Espoon kaupunki Pöytäkirja 38. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kulttuurilautakunta Sivu 1 / / Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian seuranta I tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Sari Nybacka, puh Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kulttuurin tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian seuranta I:n tilanteessa Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Sivistystoimen tuloslaskelma Seuranta I tilanteessa , sitova taso brutto 3 Seuranta I tilanteessa , netto 4 Kulttuurin tuloskortti 5 Sivistystoimen tuloskortti - Pöytäkirjamerkinnät Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi

2 Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 2 Toimialan tulokertymä oli helmikuun lopussa 30,6 milj. euroa eli 63,2 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 29,6 milj. euroa eli 62,3 prosenttia. Toimialan tulokertymän, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, ennustetaan ylittävän talousarvion noin 0,6 milj. eurolla, johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista, lakisääteisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuista sekä uimahallien asiakastuloista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittyvän noin 0,7 milj. eurolla. Toimialan toimintamenojen kertymä oli heinäkuun lopussa 412,8 milj. euroa eli 57,7 prosenttia. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 403,6 milj. euroa, 57,7 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 200,6 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 58,3. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät johtuen mm koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Kuljetuskustannukset eivät ole toteutuman osalta ajan tasalla. Osa kevään kuljetuksista on laskutettu vasta elokuussa, joka on ennusteessa kuitenkin voitu huomioida. Sivistystoimen toimintamenojen, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Suomenkielisen opetuksen toimintatulojen ennustetaan ylittävän budjetin noin 1,9 milj. eurolla johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen sisäisistä henkilöstö- ja työterveyspalveluista. Perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut 726 oppilaalla ja lukion opiskelijamäärä 153 opiskelijalla viime lukuvuoden alusta. Lukuvuodelle on perustettu neljä lisäopetusryhmää (10-luokkaa) ja kaikille halukkaille tarjottu opetuspaikka. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen menojen ja tulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Toukokuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä lasta, mikä oli 815 lasta ennakoitua enemmän. Kevätkuukausina varhaiskasvatuksessa oli keskimäärin 653 lasta yli talousarviossa ennakoidun lapsimäärän. Uusia kerhoja perustetaan kaikille palvelualueille elokuussa Toimintavuodelle kerhoihin on sijoitettu 534 lasta, mikä on 149 enemmän kuin vuoden 2015 syksyllä (385 lasta). Svenska rum -lautakunnan toimintatulojen ennustetaan ylittävän talousarvion noin 0,2 milj. eurolla johtuen siitä, että lakisääteistä

3 Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 3 iltapäivätoimintaa järjestetään omana toimintana ja näin asiakasmaksutulot tulevat kaupungille. Toimintamenojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 0,2 milj. eurolla johtuen toimitilavuokrista. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintamenojen ja -tulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Kaupunginkirjaston omatoimiaukiolo laajeni lähes kaikkiin lähikirjastoihin. Se on lisännyt aukioloa asiakkaille merkittävällä tavalla asuinalueilla, joilla lähikirjasto on aiemmin jouduttu pitämään heinäkuussa kokonaan kiinni. Heinäkuussa Ison Omenan kirjasto sulkeutui muuttoa varten. Ison Omenan Palvelutorin rakentaminen ja viimeistely on sujunut aikataulussa. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulojen ja toimintamenojen ennustetaan ylittyvän noin 0,7 milj. euroa Kauklahden lasitehtaan tuotannosta ja vaikuttavuudesta kertova suurnäyttely Lasin aika avattiin KAMUssa näyttelykeskus WeeGeellä muotoilija Marjatta Sarpanevan toimesta. Näyttelyn yleisömäärät ovat kasvaneet kuukausittain ja se toimii hyvin osana WeeGeen tämänhetkistä temaattista design-kokonaisuutta. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut kokosi keväällä tärkeimmät tapahtumien järjestämisen ohjeet yksiin kansiin. Oppaassa kaupunkitapahtumien järjestäjille kerrotaan tärkeimmät yleisötapahtumien järjestämiseen tarvittavat tiedot ja lupa-asiat. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulojen ennustetaan ylittyvän noin 0,5 milj. eurolla johtuen mm. uimahallien tuloja ennustetaan kertyvän talousarviota enemmän. Lisäksi Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Stadium Sports Camp (SSC) liikunta- ja elämysleiri järjestettiin toista kertaa Leppävaaran urheilupuistossa. Leireille osallistui yhteensä 433 leiriläistä, joista 157 oli Day Campilaisia. Leiriläiset olivat eri puolilta Suomea, espoolaisia leiriläisiä oli 227. Espoon kaupungin nuorisopalvelut käynnisti tänä kesänä ensimmäistä kertaa liikkuvan nuorisotilan, Kesäpakun. Sen kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret ja toiminta-alueena koko Espoo. Muun sivistystoimen toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 1,9 milj. eurolla johtuen sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 2 milj. eurolla, mutta mm. henkilöstömenoista ennustetaan säästyvän vastaavasti.

