I LUKU YLEISTÄ 1 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 1 3 ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA KIINTEÄT MUINASJÄÄNNÖKSET 1

Transkriptio

1 KEURUUN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS (Ehdotus RL ; KH xx.xx.xxxx) SISÄLLYSLUETTELO I LUKU YLEISTÄ 1 1 SOVELTAMISALA 1 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 1 3 ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA KIINTEÄT MUINASJÄÄNNÖKSET 1 II LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 2 4 SUUNNITTELUTARVEALUEET 2 5 RAKENNUSPAIKALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET 2 6 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ 2 7 RAKENNUKSEN SIJOITTUMINEN 3 8 RAKENNUSTEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN 3 III LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLA 4 9 RAKENNUSPAIKALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET 4 10 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA 4 11 RAKENNUKSEN SIJOITTUMINEN RANTA-ALUEELLA 4 12 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA 5 IV LUKU RAKENNUKSEN SUUNNITTELU 5 13 RAKENNUKSEN SUUNNITTELU 5 14 RAKENNUKSEN MUUNNELTAVUUS JA ESTEETTÖMYYS 5 15 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA 6 V LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 6 16 TOIMENPITEIDEN LUVAN- JA ILMOITUKSENVARAISUUS 6 17 VAJOJEN JA MUIDEN RAKENNELMIEN SIJOITTAMINEN 8 18 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN 9 19 OSOITEMERKINTÄ, POSTILAATIKOT 9

2 VI LUKU KUNNOSSAPITO, KORJAAMINEN, PURKAMINEN 9 20 RAKENNUKSEN KUNNOSSAPITO JA KORJAAMINEN 9 21 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA RAKENNUKSEN PURKAMINEN 10 VII LUKU 10 MAAPERÄ, POHJAVEDET, VESI- JA JÄTEHUOLTO, MELUHAITAT, VESIRAKENNUSTYÖT 23 MAAPERÄ POHJAVESIALUEET VESIHUOLTO JÄTEHUOLTO MELUHAITAT JA VESIRAKENNUSTYÖT 12 VIII LUKU PIHAMAAT, YLEISET ALUEET PIHA-ALUE / PIHAMAA AITAAMINEN MAINOSLAITTEET JA MUUT VASTAAVAT LAITTEET RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 14 IX LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN RAKENNUSJÄRJESTYS JA SEN LIITTEET VOIMAANTULO 16 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Suunnittelutarvealue Pohjavesialueet

3

4 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys KEURUUN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 2017 Voimaantulo: KÄYTETYT LYHENTEET MRL = Maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = Maankäyttö- ja rakennusasetus RakJ = Rakennusjärjestys RakMK = Rakentamismääräyskokoelma I LUKU YLEISTÄ 1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä. Soveltamisohje Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja asetusta, sekä voimassa olevia asemakaavoja. Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaava, sekä rakentamismääräyskokoelman määräykset menevät rakennusjärjestyksen edelle. 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Keuruun kaupungin rakennuslautakunta. Rakennuslautakunnan ja sen alaisten viranhaltijoiden tehtävistä ja päätösvallan siirtämisestä määrätään Keuruun kaupungin organisaatiosäännössä. 3 ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA KIINTEÄT MUINASJÄÄNNÖKSET Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostavat rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö, kulttuurimaisema eli arvokkaat maisema-alueet ja muinaisjäännökset. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille kulttuuriympäristöille, kuten myös paikallisesti arvokkaille alueille rakentamista suunniteltaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota suunnittelun hyvään laatuun ja varmistuttava, että käytettävissä on kaikki ajantasaiset lähtötiedot. Tiedot ovat saatavissa Keski-Suomen museosta, Keski-Suomen ELY-keskuksesta tai Museovirastosta. Uudisrakentamisen tulee tapahtua alueen kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja korostetusti huomioiden. Alueella olevaa rakennuskantaa ja pihapiirejä tulee säilyttää ja korjata perinteitä vaalien. Museoviranomaiselle on tarvittaessa varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen merkittävistä vireille tulevista rakennushankkeista ennen niiden luparatkaisua.

