TEM Tilastotiedote 2012:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2011

Transkriptio

1 TEM Tilastotiedote 2012:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2011

2

3 Työ- ja Työmarkkinat 2012 elinkeinoministeriö Arbetsmarknaden Labour Market Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Eteläesplanadi 4, Helsinki, Finland Helsinki, toukokuu 2012

4 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2011 Tiivistelmä: Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa (työvoimakoulutuksessa) oli vuoden 2011 aikana keskimäärin oppilasta, mikä on (8 %) vähemmän kuin vuonna Vuoden 2011 aikana työvoimakoulutuksen aloitti henkilöä, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuksen suorittaneita oli eli 700 enemmän kuin vuonna Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli miehiä 56 % ja naisia 44 %. Alle 25-vuotiaita koulutuksen aloittajia oli , mikä on 19 % kaikista aloittaneista. Yli 50-vuotiaiden osuus oli 17 %. Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli vuonna 2011 työttömiä (ilman lomautettuja) noin 71 %, vuonna %. Lomautettujen osuus oli kolme %, mikä on kaksi %-yksikköä pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Vajaakuntoisia oli 8 % kaikista aloittaneista. Koulutuksen aloittaneet ulkomaalaiset edustivat noin 160 eri kansalaisuutta. Ulkomaalaisten osuus kaikista aloittaneista oli 25 %. Työvoimakoulutuksen keskimääräinen pituus vuonna 2011 oli 5,2 kuukautta (vuonna ,8 kuukautta). Vuodelle 2011 hankitun työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivän hinta oli keskimäärin 39,8 euroa, mikä on 0,5 euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työvoimakoulutuksen vuonna 2011 suorittaneista 58 % oli työssä kaksi kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Tämä on viisi %-yksikköä enemmän kuin vuonna Årsstatistik för arbetskraftspolitisk vuxenutbildning 2011 Sammandrag: I arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (arbetskraftsutbildning) deltog under 2011 i genomsnitt personer, vilket är (8 %) färre än år Under 2011 påbörjade personer arbetskraftsutbildning, vilket är färre föregående år personer hade genomfört utbildning, dvs. 700 fler än år Av dem som påbörjade arbetskraftsutbildning var 56 % män och 44 % kvinnor av dem som påbörjade utbildning var under 25 år, vilket är 19 % av alla dem som påbörjade utbildning. Andelen personer över 50 år var 17 %. År 2011 var cirka 71 % av dem som påbörjade arbetskraftsutbildning arbetslösa (exklusive permitterade personer). Andelen permitterade var tre %, vilket är två procentenheter lägre än ett år tidigare. Av alla dem som påbörjade utbildning var 8 % personer med funktionsnedsättning. De utlänningar som påbörjade utbildning representerade cirka 160 olika nationaliteter. De utländska personernas andel av alla dem som påbörjade utbildning var 25 %. Arbetskraftsutbildningens genomsnittliga längd var 5,2 månader år 2011 (4,8 månader år 2010). Priset på en studerandearbetsdag i arbetskraftsutbildning anskaffad för 2011 var i genomsnitt 39,8 euro, vilket är 0,5 euro mer än ett år tidigare. Av dem som genomförde arbetskraftsutbildning år 2011 var 58 % i arbete två månader efter att utbildningen avslutats. Detta är fem procentenheter mer än år 2010.

5 Annual employment policy adult education statistics 2011 Abstract: In 2011, employment policy adult education (labour market training) was attended by 30,200 students on average, down 2,600 (8%) on the year During 2011, 77,600 new students began labour market training, down 7,700 on the previous year. The number of those having completed the training totalled 70,500, i.e. 700 more than in Of those entering labour market training, 56 per cent were men and 44 per cent women. A total of 14,500 of those having entered training, i.e. 19 per cent of all entrants, were under 25 years of age. The share of over 50-year-olds was 17 per cent. Of those entering labour market training in 2011, some 71 per cent were unemployed (excluding lay-offs). The share of lay-offs was 3 per cent, down by two percentage points year-on-year. Eight per cent of all entrants were disabled. Foreign nationals entering training represented some 160 nationalities and accounted for 25 per cent of all entrants. In 2011, the average duration of labour market training came to 5.2 months (4.8 months in 2010). The price of a student workday of labour market training acquired for 2011 averaged EUR 39.8, up by EUR 0.5 year-on-year. Of those having completed labour market training in 2011, 58 per cent were employed two months after the end of training. This is five percentage points more than in Viittausohje: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. ISSN = :3, Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu pvm]. Saantitapa:

6

7 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2011 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus) tarkoituksena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen, työttömyyden torjuminen ja työvoimatarpeen tyydyttäminen. Työ- ja elinkeinohallinto hankki työvoimakoulutusta tätä varten myönnetyin määrärahoin ensisijaisesti työttömille työnhakijoille ja työttömyysuhan alaisille aikuisille tarkoitettuna ammatillisena koulutuksena. Työvoimakoulutusta hankittiin aikuiskoulutuskeskuksilta, muilta ammatillisilta oppilaitoksilta, korkeakouluilta ja muilta koulutuspalvelujen tuottajilta. Työvoimakoulutuksen opiskelijoille maksettiin koulutusajalta koulutustukea, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Kukin näistä jakaantuu perustukeen, ylläpitokorvauksiin ja erilaisiin korotusosiin. Taulukko 1. Työvoimakoulutuksen tapahtumamäärät vuosina Työvoimakoulutuksen Muutos tapahtumat 2010/2011 % Hakemuksia ,3 Hakijoita ,1 Aloittaneita ,0 Suorittaneita ,0 Koulutuksessa olevia keskimäärin ,0 Työvoimakoulutuksessa oli vuonna 2011 keskimäärin opiskelijaa, mikä on (8 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana koulutuksen aloittaneita oli , mikä on (9 %) vähemmän kuin vuonna Hakemuksia työvoimakoulutukseen tehtiin vuonna , mikä on 12 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2011 hakemuksista 42 % johti koulutuksen alkamiseen. Osuus on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Vuonna 2011 jätettiin hakijaa kohden keskimäärin 1,7 hakemusta kuten vuonna Vuoden 2011 aikana kaikista hakemuksista 73 % tehtiin internetin välityksellä, vuonna %.

8 2 KUVIO 1. TYÖVOIMAKOULUTUKSESSA OLLEET KESKIMÄÄRIN KUUKAUDESSA VUOSINA Tuhatta henkeä KUVIO 2. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KOULUTUSTAPAHTUMAT VUOSINA HAKEMUKSIA ALOITTANEITA SUORITTANEITA KESKEYTTÄNEITÄ Tuhatta henkeä

9 3 Vuonna 2011 koulutuksen suorittaneita oli , mikä on 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koulutuksen aloittaneista keskeytti vuonna 2011 työvoimakoulutuksen 17 %, mikä on yksi %-yksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamissa ohjelmissa toteutetaan toimenpidekokonaisuuksia, jotka sisältävät myös työvoimakoulutusta. ESR-koulutukseen osallistuneet sisältyvät muihin paitsi tauluihin ja 17. Vuonna 2011 ESR-ohjelmissa aloitti työvoimakoulutuksen henkilöä. Koulutuksen suorittaneita oli Koulutuksessa oli keskimäärin oppilasta. ESR-toiminnasta julkaistaan erilliset kertomukset. Työvoimakoulutuksen suorittaneista oli vuonna 2011 ruotsinkielisiä noin 1 000, mikä on 200 vähemmän kuin vuonna Taulukko 2. Työvoimakoulutuksen aloittaneiden työllisyys ennen koulutusta vuosina Työllisyys ennen koulutusta Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Työttömiä , , ,2 Lomautettuja , , ,1 Työttömyysuhan alaisia , , ,2 Työvoiman ulkopuolella , , ,4 Työssä olevia , , ,2 Ei tietoa , , ,9 Aloittaneiden määrä , , ,0 Työttömien osuus (ilman lomautettuja) koulutuksen aloittaneista oli vuonna 2011 noin 71 % (vuonna %). Lomautettujen osuus oli kolme %, mikä on kaksi %-yksikköä pienempi kuin vuonna Työvoiman ulkopuolella olevien osuus on kasvanut kolmella %-yksiköllä. Taulukko 3. Työvoimakoulutuksen aloittaneet työttömyyden keston mukaan vuosina Työttömyyden kesto, viikkoa Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % , , , , , , , , , , , ,2 Työttömänä yhteensä , , ,2 Ei työttömänä yhteensä , , ,8 Aloittaneiden määrä , , ,0

