Maanahkiaisen tuulivoimapuisto. ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Transkriptio

1 Maanahkiaisen tuulivoimapuisto ympäristövaikutusten arviointiohjelma

2 Rajakiiri Oy MAANAHKIAISEN MERITUULIVOIMAPUISTO ympäristövaikutusten arviointiohjelma Sisältö ESIPUHE 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. JOHDANTO 7 3. HANKKEESTA VASTAAVA 9 4. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen taustaa Suunnittelualueen sijainti Tuulivoimaloiden rakenteet ja perustukset Merikaapelit ja liittäminen sähköverkkoon Hankkeen vaihtoehdot Suunnittelutilanne Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin YMPÄRISTÖN NYKYTILAN YLEISKUVAUS Nykyinen maankäyttö Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Luonnonolot Vedenlaatu Tuulisuus Meriveden korkeus, virtaukset ja aaltojen korkeus Jääolot Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja pohjaeliöstö Merinisäkkäät Kalasto, kalastus ja kalankasvatus Linnusto Suojelualueet Natura-alueet Muut suojelualueet ja kohteet Maisema ja kulttuuriperintö Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt Maisema-alueet ja perinnemaisemat Hylyt ja muinaismuistot YLEISTÄ ARVIOITAVISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Arviointitehtävä Arvioitavat ympäristövaikutukset Tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta Yhteisvaikutusten arviointi Arvioinnin toteuttaminen Arvio ympäristöriskeistä Tuulivoimalaitosten elinkaari Epävarmuustekijät ja oletukset Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Vaikutusten seuranta VAIKUTUKSIA AIHEUTTAVAT KESKEISET TOIMINNOT, VAIKUTUSTEN KOHDENTUMINEN JA LAAJUUS sekä KÄYTETTÄVÄT ARVIOINTIMENETELMÄT Vaikutuksia aiheuttavat keskeiset toiminnot Yleistä Rakentamisen aikaiset toiminnot Käytön aikaiset toiminnot Käytön lopettamisen aikaiset toiminnot Vaikutusten kohdentuminen Vaikutukset veden laatuun ja vesiluontoon Vaikutukset kalastukseen ja muihin elinkeinoihin Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset linnustoon Vaikutukset luotojen ja saarten luontoon Vaikutukset Natura- ja muihin suojelualueisiin Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, merenkulkuun, energiatalouteen ja maankäyttöön Vaikutukset ilmastoon Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeen yleissuunnittelu Kaavoitus Vesilain mukaiset luvat Rakennusluvat Kytkentä sähköverkkoon Muut luvat ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Kansalaisten osallistuminen Suunnitteluryhmä Ohjausryhmä Seurantaryhmä Yleisö- ja tiedotustilaisuudet Tiedottaminen Yhteysviranomaisen tehtävät Arviointiohjelman nähtävilläolo Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Arviointiselostuksen nähtävilläolo Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta YVA MENETTELY JA ARVIO AIKATAULUSTA Termien ja lyhenteiden selitykset 39 LÄHTEET Ramboll Finland Oy 1

3

4 ESIPUHE Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Maanahkiaisen merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy Rajakiiri Oy:n toimeksiannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet FM Hannu Tikkanen, DI Jutta Piispanen, FM Dennis Söderholm, FT Joonas Hokkanen, RA Matti Kautto ja FM Veli-Matti Hilla. YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Rajakiiri Oy Postiosoite: Frilundintie 7, VAASA Yhteyshenkilö: Tomi Mäkipelto, puh Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Postiosoite: Veteraanikatu 1, PL 124, OULU Yhteyshenkilöt: Eero Kaakinen, puh Tuukka Pahtamaa, puh Heli Harjula, puh YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy Postiosoite: Pitkänsillankatu 1, KOKKOLA Yhteyshenkilöt: Hannu Tikkanen, puh Joonas Hokkanen, puh Ramboll Finland Oy 3

5 1. TIIVISTELMÄ HANKE JA HANKKEESTA VASTAAVA Rajakiiri Oy käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelyn (YVAmenettely), joka koskee Raahen edustan merialueelle suunnitteilla olevaa voimalan Maanahkiaisen tuulivoimapuistoa. Hankkeeseen kuuluvat merialueelle rakennettava tuulivoimapuisto sekä sen liitäntävoimajohdot valtakunnan verkkoon. HANKKEEN PERUSTELUT Tuulivoiman lisärakentamiseen Suomessa ja Raahen alueelle on useita perusteita. Sen lisäksi että tuulivoima on ekologisesti kestävä energian tuotantomuoto, Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on lisätä tuulivoiman asennettua kokonaistehoa nykyisestä noin 120 MW:n tasosta noin 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Suomi on sitoutunut Kioton ilmastokokouksessa sovittuihin kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin. Suomen tulee sopimuksen mukaan rajoittaa kasvihuonepäästöt keskimäärin vuoden 1990 tasolle vuosina Myös EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden noin 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Valtioneuvosto on periaatepäätöksellään velvoittanut maakuntaliitot lisäämään maakuntakaavoihin varauksia tuulivoimaloille. Kyseinen alue soveltuu maakuntakaavan taustaselvitysten mukaan hyvin laajamittaiseen tuulivoimatuotantoon. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen sijainti Voimalat on suunniteltu Raahe-Pyhäjoki -edustan merialueelle Maanahkiaisen kohdalle. Sijoituspaikat ovat noin 3 10 metriä syvillä alueilla. Suunnittelualue on pohjoispäästään noin 2,5 kilometrin ja eteläpäästään noin 11 kilometrin päässä rannikosta. Koko suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 148 neliökilometriä. Nykyinen maankäyttö Suunnittelualue koostuu merialueesta. Läheisyydessä on Rautaruukin teollisuusalue ja myös Raahen satama. Suunnittelualueen pohjoispuolella on melko runsaasti pienehköjä saaria ja luotoja. Sen edustan rannikolla välillä Raahe- Pyhäjoki on paikoin tiheästi loma-asutusta. Alueen veden laatu ja vesiluonto Vedenlaatu Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Raahen edustan merialueella on tyydyttävä, suunnittelualueella pääosin hyvä ja kauempana merellä erinomainen. Suunnittelualueen lajisto on melko niukkaa. Vähäsuolainen vesi ja vaihtelevat ympäristöolosuhteet tekevät hankalan elinympäristön alueen pohjaeliöstölle ja kasveille. Alueella pyydetään lähinnä siikaa ja lohta. Sille sijoittuu myös silakan ja siian kutualueita, mutta alueen kalastuksellinen arvo ei ole erityisen merkittävä. Suunnittelualueella, etenkin Hanhikiven ympäristössä ja Saloisten edustalla, esiintyy runsaasti hylkeitä varsinkin loppusyksystä, joista suurin osa on norppia. Alueen linnusto Suunnittelualueelle ei sijoitu lintujen pesimäalueita. Lähimpien rantojen ja saarten pesimälinnusto tunnetaan melko hyvin. Lajisto on monipuolista, joskin Perämerelle tyypillistä. Pesimälinnuston arvokkain osa koostuu luodoilla pesivien lokkilintujen ja muiden merilintujen yhdyskunnista. Raahen Pyhäjoen edusta on tärkeää lintujen muuttoaluetta, sillä useiden lajien muutto Perämeren rannikolla keskiosissa on korostuneen voimakasta. Tällaisia lintuja ovat esimerkiksi laulujoutsen sekä monet kahlaaja-, sorsa- ja kuikkalinnut. Suojelualueet Suunnittelualueella ei sijaitse varsinaisia suojelualueita. Alueen läheisyydessä, lähimmillään 2,5 km:n etäisyydellä, sijaitsee joitakin Natura verkostoon kuuluvia alueita. Näitä ovat Raahen saaristo, Kuljunmäen niitty, Rytilammen alue ja Arkkukari sekä Parhalahti. Suunnittelualueen läheisyydessä (4 km) sijaitsee yksityisiä suojelualueita mm. Hanhikiven ja Parhalahden alueella. Hanhikiven itäpuolella on myös Luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppirajauksia, ja Jyry -niminen ulkomeren saari Raahen Lapaluodon edustan merialueella on erityinen suojelualue. Hanhikiven alueella ja sen itäpuolella Halkokarilla sekä Ruukin teollisuusalueen läheisyydessä sijaitsevalla Kallioniemellä on lisäksi suojeltua kallioaluetta. Raahen saariston Natura-alue sekä sitä laajempi alue, joka ulottuu Kuljunnokalle asti, kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja siinä Raahen saariston rantojensuojeluohjelmaan. Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluu suunnittelualueen läheisyydessä alue Parhalahti-Syölätinlahti ja Heinikarinlampi. 4 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

6 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Hankkeen vaihtoehtoina tutkitaan seuraavia: Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta; Raahen edustan Maanahkiaiseen ei rakenneta tuulivoimapuistoa ja vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla ja/tai jollain muulla tuotantotavalla. Vaihtoehto 1: maksimivaihtoehto, missä voimaloita on sijoitettu suunnittelualueelle pohja- ja syvyysolosuhteiden mukainen enimmäismäärä, noin 100 voimalaa. Vaihtoehto 2: tällä tutkitaan vaikuttavatko voimaloiden määrän ja sijoituksen muuttaminen oleellisesti esiintyvien ympäristövaikutusten merkittävyyteen. Vaihtoehto määritellään arvioinnin aikana. Sähkönsiirtoreiteistä tutkitaan kaksi vaihtoehtoista 110 kv:n/400 kv:n linjakäytävää nykyisille voimalinjoille. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Etukäteen arvioiden keskeiset tässä hankkeessa arvioitavat rakentamisen, toiminnan ja toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat: Vaikutukset maisemaan Loma-asuntojen maisema-arvot Raahen saaristo, Pyhäjoen rannat Muun merialueen maisema Vaikutukset merialueen luontoon Merenpohja ja vedenlaatu Saaret ja luodot Kalasto ja pohjaeliöstö Linnusto Vaikutukset Natura-alueen suojeluarvoihin Rantojen kasvillisuus Linnusto Uhanalaiset eliölajit Muut Natura-alueen suojeluarvot Sosiaaliset vaikutukset Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Virkistyskäyttö Kalastus ja muut elinkeinot Hankkeen vaikutukset ovat osittain pysyviä, osittain väliaikaisia ja osittain vain rakentamisen tai toiminnan lopettamisen aikaisia. Rakentamisen ja toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti veden laatuun, vesiluontoon ja linnustoon. Pysyviä vaikutuksia aiheutuu muun muassa maisemalle ja linnustolle. ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeista ja arvioinnin sisällöstä silloin, kun hankkeen arviointiohjelman ja arviointiselostuksen vireilläolosta ilmoitetaan. Arviointia varten on perustettu ohjausryhmä johon kuuluvat edustajat seuraavilta viranomaistahoilta ja yhtiöiltä: Raahen kaupunki, Pyhäjoen kunta, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Merenkulkulaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, Metsähallitus, Oulun lääninhallitus, Länsi-Suomen merivartiosto, Raahen Satama, Raahen Energia Oy, Rajakiiri Oy ja Ramboll Finland. Tämän lisäksi perustetaan YVA-seurantaryhmä, johon kutsutaan ohjausryhmän lisäksi edustajat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Jokilaaksojen pelastuslaitokselta, Oulun yliopistolta (Perämeren tutkimusasemalta), Kainuun TE-keskukselta, Rautaruukki Metals:lta ja seuraavilta kansalais-, ym. järjestöiltä: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry, Pohjois-Perämeren ammattikalastajat ry, Saloisten jakokunta, Piehingin kalastuskunnan osakaskunta, Pyhäjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys, Raahen seudun luonnonystävät ry, Raahen purjehdusseura ry, Rautaruukin venekerho ry, Raahen meriseura ry, Raahen urheilusukellusseura Mursut ry sekä lähialueen kyläyhdistykset (Piehingin kyläyhdistys ry, Saloisten kylän asukasyhdistys ry, Haapajoki-Arkkukarin kyläyhdistys ry, Parhalahden kyläyhdistys ry, Lapaluodon kyläyhdistys ry, Palonkylän asukasyhdistys ry ja ProHanhikivi ry). Seurantaryhmään voivat osallistua myös muut yhdistykset tai tahot. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä pidetään yleisötilaisuuksia, joiden tavoitteena on saada kartoitettua konkreettisia vaikutuksia, joita paikalliset asukkaat ja alueen käyttäjät haluavat arvioinnissa sekä tulevassa päätöksenteossa otettavaksi huomioon. Ohjelmavaiheessa järjestetään yleisötilaisuus ja selostusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään arviointiselostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksien lisäksi järjestetään myös tiedotustilaisuudet tiedotusvälineille. YVA-ohjelma ja selostus tulevat nähtäville Raahen kaupungin ja Pyhäjoen kunnan virallisille ilmoitustauluille sekä sähköisesti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kotisivuille. Nähtävilläolosta ympäristökeskus kuuluttaa alueen päälehdissä. Rajakiiri Oy:lle tulee omat internetsivut, joilla tiedotetaan myös hankkeesta. YVA-menettelyn yhteysviranomaisen lausunnot ovat nähtävillä myös ympäristöhallinnon internetsivuilla Ramboll Finland Oy 5

7 AIKATAULU JA YHTEYSTIEDOT Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätetään yhteysviranomaiselle maaliskuussa 2009 ja ympäristövaikutusten arviointiselostus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 aikana. Yhteystiedot on esitetty ennen tiivistelmää. 6 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

8 2. JOHDANTO Rajakiiri Oy käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelyn (YVAmenettely), joka koskee Raahen Pyhäjoen -edustan merialueelle suunnitteilla olevaa Maanahkiaisen merituulivoimapuistoa. Hankkeeseen kuuluvat merialueelle rakennettava tuulivoimapuisto sekä sen liitäntävoimajohdot valtakunnalliseen sähköverkkoon. Tuulivoiman lisärakentamiseen Suomessa ja Raahen alueelle on lukuisia perusteita. Tuulivoima on ekologisesti erittäin kestävä energiantuotantomuoto, koska energian lähde on uusiutuva ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä verrattuna fossiilisia polttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää voimakasta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tuulivoimaloiden käytöstä ei synny hiilidioksidia tai muita ilmansaasteita eikä voimalan purkamisesta jää jäljelle vaarallisia jätteitä. Lisäksi tuulivoimalat lisäävät Suomen energiaomavaraisuutta. Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on lisätä tuulivoiman asennettua kokonaistehoa nykyisestä noin 120 MW:n tasosta noin 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008). Suomi on sitoutunut Kioton ilmastokokouksessa sovittuihin kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin. Suomen tulee sopimuksen mukaan pitää kasvihuonekaasujen päästöt vuosina keskimäärin vuoden 1990 tasolla. Myös EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden noin 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Valtioneuvosto on periaatepäätöksellään velvoittanut maakuntaliitot lisäämään maakuntakaavoihin varauksia tuulivoimaloille. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia rakentaa noin 100 tuulivoimalaitoksen puisto Raahen-Pyhäjoen edustalle. Alueen yhteenlaskettu teho voi olla megawattia. Merituulivoimalaitokset on suunniteltu 3 10 metriä syville merialueille. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan pinta-alaltaan noin 148 neliökilometriä. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 2-1. Maakuntaliiton tekemän selvityksen (Tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä) mukaan Raahen tuulivoimala-alue on teknistaloudellisesti eräs potentiaalisimmista kohteista Perämerellä. YVA menettelyssä selvitetään laajasti hankkeen ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutuksiin kuuluu luontovaikutusten lisäksi myös mm. vaikutukset alueelliseen ja valtakunnalliseen energian tuotantoon ja siirtoon. YVA-hankkeella selvitetään optimaalista voimaloiden sijoitteluratkaisua ja tavoitteena on rakentaa teknisesti, taloudellisesti sekä ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaan YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arvioinnissa olennaista on avoimuus ja toimiva vuorovaikutus eri tahojen kesken. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeen toteuttamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suuren tuulipuiston rakentaminen edellyttää varausta maakuntakaavassa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (lainvoimaiseksi ) suunnittelualue on osoitettu pääosin tuulivoiman energiantuotantoalueeksi. Hankkeen laajuudesta riippuen tulee tuulivoimala-alue varata myös oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ja/tai asemakaavassa, joista päättää Pohjois-Pohjanmaan liitto ja kunnat. Hankkeen toteuttaminen edellyttää sopimuksia maa-alueiden omistajien kanssa. Päätökset hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee Rajakiiri Oy arviointimenettelyn ja kaavoitusmenettelyn jälkeen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy, kun Rajakiiri Oy jättää tämän arviointiohjelman Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle, joka toimii hankkeen YVA-yhteysviranomaisena Ramboll Finland Oy 7

9 Kuva 2 1. Maanahkiaisen merituulivoimapuiston sijainti kuvassa sinisellä rajauksella (Copyright Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/09), 8 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