5 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys Kiinteät muinaisjäännökset: Kiinteät muinaisjäännökset ja niiden suoja-alueet on muinaismuistolailla rauhoitettu. Niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu kajoaminen on kielletty. Tästä syystä kaikissa rakennushankkeissa tulisi selvittää tunnetaanko hankealueelta rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Ajan tasalla olevat tiedot on saatavissa Keski-Suomen maakuntamuseosta tai Museovirastosta. Mikäli rakennuspaikalta löytyy ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännös, se on rauhoitettu, vaikkei sitä olisi muinaisjäännösluettelossa tai -rekisterissä. Tällöin rakennushankkeeseen ryhtyvän on keskeytettävä työ ja otettava välittömästi yhteys museoviranomaiseen. Muinaisjäännöksiä koskevat periaatteet tulee ottaa huomioon myös silloin, kun rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä tai kun kysymyksessä on rakennuksen purkaminen. II LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4 SUUNNITTELUTARVEALUEET Suunnittelutarvealueita ovat maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa mainittujen alueiden sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen lisäksi tämän rakennusjärjestyksen liitekarttaan rajattu alue. Lisäksi on otettava huomioon mitä maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ssä on määrätty suunnittelutarpeesta ranta-alueilla. 5 RAKENNUSPAIKALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, mittasuhteiltaan, maaperältään ja maastosuhteiltaan tarkoitukseen sovelias, sekä pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinrakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään m 2. Mikäli tarkemmalla suunnitelmalla voidaan osoittaa pienemmän rakennuspaikan soveltuvuus mm. jätevesien käsittelyn osalta, niin rakennuspaikan pinta-ala voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alle m 2. Pinta-alarajoituksen estämättä voidaan rakentaa olemassa olevaan asuntoon liittyviä talousrakennuksia ja tehdä olemassa olevien rakennusten korjaustöitä, sekä vähäisiä laajennus- ja muutostöitä rakennuspaikan rakennusoikeuden sallimassa määrässä. Hevosten pitoon tarkoitetun rakennuspaikan täytyy olla riittävän suuri hevosten lukumäärä huomioon ottaen. Toimintaa ei tule sijoittaa tiivisti, pienin rakennuspaikoin rakennetulle asuinalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. 6 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ

6 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Pelkästään asumiseen tarkoitetun rakennuspaikan osalta kerrosala saa olla kuitenkin enintään 500 krs-m 2. Rakentamisen määrästä ranta-alueella määrätään jäljempänä 10 :ssä. Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään kaksi asuntoa. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on asuntojen tai rakennusten lukumäärästä määrätty, saa rakentaa maatilan talouskeskuksen yhteyteen maataloutta tai maatilamatkailua palvelevia rakennuksia huomioiden kuitenkin, mitä MRL 16 ja 72 :ssä on säädetty suunnittelutarpeesta. 7 RAKENNUKSEN SIJOITTUMINEN Ellei asemakaavassa tai rakennustapaohjeissa ole toisin mainittu, rakennuksen etäisyys toisen omistamasta tai hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri, kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin asemakaava-alueella vähintään 4 metriä ja asemakaava-alueen ulkopuolella vähintään 5 m. Maantien suoja- ja näkemäalueet: Rakennusta ei saa rakentaa maantien suoja- eikä näkemäalueelle. Ellei asemakaavassa tai maantielain mukaisessa tiesuunnitelmassa ole toisin määritetty maantien suoja-alue ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien ajoradan keskilinjasta. Yksityistiet: Milloin liikenneturvallisuuden on katsottava niin vaativan, voidaan ilman tiejaoksen lupaa kieltää rakentamasta rakennusta tai liikenneturvallisuutta vaarantavaa aitaa tai muuta pysyvää laitetta yksityisen tien tai sen osan varrelle enintään 12 metrin etäisyyteen ajoradan keskilinjasta. 8 RAKENNUSTEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien ja värityksen sopeutumiseen ympäristöön. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakentamisen on sopeuduttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan, sekä alueen historialliseen rakennusperinteeseen koon, muodon, ulkopintamateriaalien, värityksen, julkisivun jäsentelyn ja pihajärjestelyjen osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäisiä puita jne. Rakennukset tulee sijoittaa rakennuspaikalle niin, että luonnonympäristöä, nykyistä kasvillisuutta sekä maan pinnan luonnollisia muotoja ja korkeusasemia mahdollisimman vähän muutetaan. Rakennuksen sijoittamisessa tulee hyödyntää rakennuspaikan ympäristön tarjoamia lähtökohtia ja mahdollisuuksia.

