Yleinen kuvaus toimenpiteestä, mukaan lukien sen toimenpidelogiikka ja miten sillä edistetään kohdealoja ja monialaisia tavoitteita

Transkriptio

1 Investoinnit maatalouden ulkopuolisen yritystoimintaan, versio M06 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (19 artikla) Oikeusperusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla ja liite II Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/ ja 13 artiklat Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 808/ artikla ja liite I Yleinen kuvaus toimenpiteestä, mukaan lukien sen toimenpidelogiikka ja miten sillä edistetään kohdealoja ja monialaisia tavoitteita Toimenpide sisältää alatoimenpiteet 6.2 Yrityksen perustamistuki maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan maaseutualueilla 6.4 Investoinnit maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen Yrityksen perustamistuki maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan maaseutualueilla (koodi 6.2) ja investoinnit maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen (koodi 6.4) Toimenpiteen tavoitteena on lisätä toimeentulomahdollisuuksia maaseutualueilla myöntämällä maaseudun yritystukea yritysten perustamiseen ja toimintaansa kehittäville yrityksille. Erityisenä painopistealueena on nuorten ja naisten työmahdollisuuksien lisääminen ja yrittäjyyden edistäminen. Tavoitteeseen pyritään muun muassa uusia tuotteita ja palveluita kehittämällä, etsimällä uusia markkinoita ja tehostamalla pienten yritysten liiketoimintaa sekä kannustamalla yrityksiä yhteistyöhön. Osuuskuntamuotoista yritystoimintaa edistetään, koska se sopii välineeksi sekä yritysyhteistyöhön että monenlaiseen muuhun yritystoimintaan. Yritystoiminnan kasvun aikaansaamisessa keskeinen keino ovat innovaatiot. Yrityksiä kannustetaan kehittämisaktiivisuuteen yrityskohtaisilla asiakastarve- ja markkinalähtöisillä kehittämistoimilla ja kokeiluilla. Tavoitteena on, että kehittämis- ja kokeilutoimien avulla yritykset saavat tietoa ja kokemusta toimintansa kehittämiseksi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tukea kohdennetaan kasvaviin ja/tai kehittyviin pieniin yrityksiin sekä toimintojaan maatalouden ulkopuolelle monipuolistaville maatiloille. Tukea kohdennetaan liiketaloudellisin perustein arvioituna ensisijaisesti päätoimiseen ja ammattimaiseen yritystoimintaan. Kun tukea hakee maatalousyritys, niin huomioon otetaan maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan merkitys kokonaisuuteen. Perinteisten maaseudun elinkeinojen rajapinnoille on mahdollista luoda uusia liiketoiminta-alueita. Niiden kehittämisessä voidaan hyödyntää innovatiivisella ja kestävällä tavalla maaseudun aineellisia ja aineettomia voimavaroja kuten maaseutualueiden luonnonvaroja, maatilojen ja maaseudun olevaa rakennuskantaa ja infrastruktuuria. Tukea voidaan myöntää maaseutualueiden omavaraisuutta parantavaan yritystoimintaan, kuten paikalliseen energiantuotantoon tähtäävään yritystoimintaan. Toimenpiteestä voidaan tukea maatalouden ulkopuoliseksi yritystoiminnaksi katsottavaa maataloutta palvelevaa yritystoimintaa rajoitetusti. Maatiloja palvelevan tuettavan yritystoiminnan kohteena voi olla esimerkiksi tilan tuotannosta ulkoistettavan palvelutoiminnan tarjoaminen. Kone- ja laiteinvestoinneilla voidaan jossain tapauksissa lisätä maaseudun palvelutarjontaa tuottamalla palveluita esimerkiksi maaseudun infrastruktuurin hoitoon ja ylläpitoon sekä ravinteiden kierrätykseen liittyvään yritystoimintaan. Toimenpiteestä ei kuitenkaan tueta maatalouden alkutuotantoon liittyviä investointeja maatiloilla, jotka harjoittavat tai ryhtyvät harjoittamaan muuta yritystoimintaa. Kansainvälistymisen edistämiseksi yrityksiä kannustetaan etsimään uusia asiakkaita ja kohdemarkkinoita, erilaistamaan tuotteitaan ja palveluitaan sekä kehittämään niiden laatua eri asiakassegmenteille sopiviksi. Lisäksi yrityksiä kannustetaan yhteistyöhön ja resurssien yhteiseen käyttöön muiden yritysten tai toimijoiden kanssa.

