b /CL. i b /.Lö i2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1. Hankkeen taustaa
|
|
- Aili Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 b /CL. i b /.Lö i2 Elinkeino-, liikenne- ja HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen taustaa Teollisuuden uudet toimialat - hanke on yksi Heinolan rakennemuutoshankkeista. Teollisuuden uudet toimialat Heinolan seudun rakennemuutoksessa - hankkeen toteutusaika Hankkeen tarkoituksena oli hankkia Heinolaan uusia yrityksiä ja kehittää alueelle olevaa yritystoimintaa sekä niiden välistä yhteistyötä. Hanke oli jatkoa Heinolan seudun teollisuuden rakennemuutoksen hoitoa ja elinkeinoelämän tervehtymisen prosessia. Teollisuuden uudet toimialat - hanke oli jatkoa myös lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKESin ja Heinolan kaupungin yhteishankkeelle, jossa UPM Heinolan faneeritehtaan ja Reuman sairaalan lopettamispäätöksen jälkeen yhdessä UPM Oyj:n ja Vision Hunters Ldt kanssa etsittiin uusia yrityksiä Heinolaan, samalla ajatuksella kun esimerkiksi UPM Oyj:n Kajaanin tehtaan lopettamisen jälkeen tehtiin Kajaanissa. Kyseinen hanke ei tuottanut tulosta ja sen takia Heinolan kaupunki otti asian oman organisaation hoitoon. Hanketta valmistellessa taustalla oli myös ajatus siitä, että Heinolan kaupunki mahdollisesti eroaa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKESista vuoden 2013 alusta hoitaen itse elinkeinotoimen. Hankeen tarkoitus osaltaan oli hoitaa elinkeinotoimea mahdollisen eron jälkeen LAKESista ja hankkeen jälkeen jatkaa Heinolan elinkeinotoimea itsenäisesti sisään ajetulla toimintamallilla ja henkilöillä hankkeen loppumisen jälkeen 2014 vuoden alusta. Seuraavassa Teollisuuden Uudet Toimialat - hankkeen pohjasuunnittelua, jota tekemässä olivat Heinolan kaupunki, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Lahden tiede - ja yrityspuisto ja Vision Hunters Ltd Heinolan jatkohankkeen puitteissa lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES), Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy (LTYP) ja Vision Hunters Ltd Oy ovat menestyksekkäästi osallistuneet Heinolan rakennemuutoksen hoitoon etsimällä Heinolan tehtaille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Työpaikkoja Heinolaan on hankkeen seurauksena syntymässä noin 150 jo päätettyjen investointien liiketoimintasuunnitelmien perusteella. Esisopimus neuvottelujen kohteena huhtikuussa 2011 on noin työpaikkaa. Heinolan elinkeinoelämän vahvuusalueiksi on hankkeen aikana tunnistettu teeman "Stuart Living" alle tiivistyvät liiketoiminta-alueet, jotka soveltuvat erinomaisesti Heinolan elinkeinoelämän olemassa oleviin rakenteisiin, kilpailuetuihin ja puhtaaseen luontoon. Liiketoiminta-alueet ovat: Puuhun perustuvat tuotteet ja rakentaminen Ympäristöteknologia ja liikenne Metsäraaka -aineen jalostus energiaksi Materiaaliteknologia ja kierrätys Hankkeen tavoitteena on jatkaa Heinolan rakennemuutoksen hoitoa ja tehostaa käynnissä olevaa elinkeinoelämän tervehtymisen prosessia sekä luoda paikkakunnalle ja vapautuville tehdaspaikoille uutta ja alueelle asettuvaa elinkelpoista liiketoimintaa kartoittamalla jo tehty työ ja tukea sitä projektilla, joka: vaikuttaa suoraan uusien työpaikkojen syntymiseen 1
2 huomioi Heinolan alueen elinkeinostrategian ja priorisoi liiketoiminta-alueet sen mukaisesti perustuu yritysten hz nkkimiseen myöhemmin esitettyihin kiinteistöihin kokoaa yrityksiä valittujen kärkiliiketoiminta-alueet ympärille huomioi teollisuuskiinteistöihin jo sijoittuneena olevat toimijat huomioi Heinolassa olemassa olevan osaaminen ja infrastruktuurin huomioi uusien yritysten keskinäiset synergiat sekä synergiat jo Heinolassa toimivien yritysten kanssa huomioi synergioitujen yhteispalveluiden mahdollisuudet Suunnitteilla olevan hankkeen työsuunnitelma oli seuraavan mallinen 1) Heinolan brändin ja konseptin kehittäminen / konkretisoiminen Heinola-päivä järjestäminen Markkinointimateriaalien laatiminen 2) Kiinteistöjen tuotteistaminen ja sopimusten laatiminen Kiinteistöjen kuvausten laatiminen (perustiedot, kilpailu kykyjen kuvaukset, yms) Sopimusmallien laatiminen kullekin kiinteistölle 3) Aluerahastomallin laatiminen yhteistyö TEM, SITRA, elinkeinoelämä, kaupungit 4) Innovointi Uudet innovatiiviset avaukset, businessmallit ja teknologit, jolla synergioita hankkeen kärkiliiketoiminta-alueiden kanssa 5) Edellisen hankkeen aikana aloitettujen neuvottelujen jatkaminen 6) Uusien yritysten kontaktointi 7) Yritysten palveleminen useilla eri alueilla rahoitus ja sen etsintä, dokumentaation parantaminen, tuki sijoittumisneuvotteluissa, asiantuntijatuki 8) Projektipalvelut mm suunnitteluapu yrityksen liiketoiminta- ja sijoittumisprosessissa, julkiset tuet ja palvelut Teollisuuden uudet toimialat - hanke rakentui pitkälti edellä kuvatun pohjan mukaiseksi ja hanketta hallinnoin Heinolan kaupunki. Hankkeen tavoitteena oli saada Heinolaan 120 uutta työpaikkaa 2013 vuoden loppuun mennessä, sekä kehittää alueen yrityksiä kilpailukykyisemmiksi ja lisätä yritysten yhteisiä synergioita. Hankehakemus jätettiin Hämeen ELY-keskukseen Päätös yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta tuli Heinolan kaupungin tietoon Tämän jälkeen Heinolan kaupunki laittoi vireille rekrytoinnin hankkeen projektipäälliköksi,joka aloitti tehtävässä Siihen mennessä hankkeen suunnitelmia ei toteutettu hankkeen hallinnoijan toimesta. Sijoittumiseen ja yritysten kehittämiseen teki töitä Heinolassa pääsääntöisesti Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy- LAKESin kehittämispäällikkö Petri Jalkanen sekä muut Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKESin henkilöt. 2
3 2. Hankkeen budjetti Hankkeen budjetti oli euroa. Jossa rahoitusosuudet olivat seuraavat: Hämeen ELY-keskus euroa Heinolan kaupunki euroa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES euroa UPM Oyj euroa. Heinolan erottua LAKESista vuoden 2013 alussa täytyi Heinolan kaupungin osuutta kasvattaa vuodelle eurolla. Vuonna 2012 UPM Oyj:tä laskutettiin eurolla ajatuksella, että loput euroa laskutetaan vuonna Vuoden 2013 keväällä keskusteltiin UPM Oyj:n toisesta euron osuudesta. Projektipäällikön selvittäessä asiaa tuli esille, että mitään kirjallista sopimusta asiasta ei oltu tehty ja UPM Oyj ei ollut halukas maksamaan suullisesti sovittua osuutta kokonaisuudessa. Näin ollen hankkeen rahoitusosuudet muuttuivat toistamiseen. Tähän liittyen ohjausryhmän kokouksessa Ely-keskuksen edustajan ehdotuksesta pidettiin palaveri projektipäällikön ja ELY-keskuksen edustajien kanssa. Päätöksenä oli, että tehdään hankkeelle muutoshakemus, jossa muutetaan rahoitusosuuden toteutuneen mukaan sekä myös kulu budjettia muutetaan kulujen mukaan. Projektipäällikkö teki marraskuun lopulla muutoshakemuksen, jonka toimitti esimiehelle allekirjoituksia varten ja toimitettavaksi edelleen hänen toimesta ELY-keskukseen rahoittajalle käsiteltäväksi. Hankkeen tulobudjetti muuttui seuraavanlaiseksi: Hämeen ELY-keskus euroa Heinolan kaupunki euroa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES euroa (Petri Jalkasen työpanos) UPM Oyj euroa. Yhteensä euroa. Tarkka kulubudjetti selviää kun hankkeelle tehdään maksatushakemus Hämeen ELY-keskukseen. Kun budjettiin tuli muutos tuon UPM osuuden muuttuessa olisi projektipäällikön pitänyt reagoida käytettävään rahan määrään, koska Heinolan kaupungin osuus kasvoi suunniteltua huomattavasti suuremmaksi. Asia olisi pitänyt ottaa projektipäällikön toimesta esille ohjausryhmässä tarkempaan käsittelyyn ja tehdä sen mukaiset toimenpiteet huomattavasti aikaisemmin. 3
4 1 W Elinkeino-, liikenne- ja 3. Hankkeen eteneminen Projektipäällikön aloitettaessa toukokuun puolessa välissä ei ajankohta ollut paras mahdollinen, koska kesälomakausi oli alkamassa ja yrityspuolella ei siihen aikaan keskitytä yritystoiminnan laajentamiseen eikä yritysten siirtymisestä toiselle paikkakunnalle. Lisäksi teollisuuden epävarma tilannen niin kotimaan kuin ulkomaan kaupassa oli erittäin vaikeassa tilanteessa. Epävarmuus näkyi kaikessa päätöksen teossa, jotka koskivat laajentumista tai sijoittumista. Ensimmäisiä tehtäviä projektipäälliköllä oli käydä läpi LAKESin ja vision Huntersin edellisestä hankkeesta saadut yrityskontaktit, jotka voisivat olla potentiaalisia sijoittumisen kannalta Heinolaan. Listaa käytiin läpi LAKESin edustajan kanssa. Kyseisistä kontakteista oli aktiivisia kaksi, joiden kanssa sijoittumiseen liittyviä selvityksiä jatkettiin. Muita kiinnostuneita ei vanhoissa kontakteista ollut. Kaiken kaikkiaan listalla oli lähes 70 yritystä, joista kuitenkin vain murto-osa oli sellaisia joihin oli edellisen hankkeen puitteissa oltu yhteydessä. Listaa läpi käydessä selvisi, että listalle oli kasattu sellaisen toimialojen yrityksiä, jotka olivat toimialalta sopivia yrityksiä suunniteltuun hankkeeseen. Todellisuus sijoittumiseen Heinolaan oli ehkä vain arvailua näiden yritysten osalta. Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmässä projektipäällikkö toi esille näkemyksiä mitä hankkeen tavoitteiden toteuttaminen vaatii myös Heinolan kaupungin osalta. Tärkeimpänä asian hankkeen tavoitteiden toteutumiselle projektipäällikkö listasi mm seuraavia asioita: selvä tehtävänjako on oltava eri toimijoiden kesken (Tekninen toimi, kaupungin kanslia, muut hankkeet jne.). miten Heinolan kaupunki mahdollisesti tukee sijoittuvia yrityksiä muuten kuin hankkeen asiantuntijoiden käyttämisessä asiakasyrityksiin, joita voisi olla esim. rakentamisen aikaisia takauksia, muita takauksia, toimitilojen rakentaminen > yritysasiakkaan lunastus jne. miten Heinolan kaupunki mahdollisesti tukee maankäytön tehostaminen niin, että olisi osoittaa tontteja jotka sijaitsevat näkyvillä paikoilla valtateidenvarsilla. Heinolassa kun tähän on erinomaiset mahdollisuudet Heinolan yritysystävällisyys tuli myös esille, joka Päijät-Hämeen kaikkiin kuntiin verrattuna oli häntäpäässä. Tätä projektipäällikön mukaan on kehitettävä, jotta Heinola on vetovoimainen sijoittumisen ja yrittämisen näkökulmasta muihin Päijät-Hämeen kuntiin. Keskustelu näkemyksistä ohjausryhmässä jäi vähäiseksi mutta asiat kuitenkin ymmärrettiin tärkeiksi ohjausryhmän puolesta. Ennen kesää 2012 projektipäällikkö suoritti puitesopimuskilpailutuksen Hilmassa. Kilpailutuksessa haettiin asiantuntijoita seuraaviin osa-alueisiin. - Tuotanto- ja taloussuunnittelu Tuotantokustannusten laskenta Teknologiariskien tunnistaminen ja teknologian kehittämistarpeet Tuotannon asemointi - Kiinteistö-ja tilasuunnittelu 4
5 ympäristäkeskus Investointilaskelmat kiinteistöille Tuotannon layout, sisäinen logistiikka jne. Liiketoimintasuunnittelu Kassavirta - ja kannattavuuslaskelmat Rahoituslaskelmat Muut liiketoiminnan keskeiset osa-alueet Kilpailutuksen tuloksena saatiin viiden eri toimijan kanssa tehtyä puitesopimus, joita voitaisiin käyttää asiakkaiden sijoittumisjärjestelyissä. Puitejärjestelyn piiriin valittiin seuraavat toimijat : Gaia Consulting Oy, Oy Devcons Ab Oy, EP-Logistics Oy, Insinööritoimisto CONMIX ja Vision Hunters Ltd Oy. Kyseisen kilpailuttamisen lisäksi lyhyen aikavälin toimia hankkeessa oli muun muassa; - Nettimarkkinoinnin työkalujen kehittäminen, yhdessä muiden hankkeiden kanssa - Teollisuustilojen paketointi (tutustuminen tiloihin ja omistajiin / intresseihin) - Näkyvyys - kampanja 1 - Yrityslistojen uudistamien, uusien kasaaminen, päivitys - Kontaktityö asiakkaisiin - Teollisuustilojen esittelymateriaalin päivitys, koskien lähinnä UPM tiloja Heinolan näkyvyyttä sijoittumisen ja toimitilojen kannalta kokeiltiin Kauppalehden toimitilaliitteessä kahdesti 25.9 ja Tuloksena oli kolme yhteydenottoa, joista kaikki tarjosivat näkyvyyttä eri medioissa. Todellista kysyntää sijoittumisen suhteen tämä ei tuottanut. Teollisuustilojen paketointi aloitettiin projektipäällikön toimesta välittömästi työn alussa. Vapaita tiloja kartoitettiin verkoston avulla ja projektipäällikkö piti niin sanottua hiljaista listaa vapaista toimitiloista ja tilojen omistajista. Tätä hiljaista listaa käytettiin kun toimitilojen kyselyjä esille tuli projektipäällikölle ja muille Heinolan rakennemuutoshankkeiden henkilöille. Kesällä 2012 UPM Oyj ilmoitti, että se lopettaa Heinolan Sahaniemessä toimivan jatkojalostustehtaan tuotannon. Tästä aiheutui Heinolaan suoraan noin 60 työtöntä lisää, välillisiä menetettyjä työpaikkoja on vaikea arvioida. Jatkojalostetehtaasta oli kiinnostunut useita ostajia, jatkaen tehtaan toimintaa. Kaksi toimijaa kävi esittelemässä jatkojalostetehtaan toiminnan jatkamista kaupunginhallituksessa. Ensimmäinen kaatui rahoitukseen. Toinen toimija oli kolmen Venäläisen ryhmä, heidän ajatus jatkojalostetehtaan jatkamisesta oli erittäin hyvä ja siihen olisi tarvinnut suhteellisen pieni Heinolan kaupungin takaus. Neuvottelujen ollessa käynnissä tuli asia kuitenkin julkisuuteen ennen aikaisesti ja sen jälkeen neuvottelut päättyivät. Näin ollen työttömäksi jäi noin 60 työntekijää. Tuotantoa liimalevytehtaalla oli vielä marraskuussa 2013, joskin vain muutaman työntekijän toimesta. Loppuvuodesta 2012 kilpailutettiin toimijoita, joiden tehtävänä olisi rajatuin kriteerein etsiä potentiaalisia toimijoita Heinolaan, joko laajentaen nykyistä toimintaa tai sijoittumalla kokonaan Heinolaan. Ulkopuolisen toimijan avustuksella saatiin noin 700 yritystä, jotka osuivat kriteerien sisälle. Näistä 70 ilmaisivat kiinnostuksen yritystoiminnan laajentamiselle tai siirtämiselle nykyisestä paikasta. Näitä projektipäällikkö työsti 2012 loppuvuodesta alkaen. Työstäminen muutaman osalta jatkuu edelleen. 5
6 Loppuvuodesta 2012 oli aktiivisia sijoittumista / laajentamista työstettäviä asiakkaita vajaa kymmenen. Siinä tilanteessa määrä oli hyvä. Mikäli kyseisistä tapauksista kaikki toteutuisivat, niin uusia työpaikkoja syntyisi Heinolaan vajaa 100. Loppuvuodesta 2012 aloitettiin Heinola Resort ja Luovien alojen hankkeiden kanssa rakentamaan toimitilaja yritysrekisterisivustoa. Sivusto tulisi sivuston yhteyteen. Toimitilat ja yritysrekisteri avautui Resortin sivustolle vuoden 2013 lopussa. Syksyn 2012 aikana LAKESin toiminta ei olut kovin aktiivista sijoittumisessa eikä myöskään Heinolassa toimivien yritysten kehittämisen kanalta. Syynä tähän mahdollisesti oli myös se, että vuoden 2011 lopun ja 2012 alussa orastava kasvu ja taantuman loppuminen ei kuitenkaan toteutunut loppuvuotena Heinolan kaupungin sisäinen toiminta johti siihen, että imago oli erittäin huono. Neuvotteluissa sijoittumisesta Heinolaan oli yritysten palaute, että Heinola ei ole sijoittumisen kannalta ensisijainen paikka ja syynä tähän poliittinen vääntöja negatiivinen julkisuus. Kunnallisvaalit 2012 aiheuttivat sen, että uuden ohjausryhmä ensimmäinen kokoontuminen oli vasta Kunnallisvaalien ja välisen ajan projektipäällikkö oli silloisen kaupunginjohtajan alaisuudessa ja hänen kauttaan toimintaa ohjattiin. Haaste tässä kuitenkin oli, että vakituista kaupunginjohtajaa ei Heinolassa ollut ja virkaa hoitavat henkilöt vaihtuivat useasti. Näin ollen oli mahdollista, että esimiehet eivät päässet kunnolla sisälle hankkeen tavoitteisiin ja toimintaan. Joskin hyvää oli, että projektipäälliköllä oli selkänoja hankkeessa tehtävien toimien puitteissa. Hankkeen osalta lisää kontakteja haettiin Oma Yritys messuilla Helsingissä Tapahtumasta saatiin vajaa kymmenen uutta laajentumista kiinnostuneita toimijaa. Neuvottelujen jatkuessa kyseisten toimijoiden tilanne muuttui taloudellisesti sellaiseksi, että eivät uskaltaneet tehdä sijoittumisen kannalta rajuja muutoksia. Taloudelliseen tilanteeseen johti jatkuva epävarmuus markkinatilanteesta Suomessa ja maailmalla. Oma Yritysmessuilla asiasta kiinnostuneet toimijat ovat kuitenkin tulevaisuudessa potentiaalisia asiakkaita Heinolalle. Elokuussa 2013 ohjausryhmässä projektipäällikön esitti hankkeen sen aikainen tilanne niin rahallisesti kuin myös mitä voidaan tehdä ennen hankkeen loppumista Hankkeen budjetti näytti elokuussa 2013, että toimenpiteet olivat tehty juuri budjetin mukaan ja hankeen toimenpiteet oli mahdollista viedä hyvin hankkeen loppuun. Laadukkaita sijoittumiseen liittyviä neuvotteluja käytiin syksyllä seitsemän toimijan kanssa. Yhden sijoittuvan toimijan kanssa sijoittuminen Heinolaan oli varmistunut, toimija oli tehnyt UPM Oyj:n kanssa vuokrasopimuksen Faneerinrannan tiloista loppuvuoden toimenpiteitä oli Alihankintamessut Tampereella Ajatus lähti Heinolaisesta yrityksestä osallistua messuille yhteisellä osastolla. Mukaan Heinolasta saatiin kuitenkin vain kaksi toimijaa. Yhteiselle osastolle kysyttiin yli kymmentä eri yritystä. Kiinnostus oli kuitenkin heikkoa. Yhteiselle osastolle saatiin mukaan Wiitta Ky, Öhmanin Trukit Oy, Ferroplan Oy ja Ketolan Metalli Oy. Osastosta rakennettiin poikkeava perinteiseen toimintaan nähden. Osastosta tehtiin SUOMEN PINKEIN TEHDAS. Heinolan kaupungin kuluosuus messuista sovittiin Timo Kaattarin kanssa niin, että kulut kohdistetaan elinkeinoryhmän alla olevaan budjettiin. Hankkeelle messujen kuluista tuli osallistumismaksu ja matkakulut. Messuilla mukana olevat yritykset saivat erittäin hyvin tilauksia ja Wille Viittanen Wiitta Oy:stä uskoo Heinolan kaupungin panostuksen tulevan takaisin moninkertaisesti verotuloina. 6
7 Sijoittumiseen liittyviä tapaamisia oli puolenkymmenen toimijan kanssa. Tapaamiset eivät tuottaneet välittömiä jatkoneuvotteluja. Alihankintamessuilla käytiin neuvotteluja myös muutaman toimijan kanssa liittyen isompaan kokonaisuuteen Heinolassa. Nämä neuvottelut olivat antoisia ja toimijat olivat kiinnostuneita kyseisestä kehityshankkeesta. Kokonaisuutena Heinolan näkyvyys jäi kovin pieneksi messuilla. Toisaalta hankkeen resursseilla tulokset olivat hyvät, kun haettiin uusia kontakteja ja laajennettiin verkostoa Heinolaisten yritysten tarpeisiin. Loppukesästä 2013 etsittiin aivan uutta liiketoimintaa uudelle toimialalle. Mukaan haettiin suunnittelutoimistoja, automaatiosuunnittelua, ääni, kuva ja pelitoimijoita yms. Ensimmäinen tapaaminen toimijoiden kesken oli rakentava ja asian kehittämistä jatkettiin. Alkusyksyn aikana tehtiin projektisuunnitelma, jota käsiteltiin palaverissa toimijoiden kanssa Lokakuun alkupuolella käydyssä palaverissa ryhmä päätti, että kyseistä projektia jatketaan. Projektisuunnitelmaa työstetään hankkeen projektipäällikön vetämänä. Tavoitteena tehdä marraskuun 2013 ensimmäiselle viikolle konsepti, joka lähetetään mukana oleville toimijoille ja sen pohjalta he tekevät päätöksiä jatkon osalta. Kyseiseen kehitysprojektiin neuvotellaan mahdollista rahoitusta Tekesiltä. Projekti etenee mukana olevien yritysten toimesta mahdollisesti vuoden 2014 puolelle, mikäli mukana olevat yritykset jatkavat mukana oloa projektissa ohjausryhmässä tehtiin päätös, että projektipäällikkö tekee ohjausryhmään oman esityksen hankkeen loppuraportista sekä antaisi hankkeen aikana olevien kontaktien ja meneillään olevien neuvottelujen liittyvät yhteystiedot ja materiaalin esimiehelleen ennen hankkeen loppumista Ohjausryhmän kokouksessa haluttiin projektipäällikön näkemyksiä miten hankkeen loputtua kyseistä toimintaa pitäisi hoitaa. Projektipäällikön näkemyksen mukaan on sijoittumiseen liittyviä toimenpiteitä jatkettava, jos Heinolaan halutaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Parhaimpia vaihtoehtoja voisi olla hanke, jossa on mahdollista käyttää ostopalveluina asiantuntijapalveluita sijoittuvien toimijoiden. Teollisuuden uudet toimialat -hanke oli tässä hyvä esimerkki. Kun voidaan asiantuntijatyönä auttaa sijoittuvaa yritystä heidän eri haasteissa, ollaan erittäin vahvoilla siinä, että yritys sijoittuisi Heinolaan. Muita työkaluja Heinolan kaupungilla kun ei tunnu olevan uusien toimijoiden osalta. Ei riitä, että Heinolan kaupungin johtavat poliittiset päättäjät ja virkamiehet toteavat potentiaalisille toimijoille " Heinola on kiinnostunut kaikista uusista yrityksistä". Myös elinkeinoyhtiö voisi olla mahdollinen vaihtoehto toiminnan jatkamisessa. Elinkeinoyhtiön kautta voisi sijoittuviin yrityksiin ostaa asiantuntijapalveluita, vastaavasti mitä hankkeen avulla. Mikäli elinkeinoyhtiö käynnistetään, niin yksi tärkeimmistä asioista on varmistaa, että toimintaa vetää ja hoitaa ammattilaiset, joilla on todellista osaamista yrityskehityksestä ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Yhtiössä ei voi missään tapauksessa olla henkilöitä, joilla ei osaamista siihen ole, totesi projektipäällikkö ohjausryhmälle. Toimivasta elinkeinoyhtiöstä hyvä esimerkki on Mäntsälä (noin asukasta), johon on saatu uusia merkittäviä uusia yrityksiä. Toki on huomioitava, että muun muassa logistinen sijainti on huomattavasti parempi Heinolan verrattuna. Näitä projektipäällikön esityksiä ohjausryhmän puheenjohtajan mukaan hyödynnetään jatkoa suunnitellessa käytetään projektipäällikön osaamista kyseisessä asiassa., sekä toiminnan 7
8 I Elinkeino-, liikenne- ja 4. Hankkeen tulokset Hankkeessa oli tavoitteena saada 120 uutta työpaikkaa Heinolaan. Tavoite oli vaativa, jonka projektipäällikkö toi esille heti tehtävässä aloittaessaan. Kun esim. vuonna 2011 LAKESin alueelle saatiin sijoittumisen kautta yhteensä 100 uutta työpaikka ja työtä tehtiin kahdeksalle kunnalle. Sijoittuvia yrityksiä / yritystoimintaa laajensi Hienolaan hankkeen aikana suoraan: HTH Steel Oy, Ceramet Oy, Eltel Oy, Valolinnaklinikka, Finnomed Oy, IH Desing Oy, Icco Care Oy, Linnapalvelut. Kyseiset yritykset työllistävät tällä hetkellä 45 henkilöä. Yksi toimija aloittaa alkuvuodesta 2014 työllistäen 4 henkilöä. Hankkeen aikana on saatu uusia työpaikkoja Heinolaan yhteensä 49. Tavoite ei siis täyttynyt. Hankkeen kokonaiskustannus oli euroa. Tähän verraten on yhden työpaikan hinnaksi tullut 6122 euroa, kun tavoite 120 työpaikkaa olisi yhden työpaikan hinta ollut euroa. Kun tarkastellaan Heinolan kaupungin suoraa maksuosuutta ( euroa) ja verrataan siihen yhden uuden työpaikan hintaa, on se 1836 euroa. Näin ollen panostettu raha tulee melko nopeasti veroina kaupungille takaisin. Hankeen kautta ohjattiin myös alkavia yhden / kahden henkilön yrityksiä Verkostosta Voimaa hankeen piiriin. Sitä kautta syntyvien uusien työpaikkojen määrä ei ole tiedossa. Välillisiä työpaikkoja ei ole pystytty vahvistamaan. Sijoittumisen osalta hankkeen loppuessa on neuvotteluja käynnissä usean toimijan kanssa. Neuvotteluja näistä jatkaa EU -koordinaattori Timo Kaattari. Luottamuksellisista syistä yritysten nimiä ei voi tässä julkaista. Toteutuessaan kyseiset yritykset työllistävät henkilöä. Mikäli hankkeen loppuessa neuvotteluissa olevat sijoittumiset toteutuvat suunnitelman mukaisella tasolla on hanke tuottanut yhteensä noin uutta suoranaista työpaikkaa Heinolaan. Mikäli tämä toteutuu, on hanke onnistunut hyvin uusien työpaikkojen tavoitteiden saavuttamisessa. Lopullinen tulos uusista työpaikoista on selvillä mahdollisesti vasta parin vuoden jälkeen. Hankkeen aikana tehtiin useille kymmenille Heinolassa oleville yrityksille erilaisia kehitystoimenpiteitä. Näitä olivat muun muassa yrityskaupoissa avustaminen, rahoitusjärjestelyt, tuotannon kehitystoimet, myynnin kehittäminen. Näiden toimien osalta ei ole selvää näyttöä kuinka monta työpaikkaa kyseisillä toimenpiteillä yrityksiin saatiin tai pystyttiin säilyttämään. Hankeen aikana Heinolan Resort - hanke julkaisi omat nettisivut. Tämän hankkeen tuotoksena saatiin kyseisille verkkosivuille toimitila - ja yritysrekisteri. Toimitilarekisteriin voi kuka tahansa toimija ilmoittaa toimitiloja vuokrattavaksi, myytäväksi, ostettavaksi jne. Rekisterit toimivat tällä hetkellä ikävä kyllä vain Heinolan alueella toimivien yritysten osalta. Tämä sen takia, että Teollisuuden uudet toimialat - hanke on Heinolan hallinnoima hanke. Toimitila - ja yritysrekisteriä voidaan helposti laajentaa myös Hartolan ja Sysmän alueelle, sillä taustalla on jo nyt kaikki yritykset näistä kolmesta kunnasta. Kyseistä rekisteriä voi hyödyntää siis muutkin hankkeet alueella ja näin vältetään päällekkäisiä palveluita. 8
9 '. r ' " &-' m E l inkeino-, liikenne- ja I Y 5. Hankkeen yhteenveto Projektipäällikön kokemuksen mukaan Heinolan kaupunki ei ollut valmistautunut hankkeiden hallinnointiin. Tästä esimerkkinä muun muassa: - Projektipäällikölle ei annettu minkäänlaista perehtymistä hänen tullessa organisaatioon töihin. - Hanketta koskevat viranhaltijapäätökset kestivät aivan liian kauan, jopa kuusi viikkoa. - Selvää tehtävänjakoa ei ollut kaikkien hankkeiden ja niissä toimivien henkilöiden kesken, eikä myöskään kaupungin virkamiesten osalta. - Hankkeessa toimivien henkilöiden työpanosta ei hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla, koska Heinolan kaupungin virkamiehet hoitivat samoja asioita mitä hankkeessa olevien henkilöiden piti hoitaa. Hankkeen alussa hankkeen ohjausryhmänä toimi Heinolan kaupungin poliittisia päättäjiä ja rahoittaja edustajia sekä Päijät-Hämeen liiton edustaja. Kunnallisvaalien jälkeen syksyllä 2012 uuden ohjausryhmän kasaaminen venyi aina pitkälle kevääseen Tällöin Heinolaan perustettiin elinkeinotoimikunta, joka toimi hankkeen ohjausryhmänä. Uuteen ohjausryhmään kuului muutaman poliittisen vaikuttajan lisäksi myös elinkeinoelämän edustajia. Tämä oli erittäin hyvä muutos koska tällöin ohjausryhmä voisi toimia todellisena tukena hankkeen projektipäällikölle kun osaamista on elinkeinopuolelta. Ohjausryhmän jäseniltä projektipäällikkö sai neuvoa, ohjausta ja tukea hankkeen toiminnassa tarvittaessa. Sijoittumisessa ja uusien yritysten käynnistämisessä haasteellisinta oli rahoitusten saaminen. Tähän oli kaksi pääsyytä; kansainvälinen pankkisäätely sekä usean vuoden kestänyt heikko taloudellinen tilanne. Kansainväliseen pankkisäätelyyn puututtiin jo ennen finanssi-ja velkakriisiä. Sekä kriisi että Euroopan heikentyneet pankit ajoivat säätelijät laatimaan sellaiset pelisäännöt, ettei vastaavaa pääse enää tapahtumaan. Uudet säännökset vaikuttivat pk-yritysten rahan saantia. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoittaminen on tehty pankeille kannattamattomaksi ja hankalaksi. Mitä heikommin luottokelpoista yritystä pankki rahoittaa, sitä enemmän omaa pääomaa se tarvitsee luoton vastineeksi. Pitkä heikko talouden aika näkyy yrityksissä ja niiden taseissa. Sen kautta myös yritysten luottokelpoisuus on huonontunut. Kun on usea vuosi eletty vaisun kasvun aikaa niin sinä aikana pk-yritysten kannattavuus ja talous ovat heikentyneet. Heikot luottokelpoiset yritykset kysyvät pankilta rahaa ja samaan aikaan pankkeja rasittaa tiukentunut säätely, näin ollen kyseinen yhtälö ei voi olla positiivinen. Sijoittumiseen ja toiminnan laajentamiseen toiselle paikkakunnalle on yritykselle aina strateginen päätös. Yritykset muokkaavat strategioita erittäin harvoin ja tämän takia yritysten muutto toiselle paikkakunnalle on vähäistä. Yrityksen laajentuminen pääsääntöisesti tapahtuu jo olevalla paikkakunnalla. Joissakin tapauksissa tehdään uusi toimipiste lähemmäs isompia markkinoita ja näissä tapauksissa Heinola on potentiaalinen paikkakunta sijoittumiselle. Koska strategioita muokata harvoin on siis asiakkaitakin vähän. Lisä haasteen tähän tuo se, että jokainen kunta Suomessa haluaa uusia yrityksiä. Yritykset, jotka toimivat globaalisti ei ole kovin merkittävää se missä toimivat. Logistisilla kustannuksilla ei ole kovin suurta merkitystä jos toimitukset tapahtuvat esim. Etelä - Amerikkaan. Kuljetuskustannukset esim. Kajaanista Vuosaaren satamaan verrattuna Heinolasta Vuosaareen eivät ole merkittävät tällaisissa tapauksissa. Sijoittumisessa eri paikkakunnille merkitsevät paljolti muun muassa seuraavat asiat: kuinka kunta voi ja tukee tulevaa yritystä eri asioissa kuinka asiantuntevaa palvelu on 9
10 o ei riitä pelkästään kysyminen "kuinka ison tontit tarvitsette" o pitää olla osaamista kehittää tulevan yrityksen toimintaa mikä on reagointiaika uusiin asiakkaisiin kuinka nopeaa ja joustavaa kunnan toiminta on yritystä kohtaan millaiset ovat verkostot kunnan alueella ja lähistöllä millainen on kunnan imago o yritysystävällisyyden näkökulmasta o julkisuuskuva kuinka helppoa on lähestyminen kuntaa sijoittumisen näkökulmasta o miten vapaat tontit ja toimitilat löytyvät o miten helposti löytyvät yhteystiedot mikä on kunnan tonttipolitiikka o uudet toimijat haluavat näkyvyyttä, jota valtateiden varsilta on mahdollisuus saada miten asumiseen liittyvät asiat kehittyvät o tontit, lupakäytäntö (joustavuus, nopeus jne.) Teollisuuden uudet toimialat - hanke eteni kohtuullisen hyvin suunnitelman mukaisesti. Muutama epäonnistuminen suunnitelmaan kuitenkin tuli. Heinola Brändinä ei vajaan kahden vuoden aikana ole noussut kovin korkealle tasolle (kohta 1 suunnitelmassa). Epäonnistuminen, tässä hanke ja siinä tehdyt toimenpiteet eivät ehkä olleet yksittäinen epäonnistumisen syy, vaan koko Heinolan saama julkisuus. Kiinteistöjen tuotteistaminen ja sopimusten laatiminen (kohta 2) ei onnistunut. Tähän syyn lähinnä, että jokainen toimitilojen tarjoa haluaa itse neuvotella toimitiloihin liittyvät asiat, eikä niitä anneta muiden hoidettavaksi. Aluerahastomallin laatiminen (kohta 3). Eri toimijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä ja heidän avulla saatiin yrityksiä eri kehityspoluille. Rahastomallin luomiseksi vetovastuu olisi pitänyt olla Heinolan kaupungilla ja hankkeen ohjausryhmällä / elinkeinoryhmällä. Projektipäälliköllä ei ollut tarvittavaa päätöksentekovaltaa asiassa. Tämä kohta ei ehkä olisi pitänyt lainkaan olla hankkeen tehtävissä? Epäonnistuminen. Innovointi (kohta 4). Vuoden 2013 loppukesästä saatiin ryhmä kasaan, jossa tarkoituksena on rakentaa usean toimijan kanssa uudenlaista liiketoimintaa. Tämän projekti jatkaminen jää hankkeen päätyttyä Heinolan kaupungin vastuulle. Onnistumisen taso nähdään vasta hankkeen loppumisen jälkeen. Edellisen hankkeen aikana neuvottelujen jatkaminen (kohta 5). Näitä neuvotteluja jatkettiin ja tuloksena on yhden toimijan sijoittuminen Heinolaan. Onnistuminen Uusien yritysten kontaktointi (kohta 6). Tähän haettiin vaihteessa ulkopuolisen toimijan kanssa kontakteja ja osa niiden työstämisestä jatkuu edelleen. Onnistuminen Yritysten palveleminen useilla eri alueilla (kohta 7). Heinolassa toimivien ja sijoittuvien yritysten kanssa tehtiin tähän liittyviä toimenpiteitä. Onnistuminen. Projektipalvelut (kohta 8). Tämä oli hankeen projektipäällikön ehkä suurin osa tehtävästä työstä. Onnistuminen. Pitää muistaa, että epäonnistumisia ei ole, on vain tuloksia! 10
11 Lopuksi voidaan todeta, että sijoittumiseen liittyvät prosessit ovat yleisesti ottaen pitkiä prosesseja. Esimerkkinä voidaan todeta, että IH Desing Oy:n ensimmäiset kontaktit tehtaan käynnistämiseksi Heinolaan tapahtuvat vuonna Toki tässä tapauksessa oli noin vuoden katkos neuvotteluissa johtuen lähinnä Suomen tilanteesta kulutuksen osalta. Lisäksi edelleen käydään neuvotteluja ja tehdään kehitystoimia asiakkaan kanssa, jonka ensi kontaktit olivat kolmen vuoden takaa. Tätä ei kuitenkaan voi yleistää. On tapauksia, jotka menevät nopeasti päätökseen. Eltelin kontakti saatiin vuonna 2011 Alihankintamessuilla (9/2011) ja toiminta Heinolan Faneerinrannassa alkoi vuoden 2012 alussa, kesto noin kolme kuukautta. Näiden esimerkkien valossa voi todeta, että uusien yritysten sijoittuminen on pääsääntöisesti melko pitkässä juoksussa. Tämän takia työ pitää olla pitkäjänteistä ja asiantuntevaa, jossa asiakkuuden hoitaminen on keihään kärkenä jokaisesta näkökulmasta katsoen, mikäli uusia yrityksiä Heinolaan halutaan Heinolassa Lasse Lyijynen 11
HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI ALUSTAVA
xx.xx.2013 HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI ALUSTAVA 1. Hankkeen taustaa Teollisuuden uudet toimialat hanke on yksi Heinolan rakennemuutoshankkeista. Teollisuuden
LisätiedotLuovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma
Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö
LisätiedotCase Uusikaupunki Muutos pakon edessä
Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotKESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN
KESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa olevia yrityksiä uusiutumaan, kehittymään ja kasvamaan Lahden seudulla. Näin alueelle
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotYrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen
Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja rahoituspäällikkö Johanna Reinikainen 2 [pvm] 3 [pvm] Finnveran rahoitusperiaatteet 4 [pvm] Finnveran rahoitusperiaatteet Pk-yritykset Painopisteenä on
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotHANKESUUNNITELMA Plänet B, biotalousekosysteemi Äänekoskelle -hanke, ajalle
Kaupunginhallitus 3.9.2018 liite nro 4 (1/7) Kaupunginvaltuusto 10.9.2018 liite nro 6 (1/7) HANKESUUNNITELMA Plänet B, biotalousekosysteemi Äänekoskelle -hanke, ajalle 1.10.2018-31.12.2020 Plänet B on
LisätiedotYrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka
Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen
LisätiedotTyökaluja omistusvaihdoksen rahoitukseen
Työkaluja omistusvaihdoksen rahoitukseen - miten onnistun yrityskaupassa? Hannu Puhakka 3.5.2017 Outokummun teollisuuskylä, Kuvernöörinkatu 1 2 Jatkaja /ostaja Luopuja /myyjä Ennen vaihtumista Vaihtumisen
LisätiedotLeaderrahoituksen. yritystuet
Leaderrahoituksen yritystuet Millainen yritys voi saada leader - tukea Yrityksellä on oltava edellytykset kannattavaan liiketoimintaan Yritystoiminta on päätoimista ja ammattimaista yrityksen on annettava
LisätiedotElinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti. Kuntamarkkinat Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki
Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti Kuntamarkkinat 12.9.2018 Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki Tausta Edellinen uudistus 2013 alusta -> seudullinen kehitysyhtiö
LisätiedotTeam Finland yritysten kansainvälistymisen tukena
Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden
LisätiedotYritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012
Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni
LisätiedotLADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen
LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien
LisätiedotKuolemanlaakson yli Yrittäjän vaaran paikat alussa. Valentin Babitzin, Helsingin Uusyrityskeskukset
Kuolemanlaakson yli Yrittäjän vaaran paikat alussa Valentin Babitzin, Helsingin Uusyrityskeskukset Liiketoimintasuunnitelma Raha Riskit v Liiketoimintasuunnitelma pukee asiat konkretiaksi. Liiketoimintasuunnitelma
LisätiedotRahoitus ja kehittäminen
Rahoitus ja kehittäminen Pohjois-Savon ELY-keskus, Jari Vitikainen 5.4.2018 1 Yritysten kehittämispalvelut 2 Analyysi Tavoitteena on aktivoida pk-yritystä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan.
LisätiedotAudiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon myöntää
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,
LisätiedotKEUKEN NEUVONTAPALVELUT YRITYKSILLE
KEUKE NEUVOO. Tuotamme maksuttomia yritysneuvontapalveluja Järvenpään, Karkkilan, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Tuusulan, Sipoon ja Vihdin alueella toimiville yrityksille. KEUKE KEHITTÄÄ.
LisätiedotYrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011
Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa
LisätiedotTeam Finland kansainvälisen kasvun tukena
Team Finland kansainvälisen kasvun tukena Viennin rahoitusjärjestelyt Oulu, 14.4.2016 Juha Pulkkinen & Pauli Berg Sisältö Team Finland: Mikä, miksi, kenelle Mitä Team Finland tarjoaa viennin tueksi? Yritysten
LisätiedotMaakuntien tilakeskus Oy Kuntamarkkinat
Maakuntien tilakeskus Oy Kuntamarkkinat 12.-13.9.2018 MAAKUNTIEN TILAKESKUS OY AUTTAA ASIAKKAITAAN PARANTAMAAN TILOJEN KÄYTÖN TEHOKKUUTTA JA PIENENTÄMÄÄN TILOISTA AIHEUTUVIA KUSTANNUKSIA MAAKUNTIEN OMISTAMA
LisätiedotFinnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo
Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotMaaseudun yritystuet. Maaseudun kehittämisohjelma Investointituki Perustamistuki. Nurmes Tapani Mikkonen
Maaseudun yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Investointituki Perustamistuki Nurmes 8.11.2018 Maaseuturahoituksen tavoitteet Monipuolistaa, uudistaa, lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa Parantaa
LisätiedotYritykset ja kolmas sektori -työryhmä kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi
Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä 14.9.2018 kello 12 14 Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi Osallistujat Ismo Rautiainen Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija, puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto/phhyky
LisätiedotTalent Vectia Oy Tarjous
Kauhavan ja Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen sekä kiinteistöratkaisut sote- ja maakuntauudistuksessa Materiaali perustuu: - Talent Vectian sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu
Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216
LisätiedotYRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN
YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Pekka Pelkonen 8.11.2018 YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT Yli 300 asiantuntijaa käytettävissä Kevyt prosessi Yritysten tarpeen
LisätiedotINFO Teatteri Vanha Juko
INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotYRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Yritysryhmähanketilaisuudet 9.10.2017 Hattula, Lepaan kartano 10.10.2017 Hollola, Hollolan
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotYritykset ja kolmas sektori -työryhmä kello Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi
Yritykset ja kolmas sektori -työryhmä 18.2.2019 kello 13 13.45 Päijät-Hämeen liitto, kokoustila Diabaasi Osallistujat Ismo Rautiainen Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija Päijät-Hämeen liitto/phhyky Anu
LisätiedotFinnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015
Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotMikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä
Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella
LisätiedotVapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra
LisätiedotLAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia
LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotMISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy
MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy 2018-2020 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA PALVELUT JA PAINOPISTEALUEET ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN YRITYKSEN
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Päijät-Häme Teollisuus (D) - - - - 15 15 15 15 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa
LisätiedotLOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI
PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotTekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info
Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten
LisätiedotProgress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012
Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotKestävä Rakentaminen -klusteri
Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Kestävä Rakentaminen -klusteri Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACE -tutkimusryhmä, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:
LisätiedotTuusulan kunnan elinkeino-ohjelma
Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma 2017 2018 Tuusula on noin 40 000 asukkaan ja yli 2 700 yrityksen kasvuhakuinen, luova ja käytännönläheinen kulttuurikunta Keski-Uudellamaalla. Sijaintimme Helsinki- Vantaan
LisätiedotEsiselvitys yritysten yhteisen vientiyhtiön perustamisesta ja vientikonsortioiden luomisesta. Toimintamalli, jatkovalmistelu, aikataulu ja vastuut
Esiselvitys yritysten yhteisen vientiyhtiön perustamisesta ja vientikonsortioiden luomisesta Toimintamalli, jatkovalmistelu, aikataulu ja vastuut Tausta Kokemukset uusista markkinoista ja kiinnostuksesta.
LisätiedotROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen
ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä palveluja ja kenelle? Yritysten kehittämispalvelut kasvun tukena? Yhdessä
LisätiedotYRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen
YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä
LisätiedotTRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden
LisätiedotGreen Growth -palvelut yrityksille
Green Growth -palvelut yrityksille GG-sessio 27.3. Tuomo Suortti Kehittää vihreän kasvun perustaksi strategisia osaamisia Tuottaa ja jalkauttaa tietoa yritysten liiketoimintastrategioiden uudistumisen
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11
Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite
LisätiedotYritysten kehittämispalvelut Riikka Huhtanen, Hämeen ELY-keskus
Yritysten kehittämispalvelut 22.5.2017 www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut Riikka Huhtanen, Hämeen ELY-keskus 1 Kohderyhmä on laaja Kehittämispalvelut on tarkoitettu toimiville PK yrityksille,
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 16 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Etelä-Pohjanmaa Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 44 6 Muut 1 3 4 6 7 8 9 % 4..11 1 Henkilökunnan määrä saldoluku (%).
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 9 Rakentaminen (F) 16 16 KOKO MAA Etelä-Karjala Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 1 2 4 5 6 8 9 1 % 4.2.211 1 Henkilökunnan määrä saldoluku
Lisätiedot1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA
1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 Rakentaminen (F) 16 17 KOKO MAA Etelä-Savo Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 4 6 Muut 1 1 2 4 6 7 8 9 % 4.2.211 1 Henkilökunnan määrä saldoluku
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO
Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ
LisätiedotYRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö YRITYKSESI TUKENA JOSEKIN NEUVONTA- PALVELUT Josek on Joensuun seudun yrityksiä varten Palvelemme luottamuksellisesti ja puolueettomasti kaikkia Joensuun seudun yrityksiä
LisätiedotPuutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille
Reindeer - Wood Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille Kainuun Etu Oy Jari Komulainen, toimialapäällikkö 9.12.2010 Lähtökohta Yritysten tarpeita, joihin haetaan ratkaisua
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotEnsimmäisen neljänneksen tulos
2018 Ensimmäisen neljänneksen tulos 25.4.2018 Tulevaisuutta koskevat arviot Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita.
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
Lisätiedotkansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684
Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus
Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje
LisätiedotLADEC. Kestävän kasvun vauhdittaja. Nastolan Teollisuusryhmä
LADEC Kestävän kasvun vauhdittaja Nastolan Teollisuusryhmä 28.09.2017 Sisällysluettelo Elinkeino-/kehittämisyhtiön rooli kansallisessa yrityspalveluverkostossa Yhteenveto Ladecin palveluista - Perustamis-
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotPIMA kokeiluohjelma kokeiluhanke. Pilaantuneiden maa-alueiden kärkihankkeen info- ja verkostoitumistilaisuus Ari Nygrén Yksikönpäällikkö
PIMA kokeiluohjelma kokeiluhanke Pilaantuneiden maa-alueiden kärkihankkeen info- ja verkostoitumistilaisuus 2.5.2016 Ari Nygrén Yksikönpäällikkö Pirkanmaan ELY keskuksen henkilöresurssit tutkimus- ja kunnostusohjelman
LisätiedotYritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset
Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa
LisätiedotMyydään leipomokahvilasekatavarakauppa
Myydään leipomokahvilasekatavarakauppa Juankosken keskustassa huippupaikalla Yrityksen nimi: Sepon Valinta Oy Yrityksen osoite: Juankoskentie 17, 73500 Juankoski Perustamisvuosi: 1986 Toimiala: Kauppa
LisätiedotToteuttaja: Business Arena Oy
Ammattilaiset Areenalla on kuntamarkkinoinnin SM-palkittu nopean vastineen toimenpide äkilliseen irtisanomistilanteeseen. Business Arena Oy on toteuttanut sen Viitasaarella (2014) ja Saarijärvellä (2006).
LisätiedotQUIT SAYING TOMORROW. Yrityspalvelusetelin info asiakasyrityksille
QUIT SAYING TOMORROW. Yrityspalvelusetelin info asiakasyrityksille 26.3.2019 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YRITYSPALVELUSETELI, TAUSTAA Kaupungin elinkeinopolitiikan väline Edesauttaa yksityisten yrityspalvelumarkkinoiden
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen
LisätiedotMiten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen
Miten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen 25.11.2015 Kokeilujen rahoitus Suomessa: Mitä tiedetään? Kokeiluissa kyse uudenlaisesta toimintatavasta,
LisätiedotRahoitusta maaseutualueen yrityksille
Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotOriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008
Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotProjektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta
Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,
LisätiedotMaaseudun yritystuet. Lainsäädäntö, valintaperusteet Investointituki. Perustamistuki. Hyrrä toteutettavuustutkimus.
Maaseudun yritystuet Lainsäädäntö, valintaperusteet Investointituki toteutettavuustutkimus Perustamistuki kokeilu Hyrrä www.mavi.fi/hyrra Säädöksiä Maaseutuohjelma 2014-2020 Laki maaseudun kehittämisen
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotKansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 30.3.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotSapuska kansainvälistä liiketoimintaa
Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright
LisätiedotTeam Finland pähkinänkuoressa
Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland -verkosto kokoaa yhteen yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut Tarjolla on palveluita neuvonnasta rahoitukseen ja yhteiskuntasuhteiden
LisätiedotINNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS
INNOVAATIOTOIMINNAN RAHOITUS Mistä rahoitusta Pekka Kantola Mitä on oltava kunnossa, Mikko Pesonen MISTÄ RAHOITUSTA RAHOITUS KOOSTUU MONISTA PALASISTA Oma rahoitus Raha, selkänahka, harvemmin apportti
LisätiedotMatti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme
Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland verkosto kokoaa yhteen yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut Tarjolla on palveluita
Lisätiedot