TEM Tilastotiedote 2012:2. Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2011

Transkriptio

1 TEM Tilastotiedote 2012:2 Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2011

2

3 Työ- ja Työmarkkinat 2012 elinkeinoministeriö Arbetsmarknaden Labour Market Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Eteläesplanadi 4, Helsinki, Finland Helsinki, helmikuu 2012

4 Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2011 Tiivistelmä: Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vuoden 2011 aikana selvästi edellisestä vuodesta. Vuonna 2011 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoinna kaikkiaan avointa työpaikkaa, mikä oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin vuoden aikana eli enemmän kuin vuonna Avoimista työpaikoista täyttyi vuoden 2011 aikana Avoimet työpaikat lisääntyivät eniten Uudenmaan (31 %) ELY-keskuksen alueella ja teollisuuden (37 %) ammattiryhmässä. Keskimäärin vuoden 2011 aikana oli avoimia työpaikkoja kuukauden aikana , joista uusia avoimia työpaikkoja oli Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2011 aikana yhteensä työnhakijaa, mikä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työnhakijoiden määrä väheni kaikkien ELYkeskusten alueella ja kaikissa ammattiryhmissä; eniten Etelä-Pohjanmaalla (-10 %) ja teollisen työn (vaatetus, kone, puu, sähkö) (-12 %) ammattiryhmässä. Työnhaun keskimääräinen kesto oli 47 viikkoa. Vuoden 2011 aikana päättyi työnhakujaksoa, joista 41 prosenttia päättyi työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Vuoden 2011 aikana työnhakijoita oli kuukauden lopussa keskimäärin henkilöä, mikä oli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden 2011 aikana selvästi. Työttömänä työnhakijana oli vuoden aikana yhteensä henkilöä eli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien työnhakijoiden määrä laski kaikkien ELY-keskusten alueella; eniten Pohjanmaalla (-12 %). Työttömistä työnhakijoista oli miehiä 54 prosenttia. Suurin ikäryhmä oli vuotiaat, joita oli työttömistä 23 prosenttia. Suurin osuus (48 %) työttömistä työnhakijoista oli saanut keskiasteen koulutuksen. Päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto oli 14 viikkoa. Vuonna prosenttia oli ollut työssä ennen työttömyyden alkamista. Vastaavasti vuoden aikana päättyneistä työttömyysjaksoista ( ) 49 prosenttia päättyi työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Vuoden 2011 aikana oli kuukauden lopussa keskimäärin henkilöä työttömänä työnhakijana, mikä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Arbetsförmedlingens årsstatistik 2011 Sammandrag: Under 2011 ökade antalet lediga jobb tydligt från det föregående året. År 2011 hade arbets- och näringsbyråerna totalt lediga jobb, vilket var fler än under det föregående året. Under året anmäldes nya lediga jobb, dvs fler än Av de lediga jobben tillsattes under Antalet lediga jobb ökade mest (31 %) inom området för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland och i yrkesgruppen industri (37 %). Under 2011 fanns det i genomsnitt lediga jobb per månad, av vilka var nya lediga jobb. Arbets- och näringsbyråerna hade under 2011 sammanlagt arbetssökande, vilket var färre än under det föregående året. Antalet arbetssökande minskade inom samtliga närings-, trafik- och miljöcentraler och i alla yrkesgrupper; mest i Södra Österbotten (-10 %) och inom yrkesgruppen tillverkning (beklädnad, maskin, trä, el) (-12 %). Den genomsnittliga längden på jobbsökning var 47 veckor. Under 2011 avslutades jobbsökningsperioder, av vilka 41 procent upphörde pga. sysselsättning på den öppna arbetsmarknaden. År 2011 fanns det i slutet av månaden i genomsnitt arbetssökande, vilket var färre än ett år tidigare. Även antalet arbetslösa arbetssökande minskade tydligt under Under året var sammanlagt personer arbetslösa arbetssökande, dvs färre än under det föregående året. Antalet arbetslösa arbetssökande minskade inom samtliga närings-, trafik- och miljöcentraler; mest i Österbotten (-12 %). Av de arbetslösa arbetssökandena var 54 procent män. Den största åldersgruppen var personer i åldern år, som utgjorde 23 procent av de arbetslösa. Den största delen (48 %) av de arbetslösa arbetssökandena hade fått yrkesutbildning på mellanstadiet. Den genomsnittliga längden på de avslutade arbetslöshetsperioderna var 14

