HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI ALUSTAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI ALUSTAVA"

Transkriptio

1 xx.xx.2013 HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI ALUSTAVA 1. Hankkeen taustaa Teollisuuden uudet toimialat hanke on yksi Heinolan rakennemuutoshankkeista. Teollisuuden uudet toimialat Heinolan seudun rakennemuutoksessa hankkeen toteutusaika on Hankkeen tarkoituksena on hankkia Heinolaan uusia yrityksiä ja kehittää alueelle olevaa yritystoimintaa sekä niiden välistä yhteistyötä. Hanke on jatkoa Heinolan seudun teollisuuden rakennemuutoksen hoitoa ja elinkeinoelämän tervehtymisen prosessia. Teollisuuden uudet toimialat hanke on jatkoa myös Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin ja Heinolan kaupungin yhteishankkeelle, jossa UPM Heinolan faneeritehtaan ja Reuman sairaalan lopettamispäätöksen jälkeen yhdessä UPM Oyj:n ja Vision Hunters Ldt kanssa etsittiin uusia yrityksiä Heinolaan, samalla ajatuksella kun esimerkiksi UPM Oyj:n Kajaanin tehtaan lopettamisen jälkeen tehtiin. Kyseinen hanke ei tuottanut tulosta ja sen takia Heinolan kaupunki otti asian oman organisaation hoitoon. Taustalla oli myös ajatus, että Heinolan kaupunki mahdollisesti eroaa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESista vuoden 2013 alusta hoitaen itse elinkeinotoimen. Seuraavassa Teollisuuden Uudet Toimialat hankkeen pohjasuunnittelua, jossa mukana ovat olleet Heinolan kaupunki, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Vision Hunters Ltd Heinolan jatkohankkeen puitteissa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES), Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy (LTYP) ja Vision Hunters Ltd Oy ovat menestyksekkäästi osallistuneet Heinolan rakennemuutoksen hoitoon etsimällä Heinolan tehtaille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Työpaikkoja Heinolaan on hankkeen seurauksena syntymässä noin 150 jo päätettyjen investointien liiketoimintasuunnitelmien perusteella. Esisopimus neuvottelujen kohteena huhtikuussa 2011 on noin työpaikkaa. Heinolan elinkeinoelämän vahvuusalueiksi on hankkeen aikana tunnistettu teeman Smart Living alle tiivistyvät liiketoiminta-alueet, jotka soveltuvat erinomaisesti Heinolan elinkeinoelämän olemassa oleviin rakenteisiin, kilpailuetuihin ja puhtaaseen luontoon. Liiketoiminta-alueet ovat: Puuhun perustuvat tuotteet ja rakentaminen Ympäristöteknologia ja liikenne Metsäraaka-aineen jalostus energiaksi Materiaaliteknologia ja kierrätys Hankkeen tavoitteena on jatkaa Heinolan rakennemuutoksen hoitoa ja tehostaa käynnissä olevaa elinkeinoelämän tervehtymisen prosessia sekä luoda paikkakunnalle ja vapautuville tehdaspaikoille uutta ja alueelle asettuvaa elinkelpoista liiketoimintaa kartoittamalla jo tehty työ ja tukea sitä projektilla, joka: vaikuttaa suoraan uusien työpaikkojen syntymiseen huomioi Heinolan alueen elinkeinostrategian ja priorisoi liiketoiminta-alueet sen mukaisesti perustuu yritysten hankkimiseen myöhemmin esitettyihin kiinteistöihin kokoaa yrityksiä valittujen kärkiliiketoiminta-alueet ympärille

2 huomioi teollisuuskiinteistöihin jo sijoittuneena olevat toimijat huomioi Heinolassa olemassa olevan osaaminen ja infrastruktuurin huomioi uusien yritysten keskinäiset synergiat sekä synergiat jo Heinolassa toimivien yritysten kanssa huomioi synergioitujen yhteispalveluiden mahdollisuudet Suunnitteilla olevan hankkeen työsuunnitelma oli seuraavan mallinen 1) Heinolan brändin ja konseptin kehittäminen / konkretisoiminen Heinola-päivä järjestäminen Markkinointimateriaalien laatiminen 2) Kiinteistöjen tuotteistaminen ja sopimusten laatiminen Kiinteistöjen kuvausten laatiminen (perustiedot, kilpailukykyjen kuvaukset, yms) Sopimusmallien laatiminen kullekin kiinteistölle 3) Aluerahastomallin laatiminen yhteistyö TEM, SITRA, elinkeinoelämä, kaupungit 4) Innovointi Uudet innovatiiviset avaukset, businessmallit ja teknologit, jolla synergioita hankkeen kärkiliiketoiminta-alueiden kanssa 5) Edellisen hankkeen aikana aloitettujen neuvottelujen jatkaminen 6) Uusien yritysten kontaktointi 7) Yritysten palveleminen useilla eri alueilla rahoitus ja sen etsintä, dokumentaation parantaminen, tuki sijoittumisneuvotteluissa, asiantuntijatuki 8) Projektipalvelut mm suunnitteluapu yrityksen liiketoiminta- ja sijoittumisprosessissa, julkiset tuet ja palvelut Teollisuuden uudet toimialat hanke rakentui pitkälti edellä kuvatun pohjan mukaiseksi ja hanketta hallinnoin Heinolan kaupunki. Hankkeen tavoitteena on saada Heinolaan 120 uutta työpaikkaa 2013 vuoden loppuun mennessä, kehittää alueen yrityksiä kilpailukykyisemmiksi ja lisätä yritysten yhteisiä synergioita. Hankehakemus jätettiin Hämeen ELY-keskukseen Päätös yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta tuli Heinolan kaupungin tietoon Tämän jälkeen Heinolan kaupunki laittoi vireille rekrytoinnin hankkeen projektipäälliköksi, joka aloitti tehtävässä Siihen mennessä hankkeen suunnitelmia ei toteutettu hankkeen hallinnoijan toimesta. Sijoittumiseen ja yritysten kehittämiseen teki töitä Heinolassa pääsääntöisesti Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin kehittämispäällikkö Petri Jalkanen sekä muut Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin henkilöt.