4 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / 4 Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen tulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurin tulosyksikköön kuuluu neljä palvelualuetta: kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Tulosyksikön esikunta vastaa muun muassa avustusten valmistelusta, strategia- ja tuloskorttityöstä, kulttuuripolitiikasta, arvioinnista, kehittämishankkeista sekä Kulttuuria kaikille -palveluiden kokonaisuudesta. KULTTUURI, brutto Kulttuurin tulosyksikön (brutto) sitova taso sisältää tulosyksikön johdon ja esikunnan, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Toiminta Peruskouluille suunnattu kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! oli osa oppilaan koulupäivää kertaa jakaantuen seuraavasti: kulttuuripolku , liikuntapolku ja kirjastopolku Rinnekodin koululle räätälöitiin tänä vuonna omaa ohjelmaa KULPS!:in kulttuuripolulla, ja esityksiin osallistui 140 oppilasta. Kulttuurineuvola-tapahtumia järjestettiin Leppävaaran, Matinkylän ja Suvelan neuvoloissa. Tapahtumia oli yhteensä 28. Kulttuuriketju Kulturkedjan, ikäihmisille palvelutaloissa ja hoivalaitoksissa järjestettävät erilaiset kulttuuriesitykset ja työpajat jatkuivat. Ohjelmistossa ja esitysten varausjärjestelmässä on pyritty ottamaan huomioon hoivayksiköille tehdyssä kyselyssä esiin nostetut toiveet ja ehdotukset. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yleisöä on ollut yhteensä henkilöä. Lisäksi muille erityisryhmille järjestettiin kertaluontoisesti pienimuotoisia musiikkiesityksiä, joissa yleisöä oli 248 henkilöä. Kulttuurikaveritoiminnan asiakaskäyntejä oli heinäkuun loppuun mennessä ollut yhteensä 305, mukaan lukien ryhmäkäynnit ja yksittäiset asiakkaat.

5 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / 5 Kaikukortteja on luovutettu vuoden 2016 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana noin 800 kpl. Kaikukortin saaneista suurimmat asiakasryhmät ovat työttömät/lomautetut (40 %), työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairaana olevat (20 %) sekä iän, työvuosien tai työttömyyden perusteella eläkkeellä olevat henkilöt (18 %). Espoossa vieraili maaliskuussa Euroopan komission rahoittaman Culture for Cities and Regions -hankkeen kautta ryhmä, joka tutustui Espoon kulttuurikasvatusmalliin, KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolkuun. Vierailu toteutettiin yhdessä Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa. Osana hanketta myös Espoosta käytiin tutustumassa uudenlaisiin toimintamalleihin Birminghamissa ja Antwerpenissa. Viestinnässä keskityttiin yhteisten viestinnän linjausten määrittelyyn ja kulttuuriespoo.fi-sivuston tekemiseen. Verkkosivuston hankintaprosessi käynnistyi alkuvuodesta ja projektin ensimmäinen vaihe toukokuussa. Lisäksi yhteisen visuaalisen ilmeen käyttö laajeni tulosyksikössä. Tammikuussa julkaistiin Länsiväylä-lehden välissä tapahtumaliite kevään kulttuuritarjonnasta. Henkilöstö Kulttuurin tulosyksikön koko henkilöstölle tehtiin keväällä 2016 johtamiseen ja esimiestyöhön liittyvä kysely. Kyselyn perusteella tuetaan esimiehiä ja lähiesimiestyötä. Kulttuurin tulosyksikön johtoryhmä ja Kujotiimi kokoontuu kahden viikon välein. Lisäksi vuoden aikana järjestetään kaksi laajennetun johtoryhmän tapaamista. Kevään tapaaminen järjestettiin Kaisankodissa, jossa teemana oli johtaminen, Suomi 100 ja KulttuuriEspoo askelmerkkien miettiminen. Talous Kulttuurin tulosyksikön talous on tasapainossa ensimmäisen seurantajakson ajalta. Tulosyksikkö noudattaa kaupunginvaltuuston ohjeistusta taloudellisuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Toimintatulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Paineita toimintatulojen toteutumiseen aiheuttaa mm. tuloste- ja kopiomaksuista luopuminen toistaiseksi. Kaupunginkirjaston sisäisistä eristä, palvelujen ostojen ja ICT-kulujen, ennustetaan ylittyvän n. 0,4 milj. euroa. Kulttuurin tulosyksikön johdon ja esikunnan toimintamenojen ennustetaan vastaavasti alittuvan. Kulttuurilautakunnan toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Neljässä erässä maksettavista toiminta-avustuksista on maksettu kolme avustuserää. Kohdeavustuksia on myönnetty neljä erää, yhteensä euroa 80 saajalle. Avustusten ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