5 veckor. Under 2011 hade 54 procent varit i arbete före arbetslöshetens början. På motsvarande sätt upphörde ( ) 49 procent av de arbetslöshetsperioder som avslutades under året genom sysselsättning på den öppna arbetsmarknaden. Under 2011 var i genomsnitt personer arbetslösa arbetssökande i slutet av månaden, vilket var färre än under det föregående året. Annual Employment Service Statistics for 2011 Abstract: The number of vacancies increased markedly during 2011 compared with the previous year. In 2011, the number of unfilled vacancies at Employment and Economic Development Offices amounted to 564,000, which was 86,700 more than the year before. The number of new vacancies reported to Employment and Economic Development Offices during the year totalled 540,900, or 80,800 more than in ,300 of the vacancies were filled during The increase in the number of open vacancies was the highest in the Uusimaa Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) area (31%) and in the industry professional group (37%). On average, during 2011 the number of vacancies per month amounted to 78,000, of which 45,200 were new vacancies. In 2011, the number of jobseekers registered at Employment and Economic Development Offices totalled 748,000, down 43,800 on the previous year. The number of jobseekers decreased in all ELY Centre areas and in all professional groups, the drop being the greatest in South Ostrobothnia (-10%) and in industry (clothing, machinery, wood, electricity) (-12%). The average duration of the job-seeking process was 47 weeks. During 2011, a total of 1,189,400 job-seeking periods came to an end, 41 per cent of them ending with employment in the open labour market. In 2011, the number of jobseekers registered at Employment and Economic Development Offices at the end of the month averaged 470,400, down 33,800 on the previous year. The number of unemployed jobseekers also decreased significantly in During the year, a total of 577,400 people were registered as unemployed jobseekers, which was 43,400 less than the year before. The number of unemployed jobseekers fell in all ELY Centre areas, most in Ostrobothnia (-12%). 54 per cent of the unemployed jobseekers were men. The most affected age group was 25 to 34-year-olds, representing 23 per cent of those unemployed. The largest share of unemployed jobseekers (48%) had higher secondary education. The average duration of periods of unemployment that came to an end was 14 weeks. In 2011, 54 per cent of unemployed people had been at work before their period of unemployment began. Correspondingly, 49 per cent (866,200) of the periods of unemployment that came to an end during the year ended with employment in the open labour market. During 2011, an average of 243,900 people were registered as unemployed jobseekers at the end of the month, which is 20,900 less than the year before. Viittausohje: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. ISSN = :2, Työnvälityksen vuositilastot vuonna Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu pvm]. Saantitapa:

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. Avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna Työttömät työnhakijat vuonna Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilaston vuositilastot