3 2. Hankkeen budjetti Hankkeen budjetti oli euroa. Jossa rahoitusosuudet olivat seuraavat: Hämeen ELY-keskus euroa Heinolan kaupunki euroa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES euroa UPM Oyj euroa. Heinolan erottua LAKESista vuoden 2013 alussa täytyi Heinolan kaupungin osuutta kasvattaa vuodelle eurolla. Vuonna 2012 UPM Oyj:tä laskutettiin eurolla ajatuksella, että loput euroa laskutetaan vuonna Vuoden 2013 keväällä keskusteltiin UPM Oyj:n toisesta euron osuudesta Timo Kaattarin ja projektipäällikön kanssa. Timo Kaattarin mukaan hanketta suunniteltaessa oli sovittu, että UPM Oyj on budjetin mukaisella osuudella ( euroa) mukana hankkeessa. Tästä oli käyty keskustelu jossakin palaverissa UPM Oyj:n ja Heinolan kaupungin edustajien kanssa. Projektipäällikön selvittäessä asiaa tuli esille, että mitään kirjallista sopimusta asiasta ei oltu tehty ja UPM Oyj ei ollut halukas maksamaan suullisesti sovittua osuutta kokonaisuudessa. Tämän projektipäällikkö ilmoitti Timo Kaattarille. Timo Kaattari järjesti asiasta palaverin jossa mukana olivat vt kaupunginjohtaja Sinikka Malin, kaupunginkamreeri Reijo Louko ja Timo Kaattari, projektipäällikkö ei osallistunut palaveriin. Palaverin jälkeen Timo Kaattari ilmoitti projektipäällikölle, että UPM Oyj:n euroa siirtyy Heinolan kaupungin osuudeksi. Näin ollen Heinolan kaupungin kokonaisosuus hankkeesta oli euroa. Se mistä rahasta kyseinen summa Heinolan kaupungilta otetaan, ei tullut projektipäällikölle selväksi, raha otettaisiin mahdollisesti tulevasta elinkeinotoimen budjetista. Hankkeen tulobudjetti toteutui seuraavasti: Hämeen ELY-keskus euroa Heinolan kaupunki euroa Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES euroa (Petri Jalkasen työpanos) UPM Oyj euroa. Yhteensä euroa. Tarkempi budjetti selviää kun hankkeelle tehdään maksatushakemus Hämeen ELY-keskukseen. Rahoituksen muuttuessa Heinolan osuus koko hankkeesta on budjetoitua suurempi. Kun budjettiin tuli muutos tuon UPM osuuden muuttuessa olisi projektipäällikön pitänyt reagoida käytettävään rahan määrään, koska Heinolan kaupungin osuus kasvoi suunniteltua suuremmaksi. Toisaalta palaverin (Malin, Kaattari, Louko) jälkeen projektipäällikkö ymmärsi, että kokonaisbudjetti pysyy samana ja näin ollen tarvetta muutoksiin ei ollut.