7 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys III LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLA 9 RAKENNUSPAIKALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Ranta-alueella rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Rakennukset tulee voida sijoittaa rakennuspaikalla niin, että ne soveltuvat ympäristöön, maastoon ja maisemaan, sekä riittävän etäälle rannasta, naapurin maasta ja yleisistä teistä. Vähäinen lisärakentaminen ja peruskorjaus saadaan suorittaa sen estämättä, mitä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä kohtisuoraan mitattuna. 10 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Pelkästään asumiseen tarkoitetun rakennuspaikan osalta kerrosala saa olla kuitenkin enintään 500 krs-m 2. Maatilan talouskeskuksen yhteyteen voidaan rakentaa kaksi asuinrakennusta ja niihin liittyviä talousrakennuksia. Rakentamisen määrä rantarakennuspaikalla: Rakennuspaikalle, jonka pinta-ala on vähintään m 2, sallitaan rakennettavaksi yksi asuinrakennus/ lomarakennus ja siihen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle, jonka pinta-ala on vähintään m 2, sallitaan rakennettavaksi yksi asuinrakennus/ lomarakennus ja siihen liittyviä talousrakennuksia, joista yksi saa olla vierasmaja. Vierasmajan kerrosala saa olla 50 % päärakennuksen kerrosalasta mutta kuitenkin enintään 40 m 2. Rakennuspaikalle, jonka pinta-ala on vähintään m 2, sallitaan rakennettavaksi yksi asuinrakennus/ lomarakennus ja siihen liittyviä talousrakennuksia, joista yksi saa olla vierasmaja. Vierasmajan kerrosala saa olla 50 % päärakennuksen kerrosalasta, mutta kuitenkin enintään 60 m 2. Edellisissä kohdissa mainitulla vierasmajalla tarkoitetaan nukkumiseen ja oleskeluun soveltuvaa rakennusta. Vierasmajan tulee sijoittua päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin. 11 RAKENNUKSEN SIJOITTUMINEN RANTA-ALUEELLA Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Avoimille paikoille rakentamista ei suositella vaan rakennukset tulisi sijoittaa puuston, pensaikon ja maastokohtien muodostamaan maisemasuojaan.

8 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys Mikäli edellä olevista vaatimuksista ei muuta johdu, rakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta (Keurusselällä ) tulee olla seuraava: Rakennus, jonka kerrosala on 150 m 2, vähintään 30 m. Rakennus, jonka kerrosala on yli 150 m 2, vähintään 40 m. Rakennus, jonka kerrosala on yli 200 m 2, vähintään 50 m. Kapeilla vene- ja laivareiteillä ja jokialueilla rakennuksen etäisyys tulee olla vähintään 40 metrin etäisyydellä rannasta. Edellä mainituista etäisyyksistä poiketen, ranta-alueella saa olla enintään 30 m 2 sauna, enintään 10 m 2 savusauna sekä yksi enintään 10 m 2 puuliiteri viidentoista metrin päässä rannasta. Mikäli rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi sauna, voi savusaunan koko olla suurempi kuitenkin enintään 30 m 2. Rannalle saa rakentaa yhden oleskeluun liittyvän rakennuksen/ rakennelman ja sen tulee olla rannasta yhtä kaukana metreissä kuin sen pinta-ala on neliömetreissä. Oleskeluun liittyvällä rakennuksella/ rakennelmalla tarkoitetaan esimerkiksi huvimajoja, grillikatoksia, laavuja yms. Olemassa olevan päärakennuksen saa muuttaa 10 :ssä tarkoitetuksi vierasmajarakennukseksi, etäisyysvaatimuksen estämättä. Venevajan maksimikoko on 20 m 2 ja sen voi rakentaa vesirajaan. Saunarakennuksessa katetun terassin pinta-ala saa olla enintään puolet kerrosalasta. 12 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Sen lisäksi, mitä edellä 4 ja 9 :ssä on mainittu, on rakennusten sopeutumisesta ympäristöön lisäksi noudatettava seuraavaa: Rakennettaessa ranta-alueelle tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ja ulkomateriaaleihin. Valoa heijastavia ja kiiltäviä materiaaleja ei tule käyttää. Rakennuksen ulkovärityksessä tulee käyttää ympäröivään luontoon, maisemaan ja rakennuskantaan hyvin sopeutuvia luonnollisia värejä. Vaaleita ympäristöstä selvästi erottuvia kirkkaita värejä ei tule käyttää. Rakennuspaikan luonnonmukainen puusto, pensaikko ja aluskasvillisuus tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Varsinkin rakennusten ja rannan välisellä alueella vain puuston ja pensaikon vähäinen harventaminen on sallittua. Tarvittaessa on istutettava suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu. Istutuksissa tulee käyttää kyseiselle paikalle ominaisia puu-, pensas- ja kasvilajeja. Rannalle rakennettaessa rantapuustoa ei saa kokonaisuudessaan poistaa. IV LUKU RAKENNUKSEN SUUNNITTELU 13 RAKENNUKSEN SUUNNITTELU

