Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 28. Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 28 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:40-18:35 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Teresia Volotinen, puheenjohtaja Abdi Abdifitah Hannu Suntio Minna Laakso Jasminiitta Lumme Janne Jokinen Kimmo Metsä Monika Marschan Jani Tiainen Henri Kuro Seija Töyrylä Aki Saariaho Muut saapuvilla olleet Susanna Tommila Tiina Kasvi Sini Sormunen Christina Gestrin Áron Siket-Szász Pirkko Sillanpää Paula Pullinen kulttuurijohtaja erityisasiantuntija suunnittelija, kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja kokoelmapäällikkö, henkilökunnan edustaja hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 28 Allekirjoitukset Teresia Volotinen puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Minna Laakso Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 28 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 36 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 37 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja 6 strategian seuranta I tilanteessa Kulttuurilautakunnan investointiesitys, Koneet ja kalusto 18 vuosille Kulttuurin kohdeavustukset, erä Valmistelukehotuksen antaminen työskentelyapurahan 23 selvittämiseksi 42 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 25

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kulttuurilautakunnan kokous on kutsuttu koolle kulttuurilautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Minna Laakso.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / / Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian seuranta I tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Sari Nybacka, puh Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kulttuurin tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian seuranta I:n tilanteessa Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Sivistystoimen tuloslaskelma Seuranta I tilanteessa , sitova taso brutto 3 Seuranta I tilanteessa , netto 4 Kulttuurin tuloskortti 5 Sivistystoimen tuloskortti - Pöytäkirjamerkinnät Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 28 Toimialan tulokertymä oli helmikuun lopussa 30,6 milj. euroa eli 63,2 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 29,6 milj. euroa eli 62,3 prosenttia. Toimialan tulokertymän, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, ennustetaan ylittävän talousarvion noin 0,6 milj. eurolla, johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista, lakisääteisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuista sekä uimahallien asiakastuloista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittyvän noin 0,7 milj. eurolla. Toimialan toimintamenojen kertymä oli heinäkuun lopussa 412,8 milj. euroa eli 57,7 prosenttia. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 403,6 milj. euroa, 57,7 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 200,6 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 58,3. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät johtuen mm koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Kuljetuskustannukset eivät ole toteutuman osalta ajan tasalla. Osa kevään kuljetuksista on laskutettu vasta elokuussa, joka on ennusteessa kuitenkin voitu huomioida. Sivistystoimen toimintamenojen, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Suomenkielisen opetuksen toimintatulojen ennustetaan ylittävän budjetin noin 1,9 milj. eurolla johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen sisäisistä henkilöstö- ja työterveyspalveluista. Perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut 726 oppilaalla ja lukion opiskelijamäärä 153 opiskelijalla viime lukuvuoden alusta. Lukuvuodelle on perustettu neljä lisäopetusryhmää (10-luokkaa) ja kaikille halukkaille tarjottu opetuspaikka. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen menojen ja tulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Toukokuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä lasta, mikä oli 815 lasta ennakoitua enemmän. Kevätkuukausina varhaiskasvatuksessa oli keskimäärin 653 lasta yli talousarviossa ennakoidun lapsimäärän. Uusia kerhoja perustetaan kaikille palvelualueille elokuussa Toimintavuodelle kerhoihin on sijoitettu 534 lasta, mikä on 149 enemmän kuin vuoden 2015 syksyllä (385 lasta). Svenska rum -lautakunnan toimintatulojen ennustetaan ylittävän talousarvion noin 0,2 milj. eurolla johtuen siitä, että lakisääteistä