10 4 Vuonna 2011 työvoimakoulutuksen aloittaneiden pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä olleiden määrä väheni 800:lla. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista koulutuksen aloittaneista työttömistä oli 6 %, mikä on noin 0,5 %-yksikköä vähemmän kuin vuonna Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli vajaakuntoisia vuonna % (5 900), vuonna % (6 300). Vuonna 2011 koulutuksen aloittaneista oli ulkomaalaisia (25 %), vuonna 2010 heitä oli (23 %). Koulutuksen aloittaneet ulkomaalaiset edustivat noin 160 eri kansalaisuutta. Lähtömaan mukaan tarkastellen suurin ryhmä oli venäläiset, joita oli (22 % ulkomaalaisista). Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat irakilaiset (9 %), virolaiset (7 %) ja somalialaiset (7 %). Taulukko 4. Työvoimakoulutuksen aloittaneet ikäryhmittäin vuosina Ikäryhmä Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Alle , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Yhteensä , , ,0 Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli vuonna 2011 yli 30-vuotiaita , mikä on 66 % kaikista aloittaneista. Osuus on yhden %-yksikön pienempi kuin vuonna Yli 50-vuotiaiden osuus kaikista aloittaneista oli 17 %, mikä on vajaan %-yksikön enemmän kuin vuonna Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli miehiä ja naisia Työvoimakoulutuksen aloittaneiden miesten määrä väheni ja naisten henkilöllä vuoteen 2010 verrattuna. Osuudet säilyivät samoina eli miehiä oli aloittaneista 56 % ja naisia 44 %.

11 5 KUVIO 3. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET TYÖLLISYYDEN MUKAAN VUOSINA TYÖTÖN LOMAUTETTU TYÖTT. UHAN AL. TYÖVOIMAN ULKOP. TYÖSSÄ EI TIETOA Tuhatta henkeä KUVIO 4. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET IKÄRYHMITTÄIN VUOSINA Tuhatta henkeä

12 Taulukko 5. Työvoimakoulutuksen aloittaneet aiemman ammatillisen koulutuksen mukaan vuosina Koulutus % % % Ei ammatillista koulutusta , , ,1 Keskiaste , , ,5 Korkea-aste , , ,8 Koulutusaste puuttuu , , ,6 Aloittaneiden määrä , , ,0 Vuonna 2011 työvoimakoulutuksen aloittaneista 39 %:lla ei ollut aikaisempaa ammatillista koulutusta, 38 %:lla oli keskiasteen ja 19 %:lla korkea-asteen koulutus. Taulukko 6. Työvoimakoulutuksen suorittaneet tavoiteammatin mukaan vuosina 2010 ja 2011 Tavoiteammatti Muutos 2010/2011 Henkilöä % Henkilöä % % Tieteellinen, tekninen, ym. työ , ,3 14,4 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , ,6 18,3 Hallinto- ja toimistotyö , ,3 15,8 Kaupallinen työ , ,3-21,8 Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 427 0, ,5-20,6 Kuljetus ja liikenne , ,4-2,2 Rakennus- ja kaivosala , ,0 3,1 Teollinen työ , ,9 3,2 Palvelutyö , ,7-10,7 Muualla luokittelematon työ , ,0-1,8 Yhteensä , ,0 1,0

13 7 KUVIO 5. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN SUORITTANEET TAVOITEAMMATTIRYHMITTÄIN VUOSINA TIETEELL., TEKN., YM. TYÖ TERV.HUOLTO, SOS.ALA HALLINTO-, TOIMISTOTYÖ KAUPALLINEN TYÖ MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ KULJETUS- JA LIIKENNETYÖ RAKENNUS- JA KAIVOSALA TEOLLINEN TYÖ PALVELUTYÖ MUUALLA LUOKITTEL. TYÖ Tuhatta henkeä KUVIO 6. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN ALOITTANEET KOULUTUS- ELY-KESKUKSITTAIN VUOSINA UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA HÄME PIRKANMAA KAAKKOIS-SUOMI ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI AHVENANMAA Tuhatta henkeä

14 8 Suurimmat työvoimakoulutuksen tavoiteammattiryhmät suorittaneiden mukaan laskien olivat vuonna 2011 muualla luokittelematon työ (46 %), teollinen työ (16 %) sekä hallinto- ja toimistotyö (9 %). Ryhmään muualla luokittelematon työ sisältyy työelämään ja koulutukseen valmentava koulutus, kielikoulutus sekä maahanmuuttajakoulutus. Vuoteen 2010 verrattuna suorittaneiden määrä kasvoi eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan (18 %), hallinto- ja toimistotyön (16 %) sekä tieteellisen ja teknisen työn (14 %) ammattiryhmissä. Eniten suorittaneiden määrä väheni kaupallisen työn ammattiryhmässä (-22 %). Yrittäjäkoulutuksen suorittaneita oli 3 100, mikä on sama määrä kuin vuonna Taulukko 7. Työvoimakoulutuksen suorittaneet sukupuolen ja tavoiteammatin mukaan vuonna 2011 Tavoiteammatti Yhteensä Miehet Naiset Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Tieteellinen, tekninen, ym. työ , , ,3 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , , ,9 Hallinto- ja toimistotyö , , ,0 Kaupallinen työ , , ,7 Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 339 0, ,6 92 0,3 Kuljetus ja liikenne , , ,6 Rakennus- ja kaivosala , , ,1 Teollinen työ , , ,7 Palvelutyö , , ,6 Muualla luokittelematon työ , , ,8 Yhteensä , , ,0 Vuonna 2011 työvoimakoulutuksen suorittaneiden miesten suurin koulutuksen tavoiteammattiryhmä oli muualla luokittelematon työ (40 %) ja toiseksi suurin teollinen työ (26 %). Naisilla suurin koulutuksen tavoiteammattiryhmä oli muualla luokittelematon työ (54 %) ja toiseksi suurin terveydenhuolto- ja sosiaalialan työ (15 %).

15 Taulukko 8. Työvoimakoulutuksen aloittaneet vuosina ja suorittaneet vuosina koulutus- ELY-keskuksen mukaan 9 Koulutus- Koulutuksen aloittaneet Koulutuksen suorittaneet ELY-keskus Muutos Muutos 2010/ /2011 % % Uusimaa , ,3 Varsinais-Suomi , ,1 Satakunta , ,3 Häme , ,5 Pirkanmaa , ,9 Kaakkois-Suomi , ,5 Etelä-Savo , ,5 Pohjois-Savo , ,2 Pohjois-Karjala , ,8 Keski-Suomi , ,5 Etelä-Pohjanmaa , ,0 Pohjanmaa , ,2 Pohjois-Pohjanmaa , ,6 Kainuu , ,0 Lappi , ,2 Ahvenanmaa , ,0 Muu* , ,8 Yhteensä , ,0 *Pohjoiskalotin koulutussäätiö Koulutuksen aloittaneiden määrä väheni 9 % koko maassa vuodesta Kasvua oli vain Kaakkois- Suomen ja Lapin ELY-keskusten alueella sekä Ahvenanmaalla. Eniten aloittaneita vuoden 2011 aikana oli Uudenmaan, Hämeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella. Vuoteen 2010 verrattuna aloittaneiden määrä väheni suhteellisesti eniten Keski-Suomen (-28 %) ja Etelä-Savon (-26 %) ELY-keskusten alueella. Koulutuksen suorittaneiden kokonaismäärä kasvoi yhdellä prosentilla vuodesta Kasvua oli suhteellisesti eniten Varsinais-Suomen (32 %) ELY-keskuksen alueella. Suorittaneiden määrä väheni suhteellisesti eniten Kainuun ELY-keskuksen alueella (-23 %).

16 Taulukko 9. Työvoimakoulutuksen suorittaneet koulutuslajin mukaan vuosina Koulutuslaji* Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Peruskoulutus , , ,7 Uudelleenkoulutus , , ,6 Jatko- ja täydennyskoul , , ,9 Muu koulutus , , ,6 Koulutuslaji tuntematon , , ,3 Suorittaneiden määrä , , ,0 * Koulutuslaji määritellään koulutettavan aiemman ammatillisen koulutuksen tai työkokemuksen mukaan. Vuonna 2011 työvoimakoulutuksesta oli 24 % jatko- ja täydennyskoulutusta, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Myös peruskoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen osuudet vähenivät vuoteen 2010 verrattuna. Muun koulutuksen osuus sen sijaan kasvoi 8 %. Muuhun koulutukseen sisältyy ohjaava koulutus, kielikoulutus yms. yleisiä valmiuksia antava koulutus. Taulukko 10. Työvoimakoulutuksen suorittaneet koulutuksen pituuden mukaan vuosina , prosenttia Koulutuksen kesto, kuukautta Alle 1 26,1 28,2 27,0 26, ,2 34,5 33,6 30, ,9 17,1 17,3 17, ,7 9,7 9,5 10, ,0 4,7 5,5 6, ,3 2,3 2,9 3,7 Yli 15 3,9 3,5 4,1 5,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Keskimäärin, kk 4,6 4,5 4,8 5,2 Työvoimakoulutuksen keskimääräinen pituus vuonna 2011 oli 5,2 kuukautta (vuonna ,8 kuukautta). Ammatillisen koulutuksen keskimääräinen kesto oli 7,0 kuukautta ja ohjaavan koulutuksen 2,2 kuukautta. Vuonna 2010 vastaavat lukemat olivat 6,6 ja 2,0 kuukautta.

17 Taulukko 11. Vuosille hankitut työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät (ilman ESR-koulutusta) 11 Opiskelijatyöpäiviä (tuhatta opiskelijatyöpäivää) Rahoitustapa otp % otp % otp % otp % Työ- ja elinkeinohallinnon kokonaan rahoittama , , , ,7 Työ- ja elinkeinohallinnon ja työnantajan rahoittamat yhteishankinnat 499 7, , , ,3 Yhteensä , , , ,0 Vuodeksi 2011 työvoimakoulutusta hankittiin yhteensä noin 6,5 miljoonaa opiskelijatyöpäivää, mikä on 13 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 12. Vuosille hankitut työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät koulutuksen järjestäjän mukaan (ilman ESR-koulutusta) Koulutuksen Opiskelijatyöpäivät (tuhatta opiskelijatyöpäivää) järjestäjä Muutos 2010/2011 otp % otp % otp % otp % Aikuiskoulutuskeskus , , , ,2 Muu oppilaitos , , , ,7 Korkeakoulu 322 5, , , ,8 Muu kouluttaja , , , ,2 Yhteensä , , , ,1 Vuoden 2011 koulutuksesta 43 % hankittiin ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta, 23 % muilta oppilaitoksilta, 5 % korkeakouluilta ja 29 % yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Yksityisten järjestäjien osuus on kasvanut kaksi %-yksikköä vuodesta 2010.

18 Taulukko 13. Työvoimakoulutuksen suorittaneiden* sijoittuminen 2 kuukautta 12 koulutuksen jälkeen vuosina , prosenttia Koulutuksen Ryhmäilmoitukset mukaan lukien** Ryhmäilmoitukset pois lukien jälkeen Koulutusalan työ 43,0 45,7 49,7 36,3 40,6 43,1 Muu työ 6,7 7,7 8,1 7,3 8,3 9,2 Työvoiman ulkopuolella 11,8 10,9 10,1 13,1 11,7 11,4 Työtön 38,6 35,8 32,1 43,2 39,4 36,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Työvoimakoulutuksen vuonna 2011 suorittaneista 58 % oli työssä kaksi kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Jos ryhmäilmoituksia (alaviite **) ei oteta mukaan, suorittaneista oli työssä 52 %, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Taulukko 14. Työvoimakoulutuksen suorittaneiden* sijoittuminen 2 kuukautta koulutuksen jälkeen koulutusta edeltäneen työllisyyden mukaan vuonna 2011, prosenttia Työllisyys ennen Sijoittumistyyppi koulutusta Koulutus- Muuhun Työvoiman Työtön Suorittaneita alan työhön työhön ulkopuolelle yhteensä Työttömät 39,7 8,6 11,1 40,7 100,0 Lomautetut 50,4 14,2 7,0 28,4 100,0 Työttömyysuhan alaiset 54,5 13,5 9,9 22,1 100,0 Työssä olevat 60,3 11,3 11,5 16,8 100,0 Työvoiman ulkopuolella 41,9 6,8 17,9 33,4 100,0 Yhteensä ryhmäilmoitukset pl. 43,1 9,2 11,4 36,3 100,0 Ryhmäilmoitukset 97,7 0,3 0,7 1,2 100,0 Yhteensä ryhmäilmoitukset ml. 49,7 8,1 10,1 32,1 100,0 * Osuudet lasketaan työvoimakoulutuksen suorittaneista, joista on poistettu ne, joiden tavoiteammattina on muualla luokittelematon työ eli työelämään ja koulutukseen valmentava koulutus, kielikoulutus sekä maahanmuuttajakoulutus. ** Ryhmäilmoituksella rekisteröidään yritysten sisäiseen koulutukseen osallistuvat, jotka koulutuksen jälkeen lähes aina jatkavat työpaikassaan.

19 13 Koulutusta edeltävän työllisyyden mukaan tarkastellen ovat ennen koulutusta työssä olleet, lomautetut ja työttömyysuhan alaiset sijoittuneet työhön selvästi paremmin kuin henkilöt, jotka ovat olleet työttömänä ennen koulutuksen alkamista. Työttömistä 48 % sijoittui työhön kaksi kuukautta koulutuksen jälkeen. Osuus on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Tähän sisältyvät myös tukitoimin työllistetyt. Taulukko 15. Työssä olevien osuus työvoimakoulutuksen suorittaneista* 2 kuukautta koulutuksen jälkeen ELY-keskuksittain vuosina , prosenttia Koulutus- Ryhmäilmoitukset ml. Ryhmäilmoitukset pl. ELY-keskus Uusimaa 54,9 56,9 51,7 53,7 Varsinais-Suomi 45,9 57,0 43,8 55,3 Satakunta 56,7 61,0 46,1 54,6 Häme 59,3 60,6 46,3 46,3 Pirkanmaa 47,1 58,2 44,4 58,3 Kaakkois-Suomi 48,8 50,6 44,1 45,2 Etelä-Savo 65,8 59,8 61,0 57,6 Pohjois-Savo 61,3 65,3 59,8 64,4 Pohjois-Karjala 49,8 51,5 49,8 51,5 Keski-Suomi 48,4 47,4 47,2 48,2 Etelä-Pohjanmaa 55,8 56,5 53,3 56,4 Pohjanmaa 61,8 56,7 52,2 54,2 Pohjois-Pohjanmaa 40,4 60,5 38,7 44,7 Kainuu 67,5 69,7 66,3 66,8 Lappi 46,4 54,7 46,2 54,7 Ahvenanmaa Yhteensä 53,4 57,8 48,9 52,3 Työhön sijoittuneiden osuus työvoimakoulutuksen suorittaneista on kasvanut vuoteen 2010 verrattuna muualla paitsi Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Eniten osuus on kasvanut Pohjois-Pohjanmaan (20 %-yksikköä), Varsinais-Suomen (11 %-yksikköä) ja Pirkanmaan (11 %- yksikköä) ELY-keskuksen alueella. Eniten työhön sijoittuneiden osuus on vähentynyt Etelä-Savon (-6 %- yksikköä) ELY-keskuksen alueella. * Osuudet lasketaan työvoimakoulutuksen suorittaneista, joista on poistettu ne, joiden tavoiteammattina on muualla luokittelematon työ eli työelämään ja koulutukseen valmentava koulutus, kielikoulutus sekä maahanmuuttajakoulutus.

20 Taulukko 16. Työvoimakoulutuksen hankintaan ja opintososiaaliseen tukeen käytetyt 14 määrärahat (sisältää rinnasteisen koulutuksen) vuosina Määrärahan Määrärahat (miljoonaa euroa) käyttö Muutos 2010/2011 % % % % Koulutuksen hankinta , , , ,5 Opintososiaaliset etuudet , , , ,8 - Kela , , , ,1 - työttömyyskassat , , , ,4 Yhteensä , , , ,1 Vuonna 2011 käytettiin määrärahoja työvoimakoulutuksen hankintaan ja opiskelijoille maksettaviin opintososiaalisiin etuuksiin 621 miljoonaa euroa, mikä on 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Opintososiaalisiin etuuksiin sisältyvät Kelan ja työttömyyskassojen työvoimakoulutuksen ajalta maksamat etuudet, joita ovat koulutustuki ja työttömyysetuudet: työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha. Taulukko 17. Vuosille hankitun työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivän hinta (ilman ESR-rahoitusta) Rahoitustapa Opiskelijatyöpäivän keskihinta (euroa) euroa euroa euroa euroa Työ- ja elinkeinohallinnon kokonaan rahoittama 36,0 38,1 39,3 39,6 Yhteishankinta 45,8 52,6 57,2 64,1 -työ- ja elinkeinohallinnon osuus 24,7 33,3 39,4 43,0 Työ- ja elinkeinohallinnon hankintahinta keskimäärin 35,1 37,7 39,3 39,8 Opiskelijatyöpäivän keskihinta vuonna 2011 oli 39,8 euroa. Tämä on 0,5 euroa korkeampi kuin vuonna 2010.

21 Taulukko 18. Työvoimakoulutuksen perusteella koulutustukea tai työttömyysetuutta saaneet* vuosina Muutos 2010/2011 % Koulutustukea saaneet ,4 Työmarkkinatukea saaneet ,1 Peruspäivärahaa saaneet ,7 Ansiopäivärahaa saaneet ,7 Yhteensä , = tietoa ei ole saatu, se on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen * kotoutumistukea saaneet mukaan lukien Työvoimakoulutuksen perusteella maksettiin työttömyysetuuksia opiskelijalle. Vuonna 2011 jatkettiin vielä koulutustuen maksamista sellaiselle opiskelijalle, jotka olivat aloittaneet koulutuksensa ennen Taulukkojen lähteet: Taulut 1-10 Työ- ja elinkeinoministeriö, työvoimakoulutuksen vuositilasto Taulut URA-tietojärjestelmä Taulut Työ- ja elinkeinoministeriö, työvoimakoulutuksen vuositilasto Taulu 16 Valtion hallinnollinen kirjanpito Taulu 17 URA-tietojärjestelmä Taulu 18 Kela, Finanssivalvonta

22 Työ- ja elinkeinoministeriö PL VALTIONEUVOSTO TEM Tilastotiedote Työmarkkinat :3 Arbetsmarknaden Labour Market Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö Tiedonhallinta -ryhmä Ella Laakso Petri Syvänen Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto Työnvälitystilaston kuvaus ja laatuseloste: ISSN = Suomen virallinen tilasto - (verkkojulkaisu) ISSN = TEM Tilastotiedote - (verkkojulkaisu)