10 3. HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaava on Rajakiiri Oy. Rajakiiri on suomalaisten energia- ja teollisuusyritysten omistama tuulivoimatuotantoon keskittynyt yritys, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen merituulivoimaa ja vastata näin osaltaan Suomelle asetettuihin uusiutuvan energian lisäämistavoitteisiin sekä näin hankkia yrityksen omistajien käyttöön omakustannushintaista tuulivoimalla tuotettua sähköä. Rajakiiri Oy:n osakkaita ovat Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Oy Katternö Ab, Outokumpu Oyj ja Rautaruukki Oyj. Tuulivoimalla energian tuotantoon keskittyvä Rajakiiri Oy on perustettu valmistelemaan ja myöhemmin toteuttamaan tuulivoimahankkeita Tornioon ja Raaheen. Rajakiiri Oy:n tarkoituksena on kartoittaa tuulivoimalle soveltuvia alueita ja myöhemmin rakentaa alueille tuulivoimapuistoja teknistaloudellisten reunaehtojen täytyttyä. Etelä-Pohjanmaan Voima Oy (EPV) EPV on sähkön ja lämmön tuotantoon sekä hankintaan erikoistunut suomalainen voimayhtiö. Etelä-Pohjanmaan Voima -konsernin muodostavat emoyhtiö Etelä-Pohjanmaan Voima Oy ja sen täysin omistamat tytäryhtiöt EPV Tuulivoima Oy, Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy, Tornion Voima Oy, Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy, EPV Bioturve Oy, enemmistöomisteinen Rajakiiri Oy sekä omistusyhteisyritykset Suomen Merituuli Oy, Vaskiluodon Voima Oy, Rapid Power Oy ja osakkuusyritykset Proma-Palvelut Oy, Pohjolan Voima Oy ja Teollisuuden Voima Oyj. (EPV 2008) EPV:ssa on keskitytty voimantuotanto-omistuksien hallinnointiin ja omistusarvon nostamiseen. Yhtiö tavoittelee tuotanto-omistustensa asteittaista jalostamista vähäpäästöisiksi ja kestävän kehityksen mukaisiksi. Toiminta-ajatuksena on yhtiön omistamien ja käytössä olevien sähkönhankintaresurssien tehokas hyödyntäminen sekä pyrkimys parantaa jatkuvasti osakkaille toimitetun energian kilpailukykyä. EPV on perustettu vuonna Kuluneiden viiden vuosikymmenen aikana yhtiön toiminta on laajentunut merkittävästi ja osittain myös muuttanut muotoaan. Yhtiö hankkii nykyään vuosittain noin 4,5 TWh sähköä, mikä vastaa noin neljää prosenttia koko Suomen sähkön käytöstä. (EPV 2008) Oy Katternö Ab Katternö-konserniin kuuluva Oy Katternö Ab on emoyhtiö konsernissa, johon kuuluvat myös tytäryhtiöt Oy Herrfors Ab ja Oy Perhonjoki Ab. Katternö Kraft Oy on perustettu vuonna Katternö-konserni on puolen vuosisadan kuluessa kehittynyt muuntoasemasta yhteiseksi hankintayhtiöksi ja edelleen emoyhtiöksi, joka hoitaa sähkön ja kaukolämmön hankinnan, tuotannon ja jakelun omalla ja tytäryhtiöidensä alueella. Katternö on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvattanut omavaraisuusastettaan kahdeksasta prosentista yli 90 prosenttiin, mikä turvaa paikallista sähköntuotantoa ja -jakelua sekä itsenäistä päätäntävaltaa. Suuri osa yhtiön sähköntuotannosta koostuu vihreästä sähköstä. (Katternö Group 2008) Outokumpu Oyj Outokumpu Oyj on monikansallinen metalliteollisuuden alan yritys, joka toimii 30 maassa ja työllistää runsaat henkilöä. Pääkonttori sijaitsee Espoossa. Outokumpu on ollut listattuna NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman teräksen tuottajista. Merkittävimmät tuotantolaitokset kuuluvat Tornion tehtaaseen. Niitä ovat ferrokromisulatto ja terästehdas, jossa valmistuu noin miljoona tonnia valssattuja ruostumattomia teräksiä vuodessa. (Outokumpu 2008). Lisätietoja: Rautaruukki Oyj Rautaruukki on teräs- ja konepajateollisuuden moniosaaja. Yhtiö toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Rautaruukin visiona on olla halutuin ratkaisutoimittaja rakentamisen ja konepajateollisuuden asiakkaille. Yhtiö käyttää markkinointinimeä Ruukki. Ruukilla on toimintaa 26 maassa ja henkilöstöä Liikevaihto vuonna 2008 oli 3,9 miljardia euroa. Yhtiön osake noteerataan Nasdaq OMX Helsingin Pörssissä suurten yhtiöiden ryhmässä, toimialaluokassa perusteollisuus (Rautaruukki Oyj: RTRKS). Yhtiöllä on noin osakkeenomistajaa. (Rautaruukki Oyj 2008) Lisätietoja: Ramboll Finland Oy 9

11 4. HANKKEEN KUVAUS 4.1 Hankkeen taustaa Tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita on kartoitettu Merenkurkun-Perämeren rannikko- ja merialueella. Selvitys on tehty Ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen yhteisprojektina palvelemaan tuulivoimatuotantoa koskevaa maakuntakaavoitusta (Ympäristöministeriö ym. 2004). Raahen edustan Maanahkiaisen alue on ollut mukana kyseisessä selvityksessä. Selvityksessä todettiin, että Maanahkiaisen alue soveltuu tuulivoimarakentamiseen teknistaloudellisen tarkastelun osalta hyvin ja vaikutustarkastelun osalta varauksin ja, että jatkosuunnittelussa alueen sisältä voidaan todennäköisesti löytää melko laajoja alueita, jotka soveltuvat hyvin tai melko hyvin tuulivoimatuotantoon. Suunnittelussa olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti maisemaan, asutukseen, linnustoon ja rannikkokalastukseen kohdistuviin vaikutuksiin ja niiden vähentämiseen. Selvityksessä suunnittelualueen koko ja tuulivoimaloiden määrä oli hieman pienempi kuin nyt suunnitteilla olevassa hankkeessa. Selvityksessä mukana olleiden Raahen edustan alueiden rajaus on esitetty arviointiohjelmassa jäljempänä, kuvassa 5 1. Kyseistä aluetta on laajennettu, koska vaikutusten arvioinnin aikana halutaan tutkia vielä tarkemmin sopivat voimaloiden sijoituspaikat suuremmalta alueelta, mikä edesauttaa ympäristövaikutusten minimointia ja riittävänkokoisen tuulipuiston suunnittelua alueelle. 4.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueella, pohjoispäässä noin kilometrin ja eteläpäässä noin 11 kilometrin päässä rannikosta. Sijoituspaikoilta on lyhimmillään matkaa noin 8 kilometriä Raahen keskustaan ja noin 10 km Pyhäjoen keskustaan. Voimalat on suunniteltu pystytettäviksi noin 3 10 metriä syville merialueille. Rakennusvaiheessa sijoituspaikoille tarvitaan pääsy vähintään 5 metriä syvää väylää pitkin. Ruoppaustarpeet pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 148 neliökilometriä. Sen sijainti merialueella on esitetty kuvassa 4-1. Suunnittelualueen rajausta on muutettu alkuperäisestä niin, että pohjoispään rajausta on supistettu, jolloin mahdollisia luontovaikutuksia on voitu vähentää jo suunnittelun alkuvaiheessa. Sen ansiosta rantojensuojeluohjelman alue, suurin osa saarista ja luodoista sekä arvokas Leton alue on jätetty rajauksen ulkopuolelle. 4.3 Tuulivoimaloiden rakenteet ja perustukset Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi 100 tuulivoimalaa, joiden yksikkötehot ovat 3 5 megawattia, joten puiston kokonaisteho on noin megawattia. Tuulivoimalat pystytetään yli 500 metrin etäisyydelle toisistaan. Niiden välisiin etäisyyksiin vaikuttavat päätuulensuunnat, rakentamisolosuhteet, ympäristöarvot ja soveltuvuus maisemaan. Kuva 4-1. Maanahkiaisen merituulivoimapuiston sijainti. 10 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

12 Tuulivoimalaitos koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista eli jalustasta, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimaloilla on erilaisia rakennustekniikoita, joita ovat kokonaan teräsrakenteinen, betonirakenteinen, ristikko rakenteinen sekä betonin ja teräksen yhdistelmä. Kukin tuulivoimalaitosyksikkö koostuu noin 100 metriä korkeasta tornista ja kolmilapaisesta roottorista. Roottorin halkaisija on siis noin metriä. Kuvassa 4-2 on esitetty 3 MW ja 5 MW tuulivoimalan rakenne. Lisäksi jokaiselle tuulivoimalaitosyksikölle on rakennettava perustukset merialueen pohjaan. Perustustapana voi olla esim. kasuuni- tai monopileperustus. Mahdollisia perustustapoja on kuvattu seuraavassa. 5 MW roottorin lapa yläasennossa 3 MW roottorin lapa yläasennossa Kuva MW ja 5MW tuulivoimalaitosten periaatepiirrokset Ramboll Finland Oy 11

13 Kukin tuulivoimalaitosyksikkö koostuu noin 100 metriä korkeasta tornista ja kolmilapaisesta roottorista. Roottorin halkaisija on siis noin metriä. Lisäksi jokaiselle tuulivoimalaitosyksikölle on rakennettava perustukset merialueen pohjaan. Perustustapana voi olla esim. kasuuni- tai monopileperustus. Mahdollisia perustustapoja on kuvattu seuraavassa. Monopile- eli paaluperustus Paaluperustuksella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan teräspaalun junttausta maahan. Sen päälle voidaan asentaa tuulivoimalan torni ja generaattori. Junttaus sopii kuitenkin vain maalajeille, joissa ei ole lainkaan tai vain muutamia lohkareita. Tiiviimpään ja kovempaan maaperään tai kallioon joudutaan tekemään kalliokaivo, joka edellyttää, että peruskallion päällä on enintään 10 metriä pehmeitä maalajeja. Kalliokaivo saadaan aikaan vedenalaisilla räjäytyksillä ja louhintajäte on kaivettava pois. Kun paalu on saatu kuoppaan, kalliokaivo täytetään betonilla. (Söker ym. 2000). Paalu voidaan uittaa tai tuoda paikalleen proomulla tms. Yleensä paalun halkaisija on 3 4,5 metriä ja se painaa tonnia turbiinin koosta ja suunnitteluperiaatteista riippuen. Paaluperustus viekin huomattavasti pienemmän pintaalan kuin kasuuni, vaatii usein vähemmän pohjatöitä ja siksi on myös nopeampi sekä edullisempi pystyttää. Perustus upotetaan merenpohjaan ja upotuskohdan veden maksimisyvyytenä pidetään 25 metriä. Paalu on suojattava asennuksen jälkeen kulutukselta. Paaluperustuksen yksinkertaistettu periaatekuva on kuvassa 4-3. (Söker ym. 2000) Kasuuniperustus Kasuuniperustuksella tarkoitetaan etukäteen telakalla tehtyä laatikkomaista perinteistä vesirakennuksen perustusta, joka pystyy massavoimillaan pitämään voimalan pystyssä ja samalla estämään sen vaakasuuntaisen liikkeen (Holttinen ym. 1998). Tällainen perustus vaatii etukäteen pohjatöitä, jotka käsittävät pehmeiden pintakerrosten poiston ruoppaamalla, pohjan tasauksen sekä suodatinkankaan ja murskekerroksen lisäyksen, minkä jälkeen kasuuni voidaan uittaa paikoilleen ja upottaa painottamalla sijoituskohdan noin 6-10 metrin syvyyteen (Wizelius 2003). Lopuksi suoritetaan eroosiosuojaus louheella. Kasuuniperustuksen rakentamisen vaatimat pohjatyöt ovat melko laajoja. Yleensä sen halkaisija on noin metriä, joten se vaatii noin m 2 pinta-alan, mutta pohjaa on käsiteltävä laajemmalta alueelta, yleensä noin 500 m 2 :ltä. Yksinkertaistettu periaatekuva kasuuniperustuksesta on esitetty kuvassa 4-4. (Ympäristöministeriö 2002) Kuva 4-4. Kasuuniperustus. Muut perustustyypit Muita perustustyyppejä ovat muun muassa tripodi ja keinosaaret. Tripodilla tarkoitetaan kolmijalkaperustusta, jonka jalat ovat kiinni pohjassa ja tukevat tornia. Se voidaan ankkuroida kiinni pohjakallioon tai siinä voidaan käyttää läpimeneviä junttapaaluja ja pystytään jäykistämään niin, että se soveltuu myös jääolosuhteisiin (Holttinen ym. 1998). Keinosaari rakennetaan louheesta ja tasataan murskeella, jonka jälkeen tuulivoimala voidaan perustaa sen päälle. Kuva 4-3. Paaluperustus. 12 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

14 Massojen ruoppaus, siirtäminen ja läjitys Hankkeessa ruoppauksia joudutaan tekemään mahdollisesti perustuskohdan pohjan tasoittamiseen, väylien syventämiseen ja merikaapeleiden asennukseen. Ruoppaus voidaan tehdä joko hydraulisin tai mekaanisin menetelmin, minkä ruopattavan massan ominaisuudet pitkälti ratkaisevat. Kaikki rakennustyöt suoritetaan avovesiaikana. 4.4 Merikaapelit ja liittäminen sähköverkkoon Tuulivoimalat kytketään toisiinsa merikaapeleilla, jotka sijoitetaan vapaasti merenpohjaan syvänteitä hyödyntäen. Tarvittaessa meriväylien kohdalla sekä matalilla ranta-alueilla kaapelit voidaan kaivaa merenpohjaan. Kaivutyössä huomioidaan ranta-alueiden sedimentin laatu. Merikaapeleiden asennuksesta aiheutuva haitta pyritään saamaan mahdollisimman vähäiseksi. Merelle rakennetaan mahdollisesti pienikokoinen (kooltaan noin 5*5 m) sähköasema. Rannalle pitää myös rakentaa sähköasema. Tuulivoimalaitosyksiköt yhdistetään lähimpään verkkoon arviointiprosessin aikana tarkentuvassa paikassa. Tuulivoimaloiden liittäminen edellyttää 110/400 kv:n sähkölinjan rakentamista nykyisille johdoille ja sähkönsiirto maaalueilla tapahtuu kahdella maisemaan sovitettavalla 110/400 kv:n linjalla. Alustavat sähkönsiirtoreitit on valittu niin, että ne hyödyntävät mahdollisimman pitkälle olemassa olevia johtoreittejä. Muussa tapauksessa uuden reitin pituus on minimoitu ja linjaus valittu välttämällä herkkiä alueita sekä asutusta. Alustavasti liittämiseen on tarkastelu Rautaruukintehtaan ja Hanhikiven alueita. Rautaruukin tehtaan alueella kaapeli rantautuisi satama-alueella, jatkuisi siitä ilmajohtona teollisuusalueen poikki liittyen olemassa olevan linjan kanssa samaan linjakäytävään. Olemassa oleva linja kulkee Palonkylän asutusalueen poikki ja muuten pääosin suo- ja kangasmaastossa sekä pellolla. Ensimmäinen sähkönsiirtovaihtoehto jakautuu kahdeksi alavaihtoehdoksi Saarelanperän alueella. Ensimmäinen alavaihtoehto (RVE 1a) kulkee olemassa olevan linjan mukaisesti suo- ja kangasmaastossa sekä loppupäässä pellolla ja liittyy valtakunnan verkkoon noin 2,5 km Ruukin keskusta-alueen pohjoispuolella. Toinen alavaihtoehto (RVE 1b) kulkee suo- ja kangasmaastossa liittyen kulkemaan junaradan yhteyteen ja yhdistyy valtakunnan verkkoon noin 9,5 km Ruukin keskusta-alueen lounaispuolella. Toisen alustavan sähkönsiirtovaihtoehdon (RVE 2) rantautumispaikka on Hanhikivellä, josta linja jatkuu kunnanrajaa pitkin.. Linjaus liittyy valtakunnan verkkoon noin 16 km Vihannin länsipuolella. Vaihtoehdon toteutuskelpoisuutta on tutkittu ydinvoimamaakuntakaavan ja ydinvoimala YVA:n selvitysten yhteydessä (Fingrid 2008) Sähkönsiirron vaihtoehdot ja olemassa olevat linjat on esitetty kuvassa 4-5. Kuva 4-5. Periaatekuva sähkönsiirron reittivaihtoehdoista hankkeessa. Vaihtoehtojen tarkempi sijainti suunnitellaan arvioinnin yhteydessä Ramboll Finland Oy 13

