HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI ALUSTAVA
|
|
- Asta Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 xx.xx.2013 HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI ALUSTAVA 1. Hankkeen taustaa Teollisuuden uudet toimialat hanke on yksi Heinolan rakennemuutoshankkeista. Teollisuuden uudet toimialat Heinolan seudun rakennemuutoksessa hankkeen toteutusaika on Hankkeen tarkoituksena on hankkia Heinolaan uusia yrityksiä ja kehittää alueelle olevaa yritystoimintaa sekä niiden välistä yhteistyötä. Hanke on jatkoa Heinolan seudun teollisuuden rakennemuutoksen hoitoa ja elinkeinoelämän tervehtymisen prosessia. Teollisuuden uudet toimialat hanke on jatkoa myös Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin ja Heinolan kaupungin yhteishankkeelle, jossa UPM Heinolan faneeritehtaan ja Reuman sairaalan lopettamispäätöksen jälkeen yhdessä UPM Oyj:n ja Vision Hunters Ldt kanssa etsittiin uusia yrityksiä Heinolaan, samalla ajatuksella kun esimerkiksi UPM Oyj:n Kajaanin tehtaan lopettamisen jälkeen tehtiin. Kyseinen hanke ei tuottanut tulosta ja sen takia Heinolan kaupunki otti asian oman organisaation hoitoon. Taustalla oli myös ajatus, että Heinolan kaupunki mahdollisesti eroaa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESista vuoden 2013 alusta hoitaen itse elinkeinotoimen. Seuraavassa Teollisuuden Uudet Toimialat hankkeen pohjasuunnittelua, jossa mukana ovat olleet Heinolan kaupunki, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Vision Hunters Ltd Heinolan jatkohankkeen puitteissa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES), Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy (LTYP) ja Vision Hunters Ltd Oy ovat menestyksekkäästi osallistuneet Heinolan rakennemuutoksen hoitoon etsimällä Heinolan tehtaille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Työpaikkoja Heinolaan on hankkeen seurauksena syntymässä noin 150 jo päätettyjen investointien liiketoimintasuunnitelmien perusteella. Esisopimus neuvottelujen kohteena huhtikuussa 2011 on noin työpaikkaa. Heinolan elinkeinoelämän vahvuusalueiksi on hankkeen aikana tunnistettu teeman Smart Living alle tiivistyvät liiketoiminta-alueet, jotka soveltuvat erinomaisesti Heinolan elinkeinoelämän olemassa oleviin rakenteisiin, kilpailuetuihin ja puhtaaseen luontoon. Liiketoiminta-alueet ovat: Puuhun perustuvat tuotteet ja rakentaminen Ympäristöteknologia ja liikenne Metsäraaka-aineen jalostus energiaksi Materiaaliteknologia ja kierrätys Hankkeen tavoitteena on jatkaa Heinolan rakennemuutoksen hoitoa ja tehostaa käynnissä olevaa elinkeinoelämän tervehtymisen prosessia sekä luoda paikkakunnalle ja vapautuville tehdaspaikoille uutta ja alueelle asettuvaa elinkelpoista liiketoimintaa kartoittamalla jo tehty työ ja tukea sitä projektilla, joka: vaikuttaa suoraan uusien työpaikkojen syntymiseen huomioi Heinolan alueen elinkeinostrategian ja priorisoi liiketoiminta-alueet sen mukaisesti perustuu yritysten hankkimiseen myöhemmin esitettyihin kiinteistöihin kokoaa yrityksiä valittujen kärkiliiketoiminta-alueet ympärille
2 huomioi teollisuuskiinteistöihin jo sijoittuneena olevat toimijat huomioi Heinolassa olemassa olevan osaaminen ja infrastruktuurin huomioi uusien yritysten keskinäiset synergiat sekä synergiat jo Heinolassa toimivien yritysten kanssa huomioi synergioitujen yhteispalveluiden mahdollisuudet Suunnitteilla olevan hankkeen työsuunnitelma oli seuraavan mallinen 1) Heinolan brändin ja konseptin kehittäminen / konkretisoiminen Heinola-päivä järjestäminen Markkinointimateriaalien laatiminen 2) Kiinteistöjen tuotteistaminen ja sopimusten laatiminen Kiinteistöjen kuvausten laatiminen (perustiedot, kilpailukykyjen kuvaukset, yms) Sopimusmallien laatiminen kullekin kiinteistölle 3) Aluerahastomallin laatiminen yhteistyö TEM, SITRA, elinkeinoelämä, kaupungit 4) Innovointi Uudet innovatiiviset avaukset, businessmallit ja teknologit, jolla synergioita hankkeen kärkiliiketoiminta-alueiden kanssa 5) Edellisen hankkeen aikana aloitettujen neuvottelujen jatkaminen 6) Uusien yritysten kontaktointi 7) Yritysten palveleminen useilla eri alueilla rahoitus ja sen etsintä, dokumentaation parantaminen, tuki sijoittumisneuvotteluissa, asiantuntijatuki 8) Projektipalvelut mm suunnitteluapu yrityksen liiketoiminta- ja sijoittumisprosessissa, julkiset tuet ja palvelut Teollisuuden uudet toimialat hanke rakentui pitkälti edellä kuvatun pohjan mukaiseksi ja hanketta hallinnoin Heinolan kaupunki. Hankkeen tavoitteena on saada Heinolaan 120 uutta työpaikkaa 2013 vuoden loppuun mennessä, kehittää alueen yrityksiä kilpailukykyisemmiksi ja lisätä yritysten yhteisiä synergioita. Hankehakemus jätettiin Hämeen ELY-keskukseen Päätös yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta tuli Heinolan kaupungin tietoon Tämän jälkeen Heinolan kaupunki laittoi vireille rekrytoinnin hankkeen projektipäälliköksi, joka aloitti tehtävässä Siihen mennessä hankkeen suunnitelmia ei toteutettu hankkeen hallinnoijan toimesta. Sijoittumiseen ja yritysten kehittämiseen teki töitä Heinolassa pääsääntöisesti Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin kehittämispäällikkö Petri Jalkanen sekä muut Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin henkilöt.