9 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys Rakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että se täyttää terveellisyyden, turvallisuuden, viihtyisyyden, toimivuuden ja energiataloudellisuuden vaatimukset, sekä soveltuu ympäristöön ja maisemakuvaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaa lopputulokseen 14 RAKENNUKSEN MUUNNELTAVUUS JA ESTEETTÖMYYS Rakennuksen suunnittelussa on huomioitava, että se on elinkaarensa aikana kohtuullisin kustannuksin muunneltavissa käyttäjien tarpeiden muuttuessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maantasokerroksen tilojen muunneltavuuteen ja kulkuyhteyksiin. Asuinhuoneistot tulee suunnitella siten, että niiden varustaminen liikuntaesteisille soveltuviksi on kohtuullisin kustannuksin järjestävissä. 15 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin ja kunnallistekniikkaan. Rakennus tulee suunnitella maastoon sopivaksi ja korkeusasema maastossa tulee olla sellainen, ettei voimakkaita leikkauksia ja täyttöjä tarvitse tehdä. Rakennuksen alimman lattiatason on oltava vähintään 1 metri ylimmän tulvavesirajan yläpuolella. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Keurusselän rannoilla alimman lattiatason tulee olla vähintään (N60) V LUKU RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 16 TOIMENPITEIDEN LUVAN- JA ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja 126a :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kaupungin osa-alueilla seuraavasti Toimenpidelupa haettava Ilmoitus tehtävä Rakennuslupa haettava Ei valvontatoimenpiteitä TO I R E Toimenpide (MRL 126a ) Asemakaava-alueet Suunnittelutarvealue 1) Rakennelma (rakentaminen) Katos, vaja, grillikatos ja kota, maakellari, I, jos 4m² 10m² TO, jos > 10 m² 20m² Ranta-asemakaava Osayleiskaava ja Kaavoittamaton ranta-alue I, jos 4m² 10m² TO, jos > 10 m² 20m² Muut alueet I, jos > 4m² 20m² TO, jos 20m²<40m²

10 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys E, jos <4m² R, jos >20 m² E, jos <4m² R, jos > 20 m² E, jos 4m² R, jos 40 m² Kioski TO TO TO Käymälä TO TO jos 4m² E, jos <4m² TO jos 4m² E, jos <4m² Esiintymislava / tilapäinen TO / I TO / I TO / I Muu vastaavarakennelma(esim.lintutorni) TO / I TO / I TO / I Kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä TO TO TO Alueellinen jätteidenkeräyspiste TO TO TO 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) Urheilupaikka TO TO TO Kokoontumispaikka I I I Asuntovaunualue tai vastaava TO TO TO Katsomo TO TO TO Yleisöteltta tai vastaava enintään 2vk. max. I I I 200 henk. Yleisöteltta tai vastaava yli 200 henk. TO TO TO 3) Liikuteltava laite Asuntovaunun tai laivan tai vastaavan TO TO TO pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) Erillislaite (rakentaminen) Masto tai antenni 20-40m TO TO TO Masto tai antenni yli 40 m R R R Masto tai antenni m TO TO I Varastointisäiliö 15 m³ TO TO TO Hiihtohissi TO TO TO Muistomerkki TO TO E Lautasantenni TO E E Aurinkopaneeli 20 m 2 TO E E Suurehko valaisinpylväs tai vastaava TO E E Tuulivoimala < 30 m R TO TO Tuulivoimala 30 m R R R Maalämpöporaus/laitteisto TO TO TO 5 )Vesirajalaite (rakentaminen) Suurehko laituri> 10 m tai > 20 m² TO TO TO Rantaterassi 20 m² TO TO TO Muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti TO TO TO vaikutta rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava Venevaja tai katos <20 m² TO TO TO Venevaja tai katos 20 m² R R R 6) Säilytys- tai varastointialue (järjestäminen) Muusta alueesta erotettu suurehko TO TO TO varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide Rakennuksen julkisivun olennainen TO TO TO muuttaminen Kattomuodon muuttaminen TO TO TO Rakennuksen julkisivumateriaalien tai niiden E E E värityksen muuttaminen. Katukuvaan vaikuttavan markiisin E E E asettaminen Ikkunajaon muuttaminen TO I E Parvekelasitus sekä terassi-, kuistilasitus tai TO TO TO vastaava rivitaloissa ja kerrostaloissa. Parvekelasitus sekä terassi-, kuistilasitus tai E E E vastaava enintään kahden asunnon taloissa ja loma-asunnoissa Terassin kattaminen / katetun terassin TO TO E