4 3. Hankkeen eteneminen Projektipäällikön aloitettaessa toukokuun puolessa välissä ei ajankohta ollut paras mahdollinen, koska kesälomakausi oli alkamassa ja yrityspuolella ei siihen aikaan keskitytä yritystoiminnan laajentamiseen eikä yritysten siirtymisestä toiselle paikkakunnalle. Lisäksi teollisuuden epävarma tilannen niin kotimaan kuin ulkomaan kaupassa oli erittäin vaikeassa tilanteessa. Epävarmuus näkyi kaikessa päätöksen teossa, jotka koskivat laajentumista tai sijoittumista. Ensimmäisiä tehtäviä projektipäälliköllä oli käydä läpi LAKESin ja Vision Huntersin edellisestä hankkeesta saadut yrityskontaktit, jotka voisivat olla potentiaalisia sijoittumisen kannalta Heinolaan. Listaa käytiin läpi LAKESin edustajan kanssa. Kyseisistä kontakteista oli aktiivisia kaksi, joiden kanssa sijoittumiseen liittyviä selvityksiä jatkettiin. Muita kiinnostuneita ei vanhoissa kontakteista ollut. Kaiken kaikkiaan listalla oli lähes 70 yritystä, joista kuitenkin vain murto-osa oli sellaisia joihin oli edellisen hankkeen puitteissa oltu yhteydessä. Listaa läpi käydessä selvisi, että listalle oli kasattu sellaisen toimialojen yrityksiä, jotka olivat toimialalta sopivia yrityksiä suunniteltuun hankkeeseen. Todellisuus sijoittumiseen Heinolaan oli ehkä vain arvailua näiden yritysten osalta. Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmässä projektipäällikkö toi esille näkemyksiä mitä hankkeen tavoitteiden toteuttaminen vaatii myös Heinolan kaupungin osalta. Tärkeimpänä asian hankkeen tavoitteiden toteutumiselle projektipäällikkö listasi mm seuraavia asioita: - selvä tehtävänjako on oltava eri toimijoiden kesken (Tekninen toimi, kaupungin kanslia, muut hankkeet jne.). - miten Heinolan kaupunki mahdollisesti tukee sijoittuvia yrityksiä muuten kuin hankkeen asiantuntijoiden käyttämisessä asiakasyrityksiin, joita voisi olla esim. rakentamisen aikaisia takauksia, muita takauksia, toimitilojen rakentaminen > yritysasiakkaan lunastus jne. - miten Heinolan kaupunki mahdollisesti tukee maankäytön tehostaminen niin, että olisi osoittaa tontteja jotka sijaitsevat näkyvillä paikoilla valtateidenvarsilla. Heinolassa kun tähän on erinomaiset mahdollisuudet - Heinolan yritysystävällisyys tuli myös esille, joka Päijät-Hämeen kaikkiin kuntiin verrattuna oli häntäpäässä. Tätä projektipäällikön mukaan pitää kehittä, jotta Heinola on vetovoimainen sijoittumisen ja yrittämisen näkökulmasta muihin Päijät-Hämeen kuntiin. Selviä vastauksia tai kannanottoja ei ohjausryhmä esitettyihin asioihin antanut. Ennen kesää 2012 projektipäällikkö suoritti puitesopimuskilpailutuksen Hilmassa. Kilpailutuksessa haettiin asiantuntijoita seuraaviin osa-alueisiin. Tuotanto- ja taloussuunnittelu Tuotantokustannusten laskenta Teknologiariskien tunnistaminen ja teknologian kehittämistarpeet Tuotannon asemointi Kiinteistö- ja tilasuunnittelu Investointilaskelmat kiinteistöille Tuotannon layout, sisäinen logistiikka jne.

5 Liiketoimintasuunnittelu Kassavirta- ja kannattavuuslaskelmat Rahoituslaskelmat Muut liiketoiminnan keskeiset osa-alueet Kilpailutuksen tuloksena saatiin viiden eri toimijan kanssa tehtyä puitesopimus, joita voitaisiin käyttää asiakkaiden sijoittumisjärjestelyissä. Puitejärjestelyn piiriin valittiin seuraavat toimijat: Gaia Consulting Oy, Oy Devcons Ab Oy, EP-Logistics Oy, Insinööritoimisto CONMIX ja Vision Hunters Ltd Oy. Kyseisen kilpailuttamisen lisäksi lyhyen aikavälin toimia hankkeessa oli mm Nettimarkkinoinnin työkalujen kehittäminen, yhdessä muiden hankkeiden kanssa Teollisuustilojen paketointi (tutustuminen tiloihin ja omistajiin / intresseihin) Näkyvyys kampanja 1 > suunnitelma valmiina 6/2012 Yrityslistojen uudistamien, uusien kasaaminen, päivitys (jatkuvaa työtä) Kontaktityö asiakkaisiin (jatkuvaa työtä) Teollisuustilojen esittelymateriaalin päivitys (koskien UPM tiloja, heidän omana työnä) Heinolan näkyvyyttä sijoittumisen ja toimitilojen kannalta kokeiltiin Kauppalehden toimitilaliitteessä kahdesti 25.9 ja Tämä oli tehtävä lähinnä siksi, että on näyttää arvostelijoille, että jotain sijoittumisessa Heinolan osalta tehdään. Jo ennen ilmoitusta projektipäällikkö epäili, että tulos on huono, jonka hän myös kertoi mm Timo Kaattarille. Arvioidusta tuloksesta huolimatta ilmoitus laitettiin, jotta voidaan näyttää, että asialle on jotakin tehty. Tuloksena oli kolme yhteydenottoa, joista kaikki tarjosivat näkyvyyttä eri medioissa. Todellista kysyntää sijoittumisen suhteen tämä ei tuottanut. Teollisuustilojen paketointi aloitettiin projektipäällikön toimesta välittömästi työn alussa. Vapaita tiloja kartoitettiin verkoston avulla ja projektipäällikkö piti niin sanottua hiljaista listaa vapaista toimitiloista ja tilojen omistajista. Tätä hiljaista listaa käytettiin kun toimitilojen kyselyjä esille tuli. Kesällä 2012 UPM Oyj ilmoitti, että se lopettaa Heinolan Sahaniemessä toimivan jatkojalostustehtaan tuotannon. Tästä aiheutui Heinolaan suoraan noin 60 työtöntä lisää ja välillisiä menetettyjä työpaikkoja on vaikea arvioida. Jatkojalostetehtaasta oli kiinnostunut useita ostajia, jatkaen tehtaan toimintaa. Kaksi toimijaa kävi esittelemässä jatkojalostetehtaan toiminnan jatkamista kaupunginhallituksessa. Ensimmäinen kaatui rahoitukseen. Toinen toimija oli kolmen Venäläisen ryhmä, heidän ajatus jatkojalostetehtaan jatkamisesta oli erittäin hyvä ja siihen olisi tarvinnut suhteellisen pieni Heinolan kaupungin takaus. Neuvottelujen ollessa käynnissä tuli asia kuitenkin julkisuuteen Heinolan kaupungin poliitikkojen toimesta ja sen jälkeen neuvottelut päättyivät. Loppuvuodesta 2012 kilpailutettiin toimijoita, joiden tehtävänä olisi rajatuin kriteerein etsiä potentiaalisia toimijoita Heinolaan, joko laajentaen nykyistä toimintaa tai sijoittumalla kokonaan Heinolaan. Ulkopuolisen toimijan avustuksella saatiin noin 700 yritystä, jotka osuivat kriteerien sisälle. Näistä 70 ilmaisivat kiinnostuksen yritystoiminnan laajentamiselle tai siirtämiselle nykyisestä paikasta. Näitä projektipäällikkö työsti 2012 loppuvuodesta alkaen. Työstäminen muutaman osalta jatkuu edelleen. Loppuvuodesta 2012 oli aktiivisia sijoittumista / laajentamista työstettäviä asiakkaita vajaa kymmenen. Siinä tilanteessa määrä oli hyvä. Mikäli kyseisistä tapauksista kaikki toteutuisivat, niin uusia työpaikkoja syntyisi Heinolaan vajaa 100.