7 1 Työnvälityksen vuositilastot vuonna Avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2011 Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi edelleen vuonna Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuonna 2011 avoinna kaikkiaan työpaikkaa. Paikkojen määrä oli eli 18 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Eniten työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan ( ), Pirkanmaan (45 100) ja Varsinais-Suomen (42 000) ELY-keskuksen (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) alueella. Edellisestä vuodesta työpaikat lisääntyivät 12 ELY-keskuksen alueella ja Ahvenanmaalla. Eniten avoimet työpaikat lisääntyivät Uudenmaan (57 200), Pirkanmaan (7 300) ja Varsinais-Suomen (7 200) ELY-keskuksen alueella. Avointen työpaikkojen määrä laski vuonna 2011 Pohjois-Pohjanmaalla (-2 200), Pohjanmaalla (-970) ja Etelä-Pohjanmaalla (-730) edellisestä vuodesta. Taulukko 1. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat ELY-keskuksittain, vuosina 2011 ja 2010 ELY-keskus Avoinna olleet työpaikat Avoinna- Vuonna 2011 Vuonna 2010 Muutos % ol.kesto* km.vrk Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2010/ Uusimaa , ,9 30,8 20 Varsinais-Suomi , ,3 20,6 20 Satakunta , ,5 23,4 21 Häme , ,1 17,4 29 Pirkanmaa , ,9 19,3 20 Kaakkois-Suomi , ,4 20,3 24 Etelä-Savo , ,1 4,9 30 Pohjois-Savo , ,0 17,5 24 Pohjois-Karjala , ,1 10,5 20 Keski-Suomi , ,6 9,1 18 Etelä-Pohjanmaa , ,0-5,1 29 Pohjanmaa , ,8-4,2 29 Pohjois-Pohjanmaa , ,8-5,9 22 Kainuu , ,1 1,8 20 Lappi , ,6 2,5 25 Ahvenanmaa , ,4 19,3 34 Koko maa ** , ,0 18,2 22 * Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto ** Sisältää ulkomaan paikat Vuoden 2011 aikana avoimina olleista työpaikoista täyttyi vuoden aikana ja työnantaja peruutti työpaikan avoinnaolon. Vuoden 2011 lopussa oli avoinna työpaikkaa. Avoinna olleista työpaikoista 23 % ( ) täyttyi työ- ja elinkeinotoimiston hakijalla ja 3 % täyttyi muuten. Avoinnaolo työ- ja elinkeinotoimistoissa päättyi 64 %:lle paikoista, koska työpaikan hakuaika oli loppunut.

8 2 Työpaikoista 38 % täyttyi kahden viikon kuluessa, 78 % yhden kuukauden kuluessa ja 95 % kahden kuukauden kuluessa. Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto vuonna 2011 oli keskimäärin 22 vuorokautta, mikä on vuorokausi enemmän kuin edellisenä vuonna. Avoinnaolon kesto nousi 8 ammattiryhmässä; eniten teollisuudessa (vaatetus, kone, puu, sähkö) (kasvua 4 vrk), palvelutyössä (kasvua 3 vrk) sekä kuljetus- ja liikennealan työssä (kasvua 2 vrk). Terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä sekä muun teollisuuden ja varastoalan työssä avoinnaolon kesto pysyi ennallaan. Avoinnaolon kesto laski ainoastaan luokittelemattomassa työssä. Nopeimmin täyttyivät luokittelemattoman työn (15 vrk), kaupallisen työn (19 %) sekä rakennus- ja kaivosalan (19 %) työpaikat. Työpaikoista 87 % täyttyi työnantajan ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Taulukko 2. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat ammattiryhmittäin, vuosina 2011 ja 2010 Ammattiryhmä Avoinna olleet työpaikat Avoinnaolon Vuonna 2011 Vuonna 2010 Muutos % kesto * km.vrk. Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2010/ Tieteellinen, tekninen, ym. työ , ,4 18,0 22 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , ,5 15,3 24 Hallinto- ja toimistotyö , ,3 24,8 20 Kaupallinen työ , ,8 9,5 19 Maa- ja metsätaloustyö , ,5-7,4 30 Kuljetus- ja liikenne , ,2 29,3 20 Rakennus- ja kaivosala , ,4 20,1 19 Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö , ,2 43,2 22 Muu teollisuus ja varastoala , ,7 27,7 24 Palvelutyö , ,7 23,9 26 Muualla luokittelematon työ 648 0, ,1-3,4 15 Yhteensä , ,0 18,2 22 * Täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli avoinna eniten kaupallisen työn (27 %), palvelutyön (16 %) sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan (15 %) ammattiryhmien paikkoja. Edellisestä vuodesta vähenivät ainoastaan maa- ja metsätaloustyön (-7 %) sekä luokittelemattoman työn (-3 %) työpaikat. Avoimet työpaikat lisääntyivät vuonna 2011 eniten teollisen työn 1 (37 %), kuljetus- ja liikennetyön (29 %), hallinto- ja toimistotyön (25 %) sekä palvelutyön (24 %) ammattiryhmissä. 1 Teollisuuden ammattiryhmät Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö ja Muu teollisuus ja varastoala yhteenlaskettuna.