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / 28 iltapäivätoimintaa järjestetään omana toimintana ja näin asiakasmaksutulot tulevat kaupungille. Toimintamenojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 0,2 milj. eurolla johtuen toimitilavuokrista. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintamenojen ja -tulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Kaupunginkirjaston omatoimiaukiolo laajeni lähes kaikkiin lähikirjastoihin. Se on lisännyt aukioloa asiakkaille merkittävällä tavalla asuinalueilla, joilla lähikirjasto on aiemmin jouduttu pitämään heinäkuussa kokonaan kiinni. Heinäkuussa Ison Omenan kirjasto sulkeutui muuttoa varten. Ison Omenan Palvelutorin rakentaminen ja viimeistely on sujunut aikataulussa. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulojen ja toimintamenojen ennustetaan ylittyvän noin 0,7 milj. euroa Kauklahden lasitehtaan tuotannosta ja vaikuttavuudesta kertova suurnäyttely Lasin aika avattiin KAMUssa näyttelykeskus WeeGeellä muotoilija Marjatta Sarpanevan toimesta. Näyttelyn yleisömäärät ovat kasvaneet kuukausittain ja se toimii hyvin osana WeeGeen tämänhetkistä temaattista design-kokonaisuutta. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut kokosi keväällä tärkeimmät tapahtumien järjestämisen ohjeet yksiin kansiin. Oppaassa kaupunkitapahtumien järjestäjille kerrotaan tärkeimmät yleisötapahtumien järjestämiseen tarvittavat tiedot ja lupa-asiat. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulojen ennustetaan ylittyvän noin 0,5 milj. eurolla johtuen mm. uimahallien tuloja ennustetaan kertyvän talousarviota enemmän. Lisäksi Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Stadium Sports Camp (SSC) liikunta- ja elämysleiri järjestettiin toista kertaa Leppävaaran urheilupuistossa. Leireille osallistui yhteensä 433 leiriläistä, joista 157 oli Day Campilaisia. Leiriläiset olivat eri puolilta Suomea, espoolaisia leiriläisiä oli 227. Espoon kaupungin nuorisopalvelut käynnisti tänä kesänä ensimmäistä kertaa liikkuvan nuorisotilan, Kesäpakun. Sen kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret ja toiminta-alueena koko Espoo. Muun sivistystoimen toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 1,9 milj. eurolla johtuen sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 2 milj. eurolla, mutta mm. henkilöstömenoista ennustetaan säästyvän vastaavasti.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / 28 Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen tulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurin tulosyksikköön kuuluu neljä palvelualuetta: kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Tulosyksikön esikunta vastaa muun muassa avustusten valmistelusta, strategia- ja tuloskorttityöstä, kulttuuripolitiikasta, arvioinnista, kehittämishankkeista sekä Kulttuuria kaikille -palveluiden kokonaisuudesta. KULTTUURI, brutto Kulttuurin tulosyksikön (brutto) sitova taso sisältää tulosyksikön johdon ja esikunnan, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Toiminta Peruskouluille suunnattu kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! oli osa oppilaan koulupäivää kertaa jakaantuen seuraavasti: kulttuuripolku , liikuntapolku ja kirjastopolku Rinnekodin koululle räätälöitiin tänä vuonna omaa ohjelmaa KULPS!:in kulttuuripolulla, ja esityksiin osallistui 140 oppilasta. Kulttuurineuvola-tapahtumia järjestettiin Leppävaaran, Matinkylän ja Suvelan neuvoloissa. Tapahtumia oli yhteensä 28. Kulttuuriketju Kulturkedjan, ikäihmisille palvelutaloissa ja hoivalaitoksissa järjestettävät erilaiset kulttuuriesitykset ja työpajat jatkuivat. Ohjelmistossa ja esitysten varausjärjestelmässä on pyritty ottamaan huomioon hoivayksiköille tehdyssä kyselyssä esiin nostetut toiveet ja ehdotukset. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yleisöä on ollut yhteensä henkilöä. Lisäksi muille erityisryhmille järjestettiin kertaluontoisesti pienimuotoisia musiikkiesityksiä, joissa yleisöä oli 248 henkilöä. Kulttuurikaveritoiminnan asiakaskäyntejä oli heinäkuun loppuun mennessä ollut yhteensä 305, mukaan lukien ryhmäkäynnit ja yksittäiset asiakkaat.