6 Loppuvuodesta 2012 aloitettiin Heinola Resort ja Luovien alojen hankkeiden kanssa rakentamaan toimitilaja yritysrekisterisivustoa. Sivusto tulisi Heinola Resort sivuston yhteyteen. Syksyn 2012 aikana LAKESin toiminta ei olut kovin aktiivista sijoittumisessa eikä myöskään Heinolassa toimivien yritysten kehittämisen kanalta. Tähän varmaan vaikuttaa myös Heinolan päätös erota LAKESista loppuvuotena Heinolan kaupungin sisäinen toiminta johti siihen, että imago oli erittäin huono. Neuvotteluissa sijoittumisesta Heinolaan oli yritysten palaute, että Heinola ei ole sijoittumisen kannalta ensisijainen paikka ja syynä tähän poliittinen vääntö ja negatiivinen julkisuus. Kunnallisvaalit 2012 aiheuttivat sen, että uuden ohjausryhmä ensimmäinen kokoontuminen oli vasta Kunnallisvaalien ja välinen aika hankeen projektipäällikölle ei ollut juurikaan tukea hankkeen hallinnoiman toimijan toimesta. Hankkeen osalta lisää kontakteja haettiin Oma Yritys messuilla Helsingissä Tapahtumasta saatiin vajaa kymmenen uutta laajentumista kiinnostuneita toimijaa. Neuvottelujen jatkuessa kyseisten toimijoiden tilanne muuttui taloudellisesti sellaiseksi, että eivät uskaltaneet tehdä sijoittumisen kannalta rajuja muutoksia. Taloudelliseen tilanteeseen johti jatkuva epävarmuus markkinatilanteesta Suomessa ja maailmalla. Oma Yritysmessuilla asiasta kiinnostuneet toimijat ovat kuitenkin tulevaisuudessa potentiaalisia asiakkaita Heinolalle. Elokuussa 2013 ohjausryhmässä projektipäällikön esitti hankkeen sen aikainen tilanne niin rahallisesti kuin myös mitä voidaan tehdä ennen hankkeen loppumista Hankkeen budjetti näytti elokuussa 2013, että toimenpiteet olivat tehty juuri budjetin mukaan ja hankeen toimenpiteet oli mahdollista viedä hyvin hankkeen loppuun. Laadukkaita sijoittumiseen liittyviä neuvotteluja käytiin syksyllä seitsemän toimijan kanssa. Yhden sijoittuvan toimijan kanssa sijoittuminen Heinolaan oli varmistunut, toimija oli tehnyt UPM Oyj:n kanssa vuokrasopimuksen Faneerinrannan tiloista loppuvuoden toimenpiteitä oli Alihankintamessut Tampereella Ajatus lähti Heinolaisesta yrityksestä osallistua messuille yhteisellä osastolla. Mukaan Heinolasta saatiin kuitenkin vain kaksi toimijaa. Yhteiselle osastolle kysyttiin yli kymmentä eri yritystä. Kiinnostus oli kuitenkin heikkoa. Yhteiselle osastolle saatiin mukaan Wiitta Ky, Öhmanin Trukit Oy, Ferroplan Oy ja Ketolan Metalli Oy. Osastosta rakennettiin poikkeava perinteiseen toimintaan nähden. Osastosta tehtiin SUOMEN PINKEIN TEHDAS. Heinolan kaupungin kuluosuus messuista sovittiin Timo Kaattarin kanssa niin, että kulut kohdistetaan elinkeinoryhmän alla olevaan budjettiin. Hankkeelle messujen kuluista tuli osallistumismaksu ja matkakulut. Messuilla mukana olevat yritykset saivat erittäin hyvin tilauksia ja Wille Viittanen Wiitta Oy:stä uskoo Heinolan kaupungin panostuksen tulevan takaisin moninkertaisesti verotuloina. Sijoittumiseen liittyviä tapaamisia oli puolenkymmenen toimijan kanssa. Tapaamiset eivät tuottaneet välittömiä jatkoneuvotteluja. Alihankintamessuilla käytiin neuvotteluja myös muutaman toimijan kanssa liittyen isompaan kokonaisuuteen Heinolassa. Nämä neuvottelut olivat antoisia ja toimijat olivat kiinnostuneita kyseisestä kehityshankkeesta. Loppukesästä 2013 etsittiin aivan uutta liiketoimintaa uudelle toimialalle. Mukaan haettiin suunnittelutoimistoja, automaatiosuunnittelua, ääni, kuva ja pelitoimijoita yms. Ensimmäinen tapaaminen toimijoiden kesken oli rakentava ja asian kehittämistä jatkettiin.

7 Alkusyksyn aikana tehtiin projektisuunnitelma, jota käsiteltiin palaverissa toimijoiden kanssa Lokakuun alkupuolella käydyssä palaverissa ryhmä päätti, että kyseistä projektia jatketaan. Projektisuunnitelmaa työstetään hankkeen projektipäällikön vetämänä. Tavoitteena tehdä marraskuun 2013 ensimmäiselle viikolle konsepti, joka lähetetään mukana oleville toimijoille ja sen pohjalta he tekevät päätöksiä jatkon osalta. Kyseiseen kehitysprojektiin neuvotellaan mahdollista rahoitusta Tekesiltä ohjausryhmässä tehtiin päätös, että projektipäällikkö tekee ohjausryhmään oman esityksen hankkeen loppuraportista sekä antaisi hankkeen aikana olevien kontaktien ja meneillään olevien neuvottelujen liittyvät yhteystiedot ennen hankkeen loppumista Ohjausryhmän kokouksessa haluttiin projektipäällikön näkemyksiä miten hankkeen loputtua kyseistä toimintaa pitäisi hoitaa. Projektipäällikön näkemyksen mukaan on sijoittumiseen liittyviä toimenpiteitä jatkettava, jos Heinolaan halutaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Parhaimpia vaihtoehtoja voisi olla hanke, jossa on mahdollista käyttää ostopalveluina asiantuntijapalveluita sijoittuvien toimijoiden. Teollisuuden uudet toimialat hanke oli tässä hyvä esimerkki. Kun voidaan asiantuntijatyönä auttaa sijoittuvaa yritystä heidän eri haasteissa, ollaan erittäin vahvoilla siinä, että yritys sijoittuisi Heinolaan. Muita työkaluja Heinolan kaupungilla kun ei tunnu olevan uusien toimijoiden osalta. Ei riitä, että Heinolan kaupungin johtavat poliittiset päättäjät ja virkamiehet toteavat potentiaalisille toimijoille Heinola on kiinnostunut kaikista uusista yrityksistä. Myös elinkeinoyhtiö voisi olla mahdollinen vaihtoehto toiminnan jatkamisessa. Elinkeinoyhtiön kautta voisi sijoittuviin yrityksiin ostaa asiantuntijapalveluita, vastaavasti mitä hankkeen avulla. Mikäli elinkeinoyhtiö käynnistetään, niin yksi tärkeimmistä asioista on varmistaa, että toimintaa vetää ja hoitaa ammattilaiset, joilla on todellista osaamista yrityskehityksestä ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Yhtiössä ei voi missään tapauksessa olla henkilöitä, joilla ei osaamista siihen ole, totesi projektipäällikkö ohjausryhmälle. Toimivasta elinkeinoyhtiöstä hyvä esimerkki on Mäntsälä (noin asukasta), johon on saatu uusia merkittäviä uusia yrityksiä. Toki on huomioitava, että muun muassa logistinen sijainti on huomattavasti parempi Heinolan verrattuna. Näitä projektipäällikön esityksiä ohjausryhmän puheenjohtajan mukaan hyödynnetään, sekä toiminnan jatkoa suunnitellessa käytetään projektipäällikön osaamista kyseisessä asiassa. 4. Hankkeen tulokset Hankkeessa oli tavoitteena saada 120 uutta työpaikkaa Heinolaan. Tavoite oli vaativa, jonka projektipäällikkö toi esille heti tehtävässä aloittaessaan. Kun esim. vuonna 2011 LAKESin alueelle saatiin sijoittumisen kautta yhteensä 100 uutta työpaikka ja työtä tehtiin kahdeksalle kunnalle. Sijoittuvia yrityksiä / yritystoimintaa laajensi Hienolaan hankkeen aikana tuli suoraan HTH Steel Oy Ceramet Oy Eltel Oy Valolinna Klinikka Finnomed Oy Yritys suksitehtaan taakse Yritys sijoittuu Valolinnan tiloihin Kyseiset yritykset työllistävät tällä hetkellä suoraan vajaa 40 henkilöä.

8 Uusien työpaikkojen määrä kyseisen hankkeen kautta oli XX. Hankeen kautta ohjattiin myös alkavia yhden / kahden henkilön yrityksiä Verkostosta Voimaa hankeen piiriin. Sitä kautta syntyvien uusien työpaikkojen määrä ei ole tiedossa. Välillisiä työpaikkoja ei ole pystytty vahvistamaan. Näin ollen hankkeen tavoitteisiin ei päästy työpaikkojen osalta. Sijoittumisen osalta on lokakuun lopussa käynnissä usean toimijan kanssa. Luottamuksellisista syistä yritysten nimiä ei voi julkaista. Toteutuessaan kyseiset yritykset työllistävät henkilöä. 5. Hankkeen yhteenveto Projektipäällikön kokemuksen mukaan Heinolan kaupunki ei ollut valmistautunut hankkeiden hallinnointiin. Tästä esimerkkinä muun muassa: - Projektipäällikölle ei annettu minkäänlaista perehtymistä hänen tullessa organisaatioon töihin. - Hanketta koskevat viranhaltijapäätökset kestivät aivan liian kauan, jopa kuusi viikkoa. - Selvää tehtävänjakoa ei ollut kaikkien hankkeiden ja niissä toimivien henkilöiden kesken, eikä myöskään kaupungin virkamiesten osalta. - Hankkeessa toimivien henkilöiden työpanosta ei hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla, koska Heinolan kaupungin virkamiehet hoitivat samoja asioita mitä hankkeessa olevien henkilöiden piti hoitaa. - Ohjausryhmän tuki ja ohjaus puuttui lähes täysin. Hankkeen alussa hankkeenohjausryhmän toimi Heinolan kaupungin poliittisia päättäjiä ja rahoittaja edustajia. Kyseisen ohjausryhmän poliittiset jäsenet eivät tuottaneet juurikaan lisäarvoa hankkeelle. Ohjausryhmän tehtävä kun on tukea ja ohjata hankeen vetäjää asioiden sujumisessa sekä antaa suuntaviivoja miten hankkeen resursseja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Kunnallisvaalien jälkeen syksyllä 2012 uuden ohjausryhmän kasaaminen venyi aina pitkälle kevääseen Tällöin Heinolaan perustettiin elinkeinotoimikunta, joka toimi hankkeen ohjausryhmänä. Uuteen ohjausryhmään kuului muutaman poliittisen vaikuttajan lisäksi myös elinkeinoelämän edustajia. Tämä oli erittäin hyvä muutos koska tällöin ohjausryhmä voisi toimia todellisena tukena hankkeen projektipäällikölle kun osaamista on elinkeinopuolelta. Tämä kuitenkin ei toteutunut vaan ohjausryhmän kokoukset olivat vain projektipäällikön esityksen läpikäyntiä, eikä mitään ohjausta toiminalle tullut. Päätelmä tästä on se, että hankkeen projektipäällikkö teki täydellistä työtä hankkeen antamien mahdollisuuksien puitteissa. Työn edetessä ja etenkin hankkeen viimeisen puolenvuoden aikana ohjausryhmän kiinnostus hankkeessa tehtävään työhön hiipui. Kun elinkeinotyöryhmä keväällä 2013 käynnistyi, olivat odotukset korkealla mahdollisesta saatavasta tuesta ja ohjauksesta, tätä ei kuitenkaan oikein missään vaiheessa toteutunut. Sijoittumisessa ja uusien yritysten käynnistämisessä haasteellisinta vuonna 2013 oli rahoitusten saaminen. Tähän oli kaksi pääsyytä; kansainvälinen pankkisäätely sekä usean vuoden kestänyt heikko taloudellinen tilanne. Kansainväliseen pankkisäätelyyn puututtiin jo ennen finanssi- ja velkakriisiä. Sekä kriisi että Euroopan heikentyneet pankit ajoivat säätelijät laatimaan sellaiset pelisäännöt, ettei vastaavaa pääse enää tapahtumaan. Uudet säännökset vaikuttivat pk-yritysten rahan saantia. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoittaminen on tehty pankeille kannattamattomaksi ja hankalaksi. Mitä heikommin luottokelpoista yritystä pankki rahoittaa, sitä enemmän omaa pääomaa se tarvitsee luoton vastineeksi.

9 Pitkä heikko talouden aika näkyy yrityksissä ja niiden taseissa. Sen kautta myös yritysten luottokelpoisuus on huonontunut. Kun on usea vuosi eletty vaisun kasvun aikaa niin sinä aikana pk-yritysten kannattavuus ja talous ovat heikentyneet. Heikot luottokelpoiset yritykset kysyvät pankilta rahaa ja samaan aikaan pankkeja rasittaa tiukentunut säätely ei kyseisestä yhtälö voi olla positiivinen. Sijoittumiseen ja toiminnan laajentamiseen toiselle paikkakunnalle on yritykselle aina strateginen päätös. Yritykset muokkaavat strategioita erittäin harvoin ja tämän takia yritysten muutto on pientä. Yrityksen laajentuminen pääsääntöisesti tapahtuu jo olevalla paikkakunnalla. Joissakin tapauksissa tehdään uusi toimipiste lähemmäs isompia markkinoita ja näissä tapauksissa Heinola on potentiaalinen paikkakunta sijoittumiselle. Koska strategioita muokata harvoin on siis asiakkaitakin vähän. Lisä haasteen tähän tuo se, että jokainen kunta Suomessa haluaa uusia yrityksiä. Yritykset, jotka toimivat globaalisti ei ole kovin merkittävää se missä toimivat. Logistisilla kustannuksilla ei ole kovin suurta merkitystä jos toimitukset tapahtuvat esim. Etelä Amerikkaan. Kuljetuskustannukset esim. Kajaanista Vuosaaren satamaan verrattuna Heinolasta Vuosaareen eivät ole merkittävät tällaisissa tapauksissa. Sijoittumisessa eri paikkakunnille merkitsevät paljolti muun muassa seuraavat asiat: - kuinka kunta voi ja tukee tulevaa yritystä eri asioissa - kuinka asiantuntevaa palvelu on o ei riitä pelkästään kysyminen kuinka ison tontit tarvitsette o pitää olla osaamista kehittää tulevan yrityksen toimintaa - mikä on reagointiaika uusiin asiakkaisiin - kuinka nopeaa ja joustavaa kunnan toiminta on yritystä kohtaan - millaiset ovat verkostot kunnan alueella ja lähistöllä - millainen on kunnan imago o yritysystävällisyyden näkökulmasta o julkisuuskuva - kuinka helppoa on lähestyminen kuntaa sijoittumisen näkökulmasta o miten vapaat tontit ja toimitilat löytyvät o miten helposti löytyvät yhteystiedot - mikä on kunnan tonttipolitiikka o uudet toimijat haluavat näkyvyyttä, jota valtateiden varsilta on mahdollisuus saada - miten asumiseen liittyvät asiat kehittyvät o tontit, lupakäytäntö (joustavuus, nopeus jne.) Teollisuuden uudet toimialat hanke eteni hyvin suunnitelman mukaisesti. Muutama epäonnistuminen suunnitelmaan kuitenkin tuli: Heinola Brändinä ei vajaan kahden vuoden aikana ole noussut kovin korkealle tasolle (kohta 1 suunnitelmassa). Epäonnistuminen, tässä hanke tai sen hoitaminen ei ollut epäonnistumisen syynä. Kiinteistöjen tuotteistaminen ja sopimusten laatiminen (kohta 2) ei onnistunut. Tähän syyn lähinnä, että jokainen toimitilojen tarjoa haluaa itse neuvotella toimitiloihin liittyvät asiat, eikä niitä anneta muiden hoidettavaksi. Epäonnistuminen. Aluerahastomallin laatiminen (kohta 3). Eri toimijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä ja heidän avulla saatiin yrityksiä eri kehityspoluille. Rahastomallin luomiseksi vetovastuu olisi pitänyt olla Heinolan kaupungilla ja hankkeen ohjausryhmällä / elinkeinoryhmällä. Epäonnistuminen.

10 Innovointi (kohta 4). Vuoden 2013 loppukesästä saatiin ryhmä kasaan, jossa tarkoituksena on rakentaa usean toimijan kanssa uudenlaista liiketoimintaa. Tämän projekti jatkaminen jää hankkeen päätyttyä Heinolan kaupungin vastuulle. Onnistuminen Edellisen hankkeen aikana neuvottelujen jatkaminen (kohta 5). Näitä neuvotteluja jatkettiin ja tuloksena on yhden toimijan sijoittuminen Heinolaan. Onnistuminen Uusien yritysten kontaktointi (kohta 6). Tähän haettiin vaihteessa ulkopuolisen toimijan kanssa kontakteja ja osa niiden työstämisestä jatkuu edelleen. Onnistuminen Yritysten palveleminen useilla eri alueilla (kohta 7). Heinolassa toimivien ja sijoittuvien yritysten kanssa tehtiin tähän liittyviä toimenpiteitä. Onnistuminen. Projektipalvelut (kohta 8). Tämä oli hankeen projektipäällikön ehkä suurin osa tehtävästä työstä. Onnistuminen. Lopuksi voidaan todeta, että sijoittumiseen liittyvät prosessit ovat yleisesti ottaen pitkiä prosesseja. Esimerkkinä voidaan todeta, että SUKSITEHTAAN TAAKSE TULEVAN YRITYKSEN ensimmäiset kontaktit tehtaan käynnistämiseksi Heinolaan tapahtuvat vuonna Toki tässä tapauksessa oli noin vuoden katkos neuvotteluissa johtuen lähinnä Suomen tilanteesta kulutuksen osalta. Lisäksi edelleen käydään neuvotteluja ja tehdään kehitystoimia asiakkaan kanssa, jonka ensi kontaktit olivat kolmen vuoden takaa. Tätä ei kuitenkaan voi yleistää. On tapauksia, jotka menevät nopeasti päätökseen. Eltelin kontakti saatiin vuonna 2011 Alihankintamessuilla (9/2011) ja toiminta Heinolan Faneerinrannassa alkoi vuoden 2012 alussa, kesto noin kolme kuukautta. Näiden esimerkkien valossa voi todeta, että uusien yritysten sijoittuminen on pääsääntöisesti melko pitkässä juoksussa. Tämän takia työ pitää olla pitkäjänteistä ja asiantuntevaa, jossa asiakkuuden hoitaminen on keihään kärkenä jokaisesta näkökulmasta katsoen, mikäli uusia yrityksiä Heinolaan halutaan. Ja näitähän Heinolaan halutaan, lähes päivittäin tai ainakin viikoittain saa lukea paikallisesta lehdestä, että Heinolaan on saatava uusia yrityksiä ja lisää asukkaita. Ei riitä se, että johtavat poliittiset päättäjät ja ylemmä virkamiehet toteavat, että kaikki uudet yritykset ovat tervetulleita Heinolaan tai olemme kiinnostuneita kaikista uusita yrityksistä. Heinolan kaupungin on vakavasti mietittävä mitä se tekee elinkeinotoimen eteen ja sitä kautta takaa Heinolassa toimivien yritysten kehittymisen ja säilymisen Heinolassa sekä varmistettava, että Heinola on mahdollisille sijoittuville tai toimintaa laajentaville yrityksille vetovoimainen paikkakunta. 6. Muuta Heinolassa xx.xx.2013 Lasse Lyijynen

b /CL. i b /.Lö i2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1. Hankkeen taustaa

b /CL. i b /.Lö i2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1. Hankkeen taustaa b /CL. i b /.Lö i2 Elinkeino-, liikenne- ja 31.12.2013 HEINOLAN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN UUDET TOIMIALAT - HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen taustaa Teollisuuden uudet toimialat - hanke on yksi Heinolan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen

Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Avustushakemuksen täyttäminen Kirjaudu palveluun http://www.tekes.fi/asiointi/ Uudet asiakkaat rekisteröityvät palvelun käyttäjiksi myös Kirjaudu

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

TeijoConcept Goes Global

TeijoConcept Goes Global TeijoConcept - Smart and Sustainable 20.4.2016 TeijoConcept Goes Global Taustaa Lasse Ojanen kehitti Teijo-Talot konseptin 1990-luvun lopulla. Teijo-Talot -konsepti perustuu ainutlaatuiseen rakennusmenetelmään.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Toteuttaja: Business Arena Oy

Toteuttaja: Business Arena Oy Ammattilaiset Areenalla on kuntamarkkinoinnin SM-palkittu nopean vastineen toimenpide äkilliseen irtisanomistilanteeseen. Business Arena Oy on toteuttanut sen Viitasaarella (2014) ja Saarijärvellä (2006).

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Heinolan elinkeinopalvelut. jotta yritykset menestyisivät

Heinolan elinkeinopalvelut. jotta yritykset menestyisivät Heinolan elinkeinopalvelut jotta yritykset menestyisivät 2 1000 yritystä Elinvoimainen Heinola Heinola sijaitsee pääkaupunkiseudun tuntumassa, vesien ja harjujen keskellä, Järvi-Suomen portilla. Yhteydet

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

INFO Teatteri Vanha Juko

INFO Teatteri Vanha Juko INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Kotityöpalvelualan imagoon vaikuttaminen. Eija Lenkkeri 9.10.2013

Kotityöpalvelualan imagoon vaikuttaminen. Eija Lenkkeri 9.10.2013 Kotityöpalvelualan imagoon vaikuttaminen Eija Lenkkeri 9.10.2013 Alan mielikuva? Piikakulttuuriin Jokainen osaa kotityöt Harmaa talous, pimeä työ Moniosaajia Arjen auttajia Historiaa Käsite Kotityöpalvelu

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 j ~~ir4~ Elinkeino, liikenne ja Viptohii~a 1 ii~ I~IY ympäristökeskus FU:lta r s~ VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 Asia: ohjausryhmän 25. kokouksen pöytäkirja Aika:

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin Pilotti, jossa valitaan muutama HINKU-kunta ja hankitaan kuntiin aurinkovoimaa yhteishankintana Testataan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot