen keston on tulosten vertailukelpoisuuden vuoksi oltava kaikilla kiinteistöillä vähintään yksi tunti. Mittaukset tulee toteuttaa kussakin kohteessa ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 mukaisissa olosuhteissa. Mittaustulokset tulee toimittaa viranomaislautakunnalle ja mittauskohteisiin heti

16 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ niiden valmistuttua. Mikäli mittaustulosten mukaan melutaso ylittää ympäristöluvassa asetetun raja-arvon, tulee Lemminkäinen Infra Oy:n esittää kuukauden kuluessa melumittauksista viranomaislautakunnan hyväksyttäväksi meluntorjuntasuunnitelma ympäristöluvassa asetetun meluraja-arvon saavuttamiseksi. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Hyväksyttiin.

17 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Viranomaislautakunta Vuorimäen kallioalueen meluselvitys/destia Oy Viromltk 18 Valmistelija/lisätiedot: Ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Ahonen, puh Viranomaislautakunta on myöntänyt kokouksessaan ( 8) Destia Oy:lle ympäristöluvan kallion louhintaan, louheen murskaukseen, asfalttijätteen varastointiin ja käsittelyyn sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistukseen Vuorimäen kallioalueella sijaitsevilla kiinteistöillä Kiistala ( ) ja Arpala ( ). Samalla kallionottoalueella maa-ainesten ottoa harjoittavat myös Rudus Oy ja Janne Halonen. Melu- ja tärinähaittoja koskevan lupamääräyksen 3 mukaan toiminnasta, mukaan lukien alueelle suuntautuva liikenne ja Vuorimäen kallioalueen muiden toimijoiden toiminta, aiheutuva tuntikohtainen keskiäänitaso (LAeq) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo olla enintään 55 db ja loma-asuntojen pihalla enintään 45 db ja klo asuinkiinteistöjen pihalla 50 db ja loma-asuntojen pihalla 40 db. Melu- ja pölyvaikutusten selvittämistä koskevassa lupamääräyksessä 8 määrättiin luvan saaja selvittämään Vuorimäen kallionoton laajentuessa toimintojen meluvaikutukset seuraavasti: "Vuorimäen kallionottoalueiden eri toimintojen aiheuttaman melun leviämisestä tulee tehdä laskennallinen meluselvitys ja tarvittaessa siihen perustuva meluntorjuntasuunnitelma. Meluselvitys ja mahdollinen meluntorjuntasuunnitelma tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Meluselvitys tulee olla tilanteesta, missä Destia Oy:n, Janne Halosen ja Rudus Oy:n kallionottoalueet ovat yhdistyneet ja missä kaikki melua aiheuttavat toiminnot ovat yhtä aikaa toiminnassa maksimitasolla. Lisäksi meluselvitys tulee tehdä ns. normaalitilanteessa, missä alueella on yhtä aikaa toiminnassa todennäköisin osa toiminnoista." Ympäristönsuojeluviranomaiselle on ja toimitettu alueen toimijoiden toimeksiannosta tehdyn meluselvityksen raportti (Ramboll Finland Oy, Vuorimäen kallioalueen meluselvitys ja meluselvityksen täydennys ). Meluselvityksessä on huomioitu Vuorimäen kallioalueen kaikki toiminnot sekä alueelle toteutetut ja suunnitellut meluvallit. Mallinnuksella on selvitetty melun leviämistä päiväsaikaan ottamistoiminnan vaiheissa 1 ja 2 sekä melun leviämistä nykytilanteessa (luvan hakemishetkellä) yöaikaan. Laskennallisten tulosten mukaan Vuorimäen kallioalueen toiminnoista ei aiheudu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 asetettuja melun päivä- tai yöajan ohjearvoja tai ympäristöluvassa asetettuja tuntikohtaiseen keskiäänitasoon perustuvia raja-arvoja ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, lukuun ottamatta pieniä alueita ottoalueen pohjoispuolella sijaitsevalla hiihtoreitillä ja ottoalueen länsipuolella sijaitsevaa pyöräilyreitin osaa. Koska lupamääräyksinä annetut raja-arvot eivät lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylity, ei toiminnanharjoittaja ole esittänyt erillistä meluntorjuntasuunnitelmaa. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Viranomaislautakunta katsoo, että Vuorimäen kallioalueen meluvaikutukset on selvitetty Destia Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan lupamääräyksessä 8 edellytetyllä tavalla. Destia Oy:n toiminta yhdessä Vuorimäen muiden

18 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ toimijoiden kanssa täyttää selvityksen perusteella lupamääräyksessä 3 asetetut melun raja-arvot. Viranomaislautakunta katsoo, että melumittauksia ei tässä vaiheessa ole tarpeen tehdä. Viranomaislautakunta arvioi tarvittaessa melun seurantamittausten tarpeellisuuden louhinnan edetessä. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Hyväksyttiin.