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / 28 Kaikukortteja on luovutettu vuoden 2016 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana noin 800 kpl. Kaikukortin saaneista suurimmat asiakasryhmät ovat työttömät/lomautetut (40 %), työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaana olevat (20 %) sekä iän, työvuosien tai työttömyyden perusteella eläkkeellä olevat henkilöt (18 %). Espoossa vieraili maaliskuussa Euroopan komission rahoittaman Culture for Cities and Regions -hankkeen kautta ryhmä, joka tutustui Espoon kulttuurikasvatusmalliin, KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolkuun. Vierailu toteutettiin yhdessä Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa. Osana hanketta myös Espoosta käytiin tutustumassa uudenlaisiin toimintamalleihin Birminghamissa ja Antwerpenissa. Viestinnässä keskityttiin yhteisten viestinnän linjausten määrittelyyn ja kulttuuriespoo.fi-sivuston tekemiseen. Verkkosivuston hankintaprosessi käynnistyi alkuvuodesta ja projektin ensimmäinen vaihe toukokuussa. Lisäksi yhteisen visuaalisen ilmeen käyttö laajeni tulosyksikössä. Tammikuussa julkaistiin Länsiväylä-lehden välissä tapahtumaliite kevään kulttuuritarjonnasta. Henkilöstö Kulttuurin tulosyksikön koko henkilöstölle tehtiin keväällä 2016 johtamiseen ja esimiestyöhön liittyvä kysely. Kyselyn perusteella tuetaan esimiehiä ja lähiesimiestyötä. Kulttuurin tulosyksikön johtoryhmä ja Kujotiimi kokoontuu kahden viikon välein. Lisäksi vuoden aikana järjestetään kaksi laajennetun johtoryhmän tapaamista. Kevään tapaaminen järjestettiin Kaisankodissa, jossa teemana oli johtaminen, Suomi 100 ja KulttuuriEspoo askelmerkkien miettiminen. Talous Kulttuurin tulosyksikön talous on tasapainossa ensimmäisen seurantajakson ajalta. Tulosyksikkö noudattaa kaupunginvaltuuston ohjeistusta taloudellisuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Toimintatulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Paineita toimintatulojen toteutumiseen aiheuttaa mm. tuloste- ja kopiomaksuista luopuminen toistaiseksi. Kaupunginkirjaston sisäisistä eristä, palvelujen ostojen ja ICT-kulujen, ennustetaan ylittyvän n. 0,4 milj. euroa. Kulttuurin tulosyksikön johdon ja esikunnan toimintamenojen ennustetaan vastaavasti alittuvan. Kulttuurilautakunnan toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Neljässä erässä maksettavista toiminta-avustuksista on maksettu kolme avustuserää. Kohdeavustuksia on myönnetty neljä erää, yhteensä euroa 80 saajalle. Avustusten ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 11 / 28 Käyttötalouden määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. KAUPUNGINKIRJASTO Toiminnan suoritelukuja kävijää verkkokäyntejä (HelMet kokonaisuudessaan) lainoja kävijää lastentapahtumissa Toiminta Kaupunginkirjaston kävijämäärä on laskenut 0,1 %. Lainausten määrä on noussut koko kirjaston tasolla 19,91 %, mikä johtuu pitkälti uusintojen määrän lisääntymisestä (kyse on ainakin osittain ohjelmistovirheestä). Ison Omenan kirjaston kävijämäärään vaikutti rakennustöiden lisäksi kahden viikon sulkeminen muuton vuoksi. Omatoimilaittein varustetuissa lähikirjastoissa kävijämäärät ovat nousseet reippaasti: esimerkiksi Laaksolahden kirjaston kävijämäärät ovat nousseet 29,4 % viime vuoteen verrattuna. HelMet-verkkokäyntien määrä on noussut 6,5 %. Ison Omenan palvelutorin toiminta käynnistyi Henkilöstö Kirjastoon haki kesätöihin tänä vuonna 1695 hakijaa. Keskitettyä rahaa saatiin 19 nuoren palkkaamiseen sekä erityismäärärahaa seitsemän nuoren palkkaamiseen. Kaiken kaikkiaan kirjasto tarjosi kesätöitä 44 nuorelle. Viime kesän palautteen pohjalta kesätyöntekijöiden perehdyttämiseen kiinnitettiin erityisen paljoin huomiota. Kesätyöntekijöitä ohjattiin kaupungin järjestämiin perehdytystilaisuuksiin ja lisäksi pidettiin kaksi omaa tervetuliaisinfoa, joissa oli mukana johtoryhmän jäseniä keskustelemassa nuorten kanssa kirjastomaailmasta ja työelämän pelisäännöistä. Kesätyöntekijöille tähdennettiin erityisesti, ettei kysymysten ja ongelmien kanssa pidä jäädä yksin, vaan aina voi kääntyä esimiehen puoleen. Saavutettavuus on keskeinen osa kirjaston palveluita. Espoossa kirjastojen saavutettavuutta on lisätty vuosien ajan lisäämällä kirjastojen aukioloaikoja, ottamalla käyttöön omatoimiaukioloajat sekä panostamalla 24/7-verkkopalveluun. Ison Omenan palvelutorilla aukioloajat ovat nykyisiä aluekirjastojen aukioloaikojakin laajemmat. Tehtäväkierto ja henkilökunnan joustava käyttö eri toimipisteissä on tehnyt mahdolliseksi aukioloaikojen lisäykset ilman henkilöstölisäyksiä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 12 / 28 Kaupunginkirjastossa otetaan syyskuun alusta käyttöön ns. tasoittumisjakso työajan osalta. Tasoittumisjakson käyttöönotto mahdollistaa jatkossakin asiakastarpeiden huomioonottamisen työvuorosuunnittelun keinoin ilman henkilökunnan kohtuutonta kuormittumista joissain vuoroissa. Neljän viikon tasoittumisjaksolla työvuoroja ja vapaapäiviä voidaan sijoittaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Talous Kaupunginkirjaston sisäisistä eristä, palveluiden ostojen (Ison Omenan palvelutori) sekä ICT- kulujen, määrärahojen ennustetaan ylittyvän. Tämä vaikuttaa osaltaan kaupunginkirjaston käyttöprosenttiin joka on 60,4% (laskennallinen käyttöprosentti 58,3 %). KULTTUURI, netto Kaupungin nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta; kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) ja tapahtumaja kulttuuripalvelut. Nettobudjetoitua palvelualueita sitoo toimintakate -15 milj. euroa, josta palvelualueet ovat käyttäneet n. 8 milj. euroa. Nettobudjetoidun kulttuurin määrärahojen arvioidaan ylittyvän tulojen ja menojen osalta 0,7 milj. euroa. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut järjestää mm. Espoo-päivän ja itsenäisyyspäiväkonsertin, joten loppuvuosi on kustannuspainotteinen. Kuluvan vuoden talouden toteumaennusteena toimintakate on talousarvion mukainen. Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoidussa yksikössä TP Kävijöitä Kävijöitä Lapsia/ Tilaisuuksia/ Lapsille/ Nuoria Opastuksia Nuorille Kaupunginmuseo Kaupunginorkesteri WeeGee* Kulttuurikeskus Sellosali Alueelliset kulttuuripalvelut, yht Kannusali Karatalo Pikku-Aurora Seinätön aluekulttuurityö *museokäynnit

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 13 / 28 KAUPUNGINMUSEO Toiminta Toisen seurantajakson toiminta on ollut vilkasta kaikilla vastuualueilla. Kokoelmat karttuivat huomattavasti mm. Design-museon lähes 500 kirjan lahjoituksella sekä AB Sommaröarna-arkiston asiakirjoilla. Kokoelma-ammattilaisia on työllistänyt runsaasti tulevan Pentalan saaristomuseon monipuolinen esineistö. Museon kokoelmien käytettävyys lisääntyy jatkuvasti. Seurantajaksolla valtakunnallisen Finna-kokoelmatietojärjestelmän kohdevalikoimaa täydennettiin 321 kohteella. Kauklahden lasitehtaan tuotannosta ja vaikuttavuudesta kertova suurnäyttely Lasin aika aukesi yleisölle KAMUssa Näyttelykeskus WeeGeellä. Näyttelyn avasi muotoilija Marjatta Sarpaneva. Näyttelyn yleisömäärät ovat kasvaneet kuukausittain, ja näyttely toimii hyvin osana WeeGeen tämän hetken design-teemaa. Espoon historian eri vaiheista kertova museokokonaisuus täydentyi, kun Espoon rannikon huvilakulttuurista kertova Huvilamuseo Villa Rulludd saatiin avattua pitkän tauon jälkeen. Talomuseo Glimsin aktiivinen kesäohjelma sai entiseen tapaan runsaasti näkyvyyttä pääkaupunkiseudun sanomalehtien tapahtumakalentereissa. Glimsin ja 4H-kotieläinpihan yhteiskonsepti toimii hyvin. Museo käynnisti yhteistyössä Tilapalvelujen kanssa suuren Espoon koulujen inventoinnin. Työ kaikkiaan 90 koulun arvottamiseksi valmistuu vuoden loppuun mennessä ja pohjustaa myös osaltaan kaupungin kulttuuriympäristöohjelman laadintaa. Pentalan saaristomuseoalueen rakennusten korjaustyöt jatkuivat museon ohjauksessa ja yhteistyössä Tilapalvelujen kanssa. Kulttuuriympäristön asiantuntijat osallistuivat useisiin poikkihallinnollisiin työryhmiin. Lisäksi kuukauden laatutakuulla toteutettu kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvä viranomaistoiminta on ollut vilkasta. Talous Museon talous on pysynyt tasapainossa ja toteutunut suunnitellulla tavalla. Museon käyttötalous rytmittyy joka vuosi eri tavalla esimerkiksi suurten näyttelyhankkeiden takia. Seurantajaksoon osuivat lähes kaikki Lasin aika -näyttelyn menot.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 14 / 28 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä pysyi ennallaan. Lisäresursseja on pyritty hankkimaan innovatiivisesti erilaisten työelämään perehtymis-, harjoittelu- ja muiden väliaikaisten järjestelyjen avulla. Yksi museolehtori saatiin irrotettua valmistelemaan Pentalan saaristomuseota kokopäiväisesti toukokuun alusta vuoden loppuun. Museon johtoryhmä saa työnohjausta konsultilta, ja työtä jatketaan intensiivisesti vuoden loppuun. TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT Toiminta Palvelualueeseen kuuluvat Karatalo, Kannusilta, Pikku-Aurora, Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee, Sellosali, elävä kaupunkikulttuuri ja tapahtumapalvelut. Kaikkineen seurantajakso oli palvelualueella vilkas. Toiminnassa keskityttiin laadukkaiden, saavutettavien ja asiakaslähtöisen palveluiden tuottamiseen. Asiakaskokemus ja siitä saatu palaute pyrittiin huomioimaan palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Espoon Suomi 100 -hanke eteni, ja Espoo oli aktiivisesti mukana valtakunnallisessa satavuotisjuhlahankkeessa. Tapahtumapalveluiden kehittäminen ja kaupunkilaisten osallistaminen tapahtumatuotantoon sekä osallistavien kaupunkikulttuurihankkeiden toteuttaminen jatkui aktiivisesti. Näyttelykeskus WeeGee Kävijämäärät WeeGeellä ja sen museoissa ovat nousseet 9 % vuoden 2015 tasosta. Kesäkuun osalta kasvu edellisvuoteen oli jopa 30 %. Näyttelykeskuksen toimintaan on vaikuttanut Helinä Rautavaaran museon ulosmuutto sekä Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön muutto kiinteistöön. Muutot ja niiden organisointi ovat työllistäneet henkilökuntaa ennakoitua enemmän. Yö museoissa -luokkaretki toteutettiin WeeGeellä yöpyi kuusi espoolaista 4. 6-luokkaa opettajineen. Konsepti sai runsaasti huomiota mediassa. Futuro-talo kutsuttiin jäseneksi kansainväliseen, arkkitehtuurisesti merkittävien talojen ja taiteilijoiden kotien verkostoon, Iconic Houses organisaatioon.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 15 / 28 Sellosali Sellosalissa järjestettiin yhteensä 154 yleisötapahtumaa, jotka keräsivät noin kävijää. Monipuolinen ohjelmiston lisäksi ikäihmisille suunnattua maksutonta iltapäiväohjelmaa järjestettiin viikoittain. Espoon kulttuurikeskus Espoon kulttuurikeskus tarjosi omien tuotantojensa lisäksi tilat monelle yhteistyökumppanille. Tapahtuma- ja kävijämäärien suhteen seurantajakso on ollut edellisvuotta hiljaisempi. Syynä on useampien isojen tapahtumien poisjäänti, kuten Yukiconin, sydänmessujen ja puhallinpäivien. Lisäksi April Jazz -festivaalin kävijämäärä oli edellisvuotta pienempi. Aluetalot: Karatalo, Kannusali ja Pikku-Aurora Alueellisen työn kehittämisprosessi jatkui koko kevään. Toukokuussa valmistui kaksi amk-tasoista opinnäytetyötä: Case Karatalon viestintä ja Pikku-Auroran kehittäminen asiakaslähtöisesti. Palvelualueen käyttöön hankittiin siirrettävä esiintymislava. Skidien kaupunkikesä -projekti tuotti lapsiperheille tekemistä eri puolilla Espoota asukaspuistokiertueen, Pikku-Auroran kesäpihatoiminnan, työpajojen, katutaiteen ja sirkuksen muodossa. StreetArt Karakallio -projektin tuloksena Karakallio sai oman muraalin. Kaupunkilaiset suunnittelivat ja toteuttivat värikkään seinämaalauksen yhdessä taiteilija Salla Ikosen ja Karakallio-Seuran kanssa. Maalausta työstettiin työpajoissa Karakallion koulun oppilaiden ja palvelutalon asukkaiden kanssa sekä avoimissa suunnittelupajoissa. Tapahtumapalvelut Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut päivitti yhdessä muiden toimialojen kanssa kaupungin ohjeet tapahtumajärjestäjille ( Lisäksi tärkeimmät yleisötapahtumien järjestämiseen tarvittavat tiedot koottiin yksiin kansiin. Opasta kaupunkitapahtumien järjestäjille jaettiin suorapostituksena 2000 kpl. Oppaan nettiversiota on klikattu noin 1000 kertaa. Huhtikuussa järjestettiin Espoo-päivän ja Suomi 100 Espoon toimijailtojen sarja, johon osallistui yhteensä 171 toimijaa. Tapaamisissa kuultiin pääkaupunkiseudun tapahtumatoimijoiden inspiroivia tarinoita, vaihdettiin käytännön ohjeita ja verkostoiduttiin. Espoo-päivää vietetään jälleen elokuun viimeisenä lauantaina Yli 100 tapahtuman tiedot julkaistiin kesäkuussa ( Espoo-päivän tapahtumien järjestelyihin osallistuu yli espoolaista yhteisöä, yritystä ja kaupungin toimialaa.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 16 / 28 Henkilöstö Sellosalin tuotantopäällikön, kulttuurituottajan ja markkinointipäällikön vakansseja hoidetaan sijaisuusjärjestelyistä johtuen määräaikaisina työsuhteina vuoden 2016 ajan. Aluekulttuuritaloissa tehtävänkuvia on tarkasteltu ja toimintamalleja uudistettu. Palvelualueelle palkattiin espoolaisia nuoria kesätyöntekijöiksi. Lisäksi palvelualueella oli äitiys- ja vanhempainvapaita ja työnkiertoa sekä virka- ja työvapaita. Talous Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden kuluvan vuoden talouden toteumaennusteen toimintakate on talousarvion mukainen. Nettobudjetin tavoitteet saavutettiin. Toiminnassa korostettiin kustannustehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä tuottavuuden parantamista laadukkaiden ja yleisöä kiinnostavien palvelujen tuottamiseksi. KAUPUNGINORKESTERI Toiminta Konserteista annetun palautteen perusteella voidaan todeta, että Tapiola Sinfoniettan toiminta on edellisvuosien tapaan saavuttanut sille asetetun korkean taiteellisen tason. Yleisöpalautteen lisäksi tämä ilmenee lehtikritiikeistä, joissa kehuttiin orkesterin ennakkoluulotonta mutta perinteikästä ohjelmistovalintaa sekä taiturimaisia solisteja. Keväällä julkaistua, kiittävät arviot saanutta Igor Stravinskyn Pulcinellasarjan levytystä johti maailman johtaviin vanhan musiikin spesialisteihin kuuluva Masaaki Suzuki. Jotain orkesterin korkeasta tasosta kertoo myös klarinetin äänenjohtaja Harri Mäen valinta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian puupuhallinmusiikin professoriksi ja käyrätorven äänenjohtaja Tero Toivosen valinta käyrätorvensoiton lehtoriksi. Tapiola Sinfonietta panosti kevään aikana yleisötyön sisältöjen kehittämiseen. Suuren suosion saavuttanut Doctor T. vieraili kouluissa, ja sairaala- ja neuvolamuusikkotoimintaa jatkettiin. Orkesterin muusikot vierailivat keväällä myös viisi kertaa vastaanottokeskuksissa ja turvapaikanhakijat pyydettiin vastavierailulle kahteen orkesterin järjestämään iltapäiväkonserttiin. Henkilöstö Kevään aikana aloitettiin keskustelut työterveyshuollon kanssa muusikoiden työterveyshuollon järjestämisestä niin, että palvelut vastaisivat paremmin työn erityishaasteisiin. Keskustelut jatkuvat

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Kulttuurilautakunta Sivu 17 / 28 syksyllä ja niiden tarkoitus on ehkäistä ikääntyvien soittajien rasitusvammoja ja näin pidentää työuria sekä parantaa työkykyä. Orkesterin vastaavaksi nuotistonhoitajaksi valittiin Hanna Paananen ja tuottajaksi Emilia Hänninen. Uusi intendentti Juha Ahonen aloitti työssään Talous Tapiola Sinfoniettan talous on pystytty pitämään suunniteltuna, vaikka valtionosuusjärjestelmässä vuoden 2016 yksikköhinnassa on huomioitu kehyspäätöksen mukainen säästö vuodelle 2016 sekä vuoden 2016 indeksitarkistusta vastaava vähennys. Orkesteri on pyrkinyt parantamaan palvelutarjontaansa tehostamalla toimintaa. Tämä on näkynyt kasvavina kävijämäärinä. Asiakasmäärän kasvu oli edellisvuoteen verrattuna 34,6 %. Ensikertalaisten konserttikävijöiden määrä oli 5578 henkilöä. INVESTOINNIT Kulttuurilautakunnan investointimääräraha on yhteensä 3,8 milj. euroa. Kaupunginkirjaston investointimääräraha on 2,9 milj. euroa josta määrärahaa on käytetty heinäkuun loppuun mennessä 0,7 milj. euroa. Nettobudjetoidun kulttuurin investointimääräraha on 0.9 milj. euroa, josta määrärahaa on käytetty 0,2 milj. euroa. Investointimäärärahan arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta Sivu 18 / / Kulttuurilautakunnan investointiesitys, Koneet ja kalusto vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Sari Nybacka, puh Jaana Tyrni, puh Juha Ahonen, puh Juha Hovinen, puh Lea Rintala, puh Timo Tuomi, puh Yrjö Sinkkonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta esittää varattavaksi valmisteltaessa vuoden 2017 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaan liitteiden mukaisesti määrärahaa kone- ja kalustohankintoihin ja uusien ja peruskorjattavien kulttuuritilojen ensikertaisiin kalustamisiin. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 6 Investointiosan yhteenveto Irtain hankintasuunnitelma , Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut 95 Koneet ja kalusto Tehtäväalueille J esitetään ainoastaan ne hankinnat, jotka kuuluvat poistonalaiseen irtaimistoon ja joita ei hankita leasing-menettelyllä. Näihin sisältyvät toimitilojen ensikertainen kalustaminen pois lukien normaalikäytössä kuluvat tarvikkeet, liikennevälineet, liikkuvat työkoneet ja laitteet sekä koneet ja laitteet, jotka on katsottava pitkävaikutteisiksi (käyttöikä yli 3 vuotta) poistonalaiseksi käyttöomaisuudeksi ja joiden veroton yksikköhankintahinta on vähintään euroa. Poistonalaiseen käyttöomaisuuteen luetaan myös em. laitteiden perusparannukset. Koneiden ja kaluston budjetoinnissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita ja valtuuston hyväksymää ja kaupunginhallituksen tarkistamaa poistosuunnitelmaa.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta Sivu 19 / 28 Tilojen käyttäjälautakunnat tekevät esityksen toimitilojen ensikertaisesta kalustamisesta, jolla tarkoitetaan uuden tai peruskorjatun toimitilan toiminnalliseen käyttökuntoon saattamista. Ensikertaiseen kalustamiseen ei kuulu tilojen toiminnallinen varustelu. Ensikertaiseen kalustamiseen tulee sisällyttää myös mm. sellaiset vuokratilojen kiinteät laitteet, joita vuokranantaja ei toteuta (esim. turvalaitteet). Myöhemmin toimitiloihin hankittavaa kalustoa kohdellaan normaalina käyttötalouteen kuuluvana hankintana. Ensikertainen kalustaminen ei sisällä myöskään sellaisia vähäarvoisia käyttötarvikkeita, joita hankitaan vuosittaista kulutusta varten tai aiemman esineistön korvaamiseksi tai täydentämiseksi. Kone- ja kalustohankinnat pohjautuvat hyväksytyn talousarvion investointiosan määrärahakehykseen, pitkäaikaiseen kalustosuunnitteluun sekä toiminnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Kulttuurilautakunnalle on osoitettu suunnitelmakaudelle ensikertaiseen kalustamiseen sekä koneisiin ja laitteisiin 9,5 milj. euroa. Esitys on yhteensä 10,4 milj. euroa, mukaan lukien suunnitelmakauden viimeinen vuosi Vuoden 2017 investointiesitys on n. 1 milj. euroa. Jatkovuosien esityksessä on mukana selvityskohteiden arvioituja kustannuksia, jotka tarkentuvat hankkeiden edetessä. Lautakuntien esitykset Lauta- ja johtokuntien investointiesitykset sekä vastaukset investointeja koskeviin raha-asia-aloitteisiin on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Ensikertainen kalustaminen ja varustaminen Sivistystoimi on tehnyt nykyisen käytännön mukaisesti toimialansa esityksen Espoon kaupungin investointiohjelmaan vuosille Vuonna 2016 elokuussa valmistui Ison Omenan Palvelutori sisältäen kirjaston ja Kohtaamon (kulttuurin ja taiteen kohtaamispaikka) toimitilat ja toiminnan. Ensikertaisen kalustamisen määrärahaesitys vuodelle 2017 noin 0,1 milj. euroa. Vuosien muut esitykset koskevat Haukilahden (2018) ja Karhusuon (2019) lähikirjastojen (yhteensä 0,5 milj. euroa) sekä Tapiolan aluekirjaston (2020) toimitilojen uudelleenjärjestämishankkeita (yhteensä 2,5 milj. euroa). Lisäksi kirjastoauton hankinta (2019) 0,35 milj. euroa. Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuriareenan tarveselvitys oli kulttuurilautakunnassa ja lautakunta antoi lausunnon hankesuunnitelmasta Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuurisalin kalustukseen (2020) varauduttiin yhteensä 3,5 milj. eurolla. Pentalan saaristomuseon ensikertainen kalustaminen ja näyttelyn tekninen varustaminen jatkuu vuosina (0,43 milj. euroa) Pikku - Auroran entinen meijerirakennus sai valtionavustusta vuodelle 2016 sisäremontin käynnistysvaiheeseen. Kohteen toteutus alkaa vuoden 2016 lopulla ja talo avataan Suomi 100- juhlavuoden hankkeena vuonna

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Kulttuurilautakunta Sivu 20 / Uuden talon käyttöönotto vaatii AV-kalustoa, perusesitystekniikkaa, ensikertaista kalustamista sekä ulkovalaistusta noin euroa. Vuosille Kulttuurin tulosyksikön palvelualueet esittävät teknisen kaluston täydentämistä ja uusimista liitteiden mukaisesti. Tapiola Sinfonietta esittää hyväksytyn taloussuunnitelman mukaisesti arvosoittimiston täydentämistä. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kulttuurilautakunta Sivu 21 / / Kulttuurin kohdeavustukset, erä 5 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh Sini Sormunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta päättää myöntää kohdeavustuksia liitteen mukaisesti yhteensä euroa. Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava kaupungille seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 8 Kohdeavustukset 2016, erä 5 Kulttuurilautakunnan hyväksymien avustusten yleisten ehtojen ja periaatteiden mukaan lautakunta myöntää kohdeavustuksia 1) lähikulttuuritoimintaan, 2) taideapurahoina espoolaisille ammattitaiteilijoille, 3) kehittämisavustuksina espoolaisille ammattimaisille taide- ja kulttuurialan yhteisöille sekä 4) matka-avustuksina kansainväliseen toimintaan espoolaisille taiteen ammattilaisille ja ammattimaisille kulttuurialan yhteisöille. Kohdeavustus on käytettävä avustushakemuksessa esitetyn suunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Kohdeavustukset ovat jatkuvasti haettavissa tammikuun lopusta elokuun loppuun mennessä. Lautakunta päättää kohdeavustuksista hakuajankohtaa seuraavissa kokouksissa. Vuoden 2016 kohdeavustuksina myönnettävien lähikulttuuriavustusten myöntämisessä painotetaan erityisesti sellaisia tapahtumia ja toimintaa, joissa Espoon kaupunkiympäristöjä kehitetään asukaslähtöisesti, yhdessä erilaisten asukasryhmien kesken ja kestävä elämäntapa huomioiden. Tässä kokouksessa on päätettävänä 15 kohdeavustushakemusta, yhteensä euroa, joista seitsemälle esitetään myönnettäväksi yhteensä euroa. Alkuperäiset hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Kulttuurilautakunta Sivu 22 / 28 Tiedoksi - Avustuksen hakijat