11 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys rakentaminen 8) Mainostoimenpide Muun kuin maantielaissa tarkoitetun TO TO E rakennelman(tienvarsimainonta), yli 0,5 m² tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle tai rakennuksen julkisivuun mainos tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa. 9) Aitaaminen (rakentaminen) Rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava TO TO E kiinteä aita, portti tai tukimuuri. Yli 1,6 m korkean aidan rakentaminen TO TO TO 10) Kaupunkikuvajärjestely Muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesi vaikuttavat järjestelyt TO TO TO 1 10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Muiden maankäyttö- ja rakennuslain 126a :ssä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen on haettava maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n mukainen toimenpidelupa. Jotkut taulukossa mainituista rakennelmista voivat joissain tapauksissa täyttää rakennuksen määritelmän, jolloin niille on saatava rakennuslupa ja tarvittaessa poikkeamislupa /suunnittelutarveratkaisu. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella ratkaistaan, edellyttääkö tuulivoimaloiden rakentaminen alueen kaavoittamista tähän tarkoitukseen vai onko voimalat mahdollista rakentaa yksinomaan luparatkaisuihin perustuen. Tuulivoimalan rakentaminen vaatii aina joko rakennusluvan tai toimenpideluvan (MRL 125 ja 126 ). Kaupallisissa tarkoituksissa rakennettavat tuulivoimalat edellyttävät aina rakennuslupaa. Mastoa tai tuulivoimalaa ei saa rakentaa asemakaavan eikä oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaisesti, eikä se saa tarpeettomasti haitata naapuria, eikä vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Eräänä edellytyksenä maston ja tuulivoimalan rakentamiselle on, ettei toimenpiteellä vaikeuteta kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Hakemuksessa tulee esittää mm. selvitys hankkeesta ja sen maisemallisista vaikutuksista sekä selvitys siitä, onko maston tarkoitusta palvelevia yleiseen televerkkoon jo kuuluvan maston vapaita antennipaikkoja käytettävissä. Maston tai tuulivoimalan rakentaminen edellyttää joko rakennuslupaa (MRL 125 ) tai toimenpidelupaa (126 ). Jos tuulivoimalat sijoittuvat ranta-alueelle, jota ei ole yksityiskohtaisessa kaavassa osoitettu tuulivoimarakentamiseen, tarvitaan aina myös poikkeamispäätös suunnittelutarpeesta ranta-alueella (MRL 72 ja 172 ). Ranta-alueen ulkopuolella tuulivoimaloiden rakentaminen voi rakennusluvan lisäksi edellyttää suunnittelutarveratkaisua (MRL 16 ja 137 ). Mastojen rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Mastojen muut ympäristövaikutukset ovat lähinnä paikallisia, kuten tuulen vinkuminen mastossa ja sen haruksissa, putoavan jään ja lumen vaikutukset sekä antennilaitteiden radiotaajuisen säteilyn vaikutukset ympäristöön. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista. Niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.

12 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys Kelluva saunalautta tai vastaava voi täyttää myös rakennuksen edellytykset ja siten vaatii rakennusluvan. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Toimenpidelupa tai toimenpideilmoitus on rauennut, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Edellä olevaa taulukkoa sovelletaan tapauskohtaisesti. Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, niin rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä. Suojelluissa rakennuksissa tulee ottaa huomioon rakennussuojelusta aiheutuvat vaatimukset. 17 VAJOJEN JA MUIDEN RAKENNELMIEN SIJOITTAMINEN Vaja, katos tai muu rakennelma on sijoitettava naapurin rajasta omaa korkeuttaan kauemmaksi, kuitenkin vähintään 5 metrin etäisyydelle rajasta sekä asemakaava-alueella vähintään 4 metriä rajasta. Rakennelman etäisyys yleisestä tiestä tulee olla sama, mitä 7 :ssä on sanottu rakennuksen etäisyydestä. Ulkokäymälän tulee aina olla tiivispohjainen. Se on sijoitettava vähintään 5 m:n etäisyydelle naapurin rajasta ja vähintään 40 m:n etäisyydelle rantaviivasta ylimmän tulvavesirajan yläpuolelle. 18 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadunpuoleiseen rajaan kiinni, rakennusosa saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat enintään 1,5 metrin verran, julkisen rakennuksen tai liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle tätä enemmän. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,5 metriä vapaata tilaa. Portaat, jotka eivät saa olla kiinteät ja tekniset laitteet enintään 1 metriä. Lisäeristyksestä aiheutuvat ulkoseinänosat, vähäiset tekniset laitteet ja vastaavat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Tontin rajan ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen varsinaiselle käytölle. Ylityksistä ei myöskään saa aiheutua kohtuutonta haittaa ympäristölle eikä naapureille eikä se saa haitata kaavan tavoitteiden toteutumista. Mitkään rakenteet eivät saa kuitenkaan ulottua tontinrajan yli maantien tiealueelle.

13 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys OSOITEMERKINTÄ, POSTILAATIKOT Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitemerkintöjen tulee olla riittävän näkyvät. Merkinnöissä noudatettava pääsääntöisesti kuntaliiton laatimia ohjeita. Virallisen osoitteen rakennuspaikalle antaa Keuruun kaupungin kaavoituspalvelut. Osoitemerkinnän on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. VI LUKU KUNNOSSAPITO, KORJAAMINEN, PURKAMINEN 20 RAKENNUKSEN KUNNOSSAPITO JA KORJAAMINEN Rakennusta tulee hoitaa ja pitää jatkuvasti kunnossa. Kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa kaupunkikuvallisen tai historiallisen arvon vähenemiseen. Tarvittaessa on riittävän ajoissa pyydettävä museoviranomaisen lausunto muutoshankkeesta ja kohteen kulttuurihistoriallisesta arvosta. Kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti arvokas rakennus tulee korjata niin, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 21

14 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Asuinrakennuksen tonttia ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan tavaroiden tai materiaalien varastoimiseen. Ympäristökuvaan olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Rakennuksen julkisivuun kuulumattomat maalaukset, tms. epäsiisteydet tulee poistaa niin pian, kuin se teknisesti on mahdollista. Rakennusvalvontaviranomainen voi suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Alueellisesta tarkastuksesta ilmoitetaan etukäteen. 22 RAKENNUKSEN PURKAMINEN Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkulupahakemusta tai purkamista edellyttävää rakennuslupaa käsitellessään vaatia hakijaa toimittamaan purkamissuunnitelman. Tarvittaessa voidaan vaatia asiantuntijan tekemä selvitys rakennuksen kunnosta ja historiallisesta tai rakennustaiteellisesta arvosta ja pyytää niistä museoviranomaisen lausunto. Purkamisessa on erityisesti huomioitava purkamistyöstä aiheutuvien melu-, ja pölyhaittojen rajoittaminen, sekä työ- ja paloturvallisuus. VII LUKU MAAPERÄ, POHJAVEDET, VESI- JA JÄTEHUOLTO, MELUHAITAT, VESIRAKENNUSTYÖT 23 MAAPERÄ Rakennusluvan hakijan on selvitettävä rakennuspaikan maaperän kantavuus, sekä tarvittaessa rakennuspaikan mahdollinen pilaantuneisuus. Selvitykset on liitettävä lupahakemusasiakirjoihin. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta säädetään ympäristönsuojelulaissa. Puhdistamisesta tulee tehdä ilmoitus Keski-Suomen ELY -keskukselle, ellei puhdistaminen edellytä ympäristölupaa. Puhdistamiseen ei saa ryhtyä ennen asiasta saatua päätöstä. Rakentamisessa on otettava huomioon maaperän mahdollinen radonpitoisuus. Rakennuksen alapohjarakenteet on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei radon pääse huonetiloihin. 24 POHJAVESIALUEET Pohjavesialueet on esitetty liitekartassa 2. Tehtäessä rakennustöitä pohjavesialueella on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Tarvittaessa on pohjaveden pinnan korkeus mitattava tai selvitettävä luotettavasti ennen rakentamiseen ryhtymistä. Maata kaivettaessa pohjaveden ylimmän pinnan ja alimman kaivutason välille suositellaan jätettäväksi vähintään 3 metrin paksuinen suojakerros.

15 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueella on lupa-asiakirjoihin tarvittaessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. Täyttöjä tehtäessä on täyttöainesten oltava laadultaan täyttöön soveltuvia puhtaita kivennäismaita. Täyttömaiden alkuperä on selvitettävä rakennusvalvontaviranomaiselle ja rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomainen voivat tarvittaessa vaatia rakentajalta selvitystä täyttömaiden puhtaudesta. Pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöiden, sekä muiden pohjaveden puhtautta vaarantavien aineiden säiliöiden sijoittamisesta on tarkemmin määritelty Keuruun kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä. Paikoitusalueiden tai muutoin runsaasti likaisia pintavesiä tuottavien alueiden pintavedet on johdettava Keuruun kaupungin hulevesiverkostoon tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Maalämpöjärjestelmien rakentaminen pohjavesialueelle on pääsääntöisesti kielletty, ellei voida osoittaa, että järjestelmästä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 25 VESIHUOLTO Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet hyväksyy kaupunginhallitus. Lisätietoja alueista saa vesilaitoksilta. Asuinrakennusta varten tulee olla saatavissa riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella rakentajan on varmistuttava talousveden laadusta ja riittävyydestä. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä selvitys talousveden saatavuudesta. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella kiinteistön jätevedet tulee käsitellä ympäristönsuojelulain (572/2014), jätevesien käsittelyä koskevan valtioneuvoston asetuksen ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Varsinkin ranta- ja pohjavesialueilla tulee suosia vesikäymälän sijasta kuivakäymälää. 26 JÄTEHUOLTO Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuspaikan jätehuoltoon suunnitellut riittävät tilat. Tilojen varauksessa on otettava huomioon jätteiden lajittelun ja kuljetuksen edellyttämät vaatimukset. Jätteiden keräysvälineet ja kompostori on sijoitettava, hoidettava ja suojattava niin, ettei niistä aiheudu palovaaraa ja niin, ettei niiden käytöstä aiheudu ympäristölle haittaa. Kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Jätehuolto tulee järjestää jätelain ja -asetuksen, sekä Keuruun kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti.

16 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys

17 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys MELUHAITAT JA VESIRAKENNUSTYÖT Meluntorjunta tulee ottaa huomioon rakennusten sijoittelussa ja piha-alueiden suunnittelussa. Vesirakennustöistä, kuten ruoppauksista, täytöistä ja niitoista määrätään vesilaissa. Jos ruopattavan massamäärän tilavuus on alle 500 m 3, tulee ruoppauksesta tehdä ilmoitus ELY-keskukselle vähintään kuukautta ennen suunniteltua työn aloitusajankohtaa. Ilmoituksessa vaadittavat tiedot on listattu vesilain 2 luvun 15 :ssä. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus ottaa kantaa siihen, voiko työhön ryhtyä. Mikäli massamäärän tilavuus on suurempi kuin 500 m 3, tulee siihen hakea lupa aluehallintovirastosta. VIII LUKU PIHAMAAT, YLEISET ALUEET 28 PIHA-ALUE / PIHAMAA Rakennuspaikan kuivana pito Rakennusten korkeusaseman tulee sopeutua pihamaan ja ympäristön korkeusasemiin. Rakentajan on huolehdittava rakennuspaikan sade-, salaoja- ja sulamisvesien haitattomasta järjestämisestä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin, maanteiden sivuojiin taikka rumpuihin. Keuruun kaupungin hulevesiverkostoja on Keuruun keskustan alueella sekä Haapamäellä. Kiinteistön liittyessä hulevesiverkostoon tai kaupungin ylläpitämiin avo-ojiin on varmistettava riittävä padotuskorkeus. Riittävä padotuskorkeus saavutetaan kun tarkastuskaivosta lähtevän putken alapinta on vähintään 1 m korkeammalla kuin hulevesiviemärinputki liittymiskohdasta. Mikäli riittävää padotuskorkeutta ei saavuteta, tulee kiinteistön kuivatusvesijärjestelmä varustaa asiaan kuuluvalla padotuskaivolla. Pihamaa on muotoiltava siten, että sade- ja pintavedet johtuvat pois rakennusten ympäriltä, eikä kerry muutoinkaan haittaa aiheuttaviin paikkoihin. Luiskaaminen ja pengertäminen tulee tehdä kokonaan omalla rakennuspaikalla. Pihamaan muotoilu ei saa lisätä pinta- ja sadevesien valumista naapurikiinteistölle tai katu- tai muulle yleiselle alueelle, ellei naapuri ole antanut suostumustaan penkereen sijoittamisesta rajalleen. Liikennejärjestelyt Tontin liittymässä katuun tai tiehen, sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Liittymät on tehtävä tien- tai kadunpitäjän antamien määräysten mukaisesti. Yksityisen tien liittämisestä maantiehen päättää tienpitoviranomainen (maantielain 37 ). Hälytysajoneuvojen kulkuyhteydet ja liikkuminen tulee turvata. Palo- ja pelastuskalustolla tulee olla mahdollisuus päästä riittävän lähelle rakennusta. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on selvitettävä suunnittelun yhteydessä.

18 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys AITAAMINEN Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle eikä liikennealueen kunnossa pidolle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossa pitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Tontin sisäisten, alle metrin korkuisten aitojen ja tukimuurien rakentaminen ei vaadi toimenpidelupaa. 30 MAINOSLAITTEET JA MUUT VASTAAVAT LAITTEET Asemakaava-alueen ulkopuolella sekä asemakaava-alueella MRL 83 4 mom. mukaisella liikennealueella on kielletty maantien käyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettaminen. Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeuksen tästä kiellosta, jos sitä on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun tai muun syyn kannalta tarpeellisena. Asemakaava-alueella lupaviranomainen on kunta, MRL:n 83 4 mom. mukaisia liikennealueita lukuun ottamatta, jonka on pyydettävä ELY -keskuksen lausunto maanteiden varsiin sijoittuvista mainoksista. Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muun sellaisen laitteen, terassien aurinko- ja sadesuojan tai muun vastaavaan laitteen sijoittamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen sen asentamista rakennusvalvontaviranomaiselle lupaharkintaa varten. Niitä sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: Rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua enintään 1,0 metriä sekä ikkuna- ja ovimarkiisit ja terassien katokset 1,5 metriä katualueelle tai muulle yleiselle alueelle. Vapaan alikulkukorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä. Ajoradan kohdalla on oltava vähintään 4,6 metriä vapaata tilaa. Laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata tien tai yleisen alueen käyttöä, eikä olla häiritsevä tai muodostaa liikuntaestettä. Laitteet on pidettävä kunnossa ja rikkinäiset korjattava tai poistettava välittömästi. Laitteen / mainoksen sijoituksen, muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön maisemakuvallisesti sekä alueen kulttuurihistoriallisia arvoja turmelematta. 31