2 Alatoimenpiteistä myönnettävä tuki on harkinnanvarainen. Tukea ei makseta ennakkona. Alatoimenpiteistä tuettavat toimet kohdistuvat toimintaan, jonka lopputuote on muu kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) liitteen I mukainen tuote. Tukea ei voida myöntää toimenpiteeseen, joka on aloitettu ennen tukihakemuksen vireilletulemista. Samaan hankkeeseen voi kohdistua muuta julkista rahoitusta valtiontukisääntöjen enimmäismäärien puitteissa. Maaseutualuetta ja ruoka- ja rehukasvien käyttämistä bioenergian tuotannossa koskevat yleiset ehdot on käsitelty luvussa 8.1. Alatoimenpiteistä 6.2 ja 6.4 tuettavilla toimilla on ensisijainen vaikutus kohdealaan 6A: Pienyritysten monipuolistamisen, perustamisen ja kehittämisen sekä työpaikkojen luomisen helpottaminen. Kohdealan 6A osalta toimenpiteen erityisenä painopistealueena on maaseutualueiden tasapainoisen kehityksen aikaansaamiseksi tila- ja yritystoiminnan monipuolistuminen, pienten yritysten uusiutuminen, kannattava kasvu, kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn parantaminen sekä uusien työpaikkojen luominen. Alatoimenpiteistä 6.2 ja 6.4 tuettavilla toimilla voi lisäksi olla toissijaisia vaikutuksia kohdealaan 5C: Uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden hankinnan ja käytön helpottaminen. Tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja siirtymistä vähähiiliseen talouteen uusiutuvan energian tuotantoa edistämällä ja vaikuttamalla hiilidioksidipäästöjen vähentymiseen. Alatoimenpiteistä 6.2 ja 6.4 tuettavilla toimilla on vaikutusta seuraaviin monialaisiin tavoitteisiin: Ilmasto: Maaseutualueilla ilmastonmuutoksen haasteisiin ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen voidaan vastata lisäämällä ensisijaisesti puun käyttöön perustuvan hajautetun uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä, kehittämällä palvelu- ja tuotantotoiminnan prosesseja ja niissä tarvittavien toimitilojen energiatehokkuutta ja yritystoimintaan liittyviä logistisia ratkaisuja sekä olevien rakennusten ja tie- ja muiden verkostojen hyöty- ja uuskäytöllä. Toimenpide tukee EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden ja kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä Suomen biotalousstrategian tavoitteiden toteutumista. Ilmastonmuutoksen seurauksena metsien kasvu kiihtynee, mikä luo mahdollisuuksia lisätä metsiin liittyvää elinkeinotoimintaa. Lisäksi toimenpide toteuttaa kansallisia rakentamiseen kohdistuvia strategioita. Puun jalostaminen ja käyttäminen rakentamisessa tai erilaisina puutuotteina edistää ilmastonmuutoksen hillintää, sillä puurakenteet ja puutuotteet sitovat hiiltä. Toimenpiteitä vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi toteutetaan yhteistyönä eri rahastojen kesken. Ympäristö: Uusiutuvan energian käytön ja tuotannon lisäämisen sekä energiatehokkuuden parantamisen yhteisvaikutuksella voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ympäristövaikutusten vähentäminen ja energiatehokkaat toimintatavat parantavat samalla yritysten kilpailukykyä. Kehittämistoimien keskiössä on kokonaisvaltainen kestävyys ja resurssitehokkuus ja sen yhtenä osana biotalous ja siihen liittyvät palvelut. Kestävän kehityksen haasteet luovat edellytyksiä uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Biotalouden avulla pyritään löytämään uusia ratkaisuja, joilla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista ja ehkäistä ekosysteemien köyhtymistä sekä edistää talouskehitystä ja saada aikaan uusia työpaikkoja. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö nähdään yleisesti yhtenä ratkaisuna maailmanlaajuisten megatrendien tuomiin haasteisiin. Innovaatiot: Innovatiivisten uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen lähtökohtana ovat toimialarajapinnat ylittävän yhteistyön edistäminen ja eri liiketoiminta-alueiden verkottuminen sekä kokonaisten arvoketjujen kannattavuus. Yritysten kilpailukyvyn parantaminen edellyttää työn tehostamista. Tuotannon arvon kasvattamisessa keskeisiä ovat innovaatiot. Monipuolinen yritystoiminta hajauttaa mahdollisia pidemmän aikavälin riskejä ja vähentää maaseutualueiden riippuvuutta