15 Linjoille on raivattava puustoisille alueille johtoaukea ja johtoaukeaa voidaan joutua laajentamaan, vaikka voimalinja tulisi jo olemassa olevan linjan yhteyteen. Asutuksen keskellä ja muissa ahtaissa paikoissa linjaus pyritään sovittamaan olemassa olevien linjojen kanssa yhteispylväisiin. Yksittäisen erillisen johtoaukean leveys on metriä 110 kv:n johdolla ja metriä 400 kv:n johdolla. Johtoaukea pidetään puuttomana ja sen molemmilla puolilla on 10 metriä leveä reunavyöhyke, jossa puusto on voimalinjan puolella enintään 10 metristä ja metsän puolella enintään 20 metristä. Linjan pylväsrakenteet ovat suuria ja maisemaan vaikuttavia elementtejä. Niiden korkeus on metriä. Johtoaukean rakenne ja mittasuhteet on esitetty kuvassa 4-6. (Fingrid 2006) Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan sähkönsiirtoa tuulivoimaloilta liittymispaikkaan saakka. Sähkönsiirtorakenteet tehdään maisemaan soveltuvina ratkaisuina. Toteutusvaihtoehtoina ovat myös linjan rakentaminen vaihtovirtaisena tai tasavirtaisena (110/400 kv). Vaihtoehdolla VE-2 tutkitaan vaikuttavatko voimaloiden määrän ja sijoituksen muuttaminen oleellisesti esiintyvien ympäristövaikutusten merkittävyyteen. Vaihtoehto määritellään arvioinnin perusselvitysvaiheen valmistuttua. Lisäksi vertaillaan voimalaitoskoon merkitystä (5 MW ja 3 MW) ympäristövaikutuksiin. Arvioinnin yhteydessä selvitetään parhaiten ympäristöön sijoittuvien merikaapeleiden sekä ilmajohtojen paikat. Arvioinnissa tutkitaan kahteen liittymäpisteeseen rakennettavan linjan vaikutukset. Pisteinä ovat Raahen teollisuusalueen nykyinen 110 kv:n (VE-1) linja ja nykyinen 220 kv:n linja (VE-2), jonka korvaamista 400 kv:n yhteydellä Fingrid suunnittelee. Toisen vaihtoehdon toteutusmahdollisuudet kytkeytyvät Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen ratkaisuihin. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana voidaan muodostaa vielä muita alavaihtoehtoja. 4.6 Suunnittelutilanne Alueen soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon on tutkittu maakuntakaavoituksen yhteydessä. Alueen maankäytöllistä soveltuvuutta on alustavasti selvitetty vesialueen pääasiallisen omistajan Metsähallituksen sekä energiansiirtomahdollisuuksia Rautaruukki Oy:n ja Fingrid Oy:n kanssa. Rajakiiri Oy on solminut sopimuksen maakuntakaavan mukaisesta vesialueesta Metsähallituksen kanssa. 4.7 Hankkeen alueellinen ja valtakunnallinen merkitys Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiassa todetaan, että rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat edellytyksiä tuulivoiman käytön lisäämiselle. Tavoitteena on edistää uusiutuvan energiantuotannon kehittämistä ja käyttöä. Hanke on alueellisesti erittäin merkittävä. Kuva 4-6. Sähkölinjojen johtoaukean mitat ja muut mittasuhteet (Fingrid 2006). 4.5 Hankkeen vaihtoehdot Arvioinnissa tutkitaan kolmea päävaihtoehtoa: VE0:ssa hanketta ei toteuteta: Raahen edustan Maanahkiaiseen ei rakenneta tuulivoimapuistoa ja vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla ja/tai jollain muulla tuotantotavalla. Arvioinnissa tutkitaan lähtökohtaisesti kahta mitoitusvaihtoehtoa. VE-1 on maksimivaihtoehto, missä voimaloita on sijoitettu suunnittelualueelle pohja- ja syvyysolosuhteiden mukainen enimmäismäärä, arviolta 100 voimalaa. Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on lisätä tuulivoiman asennettua kokonaistehoa nykyisestä noin 120 MW:n tasosta noin 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008). Suomi on sitoutunut Kioton ilmastokokouksessa sovittuihin kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteisiin. Suomen tulee sopimuksen mukaan pitää kasvihuonekaasujen päästöt vuosina keskimäärin vuoden 1990 tasolla. Myös EU on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden noin 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä sekä vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. 14 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

16 Suomen tuulivoimakapasiteetti on 128 MW, jonka tuottavat 113 tuulivoimalaa (tilanne maaliskuussa 2008). Vuonna 2007 tuotettiin tuulivoimalla sähköä 188 GWh eli 0,2 % Suomen sähkön kulutuksesta (VTT 2008). Hanke lisäisi toteutuessaan merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöä Suomessa ja olisi huomattava parannusaskel uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa. sekä Tornion edustan alueella. Raahen olemassa olevaan viiden voimalan tuulipuistoon Kuljunniemessä ja sinne johtavalle patotielle on rakenteilla kolmesta neljään lisävoimalaa. Perämeren alueen suunnitteilla ja rakenteilla olevien merituulipuistohankkeiden sijainnit on esitetty kuvassa Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia suunnitelmia ja ohjelmia: EU:n tavoitteet ja strategiat Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Hallitusohjelma 2007 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Energiapoliittiset ohjelmat Luonnonsuojeluohjelmat (mm. Natura 2000) Pohjois-Suomen Energiastrategia Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Kuva 4-7. Perämeren alueen suunnitteilla tai rakenteilla olevat merituulipuistot. Hankkeen läheisyyteen sijoittuvia muita tiedossa olevia hankkeita ovat: Rautaruukin kaatopaikka Pyhäjoen ydinvoimalaitos Raahen syväsatama ja -väylä (10 m) (valmistuu loppuvuodesta 2009) Morenian merihiekannostohanke (lähin vaihtoehtoalue Tauvon edustalla, noin 22 km päässä suunnittelualueesta) Raahen kultakaivoshanke Muut lähiseudun tuulivoimalaitosalueet Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa lähimmät tuulivoiman energiatuotantoon varatut alueet sijaitsevat aivan suunnittelualueen vieressä. Noin kahden kilometrin päässä merelle päin, suunnittelualueen länsipuolella on Ulkonahkiaisen tuulivoima-alue. Pienempi kohdemerkinnällä osoitettu tuulivoima-alue on Lapaluodon sataman edustalla suunnittelualueen vieressä. Lähialueen rakennusvaiheessa oleva tuulipuistohanke on Kemin Ajoksessa, jonne on rakennettu kymmenen yksikköä ja puisto on luovutettu kevättalvella Ympäristövaikutusten arviointi on kesken Suurhiekan tuulipuistossa Iin ja Haukiputaan edustalla, jonne suunnitellaan voimalaitosta ja Oulu- Haukipudas -edustan puistossa, joka käsittää 162 yksikköä. Myös Iin, Simon ja Kemin merialueelle Maakrunnin matalikon ja Pitkämatalan alueille on suunnitteilla yksikön tuulivoimapuisto, jonka YVA-prosessi on kesken. YVA on käynnistymässä myös Oulunsalon ja Hailuodon välisellä merialueella 2009 Ramboll Finland Oy 15

17 5. YMPÄRISTÖN NYKYTILAN YLEISKUVAUS Seuraavassa kuvataan yleispiirteisesti arvioitavan suunnittelualueen ympäristön nykytilaa, suunniteltua maankäyttöä ja suojelukohteita. Tarkempi selvitys tehdään vaikutusten arvioinnin yhteydessä ja julkaistaan arviointiselostuksessa. Nykytilan kuvauksen tehtävänä on ohjata vaikutusten arviointia tämän hankkeen kannalta olennaisiin asioihin. 5.1 Nykyinen maankäyttö Nykyinen maankäyttö Suunnittelualue on merialuetta. Tuulivoimalat sijoitetaan 3 10 metrin syvyisille alueille. Suunnittelualueella ei ole saaria. Heti sen pohjoispuolella ovat mm. Mitti, Täikari ja Louekari. Asutus ja loma-asutus Voimaloiden maisemallisella vaikutusalueella Pyhäjoen ja Raahen välisellä rantaosuudella sijaitsee useita tiheitä huvilaalueita. Esimerkiksi Lohikarilla ja Siniluodossa olevat alueet sijoittuvat vain noin kilometrin päähän suunnittelualueesta. Lähin pysyvä asutus sijaitsee Siniluodonperässä, vajaan kilometrin päässä ja Ristiniemellä ja Arkkukarilla, noin 1,5 kilometrin päässä suunnittelualueesta. Elinkeinot ja liikenne Teollisuus on Raahen asukkaiden tärkein työllistäjä ja suunnittelualueen koillispuolella sijaitseva Rautaruukki Oyj Ruukki Raahen tehdas yksi on suurimmista työnantajista (Krüger 2001). Raahen satamaan menevä kahdeksan metrin syvyinen laivaväylä kulkee suunnittelualueen pohjoispuolitse. Satama on kokonaistavaraliikennemäärien perusteella Suomen kuudenneksi vilkkain, jossa käy vuosittain yli 700 laivaa. Sen kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja ja projektiluontoisia laivauksia. Satamassa on käynnissä syväsatamahanke, jossa väylä ruopataan 10,0 metrin kulkusyvyyteen ja satamaan ruopataan uusi kääntöallas sekä rakennetaan 355 metriä uutta syvälaituria. Sataman ruoppausmassat käytetään uusien varastokenttien rakentamiseen. Työt valmistuvat vuoden 2009 loppuun mennessä ja uusi 10 metrin väylä otetaan käyttöön vuoden 2010 alussa. (Raahen satama 2008) Kuva 5 1. Maakuntakaavoitusta palvelleen selvityksen tuulivoima-alueiden rajaukset Raahen Ulkonahkiaisessa (alue 11), Maanahkiaisessa (alue 12) sekä Lapaluodossa ( alue I) ja lähialueen maankäyttö (Ympäristöministeriö ym. 2004). 16 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

18 Matkailu ja virkistyskäyttö Alueen virkistyskäyttömuotoja ovat lähinnä kalastus ja veneily. Suunnittelualueella harjoitetaan verkkokalastusta ja lähistöllä on rysäkalastusalueita. Suunnittelualueen kohdalla olevalla rannikolla on kolme kalasatamaa ja lisäksi virkistysalueita, kuten Siniluodon uimaranta ja Piehingin lintutorni. Maa- ja vesialueiden omistus Suunnittelualueen vesialueet ovat valtion omistuksessa ja alueesta on jo tehty sopimus Metsähallituksen kanssa. Suunnittelualueen ja sen lähialueen maankäyttöä on esitelty kuvassa Kaavoitustilanne Suunnittelualue on merkitty maakuntakaavaan suurilta osin tuulivoima-alueeksi (en-tv). Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa, mutta se sijoittuu Raahen saariston osayleiskaavan reuna-alueelle Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavassa on Pohjois- Pohjanmaan alueelta osoitettu osa-aluemerkinnällä merialueelta kuusi laajaa tuulivoimaloiden-aluetta (en-tv) ja rannikolta kohdemerkinnällä neljä suppeampaa tuulivoimaloidenaluetta. Kaavassa käsitellään vain ns. tuulivoimapuistot (vähintään 10 MW). Yksittäisiä tuulivoimaloita ei käsitellä. Alueet perustuvat ympäristöministeriön johdolla laadittuun kartoitukseen. Kartoituksessa ovat olleet mukana Lapin, Pohjois- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen rannikko- ja merialueet. Suunnittelualue on merkitty suurilta osin tuulivoimaloiden alueeksi (en-tv). Alueeseen liittyy suunnittelumääräys: alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja vedenalaiseen luontoon sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimalat tulee sijoittaa ryhmiin geometrialtaan selkeään muotoon ja niin lähelle toisiaan kuin se energiantuotannon taloudellisuus huomioon ottaen on mahdollista. Tuulivoimala-alueen läpi kulkee veneväylä ja sen pohjoispuolella laivaväylä satamaan. Suurin osa suunnittelualueesta kuuluu perämerenkaaren kansainväliseen kehittämisvyöhykkeeseen. Alueen itäpää on rajattu niin, ettei se kuulu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeään alueeseen (luo), mutta se on vähäisiltä osin luonnon monikäyttöalueella (vihreä pisteviiva). Eräänä sähkönsiirtämisvaihtoehtona on kaapelin rakentaminen Kultalanlahden kautta mantereelle, tai Rautaruukintehtaan aluetta, jolloin linjaus menisi teollisuusalueen kautta. Maakuntakaavaan on merkitty Rautaruukin teollisuusalueelle ja Pyhäjoen keskusta-alueen pohjoispuolelle nykyiset 110 kv:n pääsähköjohdot. Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 5-2. Kuva 5-2. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta, johon suunnittelualue on rajattu sinisellä viivalla. Kuultavana olevaan ydinvoimamaakuntakaavaluonnokseen on merkitty pääsähköjohtojen yhteystarpeet voimala-alueelta nykyisille voimalinjoille. Tuulivoimala-alueen läheisyyteen sijoittuvat myös ohjeellinen laivaväylä sekä ydinvoimalaitoksen suojavyöhykemerkintä. Kuva 5-3. Ote ydinvoimamaakuntakaavan luonnoksesta Ramboll Finland Oy 17

19 5.2.2 Yleiskaava Raahen saariston osayleiskaavan, jonka Raahen kaupungin valtuusto on hyväksynyt , on suunnittelualueen reunalla, sen pohjoispuolella. Ote Raahen saariston osayleiskaavasta on esitetty kuvassa 5-4. Kuva 5-4. Ote Raahen saariston osayleiskaavasta. Suunnittelualue ei ulotu kaava-alueelle. Muun muassa Rautaruukin teollisuusalueella on voimassa Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava, joka on tullut voimaan Se ei kuitenkaan ulotu suunnittelualueelle saakka. Pyhäjoen valtuusto on hyväksynyt pidetyssä kokouksessa Pyhäjoen Merenrannikon rantayleiskaavan, joka ulottuu suunnittelualueen kohdalla olevalla manneralueella Parhalahteen saakka. Suunnittelualue ei kuitenkaan ole rantayleiskaavan alueella. Raahen Hanhikiven alueelle ollaan laatimassa ydinvoimalaitosalueen osayleiskaava- ja asemakaavaluonnoksia. Maakunta-, yleis- ja asemakaavat laaditaan vuosien 2008 ja 2009 aikana. Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki ovat kuuluttaneet hankkeen vireilletulosta ja kaavaluonnokset ovat tällä hetkellä nähtävillä Asemakaava Suunnitellun merituulipuiston alueella ei ole asemakaavaa. Asemakaavaa ei ole myöskään läheisellä teollisuusalueella. 5.3 Luonnonolot Vedenlaatu Vedenlaatu Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Raahen edustan merialueella on tyydyttävä, suunnittelualueella pääosin hyvä ja kauempana merellä erinomainen (kuva 5-5). Raahen edustan vedenlaatua heikentää alueelle tulevat jätevedet, esimerkiksi Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet sekä Rautaruukin päästöt, sekä jokivedet. Myös muista teollisuus- ja satama-alueen jätevesistä aiheutuu kuormitusta merialueelle. Ne kaikki kuitenkin sekoittuvat meriveteen melko tehokkaasti alueen avoimuudesta johtuen, joten pitoisuudet laimenevat melko nopeasti. Alueelle hajakuormitusta aiheuttavia jokia ovat Raahen pohjoispuolelle laskevat Pattijoki ja Olkijoki sekä Raahen eteläpuolelle laskevat Haapajoki, Piehinginjoki ja Pyhäjoki. Pattijoen, Haapajoen ja Piehinginjoen vedenlaatu on välttävä ja Pyhäjoen tyydyttävä (Suomen ympäristökeskus, Oivapalvelu 2008). Alueelle laskee myös useita pienempiä puroja ja ojia. Suunnittelualuetta lähimpänä olevat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ylläpitämät vedenlaadun tarkkailupisteet sijaitsevat noin kaksi kilometriä suunnittelualueen pohjoispuolella, noin 1,5 kilometrin päässä rannasta Lapaluodon edustalla (pisteen nimi: Raahen ed no 6) ja suunnittelualueen länsipuolisella merialueella Raahen edustalla, noin 16 kilometrin päässä rannasta (pisteen nimi: Raahen edusta rr-8). Lähempi piste on 9 metriä syvällä vesialueella ja kauempana sijaitseva 24 metriä syvällä vesialueella. Happitilanne on ollut hyvä molemmissa pisteissä sekä loppukesällä että keväällä vuosina 2006 ja 2008 otetuissa näytteissä. Niissä hapen kyllästysaste on ollut % kaikissa näytteenottosyvyyksissä. Veden ph on ollut 7,4 7,7. Klorofylli-a pitoisuus on ollut kauempana merellä sijaitsevassa pisteessä 0,9 µg/l, mutta korkeampi lähempänä olevassa pisteessä, 2,4-7 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut kauempaa otetussa näytteessä elokuun alussa 3 µg/l ja lähempää kesällä otetuissa näytteissä 7,5 13 µg/l. Maaliskuun lopun näytteessä kokonaisfosforipitoisuus nousi jopa 39 µg/l:aan lähemmässä pisteessä. Näkösyvyys on ollut kaukaisemmassa pisteessä 6,8 metriä ja lähellä 1,8-2 metriä. Väriluvut ovat olleet melko pieniä molemmissa pisteissä, 36 mgpt/l. (Suomen ympäristökeskus, Oiva-palvelu 2008) Kauempana olevassa pisteessä veden laatu on siis ollut erinomainen ja lähempänä rantaa tyydyttävä tai hyvä. Alueen veden laatu on myös parantunut ajan myötä. Raahen edustan merialueen veden laadun tarkkailua on toteutettu vuodesta 1995 lähtien Koillis-Perämeren yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Raahen edustan velvoitetarkkailun tulokset raportoidaan kahdessa osassa: Osa I: Vesistötarkkailu ja osa II: Kalataloustarkkailu. Velvoitetarkkailu suoritetaan Ruukki Raahen tehtaan ja Raahen kaupungin toimeksiannosta ja tarkkailusta vastaa Jaakko Pöyry Infra (PSV- Maa ja Vesi). Suunnittelualueen merenpohjan sedimentin laatua ei tunneta tarkasti. Jos alueella on pehmeitä sedimenttejä, niihin on voinut kertyä mm. teollisuus- ja satama-alueelta peräisin olevia raskasmetalleja ja ravinteita. Tällöin niiden ruoppaus voisi aiheuttaa haitta-aine ja ravinnepäästöjä veteen. Pehmeitä sedimenttejä kertyy syvänteisiin alueille, jotka eivät ole eroosioherkkiä. Tosin suunnittelualue on niin avointa aluetta, että merenpohja on alueella jatkuvassa kulutuksessa, jolloin on mahdollista, että pohjasta ei löydy merkittäviä määriä pehmeitä sedimenttejä. 18 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