19 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Viranomaislautakunta Vuorimäen kallioalueen meluselvitys/janne Halonen Viromltk 19 Valmistelija/lisätiedot: Ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Ahonen, puh Viranomaislautakunta on myöntänyt kokouksessaan ( 9) Janne Haloselle ympäristöluvan kallion louhintaan, louheen murskaukseen, asfalttijätteen varastointiin ja käsittelyyn sekä ylijäämämaiden varastointiin ja käsittelyyn Vuorimäen kallioalueella sijaitsevilla kiinteistöillä Mäntylä ( ) ja Arpala ( ). Samalla kallionottoalueella maa-ainesten ottoa harjoittavat myös Rudus Oy ja Destia Oy. Melu- ja tärinähaittojen ehkäisemistä koskevan lupamääräyksen 3 mukaan toiminnasta, mukaan lukien alueelle suuntautuva liikenne ja Vuorimäen kallioalueen muiden toimijoiden toiminta, aiheutuva tuntikohtainen keskiäänitaso (LAeq) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo olla enintään 55 db ja loma-asuntojen pihalla enintään 45 db ja klo asuinkiinteistöjen pihalla 50 db ja loma-asuntojen pihalla 40 db. Melu- ja pölyvaikutusten selvittämistä koskevassa lupamääräyksessä 8 määrättiin luvan saaja selvittämään Vuorimäen kallionoton laajentuessa toimintojen meluvaikutukset seuraavasti: "Vuorimäen kallionottoalueiden eri toimintojen aiheuttaman melun leviämisestä tulee tehdä laskennallinen meluselvitys ja tarvittaessa siihen perustuva meluntorjuntasuunnitelma. Meluselvitys ja mahdollinen meluntorjuntasuunnitelma tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Meluselvitys tulee olla tilanteesta, missä Destia Oy:n, Janne Halosen ja Rudus Oy:n kallionottoalueet ovat yhdistyneet ja missä kaikki melua aiheuttavat toiminnot ovat yhtä aikaa toiminnassa maksimitasolla. Lisäksi meluselvitys tulee tehdä ns. normaalitilanteessa, missä alueella on yhtä aikaa toiminnassa todennäköisin osa toiminnoista." Ympäristönsuojeluviranomaiselle on ja toimitettu alueen toimijoiden toimeksiannosta tehdyn meluselvityksen raportti (Ramboll Finland Oy, Vuorimäen kallioalueen meluselvitys ja meluselvityksen täydennys ). Meluselvityksessä on huomioitu Vuorimäen kallioalueen kaikki toiminnot sekä alueelle toteutetut ja suunnitellut meluvallit. Mallinnuksella on selvitetty melun leviämistä päiväsaikaan ottamistoiminnan vaiheissa 1 ja 2 sekä melun leviämistä nykytilanteessa (luvan hakemishetkellä) yöaikaan. Laskennallisten tulosten mukaan Vuorimäen kallioalueen toiminnoista ei aiheudu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 asetettuja melun päivä- tai yöajan ohjearvoja tai ympäristöluvassa asetettuja tuntikohtaiseen keskiäänitasoon perustuvia raja-arvoja ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa lukuun ottamatta pieniä alueita ottoalueen pohjoispuolella sijaitsevalla hiihtoreitillä ja ottoalueen länsipuolella sijaitsevaa pyöräilyreitin osaa. Koska lupamääräyksinä annetut raja-arvot eivät häiriintyvissä kohteissa ylity, ei toiminnanharjoittaja ole esittänyt erillistä meluntorjuntasuunnitelmaa. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Viranomaislautakunta katsoo, että Vuorimäen kallioalueen meluvaikutukset on selvitetty Janne Haloselle myönnetyn ympäristöluvan lupamääräyksessä 8 edellytetyllä tavalla. Janne Halosen toiminta yhdessä Vuorimäen muiden toimintojen kanssa ei selvityksen perusteella aiheuta lupamääräyksessä 3 annettuja raja-arvoja ylittävää melua lähimmissä

20 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ häiriintyvissä kohteissa. Viranomaislautakunta katsoo, että melumittauksia ei tässä vaiheessa ole tarpeen tehdä. Viranomaislautakunta arvioi tarvittaessa melun seurantamittausten tarpeellisuuden louhinnan edetessä. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Hyväksyttiin.

21 Siilinjärven kunta Pöytäkirja 3/ Viranomaislautakunta Lausunnon antaminen Vaasan hallinto-oikeudelle viranomaislautakunnan päätöstä koskevasta valituksesta 1091/ /2014 Viromltk 20 Valmistelija/lisätiedot: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen, puh Siilinjärven viranomaislautakunta tuomitsi päätöksellään uhkasakkolain 15 1 momentin nojalla ympäristönsuojelulautakunnan päätöksessä Risto Pasaselle asetetun uhkasakon maksettavaksi. Risto Pasanen valitti viranomaislautakunnan pää tökses tä Itä-Suomen hal linto-oikeuteen. Hallinto-oikeus siirsi valituksen antamallaan päätöksellä Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Vaasan hallinto-oikeus pyytää viranomaislau takuntaa anta maan lau sunnon valituksen johdosta. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus Siilinjärven viranomaislautakunta esittää lausuntonaan Vaasan hal linto-oi keudelle Risto Pasasen valituksesta seuraavaa: Viranomaislautakunta toteaa, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Pasasella oli runsaasti aikaa (huomattavasti korkeimman hallinto-oikeuden asettamaa määräaikaa pidempään) tehdä hänelle päävelvoitteena määrätty alueen puhdistaminen. Viranomaislautakunta tuomitsi uhkasakon maksettavaksi, koska Risto Pasanen ei noudattanut hänelle asetettu päävelvoitetta eikä esittänyt hyväksyttävää syytä noudattamatta jättämiseen. Pasanen ei ole myöskään valituksessaan esittänyt päävelvoitteen noudattamatta jättämiseen pätevää syytä. Muutoin viranomaislautakunta viittaa uhkasakon tuomitsemispäätöksessä esitettyihin perusteluihin. Edellä mainituilla perusteilla viranomaislautakunta toteaa, että Risto Pasasen teke mä va li tus viranomaisautakunnan tuomitsemasta uhkasakosta on pe rus tee ton ja esit tää, että Vaasan hallin to-oikeus hyl kää valituk sen. Lauta kunta oheistaa lau sunnon liitteeksi päätöksen perus teena olleet asia kirjat. Päätös Hyväksyttiin.