yhdestä toimialasta ja sen suhdannetilanteesta. Myös nykyisten tuotteiden kannattavuudesta on huolehdittava, sillä niiden tuloksella rahoitetaan tulevia innovaatioita. Innovaatioiden syntyminen edellyttää vahvaa yksityistä tuotekehitystä, julkista tutkimusta ja innovaatiomyönteistä toimintaympäristöä, ideoiden kaupallistamista sekä riskinottamista, mikä vaatii toimintaympäristössä kulttuurinmuutosta. Yritysten odotetaan mahdollisuuksiensa mukaan osallistuvan Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman ja muiden vastaavantyyppisten kehittämisohjelmien tai hankkeiden puitteissa tapahtuviin tutkimus- ja

3 kehittämistoimiin, joiden myötävaikutuksesta yritykset voivat toteuttaa innovatiivisia investointeja tai muita kehittämistoimia. Toimenpide tukee myös Suomen matkailustrategian tavoitteiden toteutumista erityisesti maaseutumatkailun osalta Laajuus, tuen taso, tuensaajat sekä tarvittaessa määrän tai tukiprosentin laskentamenetelmä eriteltynä tarvittaessa alatoimenpiteittäin ja/tai toimintatyypeittäin. Kunkin toimintatyypin osalta tukikelpoiset kustannukset, tukikelpoisuusedellytykset, sovellettavat määrät ja tukiprosentit sekä valintaperusteiden vahvistamisen periaatteet Alatoimenpide: 6.4 tuki investointeihin muun kuin maataloustoiminnan perustamiseen ja kehittämiseen Tukityyppi Investointituki on tarkoitettu maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa harjoittavan alkavan tai toimivan yrityksen aineellisen tai aineettoman investoinnin rahoittamiseen. Tuettavia investointeja ovat esimerkiksi yritystoiminnan vaatimat tarpeelliset toimi- tai laitostilat, koneet, laitteet ja välineet sekä aineettomat investoinnit kuten asiakkuudenhallinta- tai toiminnanohjauksen tietojärjestelmät, teollinen Internet sekä patentit ja valmistusoikeudet. Lisäksi tukea voidaan myöntää investointien yleiskuluihin mukaan lukien toteutettavuustutkimukset Linkkejä muuhun lainsäädäntöön Toimenpiteen mukainen tuki myönnetään Euroopan unionin lainsäädännön ja sen soveltamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tukeen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 artiklan 65 mukaisia menojen tukikelpoisuutta koskevia säännöksiä ja artiklan 67 mukaisia avustusmuotoihin ja takaisin maksettavaan tukeen sovellettavia säännöksiä sekä artiklan 69 mukaisia avustuksiin ja takaisin maksettavaa tukeen sovellettavia erityisiä kelpoisuussääntöjä. Tuesta säädetään kansallisesti maaseudun kehittämisen tukemista koskevassa laissa (28/2014), joka luo tästä alatoimenpiteestä myönnettävälle tuelle kansallisen oikeusperustan. Laki (28/2014) valtuuttaa säätämään tuesta tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (80/2015), jonka sisältö vastaa tämän alatoimenpiteen mukaisia asioita. Asetusluonnoksen 1 luku sisältää yleisiä säännöksiä, 2 luku tuen myöntämisen yleisiin edellytyksiin liittyviä säännöksiä, 3 luku perustamistukeen liittyviä säännöksiä, 4 luku investointitukeen liittyviä säännöksiä, 5 luku tuen maksamiseen liittyviä säännöksiä, 6 luku erinäisiä säännöksiä ja 7 luku koskee asetuksen voimaantuloa.. Lisäksi sovelletaan hallintolakia (434/2003) ja soveltuvin osin valtionavustuslakia (688/2001) Tuensaajat Tukea voidaan myöntää tuen ehdot täyttävälle luonnolliselle henkilölle ja yksityisoikeudelliselle yhteisölle. Tuen saajia voivat olla viljelijät tai maatilakotitalouden jäsenet ja kokoluokaltaan komission suosituksessa 2003/261/EY tai sen myöhemmissä muutoksissa taikka tukeen sovellettavissa valtiontukisäännöissä määritellyt mikroyritykset ja pienet yritykset. Yrityksen määritelmä kattaa myös perheyritykset ja osuuskunnat sekä muut yhteenliittymät tai yhdistykset, jotka harjoittavat vakituisesti taloudellista toimintaa. Luonnollinen henkilö voi hakea tukea investointiin. Tuki kuitenkin maksetaan Y-tunnuksen omaavalle yritykselle. Maatalouden ulkopuolista liiketoimintaa harjoittavat mikroyritykset ja pienet yritykset voivat saada investointitukea ainoastaan maaseutualueilla toteutettaviin investointeihin. Investointitukea voidaan myöntää sekä maaseutu- että kaupunki- ja taajama-alueilla toimiville viljelijöille ja maatilakotitalouden jäsenille.