20 Kuva 5-5. Raahe-Pyhäjoki alueen jokien ja meren vedenlaatu Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (Suomen ympäristökeskus, Oiva-palvelu 2008) Tuulisuus Raahen-Pyhäjoen edustan alue on tuulisuudeltaan soveltuvaa tuulivoimaloilla tapahtuvaan sähköntuotantoon. Suunnittelualue on lähes täysin vyöhykettä, jossa keskituulennopeus on vähintään 7 m/s 50 metrin korkeudella. Suunnittelualueen ja sen ympäristön keskituulennopeusvyöhykkeet on esitetty kuvassa 5-6. Kuva 5-6. Raahen-Pyhäjoen edustan merialueen keskituulennopeusvyöhykkeet 50 metrin korkeudella sekä 40 cm liikkuvan jään raja (Holttinen ym. 1998) Ramboll Finland Oy 19

21 5.3.3 Meriveden korkeus, virtaukset ja aaltojen korkeus Meriveden pinnankorkeuteen vaikuttavat ilmanpaine, tuuli ja ns. itämerenaalto. Lisäksi talvella merijään kattavuus ja siitä johtuvat ilmiöt vaikuttavat pinnankorkeuteen. Korkeapaineella vesi on matalalla, kun taas matalapaineella vedenpinta nousee. Ilmanpaineen vaikutus on noin 50 cm. Tuuli nostaa vedenpintaa, kun se pakkaa vettä Pohjanlahteen. Itämerenaallolla tarkoitetaan, sitä että vedenpinnan häiriöt liikkuvat Itämeren päästä toiseen alueen pienuudesta johtuen. Kun toisessa päässä vesi laskee, niin se nousee samalla toisessa päässä. Sen seurauksena myös Tanskan salmien läpi kulkeutuu lisää vettä Itämereen tai vastaavasti Itämerestä pois. Kyseinen ilmiö voi vaikuttaa pinnankorkeuteen noin ±50 cm. (Merentutkimuslaitos 2008c) Raahen Lapaluodossa, suunnittelualueesta noin 4 km pohjoiseen, sijaitsee Raahen mareografi, jolla tallennetaan vedenpinnan muutoksia. Raahen edustalla merivesi (vuorokauden keskikorkeus) on ollut viimeisen 12 kuukauden aikana matalimmillaan noin -60 cm ja korkeimmillaan lähes +100 cm. Tämä on esitetty kuvassa 5-7. Kuvassa 5-8 on esitetty keskimääräisiä pinnankorkeuksia vuosilta verrattuna vuoteen 2007, jolloin vedenpinnat olivat myös keskimääräistä korkeammalla. Mittausajanjakson maksimivedenkorkeus on ollut Raahessa +162 cm ( ) ja minimikorkeus -129 cm ( ). Kuva 5-7. Vedenkorkeuden vuorokausikeskiarvot [cm] teoreettisen keskiveden suhteen (Merentutkimuslaitos 2008a). Kuva 5 8. Merivedenkorkeuden kuukausikeskiarvot Raahen edustan merialueella vuosina ja 2007 (Boman 2007). 20 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

22 5.3.4 Jääolot Itämerellä on jäätalven aikana kiintojäätä ja ajojäätä. Kiintojää pysyy paikoillaan esimerkiksi saariin ja kareihin kiinnittyneenä. Sitä esiintyy paikoissa, joissa vesisyvyys on enintään 15 metriä. Ajojää on tuulen ja virtausten vaikutuksesta liikkuvaa jäätä, joka voi myös ahtautua korkeiksi valleiksi. Ajojää voi liikkua päivän aikana jopa kilometriä. Ahtautunut jää vaikeuttaa meriliikennettä ja jään puristus voi vaurioittaa pahoin rakennelmia, kuten majakoita ja tässä tapauksessa tuulivoimaloita. (Merentutkimuslaitos 2008b) Perämeri jäätyy joka vuosi ja jäätyminen alkaa sen pohjoisosissa loka-marraskuussa. Perämeren pohjoisosissa onkin jäätä yli puolen vuoden ajan. Ajojään liikkuessa jäätikköön muodostuu railoja. Tällainen on tyypillisesti kevätaikaan muodostuva puolikuu, joka ulottuu Luulajan kohdalta Kemin majakan sekä Merikallojen kautta Raahen edustalle ja jopa Kokkolaan saakka (Merentutkimuslaitos 2008b). Suunnittelualueen itäosa on suojaisampaa merialuetta, jossa on jääkenttiä stabiloivia elementtejä, mutta sen länsiosassa jää- sekä myös aalto-olosuhteet ovat vaikeammat. Erityisesti näille alueille ja suunnittelualueen ulkoreunalle aiheutuu suuria jäävalli- ja aaltokuormia. Lähes koko suunnittelualue sijaitsee ajojäävyöhykkeellä, joka on esitetty edellä kuvassa 5-6. ( Holttinen ym. 1998) Kuva 5-9. Liikkuvat jäät saattavat kasautua matalikoille useiden metrien korkuisiksi jääröykkiöiksi Vedenalaiset luontotyypit, vesikasvillisuus ja pohjaeliöstö Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma eli VELMU kerää tietoa vedenalaisten luontotyyppien ja lajien monimuotoisuudesta. Inventointiohjelmaa toteutetaan Saaristomerellä, Merenkurkussa, Suomenlahdella, Perämerellä ja Selkämerellä vuosina Ohjelman mukaan Perämeren alueen kartoitus aloitetaan vuonna VELMUn tuottamien tietojen avulla voidaan paremmin suunnitella niin luonnonvarojen hyödyntämistä kuin luonnonsuojelua. Tietoja käytetään myös EU:n rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelussa sekä ympäristövaikutusten arvioinneissa. Lähimmät VELMU-ohjelman kartoitukset on toistaiseksi tehty Tauvon edustalla noin 22 kilometrin päässä suunnittelualueesta. VELMU-tietopalvelu: vitka/sisalto.htm Luontotyyppien ja lajien esiintyminen merialueella Vuonna 2008 ilmestyneen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan Perämeren vedenalaisluontotyypeistä yhtäkään ei ole luokiteltu uhanalaiseksi (Raunio ym. 2008). Lajisto on muutenkin melko niukkaa. Vähäsuolainen vesi ja vaihtelevat ympäristöolosuhteet tekevät hankalan elinympäristön alueen pohjaeliöstölle. Lajeja ovat pääasiassa valkokatka ja kilkki ja lisäksi kotilot. Murtovesi hankaloittaa pohjaan kiinnittyvien lajien selviytymistä ja talviaikana ajojäät repivät kesäaikana juurtuneita kasveja irti. Siksi yksivuotiset kasvit, kuten rihmamaiset viherlevät (palleroahdinparta ja ahdinparta) ja kivien päällä olevat piileväkasvustot, menestyvät parhaimmin. Pohjaan kiinnittyviä levä- ja putkilokasveja esiintyy merialueilla kohdissa, joihin auringonvalo ulottuu - kirkasvetisillä alueilla jopa 15 metrin syvyydessä Merinisäkkäät Perämeri ja merenkurkun alue muodostavat norppakannan esiintymisen ydinalueen ja alue on myös tärkeä harmaahylkeelle (maa- ja metsätalousministeriö 2007). Selvitysalueella siis esiintyy rannikolle tyypilliseen tapaan sekä harmaahylkeitä että norppia. Hylkeiden määrä vaihtelee vuodenajan ja myös vuosien välillä. Esimerkiksi jääolosuhteet, kuten jääkentän laajuus ja ajojäiden sijoittuminen, vaikuttavat hylkeiden esiintymiseen talvella ja keväällä. Suuria sulanveden aikaisia, perinteisiä kerääntymisalueita alueelta ei ole tiedossa. Suunnittelualueella merkittävimmät hyljealueet ovat Hanhikiven ympäristö ja Saloisten edusta. Näillä sijaitsee rauhallisia hylkeiden lepäilyyn sopivia luotoja. Runsaimmin hylkeitä esiintyy loppusyksystä, jolloin saaliskalat ovat lähellä rantaa. Tuolloin hylkeitä on todennäköisesti satoja, joista noin viidesosa on halleja ja loput norppia. Keväällä hylkeiden esiintymiseen vaikuttaa jäätilanne, sillä hylkeet oleskelevat siellä, missä viimeiset ajojäät ovat (Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto, Kurkela suull. 2008) Harmaahylkeiden ja norppien levinneisyys Itämerellä on esitetty kuvassa 5-10 ja harmaahylkeiden määrät eri merialueilla taulukossa Ramboll Finland Oy 21

23 Kuva Harmaahylkeen ja norpan levinneisyys Itämerellä (harmaa = pääasiallinen levinneisyysalue tummanharmaa = lisääntymisalue) (Maa- ja metsätalousministeriö 2007). Taulukko 5-1. Vuoden 2008 laskennoissa nähdyt harmaahylkeet merialueittain ja maittain touko-kesäkuun vaihteessa (*=Sandbäck- Södra Sandbäck, **=Märket) (Itämeren hallien kansainvälinen laskentaryhmä 2008). Merialue/ Maa Viro Suomi Venäjä Ruotsi Yhteensä Perämeri ja Merenkurkku Selkämeri 651* Keski-Ruotsi Suomen Lounaissaaristo ** 8308 Suomenlahti Länsi-Viro Etelä Ruotsi Yhteensä Kalasto, kalastus ja kalankasvatus Pyhäjoen ja Raahen välillä on kaksi ammattikalastajaa, jotka pyytävät siikaa ja lohta verkoilla ja rysillä. Sivutoimisia verkkokalastajia Raahen-Pyhäjoen rannikolla on kymmeniä ja joitain rysäkalastajia. Merkittävintä kalastusaluetta on suunnittelualueen pohjoisosan rannikkovyöhyke sekä alueen keskellä sijaitseva Maanahkiaisen matalikko. Pääasiallinen saalislaji on siika.viime vuosina alueella ei ole harjoitettu troolipyyntiä ja alueella ei ole myöskään muikun pyyntiä. Kalalajisto muodostuu tavanomaisesta Perämeren lajeista. Suunnittelualueelle sijoittuu mm. silakan ja siian kutualueita. Rannikkovyöhykkeellä harjoitetaan myös mittavaa kalaveden hoitoa, Alueelle lasketaan vuosittaisina velvoiteistutuksina siian ja taimenen poikasia miljoonia yksilöitä (Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto, Oikarinen suull.) Linnusto Linnustokuvaus perustuu Tuohimaan (2008) raporttiin. Lähialueen kohtalaisen arvokas pesimälinnusto tunnetaan melko hyvin. Lajisto on monipuolista, joskin Perämerelle varsin tyypillistä. Pesimälinnuston arvokkain osa koostuu ulkoluodoilla pesivien lokkilintujen ja muiden merilintujen yhdyskunnista. Lähellä suunnittelualuetta pesiviä uhanalaisia lajeja ovat mm. vaarantuneiksi luokitellut naurulokki ja selkälokki sekä alueellisesti uhanalainen riskilä. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista arvokkaimpia ovat kala- ja lapintiiran esiintymät. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevalla Raahen saariston Natura-alueella pesii kesän 2006 laskentojen perusteella noin 2600 rantalintuparia. Runsaimmat lajit ovat naurulokki, kalalokki, harmaalokki, kalatiira, lapintiira, tukkakoskelo, tukkasotka, pilkkasiipi, punajalkaviklo ja karikukko. Natura-alueen eteläosissa merkittäviä esiintymiä ovat Raahen tienoon yksi suurimmista selkälokkiyhdyskunnista sekä merikihu ja riskilä. Myös tiiroja pesii runsaasti. Lähempänä suunnittelualuetta Kuljunniemen - Lapaluodon edustalla kala- ja lapintiiran, harmaa-, kala- ja naurulokin pesimäkannat ovat vahvoja. Harvinaisemmista lajeista esiintyvät riskilä, merihanhi, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, haahka, merikihu ja selkälokki. Lännennokan Kuljunniemen välisen rantaosuuden pesimälinnustoa ei tunneta tarkasti. Rantaosuuden merkittäviä lajeja ovat kanadanhanhi ja selkälokki. Vaarantunut räyskä mahdollisesti yritti pesintää alueella kesällä Etelämpänä Hanhikiven ja Kultalanlahden ympäristössä on hyvin edustava vesi- ja rantalinnusto, mutta sijaitsee suunnittelualueeseen nähden jo etäällä. Siellä merkittäviä lajeja ovat erittäin uhanalaisiksi luokitellut mustapyrstökuiri ja pikkutiira (noin 5 paria) sekä vaarantuneeksi luokiteltu merikotka. Raahe-Pyhäjoen edusta on tärkeää lintujen muuttoaluetta. Lintujen lentoreittejä jakavan saariston vähäisyydestä johtuen useiden lajien Perämeren rannikkoa seuraava muutto on korostuneen voimakasta. Muuttajamääriä nostavat myös Perämeren hyvät lepäilyalueet. Etenkin Hailuodon ja Liminganlahden ympäristö, mikä luokitellaan Suomen arvokkaimmaksi muuttolintujen lepäilyalueeksi, aikaan saavat niiden eteläpuolelle voimakasta lintumuuttoa keväin - syksyin. Useilla lintulajeilla havaitaankin Perämeren keskiosan rannikolla suurimmat muuttajamäärät kuin missään muualla Suomessa. Jokaisen lintulajin muutto tapahtuu aina jossain määrin rintamana, mutta muuttovirrat painottuvat lajista riippuen eri tavalla. Useimmilla Perämeren kautta muuttavilla lajeilla muuttoreitin painopiste on rannan tuntumassa. Joillakin lajeilla muuton painopiste on kuitenkin ulkomerellä. Lajien muuttoreitit tunnetaan paremmin Pyhäjoen Hanhikiven kohdilla kuin Raahen saariston kohdalla. Kalajoen Pyhäjoen välillä muuttavia laulujoutsenia havaitaan maamme suurimmat määrät sekä keväällä että syksyllä. Suurin Suomessa havaittu muuttopäivä on ollut Kalajoella (6500 m). Laulujoutsenten muuttovirta kulkee pääosin suunnittelualueen ja rannan välistä, mutta syksyllä esimerkiksi Hailuodosta lähtevät joutsenet muuttavat ainakin osin ulapalla vielä Raahen kohdilla. Metsähanhien (fabalis 22 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

24 -alalajin) muutto on keväisin seudulla voimakkainta maassamme, mutta arviolta vain pieni osa muuttaa suunnittelualueen kautta. Kuva Muuttavia joutsenia. Hanhea pienempien sorsalintujen muutto tapahtuu keväisin ja syksyisin enimmäkseen merellä rannikkoa seuraten ja osin myös suunnittelualueen kautta. Niiden muuttoreittejä ei Raahen saariston kohdalla tunneta hyvin, mutta varsinkin arktisten lajien (mustalintu, pilkkasiipi, alli) tärkeä kevätmuuttoreitti kulkee mahdollisesti suurimmaksi osaksi juuri suunnittelualueella. Myös arktisten kuikkalintujen erittäin merkittävä kevätmuuttoreitti kulkee ulkomerellä Pohjanlahtea pitkin. Muuttoreitti osuu ainakin osin suunnittelualueella. Valtakunnallisesti runsaita merellä muuttavia lajeja ovat edellisten lisäksi myös keväisin härkälintu ja keväisin ja syksyisin jäämerelle läpimuuttava merimetsokanta. Kurjen ja petolintujen osalta vaikuttaisi läpimuutto suunnittelualueen kautta olevan vähäistä. Kahlaajien ja lokkilintujen muuttoreittejä ei kaikilla lajeilla tunneta. Valtaosalla kahlaajalajeista muutto painottuu rannan tuntumaan. Ruokkilintuja voi suunnittelualueella liikkua runsaasti Perämeren kokonaispopulaatiokokoon nähden. Lähin valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu tärkeä lintualue (FINIBA) on suunnittelualueesta noin 6 km:n päässä Hanhikiven niemen tyvellä sijaitseva Hietakarinlahti-Takaranta. Kyseessä on merestä kuroutuneen lammen ja laajan rantaniityn m varsin luonnontilainen kokonaisuus. 5.4 Suojelualueet Natura-alueet Suunnittelualueella ei sijaitse varsinaisia suojelualueita. Alueen läheisyydessä sijaitsee joitain Natura verkostoon kuuluvia alueita. Näitä ovat Raahen saaristo, Kuljunmäen niitty, Rytilammen alue ja Arkkukari sekä Parhalahti. Naturaalueiden sijainnit on esitetty kuvassa Raahen saariston alue (FI ) sijaitsee noin kaksi kilometriä suunnittelualueen pohjoispuolella Raahen edustan merialueella. Se muodostuu ainoasta merkittävästä saaristosta Rahjan ja Oulunsalon välisellä alueella. Saaristoa on muokannut maankohoaminen, laidunnus ja merenkulku ja se on maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Alueeseen kuuluu mm. Iso-Kraaseli, jossa kasvaa merkittäviä uhanalaisia kasvilajeja, esimerkiksi ruijanesikkoa, ja jossa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas luotsitupa ja vanha pooki. Edustavimmat lehtometsät löytyvät Aijä-Ämmästä. Alueella on kohtalaisen arvokasta pesimälinnustoa. Alue on valittu Natura-alueeksi sekä arvokkaiden luontotyyppien (SCI alue), että linnuston vuoksi (SPA-alue). (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2003c). Alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2008 (Hyvärinen, M. ja H. Tuohimaa 2008). Kuljunmäen niitty (FI ) sijaitsee Rautaruukin tehdasalueen kaakkoispuolella, noin neljän kilometrin päässä suunnittelualueesta. Alueella on perinnemaisematyyppejä, ketoa ja niittyä, ja se on luokiteltu perinnemaisemainventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Sen kasvistollisesti arvokkain osa on harvinainen mäkikauran vallitsema Kuva Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Natura 2000 alueet (Copyright Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/09, 2009 Ramboll Finland Oy 23