9 3 Taulukko 3. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat työnantajasektorin mukaan, vuosina 2011 ja 2010 Työnantaja Avoinna olleet työpaikat Vuonna 2011 Vuonna 2010 Muutos % Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2010/2011 Valtio , ,0 1,7 Kunta, kuntayhtymä , ,2 14,1 Yksityinen sektori , ,8 19,4 Yhteensä , ,0 18,2 Työ- ja elinkeinotoimistojen avoimista työpaikoista 2 % oli valtion, 17 % kuntien ja 82 % yksityisten työnantajien ilmoittamia työpaikkoja. Työpaikkojen määrä lisääntyi edellisestä vuodesta valtiosektorilla 2 %, kuntasektorilla 14 % ja yksityisellä sektorilla 19 %. Taulukko 4. TE-toimistoihin ilmoitetut avoimet työpaikat työpaikan työajan mukaan, vuosina 2011 ja 2010 Työaika Avoinna olleet työpaikat Vuonna 2011 Vuonna 2010 Muutos % Työpaikkaa % Työpaikkaa % 2010/2011 Säännöllinen kokopäivätyö , ,4 16,0 2-vuorotyö , ,8 46,2 3-vuorotyö , ,7 32,8 Osapäivätyö , ,4 24,9 Muu osa-aikatyö , ,6 4,4 Yhteensä , ,0 18,2 Vuonna 2011 avoinna olleista työpaikoista 64 % oli säännöllisiä kokopäivätöitä, 2 % kaksi-vuorotöitä, 12 % kolmivuorotöitä, 12 % osapäivätöitä sekä 9 % muita osa-aikatöitä, joita ei tehdä viikon kaikkina työpäivinä. Avoinna olleista työpaikoista 49 % oli tarkoitettu yli vuoden kestäviksi, 26 % yli 3 kk mutta alle vuoden kestäviksi, 22 % oli väliaikaisia (alle 3 kk mutta yli 10 vrk kestäviä) ja 3 % oli tilapäisiä töitä (kesto alle 11 vrk). Yli 3 kk mutta alle vuoden kestävien paikkojen osuus on kasvanut yhden prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Vastaavasti väliaikaisten työpaikkojen osuus on laskenut yhden prosenttiyksikön ja muiden osuudet ovat pysyneet ennallaan.

10 4 Kuvio 1. Vuoden 2011 aikana avoinna olleet työpaikat täyttymisen syyn mukaan 5,0 % 4,5 % Täyttynyt TE-toimiston hakijalla 23,2 % 3,2 % Täyttynyt muuten Ehdokkaita riittävästi tai hakuaika päättynyt Peruutetut työpaikat 64,0 % Avoinna edelleen Kuvio 2. Vuoden aikana täyttyneiden työpaikkojen avoinnaolon kesto (vrk) vuosina työpaikkaa yli

11 5 2. Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna 2011 Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2011 aikana työnhakijana kaikkiaan henkilöä 2. Työnhakijoiden määrä oli pienempi kuin edellisenä vuonna. Työnhakijoiden määrä väheni kaikkien ELY-keskusten alueella. Eniten työnhakijoiden määrä väheni Etelä-Pohjanmaalla (-10 %), Pohjanmaalla (-10 %), Satakunnassa (-8 %), Etelä-Savossa (-7 %) ja Kainuussa (-7 %). Määrällisesti eniten työnhakijoita oli Uudenmaan ELY-keskuksen alueella ( ). Taulukko 5. Työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijat vuonna 2011 ja 2010 Päättyneiden ELY-keskus Työnhakijoiden määrä työnhakujen Vuonna 2011 Vuonna 2010 Muutos % kesto 2010/ km. vkoa Työnhakijat % Työnhakijat % Uusimaa , ,2-4,0 40 Varsinais-Suomi , ,2-4,5 45 Satakunta , ,5-7,9 56 Häme , ,4-6,4 51 Pirkanmaa , ,8-6,3 49 Kaakkois-Suomi , ,9-5,4 58 Etelä-Savo , ,2-7,5 54 Pohjois-Savo , ,3-5,6 50 Pohjois-Karjala , ,1-5,3 59 Keski-Suomi , ,8-4,2 51 Etelä-Pohjanmaa , ,4-10,0 41 Pohjanmaa , ,9-9,8 47 Pohjois-Pohjanmaa , ,4-4,0 42 Kainuu , ,1-6,8 59 Lappi , ,5-4,6 43 Ahvenanmaa , ,2-2,1 25 Koko maa ** , ,0-5,5 47 ** Sisältää ulkomailla olevat työnhakijat Työnhakijoista viidennes (20 %) kuului teollisen työn 3 ammattiryhmään. Ammattitaidottomien, opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden ryhmän (muualla luokittelematon työ) osuus oli 18 %, korkeasti koulutettujen 11 % sekä hallinto- ja toimistotyön hakijoiden 10 %. Työnhakijoiden määrä väheni edellisestä vuodesta kaikissa ammattiryhmissä. Työnhakijoiden määrä väheni eniten teollisen työn (vaatetus, kone, puu, sähkö) (-12 %), muun teollisuuden ja varastoalan (-9 %), sekä kuljetus- ja liikennetyön (-8 %) ammattiryhmissä. 2 2 Luvussa ovat mukana työttömien lisäksi ne työnhakijat, jotka työssä tai koulutuksessa ollen etsivät uutta työpaikkaa, henkilökohtaisesti lomautetut, lyhennetyllä työviikolla olevat sekä työttömyyseläkeläiset. 3 Teollisuuden ammattiryhmät Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö ja Muu teollisuus ja varastoala yhteenlaskettuna.

12 Taulukko 6. Työnhakijat ammattiryhmittäin, vuosina 2011 ja Ammattiryhmä Työnhakijoiden määrä Vuonna 2011 Vuonna 2010 Muutos % Työnhakijat % Työnhakijat % 2010/2011 Tieteellinen, tekninen, ym.työ , ,8-6,3 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , ,6-0,1 Hallinto- ja toimistotyö , ,5-6,3 Kaupallinen työ , ,4-3,9 Maa- ja metsätaloustyö , ,7-3,2 Kuljetus ja liikenne , ,3-8,1 Rakennus- ja kaivosala , ,5-6,3 Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö , ,3-12,1 Muu teollisuus ja varastoala , ,6-9,3 Palvelutyö , ,6-2,7 Muualla luokittelematon työ , ,8-1,8 Yhteensä , ,0-5,5 Työnhakijoista oli alle 25-vuotiaita 19 %, vuotiaita 30 % ja yli 40-vuotiaita 51 %. Työnhakijoissa osuudet säilyivät ennallaan edellisestä vuodesta. Nuorten osuus työnhakijoista vaihteli ELYkeskuksittain Uudenmaan 17 prosentista Pohjois-Pohjanmaan 24 prosenttiin. Ahvenanmaalla nuorten osuus työnhakijoista oli 27 prosenttia. Vuonna 2011 kaikista työnhakijoista oli miehiä (52 %) ja naisia (48 %). Työnhakijana olleiden miesten määrä väheni kahdeksan prosenttia ja naisten kolme prosenttia. Kaikkien työnhakijoiden määrän muutokset sukupuolen mukaan olivat yhden prosenttiyksikön pienemmät kuin työttömien työnhakijoiden vastaavat muutokset (katso sivu 8). Tämä johtui työttömien työnhakijoiden määrän muita työnhakijaryhmiä nopeammasta vähenemisestä. Työnhakijoista perusasteen koulutuksen saaneita oli 31 %, keskiasteen ammatillisen koulutuksen saaneita 46 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 19 %. Koulutus oli tuntematon 3 %:lla työnhakijoista. Työnhakijat olivat työnvälityksen asiakkaina vuoden 2011 aikana noin eri työnhaun ajan. Jokaista työnhakijaa kohden oli keskimäärin 1,4 työnhakujaksoa. Päättyneiden työnhakujen keskimääräinen kesto oli 47 viikkoa eli selvästi alle yksi vuosi. Kesto oli pidentynyt edellisestä vuodesta neljällä viikolla. Pisimpään työnhaut kestivät Pohjois-Karjalan (keskimäärin 59 viikkoa), Kainuun (59 viikkoa) ja Kaakkois-Suomen (58 viikkoa) ELY-keskuksen alueella. Lyhin keskimääräinen kesto oli Uudellamaalla (40 viikkoa), Etelä-Pohjanmaalla (41 viikkoa) ja Pohjois-Pohjanmaalla (42 viikkoa). Ahvenanmaalla työnhaun keskimääräinen kesto oli 25 viikkoa. Vuoden 2011 aikana päättyi työnhakujaksoa. Työnhakujakson päättäneistä (41 %) sai työtä avoimilta työmarkkinoilta. Osuus on yhden prosenttiyksikön pienempi kuin edellisenä vuonna. Työllistämistoimin sijoitettiin lisäksi työhön , työvoimakoulutuksen aloitti ja muun koulutuksen , työnhakuun ETA/EU-valtioihin siirtyi 600 työnhakijaa, työvoiman ulkopuolelle (eläkkeelle, kotityöhön) siirtyi ja työttömyyseläkkeelle hakijaa. Lisäksi työnhakujaksoa päättyi niin, ettei työnvälitykselle ilmoitettu syytä.

13 7 Taulukko 7. Työnhakujakson päättymisen syyt vuosina 2011 ja 2010 Työnhakujakson päättymisen syy Päättyneet työnhakujaksot Vuonna 2011 Vuonna 2010 % % Saanut työtä avoimilta työmarkkinoilta , ,1 Sijoitettu työllistämistoimenpitein , ,7 Aloittanut työvoimakoulutuksen , ,2 Aloittanut muun koulutuksen , ,1 Mennyt työnhakuun ETA/EU-valtioon 557 0, ,0 Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle , ,3 Työttömyyseläkkeelle , ,3 Muu syy tai ei tietoa , ,3 Yhteensä , ,0 Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2011 aikana ulkomaalaisia työnhakijoita , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijat edustivat noin 180 eri kansalaisuutta. Suurin osa ulkomaalaisista työnhakijoista oli naapurimaista: Venäjältä , Virosta ja Ruotsista Muita suuria ryhmiä olivat irakilaiset (3 500), somalialaiset (3 200), thaimaalaiset (2 500), turkkilaiset (1 600), afganistanilaiset (1 600) ja iranilaiset (1 400). Vuonna 2011 työnhakijoina olleista henkilöstä oli (77 %) ollut työttömänä työnhakijana. Työttömistä oli ollut henkilökohtaisesti lomautettuna vuoden aikana (10 %), mikä on 31 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyyseläkettä sai vuoden 2011 aikana työnhakijaa, mikä on 16 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin Kuvio 3. Työnhakijoiden määrä vuoden aikana ELY-keskuksittain vuosina 2010 ja

14 8 3. Työttömät työnhakijat vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana työnhakijoista oli ollut työttömänä lyhyemmän tai pidemmän aikaa henkilöä 4. Määrä on pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden alussa työttömänä oli työnhakijaa ja uusia työttömiä ilmoittautui työ- ja elinkeinotoimistoihin vuoden 2011 aikana Vuoden aikana päättyi henkilön työttömyys ja vuoden lopussa oli työttömänä työnhakijaa, kun lomautetut lasketaan mukaan. Taulukko 8. Työttömät työnhakijat vuonna 2011 ELY-keskuksittain ja sukupuolen mukaan ELY-keskus Yhteensä Miehet Naiset Alle 25- vuotiaat Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Eniten työttömiä työnhakijoita oli Uudenmaan ( ) ja Pirkanmaan (56 700) ELY-keskuksen alueella. Vuoden aikana työttömänä olleiden määrä laski kaikkien ELY-keskusten alueella edelliseen vuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten työttömien määrä laski Pohjanmaalla (-12 %), Etelä- Pohjanmaalla ( -12 %) ja Hämeessä (-9 %). Hitaimmin työttömien työnhakijoiden määrä laski Lapissa ( -5 %) ja Keski-Suomessa (-5 %). Työttömistä työnhakijoista oli vuonna 2011 koko maassa naisia vähemmän kuin miehiä. Työttömänä työnhakijana olleiden miesten määrä laski edellisestä vuodesta yhdeksän prosenttia ja naisten neljä prosenttia. Talouden suhdannevaihteluiden vaikutus heijastuu selvästi voimakkaammin miesvaltaisille teollisuuden ja rakentamisen aloille kuin naisvaltaisille palvelualoille. 4 Lukuun sisältyvät henkilökohtaisesti lomautetut.

15 9 Taulukko 9. Työttömät työnhakijat vuonna 2011 iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % , , , , , , , , , , , , , , ,1 Yhteensä , , ,0 Työttömistä työnhakijoista oli alle 25-vuotiaita 20 %. Miehillä nuorten osuus työttömistä oli 21 %, mikä on yli kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin naisilla. Nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli korkein Pohjois-Pohjanmaan (24 %), Pohjanmaan (22 %), Etelä-Pohjanmaan (22 %) ja Keski-Suomen (22 %) ELY-keskuksen alueella. Alhaisin nuorten osuus oli Uudellamaalla (18 %) ja Varsinais- Suomessa (19 %). Ahvenanmaalla nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 29 %. Taulukko 10. Työttömät työnhakijat vuonna 2011 koulutuksen ja sukupuolen mukaan Koulutus Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Perusasteen koulutus , , ,9 Keskiasteen koulutus , , ,3 Alin korkea-aste , , ,5 Korkeakouluaste ja tutkijakoulutus , , ,7 Tuntematon , , ,6 Yhteensä , , ,0 Vuonna 2011 työttöminä työnhakijoina olleista 30 % oli saanut perusasteen, 48 % keskiasteen ja 19 % korkea-asteen koulutuksen. Osuudet ovat säilyneet edellisen vuoden tasolla. Työttömillä naisilla oli miehiä korkeampi koulutustaso. Naisista 45 % oli suorittanut keskiasteen ja 24 % korkea-asteen koulutuksen. Työttömillä miehillä vastaavat osuudet olivat 49 % ja 15 %.

16 10 Vuoden 2011 aikana päättyi eri työttömyysjaksoa. Jokaista työttömänä ollutta kohden jaksoja oli keskimäärin 1,5 vuoden aikana. Päättyneistä työttömyysjaksoista (59 %) johti työnvälityksen saaman tiedon mukaan henkilön työllistymiseen. Jakson päättymisen syynä oli (49 %) tapauksessa työllistyminen avoimille työmarkkinoille ja (11 %) tapauksessa sijoittuminen tukityöhön. Työvoimakoulutuksen aloittaminen päätti (7 %) ja muu koulutus (2 %) työttömyysjaksoa. Työttömyyseläkkeelle siirtyi sekä muulla tavalla työvoiman ulkopuolelle työtöntä työnhakijaa. Näiden lisäksi päättyi työttömyysjaksoa, joiden päättymissyy ei ollut tiedossa työ- ja elinkeinotoimistossa. Taulukko 11. Vuonna 2011 päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto ELY-keskus Molemmat Miehet Naiset sukupuolet Keskimäärin viikkoa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Vuonna 2011 päättyneiden yhtäjaksoisten työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto oli sama kuin edellisenä vuonna eli 14 viikkoa, alle neljä kuukautta. Naisilla työttömyys kesti keskimäärin huomattavasti lyhyemmän ajan (11 viikkoa) kuin miehillä (16 viikkoa). Työttömyyden lyhyemmän keston vuoksi naisia ( ) oli työttömänä työnhakijana vuonna 2011 keskimäärin kuukauden lopussa selvästi vähemmän kuin miehiä ( ), vaikka uusista työttömistä työnhakijoista oli naisia ( ) hieman enemmän kuin miehiä ( ). Työttömyysjaksot ovat sitä pidempiä, mitä vanhemmasta työttömien ryhmästä on kysymys. Nuorilla alle 25-vuotiailla työttömyysjaksot olivat lyhimmät, keskimäärin 7 viikkoa vuotiailla työttömyys kesti keskimäärin 16 viikkoa (neljä kuukautta) ja yli 60-vuotiailla 39 viikkoa (lähes 10 kuukautta). Alueittain tarkastellen työttömyysjaksot olivat pisimmät Pirkanmaan (17 viikkoa), Uudenmaan (16 viikkoa), Satakunnan (15 viikkoa) ja Kaakkois-Suomen (15 viikkoa) ELY-keskuksen alueella. Lyhimpiä työttömyysjaksot olivat Etelä-Pohjanmaalla (10 viikkoa) ja Lapissa (10 viikkoa).

17 11 Vuoden 2011 aikana pitkäaikaistyöttömiä (henkilöitä, joiden työttömyys oli kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden) oli Määrä on vajaa viidesosa kaikkien työttömien työnhakijoiden määrästä. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 60 % ja naisia 40 %. Miesten osuus on laskenut ja naisten noussut yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömistä (2 %) oli alle 25-vuotiaita. Uusia pitkäaikaistyöttömiä tuli vuoden aikana ja pitkäaikaistyöttömyyksiä päättyi Vuonna 2011 ennen työttömyyden alkamista 54 % oli ollut työssä ja 46 % työvoiman ulkopuolella. Työstä tulleiden osuus oli laskenut ja työvoiman ulkopuolelta tulleiden vastaavasti noussut yhdellä prosenttiyksiköllä. 18 % kaikista työttömistä tuli julkisista ja muista palveluista, teollisuudesta tuli 4 %, kaupan alalta 4 % ja rakennustoiminnasta 2 %. Kaikista työttömistä miehistä 14 % tuli julkisista ja muista palveluista, teollisuudesta 5 %, kaupan alalta 4 % ja rakennusalalta 3 %. Kaikista työttömistä naisista 24 % oli jäänyt työttömäksi julkisista ja muista palveluista sekä 5 % kaupan alalta. Työvoiman ulkopuolelta tulleista työttömistä (10 % kaikista työttömistä) oli ollut koulussa tai opiskelemassa ennen työttömäksi joutumistaan. Palkattomasta kotitaloustyöstä tuli 4 % ja ase- tai siviilipalveluksesta 2 %. Työttöminä olleista naisista 11 % ja miehistä 8 % tuli koulusta tai opiskelemasta. Taulukko 12. Työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuonna 2011 Ammattiryhmä Yhteensä Miehet Naiset Alle 25-vuotiaat Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Tieteellinen, tekninen, ym. työ , , , ,7 Terveydenhuolto ja sosiaaliala , , , ,3 Hallinto- ja toimistotyö , , , ,6 Kaupallinen työ , , , ,6 Maa- ja metsätaloustyö , , , ,9 Kuljetus ja liikenne , , , ,6 Rakennus- ja kaivosala , , , ,8 Teollisuus: vaatetus, kone, puu, sähkö , , , ,5 Muu teollisuus ja varastoala , , , ,7 Palvelutyö , , , ,1 Muualla luokittelematon työ , , , ,5 Yhteensä , , , ,0

18 12 Kuvio 4. Alkaneet työttömyysjaksot työttömyyttä edeltäneen toiminnan mukaan vuonna ,1 % 3,9 % 2,0 % 54,2 % Työssä Koulussa, opiskelemassa Asepalveluksessa Kotitaloustyössä Muualla työv. ulkopuolella 9,8 % Kuvio 5. Päättyneet työttömyysjaksot työttömyyden päättymisen syyn mukaan vuonna ,4 % 9,6 % 22,6 % 48,7 % Työllistynyt avoimille työmarkkinoille Työllistynyt toimenpitein Aloittanut työvoima- tai muun koulutuksen Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle Muu syy 10,7 %

19

20 Työ- ja elinkeinoministeriö PL VALTIONEUVOSTO TEM Tilastotiedote Työmarkkinat :2 Arbetsmarknaden Labour Market Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö Tiedonhallinta -ryhmä Petri Syvänen Ella Laakso Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto Työnvälitystilaston kuvaus ja laatuseloste: ISSN = Suomen virallinen tilasto - (verkkojulkaisu) ISSN = TEM Tilastotiedote - (verkkojulkaisu)