4 Tukikelpoiset kustannukset Aineelliset investoinnit kiinteän omaisuuden rakentaminen, hankkiminen, leasingvuokraus mukaan luettuna, tai kunnostaminen rakentamattoman tai rakennetun maan hankinta siltä osin kuin siihen käytettävä määrä on enintään 10 % kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista uusien koneiden, laitteiden ja välineiden hankinta, hankinta osamaksurahoituksella tai ostoleasing enintään omaisuuden markkina-arvoon asti Aineettomat investoinnit tietokoneohjelmistojen hankkiminen tai kehittäminen ja patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen Yleiskulut yleiskulut, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkiot, investointien ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskevaan neuvontaan liittyvät palkkiot ja tarvittavat lupa- ja rekisteröintimaksut toteutettavuustutkimukset, joiden kustannukset säilyvät tukikelpoisina silloinkin, kun niiden tulosten perusteella ei toteuteta aineellisiin investointeihin tarkoitettuja menoja Investointeja koskevat rajaukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) sovelletaan kansallisen lainsäädännön mukaan investointeihin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tuen hakijan on esitettävä kulloinkin voimassa olevien kansallisten säädösten mukaiset tarvittavat luvat, kuten rakennus-, ympäristö- ja toimenpidelupa. Tukea ei voida myöntää komission suuntaviivoissa valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (2014/C 249/01) tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille ottaen huomioon tukeen sovellettavat valtiontukisäännöt. Yksinkertaisia korvausinvestointeja ei tueta. Niillä tarkoitetaan vanhan omaisuuden korvaamista uudella tehokkuuden säilyttämiseksi ja sellaisia menoja pääomakannan jatkuvan tuottavuuden ylläpitämiseksi, jotka eivät liity alku- tai laajennusinvestointiin. Käytössä olevan koneen tai laitteen korvaamista uudella voidaan tukea, jos käyttöön otetaan kaupallistettua nykyteknologiaa tai uutta teknologiaa taikka toimintaa olennaisesti laajennetaan. Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole leasing- tai osamaksurahoitussopimukseen liittyvät muut kustannukset, kuten vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut. Tukeen oikeuttamattomat kustannukset selvitetään tarvittaesssa vertaamalla leasing- tai osamaksurahoitussopimuksen kustannuksia tuen kohteena olevan koneen tai laitteen markkina-arvoon. Tukikelpoinen markkina-arvo selvitetään tarvittaessa tarjousmenettelyn avulla. Tukea voidaan myöntää liikkuvia palveluita tarjoavan yrityksen investointiin maaseutualueilla toimiville mikroyrityksille ja pienille yrityksille. Niillä on mahdollisuus tarjota liikkuvia palveluita sekä maaseutu- että kaupunki- ja taajama-alueilla. Ne eivät kuitenkaan saa perustaa pysyvää toimipistettä kaupunkialueille. Tämä rajoitus ei koske toimintaansa maatalouden ulkopuolelle laajentavia maatiloja edellyttäen, että myytävät tuotteet ovat pääosin SEUT liitteen I ulkopuolisia tuotteita. Niiden palvelut voivat ulottua ja ne voivat perustaa pysyviä toimipisteitä kaupunkialueille Tukikelpoisuusedellytykset Hakemuksen alustavan tarkastelun pohjalta viranomainen voi antaa hakijalle mahdollisuuden täydentää hakijaa tai hakemusta koskevia tietoja tai pyytää toimittamaan puuttuvia tietoja. Hakijalle on ilmoitettava, miten hakemusta on täydennettävä. Hakijan pitää toimittaa täydennys tai puuttuvat tiedot määräajassa. Hakemuksen täydentämisen mahdollistaminen ei estä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 artiklan 59 kohdan 6 mukaisen ilmeisen virheen perusteella tapahtuvaa toimivaltaisen

5 viranomaisen suorittamaa hakemuksen korjaamista ja oikaisemista. Hakemuksen eteneminen valintaprosessissa on mahdollista kun hakijaa ja hakemusta koskevat tukikelpoisuusehdot täyttyvät. Hakijaa koskevat tukikelpoisuusehdot: Tukea hakeva yritys on pieni yritys tai maatalousyritys (viljelijä tai maatilakotitalouden jäsen) Tukea hakeva luonnollinen henkilö on täyttänyt 18 vuotta Tuen kohteena olevan yrityksen toimipaikka on ohjelman soveltamisalueella Tuen kohteena olevalla yrityksellä on edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan Tuettava toiminta antaa pääasiallisen toimeentulo ainakin yhdelle yrityksessä toimivalle yrittäjälle tai työntekijälle Hakemusta koskevat tukikelpoisuusehdot: Tuen hakija esittää tuettavaa toimenpidettä koskevan suunnitelman Lopputuote on muu kuin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteen I mukainen maataloustuote Tuen hakija esittää laajuudeltaan kyseiseen yritystoimintaan soveltuvan toteuttamiskelpoisen liiketoimintasuunnitelman Tuen hakija esittää selvitykset taloudellisesta asemastaan ja yritystoiminnan edellyttämästä osaamisesta Tuki on tuen kohteena olevan toiminnan kannalta tarpeellinen Tukihakemus on tullut vireille ennen tuettavan toimenpiteen aloittamista Valintaperusteiden vahvistamisen periaatteet Tuettavien hankkeiden on edistettävä yhden tai useamman maaseudun kehittämistä koskevan unionin prioriteetin, tämän alatoimenpiteen ja sitä koskevan kansallisen lainsäädännön tavoitteita sekä niitä tukevia alueellisia tai paikallisia painopisteitä. Euroopan unionin ja sitä täydentävään kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat tukikelpoisuusehdot täyttävät hankkeet arvioidaan valintaperusteiden avulla. Mikäli jokin tukikelpoisuusehto ei täyty lainkaan, hanketta ei voida ottaa valintamenettelyyn. Hankkeiden tukikelpoisuusehtojen ja valintaperusteiden täyttymistä koskevat tiedot tallennetaan sähköiseen Hyrrätietojärjestelmään. Valintaperusteita käytetään soveltuvin osin yleiskuluihin mukaan lukien toteutettavuustutkimukset. Valintaperusteet Valintaperusteet eivät sulje hankkeita tuen ulkopuolelle, vaan niillä asetetaan tukikelpoisuusehdot täyttävät hankkeet ensisijaisuusjärjestykseen. Valintaperusteiksi nostetaan maaseudun kehittämisen ja yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta lisäarvoa tuottavia arvioitavia aihealueita. Valintaperusteet koostuvat seitsemästä aihealueesta, joissa investointihankkeesta käytetään toimenpide" -käsitettä. Jokaisesta aihealueesta voi saada enintään 3 pistettä. Lisäksi kuvataan kirjallisesti, millä perusteella kustakin aihealueesta saada pisteitä. Hanke pisteytetään sen mukaan, mitä pistekuvaukseen sopivia tunnistettavissa olevia ominaisuuksia hankkeella on. Mikäli hanke ei täytä valintaperustetta lainkaan, hanke saa aihealueesta 0 pistettä. Lisäksi aihealueista annettavia pisteitä voidaan perustella kirjallisesti. Aihealueet arvotetaan painotuskertoimen avulla. Aihealuekohtaiset painotuskertoimet ilmaistaan prosentteina ja niiden on oltava yhteensä 100 %. Arvioitavan hankkeen kokonaispistemäärä saadaan, kun kunkin arvioitavan aihealueen pistemäärä kerrotaan painotuskertoimella ja laskemalla nämä luvut yhteen. Painotettu enimmäispistemäärä on 3 pistettä. Kaikkien rahoitettavien hankkeiden on saatava vähintään yksi piste kolmesta aihealueesta, joilla on suurin painotuskerroin. Arvioitavista aihealueista on saatava pisteitä siten, että vähimmäispistemäärä on yli 1,1 pistettä. Vähimmäispistemäärän alittaville hankkeille tehdään kielteinen tukipäätös. Valintaperusteiden määrittelystä vastaa hallintoviranomaisena maa- ja metsätalousministeriö. Valintaperusteet ja niitä koskevat yksityiskohdat käsitellään maaseutuohjelman seurantakomiteassa ennen kuin alatoimenpiteen toteutus voidaan aloittaa. Valintaperusteita sovelletaan yhdenmukaisesti kaikilla ELYkeskusalueilla.

6 Valintaperusteet ja niiden painotuskertoimet ovat seuraavat: 1) Tuettavan toimenpiteen/yrityksen sijainti (5 %) 2) Tuettavan toimenpiteen tuloksena syntyvät työpaikat (15 %) 3) Tuettavan toimenpiteen alue- ja kerrannaisvaikutukset (10 %) 4) Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen tuotteiden ja palveluiden markkina-alueeseen (10 %) 5) Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen toiminnan uudistumiseen (30 %) 6) Tuettavan toimenpiteen vaikutus yrityksen harjoittamaan yhteistyöhön mukaan lukien kytkennät laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin ja strategioihin (20 %) 7) Lisäpisteet tuettavasta toimenpiteestä tunnistettavissa olevista muista erityispiirteistä, kuten ympäristöä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevia monialaisia tavoitteita tukevia erityispiirteitä (valintaperuste 5) kattaa erityisesti innovointia koskevan monialaisen tavoitteen arvioinnin) (10 %) Leader-ryhmät noudattavat paikallisten kehittämisstrategioiden mukaisia valintaperusteita. Hakumenettely Tukijahakemuksia voi jättää jatkuvasti, Tukihakemukset kuitenkin arvioidaan ja ratkaistaan tukijaksoittain. ELY-keskusten ja Leader-ryhmien on tiedotettava tuen hakumahdollisuuksista ja hakemisessa noudatettavista menettelyistä mukaan lukien valintaperusteista ja tuen hakua koskevista muista yksityiskohdista, kuten sovellettavista kiinteistä tukitasoista (Sovellettavat) summat ja tukiprosentit Maaseutualueilla toimivien mikroyritysten ja pienten yritysten sekä monialaisten maatalousyritysten tukeminen perustuu kansallisesti sovittuun rahoittajaviranomaisten väliseen ja Suomen kumppanuussopimuksessa vahvistettuun työnjakoon. ERI-rahastojen yhdenmukainen varojen käyttö on tässä alatoimenpiteessä varmistettu noudattamalla Suomen aluetukikarttaa vuosilla (Valtiontuki SA (2014/N) -Suomi) sekä valtiontukisääntöjen mukaisia tukitasoja ja tuen ehtoja mukaan lukien de minimis -tuki. Mikroyrityksille voidaan myöntää Manner-Suomessa korotettua tukea ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla, joiden eritysolosuhteet otetaan tällä tavoin huomioon. Uusiutuvan energian tuotantoa ja jakelua tuetaan valtiontukisääntöjen edellyttämällä tavalla. Maaseutualueiden toimialarakenteen monipuolistamisen, kasvukehityksen ja työllistämisen potentiaali on mikroyrityksissä ja pienissä yrityksissä sekä maatalousyrityksissä. Mikroyrityksillä ja pienillä yrityksillä on pienemmät kehittämisresurssit ja yksityisen rahoituksen saaminen haastavampaa verrattuna suurempiin yrityksiin. Investointien tason parantamiseksi ja tuen vaikuttavuuden lisäämiseksi tukea myönnetään erikseen investoinnin yleiskuluihin. Erityisesti tukea kohdennetaan toteutettavuustutkimuksiin, joiden avulla voidaan saada olennaisesti parempi käsitys yrityksen suunnitteleman hankkeen toteutettavuuskelpoisuudesta ja toteuttamiseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista onnistua. Toteuttavuustutkimuksen avulla yritykset voivat toimintansa kehittämiseksi valmistella asiantuntijapalveluita hyödyntäen laajempia kehittämiskokonaisuuksia kansallisiin tai kansainvälisiin rahoitushakuihin. Tuki aineelliseen ja aineettomaan investointiin myönnetään avustuksena. Tukitasot on asetettu yrityksen kokoluokan ja sen mukaan millä kansallisella tukialueella yritys sijaitsee. Kansalliset tukialueet ja tukialueiden mukaiset enimmäistukitasot on määritelty Suomen aluetukikartassa vuosille Tukijaksolla sovellettavat kiinteät tukitasot on julkaistava hakuilmoituksessa tai annettava muutoin tiedoksi tuen potentiaalisille hakijoille. Mikroyritykselle ja pienelle yritykselle voidaan myöntää tukea investointeihin I tukialueella 35 % ja II-III tukialueilla 20 %. Mikroyritykselle voidaan kuitenkin myöntää tukea investointeihin kaikilla I-III tukialueiden saaristoalueilla (ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret) 35 % (de minimis). Mikroyritykselle ja pienelle yritykselle voidaan myöntää tukea uusiutuvan energian tuotantoa ja jakelua koskeviin investointeihin I-III tukialueilla 20 %. Uusille laitoksille voidaan myöntää tukea 30 %. Tukea ei myönnetä alle euron investointiin.

7 Tuki investoinnin yleiskuluihin myönnetään avustuksena. Mikroyritykselle ja pienelle yritykselle voidaan myöntää tukea yleiskuluihin 50 % (de minimis). Tukea ei myönnetä alle euron yleiskuluihin. Leader-ryhmän puoltamaan toimenpiteeseen myönnettävän julkisen tuen enimmäismäärä on euroa. Tukeen sovelletaan valtiontukisääntöjä mukaan lukien de minimis -tuki Toimenpiteiden ja/tai toimintatyyppien todennettavuus ja valvottavuus Toimenpiteiden täytäntöönpanon riski(t) Mahdollisia toimenpiteiden toteuttajia ei saada aktivoitua kehittämään ja suuntaamaan uudelleen toimintaansa. Liiketoimintasuunnitelmat eivät ole realistisia tai niiden arviointiin ei ole riittävää ammattitaitoa. Kustannusten kohtuullisuuden arvioinnin dokumentoinnissa on ollut puutteita edellisellä ohjelmakaudella. Tietojärjestelmien jäykkyys on jonkin verran hidastanut muutosten toteuttamista edellisellä kaudella. Tukiehtojen monimutkaisuus on riski etenkin tarkistus- ja valvontamenettelyjen kohdalla Lieventävät toimet Ohjelmakautta valmisteltaessa on ohjelman rakentamiseen ja toteuttamiseen osallistuvia kumppaneita koulutettu ja aktivoitu yhteistyössä tutkimuslaitosten ja Sitran kanssa sekä järjestetty innovaatiokilpailuja ja - leirejä, joiden avulla on etsitty ja jalostettu innovaatioita. Ohjelman valmistelu on toteutettu laajana yhteistyöprojektina hallinnon ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjelman toimeenpanoa varten on tehty viestintäsuunnitelma. Tuenhakijan liiketoimintasuunnitelma tallennetaan sähköisesti tietojärjestelmään hakemuksen liitteeksi, hallintoa koulutetaan niiden arvioinnissa ja myös arviointikriteerit määrittelevät valintaa niin, että parhaat suunnitelmat valikoidaan toteutettavaksi ohjelmassa. Liiketoimintasuunnitelman etenemisen seurantaprosessia kehitetään niin, että yritystoiminnan kehittymistä voidaan seurata. Kustannusten kohtuullisuuden arvioinnin dokumentointia ja kilpailuttamista varten tehdään tietojärjestelmään tarkisteet, jotka edellytetään tukipäätöksen tekemiseksi. Uuden tietojärjestelmän rakentamisessa on otettu huomioon muunneltavuus ja tukikelpoisuusehdoille rakennetaan tarkisteet. Tarkistus- ja valvontamenettelyjen tueksi tehdään viranomaisia varten tarkistuslistat ja niiden käyttö varmistetaan tietojärjestelmistä. Viranomaisia koulutetaan säännöllisesti useita kertoja vuodessa. Viranomaisten välistä tietojen vaihtoa varten on yhteinen tietoportaali ja säännölliset videoneuvottelutilaisuudet useita kertoja vuodessa. Verkostoyksikkö osallistuu sekä tuenhakijoiden että viranomaisten ja yhteistyötahojen koulutukseen ja tiedonvälitykseen Toimenpiteen yleisarvio Toimenpiteet ovat toteutettavissa ja valvottavissa asetusten mukaisesti ja niiden valmistelussa on otettu huomioon yhteensovitus ohjelman muiden toimenpiteiden sekä muiden rahastojen kanssa. Investointituki auttaa yrityksiä perustettaessa ja laajennettaessa. Sen avulla voidaan nopeuttaa yritysten kilpailukyvyn kehittymistä.

8 Tarvittaessa määrän tai tukiprosentin laskentamenetelmä Toimenpiteiden täytäntöönpanon riski(t) Alatoimenpiteen 6.4 (Yrityksen investointituki) riskikoodit: Komission riskikoodit: R2 Kustannusten kohtuullisuus R3 Riittävät tarkastus- ja valvontajärjestelmät R7 Tuensaajien valinta R8 IT-järjestelmät Alatoimenpiteen 6.4 (Yrityksen investointituki) riskien syy- ja estämiskoodit: Komission riskien syykoodit: RC3: Viranomaisten välinen tiedonvaihto RC10 Kustannusten kohtuullisuus RC12 Valvontajärjestelmät ja hallinnolliset prosessit Komission riskien estämiskoodit: CPA1 Hallinnon kouluttaminen CPA2 Tuensaajien tiedottaminen ja koulutus CPA3 Tiedotuskampanjat ja opasmateriaali CPA4 Tietojärjestelmien parantaminen CPA7 Sisäisen valvonnan ja yhteistyön parantaminen Toimenpiteen yleisarvio Toimenpiteet ovat toteutettavissa ja valvottavissa asetusten mukaisesti ja niiden valmistelussa on otettu huomioon yhteensovitus ohjelman muiden toimenpiteiden sekä muiden rahastojen kanssa Tarvittaessa määrän tai tukiprosentin laskentamenetelmä Alat, joita toiminnan laajentaminen koskee Alatoimenpiteet 6.2 ja 6.4 mahdollistavat monialaisen maaseudun kehittämisen mukaan lukien uudet alat ja kehittyvät liiketoiminta-alueet sekä innovaatiot. Alla on esitetty esimerkkejä tuettavasta toiminnasta, eikä kyseessä ole tyhjentävä lista: uusiutuvan energian raaka-ainetuotantoa palveleva yritystoiminta uusiutuviin energialähteisiin perustuva hajautettu lämmön ja sähkön tuotanto ja jakelu ympäristöteknologiaan ja kierrätykseen perustuva yritystoiminta ympäristön- ja maisemanhoitopalvelut sekä metsäpalveluyrittäjyys puutavaran jalostus ja puutuotteiden valmistus elintarvikkeiden valmistus, kun hankkeen lopputuote muu kuin SEUT liitteen I mukainen tuote (vain 6.2) teknologiateollisuus matkailu-, virkistys-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut mukaan lukien luovat alat hyvinvointiin ja terveyden ylläpitoon sekä edistämiseen liittyvät, pääasiassa maaseudun ulkopuolisille markkinoille suunnatut palvelut kuten Green Care -toiminta ja terapia- tai kuntoutuspalvelut digitaaliseen teknologiaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä palvelutuotanto sekä muu liike-elämän palveluiden tuotanto Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian tuotanto alatoimenpiteissä 6.2 ja 6.4 Ilman maatilakytkentää toimivissa maaseutualueiden pienissä yrityksissä voidaan tehdä vapaaehtoisia energiakatselmuksia työ- ja elinkeinoministeriön energiantukijärjestelmän puitteissa. Alatoimenpiteessä 6.4 pienten yritysten tuotannollisten investointien tukemisen yhteydessä voidaan ottaa huomioon energiansäästöön ja energiatehokkuuteen liittyviä näkökohtia. Alatoimenpiteestä 6.4 ei kuitenkaan tueta erikseen tehtäviä varsinaisia energiansäästöinvestointeja. Maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa harjoittavien maatilojen energiasuunnitelma voidaan tehdä osana maatilan energiasuunnitelmaa tilaneuvonnan yhteydessä. Energiasuunnitelma on energiakatselmusta suppeampi energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttömahdollisuuksia koskeva toimenpide. Maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa harjoittavilla maatiloilla voidaan tehdä myös laajempi energiakatselmus toteuttavuustutkimuksena. Alatoimenpiteessä 6.4 maatalouden ulkopuolista yritystoimintaan harjoittavien maatilojen tuotannollisten investointien tukemisen yhteydessä voidaan ottaa huomioon energiansäästöön ja energiatehokkuuteen liittyviä näkökohtia. Alatoimenpiteestä 6.4 ei kuitenkaan tueta erikseen tehtäviä varsinaisia energiansäästöinvestointeja.

9 Maatalousyrityksen investointia uusiutuvan energian tuotantoon voidaan tukea alatoimenpiteestä 6.4 silloin, kun tuotantokapasiteetti ylittää kyseisen maatilan oman keskimääräisen vuosikulutuksen tason. Energiaraakaaineet voivat olla peräisin maatilalta tai sen ulkopuolelta. Maatalousyrityksen investointi uusiutuvan energian tuotantoon tuetaan alatoimenpiteen 4.1 mukaisena maatalouden investointina, kun maatilalla tuotettu energia käytetään maatilan tarpeisiin ja energian raaka-aine on peräisin maa- tai metsätaloudesta tai muusta uusiutuvan energian lähteestä Muut tärkeät huomiot, jotka ovat toimenpiteen ymmärtämisen ja täytäntöönpanon kannalta olennaisia Siirtymäjärjestelyt Alatoimenpiteet 6.2 ja 6.4 otetaan käyttöön koko ohjelma-alueella vuodesta 2015 alkaen jätettyjen hakemusten osalta. Alatoimenpiteiden 6.2 ja 6.4 yhteys kansallisesti ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI) tuettaviin toimenpiteisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteiden soveltamista oikein ja yhdenmukaisesti. Lisäksi on tunnistettava toimenpiteiden täydentävyys suhteessa muihin maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteisiin sekä kansallisesti ja/tai Euroopan unionin varoista rahoitettaviin muihin pk-yrityksille tarkoitettuihin toimenpiteisiin ja ohjelmiin ja sekä yrityksille suunnattuihin julkisrahoitteisiin tuotteisiin ja palveluihin. Hyödyntämällä ohjelman ja sen ulkopuolella olevat muut kehittämistoimet pyritään saavuttamaan synergiahyötyjä ja varmistamaan toimenpiteen tavoitteiden saavuttaminen sekä luomaan mahdollisimman hyvät olosuhteet investointien aikaan saamiseksi. Toimenpiteen mukaiset toimet on yhteensovitettu työ- ja elinkeinoministeriön julkisrahoitteisten palveluiden kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) mukaista yrityksen kehittämisavustusta SEUT liitteen I ulkopuolista yritystoimintaa harjoittavien pk-yritysten investointeihin Euroopan aluekehitysrahaston tai kansallisella rahoituksella pääsääntöisesti kaupunkialueilla ja taajama-alueilla, mutta tarpeen mukaan myös muilla alueilla. Rahoituksen yhteensovitus varmistetaan ministeriöiden välisellä yhteydenpidolla, ELY-keskusten rahoituslinjauksin sekä yksittäisiä hankkeita koskevalla hallinnonalarajat ylittävällä yhteydenpidolla ELY-keskuksissa. Esimerkiksi elintarvike- ja muiden tuotantoketjujen suljettuja energia-, ravinne- ja ainekiertoja palvelevaa liiketoimintaa sekä biotaloudeksi luettavien lisäarvotuotteiden ja -palveluiden muuta tuotantoa voidaan tukea yrityksen kehittämisavustuksella mukaan lukien hankkeet, joissa voidaan osaksi hyödyntää myös kalataloudesta peräisin olevia tuotteita. Myös pk-yrityksiä palvelevaa tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa voidaan tukea (maakuntien liitot ja Tekes). Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain (916/2012) ja sitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (1073/2012) mukaisesti yritystoiminnan kehittämispalveluja pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää liiketoimintaosaamistaan. Yritystoiminnan kehittämispalveluja tuottavat kilpailutetut asiatuntijayritykset. Palvelujen sisältämä tuki on komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 mukaista de minimis-tukea. Kestoltaan ja sisällöltään rajattujen yritystoiminnan kehittämispalveluiden toteuttamiseen asiantuntijayrityksiä voidaan hyödyntää maaseuturahaston rahoittamissa alatoimenpiteen 6.2 mukaisissa maaseutualueilla toteutettavissa hankkeissa silloin, kun kyseessä on SEUT liitteen I ulkopuolisia tuotteita koskevan uuden yritystoiminnan aloittaminen. Samaan hankkeeseen ei kuitenkaan voida yhdistää maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön julkista tukea. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuella kalatalousryhmien kautta voidaan tukea erityisesti kalastusmatkailuinvestointeja kaupunkialueilla.