3 2. Hankkeen budjetti Hankkeen budjetti oli euroa. Jossa rahoitusosuudet olivat seuraavat: Hämeen ELY-keskus euroa Heinolan kaupunki euroa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES euroa UPM Oyj euroa. Heinolan erottua LAKESista vuoden 2013 alussa täytyi Heinolan kaupungin osuutta kasvattaa vuodelle eurolla. Vuonna 2012 UPM Oyj:tä laskutettiin eurolla ajatuksella, että loput euroa laskutetaan vuonna Vuoden 2013 keväällä keskusteltiin UPM Oyj:n toisesta euron osuudesta Timo Kaattarin ja projektipäällikön kanssa. Timo Kaattarin mukaan hanketta suunniteltaessa oli sovittu, että UPM Oyj on budjetin mukaisella osuudella ( euroa) mukana hankkeessa. Tästä oli käyty keskustelu jossakin palaverissa UPM Oyj:n ja Heinolan kaupungin edustajien kanssa. Projektipäällikön selvittäessä asiaa tuli esille, että mitään kirjallista sopimusta asiasta ei oltu tehty ja UPM Oyj ei ollut halukas maksamaan suullisesti sovittua osuutta kokonaisuudessa. Tämän projektipäällikkö ilmoitti Timo Kaattarille. Timo Kaattari järjesti asiasta palaverin jossa mukana olivat vt kaupunginjohtaja Sinikka Malin, kaupunginkamreeri Reijo Louko ja Timo Kaattari, projektipäällikkö ei osallistunut palaveriin. Palaverin jälkeen Timo Kaattari ilmoitti projektipäällikölle, että UPM Oyj:n euroa siirtyy Heinolan kaupungin osuudeksi. Näin ollen Heinolan kaupungin kokonaisosuus hankkeesta oli euroa. Se mistä rahasta kyseinen summa Heinolan kaupungilta otetaan, ei tullut projektipäällikölle selväksi, raha otettaisiin mahdollisesti tulevasta elinkeinotoimen budjetista. Hankkeen tulobudjetti toteutui seuraavasti: Hämeen ELY-keskus euroa Heinolan kaupunki euroa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES euroa (Petri Jalkasen työpanos) UPM Oyj euroa. Yhteensä euroa. Tarkempi budjetti selviää kun hankkeelle tehdään maksatushakemus Hämeen ELY-keskukseen. Rahoituksen muuttuessa Heinolan osuus koko hankkeesta on budjetoitua suurempi. Kun budjettiin tuli muutos tuon UPM osuuden muuttuessa olisi projektipäällikön pitänyt reagoida käytettävään rahan määrään, koska Heinolan kaupungin osuus kasvoi suunniteltua suuremmaksi. Toisaalta palaverin (Malin, Kaattari, Louko) jälkeen projektipäällikkö ymmärsi, että kokonaisbudjetti pysyy samana ja näin ollen tarvetta muutoksiin ei ollut.
4 3. Hankkeen eteneminen Projektipäällikön aloitettaessa toukokuun puolessa välissä ei ajankohta ollut paras mahdollinen, koska kesälomakausi oli alkamassa ja yrityspuolella ei siihen aikaan keskitytä yritystoiminnan laajentamiseen eikä yritysten siirtymisestä toiselle paikkakunnalle. Lisäksi teollisuuden epävarma tilannen niin kotimaan kuin ulkomaan kaupassa oli erittäin vaikeassa tilanteessa. Epävarmuus näkyi kaikessa päätöksen teossa, jotka koskivat laajentumista tai sijoittumista. Ensimmäisiä tehtäviä projektipäälliköllä oli käydä läpi LAKESin ja Vision Huntersin edellisestä hankkeesta saadut yrityskontaktit, jotka voisivat olla potentiaalisia sijoittumisen kannalta Heinolaan. Listaa käytiin läpi LAKESin edustajan kanssa. Kyseisistä kontakteista oli aktiivisia kaksi, joiden kanssa sijoittumiseen liittyviä selvityksiä jatkettiin. Muita kiinnostuneita ei vanhoissa kontakteista ollut. Kaiken kaikkiaan listalla oli lähes 70 yritystä, joista kuitenkin vain murto-osa oli sellaisia joihin oli edellisen hankkeen puitteissa oltu yhteydessä. Listaa läpi käydessä selvisi, että listalle oli kasattu sellaisen toimialojen yrityksiä, jotka olivat toimialalta sopivia yrityksiä suunniteltuun hankkeeseen. Todellisuus sijoittumiseen Heinolaan oli ehkä vain arvailua näiden yritysten osalta. Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmässä projektipäällikkö toi esille näkemyksiä mitä hankkeen tavoitteiden toteuttaminen vaatii myös Heinolan kaupungin osalta. Tärkeimpänä asian hankkeen tavoitteiden toteutumiselle projektipäällikkö listasi mm seuraavia asioita: - selvä tehtävänjako on oltava eri toimijoiden kesken (Tekninen toimi, kaupungin kanslia, muut hankkeet jne.). - miten Heinolan kaupunki mahdollisesti tukee sijoittuvia yrityksiä muuten kuin hankkeen asiantuntijoiden käyttämisessä asiakasyrityksiin, joita voisi olla esim. rakentamisen aikaisia takauksia, muita takauksia, toimitilojen rakentaminen > yritysasiakkaan lunastus jne. - miten Heinolan kaupunki mahdollisesti