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kulttuurilautakunta Sivu 23 / / Valmistelukehotuksen antaminen työskentelyapurahan selvittämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta kehottaa kulttuurin tulosyksikköä valmistelemaan kulttuurilautakunnan seuraavaan kokoukseen esityksen espoolaisille ammattitaiteilijoille myönnettävästä työskentelyapurahasta, joka mahdollistaisi pidempiaikaisen työskentelyjakson. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kulttuurilautakunnan nykyiset avustusperiaatteet tulivat voimaan Periaatteiden mukaan kulttuurilautakunnan myöntämillä avustuksilla luodaan edellytyksiä kulttuuri- ja taidepalvelujen tarjonnalle, kotiseututyölle sekä taiteen harjoittamiselle. Avustustoiminnan tehtävänä on edistää ja tukea kulttuuritoimintaa Espoossa alueellisesti tasapuolisesti ja eri väestöryhmät huomioon ottaen sekä lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Taide- ja kulttuurilaitokset toteuttavat toiminta-avustuksilla laadukkaita ja monipuolisia kulttuuripalveluja yhdessä kulttuurin tulosyksikön kanssa, huomioiden Espoo tarinan strategisia painopisteitä. Avustusten lisäksi kulttuurilautakunta on vuodesta 1982 alkaen myöntänyt vuosittain Espoon kulttuuripalkinnon. Kulttuuripalkinto myönnetään hakemuksetta ja sen suuruus on euroa. Kulttuuripalkinnolla on haluttu tuoda esille liian vähälle huomiolle jääneitä taiteenaloja tai taiteilijoita, kiinnittää huomiota ko. taiteenalaan tai taiteilijaan ja antaa sille/hänelle erityistä tunnustusta. Kulttuuripalkinnon saajalta on edellytetty merkittävää taiteellisen työn julkistamista menneen vuoden aikana tai merkittävää pitkäaikaista panosta Espoon taide-elämän hyväksi. Espoolaiset ammattitaiteilijat voivat nykyisin hakea kulttuurilautakunnalta taideapurahaa taiteelliseen työskentelyyn. Kohdeavustukset, joita ammattitaiteilijoille on myönnetty jaettavissa olevan määrärahan puitteissa, kattavat nykyisin korkeintaan lyhytaikaisen taiteellisen työskentelyn.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Kulttuurilautakunta Sivu 24 / 28 KulttuuriEspoo ohjelmassa on todettu, että kulttuurin ja taiteen tulee olla läsnä kaupungin hengessä, asukkaiden arjessa, fyysisessä kaupunkiympäristössä ja espoolaisessa identiteetissä. Kaupunki haluaa luoda Espooseen monipuolisia edellytyksiä taiteelle ja taiteen tekijöille. Projektikohtaisen tuen rinnalle Espooseen tulee kehittää uusia tukimuotoja, joilla voidaan turvata espoolaisten taiteilijoiden pitkäjänteisempää taiteellista työskentelyä. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Kulttuurilautakunta Sivu 25 / Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Kulttuurijohtajan päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 9 / KULPS!-Kulttuuripolun palveluntarjoajat lukuvuodelle Intendentin päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 2 / Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfoniettan kontrabasson hankinta Kirjastopalveluiden johtajan päätöspöytäkirja (yleiset asiat) 5 / Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastojen aineistojen yhteiskäyttö Kulttuurijohtajan päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 10 / Taustaselvityksen ja aloitustyöpajan hankinta Keran (Kutojantien) alueen elävöittämiseksi Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 26 / 28 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 36-39, 41-42) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 27 / 28 Oikaisuvaatimus ( 40) Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin kulttuurilautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon kulttuurilautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kulttuurilautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 28 / 28 Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virkaaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite:Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)