6 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / 6 Käyttötalouden määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. KAUPUNGINKIRJASTO Toiminnan suoritelukuja kävijää verkkokäyntejä (HelMet kokonaisuudessaan) lainoja kävijää lastentapahtumissa Toiminta Kaupunginkirjaston kävijämäärä on laskenut 0,1 %. Lainausten määrä on noussut koko kirjaston tasolla 19,91 %, mikä johtuu pitkälti uusintojen määrän lisääntymisestä (kyse on ainakin osittain ohjelmistovirheestä). Ison Omenan kirjaston kävijämäärään vaikutti rakennustöiden lisäksi kahden viikon sulkeminen muuton vuoksi. Omatoimilaittein varustetuissa lähikirjastoissa kävijämäärät ovat nousseet reippaasti: esimerkiksi Laaksolahden kirjaston kävijämäärät ovat nousseet 29,4 % viime vuoteen verrattuna. HelMet-verkkokäyntien määrä on noussut 6,5 %. Ison Omenan palvelutorin toiminta käynnistyi Henkilöstö Kirjastoon haki kesätöihin tänä vuonna 1695 hakijaa. Keskitettyä rahaa saatiin 19 nuoren palkkaamiseen sekä erityismäärärahaa seitsemän nuoren palkkaamiseen. Kaiken kaikkiaan kirjasto tarjosi kesätöitä 44 nuorelle. Viime kesän palautteen pohjalta kesätyöntekijöiden perehdyttämiseen kiinnitettiin erityisen paljoin huomiota. Kesätyöntekijöitä ohjattiin kaupungin järjestämiin perehdytystilaisuuksiin ja lisäksi pidettiin kaksi omaa tervetuliaisinfoa, joissa oli mukana johtoryhmän jäseniä keskustelemassa nuorten kanssa kirjastomaailmasta ja työelämän pelisäännöistä. Kesätyöntekijöille tähdennettiin erityisesti, ettei kysymysten ja ongelmien kanssa pidä jäädä yksin, vaan aina voi kääntyä esimiehen puoleen. Saavutettavuus on keskeinen osa kirjaston palveluita. Espoossa kirjastojen saavutettavuutta on lisätty vuosien ajan lisäämällä kirjastojen aukioloaikoja, ottamalla käyttöön omatoimiaukioloajat sekä panostamalla 24/7-verkkopalveluun. Ison Omenan palvelutorilla aukioloajat ovat nykyisiä aluekirjastojen aukioloaikojakin laajemmat. Tehtäväkierto ja henkilökunnan joustava käyttö eri toimipisteissä on tehnyt mahdolliseksi aukioloaikojen lisäykset ilman henkilöstölisäyksiä.

7 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 7 Kaupunginkirjastossa otetaan syyskuun alusta käyttöön ns. tasoittumisjakso työajan osalta. Tasoittumisjakson käyttöönotto mahdollistaa jatkossakin asiakastarpeiden huomioonottamisen työvuorosuunnittelun keinoin ilman henkilökunnan kohtuutonta kuormittumista joissain vuoroissa. Neljän viikon tasoittumisjaksolla työvuoroja ja vapaapäiviä voidaan sijoittaa nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Talous Kaupunginkirjaston sisäisistä eristä, palveluiden ostojen (Ison Omenan palvelutori) sekä ICT- kulujen, määrärahojen ennustetaan ylittyvän. Tämä vaikuttaa osaltaan kaupunginkirjaston käyttöprosenttiin joka on 60,4% (laskennallinen käyttöprosentti 58,3 %). KULTTUURI, netto Kaupungin nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta; kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) ja tapahtumaja kulttuuripalvelut. Nettobudjetoitua palvelualueita sitoo toimintakate -15 milj. euroa, josta palvelualueet ovat käyttäneet n. 8 milj. euroa. Nettobudjetoidun kulttuurin määrärahojen arvioidaan ylittyvän tulojen ja menojen osalta 0,7 milj. euroa. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut järjestää mm. Espoo-päivän ja itsenäisyyspäiväkonsertin, joten loppuvuosi on kustannuspainotteinen. Kuluvan vuoden talouden toteumaennusteena toimintakate on talousarvion mukainen. Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoidussa yksikössä TP Kävijöitä Kävijöitä Lapsia/ Tilaisuuksia/ Lapsille/ Nuoria Opastuksia Nuorille Kaupunginmuseo Kaupunginorkesteri WeeGee* Kulttuurikeskus Sellosali Alueelliset kulttuuripalvelut, yht Kannusali Karatalo Pikku-Aurora Seinätön aluekulttuurityö *museokäynnit

8 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / 8 KAUPUNGINMUSEO Toiminta Toisen seurantajakson toiminta on ollut vilkasta kaikilla vastuualueilla. Kokoelmat karttuivat huomattavasti mm. Design-museon lähes 500 kirjan lahjoituksella sekä AB Sommaröarna-arkiston asiakirjoilla. Kokoelma-ammattilaisia on työllistänyt runsaasti tulevan Pentalan saaristomuseon monipuolinen esineistö. Museon kokoelmien käytettävyys lisääntyy jatkuvasti. Seurantajaksolla valtakunnallisen Finna-kokoelmatietojärjestelmän kohdevalikoimaa täydennettiin 321 kohteella. Kauklahden lasitehtaan tuotannosta ja vaikuttavuudesta kertova suurnäyttely Lasin aika aukesi yleisölle KAMUssa Näyttelykeskus WeeGeellä. Näyttelyn avasi muotoilija Marjatta Sarpaneva. Näyttelyn yleisömäärät ovat kasvaneet kuukausittain, ja näyttely toimii hyvin osana WeeGeen tämän hetken design-teemaa. Espoon historian eri vaiheista kertova museokokonaisuus täydentyi, kun Espoon rannikon huvilakulttuurista kertova Huvilamuseo Villa Rulludd saatiin avattua pitkän tauon jälkeen. Talomuseo Glimsin aktiivinen kesäohjelma sai entiseen tapaan runsaasti näkyvyyttä pääkaupunkiseudun sanomalehtien tapahtumakalentereissa. Glimsin ja 4H-kotieläinpihan yhteiskonsepti toimii hyvin. Museo käynnisti yhteistyössä Tilapalvelujen kanssa suuren Espoon koulujen inventoinnin. Työ kaikkiaan 90 koulun arvottamiseksi valmistuu vuoden loppuun mennessä ja pohjustaa myös osaltaan kaupungin kulttuuriympäristöohjelman laadintaa. Pentalan saaristomuseoalueen rakennusten korjaustyöt jatkuivat museon ohjauksessa ja yhteistyössä Tilapalvelujen kanssa. Kulttuuriympäristön asiantuntijat osallistuivat useisiin poikkihallinnollisiin työryhmiin. Lisäksi kuukauden laatutakuulla toteutettu kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvä viranomaistoiminta on ollut vilkasta. Talous Museon talous on pysynyt tasapainossa ja toteutunut suunnitellulla tavalla. Museon käyttötalous rytmittyy joka vuosi eri tavalla esimerkiksi suurten näyttelyhankkeiden takia. Seurantajaksoon osuivat lähes kaikki Lasin aika -näyttelyn menot.

9 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / 9 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä pysyi ennallaan. Lisäresursseja on pyritty hankkimaan innovatiivisesti erilaisten työelämään perehtymis-, harjoittelu- ja muiden väliaikaisten järjestelyjen avulla. Yksi museolehtori saatiin irrotettua valmistelemaan Pentalan saaristomuseota kokopäiväisesti toukokuun alusta vuoden loppuun. Museon johtoryhmä saa työnohjausta konsultilta, ja työtä jatketaan intensiivisesti vuoden loppuun. TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT Toiminta Palvelualueeseen kuuluvat Karatalo, Kannusilta, Pikku-Aurora, Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee, Sellosali, elävä kaupunkikulttuuri ja tapahtumapalvelut. Kaikkineen seurantajakso oli palvelualueella vilkas. Toiminnassa keskityttiin laadukkaiden, saavutettavien ja asiakaslähtöisen palveluiden tuottamiseen. Asiakaskokemus ja siitä saatu palaute pyrittiin huomioimaan palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Espoon Suomi 100 -hanke eteni, ja Espoo oli aktiivisesti mukana valtakunnallisessa satavuotisjuhlahankkeessa. Tapahtumapalveluiden kehittäminen ja kaupunkilaisten osallistaminen tapahtumatuotantoon sekä osallistavien kaupunkikulttuurihankkeiden toteuttaminen jatkui aktiivisesti. Näyttelykeskus WeeGee Kävijämäärät WeeGeellä ja sen museoissa ovat nousseet 9 % vuoden 2015 tasosta. Kesäkuun osalta kasvu edellisvuoteen oli jopa 30 %. Näyttelykeskuksen toimintaan on vaikuttanut Helinä Rautavaaran museon ulosmuutto sekä Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön muutto kiinteistöön. Muutot ja niiden organisointi ovat työllistäneet henkilökuntaa ennakoitua enemmän. Yö museoissa -luokkaretki toteutettiin WeeGeellä yöpyi kuusi espoolaista 4. 6-luokkaa opettajineen. Konsepti sai runsaasti huomiota mediassa. Futuro-talo kutsuttiin jäseneksi kansainväliseen, arkkitehtuurisesti merkittävien talojen ja taiteilijoiden kotien verkostoon, Iconic Houses organisaatioon.

10 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / 10 Sellosali Sellosalissa järjestettiin yhteensä 154 yleisötapahtumaa, jotka keräsivät noin kävijää. Monipuolinen ohjelmiston lisäksi ikäihmisille suunnattua maksutonta iltapäiväohjelmaa järjestettiin viikoittain. Espoon kulttuurikeskus Espoon kulttuurikeskus tarjosi omien tuotantojensa lisäksi tilat monelle yhteistyökumppanille. Tapahtuma- ja kävijämäärien suhteen seurantajakso on ollut edellisvuotta hiljaisempi. Syynä on useampien isojen tapahtumien poisjäänti, kuten Yukiconin, sydänmessujen ja puhallinpäivien. Lisäksi April Jazz -festivaalin kävijämäärä oli edellisvuotta pienempi. Aluetalot: Karatalo, Kannusali ja Pikku-Aurora Alueellisen työn kehittämisprosessi jatkui koko kevään. Toukokuussa valmistui kaksi amk-tasoista opinnäytetyötä: Case Karatalon viestintä ja Pikku-Auroran kehittäminen asiakaslähtöisesti. Palvelualueen käyttöön hankittiin siirrettävä esiintymislava. Skidien kaupunkikesä -projekti tuotti lapsiperheille tekemistä eri puolilla Espoota asukaspuistokiertueen, Pikku-Auroran kesäpihatoiminnan, työpajojen, katutaiteen ja sirkuksen muodossa. StreetArt Karakallio -projektin tuloksena Karakallio sai oman muraalin. Kaupunkilaiset suunnittelivat ja toteuttivat värikkään seinämaalauksen yhdessä taiteilija Salla Ikosen ja Karakallio-Seuran kanssa. Maalausta työstettiin työpajoissa Karakallion koulun oppilaiden ja palvelutalon asukkaiden kanssa sekä avoimissa suunnittelupajoissa. Tapahtumapalvelut Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut päivitti yhdessä muiden toimialojen kanssa kaupungin ohjeet tapahtumajärjestäjille ( Lisäksi tärkeimmät yleisötapahtumien järjestämiseen tarvittavat tiedot koottiin yksiin kansiin. Opasta kaupunkitapahtumien järjestäjille jaettiin suorapostituksena 2000 kpl. Oppaan nettiversiota on klikattu noin 1000 kertaa. Huhtikuussa järjestettiin Espoo-päivän ja Suomi 100 Espoon toimijailtojen sarja, johon osallistui yhteensä 171 toimijaa. Tapaamisissa kuultiin pääkaupunkiseudun tapahtumatoimijoiden inspiroivia tarinoita, vaihdettiin käytännön ohjeita ja verkostoiduttiin. Espoo-päivää vietetään jälleen elokuun viimeisenä lauantaina Yli 100 tapahtuman tiedot julkaistiin kesäkuussa ( Espoo-päivän tapahtumien järjestelyihin osallistuu yli espoolaista yhteisöä, yritystä ja kaupungin toimialaa.

11 Kulttuurilautakunta Sivu 11 / 11 Henkilöstö Sellosalin tuotantopäällikön, kulttuurituottajan ja markkinointipäällikön vakansseja hoidetaan sijaisuusjärjestelyistä johtuen määräaikaisina työsuhteina vuoden 2016 ajan. Aluekulttuuritaloissa tehtävänkuvia on tarkasteltu ja toimintamalleja uudistettu. Palvelualueelle palkattiin espoolaisia nuoria kesätyöntekijöiksi. Lisäksi palvelualueella oli äitiys- ja vanhempainvapaita ja työnkiertoa sekä virka- ja työvapaita. Talous Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden kuluvan vuoden talouden toteumaennusteen toimintakate on talousarvion mukainen. Nettobudjetin tavoitteet saavutettiin. Toiminnassa korostettiin kustannustehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä tuottavuuden parantamista laadukkaiden ja yleisöä kiinnostavien palvelujen tuottamiseksi. KAUPUNGINORKESTERI Toiminta Konserteista annetun palautteen perusteella voidaan todeta, että Tapiola Sinfoniettan toiminta on edellisvuosien tapaan saavuttanut sille asetetun korkean taiteellisen tason. Yleisöpalautteen lisäksi tämä ilmenee lehtikritiikeistä, joissa kehuttiin orkesterin ennakkoluulotonta mutta perinteikästä ohjelmistovalintaa sekä taiturimaisia solisteja. Keväällä julkaistua, kiittävät arviot saanutta Igor Stravinskyn Pulcinellasarjan levytystä johti maailman johtaviin vanhan musiikin spesialisteihin kuuluva Masaaki Suzuki. Jotain orkesterin korkeasta tasosta kertoo myös klarinetin äänenjohtaja Harri Mäen valinta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian puupuhallinmusiikin professoriksi ja käyrätorven äänenjohtaja Tero Toivosen valinta käyrätorvensoiton lehtoriksi. Tapiola Sinfonietta panosti kevään aikana yleisötyön sisältöjen kehittämiseen. Suuren suosion saavuttanut Doctor T. vieraili kouluissa, ja sairaala- ja neuvolamuusikkotoimintaa jatkettiin. Orkesterin muusikot vierailivat keväällä myös viisi kertaa vastaanottokeskuksissa ja turvapaikanhakijat pyydettiin vastavierailulle kahteen orkesterin järjestämään iltapäiväkonserttiin. Henkilöstö Kevään aikana aloitettiin keskustelut työterveyshuollon kanssa muusikoiden työterveyshuollon järjestämisestä niin, että palvelut vastaisivat paremmin työn erityishaasteisiin. Keskustelut jatkuvat

12 Kulttuurilautakunta Sivu 12 / 12 syksyllä ja niiden tarkoitus on ehkäistä ikääntyvien soittajien rasitusvammoja ja näin pidentää työuria sekä parantaa työkykyä. Orkesterin vastaavaksi nuotistonhoitajaksi valittiin Hanna Paananen ja tuottajaksi Emilia Hänninen. Uusi intendentti Juha Ahonen aloitti työssään Talous Tapiola Sinfoniettan talous on pystytty pitämään suunniteltuna, vaikka valtionosuusjärjestelmässä vuoden 2016 yksikköhinnassa on huomioitu kehyspäätöksen mukainen säästö vuodelle 2016 sekä vuoden 2016 indeksitarkistusta vastaava vähennys. Orkesteri on pyrkinyt parantamaan palvelutarjontaansa tehostamalla toimintaa. Tämä on näkynyt kasvavina kävijämäärinä. Asiakasmäärän kasvu oli edellisvuoteen verrattuna 34,6 %. Ensikertalaisten konserttikävijöiden määrä oli 5578 henkilöä. INVESTOINNIT Kulttuurilautakunnan investointimääräraha on yhteensä 3,8 milj. euroa. Kaupunginkirjaston investointimääräraha on 2,9 milj. euroa josta määrärahaa on käytetty heinäkuun loppuun mennessä 0,7 milj. euroa. Nettobudjetoidun kulttuurin investointimääräraha on 0.9 milj. euroa, josta määrärahaa on käytetty 0,2 milj. euroa. Investointimäärärahan arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tiedoksi

13 Kulttuurilautakunta Sivu 13 / 13