19 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää rakentajaa tekemään rakenteiden työmaa-aikaisen suojaussuunnitelman kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen suojelurakennukseen sitä korjattaessa. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Työmaalla tulee olla riittävät alueet ja keräilyvälineet jätehuollon asiamukaiseen järjestämiseen ja rakennusjätteiden lajittelussa on noudatettava jätehuoltomääräyksiä. Jos rakennustyön aikana ilmenee, että alueen pohjaveden pinta ulottuu rakentamissyvyyteen, kaivutyöt tulee välittömästi keskeyttää. Asiasta tulee välittömästi ilmoittaa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Pohjaveden pinnan alaiseen louhintaan ei saa ryhtyä ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Tarvittaessa on pohjaveden pinnan korkeus mitattava tai selvitettävä luotettavasti ennen rakentamiseen ryhtymistä. Työmaata varten voidaan rakennettavalle tontille sijoittaa tarvittavia tilapäisiä työmaarakennuksia. Työnaikaiset rakennelmat tulee poistaa ennen hankkeen loppukatselmusta. IX LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 32 ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET 1) Milloin asemakaavassa ei ole määrätty tai esitetty korttelissa tai korttelin osassa rakennuspaikkaa tai sen vähintä pinta-alaa, mutta rakennusalat on määrätty, rakennuspaikan tulee likimain vastata rakennusoikeuden nojalla määräytyvää suhteellista rakennuspaikan pinta-alaa. 2) Rakennuspaikan suuruutta ja tarkoitukseensa soveltuvuutta harkittaessa on huomioita kiinnitettävä ohjeellisiin rakennuspaikan rajoihin ja muihin asemakaavan tarkoitusta osoittaviin ohjeellisiin merkintöihin. Rakennuspaikan tulee olla muodoltaan ja sijainniltaan sellainen, ettei se vaikeuta korttelialueen muun osan tarkoituksenmukaista käyttöä kaavan osoittamaan tarkoitukseen. Rakennuspaikan on rajoituttava asemakaavan mukaiseen liikenneväylään tai erityisessä tapauksessa yleiseen alueeseen, jonka kautta on järjestettävissä ajokelpoinen yhteys. 3) Asuinkerrostaloa (AK) tai yhdistettyä asuin- ja liiketaloa (AL) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 25 prosenttia. Liike- ja toimistorakennusta (K) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 40 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. 4) Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta.

20 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys ) Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AM) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 3,5 metriä korkea. 6) Asunto- ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla vähintään 3000 neliömetriä. Rakennuspaikan kerrosala, johon ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. 7) Huoltoasemarakennusten (LH) rakennuspaikan on oltava vähintään 4000 neliömetriä. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 20 prosenttia sen pinta-alasta. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- tai muita liiketiloja. 8) Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 40 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. 9) Teollisuus- tai varastorakennusten (T, TT, TV) rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 50 prosenttia ja kerrosala saa olla enintään 60 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilökunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi asunto, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala- tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus- tai varastorakennuksen rakentamisen kanssa. 10) Käsi- ja pienteollisuusrakennuksen (TK, TP) tahi ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuusrakennuksen (TY) rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 prosenttia. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennukseen saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä toimisto-, henkilökunnan ruokailu- ja muita vastaavia tiloja. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi asunto. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuusrakennuksen rakentamisen kanssa. 11) Maa- ja metsätalousalueeksi (M, MT) asemakaavassa osoitetulle sekä maatilan talouskeskuksen alueelle saa rakentaa ainoastaan maanviljelystä, karjanhoitoa tai metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakentamisen pienemmällekin rakennuspaikalle, jos se on alaltaan vähintään yksi hehtaari.

21 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys

22 KEURUUN KAUPUNKI Rakennusjärjestys MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Rakennuslautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä ja vähäisiä poikkeuksia voi myöntää rakennusluvan myöntävä viranomainen, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. 34 RAKENNUSJÄRJESTYS JA SEN LIITTEET Tämän rakennusjärjestyksen liitemateriaalin ajan tasalla pidosta vastaa rakennuslautakunta, jolla on oikeus tarkistaa ja täydentää liitekarttoja ja asiakirjoja. Rakennuslautakunnalla on myös oikeus tehdä rakennusjärjestykseen lain ja sen nojalla annettujen määräysten muutoksista johtuvia vähäisiä tarkistuksia. 35 VOIMAANTULO Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Keuruun kaupungin voimaan tullut rakennusjärjestys.