tukee maankäytön tehostaminen niin, että olisi osoittaa tontteja jotka sijaitsevat näkyvillä paikoilla valtateidenvarsilla. Heinolassa kun tähän on erinomaiset mahdollisuudet - Heinolan yritysystävällisyys tuli myös esille, joka Päijät-Hämeen kaikkiin kuntiin verrattuna oli häntäpäässä. Tätä projektipäällikön mukaan pitää kehittä, jotta Heinola on vetovoimainen sijoittumisen ja yrittämisen näkökulmasta muihin Päijät-Hämeen kuntiin. Selviä vastauksia tai kannanottoja ei ohjausryhmä esitettyihin asioihin antanut. Ennen kesää 2012 projektipäällikkö suoritti puitesopimuskilpailutuksen Hilmassa. Kilpailutuksessa haettiin asiantuntijoita seuraaviin osa-alueisiin. Tuotanto- ja taloussuunnittelu Tuotantokustannusten laskenta Teknologiariskien tunnistaminen ja teknologian kehittämistarpeet Tuotannon asemointi Kiinteistö- ja tilasuunnittelu Investointilaskelmat kiinteistöille Tuotannon layout, sisäinen logistiikka jne.
5 Liiketoimintasuunnittelu Kassavirta- ja kannattavuuslaskelmat Rahoituslaskelmat Muut liiketoiminnan keskeiset osa-alueet Kilpailutuksen tuloksena saatiin viiden eri toimijan kanssa tehtyä puitesopimus, joita voitaisiin käyttää asiakkaiden sijoittumisjärjestelyissä. Puitejärjestelyn piiriin valittiin seuraavat toimijat: Gaia Consulting Oy, Oy Devcons Ab Oy, EP-Logistics Oy, Insinööritoimisto CONMIX ja Vision Hunters Ltd Oy. Kyseisen kilpailuttamisen lisäksi lyhyen aikavälin toimia hankkeessa oli mm Nettimarkkinoinnin työkalujen kehittäminen, yhdessä muiden hankkeiden kanssa Teollisuustilojen paketointi (tutustuminen tiloihin ja omistajiin / intresseihin) Näkyvyys kampanja 1 > suunnitelma valmiina 6/2012 Yrityslistojen uudistamien, uusien kasaaminen, päivitys (jatkuvaa työtä) Kontaktityö asiakkaisiin (jatkuvaa työtä) Teollisuustilojen esittelymateriaalin päivitys (koskien UPM tiloja, heidän omana työnä) Heinolan näkyvyyttä sijoittumisen ja toimitilojen kannalta kokeiltiin Kauppalehden toimitilaliitteessä kahdesti 25.9 ja Tämä oli tehtävä lähinnä siksi, että on näyttää arvostelijoille, että jotain sijoittumisessa Heinolan osalta tehdään. Jo ennen ilmoitusta projektipäällikkö epäili, että tulos on huono, jonka hän myös kertoi mm Timo Kaattarille. Arvioidusta tuloksesta huolimatta ilmoitus laitettiin, jotta voidaan näyttää, että asialle on jotakin tehty. Tuloksena oli kolme yhteydenottoa, joista kaikki tarjosivat näkyvyyttä eri medioissa. Todellista kysyntää sijoittumisen suhteen tämä ei tuottanut. Teollisuustilojen paketointi aloitettiin projektipäällikön toimesta välittömästi työn alussa. Vapaita tiloja kartoitettiin verkoston avulla ja projektipäällikkö piti niin sanottua hiljaista listaa vapaista toimitiloista ja tilojen omistajista. Tätä hiljaista listaa käytettiin kun toimitilojen kyselyjä esille tuli. Kesällä 2012 UPM Oyj ilmoitti, että se lopettaa Heinolan Sahaniemessä toimivan jatkojalostustehtaan tuotannon. Tästä aiheutui Heinolaan suoraan noin 60 työtöntä lisää ja välillisiä menetettyjä työpaikkoja on vaikea arvioida. Jatkojalostetehtaasta oli kiinnostunut useita ostajia, jatkaen tehtaan toimintaa. Kaksi toimijaa kävi esittelemässä jatkojalostetehtaan toiminnan jatkamista kaupunginhallituksessa. Ensimmäinen kaatui rahoitukseen. Toinen toimija oli kolmen Venäläisen ryhmä, heidän ajatus jatkojalostetehtaan jatkamisesta oli erittäin hyvä ja siihen olisi tarvinnut suhteellisen pieni Heinolan kaupungin takaus. Neuvottelujen ollessa käynnissä tuli asia kuitenkin julkisuuteen Heinolan kaupungin poliitikkojen toimesta ja sen jälkeen neuvottelut päättyivät. Loppuvuodesta 2012 kilpailutettiin toimijoita, joiden tehtävänä olisi rajatuin kriteerein etsiä potentiaalisia toimijoita Heinolaan, joko laajentaen nykyistä toimintaa tai sijoittumalla kokonaan Heinolaan. Ulkopuolisen toimijan avustuksella saatiin noin 700 yritystä, jotka osuivat kriteerien sisälle. Näistä 70 ilmaisivat kiinnostuksen yritystoiminnan laajentamiselle tai siirtämiselle nykyisestä paikasta. Näitä projektipäällikkö työsti 2012 loppuvuodesta alkaen. Työstäminen muutaman osalta jatkuu edelleen. Loppuvuodesta 2012 oli aktiivisia sijoittumista / laajentamista työstettäviä asiakkaita vajaa kymmenen. Siinä tilanteessa määrä oli hyvä. Mikäli kyseisistä tapauksista kaikki toteutuisivat, niin uusia työpaikkoja syntyisi Heinolaan vajaa 100.
6 Loppuvuodesta 2012 aloitettiin Heinola Resort ja Luovien alojen hankkeiden kanssa rakentamaan toimitilaja yritysrekisterisivustoa. Sivusto tulisi Heinola Resort sivuston yhteyteen. Syksyn 2012 aikana LAKESin toiminta ei olut kovin aktiivista sijoittumisessa eikä myöskään Heinolassa toimivien yritysten kehittämisen kanalta. Tähän varmaan vaikuttaa myös Heinolan päätös erota LAKESista loppuvuotena Heinolan kaupungin sisäinen toiminta johti siihen, että imago oli erittäin huono. Neuvotteluissa sijoittumisesta Heinolaan oli yritysten palaute, että Heinola ei ole sijoittumisen kannalta ensisijainen paikka ja syynä tähän poliittinen vääntö ja negatiivinen julkisuus. Kunnallisvaalit 2012 aiheuttivat sen, että uuden ohjausryhmä ensimmäinen kokoontuminen oli vasta Kunnallisvaalien ja välinen aika hankeen projektipäällikölle ei ollut juurikaan tukea hankkeen hallinnoiman toimijan toimesta. Hankkeen osalta lisää kontakteja haettiin Oma Yritys messuilla Helsingissä Tapahtumasta saatiin vajaa kymmenen uutta laajentumista kiinnostuneita toimijaa. Neuvottelujen jatkuessa kyseisten toimijoiden tilanne muuttui taloudellisesti sellaiseksi, että eivät uskaltaneet tehdä sijoittumisen kannalta rajuja muutoksia. Taloudelliseen tilanteeseen johti jatkuva epävarmuus markkinatilanteesta Suomessa ja maailmalla. Oma Yritysmessuilla asiasta kiinnostuneet toimijat ovat kuitenkin tulevaisuudessa potentiaalisia asiakkaita Heinolalle. Elokuussa 2013 ohjausryhmässä projektipäällikön esitti hankkeen sen aikainen tilanne niin rahallisesti kuin myös mitä voidaan tehdä ennen hankkeen loppumista Hankkeen budjetti näytti elokuussa 2013, että toimenpiteet olivat tehty juuri budjetin mukaan ja hankeen toimenpiteet oli mahdollista viedä hyvin hankkeen loppuun. Laadukkaita sijoittumiseen liittyviä neuvotteluja käytiin syksyllä seitsemän toimijan kanssa. Yhden sijoittuvan toimijan kanssa sijoittuminen Heinolaan oli varmistunut, toimija oli tehnyt UPM Oyj:n kanssa vuokrasopimuksen Faneerinrannan tiloista loppuvuoden toimenpiteitä oli Alihankintamessut Tampereella Ajatus lähti Heinolaisesta yrityksestä osallistua messuille yhteisellä osastolla. Mukaan Heinolasta saatiin kuitenkin vain kaksi toimijaa. Yhteiselle osastolle kysyttiin yli kymmentä eri yritystä. Kiinnostus oli kuitenkin heikkoa. Yhteiselle osastolle saatiin mukaan Wiitta Ky, Öhmanin Trukit Oy, Ferroplan Oy ja Ketolan Metalli Oy. Osastosta rakennettiin poikkeava perinteiseen toimintaan nähden. Osastosta tehtiin SUOMEN PINKEIN TEHDAS. Heinolan kaupungin kuluosuus messuista sovittiin Timo Kaattarin kanssa niin, että kulut kohdistetaan elinkeinoryhmän alla olevaan budjettiin. Hankkeelle messujen kuluista tuli osallistumismaksu ja matkakulut. Messuilla mukana olevat yritykset saivat erittäin hyvin tilauksia ja Wille Viittanen Wiitta Oy:stä uskoo Heinolan kaupungin panostuksen tulevan takaisin moninkertaisesti verotuloina. Sijoittumiseen liittyviä tapaamisia oli puolenkymmenen toimijan kanssa. Tapaamiset eivät tuottaneet välittömiä jatkoneuvotteluja. Alihankintamessuilla käytiin neuvotteluja myös muutaman toimijan kanssa liittyen isompaan kokonaisuuteen Heinolassa. Nämä neuvottelut olivat antoisia ja toimijat olivat kiinnostuneita kyseisestä kehityshankkeesta. Loppukesästä 2013 etsittiin aivan uutta liiketoimintaa uudelle toimialalle. Mukaan haettiin suunnittelutoimistoja, automaatiosuunnittelua, ääni, kuva ja pelitoimijoita yms. Ensimmäinen tapaaminen toimijoiden kesken oli rakentava ja asian kehittämistä jatkettiin.
7 Alkusyksyn aikana tehtiin projektisuunnitelma, jota käsiteltiin palaverissa toimijoiden kanssa Lokakuun alkupuolella käydyssä palaverissa ryhmä päätti, että kyseistä projektia jatketaan. Projektisuunnitelmaa työstetään hankkeen projektipäällikön vetämänä. Tavoitteena tehdä marraskuun 2013 ensimmäiselle viikolle konsepti, joka lähetetään mukana oleville toimijoille ja sen pohjalta he tekevät päätöksiä jatkon osalta. Kyseiseen kehitysprojektiin neuvotellaan mahdollista rahoitusta Tekesiltä ohjausryhmässä tehtiin päätös, että projektipäällikkö tekee ohjausryhmään oman esityksen hankkeen loppuraportista sekä antaisi hankkeen aikana olevien kontaktien ja meneillään olevien neuvottelujen liittyvät yhteystiedot ennen hankkeen loppumista Ohjausryhmän kokouksessa haluttiin projektipäällikön näkemyksiä miten hankkeen loputtua kyseistä toimintaa pitäisi hoitaa. Projektipäällikön näkemyksen mukaan on sijoittumiseen liittyviä toimenpiteitä jatkettava, jos Heinolaan halutaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Parhaimpia vaihtoehtoja voisi olla hanke, jossa on mahdollista käyttää ostopalveluina asiantuntijapalveluita sijoittuvien toimijoiden. Teollisuuden uudet toimialat hanke oli tässä hyvä esimerkki. Kun voidaan asiantuntijatyönä auttaa sijoittuvaa yritystä heidän eri haasteissa, ollaan erittäin vahvoilla siinä, että yritys sijoittuisi Heinolaan. Muita työkaluja Heinolan kaupungilla kun ei tunnu olevan uusien toimijoiden osalta. Ei riitä, että Heinolan kaupungin johtavat poliittiset päättäjät ja virkamiehet toteavat potentiaalisille toimijoille Heinola on kiinnostunut kaikista uusista yrityksistä. Myös elinkeinoyhtiö voisi olla mahdollinen vaihtoehto toiminnan jatkamisessa. Elinkeinoyhtiön kautta voisi sijoittuviin yrityksiin ostaa asiantuntijapalveluita, vastaavasti mitä hankkeen avulla. Mikäli elinkeinoyhtiö käynnistetään, niin yksi tärkeimmistä asioista on varmistaa, että toimintaa vetää ja hoitaa ammattilaiset, joilla on todellista osaamista yrityskehityksestä ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Yhtiössä ei voi missään tapauksessa olla henkilöitä, joilla ei osaamista siihen ole, totesi projektipäällikkö ohjausryhmälle. Toimivasta elinkeinoyhtiöstä hyvä esimerkki on Mäntsälä (noin asukasta), johon on saatu uusia merkittäviä uusia yrityksiä. Toki on huomioitava, että muun muassa logistinen sijainti on huomattavasti parempi Heinolan verrattuna. Näitä projektipäällikön esityksiä ohjausryhmän puheenjohtajan mukaan hyödynnetään, sekä toiminnan jatkoa suunnitellessa käytetään projektipäällikön osaamista kyseisessä asiassa. 4. Hankkeen tulokset Hankkeessa oli tavoitteena saada 120 uutta työpaikkaa Heinolaan. Tavoite oli vaativa, jonka projektipäällikkö toi esille heti tehtävässä aloittaessaan. Kun esim. vuonna 2011 LAKESin alueelle saatiin sijoittumisen kautta yhteensä 100 uutta työpaikka ja työtä tehtiin kahdeksalle kunnalle. Sijoittuvia yrityksiä / yritystoimintaa laajensi Hienolaan hankkeen aikana tuli suoraan HTH Steel Oy Ceramet Oy Eltel Oy Valolinna Klinikka Finnomed Oy Yritys suksitehtaan taakse Yritys sijoittuu Valolinnan tiloihin Kyseiset yritykset työllistävät tällä hetkellä suoraan vajaa 40 henkilöä.
8 Uusien työpaikkojen määrä kyseisen hankkeen kautta oli XX. Hankeen kautta ohjattiin myös alkavia yhden / kahden henkilön yrityksiä Verkostosta Voimaa hankeen piiriin. Sitä kautta syntyvien uusien työpaikkojen määrä ei ole tiedossa. Välillisiä työpaikkoja ei ole pystytty vahvistamaan. Näin ollen hankkeen tavoitteisiin ei päästy työpaikkojen osalta. Sijoittumisen osalta on lokakuun lopussa käynnissä usean toimijan kanssa. Luottamuksellisista syistä yritysten nimiä ei voi julkaista. Toteutuessaan kyseiset yritykset työllistävät henkilöä. 5. Hankkeen yhteenveto Projektipäällikön kokemuksen mukaan Heinolan kaupunki ei ollut valmistautunut hankkeiden hallinnointiin. Tästä esimerkkinä muun muassa: - Projektipäällikölle ei annettu minkäänlaista perehtymistä hänen tullessa organisaatioon töihin. - Hanketta koskevat viranhaltijapäätökset kestivät aivan liian kauan, jopa kuusi viikkoa. - Selvää tehtävänjakoa ei ollut kaikkien hankkeiden ja niissä toimivien henkilöiden kesken, eikä myöskään kaupungin virkamiesten osalta. - Hankkeessa toimivien henkilöiden työpanosta ei hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla, koska Heinolan kaupungin virkamiehet hoitivat samoja asioita mitä hankkeessa olevien henkilöiden piti hoitaa. - Ohjausryhmän tuki ja ohjaus puuttui lähes täysin. Hankkeen alussa hankkeenohjausryhmän toimi Heinolan kaupungin poliittisia päättäjiä ja rahoittaja edustajia. Kyseisen ohjausryhmän poliittiset jäsenet eivät tuottaneet juurikaan lisäarvoa hankkeelle. Ohjausryhmän tehtävä kun on tukea ja ohjata hankeen vetäjää asioiden sujumisessa sekä antaa suuntaviivoja miten hankkeen resursseja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnallisvaalien jälkeen syksyllä 2012 uuden ohjausryhmän kasaaminen venyi aina pitkälle kevääseen Tällöin Heinolaan perustettiin elinkeinotoimikunta, joka toimi hankkeen ohjausryhmänä. Uuteen ohjausryhmään kuului muutaman poliittisen vaikuttajan lisäksi myös elinkeinoelämän edustajia. Tämä oli erittäin hyvä muutos koska tällöin ohjausryhmä voisi toimia todellisena tukena hankkeen projektipäällikölle kun osaamista on elinkeinopuolelta. Tämä kuitenkin ei toteutunut vaan ohjausryhmän kokoukset olivat vain projektipäällikön esityksen läpikäyntiä, eikä mitään ohjausta toiminalle tullut. Päätelmä tästä on se, että hankkeen projektipäällikkö teki täydellistä työtä hankkeen antamien mahdollisuuksien puitteissa. Työn edetessä ja etenkin hankkeen viimeisen puolenvuoden aikana ohjausryhmän kiinnostus hankkeessa tehtävään työhön hiipui. Kun elinkeinotyöryhmä keväällä 2013 käynnistyi, olivat odotukset korkealla mahdollisesta saatavasta tuesta ja ohjauksesta, tätä ei kuitenkaan oikein missään vaiheessa toteutunut. Sijoittumisessa ja uusien yritysten käynnistämisessä haasteellisinta vuonna 2013 oli rahoitusten saaminen. Tähän oli kaksi pääsyytä; kansainvälinen pankkisäätely sekä usean vuoden kestänyt heikko taloudellinen tilanne. Kansainväliseen pankkisäätelyyn puututtiin jo ennen finanssi- ja velkakriisiä. Sekä kriisi että Euroopan heikentyneet pankit ajoivat säätelijät laatimaan sellaiset pelisäännöt, ettei vastaavaa pääse enää tapahtumaan. Uudet säännökset vaikuttivat pk-yritysten rahan saantia. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoittaminen on tehty pankeille kannattamattomaksi ja hankalaksi. Mitä heikommin luottokelpoista yritystä pankki rahoittaa, sitä enemmän omaa pääomaa se tarvitsee luoton vastineeksi.
9 Pitkä heikko talouden aika näkyy yrityksissä ja niiden taseissa. Sen kautta myös yritysten luottokelpoisuus on huonontunut. Kun on usea vuosi eletty vaisun kasvun aikaa niin sinä aikana pk-yritysten kannattavuus ja talous ovat heikentyneet. Heikot luottokelpoiset yritykset kysyvät pankilta rahaa ja samaan aikaan pankkeja rasittaa tiukentunut säätely ei kyseisestä yhtälö voi olla positiivinen. Sijoittumiseen ja toiminnan laajentamiseen toiselle paikkakunnalle on yritykselle aina strateginen päätös. Yritykset muokkaavat strategioita erittäin harvoin ja tämän takia yritysten muutto on pientä. Yrityksen laajentuminen pääsääntöisesti tapahtuu jo olevalla paikkakunnalla. Joissakin tapauksissa tehdään uusi toimipiste lähemmäs isompia markkinoita ja näissä tapauksissa Heinola on potentiaalinen paikkakunta sijoittumiselle. Koska strategioita muokata harvoin on siis asiakkaitakin vähän. Lisä haasteen tähän tuo se, että jokainen kunta Suomessa haluaa uusia yrityksiä. Yritykset, jotka toimivat globaalisti ei ole kovin merkittävää se missä toimivat. Logistisilla kustannuksilla ei ole kovin suurta merkitystä jos toimitukset tapahtuvat esim. Etelä Amerikkaan. Kuljetuskustannukset esim. Kajaanista Vuosaaren satamaan verrattuna Heinolasta Vuosaareen eivät ole merkittävät tällaisissa tapauksissa. Sijoittumisessa eri paikkakunnille merkitsevät paljolti muun muassa seuraavat asiat: - kuinka kunta voi ja tukee tulevaa yritystä eri asioissa - kuinka asiantuntevaa palvelu on o ei riitä pelkästään kysyminen kuinka ison tontit tarvitsette o pitää olla osaamista kehittää tulevan yrityksen toimintaa - mikä on reagointiaika uusiin asiakkaisiin - kuinka nopeaa ja joustavaa kunnan toiminta on yritystä kohtaan - millaiset ovat verkostot kunnan alueella ja lähistöllä - millainen on kunnan imago o yritysystävällisyyden näkökulmasta o julkisuuskuva - kuinka helppoa on lähestyminen kuntaa sijoittumisen näkökulmasta o miten vapaat tontit ja toimitilat löytyvät o miten helposti löytyvät yhteystiedot - mikä on kunnan tonttipolitiikka o uudet toimijat haluavat näkyvyyttä, jota valtateiden varsilta on mahdollisuus saada - miten asumiseen liittyvät asiat kehittyvät o tontit, lupakäytäntö (joustavuus, nopeus jne.) Teollisuuden uudet toimialat hanke eteni hyvin suunnitelman mukaisesti. Muutama epäonnistuminen suunnitelmaan kuitenkin tuli: Heinola Brändinä ei vajaan kahden vuoden aikana ole noussut kovin korkealle tasolle (kohta 1 suunnitelmassa). Epäonnistuminen, tässä hanke tai sen hoitaminen ei ollut epäonnistumisen syynä. Kiinteistöjen tuotteistaminen ja sopimusten laatiminen (kohta 2) ei onnistunut. Tähän syyn lähinnä, että jokainen toimitilojen tarjoa haluaa itse neuvotella toimitiloihin liittyvät asiat, eikä niitä anneta muiden hoidettavaksi. Epäonnistuminen. Aluerahastomallin laatiminen (kohta 3). Eri toimijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä ja heidän avulla saatiin yrityksiä eri kehityspoluille. Rahastomallin luomiseksi vetovastuu olisi pitänyt olla Heinolan kaupungilla ja hankkeen ohjausryhmällä / elinkeinoryhmällä. Epäonnistuminen.
10 Innovointi (kohta 4). Vuoden 2013 loppukesästä saatiin ryhmä kasaan, jossa tarkoituksena on rakentaa usean toimijan kanssa uudenlaista liiketoimintaa. Tämän projekti jatkaminen jää hankkeen päätyttyä Heinolan kaupungin vastuulle. Onnistuminen Edellisen hankkeen aikana neuvottelujen jatkaminen (kohta 5). Näitä neuvotteluja jatkettiin ja tuloksena on yhden toimijan sijoittuminen Heinolaan. Onnistuminen Uusien yritysten kontaktointi (kohta 6). Tähän haettiin vaihteessa ulkopuolisen toimijan kanssa kontakteja ja osa niiden työstämisestä jatkuu edelleen. Onnistuminen Yritysten palveleminen useilla eri alueilla (kohta 7). Heinolassa toimivien ja sijoittuvien yritysten kanssa tehtiin tähän liittyviä toimenpiteitä. Onnistuminen. Projektipalvelut (kohta 8). Tämä oli hankeen projektipäällikön ehkä suurin osa tehtävästä työstä. Onnistuminen. Lopuksi voidaan todeta, että sijoittumiseen liittyvät prosessit ovat yleisesti ottaen pitkiä prosesseja. Esimerkkinä voidaan todeta, että SUKSITEHTAAN TAAKSE TULEVAN YRITYKSEN ensimmäiset kontaktit tehtaan käynnistämiseksi Heinolaan tapahtuvat vuonna Toki tässä tapauksessa oli noin vuoden katkos neuvotteluissa johtuen lähinnä Suomen tilanteesta kulutuksen osalta. Lisäksi edelleen käydään neuvotteluja ja tehdään kehitystoimia asiakkaan kanssa, jonka ensi kontaktit olivat kolmen vuoden takaa. Tätä ei kuitenkaan voi yleistää. On tapauksia, jotka menevät nopeasti päätökseen. Eltelin kontakti saatiin vuonna 2011 Alihankintamessuilla (9/2011) ja toiminta Heinolan Faneerinrannassa alkoi vuoden 2012 alussa, kesto noin kolme kuukautta. Näiden esimerkkien valossa voi todeta, että uusien yritysten sijoittuminen on pääsääntöisesti melko pitkässä juoksussa. Tämän takia työ pitää olla pitkäjänteistä ja asiantuntevaa, jossa asiakkuuden hoitaminen on keihään kärkenä jokaisesta näkökulmasta katsoen, mikäli uusia yrityksiä Heinolaan halutaan. Ja näitähän Heinolaan halutaan, lähes päivittäin tai ainakin viikoittain saa lukea paikallisesta lehdestä, että Heinolaan on saatava uusia yrityksiä ja lisää asukkaita. Ei riitä se, että johtavat poliittiset päättäjät ja ylemmä virkamiehet toteavat, että kaikki uudet yritykset ovat tervetulleita Heinolaan tai olemme kiinnostuneita kaikista uusita yrityksistä. Heinolan kaupungin on vakavasti mietittävä mitä se tekee elinkeinotoimen eteen ja sitä kautta takaa Heinolassa toimivien yritysten kehittymisen ja säilymisen Heinolassa sekä varmistettava, että Heinola on mahdollisille sijoittuville tai toimintaa laajentaville yrityksille vetovoimainen paikkakunta. 6. Muuta Heinolassa xx.xx.2013 Lasse Lyijynen
b /CL. i b /.Lö i2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1. Hankkeen taustaa
b /CL. i b /.Lö i2 Elinkeino-, liikenne- ja 31.12.2013 HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen taustaa Teollisuuden uudet toimialat - hanke on yksi Heinolan
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotCase Uusikaupunki Muutos pakon edessä
Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,
LisätiedotYRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen
YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotDigi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015
Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä
LisätiedotHANKESUUNNITELMA Plänet B, biotalousekosysteemi Äänekoskelle -hanke, ajalle
Kaupunginhallitus 3.9.2018 liite nro 4 (1/7) Kaupunginvaltuusto 10.9.2018 liite nro 6 (1/7) HANKESUUNNITELMA Plänet B, biotalousekosysteemi Äänekoskelle -hanke, ajalle 1.10.2018-31.12.2020 Plänet B on
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla
KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta
LisätiedotTietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma
Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset
LisätiedotYrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011
Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa
LisätiedotRuotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes
Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea
LisätiedotEsiselvitys yritysten yhteisen vientiyhtiön perustamisesta ja vientikonsortioiden luomisesta. Toimintamalli, jatkovalmistelu, aikataulu ja vastuut
Esiselvitys yritysten yhteisen vientiyhtiön perustamisesta ja vientikonsortioiden luomisesta Toimintamalli, jatkovalmistelu, aikataulu ja vastuut Tausta Kokemukset uusista markkinoista ja kiinnostuksesta.
LisätiedotMISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy
MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy 2018-2020 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA PALVELUT JA PAINOPISTEALUEET ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN YRITYKSEN
LisätiedotPuutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille
Reindeer - Wood Puutuotealan markkinoinnin ja myynnin kehittäminen vientimarkkinoille Kainuun Etu Oy Jari Komulainen, toimialapäällikkö 9.12.2010 Lähtökohta Yritysten tarpeita, joihin haetaan ratkaisua
LisätiedotLADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen
LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotMaaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus
Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja
LisätiedotYritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012
Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO
Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotKansainvälisen kasvun suunnittelu
Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin
LisätiedotLahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotTeam Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotAudiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon myöntää
LisätiedotVapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra
LisätiedotFinnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla
Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotMika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi
Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi www.pelkosenniemi.fi ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kuntatason strategiat ja ohjaus www.pelkosenniemi.fi Elinkeinoelämän kehittäminen
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen
LisätiedotTalent Vectia Oy Tarjous
Kauhavan ja Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen sekä kiinteistöratkaisut sote- ja maakuntauudistuksessa Materiaali perustuu: - Talent Vectian sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
Lisätiedot26.1.2015 Ari Hiltunen
26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat
LisätiedotLOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI
PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...
LisätiedotVaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta
Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotMikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä
Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotKESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN
KESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa olevia yrityksiä uusiutumaan, kehittymään ja kasvamaan Lahden seudulla. Näin alueelle
LisätiedotLAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia
LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotHankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys
Hankesuunnitelma Utajärven alueen laajakaistaselvitys 1. Hankkeen perustiedot Hakija: Utajärven kunta, Kehittämispalvelut (Y-tunnus 190224-1) Yhteyshenkilö: Hankkeen nimi: Ohjelmayhteydet: Asko Merilä
LisätiedotLuovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma
Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotProjektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotTeam Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!
Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
LisätiedotYRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen
YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotKokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva
Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.
LisätiedotTekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013
TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun
LisätiedotSEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen
ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotESIR:in hyödyntäminen Suomessa
ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotTekesin rahoitus yrityksille
DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja
LisätiedotTeam Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen
Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Avustushakemuksen täyttäminen Kirjaudu palveluun http://www.tekes.fi/asiointi/ Uudet asiakkaat rekisteröityvät palvelun käyttäjiksi myös Kirjaudu
LisätiedotKauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015
Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri
Lisätiedotterveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj
Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun
LisätiedotYrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat
Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta
Lisätiedot26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous
Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotYRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN
YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Pekka Pelkonen 8.11.2018 YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT Yli 300 asiantuntijaa käytettävissä Kevyt prosessi Yritysten tarpeen
LisätiedotHyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi
Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto
LisätiedotYritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset
Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa
LisätiedotYrityksen kehittämisavustus
Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotMaaseudun yritystuet. Maaseudun kehittämisohjelma Investointituki Perustamistuki. Nurmes Tapani Mikkonen
Maaseudun yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Investointituki Perustamistuki Nurmes 8.11.2018 Maaseuturahoituksen tavoitteet Monipuolistaa, uudistaa, lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa Parantaa
LisätiedotJohtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen
Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotElinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti. Kuntamarkkinat Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki
Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti Kuntamarkkinat 12.9.2018 Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki Tausta Edellinen uudistus 2013 alusta -> seudullinen kehitysyhtiö
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotHallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry
Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,
LisätiedotSmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy
SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotJoensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle
Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen
Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen Tilannekatsaus 4.6.2018 29.5.2018 Page 1 Prosessi 29.5.2018 Page 2 Kirjallisuuskatsaus Yritysten sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia
LisätiedotRahoitusratkaisuja vientiin
Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotHallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.
TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN
LisätiedotMegahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä
Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea
LisätiedotPK-yritysten kansainvälistysmisohjelma
PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotToteuttaja: Business Arena Oy
Ammattilaiset Areenalla on kuntamarkkinoinnin SM-palkittu nopean vastineen toimenpide äkilliseen irtisanomistilanteeseen. Business Arena Oy on toteuttanut sen Viitasaarella (2014) ja Saarijärvellä (2006).
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,
LisätiedotOlemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja
Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko
LisätiedotNumber 9 Tutkimus- ja tuotekehitysympristö
Number 9 Tutkimus- ja tuotekehitysympristö 2 Number 9 New kind of UAS research and test environment - Tausta: - Kuinka tarina alkoi - Miten tähän päästiin - Number 9 esittely: - Alue - Palvelut - Rakentaminen
LisätiedotTYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI
Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava
Lisätiedot