25 keto, ainoa tunnettu Pohjois-Pohjanmaalla, josta löytyy vaarantunutta pohjannoidanlukkoa, ahomansikkaa, aho-orvokkia, nurmitädykettä, kuminaa, ahopukinjuurta ja ketoneilikkaa. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2003a) Rytilammen alue ja Arkkukari (FI ) sijaitsevat mantereella noin kolmen kilometrin päässä suunnittelualueesta. Rytilampea ympäröi rehevä suoalue -luhtaletto, koivuletto, lettoräme ja ruohoisat korvet. Arkkukari on pieni lähteinen ja lettoinen suo. Tämä Natura-alue on merkittävä uhanalaisten putkilokasvien esiintymispaikka. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2003d) Parhalahden-Syölätinlahden ja Heinikarin-lammen alue (FI104201) sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Lahdet ovat kivikkoista maankohoamisrannikon merenrantaa, joiden väliin jää maakunnallisesti arvokas perinnemaisema, Maunuksen rantaniitty, joka on viimeinen avoimena säilynyt merenrantaniitty. Natura-alue on myös valtakunnallisesti arvokas lintuvesi. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2003b) Muut suojelualueet ja kohteet Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee yksityisiä suojelualueita mm. Hanhikiven ja Parhalahden alueella. Hanhikiven itäpuolella on myös Luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppirajauksia, joita ovat Takarannan merenrantaniitty ja dyyni (LTA110013) sekä Juholanrannan merenrantaniitty (LTA110005). Lisäksi Jyry niminen ulkomeren saari Raahen Lapaluodon edustan merialueella on erityinen suojelualue (ESA110018). Hanhikiven alueella (KAO110016) ja sen itäpuolella Halkokarilla (KAO110015) sekä Ruukin teollisuusalueen läheisyydessä sijaitsevalla Kallioniemellä (KAO110023) on lisäksi suojeltua kallioaluetta. Voimalinjavaihtoehdon RVE 2 läheisyydessä sijaitsee kaksi arvokasta kallioaluetta (Ketunluolat ja Mörönkalliot). Arvokkaita moreenimuodostumia vaihtoehtojen läheisyydestä ei ole valtakunnallisessa inventoinnissa tavattu (Suomen ympäristökeskus, Oiva-palvelu 2008). Raahen saariston Natura-alue sekä sitä laajempi alue, joka ulottuu Kuljunnokalle asti, kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja siinä Raahen saariston rantojensuojeluohjelmaan (RSO110099). Rantojensuojeluohjelman alue on esitetty kuvassa Lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluu suunnittelualueen läheisyydessä alue Parhalahti-Syölätinlahti ja Heinikarinlampi (LVO110253). (Suomen ympäristökeskus, Oiva-palvelu 2008). Kuva Raahen saariston Rantojensuojeluohjelman alue, joka on rajattu kuvaan violetilla rajauksella (Copyright Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/09), 5.5 Maisema ja kulttuuriperintö Raahen ympäristö kuuluu maisemamaakuntajaossa Pohjois- Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon, jolle on tyypillistä maaston tasaisuus, jokilaaksojen kapeat viljellyt vyöhykkeet, kasvillisuuden karuus ja järvien vähäisyys. Suunnittelualueen pohjoisosan maisemaa hallitsee Rautaruukin teollisuusalue ja Raahen satama. Näiden pohjoispuolella alkaa kulttuurihistoriallisesti merkittävä vanha Raahe. Kaupunki on perustettu Pietari Brahen toimesta v ja Sen ruutukaava-alue sekä entinen Semi naarin alue sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon (mu seovirasto & ympäristöministeriö 1993). Vanhan Raa hen säilyttävä asemakaava on vahvistettu 1980-lu vulla. Vanhaan Raaheen kuuluu myös kaupungin hieno merijulkisivu. Pohjoisessa saaristossa onkin useita kult tuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Suunnittelualueen eteläosan edusta on tasaista merenranta-aluetta, jossa perinteinen asutus on sijoittunut joenrannoille ja jokilaaksojen läheisyydessä oleville kumpareille. Varsinaisille ranta-alueille on sijoittunut paikoin tiheästikin loma-asutusta. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2007, Suunnittelukeskus 2005) Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt Suunnittelualueen läheisyydessä olevia valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä ovat seuraavat kohteet, joista etäisyys suunnittelualueeseen on ilmoitettu lähimpien kohteiden osalta (Museovirasto & Ympäristöministeriö 1993): 24 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

26 Vanhan Raahen ruutukaava-alue Entinen seminaarin alue Raahen rautatieasema ympäristöineen Saloisten tapuli ja kirkkomäen maisema (n. 5 km:n päässä) Muut Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet inventoinnissa mainitut lähiseudun kohteet ovat (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993): Useat ruutukaava-alueen sisälle jäävät kohteet Ulko-Fantin huvilat ja kalamajat Öörnin sotilastorppa ja Kotikuusikko, Savolahti Lapaluoto (n. 4 km:n päässä) Tonttula Ratavartijan talo, Lapaluodontie Juusolanmäki, Saloinen Myllymäki, Saloinen Entinen Myllymäen koulu, Saloinen Sekä muut kohteet, kuten Iso-Kraaselin luotsiasema ja pooki (n. 4 km:n päässä), Taskun pooki ja maja, Preiskarin huvilat ja Kallan kalamajat Maisema-alueet ja perinnemaisemat Suunnittelualueen läheisimmät arvokkaat maisema-alueet ja perinnemaisemat ovat: Kuljunmäki (Perinnemaisema: keto, niitty, pelto) Iso-Kraaselin niityt, Raahen saaristo Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja perinnemaisemia ovat: Vanha Meri-Raahe Pyhäjoen suun kulttuurimaisemat Juholanrannan niitty (Perinnemaisema: merenrantaniitty) Hylyt ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia hylkyjä (Vedenalaislöytöjen rekisteri 2008). Rautaruukin väylän pohjoispuolella, Etelän Klupulla (64 42,2 P ja 24 15,2 I) sijaitsee puuparkki Tamaran peräosa. Lähimmät muinaisjäännökset ovat Saloisten keskiaikainen kirkonpaikka (n. 4 km päässä), Hanhikiven kivirakenteet (n. 4 km päässä) ja Hyytämänniemen kalliohakkaukset Pyhäjoella (n. 8 km päässä) Ramboll Finland Oy 25

27 6. YLEISTÄ ARVIOITAVISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 6.1 Arviointitehtävä Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin (268/1999) perustuva menettely. Sen tarkoituksena on arvioida merkittävien hankkeiden ympäristövaikutukset, tutkia mahdollisuudet haitallisten vaikutusten vähentämiseen sekä turvata kansalaisten osallistumismahdollisuudet. Jos toiminnanharjoittaja päättää arvioinnin jälkeen edistää hanketta, siihen on haettava ja saatava asianomaiset luvat ennen toteutukseen ryhtymistä. Tehtävänä on arvioida Maanahkiaisen merituulivoimapuiston rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat ympäristövaikutukset hankkeen ympäristössä YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä mm. Määritellään tarkasteltavan hankkeen toteutusvaihtoehdot Kuvataan hankkeen keskeiset ominaisuudet, tekniset ratkaisut ja vaiheistus Kuvataan vaikutusalueen ympäristön nykytila ja ominaispiirteet Arvioidaan odotettavissa olevat ympäristövaikutukset Selvitetään haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet Arvioidaan hankkeen toteuttamiskelpoisuus Selvitetään mitä lupia hankkeen toteuttamiseksi on haettava Esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi Järjestetään osallistuminen sekä kuullaan asukkaita ja muita hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja 6.2 Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arvioitavaksi tulevat seuraavat kuvassa esitetyt vaikutukset sekä näiden keskinäiset vaikutussuhteet. Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Maaperä, vesi, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Arvioitavat ympäristövaikutukset Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Edellisessä luvussa kuvattujen nykytilannetietojen perusteella arvioiden keskeiset tässä hankkeessa arvioitavat rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset ovat: Vaikutukset maisemaan Loma-asuntojen maisema-arvot Raahen saaristo, Pyhäjoen rannat Muun merialueen maisema Vaikutukset merialueen luontoon Merenpohja ja vedenlaatu Saaret ja luodot Kalasto ja pohjaeliöstö Linnusto Vaikutukset Raahen saariston Natura-alueen suojeluarvoihin Rantojen kasvillisuus Linnusto Kuva 6 1. Arvioitavat ympäristövaikutukset (lähde: laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta, 2, ). Uhanalaiset eliölajit Muut Natura-alueen suojeluarvot Sosiaaliset vaikutukset Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Virkistyskäyttö Kalastus ja muut elinkeinot Hankkeen vaikutukset ovat osittain pysyviä, osittain väliaikaisia ja osittain vain rakentamisen tai toiminnan lopettamisen aikaisia. Rakentamisen ja toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti veden laatuun, vesiluontoon ja linnustoon. Pysyviä vaikutuksia aiheutuu muun muassa maisemalle ja linnustolle. Luonnonvarojen hyödyntäminen 6.3 Tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Se kattaa laajimmillaan Perämeren Raahe-Pyhäjoki edustan rannikkoalueen ja hankkeeseen liittyvien voimajohtojen osalta niiden alustavilta rantautumispaikoilta, Pyhäjoen, Hanhikiven ja Rautaruukin alueelta, kantaverkkoon ulottuvan alueen. Arvioitavan alueen laajuutta on arvioitu tarkemmin kunkin ympäristövaikutuskohteen esittely yhteydessä luvussa Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

28 6.4 Yhteisvaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan myös hankkeen ja lähialueen muiden hankkeiden yhteisvaikutuksia ja niiden laajuutta. Hankkeita, joiden kanssa yhteisvaikutuksia voi syntyä ovat Raahen sataman satama- ja syväväylähanke, Ruukin kaatopaikkahanke, Morenian merihiekkahanke ja Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalahanke sekä kappaleessa 4.8 mainitut Perämeren tuulivoimalahankkeet. Yhteisvaikutuksia arvioidaan muun muassa olemassa olevien tutkimustietojen ja seurantatietojen sekä asiantuntijalausuntojen perusteella. Arvioinnissa selvitetään olemassa olevaan tietoa hyödyntäen onko hankkeilla sellaisia merkittäviä yhteisvaikutuksia joita yksittäisten hankkeiden vaikutustarkastelussa ei havaita. Hankkeen suunnittelua tarkennetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ajan ja uusi tieto pyritään ottamaan välittömästi mukaan arviointiin. Vastaavasti arviointi voi tuottaa selvitettäviä kysymyksiä ja suunniteltavia ratkaisuja liittyen esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistoimiin. Kun haitat sekä niiden merkittävyys tunnetaan, voidaan esittää konkreettisia tapoja eri työvaiheista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi. Arviointiselostuksessa esitetään myös ne merkittävät epävarmuudet, jotka merialueella tehtävistä selvityksistä huolimatta jäävät vaikuttamaan arvioinnin lopputulokseen. Vaikutuksia tullaan arviointiselostuksessa kuvaamaan ja vertailemaan tekstein, teemakartoin, grafiikkana, valokuvin ja havainnekuvin sekä laskelmina. Hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia vertaillaan vertailu-taulukoiden avulla. Vertailutaulukkoon kirjataan havainnollisella ja yhdenmukaisella tavalla vaihtoehtojen keskeiset, niin myönteiset, kielteiset kuin neutraalitkin, ympäristövaikutukset. Samalla arvioidaan vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ympäristövaikutusten puolesta. 6.6 Arvio ympäristöriskeistä Kuva 6-2. Suomen suurin merituulivoimapuisto sijaitsee nykyisin Kemin Ajoksessa (11*3MW). Ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistetaan tarkasteltavaan hankkeeseen liittyviä mahdollisia häiriötapahtumia ja vaikutusketjuja sekä häiriöiden seurauksia. Näitä voivat olla esim. erilaiset törmäysriskit yms. turvallisuuteen vaikuttavat asiat. Riskitarkastelu tehdään analysoimalla tapahtumista mahdollisesti seuraavat ongelmat ja arvioimalla miten ongelmavaikutukset minimoidaan sekä esittämällä korjaavia toimenpiteitä. 6.5 Arvioinnin toteuttaminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnetään olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin kerättyä tietoa suunnittelualueesta, sen ympäristöstä sekä hankkeen teknisistä toteutusvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutusten arviointi tulee perustumaan: arvioinnin aikana tarkennettaviin hankkeen suunnitelmiin olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin meneillään oleviin ja arviointimenettelyn aikana tehtäviin lisäselvityksiin, kuten mallilaskelmiin, kartoituksiin, inventointeihin, kyselyihin jne. vaikutusarvioihin kirjallisuuteen tiedotus- ja asukastilaisuuksissa ilmeneviin asioihin lausunnoissa ja mielipiteissä esitettäviin seikkoihin Arvioinnissa kuvataan hankkeen vaikutukset ja sen tuomat muutokset vaikutusalueen olosuhteisiin ja sen läheisyydessä harjoitettavan nykyisen toiminnan vaikutuksiin. 6.7 Tuulivoimalaitosten elinkaari Tuulivoimalaitosten elinkaarta tarkastellaan valmistuksesta käytöstä poistamiseen saakka. Tuulivoimala tuottaa sen elinkaareen kuluvan energian takaisin noin 3-6 kuukaudessa. Eniten energiaa kuluu tarvittavan teräksen tuottamiseen. Käytön aikana syntyy jonkun verran hydrauliikka- ja voiteluöljyjätettä. Tuulivoimalaitoksen eliniän eli vuoden tai laitteistoja uusimalla jopa 50 vuoden jälkeen ongelmallisinta on tuhota lapojen epoksi- tai hartsimateriaali. Nämä vaativat korkean lämpötilan polttamista, jottei syntyisi haitallisia kaasuja. Voimaloissa oleva teräs laitetaan kierrätykseen. 6.8 Epävarmuustekijät ja oletukset Hankkeen suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin vaikuttaa kaikki se epävarmuus, mikä liittyy käytettyyn tietoon ja menetelmiin. Arviointiselostuksessa kuvataan keskeiset epävarmuustekijät ja selvitetään, miten mahdollinen epävarmuus voisi vaikuttaa hankkeen toteuttamiseen ja eri vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin luotettavuuteen Ramboll Finland Oy 27

29 6.9 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot Ympäristövaikutusten selvitysten ja arvioinnin laatijoiden tehtävänä on esittää toimenpiteitä, joilla haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Nämä voivat koskea esimerkiksi tuulivoimalaitosten sijoittelua, maakaapelien linjauksia, voimalaitosten perustustekniikkaa ja -kokoa, rakentamisen ajoittamista, voimalan ja sähkölinjojen varustamista turvalaitteilla jne Vaikutusten seuranta Arvioitujen vaikutusten ja niiden merkittävyyden perusteella arviointiselostukseen laaditaan suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Seurantaohjelman sisältö laaditaan niin, että tulosten perusteella hankkeesta aiheutuvat seurausilmiöt voidaan erottaa luonnon taustatilasta ja siinä muuallakin tapahtuvasta kehityksestä. Tarkkailun avulla voidaan havainnoida mm. sitä, kuinka hyvin nyt tehty arviointi vastaa todellisuutta. Lisäksi voidaan selvittää sitä, aiheuttavatko rakennustyöt sellaisia ympäristön tilan muutoksia, että niiden estämiseksi on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Arvioitavia vaikutuksia ja arviointimenetelmiä on seuraavassa osiossa esitelty vaikutuksittain. 28 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

30 7. VAIKUTUKSIA AIHEUTTAVAT KESKEISET TOIMINNOT, VAIKUTUSTEN KOHDENTUMINEN JA LAAJUUS sekä KÄYTETTÄVÄT ARVIOINTIMENETELMÄT 7.1 Vaikutuksia aiheuttavat keskeiset toiminnot Yleistä Tuulivoimaloiden vaikutukset jakautuvat rakentamisen, käytön ja käytön lopettamisen aikaisiin vaikutuksiin. Rakentamisen aikaiset vaikutukset aiheutuvat lähinnä maapohjaan kohdistuvista tasaus ja täyttötoimista sekä merikaapelin kaivusta, joista aiheutuu mm. melua, veden samentumista ja häiriötä aroille eläinlajeille. Voimaloiden ja kaapelilinjojen alle jäävän alueen kasvillisuus tuhoutuu ja eläimistö joutuu väistymään. Voimalinjojen alle jäävän maapohjan puusto joudutaan hakkaamaan ja pitämään matalana. Voimaloiden käytönaikaiset ympäristövaikutukset johtuvat muun muassa massiivisten rakenteiden aiheuttamista maisemaan kohdistuvista visuaalisista muutoksista, voimaloiden käynnin aikaisesta melusta, vilkkumis- ja varjostusvaikutuksesta lähiasutukseen sekä lintujen törmäysriskistä voimaloihin ja niiden sähkölinjoihin. Korkeat voimalat ovat myös ilmailuasetuksen (118/1996) 1 :n lentoturvallisuudelle mahdollisesti vaaraa aiheuttavia rakenteita, joiden sijoittelussa ja merkitsemisessä tulee huomioida ilmailuliikenteen vaatimukset. Tuulivoimaloilla on myös paljon positiivisia rakentamisenja käytön aikaisia vaikutuksia, kuten työpaikkojen muodostuminen ja sitä myötä verotulojen syntyminen, sähköomavaraisuuden kasvu sekä uusiutuvien energialähteiden käytön osuuden kasvaminen koko sähkönkulutuksesta. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan tuulipuiston rakentamisen aikaisia ympäristövaikutuksia omana kokonaisuutenaan, sillä ne poikkeavat ajalliselta kestoltaan ja osittain myös muilta piirteiltään tuulipuiston käytön aikaisista vaikutuksista. Myös tuulivoimalan käytöstä poistamisen vaikutuksia tarkastellaan Rakentamisen aikaiset toiminnot Liikenteen aiheuttamat vaikutukset Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat lähinnä tuulivoimakomponenttien ja perustusten kuljetuksista. Vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan kuljetusreittejä ja -määriä ja suhteutetaan raskaan liikenteen määrä reittien nykyisiin liikennemääriin. Lisäksi tarkastellaan kuljetusreittien varrella sijaitsevia mahdollisesti häiriintyviä kohteita. Tarkastelualueena on pääteiltä tuulivoimalaitoksille johtavat tiet sekä merialue. Meluvaikutukset Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien kuljetuksen ja asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/ suojaamisesta sekä sähköjohtojen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta melusta. Meluvaikutuksia voi aiheutua mm. merenpohjassa tapahtuvista räjäytystöistä kaapeleiden ja perustusten pystytys-vaiheesta. Tutkimusten mukaan rakentamismelu voi olla voimakasta ja melu voi kuulua vielä kymmenien kilometrien etäisyydellä. Esimerkiksi paaluperustuksen junttauksesta on todettu aiheutuvan 190 db re 1μPa 400 m:n päässä rakennuskohteesta. (Di Napoli 2007) Vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan tarkemmin mitkä työvaiheet voivat aiheuttaa laajemmalle alueelle leviävää meluhaittaa, meluhaitan luonnetta, kestoa ja ajoittumista sekä mahdollisesti häiriintyviä kohteita ympäristössä. Tarvittaessa tiettyjen rakennusvaiheiden aiheuttamat melutasot suunnittelualueen ympäristössä voidaan selvittää mallintamalla. Mallinnusohjelmana käytetään SoundPlan 6.5 melumallinnusohjelmaa ja sen sisältämää pohjoismaista melulaskentamallia. Malli huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennukset, maastonmuodot, heijastukset ja vaimenemiset. Tulokset esitetään ohjearvoihin verrannollisina keskiäänitasoina (LAeq-meluvyöhykkeet karttapohjalla). Tämän perusteella tullaan arvioimaan mahdollisen meluhaitan merkittävyyttä. Ruoppaukset ja läjitykset Ruoppausten määrään vaikuttaa esimerkiksi käytettävä perustus. Kasuuniperustuksen rakentamisen yhteydessä pohjaa on käsiteltävä enimmillään noin 500 m 2 :ltä. Paaluperustus vie huomattavasti pienemmän pinta-alan kuin kasuuni, vaatii usein vähemmän pohjatöitä ja siksi on myös nopeampi sekä edullisempi pystyttää. Ruoppauksia aiheuttaa myös rakentamisvaiheessa tarvittava 5 metriä syvä väylä. Myös kaapelien upotus vaatii ruoppauksia. Ruoppauksesta ylijääneet massat joudutaan läjittämään joko merialueelle tai maalle. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan, millä suunnitteluratkaisuilla ja työmenetelmillä ruoppaukset ja läjitykset sekä niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan pitää mahdollisimman vähäisinä. Samalla arvioidaan aiheutuvien haittojen merkittävyyttä Käytön aikaiset toiminnot Roottorien liike, melu- ja tärinävaikutukset sekä vilkkuminen Tuulivoimaloiden käytönaikainen melu syntyy sen siipien liikkeestä sekä tuulen osumisesta runkoon ja muihin kiinteisiin rakenteisiin. Näihin verrattuna varsinainen käyntiääni on pieni. Meluvaikutus ulottuu laajimmillaankin yleensä vain muutamien satojen metrien päähän voimalasta Ramboll Finland Oy 29

31 Generaattorista ja lapojen liikkeestä aiheutuu voimalan runkoon tärinää, joka siirtyy runkoa pitkin veden alle, mikä saattaa vaikuttaa vesieliöihin. Melun- ja tärinän vaikutusalueen laajuutta arvioidaan tuulivoimaloista saatujen aiempien kokemusten, mittaustulosten ja mallilaskelmien perusteella. Mallinnusohjelmana käytetään SoundPlan 6.5 melumallinnusohjelmaa. Malli huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. rakennukset, maastonmuodot, heijastukset ja vaimenemiset sekä sääolosuhteiden vaikutuksen melun leviämiseen. Tulokset esitetään ohjearvoihin verrannollisina pitkän ajan keskiäänitasoina (LAeq-meluvyöhykkeet karttapohjalla). Näiden perusteella pystytään varsin luotettavasti määrittämään esimerkiksi vaihtoehtojen melualueet ja tarkastelemaan onko vaikutusalueella häiriintyviä kohteita. Nykyaikaisten tuulivoimaloiden tekniikka kehittyy jatkuvasti ja samalla voimaloiden meluvaikutukset ovat vähentyneet. Tuulivoimalaitokset toteutetaan parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla meluvaikutusten minimoimiseksi. Vilkkumista ja varjostuksia aiheutuu auringon paistaessa voimalan takaa, jolloin roottorien pyörimisestä aiheutuu vilkkuva varjo. Se yltää kuitenkin myös muutaman sadan metrin päähän voimalasta ja esiintyy vain aurinkoisella säällä tiettyyn aikaan päivästä. Visuaalisten vaikutusten tarkastelussa arvioidaan alueet, jonne varjostus-/heijastusvaikutuksia mahdollisesti syntyisi. Vaikutuksen alue on helppo laskea ja ottaa huomioon laitosten tarkkoja sijoituspaikkoja suunniteltaessa. Koska Suomessa auringon nousu- ja laskuajat sekä zeniittikulma vaihtelevat voimakkaasti vuodenajan mukaan, on esim. lähimpien loma- ja asuinrakennusten kannalta ongelmallisia ajankohtia yleensä verraten harvoina päivinä vuodessa. Tuulivoimalat voidaan esimerkiksi ohjelmoida pysähtymään vilkkumisen kannalta kriittisiksi ajoiksi. Lisäksi tuulivoimalaitoksissa käytetään nykyisin lähes poikkeuksetta mattapinnoitteita, jotka eivät aiheuta kovin voimakkaita heijastuksia. Tuulivoimaloiden rakenteet ja sähkölinjat Tuulivoimapuiston aiheuttava maisema- ja estevaikutus muodostuu perustuksesta, rungosta, ja lapojen pyyhkäisypintaalasta. Tähän vaikuttaa muun muassa yksittäisten voimaloiden tyyppi, voimalaryhmän asettelu ja maaston muodot. Sähkölinjan tolpista, johdoista ja linjakäytävästä aiheutuu myös maisemahaittaa ja myös esimerkiksi linnustovaikutuksia. Suurimmillaan vaikutukset ovat lähellä asutusta, herkillä alueilla, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueilla, ja arvokkailla maisema-alueilla. Sähkölinjoja varten joudutaan maastoon raivaamaan linjakäytävät, millä on vaikutuksia alueen eliöstöön. Sähkölinjat rajoittavat myös näiden alueiden maankäyttöä: linjakäytävän sisäpuolella ei saa sijaita rakennuksia, alueella ei voi harjoittaa metsänkasvatusta ja puiden kasvukorkeutta rajoitetaan myös käytävän reunavyöhykkeillä (Fingrid 2006). Edellä mainittuja vaikutuksia arvioidaan muun muassa olemassa olevan tiedon perusteella, maisematarkasteluilla ja luontoinventoinneilla. Vaikutuksia pyritään vähentämään suunnitteluratkaisuilla. Esimerkiksi sähkönsiirtolinjauksia suunniteltaessa huomioidaan alueen maaston muodot, peitteisyys ja maisema-alueet. Kuva 7-1. Sähköjohto Kemin Ajoksen tuulivoimapuistoon Käytön lopettamisen aikaiset toiminnot Tuulivoimalan arvioitu käyttöikä on noin vuotta ja sitä voidaan edelleen pidentää uusimalla laitteistoja. Perustusten kesto voidaan mitoittaa noin 50 vuodeksi, joten tämän jälkeen voimala on poistettava käytöstä. Laitos voidaan purkaa ja perustukset sekä merikaapeli poistaa merenpohjasta. Tästä ei ole käytännössä vielä kokemuksia maailmalta ja esimerkiksi painotetun perustuksen poistaminen voi osoittautua hankalaksi. Rakennelmien poisto aiheuttaa todennäköisesti melko samankaltaiset ympäristövaikutukset kuin rakentaminen alun pitäenkin (Söker ym. 2000). Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään purkamisen menetelmiä ja vaikutuksia. Siinä huomioidaan elinkaariajattelu ja tarkastellaan mm. eri materiaalien uusiokäyttömahdollisuuksia. 7.2 Vaikutusten kohdentuminen Vaikutukset veden laatuun ja vesiluontoon Vaikutusten arviointi perustuu tietoon merialueen nykytilasta ja siinä hankkeen seurauksena tapahtuviin muutoksiin. Eri vaikutusten merkittävyyttä elolliseen ja elottomaan luontoon arvioidaan mm. kohteiden yleisyyden, luonnontilaisuuden, suojeluarvon tai korvattavuuden perusteella. Keskeinen merkittävyyteen vaikuttava tekijä haitan voimakkuuden lisäksi on sen kestoaika (tilapäinen pysyvä). Veden ja sedimentin laatu Perustuksia varten tehtävillä ruoppauksilla on merkittävin vaikutus veden laatuun. Paaluperustusta käytettäessä samentumista aiheuttaa lähinnä räjäytysten ja louhinta-aineksen poiston irrottama pohjasedimentti, kun taas kasuuniperustuksessa joudutaan tekemään ruoppaustyötä usein laajemmalla alalla, kuten edellä osiossa 4.2 todettiin. 30 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

32 Samenemisen määrään vaikuttaa myös pohjan laatu ja sen leviämiseen veden ko. hetken virtaukset. Jos pohjasedimentit sisältävät haitallisia aineita tai ravinteita, saattaa niitä vapautua rakennustöiden yhteydessä veteen. Veden laatumuutosten kokonaisvaikutusten voidaan olettaa olevan suurimmillaan keski- ja loppukesällä, jolloin vapautuvat ravinteet kohottavat välittömästi veden perustuotantoa. Vaikutusten arvioinnissa käytetään apuna olemassa olevaa vedenlaatuaineistoa, jota on kertynyt mm. pistekuormittajien velvoitetarkkailuista ja muista erillisselvityksistä. Lisäksi hyödynnetään merialueen tilasta käytettävissä olevat muut tutkimustulokset ja yleinen tietämys Perämeren hydrografiasta, topografiasta ja virtausdynamiikasta. Arvioitaessa samentumien vaikutusta ja laajuutta käytetään vertailuaineistona muualta saatuja käytännön kokemuksia vastaavanlaisista hankkeista ja seurantatuloksia samalla merialueella toteutetuista vesirakennustöistä. Vaikutusalueena tarkastellaan alustavasti suunnittelualuetta ja samentumien odotettavaa leviämisaluetta, aikaisempien kokemusten mukaan noin 0,5 km:n päähän suunnittelualueesta (mm. PVO Innopower ja Pöyry Oy 2008). Koska pohjan olosuhteet suunnittelualueella eivät ole tarkoin tiedossa, alueet kartoitetaan pohjan laadun suhteen. Menetelmiä ovat pohjanäytteenotto, videokuvaus ja sukeltajien havainnot. Vaikutukset kalojen lisääntymisalueiden ja pohjaeliöstön esiintymisalueiden tuhoutumiseen suhteutetaan suunnittelualueella ja lähiympäristössä samassa syvyysvyöhykkeessä esiintyvään vastaavanlaisen pohjan kokonaispinta-alaan. Sedimenttien laatua ja haitta-aineiden esiintymistä selvitetään näytteenoton avulla. Näytepisteiden määrä suhteutetaan arvioitaville osa-alueille suunniteltujen perustusten määrään ollen noin 100. Näytteenoton yhteydessä pohjia kuvataan videokameralla. Kuvaustiheys riippuu tarkasteltavasta alueesta ja pohjan monimuotoisuudesta. Vertailun mahdollistamiseksi muihin tutkimuksiin menetelmänä käytetään VELMUprojektissa käytettyjä menetelmiä. Veden virtaukset Perustusten vaikutuksia merialueella vallitseviin virtauksiin ei erikseen mallinneta. Arviointi perustuu suunnittelutietoon tuulivoimalaitosten määrästä ja sijainnista suhteessa rannikkoon sekä keskinäiseen etäisyyteen. Apuna virtaamamuutosten arvioinnissa käytetään yleistä tietämystä Perämerellä, rannikon lähellä vallitsevista virtauksista, kirjallisuudesta saatavia käytännön kokemuksia ja asiantuntijahaastatteluja. Jääolosuhteet Tuulivoimaloilla on todennäköisesti vaikutusta ajo- ja kiintojäävyöhykkeen rajaan, koska voimalat sitovat jäämassaa. Kiintojäävyöhykkeen kasvamisella saattaa myös olla vaikutusta alueen eliöstölle, esimerkiksi hyljekannalle. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntijahaastattelujen ja olemassa olevaa tiedon perusteella. Vesieliöstö ja -kasvillisuus Vesiluontoon kohdistuvia vaikutuksia aiheuttavat lähinnä melu, pohjan ruoppaus- tai räjäytystyöt ja ruoppausmassojen läjitys. Näiltä alueilta vesikasvillisuus ja pohjaeliöstö, joka ei kykene siirtymään pois, tuhoutuvat. Lisäksi veden samentuminen haittaa perustuotantoa ja heikentää eliöstön elinympäristön laatua, etenkin jos veteen pääsee haitallisia aineita. Sedimenttien liettyminen pohjaan saattaa haitata esimerkiksi kalojen kutua aiheuttamalla mädin hautautumista. Offshore- merituulivoimapuiston rakentamisen ja käytönaikaisen melun vaikutusta vesiluontoon ja erityisesti vesinisäkkäisiin, kuten hylkeisiin, on tutkittu mm. Saksassa ja Pohjoismaissa. Vedenalainen melu voi vaikuttaa eliöiden käyttäytymiseen, esimerkiksi hylkeiden äänen avulla tapahtuvaan kommunikointiin. Vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin huomioitava myös alueen nykyinen vedenalainen melutaso. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä äänilähteinä ovat mm. teollisuusalue, satama ja satamaan laivaväylää pitkin kulkevat rahtilaivat. (Di Napoli 2007) Vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan mm. alueen luontotyyppejä ja pohjasedimentin laatua, jotta voidaan arvioida haittojen merkittävyyttä. Vaikutuksia vesieliöstöön arvioidaan vedenlaatumuutosten perusteella ja merkittävyyden arvioinnissa. Keskeistä on eri eliöiden herkkyys altistumiselle. Aineistoksi kootaan uusin tutkimustieto tuulivoimaloiden lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksista biologiseen ympäristöön ja apuna on kirjallisuudesta saatavia tietoja altistustestien tuloksista. Alueella tehtävän vedenalaiskartoituksen yhteydessä tutkitaan pohjaeläinyhteisöjen koostumusta näytteenotoin. Päähuomio tarkastelussa on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeässä matalan veden (<5 m) syvyysvyöhykkeessä. Merinisäkkäät Tuulivoimaloiden vaikutuksia hylkeisiin on tutkittu mm. eteläisessä Itämeressä elävillä harmaahylkeillä (Sundberg & Söderman 1999). Hylkeiden todettiin sopeutuvan rakennuksiin sekä voimaloiden toimintaan. Tosin rakentaminen häiritsee hetkellisesti hylkeitä merkittävästi ja kalojen käytöksen muutoksella on myös merkittäviä vaikutuksia hylkeiden elämään. Vaikutusten arvioinnin aikana selvitetään olemassa olevat tiedot suunnittelualueen ja sen lähiseudun (noin 5 km) merkityksestä harmaahylkeen ja norpan esiintymis- sekä lisääntymisalueena. Asiasta haastatellaan alan asiantuntijoita Vaikutukset kalastukseen ja muihin elinkeinoihin Kalastoon ja kalastukseen vaikuttavia seikkoja saattavat olla mm. alueelle tulevat rakentamisenaikaiset liikkumisrajoitukset, voimalarakenteet, veden samentuminen, kalojen käyttäytymisen muuttuminen tai karkottuminen veden laadun, virtausmuutosten, melun tai sähkömagneettisten kenttien takia ja vaikutukset kalojen kutuun Ramboll Finland Oy 31

33 Kalatalouteen kohdistuvat vaikutuksia arvioidaan tarkastelemalla mahdollisten liikkumisrajoitusten ja meluhaittojen vaikutuksia veneilyyn lähiympäristössä. Kalastukseen liittyviä vaikutuksia arvioidaan mm. ammatti- ja harrastelijakalastajilta saatujen tietojen avulla (tiedot kalalajeista, niiden lisääntymisja oleskelualueista ja kalastustavoista) sekä nykytilan tietojen, vedenlaatu- ja virtaamamuutosten, tilastotietojen ja kirjallisuuden perusteella. Tärkeistä lisääntymisalueista saadaan tietoa myös pohjatyyppejä inventoitaessa. Alueen kalataloudellista merkitystä selvitetään pää- ja sivutoimisille ammattikalastajille suunnatulla kyselyllä. Merialueen nykytilasta saatujen tietojen ja muiden hankkeiden kokemusten perusteella arvioidaan eliöstön sopeutumista uusiin olosuhteisiin sekä mahdollisia pysyviä vaikutuksia merialueen kalakantoihin ja kalastuksen kannattavuuteen. Vaikutusalueena tarkastellaan suunnittelualuetta ja samentumien leviämisaluetta, vyöhykettä noin 1 km:n päässä suunnittelualueesta. Vaikutusalueen alueellista merkittävyyttä kalastukselle selvitetään vertaamalla kerättäviä tietoja rannikon muiden kohteiden nykyisiin tietoihin. Hankkeella on myös välillisesti ja välittömästi työllistävä vaikutus. Tuloverojen ja mm. kiinteistöverojen tuotoilla on positiivisia vaikutuksia kuntien talouteen. Merituulivoimatuotantoa voidaan käyttää matkailussa positiivisena vetovoimatekijänä Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset suunnittelualueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöön ovat pitkälti samoja kuin edellisessä osiossa ja liittyvät lähinnä alueelle tuleviin liikkumisrajoituksiin sekä veden laadun muuttumiseen. Kuten kalatalouteen myös virkistystoimintaan kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan tarkastelemalla mahdollisten liikkumisrajoitusten, veden laadun muutosten ja meluhaittojen vaikutuksia virkistyskäyttökohteisiin ja veneilyyn lähiympäristössä. Vaikutuksia arvioidaan olemassa olevien selvitysten (mm. kalastuskyselyt, kalastuslupatilastot) sekä työn aikana tehtävien maastokäyntien, haastattelujen, kyselyjen ja selvitysten avulla Vaikutukset linnustoon Linnustoon kohdistuvat toiminnanaikaiset vaikutukset liittyvät mm. voimaloiden aiheuttamaan törmäysriskiin. Pesimälinnuston lisäksi merkittäviä vaikutuksia voi olla linnuille, joiden muuttoreitit kulkevat suunnittelualueen kautta. Myös sähkölinjoilla ja niiden johtoaukeilla on vaikutusta linnustoon. Maastoselvityksiä kohdennetaan erityisesti sellaisiin projektin kannalta huomionarvoisimpiin lajeihin ja lajiryhmiin, joiden muuttomääristä ja -reiteistä ei ole saatavilla riittävästi tietoa. Tällaisia ovat erityisesti avomerellä muuttavat vesi- ja kuikkalinnut. Koska suunnittelualue sijaitsee lähempänä rantaa ja saaristoa pohjoisessa kuin etelässä, suunnittelualueen kautta muuttavien lintujen määrä on luultavasti suurimmillaan pohjoisosissa. Myös vaikutukset pesimälinnustoon ovat suurimmat pohjoisosassa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään suunnittelu kautta muuttavien lintujen määrä. Lisäksi lähialueiden pesimälinnusto ja suunnittelualueen merkitys ruokailualueena selvitetään. Myös suunnittelualueen ja Kuljunniemen tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset linnustoon otetaan huomioon. Aineistona hyödynnetään olemassa olevaa tietoa alueen muutto- ja pesimälinnustosta, haastatteluja, paikallisen lintutieteellisen yhdistyksen havaintorekisteriä, pesäpaikkatietoja, UHEX-rekisteriä, petolinturengastajien tietoja jne. Linnustovaikutusten arvioinnissa käytetään myös kansainvälisiä ja kansallisia tutkimuksia tuulivoiman linnustovaikutuksista. Vaikutusten arviointi kohdennetaan alustavalle vaikutusalueelle, johon kuuluu suunnittelualue, Kuljunniemen tuulivoimaalue, sähkölinjojen vaihtoehtoiset reitit ja noin kilometrin vyöhyke suunnittelualueen ympärillä. Nykyistä tietämystä lintujen esiintymistä täydennetään seuraavin maastoselvityksin: Avomerellä muuttavien lintujen muuton tarkkailut Maakallasta tai Raahen Kallasta keväällä. Suunnittelualueella lepäilevien ja ruokailevien lintujen laskennat Hankkeen vaikutusalueella pesivien rantalintujen laskennat Voimalinjojen vaihtoehtoisten reittien lajistokartoitukset Vaikutukset luotojen ja saarten luontoon Vaikutusten arviointia varten selvitetään hankkeen vaikutusalueella, eli suunnittelualueella ja noin kilometrin vyöhykkeellä sen ympärillä, olevien luotojen ja saarten luonnon tila, virkistys- ja asutuskäyttö. Lisäksi tarkastellaan esimerkiksi luotojen ja saarten merkitystä lintujen pesintään. Arvioinnin yhteydessä selvitetään, onko alueella vesilain 15a ja 17a pykälien tai luonnonsuojelulain 29 pykälän mukaisia kohteita. Lisäksi selvitetään, esiintyykö alueilla luontodirektiivin liitteen IV lajeja tai uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Selvitystyössä apuna käytetään olemassa olevia kasvillisuus- ja linnustoselvityksiä sekä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää UHEX -tietokantaa. Olemassa olevaa tietoa täydennetään maastokäynneillä Vaikutukset Natura- ja muihin suojelualueisiin Natura-alueet Luonnonsuojelulaki velvoittaa arvioimaan sellaiset vaikutukset, jotka yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentävät Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Tämä koskee myös Natura-alueiden ulkopuolella olevia hankkeita, joilla on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. 32 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

34 Lähtötietoina käytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Natura-tietoja. Maastokäyntien perusteella määritellään tehtävien lisäselvitysten tarve ja laajuus sekä arvioidaan alustavasti, millaisia vaikutuksia hankkeella saattaa olla niihin luontoarvoihin, joiden perusteella alueet on sisällytetty osaksi Suomen Natura verkostoa. Hankkeen vaikutukset Natura-suojeluun arvioidaan osana YVA-menettelyä ja sen kuulemista. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana selvitetään onko hankesuunnitelmaa tarpeen kehittää niin, että hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura suojelun perusteisiin. Voimaloiden lisäksi kiinnitetään huomiota sähkönsiirto kaapeleiden ja ilmajohtojen vaikutuksiin. Muut luonnonsuojelualueet Selvitetään eri toteutuskeinoin perustetut luonnonsuojelualueet ja niiden suojelupäätösten sisältö. Arvioidaan hankkeen vaikutuksia suojeluohjelmissa esitettyjen suojelutavoitteiden toteutumiseen. Vaikka varsinaisella suunnittelualueella ei sijaitse Naturatai muita suojelualueita, arvioidaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä myös, kohdistuuko lähimpiin suojelualueisiin haitallisia vaikutuksia. Vaikutusalueena pidetään suunnittelualuetta ja noin kahden kilometrin vyöhykettä suunnittelualueen ympärillä. Muut arvokkaat luontokohteet Uhanalaisten eliölajien sijaintitiedot selvitetään Suomen ympäristökeskuksen UHEX-tietokannasta sekä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselta ja Metsähallitukselta. Tehtävien Vedenalaiskartoitusten ja linnustoselvitysten lisäksi inventoidaan sähkölinjavaihtojen alle sijoittuvat uhanalaiset luontotyypit sekä uhanalaiset ja erityissuojeltavat lajit kuten liito-oravat. Näiden tietojen ja maastohavaintojen perusteella arvioidaan hankkeessa esitettyjen toimien vaikutusta uhanalaisiin eliölajeihin sekä arvokkaisiin luontotyyppeihin Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Maisema Tuulivoimaloiden vaikutuksista yksi merkittävimmistä on yleensä vaikutus maisemaan. Sen merkittävyyteen vaikuttavat mm. maiseman sietokyky ja voimaloiden näkyvyyden laajuus ympäristöön. Hankkeessa maisemallisen muutoksen kohteena on merialue, Raahen saaristo ja rannikko noin km:n etäisyydellä suunnittelualueesta. Maisema on alavaa maankohoamisrannikkoa, joten tuulivoimalaitokset näkyvät melko kauas. Maisemallisia muutoksia aiheutuu myös rakennettavista ilmajohdoista, koska niidenkin rakenteet ovat melko suuria, pylväät metriä korkeita ja johtoaukeat metriä leveitä. Arviointia varten laaditaan maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysit. Näiden avulla selvitetään maisema- ja taajamakuvan kannalta merkittävimmät näkymälinjat, miljöökokonaisuudet sekä maisemakuvaltaan herkimmät alueet hankkeen lähi- (0-5 km) ja kaukovaikutusalueella (5-15 km). Hankkeen osalta määritellään alue, jossa maisema muuttuu ja muutoksen merkittävyyttä arvioidaan alueen nykyisiin maisema-arvoihin nähden. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti vaikutukset valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja loma-asutukseen. Arviointialueena on Raahen saaristo ja RaahenPyhäjoen rannikko. Voimalinjojen vaikutuksia selvitetään etsimällä häiriölle herkkiä maisematyyppejä ja arvioimalla linjojen visuaalista vaikuttavuutta kohteissa. Vaikutuksia selvitetään sekä lähivaikutusalueella (< 500 metriä) että kaukovaikutusalueella (0,5-3 km). Arvioinnissa käytetään mm. maastokäyntejä, karttoja, historiallista aineistoa, viistokuvia ja kuvasovitteita. Kulttuuriympäristö, hylyt ja muinaisjäännökset Arvioinnissa tarkastellaan vaikutukset valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Lisäksi selvitetään tiedot merialueen hylyistä sekä voimalinjojen vaikutusalueiden muinaisjäännökset ja hankkeen mahdolliset vaikutukset niihin. Tehtävien vedenalaisten videokuvausten yhteydessä kiinnitetään huomioita myös hylkyjen esiintymiseen. Mikäli hanke uhkaa niitä, selvitetään mahdollisuudet kohteiden väistämiseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, merenkulkuun, energiatalouteen ja maankäyttöön Hankkeella on vaikutuksia alueen virkistys- ja asutuskäyttöön. Näitä aiheuttavat mm. tuulivoimaloiden melu- ja maisemavaikutukset sekä vedenlaadun, kalaston ja linnuston muutokset. Merituulivoimapuistolla voi olla myös vaikutusta merenkulkuun etenkin jos voimalat sijoittuvat suunnittelualueen länsiosaan, jossa laivaväylä kulkee melko lähellä. Laivat saattavat oikaista väylien kulmissa, mikä huomioidaan voimaloiden sijoittelussa. Voimaloiden sijoittelu huomioidaan myös mm. voimaloiden ja mahdollisten lentoestevalojen vaikutus väylämerkkien kuten linjataulujen ja reunapoijujen näkymiseen. Nykyisestä maankäytöstä selvitetään: maankäytön perusluokat vaikutusalueella asutus loma-asutus virkistyskäyttö tieyhteydet väylät lentoliikenne tekninen huolto 2009 Ramboll Finland Oy 33

35 Tiedot selvitetään maastokäynneillä, kartta- ja paikkatietoaineistoilla kyselyillä ja haastatteluilla. Suunnitellusta maankäytöstä selvitetään eritasoiset kaavat ja muut suunnitelmat, voimassa olevat luvat sekä suojelualueet. Voimalinjojen vaikutukset maankäyttöön selvitetään kuntien maankäyttösuunnitelmien pohjalta Vaikutukset ilmastoon Kaikilla energiantuotantomuodoilla on vaikutuksensa ilmastoon, etenkin tarkasteltaessa tuotantomuodon koko elinkaarta. Tuotantovaiheessa tuulivoima ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä. Sen sijaan tuotettaessa energiaa fossiilisista polttoaineista, tuotantovaiheen päästöt ovat merkittäviä. Tuulivoima tarvitsee kuitenkin myös säätövoimaa. Näiden kaikkien tekijöiden vaikutuksia tarkastellaan arviointiselostuksessa. huomiota. Voimalinjojen vaikutusten arvioinnin yhteydessä selvitetään myös sähkö- ja magneettikenttien vaikutuspiirissä olevien kohteiden esiintyminen. Kysely toimii ympäristövaikutusten arvioinnin sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tukena. Se mahdollistaa tarkan analyysin mm. siitä, minkälaisia eroja on eri alueiden ja ryhmien välillä. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa selvitetään ne ryhmät, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Samalla arvioidaan, miten haittavaikutuksia voitaisiin minimoida ja ehkäistä Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn sisältyvät keskeisesti ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset. Näihin vaikutuksiin voidaan lukea myös hankkeen talous- ja työllisyysvaikutukset. Ihmisiin kohdistuvina vaikutuksina arvioidaan hankkeen vaikutuksia: pysyvään asumiseen, loma-asumiseen, viihtyvyyteen ja maisemaan alueiden virkistyskäyttöön ja harrastusmahdollisuuksiin (kuten kalastus, veneily) asenteisiin, ennakkokäsityksiin ja pelkoihin yhteisöllisyyteen ihmisryhmien välisiin ristiriitoihin elinkeinon harjoittamiseen, palveluihin, työllisyyteen alue- ja kuntatalouteen sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia tutkitaan esim. seuraavilla keinoilla: keskustelutilaisuudet, kyselyt ja haastattelut ryhmille lehdistön ja muun julkisen keskustelun seuranta internetsivujen palaute arvioinnin osallistumismuodot eli kuulemisten mielipiteet sekä yleisötilaisuudet. Arvioinnissa selvitetään voimaloiden ja voimajohtojen vaikutusalueilla olevien asuin- ja lomarakennusten määrä. Lisäksi asukaskyselyn avulla pyritään selvittämään asukkaiden käsitystä asuinympäristönsä nykytilasta sekä saamaan tietoa tuulivoimalaitosten toiminnan ja voimalinjojen aiheuttamista vaikutuksista alueen lähiympäristössä. Arvioinnissa selvitetään mm. kuinka ihmiset kokevat voimaloiden ja voimajohtojen aiheuttamat maisemamuutokset. Kyselyllä pyritään saamaan tietoa asukkaiden suhtautumisesta Rajakiiri Oy:n suunnitelmaan, siihen liittyvistä peloista ja odotuksista sekä saamaan selville lähiympäristön kannalta keskeisimmät asiat, joihin suunnittelussa ja arvioinnissa tulisi erityisesti kiinnittää 34 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

36 8. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT 8.1 Ympäristövaikutusten arviointi Hankkeessa on kyse suuresta merituulivoimapuistosta, joka ennakkotapausten perusteella tarvitsee ympäristövaikutusten arvioinnin, vaikka tuulivoima ei sisälly YVA-lain mukaiselle hankelistalle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen, jonka mukaan hanke edellyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. 8.2 Hankkeen yleissuunnittelu Hankkeen yleissuunnittelua tehdään arvioinnin yhteydessä. Teknistaloudelliset tiedot ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus selviävät tarkemmin suunnittelun edetessä. Keskeiset tiedot toteuttamiskelpoisuudesta kirjataan arviointiselostukseen. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeenkin. 8.7 Muut luvat Teiden, maakaapeleiden ja 110/400 kv voimajohtojen rakentamiseen tarvitaan asianmukaiset luvat. Voimajohtojen rakentaminen vaatii sähkömarkkinalain mukaisen rakentamisluvan energiamarkkinavirastolta ja johtoreittien maastotutkimus tutkimusluvan lääninhallitukselta. Voimajohdoille tarvittavan maa-alueen lunastus vaatii lunastuslain mukaisen lunastusluvan valtioneuvostolta ja sopimuksia maanomistajien kanssa. Ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa tarvitaan, jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa aiheutua lähiasutukselle naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 8.3 Kaavoitus Laajan tuulipuiston toteuttaminen vaatii alueen kaavoittamista. Hankkeen laajuudesta riippuen tulee alue merituulivoimalaitokselle varata maakuntakaavassa, oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa ja/tai asemakaavassa. Kaavoitustarve selvitetään ja toimenpiteistä neuvotellaan Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pyhäjoen ja Raahen kuntien kanssa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana. 8.4 Vesilain mukaiset luvat Uuden tuulivoimalaitoksen perustusten ja merikaapelien rakentamiselle vesialueelle on haettava vesilain mukainen lupa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei vielä käsitellä maa- ja vesialueiden omistukseen ja korvausmenettelyyn liittyviä asioita. Korvauskysymykset tulevat käsiteltäviksi vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. 8.5 Rakennusluvat Tuulivoimalat tarvitsevat rakennusluvan, joka haetaan Raahen kaupungin rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennuslupaa hakee alueen haltija. Hakeminen voidaan tehdä, kun YVAmenettely on päättynyt ja ilmailuhallitukselta on saatu lentoestelupa. 8.6 Kytkentä sähköverkkoon Tuulivoimalaitosten kytkentä alueelliseen sähköverkkoon edellyttää liittymissopimusta Fingrid Oyj:n kanssa Ramboll Finland Oy 35

37 9. ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN 9.1 Kansalaisten osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan: esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeista silloin, kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolosta ilmoitetaan esittää kannanottonsa arviointiselostuksen sisällöstä kuten tehtyjen selvitysten riittävyydestä arviointiselostuksen tiedottamisen yhteydessä. Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat tärkeitä, ja arviointimenettelyssä tavoitteena on näiden mielipiteiden huomioonottaminen. Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaan siten suunnittelussa nostaa esille niin, että kaikki näkemykset voidaan päätöksenteossa ottaa huomioon. Hankkeeseen liittyen järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, toinen ohjelmavaiheessa ja toinen selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki, joita asia kiinnostaa. Arviointia varten on perustettu seuraavat työryhmät: suunnitteluryhmä, ohjausryhmä ja seurantaryhmä. 9.2 Suunnitteluryhmä Suunnitteluryhmä vastaa arvioinnin käytännön toteutuksesta, kuten lähtötietojen kokoamisesta, dokumenteista ja tiedottamisesta. Suunnitteluryhmään osallistuvat: Rajakiiri Oy Ramboll Finland Oy 9.3 Ohjausryhmä Ohjausryhmä koostuu kuntien, maakuntaliiton ja ympäristösekä muiden viranomaisten edustajista suunnitteluryhmän jäsenten lisäksi. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata arviointiprosessia ja osaltaan varmistaa arvioinnin asianmukaisuus ja laadukkuus. Ohjausryhmään kutsut tahot ovat: Raahen kaupunki Pyhäjoen kunta Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Merenkulkulaitos Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Metsähallitus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raahen Energia Oy Oulun lääninhallitus Länsi-Suomen merivartiosto Raahen satama 9.4 Seurantaryhmä YVA-seurantaryhmän tarkoituksena on varmistaa tarvittavien selvitysten asianmukaisuus ja riittävyys sekä kansalaisten osallistumismahdollisuus. Seurantaryhmän asema on ympäristövaikutusten arvioinnin laadun kannalta keskeinen. Seurantaryhmään kutsutaan edustajat ohjausryhmän jäsenten lisäksi seuraavilta tahoilta: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Jokilaaksojen pelastuslaitos Oulun yliopisto (Perämeren tutkimusasema) Kainuun TE-keskus Rautaruukki Metals sekä seuraavilta kansalais-, ym. järjestöiltä: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Pyhäjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys Raahen seudun luonnonystävät ry Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry Pohjois-Perämeren ammattikalastajat ry Saloisten jakokunta Raahen purjehdusseura ry Rautaruukin venekerho ry Raahen meriseura ry Piehingin kalastuskunnan osakaskunta Raahen urheilusukellusseura Mursut ry ProHanhikivi ry Lähialueen kyläyhdistykset: Piehingin kyläyhdistys ry, Saloisten kylän asukasyhdistys ry, Haapajoki-Arkkukarin kyläyhdistys ry, Parhalahden kyläyhdistys ry, Palonkylän asukasyhdistys ry ja Lapaluodon kyläyhdistys ry. Seurantaryhmään voivat osallistua myös muut yhdistykset tai tahot. 36 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

38 9.5 Yleisö- ja tiedotustilaisuudet Suunnittelu-, ohjaus- ja seurantaryhmätyöskentelyn lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä halutaan tavoittaa vaikutusalueen asukkaita, maanomistajia ja muita intressiryhmiä laajasti. Menettelyn aikana pidetään yleisötilaisuuksia, joiden tavoitteena on saada kartoitettua konkreettisia vaikutuksia, joita paikalliset asukkaat ja alueen käyttäjät haluavat arvioinnissa ja tulevassa päätöksenteossa otettavaksi huomioon. Ohjelmavaiheen yleisötilaisuus järjestetään huhtikuussa Yhteysviranomainen kuuluttaa ja asettaa nähtäville arviointiohjelman. Arviointiselostusvaiheessa, marras-joulukuussa järjestetään toinen yleisötilaisuus. Yleisötilaisuuksien lisäksi järjestetään myös tiedotustilaisuudet tiedotusvälineille. 9.6 Tiedottaminen Osallistumisen onnistuminen vaatii tehokasta tiedottamista. Onnistunut viestintä varmistaa, että tieto kulkee hankkeesta vastaavan, osallisten, päätöksentekijöiden jne. kesken. Tiedonvälitykseen on monia menetelmiä. Paikalliset lehdet ja radiokanavat välittävät tehokkaasti tietoa suurelle joukolle. Ympäristökeskus kuuluttaa ohjelman ja selostuksen nähtävilläolosta alueen päälehdissä. Rajakiiri Oy:lle tulee omat nettisivut, joilla tiedotetaan myös tästä hankkeesta. YVAmenettelyn yhteysviranomaisen lausunnot ovat nähtävillä myös ympäristöhallinnon internetsivuilla Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Yhteysviranomainen kokoaa eri tahojen lausunnot ja mielipiteet arviointiohjelmasta ja antaa lisäksi oman lausuntonsa 1 kuukauden kuluessa ohjelman nähtävilläoloajan päättymisestä. Lausunto asetetaan nähtäväksi samoihin paikkoihin, missä arviointiohjelma on ollut esillä Arviointiselostuksen nähtävilläolo Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksen nähtävilläolosta, joka järjestetään samoin kuin arviointiohjelman nähtävilläolo. Määräaika mielipiteiden ja lausuntojen toimittamiseksi yhteysviranomaiselle on jälleen 1 2 kuukautta Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta YVA-menettely päättyy, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta 2 kuukauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. 9.7 Yhteysviranomaisen tehtävät Yhteysviranomainen päättää virallisiin kuulemisiin liittyvistä järjestelyistä YVA-laissa säädetyllä tavalla. Lain mukaan hankkeesta vastaavaa ja yhteysviranomainen voivat tämän lisäksi sopia tiedottamisesta myös muulla tavalla. Virallinen tiedottaminen ja kuuleminen on tarpeen ainakin arviointiohjelman nähtäville asettamisen yhteydessä sekä arviointiselostuksen käsittelyvaiheessa. Kansalaisilla on mahdollisuus tuoda esille näkemyksiään vaikutuksista ja vaihtoehdoista Arviointiohjelman nähtävilläolo Yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ilmoittaa arviointiohjelman nähtävilläolopaikasta ja -ajasta ohjelman valmistumisen jälkeen. Kuulutus julkaistaan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla, pääkirjastoissa, alueen pääsanomalehdissä ja ympäristöhallinnon internet-sivuilla Mielipiteet arviointiohjelmasta on toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukseen ilmoitetun ajan kuluessa. Määräaika alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja sen pituus on 1 2 kuukautta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pyytää lisäksi kirjallisesti lausuntoja arviointiohjelmasta eri tahoilta Ramboll Finland Oy 37

39 10. YVA MENETTELY JA ARVIO AIKATAULUSTA Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) astui voimaan Lain tavoite on kaksijakoinen. Sen tavoitteena on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa, niin myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös jonkin hankeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa päätöksentekoa varten. YVA-lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaiset hankkeet on lueteltu YVA-asetuksessa. Yksittäistapauksissa voidaan myös muilta hankkeilta vaatia vastaavaa arviointimenettelyä, mikäli ympäristövaikutusten oletetaan olevan merkittäviä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku ja alustava aikataulu on esitetty taulukossa Arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Ohjelman saatuaan yhteysviranomainen ilmoittaa julkisesti hankkeen vireilläolosta. Tällöin niillä, joihin hanke saattaa vaikuttaa, on mahdollisuus esittää mielipiteensä arviointiohjelmassa esitetyistä asioista. Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat tärkeitä, ja arviointimenettelyssä tavoitteena on näiden mielipiteiden huomioonottaminen. Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaan siten suunnittelussa nostaa esille niin, että kaikki näkemykset voidaan päätöksenteossa ottaa huomioon. Mielipiteet esitetään yhteysviranomaiselle, tässä hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätetään yhteysviranomaiselle maaliskuussa 2009, ja ympäristövaikutusten arviointiselostus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 aikana. Rajakiiri Oy päättää investoinneista YVA-menettelyn jälkeen. Hankkeen toteuttaminen kestää useita vuosia. Yhden kesäkauden aikana voidaan pystyttää arviolta 10 voimalaa. Taulukko Hankkeen tavoiteaikataulu Hankkeen tavoiteaikataulu I. Arviointiohjelma: Arviointiohjelman laatiminen Ohjaus- ja seurantaryhmän kokous Arviointiohjelman kuulutus Lausunnot osallisilta Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiohjelman tarkistaminen II. YVA-selostus: Yleissuunnittelu, selvitykset Vaihtoehtojen vertailu Vaikutusten arviointi Ohjaus- ja seurantaryhmän kokous Arviointiselostuksen kuulutus Lausunnot osallisilta Yhteysviranomaisen lausunto III. Kaavoitusmenettely IV. Päätökset, lupahakemukset ja luvat V. Hankkeen toteutus ja seuranta 38 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

40 11. Termien ja lyhenteiden selitykset GWh kasuuni kv monopile MW suunnittelualue tripodi turbiini TWh vaikutusalue Gigawattitunti Perinteinen vesirakenteen perustus. Kasuuniperustuksella tarkoitetaan etukäteen telakalla tehtyä laatikkomaista perinteistä vesirakennuksen perustusta, joka pystyy massa voimillaan pitämään voimalan pystyssä ja samalla estämään sen vaakasuuntaisen liikkeen. Kilovoltti Monopile- eli paaluperustus. Paaluperustuksella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan teräspaalun junttausta maahan. Megawatti Alue, jonka sisälle tuulivoimalat sekä sen sähkölinjat sijoittuvat. Lopullinen hankealueen koko tulee olemaan huomattavasti suunnittelualuetta pienempi. Kolmijalan jalat ovat kiinni pohjassa ja tukevat jalkojen yläosaan kiinnitettyä tornia. Tuuliturbiini eli kone, jolla virtaavan ilman liike-energia muutetaan mekaaniseksi energiaksi. Terawattitunti on energian yksikkö, jota käy tetään tuotetun energiamäärän, sähkön ja lämmön ilmaisemiseen. 1 TWh = GWh Alue, jolle hankkeen vaikutusten arvioidaan ulottuvan Ramboll Finland Oy 39

41 LÄHTEET Boman H (2007) Sea level variation on the finnish coast. Verkkoartikkeli julkaisussa Olsonen R (toim.) (2008) FIMR monitoring of the Baltic Sea environment. Annual report 2007, MERI Report Series of the Finnish Institute of Marine Research No. 62, Viitattu Saatavissa: Di Napoli C (2007) Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö 4/2007. Viitattu Saatavissa: asp?contentid= Euroopan komission direktiivi 2001/77/EC. Fingrid (2006) Naapurina voimajohto. Viitattu Saatavissa: pdf. Fingrid 2008: Fennovoiman Pyhäjoen laitospaikan kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliityntä. 14 s ja liitteet. Holttinen H, Liukkonen S, Furustam K-J, Määttänen M, Haapanen E & Holttinen E (1998) Offshore-tuulivoima Perämeren jääolosuhteissa. VTT julkaisuja 828. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Espoo. ISBN ISSN s. Hyvärinen, M. ja H. Tuohimaa 2008: Raahen saariston Naturaalueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/ s + liitteet. Itämeren hallien kansainvälinen laskentaryhmä (2008) Vuoden 2008 laskennoissa nähdyt harmaahylkeet merialueittain ja maittain touko-kesäkuun vaihteessa. Lähteestä RKTL (2008) Itämerellä nähtiin laskennoissa runsaat harmaahyljettä. Viitattu Saatavissa: fi/tiedotteet/itamerella_nahtiin_laskennoissa.html. Korpinen S, Pohjanheimo V, Auvinen K & Mäkinen A (2007) WWF Suomen kanta tuulivoimasta Suomessa [verkkojulkaisu]. Viitattu Saatavissa: ttp:// Krüger C (2001) Raahe-Pattijoki alueen palvelututkimus. Maantieteen laitos, Oulun yliopisto. Viitattu Saatavissa: asp?documentname=raahe-pattijoki%20-alueen%20 palvelututkimus&id=2438&type=1. Maa- ja metsätalousministeriö (2007) Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 4/2007. Viitattu Saatavissa: CurrentFile/4_2007_Itameren_hyljekantojen_hoitosuunnitelma.pdf. ISBN ISSN Merentutkimuslaitos (2008a) Itämeren jääolot. Viitattu Saatavissa: fi_fi/jaa/ Merentutkimuslaitos (2008b) Raahen mareografi. Viitattu Saatavissa: Merentutkimuslaitos (2008c) Vedenkorkeuden vaihtelu. Viitattu Saatavissa: veden_liikkeet/fi_fi/vedenkorkeusvaihtelu/ Museovirasto & Ympäristöministeriö (1993) Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Helsinki. Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto (2008) Puhelu (Oikarinen/Tikkanen ja Kurkela/Tikkanen). Pohjois-Pohjanmaan liitto (2006) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Viitattu Saatavissa: pohjois-pohjanmaa.fi/index.php?902 Pohjois-Pohjanmaan liitto (2006) Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma Viitattu Saatavissa: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto (1993) Pohjois- Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, Oulu. ISBN X. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (2003a) Kuljunmäen niitty. Viitattu Saatavissa: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (2003b) Parhalahti - Syölätinlahti ja Heinikarinlampi. Viitattu Saatavissa: asp?contentid=24896&lan=fi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (2003c) Raahen saaristo. Viitattu Saatavissa: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (2003d) Rytilammen alue ja Arkkukari. Viitattu Saatavissa: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (2007) Vanha Meri- Raahe. Viitattu Saatavissa: PVO Innopower ja Pöyry Oy Ajoksen tuulivoimapuiston rakentamisen tarkkailu. Raportti vuoden 2007 tarkkailuista. 16 s ja liitteet. Raahen satama (2008) Yleistietoa. Viitattu Saatavissa: Raunio A, Schulman A & Kontula T (toim.) (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet ja Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008, Luonto. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Osa 1: 264 s., Osa 2: 572 s. ISBN Viitattu Saatavissa: Rautaruukki Oyj (2008) Rautaruukki Oyj. Viitattu Saatavissa: Sundberg J & Söderman M (1999) Windpower and grey seals: An impact assessment of potential effects by sea-based windpower plants on a local seal population. Report to the Swedish National Energy Administration. 40 s. Suomen ympäristökeskus (2008) Oiva-tietopalvelu. Viitattu Saatavissa: 40 Rajakiiri Oy, Maanahkiaisen merituulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma

42 Suunnittelukeskus Oy (2005) Raahen kaupunki, Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava: maisemaselvitys. Viitattu Saatavissa: alltypes.asp?d_type=5&menu_id=11361&menupath=1 1360,11361#11361 Söker H, Rehfeldt K, Santjer F, Strack M & Schreiber M (2000) Offshore Wind Energy in the North Sea: Technical Possibilities and Ecological Considerations - A Study for Greenpeace [verkkoartikkeli]. Viitattu Saatavissa: Tuohimaa H (2008) Linnuston kuvaus Raahen tuulivoimapuiston YVA-ohjelmaa varten. 16 s. Työ- ja elinkeinoministeriö (2008) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Viitattu Saatavissa: tem.fi/files/21079/temjul_36_2008_energia_ja_ilmasto. pdf. Ympäristöministeriö (2002) Ympäristölainsäädännön soveltaminen tuulivoimarakentamisessa, työryhmän mietintö [verkkojulkaisu]. Suomen ympäristö nro 584. Viitattu Saatavissa: asp?contentid=8570&lan=fi. Ympäristöministeriö, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Lapin liitto (2004) Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä. Suomen ympäristö 666/2004. Ympäristöministeriö. Vedenalaislöytöjen rekisteri (2008) Tunnetut vedenalaiskohteet Viitattu Saatavissa: VTT (2008) Suomen tuulivoimatilastot. Viitattu Saatavissa: Tuulivoiman_tuotanto-_ja_vikatilastot.jsp. Wizelius T (2003) Vindkraft i teori och praktik. Studentlitteratur, Ruotsi. 329 s. ISBN Ramboll Finland Oy 41

43 Hankkeesta vastaava: Rajakiiri Oy Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy