HÄMEENLINNAN SEUDUN LUONTO 9 Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN SEUDUN LUONTO 9 Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN SEUDUN LUONTO 9 Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry

2 Vesisammalia Hauhon Kalijärvessä. Kuva: Karri Jutila.

3 2011 Hämeenlinnan seudun luonto 9 Hämeenlinnan seudun luonto 9 Julkaisija: Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Sisältö Sirpa Rautiainen: Onnea Pulsatilla-kasvikerho 20 vuotta!... 2 Terttu Haapanen: Kasvikerho Pulsatillan toimia vuosien saatossa... 4 Kuvasatoa Pulsatillan retkiltä... 8 Heli Jutila: Kasvikerho Pulsatillan nimikkolajin hämeenkylmänkukan tilasta Karri Jutila: Kasviretkellä pinnan alla Jukka Airola: Metsälehmus Hämeenlinnan seudulla ja vähän muistakin jalopuista Soma Jutila: Soman pihlaja Hannu Kämäräinen: Kasviretkeilyä kansallisessa kaupunkipuistossa Heli Jutila: Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa Hannu Kämäräinen: Kasvaako sinun pihallasi leipäkoreja tai linnunpesiä? Helena Lundén: Rengon Seitsemänlamminsuon ja Korpilamminsuon luonto Kaija Helle, Marjo Kuisma ja Sirpa Rautiainen: Tarjoa historialliselle perinnemaisemalle auttava kätesi! Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys Kansikuva: Kyläneidonkieli Vanajaveden rannassa. Kuva: Hannu Kämäräinen. ISSN Taitto ja paino: Kirjapaino Jaarli Oy

4 Hämeenlinnan seudun luonto Onnea Pulsatilla-kasvikerho 20 vuotta! Kirjoittaessani tätä pääkirjoitusta kesä 2011 alkaa olla lopuillaan. Parhaillaan Nåtön biologisella asemalla mietin, mitä upeita luontoelämyksiä olen taas saanutkaan kesän aikana kokea. Eilen ihastelin leikkipaikan laidalla harvinaista isolinnunruohoa ja tänään Bromarsundin linnoituksilla soikkoratamoa. Tänäkään kesänä harvinaisten kasvien ja lintujen bongaus ei kuitenkaan päässyt kolmen parhaan joukkoon elämysten järjestämisessä. Parhaat elämykset minulle järjestivät tänä kesänä hilla, vadelma, mustikka, juolukka, tyrni ja sinivatukka. Viime kesänä tämän "kisan" voitti ahomansikka. Silloin sain poimia poikieni kanssa huhtakurjenpolvien viereltä ahomansikoita muutaman litran astioihin, mutta tänä vuonna en harmikse- Sirpa ja Titus hillasuolla Kuva Ulla Heikkilä. 2

5 2011 Hämeenlinnan seudun luonto 9 ni päässyt samalle paikalle ja muutaman vuoden kuluessa avohakkuun seurauksena syntynyt mansikkapaikka umpeutuu hoidon puutteessa. Masentavaa! Juolukka oli tämän kesän hittini. Kun hyviä mustikkapaikkoja ei tullut oikein vastaan, tiputtelimme astioihin vaikuttavan kokoisia juolukkahelmiä. Marjapaikat ovat parasta, mitä olen Hämeestä löytänyt. Marjastus heinäkuun puolivälistä noin pari viikkoa eteenpäin - kutsun sitä kesämarjastukseksi - on tarjonnut minulle jo vuosia kokonaisvaltaisimmat ja myös runollisimmat elämykset, kuten "mustikoiden poiminta kesähelteillä (sateellahan ei poimita) vilvoittavan metsän siimeksessä". Ja oikeasti auringon paahde on minusta parasta! Miksi matkustaa kesällä Afrikkaan, kun saman ilmaston löytää avoimelta suolta - Suomen savannilta - ja voi poimia samalla Lapin kultamarjaa, hillaa? Tänä vuonna Hämeen soilla oli marjaa kuin Lapissa konsaan - ja taisi olla täällä tänä vuonna hillaa enemmän kuin Muoniossa. Vuosia olen huomannut miettiväni, että millähän ne hyönteissyöjät elävät, kun hyttyset ja muut surisijat häiritsevät marjastuksessa niin vähän, tuskin ollenkaan. Syksymmällä tulevat proosallisemmat puolukka- ja karpaloelämykset: onko karpaloita (puolukoitahan täällä Hämeessä ei kunnolla ole), tuleeko pakkasten jälkeen lämmintä poimintailmaa vai pysyvätkö sukat kuivina saappaissa karpalosuolla koko matkan ajan? Marjastus on minun kannattamaani luontokasvatusta. Ei tulisi mieleenikään pelotella syömästä tienvarsien marjoja, asiallista ohjeistusta tietenkin tarvitaan. Lapset luontaisesti rakastavat marjojen poimintaa. Tämän kesän "pakollisesta" lapsiperhekohteesta 3-vuotias olisi lähtenyt kotiin jo tunnin kuluttua, mutta metsävadelmapensaikoista hänet oli hämättävä lähtemään puolentoista tunnin jälkeen. Sitä ennen hän oli vedellyt napaansa jo yli tunnin kesän viimeisiä hilloja suolla koko ajan tallustellen. Marjastus lasten kanssa kasvattaa myös omaa kärsivällisyyttä. Oleellisinta ei olekaan suuri saalis, vaan kokemus luonnossa ja siitä rauhassa nauttiminen. Olen marjamatkaillut ulkomaillakin. Englannin kanaalin Jerseyn saaret muistan parinkymmenen vuoden takaa ennen kaikkea juuri sopivasti kypsyneistä karhunvatukoistaan. Tänään Bromarsundin linnoituksella sinivatukoita syödessäni jälleen muistelin, kuinka silloin ajattelin, että palaan joskus uudelleenkin niitä syömään. Sinivatukka, ahomansikka ja eräät muutkin marjat hyötyvät perinteisestä laidunnuksesta. Ennen kaikkea laidunnuksesta hyötyvät monet uhanalaiset kasvimme. Uhanalaisten, harvinaisten kasvien näkemisen ei pitäisikään olla hienoa ja sykähdyttävää, vaan ennen kaikkea toimintaa ja muutosta synnyttävää. Monet kasvilajit ovat uhanalaistuneet maatalouden muutoksen myötä. Vanhoja, arvokkaita hämäläisiä perinnemaisemia on hoidettu Ahomansikka-hankkeen toimesta kuntoon. Siitä on julkaisussamme oma juttunsa. Toinen juttu on se, kuinka saamme pidettyä nämä maisemat jatkossa avoimina ja lajirikkaina. Ilman jatkuvaa hoitoa se ei onnistu. Kohteet tarvitsisivat kummiryhmiä, jotka ottaisivat vastuun kohteiden hoidosta. Ahvenanmaalla, Bromarsundin linnoituksilla ja monella muulla upealla luontokohteella määkivät märehtijät pitivät alueita avoimina. Tänne Hämeeseenkin tarvitsisimme paljon lampaita. Elokuun 31. päivänä antoisia lukuhetkiä toivottaen Sirpa Rautiainen, puheenjohtaja Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys 3

6 Hämeenlinnan seudun luonto Kasvikerho Pulsatillan toimia vuosien saatossa Terttu Haapanen 1980-luvun loppupuolella aloin pitää rehtori Matti Viitalan esityksestä Hämeenlinnassa kasveista kertovia luentosarjoja. Niihin saapui kuulijoiksi hyvin virkeää luonnonharrastajajoukkoa, ja eipä aikaakaan, kun keskustelu jo kiertyi siihen, että kasveihin paneutuneilla kesäretkillä olisi myös mukava olla. Olin lähes koko 1980-luvun vetänyt aikuisväelle suunnattuja kasvimaailman kesäyliopistokursseja, samaan aikaan valmis- Hannu Raittinen paaluttaa kylmänkukkia Leveemäessä Kuva: Ulla Soinne. 4

7 2011 Hämeenlinnan seudun luonto 9 telin myös fil. lis. tutkimustani hämäläisistä heinäpeltojen ja pientareiden kasveista. Luonnonsuojeluyhdistyksetkin olivat vireytyneet retkeilyihin. Asia jäi muhimaan. Hämeenlinnan seudun kasviharrastajien joukko tuli marraskuussa 1991 Kaurialan koululle keskustelemaan yhteisen kerhon perustamisesta, ja niin siinä kävi, että päädyttiin anomaan järjestäytymistä Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kerhoksi. Paikalle oli saapunut runsaasti mm. kansalaisopiston kasviluentoja (joita tuolloin järjestettiin) seuraavia henkilöitä. Yhdistyksellä oli jo hyönteisharrastajillekin oma kerhonsa Cupido. Tuosta tapaamisesta ei ole säilynyt pöytäkirjaa. Perustamistilaisuuden jälkeen mukana ollut Hannu Raittinen esitteli asian lsy:n hallituksen kokouksessa joulukuulla 1991, ja kerhosta tuli siinä tilaisuudessa eräs luonnonsuojeluyhdistyksen toimintamuoto. Kerhomuotoon päädyttiin käytännön syistä: Kerholla ei ole samanlaisia velvoitteita kuin yhdistyksellä, kuten esim. määrävuosittaisia puheenjohtajan tai hallituksen jäsenten vaaleja, tilejä jne. Koska kuitenkin kuuluimme toimintasuunnitelman ja kertomuksen vuosittain tekevään yhdistykseen, nuo tehtävät tuli sisällyttää vuotuisiksi rutiineiksi. Kun kasvikerhon toiminta oli aika runsasta, saimme myös hieman määrärahoja toiminnan järjestämiseen. Vuosien mittaan jotkut kerhon jäsenistä kyllä kuuluivat luonnonsuojeluyhdistyksen hallitukseen- Kasvikerhon pikkujoulu Kuva: Ulla Soinne. 5

8 Hämeenlinnan seudun luonto kin. Ensimmäisen kokouksen aikana kiersi nimilista, johon kirjoittivat nimensä kerhohalukkaat, heitä oli marraskuun kokouksessa 12 ja tammikuun 1992 kokouksessa 16 lisää, yhteensä siis 28 jäsentä. Jäsenistö kasvoi vuosien mittaan niin, että 1996 jäseniä oli 62. Osallistujia retkille oli keskimäärin 10, kokouksiin Niin kuin kaikissa yhteisöissä, jäsenistö elää, uudet liittyvät, toiset etsivät muita harrasteita. Monet jäsenet ovat taivaltaneet mukana koko kerhon olemassaolon, aina yhtä innokkaina ja vaivojaan pelkäämättä! Kerran päästiin eksymäänkin Someron takamailla, se oli jännittävää. Vesipullo opittiin ottamaan kynän ja vihkon ohella seuralaiseksi. Ensimmäinen virallinen kerhon kokous pidettiin Hämeenlinnan kirjastolla. Tästä kokouksesta on minulla pöytäkirja tehtynä. Tuolloin järjestäydyttiin eli kerhon puheenjohtajaksi valittiin Heli Erkkilä (myöh. Jutila) ja sihteeri-kirjastonhoitajan tehtäviin yllekirjoittanut. Helin kautta kesti vain vähän aikaa, sillä hänellä oli muita suunnitelmia. Jukka Airola valittiin Helin pitkäaikaiseksi seuraajaksi Kasvikerho jäi ilman sihteeriä Hämeestä poismuuttoni myötä Pirjo Virtanen on sen jälkeen tiedottanut Pulsatillan kokoontumisista. Ensimmäistä toimintasuunnitelmaa laadittaessa oli tehtävänä toisaalta luoda raamit jatkossa seuraavalle toiminnalle, toisaalta keskittyä vuoden 1992 toimintaan. Päädyttiin talvikaudella kuukausikokouksiin, jotka aluksi olivat maanantaisin, ja kesäkaudella kasviretkiin. Aika pian vuosien kuluessa saatiin vakiinnutettua sellainen järjestys, että toimintasuunnitelmat, varsinkin retket, valmisteltiin hyvissä ajoin ja tulivat julkaistua luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenlehdessä tai ilmoituksissa. Harmi, kun siihen aikaan ei vielä harrastettu nettitiedottamista, joka on vaivatonta, tai edes tekstiviestejä! Niinpä jäseniä aluksi kutsuttiin koolle korttipostilla tai puhelimella edellä mainittujen julkaisujen lisäksi. Koska hämeenkylmänkukkaprojekti oli parhaillaan lsy:n ohjelmassa, sekä kerhomme nimi että monet kevätretkistä keskittyivät tähän kasviin. Autoimme osaltamme pystyttämään merkkipaaluja ja monina vuosina tekemään seurantakartoituksia, samalla kun saimme ainutlaatuisia tilaisuuksia ihailla tämän upean kasvin keväisiä vaiheita. Mutta ne retket! Pian kävi ilmi, että kasviretkillä syntyi aineistoa, joka oli syytä tallettaa, ja luonnonsuojeluyhdistyksen varoin saatiin 1996 tehtyä ensimmäinen Retkipöytäkirjatjulkaisu. Se käsitti kasviretket Myöhempiä retkipöytäkirjoja ilmestyi 1998 (kasviretket ) ja 2005 (kasviretket ). Sihteerinä kirjoitin ja toimitin julkaisuiksi kaikki nämä retkipöytäkirjat. Noissa julkaisuissa on yhteensä vajaat 300 sivua. Julkaisujen asiatekstiin saatiin lisämaustetta valokuvista, joita koottiin retkille osallistuneilta. Erityiskiitokset Seija Yrjölälle, Ulla Suomiselle (myöh. Soinne), Seppo Saariselle ja muille! Sen aikaisella kotitietokoneella ja vajavaisilla taidoilla ja ohjelmilla työ paperikuvien upottamisineen tuntui väliin turhankin vaativalta, mutta tieteellisestä tasosta ei maksanut vaivaa alkaa tinkiä. Olin kyllä harjoitellut aikaisemmin julkaisujen tekoa, kun 1980-luvulla laadin Janakkalan luonto ja ympäristö ry:lle liudan luontopolkuoppaita. Lajisto-ongelmissa varsinkin puutarhakasvien kohdalla oli korvaamatonta apua Seija Lehtisestä, kiitos hänelle! 1990-luvulla myös luonnonsuojelupiiri toimi aktiivisesti mm. retkin ja julkaisuin, niihinkin piti ehtiä osallistumaan. Tuntui, että kaikki vapaa-ajat sai istua työstämässä jotain kirjoitusta tai kokoamassa julkaisun aineksia. Harmi, että talvikauden kokousistunnoista on säilynyt vain ani harva muistiinpano, tämä ensi sijassa johtui siitä, että koko- 6

9 2011 ussali oli diaesitysten takia pimeänä. Meillä oli paljon ansiokkaita esittäjiä ja heillä ainutlaatuista ja kiinnostavaa kerrottavaa ja näytettävää, mm. alueella liikkuneita tutkijoita. Parhaat kiitokset näin vuosien takaa mm. Lasse Kososelle, joka vieraili useasti Tampereelta. Omista jäsenistämme erityiset kiitoksen sanat Jukka Airolalle, Seija Lehtiselle ja Hannu Kämäräiselle, joita kuulimme usein. Seppo Saarisen esityksiä kuultiin myös monesti. Vuodeksi 2000 aiottu retkipöytäkirja vaihtuikin Hämeenlinnan seudun luonto 6 -julkaisun tekemiseen, sillä elämä päättyi Pekka Lampiselta, lsy:n pitkäaikaiselta puheenjohtajalta, ja hänen pitkäaikaista vapaaehtoisen työn kauttaan haluttiin kunnioittaa muistojulkaisulla. Tuossa toimitusryhmässä olivat mukana Seija Lehtinen, Päivi Luppi ja Pirjo Virtanen allekirjoittaneen lisäksi. Allekirjoittanut työsti julkaisun käsikirjoituksen painokuntoon. Kokoontumistilat talvikauden istunnoille vaihtuivat, oltiin välillä kirjastolla, väliin kouluilla, mutta Seppo Saarisen auttamana löytyi pitkäaikainen kokoustila Hattulan Juteini-talosta, myöhemmin tilaa etsiskeli mm. Ulla Soinne. Parhaat kokoukset olivat yleensä joulukuussa, sillä siihen muodostui yhteisten pikkujoulujen merkeissä myös nyyttikestitystä ja hieman vapaamuotoisempaakin ohjelmaa. Kerho osallistui retkien ja istuntojen ohella moniin projekteihin, erityisesti olimme mukana Luontokoulu Ilveksen ja kuntayhtymän suosittujen yleisöretkien järjestämisessä. Retkien määrä paisui aika ajoin niin suureksi, että omien retkien tekeminen tuntui jäävän sivuasiaksi. Nuo retket olivat luonteeltaan kylläkin lähinnä luontoturismia, istuttiin linja-autoissa ja kuultiin oppaan selostuksia, vain niukasti jalkautuen. Niiltä ei ole säilynyt muistiinpanoja. Toisaalta ne olivat myös kasvikerholaisille hyviä matkoja kotiseutuun, ja tavattiin muiden harrastusten tiimoilta kiinnostuneita koti- Hämeenlinnan seudun luonto 9 seututuntijoita. Lisäksi osallistuttiin Janakkalan kansalaisopiston kevätretkiin, jotka olivat maastokävelyitä. Osallistuttiin tietysti myös oman luonnonsuojeluyhdistyksemme ja luonnonsuojelupiirin tilaisuuksiin. Hämeen ympäristökeskuksella oli vuosittain kiinnostavia hankkeita, joita seurailimme sekä retkin että talviluennoilla, mm. Vanhojen metsien suojeluohjelma, Pienvedet, Natura 2000, Perinnemaisemat, Uhanalaisten kasvien esiintymispaikkojen kartoitus ja seuranta; innostuttiin myös Luonnonkukkapäivän viettoon. Parhaat kiitokset vaivojaan säästämättömälle Jukalle ja hänen hankkimilleen monen monille esittäjille, kiitokset myös monille retkikohteiden isäntäväille! Erityishommiin jouduttiin 2000-luvun alkaessa Hattulassa, kun teimme Retulansaaressa Alikartanon tilan kasvillisuuskartoituksia, siellä taisi ahertaa myös hyönteiskerho Cupido. Jonkin verran yhteistyötä tehtiin myös Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen kanssa, mm. osallistumalla luontoruutujen kartoitukseen heidän toiminta-alueillaan, ja Tampereelta taas saatiin lukuisa kerta esiintyjä kuukausikokoukseemme, ja osallistuimme myös heidän retkiinsä. Lopella Birgitan kirkon ympäristökin tuli kasvillisuutensa suhteen kartoitettua. Yhteisiä retkiä tehtiin myös Hämeenlinnan sieniseuran kanssa, muun muassa Ruissaloon. 7

10 Hämeenlinnan seudun luonto Kuvasatoa Pulsatillan retkiltä Kasvikerhon kesäaikaiseen toimintaan kuuluvat retket mielenkiintoisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin. Retkistä 20 vuoden ajalta on poimittu seuraava kuvakooste. Hakoisten linnavuorella Kuva: Ulla Soinne. Tuuloksen Hevospierettämänmäellä Kuva: Ulla Soinne. Retkellä Retulansaaressa Kuva: Ulla Soinne. Tiirikkalassa Kuva: Ulla Soinne. 8

11 2011 Hämeenlinnan seudun luonto 9 Matkalla Soininsaareen Kuva: Ulla Soinne. Kalvolassa matkalla Peurasuolle Kuva: Ulla Soinne. Kalvolan Peurasuolla Kuva: Ulla Soinne. Kalvolan Patamossa Kuva: Ulla Soinne. 9

12 Hämeenlinnan seudun luonto Kasvikerholaisia tutkimassa Kaija Ryypön pihaa Kalvolassa kesällä Kuva: Seija Yrjölä. Hörtsänän arboretumissa Kuva: Seija Yrjölä. Mustion puiden ihailua Kuva: Seija Yrjölä. Määrityspohdintaa Tammiston arboretumissa Kuva: Seija Yrjölä. 10

13 2011 Hämeenlinnan seudun luonto 9 Retkellä Evon kuloalueella Kuva: Seija Yrjölä. Hattulan Kouvalassa Kuva: Ulla Soinne. Opastetulla retkellä Loviisan Svartholmassa Kuva: Seija Yrjölä. Kylmänkukkia etsimässä Kuva: Kati Lindell. 11

14 Hämeenlinnan seudun luonto Kasvikerho Hauholla Kuva: Ulla Soinne. Luonnonkukkapäivän retkellä Katumajärven rannalla Kuva: Kati Lindell. Kylmänkukkaretkellä Janakkalan Tunturivuorella Kuva: Karri Jutila. 12 Noidanlukkoja etsimässä Mustilassa Kuva: Mauri Lahti.

15 2011 Hämeenlinnan seudun luonto 9 Kasvikerho Pulsatillan nimikkolajin hämeenkylmänkukan tilasta Heli Jutila Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kasvikerhon nimeksi valittiin kohta perustamisen jälkeen Pulsatilla hämeenkylmänkukan (Pulsatilla patens) mukaan. Lajista ehdittiin jo hetken käyttää nimeä Anemone patens, mutta nyt on palattu takaisin vanhaan, mistä kerhomme on mielissään. Kirjoitin vuoden 2009 lopulla ilmestyneeseen Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin julkaisuun kylmänkukan tilasta yksityiskohtaisen kirjoituksen (Jutila 2009). Tässä keskityn mainitun julkaisun jälkeen kertyneisiin havaintoihin ja tiettyjen esiintyminen yksityiskohtaiseen populaatioseurantaan. Hämeenkylmänkukan ohella olen seurannut myös kylmänkukan ja kangasvuokon risteymäesiintymiä. Hämeenkylmänkukka on luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu (jo vuodesta 1952) ja erityisesti suojeltava laji, jonka esiintymispaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Hämeenkylmänkukka on luokiteltu uusimmankin uhanalaisluokituksen mukaan (2010) erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Hämeenkylmänkukka sisältyy myös Euroopan Unionin luontodirektiivin (92/43/ ETY) liitteen II mukaan suojeltaviin kasvilajeihin, mikä edellyttää tiukkaa suojelua ja erityisten suojelualueiden osoittamista. Kasvi kuuluu vuonna 1979 solmitun Bernin sopimuksen piiriin sekä Euroopan neuvoston uhanalaisten kasvien luetteloon. Kylmänkukan kanta on pienentynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Hämeenkylmänkukan suojelun järjestämistilanne on parantunut selvästi viimeisen vuosikymmen aikana, sillä lajin suojelemiseksi on perustettu Natura- ja luonnonsuojelualueita ja lajin hoitotoimet on käynnistetty. Silti lajin ahdinko jatkuu. Kasvikerho on järjestänyt vuosittain kylmänkukkaretken, jossa on käyty paitsi ihailemassa lajin kukintaa myös kartoittamassa esiintymien tilaa. Keväällä 2011 Pulsatillan retki suuntautui Tuuloksen Hevospierettämänmäelle sekä Lammin Kellotapuliin ja Kilparistiin. Kylmänkukan yksilö- ja kukkamäärien vaihtelusta Hämeenkylmänkukka on mätästävä, monivuotinen ja syväjuurinen kasvi, jonka uudistuminen on kokonaan siementuoton varassa. Aurinkoisella paikalla, varhain keväällä kukkivan kylmänkukan siementuotos on yleensä runsas ja siemenet itävät heti karistuaan. Kasvi tarvitsee siementen itämiseksi paljasta mineraalimaata ja valoa, joita metsäpalot aikoinaan loivat, ja taimille kilpailutonta kasvuympäristöä. Runsaasta siementuotosta huolimatta uudistuminen siemenistä on tavallisesti vähäistä. Siementaimien kasvu on erittäin hidasta, joten kukkiakseen kasvi vaatii useita vuosia. Hämeenkylmänkukkayksilöt ovat pitkäikäisiä ja kasvupaikalle juurruttuaan pystyvät kasvamaan useita vuosikymmeniä muuttuneissakin olosuhteissa. Kylmänkukkien määrän seuraaminen antaa tietoa lajin menestymisestä ja mm. hoidon vaikutuksista, mutta yksilömäärän muutosten syyt ovat monesti hankalasti tulkittavissa, sillä vaihtelua aiheuttavia tekijöitä on useita. Yksilömäärän laskennassa virhettä voi aiheuttaa ajankohta: keväällä 13

16 Hämeenlinnan seudun luonto saadaan yleensä aliarvio yksilömäärästä, ja kesemmällä suoritetulla käynnillä paljastuu yleensä aina kukkimattomia yksilöitä, joista ei ole keväällä mitään havaintoa. Toisaalta kevät on sikäli sopivaa laskenta-aikaa, että muita kasvillisuus- ja kasvistotutkimuksia ei tehokkaasti vielä pysty tekemään. Lajin yhdestä populaatiosta löytyvät yksilömäärät voivat oikeastikin vaihdella jonkin verran vuosittain ilman, että yksilöitä oikeasti on kuollut. Kylmänkukka on pitkäikäinen laji, joka saattaa juroa joitain vuosia maan alla. Vuodet eivät ole veljeksiä, joten kylmänkukan esiintyminen ja varsinkin kukinta on kovasti riippuvainen edellisen vuoden ja kukintavuoden säästä. Laji tuntuu myös pitävän taukoa kukkimisen kanssa ja välillä se jättää runsaan kukinnan jälkeen kasvattamatta lehdetkin. Pitkän aikavälin muutoksista puiden ja pensaiden varjostava umpeenkasvu ja sammaloituminen aiheuttavat kylmänkukan kukkien ja vähitellen yksilömäärienkin vähenemistä. Seuraavassa esittelen poimintoja kylmänkukkahavainnoistani Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kuntien alueella. Hämeenlinnan osalta käytetään aiempaa kunta- ja nykyistä kaupunginosajakoa. Kanta-Hämeenlinna Olen seurannut hämeenkylmänkukkaa Kanta-Hämeenlinnassa 16 esiintymäalueella vuodesta 1996 ja kukkamäärä on ollut keskimäärin 47 kpl keväässä. Kasvupaikkojen umpeutumisesta kertoo kukkamäärän lasku ja kukkivien yksilöiden osuuden lasku kylmänkukkakasvustoissa. Toki vuosittaisia eroja on. Vuonna 2001 kaikissa Kanta-Hämeenlinnan kylmänkukkakasvustoissa oli havaintojeni mukaan 222 yksilöä, joista 110 oli kukkimattomia ja 112 kukkivia. Kukkia oli tuolloin kaikkiaan 245. Vastaavasti keväällä 2011 yksilömäärä oli 183, kukkimattomien määrä 157, kukkivien määrä 26 ja kukkamäärä 55. Ahvenistonharjulla pieniä kylmänkukkaesiintymiä on vuosien saatossa kadonnut. Vastapainoksi Hämeenlinnan kaupunki on hoitanut Ahveniston tulotien varren ja Myllymäen kylmänkukkaesiintymiä. Kesällä 2011 jatkettiin Ahveniston hyppyrimäen esiintymän hoitoa puuston poistolla, ja samalla valoa sai myös vanakelttoesiintymä. Suunnitelmissa on Ahveniston nk. teatterin katsomon portaiden yläpuolisen kylmänkukkaesiintymän valoisuuden lisääminen. Kylmänkukka esiintyy Ahvenistolla edellä mainittujen lisäksi virkistysalueen polun varsilla ja ampumaradan luona, mutta viimeksi, kun vesilaitoksen esiintymää etsin, en onnistunut sitä enää löytämään. Keskussairaalan länsipuolen kylmänkukkaesiintymät ovat hävinneet. En ole ainakaan löytänyt niitä viime vuosina etsinnöistä huolimatta, vaikka kohteella edelleen on edustavaa harjulajistoa kuten harjusormisara (Carex pallens), sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi) ja kissankäpälä (Antennaria dioica). Härkätien pohjoispuolista Vuorenharjun kylmänkukkaa en onnistunut löytämään vuonna 2009 sitä etsiessäni. Parina viime vuonna Ahveniston kylmänkukkayksilöiden määrä on pyörinyt 95 ja 94 yksilön kieppeillä ollen varsin hyvin samalla tasolla kuin 1990-luvun lopullakin ( kpl). On kuitenkin huomioitava, että ehkä viime vuosina olen laskennassa erottanut yksilöiksi versoja, jotka lienen aiemmin yhdistänyt laajaksi tuppaaksi. Kukkamäärä on sen sijaan laskenut voimakkaasti vuoden kukasta vuoden kukkaan. Sammonmäen kylmänkukkaesiintymän yksilömäärä näyttää nousseen vuosien saatossa, mikä johtunee siitä, että tietooni on tullut lisää alueella kasvavia yksilöitä. Populaatio sinällään ei liene juuri kasvanut. Kukkivien yksilöiden osuus kokonaisyksilömäärästä (kaaviokuva 1) on sen sijaan vähentynyt ja vastaavanlainen vähentyminen on vielä voimakkaampaa kukkamäärän kohdalla. Sammonmäen esiintymä on var- 14

17 2011 Hämeenlinnan seudun luonto 9 Sammonm en kylm nkukkaesiintym n yksilåm r n, kukkivien ja kukkam r n kehitys kaikki kukkivat kukat Sammonmäen kylmänkukkapopulaation yksilö- ja kukkamäärän kehitys jaksolla sin valoisassa mäntymetsässä, ja esiintymää hoidettaessa kuusen taimikkoa on poistettu. Sammonmäestä itään sijaitseva Kolkanmäen kylmänkukkaesiintymä on ollut käyntikohteenani vasta muutaman vuoden ajan, ja tänä keväänä onnistuin löytämään kaksi uutta yksilöä aiemmasta kiven luona olevasta ja varjostuneesta laajasta tuppaasta pohjoiseen (yksilömäärä 3-11 riippuen määrittelystä). Molemmat esiintymät on kyllä aikanaan merkitty paaluin. Kylmänkukka esiintyi Kolkanmäessä keväällä 2011 viiden kukkimattoman yksilön voimin. Leveämäen kylmänkukkia on polun varressa ja kiinteistön rajalla sekä laajalla alueella mäen itäosassa. Kohteella on paljon paaluja, joiden luota kylmänkukka on hävinnyt. Täällä kuten monella muullakin kohteella on nähtävissä kylmänkukan vaeltaminen: kasvi saattaa löytyä jopa yli kahden metrin päässä paalusta. Keväällä 2011 paikalla käydessäni metsää oli harvennettu kylmänkukan hoitamiseksi. Kokonaisyksilömäärä, 18 kpl, oli nyt hieman vuonna 2007 laskettua (12 kpl) suurempi (alueen avoimuuden lisääntymisen helpottaessa etsimistä), mutta toisaalta selkeästi 2001 laskettua alempi (42 kpl). Kukkamäärä on jatkanut laskuaan (v kpl, v kpl), ja löysin vain yhden kukkivan yksikukkaisen yksilön. Yllättäen tämä oli raivausjätteen alla, joten ehkä se ei ole ollut raivaajille ohjeita antaneen tiedossa. Poistin varjostavan raivausjätteen. Hämeen ELYkeskuksen Jouko Seppälän mukaan alueen hoitoa on jatkettu kesällä ja esiintymästä on laskettu 26 kylmänkukkaa kesällä Kanta-Hämeenlinnan laajimmat kylmänkukkaesiintymät ovat sijoittuneet Matinsillansuon ja Santasillansuon Naturaalueelle, missä on vuosien saatossa pyritty hoitamaan lajia. Alueella toteutettiin myös maan muokkausta ohjeista huolimatta ja asia päätyi poliisinkin tutkittavaksi. Itse en ole ehtinyt tätä esiintymää viime vuosina kartoittaa. Ruununmyllyn kylmänkukkaesiintymän tila panee miettimään, mitä laji oi- 15

18 Hämeenlinnan seudun luonto Ruununmyllyn kylm nkukkapopulaatio Heli Jutilan kartoitukset kukkivat 15 kukkimattomat Vuosi Ruununmyllyn kylmänkukkapopulaation yksilömäärän kehitys jaksolla keastaan vaatii. Vaikka alue on hakattu ja valon määrä on noin viiden vuoden takaisesta voimakkaasti lisääntynyt, kylmänkukat eivät ole toipuneet. Mika Kalliovirran (2000) kartoituksien mukaan kohteella oli yli 50 kylmänkukan esiintymä. Sittemmin esiintymän koko laski alle kymmenen yksilön, mutta on sentään aivan viime vuosina lähtenyt hitaaseen nousuun (kaaviokuva 2). Kesällä 2011 laskin 23 kylmänkukkaa, joista kaksi oli kukkivia (kolme kukkaa). Paikoitellen Ruununmyllyn esiintymässä on nähtävissä rehevyyttä, mutta pääosin paikka on varsin karu eikä varjostus ainakaan lajia täällä vaivaa. Jo kadonneeksi pelänneeni Harvoilanmäen linjan alusesiintymä, sähköpaalun luona, löytyi onneksi keväällä 2011 tuppaana, jossa oli nupulla viisi kukkaa. Alle metrin päässä sähköpaalun luona oli tehty kaivutöitä, jotka olisivat huonolla tuurilla voineet tuhota kylmänkukan. Aulangon Ruutikellarinmäessä oli vielä yksilöä, joista 10 olin merkinnyt kukkivaksi. Näissä oli kaikkiaan 31 kukkaa. Itse asiassa kyseessä on yksi laaja tupas, joka sittemmin hiipui kukinnassaan vuoteen 2003, jolloin laskin yhdeksän kukkaa. Vuonna 2011 kylmänkukkaa etsiessäni sitä ei enää löytynyt, vaan kasvupaikan oli vallannut tiheä kuusitaimikko, joka kylläkin sai saman tien kyytiä, kun kaupungin luontopalvelut raivasi esiintymän ohjeitteni mukaan. Toiveissa on, että kasvin juurakko olisi säilynyt maassa ja kylmänkukka ilmaantuisi valon määrän lisääntyessä. Näin on käynyt muutamissa paikoissa aiemminkin. Meijerikoulun takaa löytyi sen sijaan sarjatalvikkia (Chimaphila umbellata). Kankaisten kylän kaakkoispuolinen Vuohenkallion kylmänkukka sijaitsee maastoajokilpailu- ja harjoitusalueen sisällä, sorakuopan pohjoispuolisessa rinteessä, missä laskin keväällä 2011 kahdeksan kylmänkukkaa, joista vain yksi kukki kolmen kukan kera. Vuonna 2010 yksilöitä oli kymmenen, kukkivia seitsemän ja kukkia 14. Ylipäätään vuosi 2010 oli kylmänkukkien 16

19 2011 kukinnan kannalta suotuisampi kuin vuosi Taka-Hätilän sorakuopan rinteellä kylmänkukkaesiintymä tuntuu vakiintuneen, ja keväällä 2011 kasvustossa oli 11 yksilöä, joista yksi kukki peräti viiden kukan voimin. Vuonna 2007 heti raivausten jälkeen löysin kohteelta useita sirkkataimia, ja kokonaisyksilömäärä oli 18. Toivottavasti moreenimäen tuntumassa kahden yksilön voimin kasvava (keväällä 2011) Kiimasuon länsipuolinen kylmänkukkakasvusto hyötyy viereisestä avohakkuusta, jonka myötä kylmänkukkakin saa enemmän valoa. Yksittäisiä kylmänkukkia Hämeenlinnassa kasvaa edelleen Myllymäessä (2011 kaksi yksilöä ja kolme kukkaa). Sen sijaan Hirsimäen esiintymä on ollut tietojeni mukaan paikalla vain vuonna 1999 (tarkistus viimeksi kesäkuussa 2011), ja taitaa Norjanmäen yhden yksilön muutaman vuoden aikana havaittu (viimeinen havaintoni v. 2003) esiintymäkin olla tyystin kadonnut. Hämeenlinnan seudun luonto 9 Mummunmäessäkään en havainnut kylmänkukkia tarkoista etsinnöistä huolimatta syksyllä Hauho Hauholla hämeenkylmänkukkaa tavataan nykyisin neljällä esiintymäalueella ja yksilömäärä on ollut vuosittain n. 320 yksilön luokkaa. Peräti 80 % yksilöistä on vuosittain kukkimattomia, mikä kertonee esiintymäalueiden umpeutuneisuudesta ja toisaalta myös Ruskeamullanharjun sähkölinjasupan sirkkataimien suuresta määrästä. Vanhoja kylmänkukkatietoja Hauholta on vuodesta 1910 lähtien, ja esiintymäpaikkoja on ollut nykyisten lisäksi noin 25. Hauhon merkittävin kylmänkukkaesiintymä sijoittuu Natura-alueena pääosin suojellulle Ruskeamullanharjulle, jossa esiintymiä on myös Supanmäki ja Tuittula -nimillä. Liekö nimi Ruskeamullanharju viitannut harjun eräänlaiseen rehevään Ruskeamullanharjun kylm nkukkapopulaation yksilå- ja kukkam rien kehitys M r kpl kaikki kukkimattomat kukkivat kukat Vuosi Ruskeamullanharjun kylmänkukkapopulaation yksilö- ja kukkamäärän kehitys jaksolla

20 Hämeenlinnan seudun luonto Heli ja Soma sekä hämeenkylmänkukan ja kangasvuokon risteymiä Tuuloksen Hevospierettämänmäessä. Kuva: Karri Jutila. luonteeseen. Kylmänkukka tuntuu vaativan kasvualustaltaan tietyn määrän ravinteita eikä aivan karuimmille harjuille asetu. Ruskeamullanharjun runsain, yli parin sadan kylmänkukkayksilön kasvustoalue sijoittuu sähkölinjan alle, supan etelärinteeseen, itä-länsi -suuntaisesti kulkevan polun ala- ja yläpuolisiin kasvustoihin, joissa on reilut parisataa yksilöä. Kohde on ihastuttava paikka keväällä, kun kangas- ja sitruunaperhoset (Callophrys rubi ja Gonepteryx rhamni) sekä muurahaissinisiivet (Glaucopsyche arion) lentelevät kevään ensi kukkien lomassa. Kohde pysyy kohtuullisen avoimena sähkölinjaraivauksien ja nyttemmin kylmänkukan hoitotoimien ansioista. Supan alaosassa kukkivien kylmänkukkien määrä näyttäisi hienoisesti nousseen vuodesta 2008, jolloin siellä kasvoi 15 kukkivaa hämeenkylmänkukkatupasta ja vuonna 2010 laskin 24 kukkivaa tupasta ja keväällä kukkivaa tupasta. Alaosan esiintymässä oli keväällä kukkaa eli selvästi vähemmän kuin vuonna 2010 (137 kukkaa), joka olikin poikkeuksellisen hyvä kukintavuosi lajille. Myöhemmin kesällä suoritetuissa kylmänkukkien laskennoissa on ilmennyt, että kohteella esiintyy paljon kukkimattomia yksilöitä ja varsinkin alaosassa myös sirkkataimia. Kaikkiaan kesällä 2011 linjan alaosan esiintymän yksilömääräksi muodostui 179 yksilöä, josta 45 kpl oli sirkkataimia. Vuonna 2008 sirkkataimia laskettiin kas- 18

21 2011 Hämeenlinnan seudun luonto 9 vustosta peräti 200 kpl. Suuri osa niistä tuhoutunee varhain. Rinteen yläosassa sähkölinjan alla oli vuonna ja kesällä kukkinutta kylmänkukkatupasta (30 kukkaa). Kukkimattomien yksilöiden määräksi laskin tehdessäni kylmänkukkayksilöiden merkintää alueen hoitotoimia suorittavia varten 29 kylmänkukkayksilöä. Kaikkiaan linjan alla kasvoi 37 kukkivaa ja 249 kukkimatonta yksilöä eli kokonaisuutena 286 yksilöä vuonna Kokonaisyksilömääräksi muodostui kesällä yksilöä vertailuksi. Tuittulan tienhaaraa vastapäätä, Hauhontien varressa, kasvaa pari merkittyä kylmänkukkaa. Myös ampumaradan tien tuntumassa on muutamia kylmänkukkia, jotka on merkitty luvun alussa esiintymä oli 22 yksilön kokoinen, mutta sittemmin se on kovasti vähentynyt ollen keväällä 2010 viiden steriilin yksilön ja steriilin yksilön kokoinen. Esiintymän ympäristön metsää on harvennettu kylmänkukan hoitamiseksi. Hauhontien länsipuoliset, Ruskeanmullanharjun lounaisrinteen kärrytien varren kylmänkukat (2 kpl) ovat kukkineet hyvin vuosittain. Tästäkin esiintymästä on poistettu kuusen taimia vuonna Keväällä 2011 toisessa yksilössä oli neljä kukkaa. Maa-ampiaiset parveilevat kukkimisen aikaan paahteisella paikalla. Hauhon Puun kylmänkukkaesiintymä ei kukkinut vuonna 2010, mutta kesällä 2011 laskin kolme kukkinutta (kukat 1+3+2) ja kaksi steriiliä yksilöä. Tuittulantien risteyksen pohjoispuolisten ja Hauhontien itäpuolisten Ruskeamullanharju B, C ja D esiintymien kylmänkukat ovat taantuneet hoidosta huolimatta viime vuosina. Rinteen ylempi kylmänkukka (B) on kokonaan hävinnyt ja alempi on varjostuksen, sananjalkojen ja metsänätkelmien Pulsatilla patens, Hevospierettämänmäki, Tuulos, Kuva: Karri Jutila. 19

22 Hämeenlinnan seudun luonto uhkaama ja siten hoidon tarpeessa, mutta kukki kuitenkin keväällä 2011 kahden kukan voimin ja tuntumassa oli myös steriili yksilö. Mäen päällystän (C) kaksi merkkitikulla merkittyä yksilöä kituuttavat muutaman lehden voimin, ja vuonna 2007 niiden tuntumasta havaitut pari muuta kylmänkukkaa ovat hävinneet. Sen sijaan harjanteen luoteisosan, esiintymän D, kylmänkukka löytyi kukkivana keväällä 2010, mutta eipä etsinnästä huolimatta havaittu kesällä Vaikka näitä esiintymiä on hoidettu vuonna 2007 ja valo pääseekin kohteille aikaisempaa paremmin, kylmänkukka ei tunnu paikalla juurikaan hyötyneen. Supanmäen pimeähkö suppa on yllättävästi onnistunut säilyttämään kohtalaisen kylmänkukkapopulaation. Kohteella on hyvin varovaisesti poistettu puustoa, sillä liiallinen poisto voisi johtaa esiintymän heinittymiseen ja kylmänkukan kärsimiseen laskin kohteelta kaksi kukkivaa (4 kukkaa) ja 28 steriiliä kylmänkukkayksilöä. Supanmäen F-esiintymä lammen ja mökin koillispuolella tuntuisi hävinneen, ja siitä muistuttaa kohteella enää merkkitikku. Supanmäen itäpuolisen polun varren esiintymät ovat saaneet lisävaloa metsähoitotöiden seurauksena ja kesällä 2011 löysin 15 ja kylmänkukkayksilöä ja vastaavasti 14 ja 11 kukkaa. Kaikkiaan Ruskeamullanharjun kylmänkukkien määrä on vaihdellut vuosittain sadan yksilön tuntumasta peräti 286 yksilöön, joskin suuresta yksilömäärästä oli huippuvuonna 2011 merkittävä osa sirkkataimia. Kaaviokuvasta 3 on hyvin nähtävissä, että voimakkaan kukinnan jälkeisenä vuonna kukkimattomien yksilöiden määrä on kasvanut sekä vuonna 2008 että Kukkien suuri määrä on siis heijastunut sirkkataimien itämiseen ja toisaalta kukinnalta lepäävien yksiöiden määrään. Kylmänkukan ja kangasvuokon läntisin, yhden tuppaan voimin sinnittelevä, risteymä tavataan Akkijärven Laajakankaalla, missä kasvaa myös kymmenisen kangasvuokkoa. Keväällä 2011 puiden varjossa kasvava tupas (kahdeksan yksilöä) ei kukkinut, kuten ei muutamina edellisinäkään vuosina. Alvettulan Liinavuoren luoteisempi kylmänkukkakasvusto näyttää hyötyneen alueella tehdystä metsän avaamisesta. Kaakkoisessa esiintymässä laskin keväällä kylmänkukkayksilöä, joista kahdeksan oli kukkivia (kaikkiaan 11 kukkaa). Luoteisempi esiintymä on männikössä, jota tulisi harventaa reippaasti. Sieltä laskin 29 kylmänkukkatupasta, jossa oli vain kaksi kukkivaa kylmänkukkaa (yhteensä kaksi kukkaa). Keväällä 2010 näistä esiintymistä löytyi vähän enemmän kylmänkukkia (74 kylmänkukkatupasta). Lähiasukkaiden mukaan mäen päällä, lähellä näköalapaikkaa on esiintynyt yksi kukkiva yksilö, jota en onnistunut löytämään. Matkantaan hämeenkylmänkukkakasvustossa laskin vuonna yksilöä ja yksilöä. Kukkien määrä oli 2 ja 1 vastaavasti, joten kohde kärsii metsän umpeutumisesta ja tulisi saada hoidon piiriin. Näiden lisäksi Jouko Seppälän mukaan lähempänä tien risteystä on 2-3 kylmänkukkaa ja lisäksi tien länsipuolen kuusikossa kaksi yksilöä. Kalvola Tutustuin Kalvolan Könnölän suunnan kylmänkukkiin Kilpilammille johtavan tien risteyksen ja Könnöläntien penkan takana kukki yksi kylmänkukka ja toinenkin yksilö oli vasta tulollaan. Tapiolantien tuntumasta löysin vain kymmenen kukkimatonta kylmänkukkaa. Tyhjiä paaluja löytyi useita. Mäntykankaan talon pihassa sijaitsevalla luonnonsuojelualueella kylmänkukka kukoisti 32 kukkivan yksilön voimin ja kukkia laskettiin 43 kpl. Kaikkiaan esiintymän kooksi laskin tässä vaiheessa vuotta

23 2011 yksilöä. Todennäköisesti myöhemmin kesällä kukkimattomia taimia ja sirkkataimia löytyisi vielä lisää. Seuralaislajeista mainittakoon kissankäpälä, kanervisara (Carex ericetorum), kangaskorte (Equisetum hyemale), mäkilehtoluste (Brachypodium pinnatum) ja kanerva (Calluna vulgaris). Lammi Lammi sijaitsee hämeenkylmänkukan itäisellä esiintymisrajalla ja siellä onkin vain kolme kylmänkukan esiintymisaluetta: Kellotapuli, Kilparisti ja Suurmäki. Idästä levinneisyysalueensa Hämeeseen levittävä kangasvuokko risteytyy kylmänkukan kanssa Lammilla kuten naapurikaupunginosassa Tuuloksessakin monilla paikoin. Hämeenkylmänkukan ja kangasvuokon risteymiä tavataankin kaikilla em. lammilaisilla kylmänkukan kasvupaikoilla. Kellotapulin pari hämeenkylmänkukkaa kasvavat itäpuolisen supan etelään antavalla rinteellä. Niiden seurassa on kylmänkukan ja kangasvuokon risteymiä 6-7 kpl ja keväällä 2011 niissä oli kymmenen kukkaa. Kumpikin kylmänkukka kukki keväällä Esiintymä oli melko samanlainen keväällä 2009:kin. Kilparistin sorakuopan etelä- ja itäpuolen rinteissä on hämeenkylmänkukkia ja risteymiä. Soranottoalueen allekin on aikanaan jäänyt kylmänkukkia. Pusatillan kevätretkellä 2011 löysimme kolme hämeenkylmänkukkaa, joissa oli kaikkiaan viisi kukkaa, ja lisäksi neljä kylmänkukan ja kangasvuokon risteymää, joista yksi ei kukkinut. Yhdessä risteymässä oli yksi, toisessa kaksi ja kolmannessa 18 kukkavanaa. Tämä suurin risteymäyksilö sijaitsee huolestuttavan lähellä sorakuopan reunaa, ja sen vuoksi olin yhteydessä asiasta maaainesten oton valvojaan ja toisaalta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kylmäkukkavastaavaan. Esiintymän tyvelle tullaan ajamaan tukimaata, jotta kylmänkukan kasvupaikka ei romahda. Renko Hämeenlinnan seudun luonto 9 Rengon kylmänkukkapaikoista selvästi elinvoimaisimmat ovat Natura-alueenakin suojeltu Metsolan luonnonsuojelualue ja Kolun peltotien varren luonnonsuojelualue. Keväällä 2010 Kolun kaikki kylmänkukat kukkivat 194 kukan voimin. Yksilömääräksi laskin tuolloin 50. Varmaan myöhemmin kesällä olisi löytynyt kukkimatta jättäneitä yksilöitä. Vuosina 2009 ja 2011 kukinta jäi selvästi alhaisemmaksi (34 ja arvio 30). Rengossa moni kylmänkukkaesiintymä on hävinnyt ja useissa kasvustoissa sinnittelee vain yksi tai muutama kylmänkukka. Tuulos Tuuloksen tunnetuin kylmänkukkapaikka on Hevospierettämänmäki, mikä on luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta. Suureksi osaksi kylmänkukan ja kangasvuokon risteymistä muodostuvassa kasvustossa laskin keväällä 2011 tutkimuslinjoja käyttäen 69 yksilöä, joista pääosa sijoittui etelään antavaan loivaan rinteeseen. Aitoja kylmänkukkia löytyi 10 kpl ja kangasvuokkoja 30 kpl. Risteymäyksilöiden kukinta oli keväällä 2011 varsin runsas: 220 kukkaa verrattuna kevään risteymäkukkaan. Myös hämeenkylmänkukan kukkia oli keväällä 2011 (15) kevättä 2010 enemmän (4). Sen sijaan kangasvuokko kukki keväällä 2010 runsaammin (33) kuin keväällä 2011 (11). Hevospierettämän ennätys lienee keväällä 2005 lasketut peräti 311 risteymä- ja kylmänkukan kukkaa. Pääosa esiintymästä sijoittuu 30 x 30 m 2 alalle. Keväällä 2011 tulotien varren metsässä toteutettiin harvennusta. Itäosan esiintymä kaipaa lähiaikoina jonkin verran puuston poistoa, ja rinteessäkin puiden taimia tulee säännöllisesti poistaa. Hevospierettämänmäen lämpöinen rinne on houkuttanut myös kasvikerholaisia useina keväinä ihastelemaan kukinnan kauneutta. Keväällä 2011 kohde kuului jälleen kerran Pulsatillan retkiohjelmaan. 21

24 Hämeenlinnan seudun luonto Pulsatilla patens x vernalis, Kilparisti, Lammi, Kuva: Heli Jutila. 22

25 2011 Leutosten kylmänkukkia etsin ahkerasti keväällä 2011, mutta maisemoidun sorakuopan tuntumasta ei esiintymään kuitenkaan löytynyt, vaikka sopivan tuntuista paikkaa olikin jäljellä. Kylmänkukan esiintymiä Hattulassa Osa Ilamon kylmänkukista on hyötynyt toteutetuista hoitotoimista, ja keväällä 2011 Vallontien pään esiintymissä oli 73 kylmänkukkayksilöä, joista löytyi 31 kukkivaa yksilöä 53 kukan kera. Niin ikään Kyöpelinvuoren ja Hietasuon esiintymissä kylmänkukkia löytyi aiempaa paremmin eli 44 yksilöä ja 48 kukkavanaa). Ilamonvuoren ja Fagerinmäen kylmänkukat sen sijaan eivät tunnu tointuneen 2000-luvun alun voimakkaasta taantumisesta (1998 peräti 62 yksilöä ja 50 kukkaa oli romahtanut kevään yksilöön ja viiteen kukkaan), vaikka tiheää kuusikkoa on harvennettu ja sen ympäristöön on kohdistunut avohakkuita. Vastaavasti Linnokankaan 19 yksilön ja 27 kukan populaatio on pudonnut neljän yksilön (neljä kukkavanaa 2011) esiintymäksi. Vinajalamminharjulla oli vuonna 1998 peräti 188 kylmänkukkatupasta ja 25 kukkaa. Esiintymä hiipui vähitellen, mutta sittemmin sitä lienee hoidettu ja taantuminen on pysähtynyt. Liinalahden polun varresta löysin pieneltä alalta peräti 43 kylmänkukkaa, joista viisi oli kukkivia. Hautalammin esiintymän kylmänkukkakasvustot sen sijaan totesin kyseisellä retkellä hävinneiksi. Pulsatilla teki retken Marttaristille, ja löysimme 25 kylmänkukkayksilöä, joista 14 oli kukkivia (16 kukkaa). Hämeenlinnan seudun luonto 9 Janakkalan Tunturivuoren kylmänkukkaesiintymä on hyötynyt lähistön hakkuusta ja metsän harvennuksesta. Kohteella kylmänkukkien kukinta on vuodesta toiseen voimakasta ja esimerkiksi laskin 87 nuppua ja todennäköisesti tuon jälkeen kukkia tuli lisää. Tunturivuoressa kylmänkukkatuppaat ovat suuria ja useissa tuppaissa on kukkaa. Niin Tunturivuoren kuin Leppäkosken Linnamäen esiintymäkin ovat hyvin varhaisia kukinnassaan. Laskin Linnamäellä 26 kylmänkukan nuppua 10 tuppaassa. Tämä luonnonsuojelualueella ja jyrkässä rinteessä oleva esiintymä on erityisen upeassa paikassa, missä niin sitruunaperhoset, suruvaipat (Nymphalis antiopa) kuin nokkosperhosetkin (Nymphalis urticae) lentelivät helteisen kauniina kevätpäivänä. Kirjallisuutta Jutila Heli 2009: Hämeenkylmänkukan esiintyminen Suomessa. - Etelä-Hämeen Luonto 2009: Kalliovirta Mika, Ryttäri Terhi, Hæggström Carl-Adam, Hakalisto Sirkka, Kanerva Tiina, Koistinen Marja, Lammi Antti, Lehtelä Markku, Rautiainen Veli-Pekka, Rintanen Tapio, Salonen Veikko & Uusitalo Anna 2010: Putkilokasvit - Vascular Plants Tracheophyta. Julkaisussa Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus. s Kalliovirta Mika 2000: Uhanalaisen hämeenkylmänkukan (Anemone patens) populaatioekologiaa. Opinnäytetyö, Helsingin yliopisto. Hämeenkylmänkukan esiintymiä Janakkalassa 23

26 Hämeenlinnan seudun luonto Karri Jutila Kasviretkellä pinnan alla Siitä lähtien, kun 1970-luvulla alakouluikäisenä katselin kapteeni Cousteaun seikkailuja Meren salaisuudet -televisiosarjassa, olen ollut innostunut vedenalaisesta luonnosta. Aikuisiällä suoritin laitesukelluskurssin, ja 1999 laadin Reposaareen Suomen ensimmäisen sukellusluontopolun. Vaivalloinen laitesukellus on sen koommin jäänyt, mutta aina kun perheemme menee kesällä uimaan, minä menen snorklaamaan. Tytär on monta kertaa minulta tiedustellutkin, että osaanko minä uida ollenkaan. Snorklauksessa eli vapaasukelluksessa käytetään sukelluslasia, snorkkelia eli hengitysputkea ja mielellään myös räpylöitä. Kasviharrastajalle tällainen kevytvarustus on järkevä siksi, että lähes kaikki vesikasvit kasvavat helposti saavutettavissa 3-4 metriä pinnasta alaspäin, ja ovat yleensä nähtävissä pinnallakin tähystäessä luvulla ostin edullisen filmitaskukameran, jota pystyi kotelon kanssa käyttämään näillä sukelluksilla. Tuloksena oli julkaisukelvottomia suttukuvia. Filmin kanssa oli pinnan alla käytettävä salamavaloa, ja tuloksen näki vasta viikkojen kuluttua filmin tultua kehityksestä. Sitten löysin jostakin kaupasta digitaalista taskukameraamme varten sopivan vedenalaispussin. Se oli kuitenkin hankala käyttää ja varsinkin tarkennus oli sattumanvaraista. Loppukesällä 2009 ilmestyi hämäläi- Vesitatar (Persicaria amphibia) on vesirajaelämäänkin sopeutunut maakasvi. 24

27 2011 siin kamerakauppoihin Canon Powershot D10, ja pian useita muitakin vedenalaiskuvaukseen soveltuvia taskukameroita muutaman sadan euron edullisessa hintaluokassa. Hankin Canonin käyttööni. Esite lupaa sille vesitiiviyden kymmeneen metriin saakka, ja alle viiteen metriin ulottuvilla pyrähdyksilläni en kertaakaan todennut kameran vuotavan ainakaan vielä: takuuaika loppui kesällä Tämä kamera on avannut aivan uuden ulottuvuuden elinikäiseen sukellusharrastukseen. Kuvausominaisuuksia pystyy helposti säätelemään veden alla, ja digitaalinen herkkyys on sen verran hyvä, että salamavaloa pinnan alaisissa hämärissäkään oloissa harvoin tarvitaan. Ongelmallisinta on saada tarkennus kohdalleen, sillä toisin kuin jalat tukevasti kuivalla maalla kuvatessa, vedessä vapaasukeltaja kelluu ja liikkuu alati. Jos pohjassa on isoja kiviä tai uppopuita, niistä on hyvä pitää toisella kädellä kiinni ja itseään aloillaan samalla kun toisella kädellä kuvaa. Tässä kuvasatoani kolmelta kesäkaudelta etelähämäläisistä vedenalusmaisemista. Hämeenlinnan seudun luonto 9 Vesiherne (Utricularia) viihtyy rehevillä rannoilla pinnan tuntumassa. Kasvi on irtokelluja, joka kasvattaa keltaisen kukkavarren pinnan päälle. Vapaassa vedessä kasvavana se turvaa ravinteensa pyydystämällä vesikirppuja pyyntirakkuloilla. Lumme (Nymphaea alba) kasvattaa Suomen luonnon suurimmat kukat. Lumpeet ja ulpukat kasvavat yleensä alle parin metrin syvyydessä. 25

28 Hämeenlinnan seudun luonto Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) esiintyy yksittäisinä tuppaina hiekkapohjilla kirkkaassa vedessä yli metrin syvyydessä. Sen tuntee peukalonpään kokoisista lehdistä. Uistinvita (Potamogeton natans) versoo rehevillä liejupohjilla yli metrin syvyydessä. Nuottaruoho (Lobelia dortmanna) kasvattaa tuppaitaan alle metrin syvyydessä niukkaravinteisilla hiekkapohjilla. Tuppaan keskeltä lähtee kesällä pinnan yläpuolelle kurottava kukkavarsi. 26

29 2011 Hämeenlinnan seudun luonto 9 Rantaleinikki (Ranunculus reptans) on vesielämään sopeutunut rantakasvi, joka muodostaa hiekkapohjilla tiheitä vedenalaisia niittyjä alle metrin syvyydessä. Tummalahnaruoho (Isoetes lacustris) muodostaa niukkaravinteisten harjujärvien hiekkapohjilla laajoja nurmikoita metrin, parin syvyyteen. Siimapalpakko (Sparganium gramineum) kasvaa hiekkaja liejupohjilla. Sen heinämäinen lehti saattaa kasvaa nelimetriseksi ja kasvustojen ylimmät osat kelluvat mattona vedenpinnalla uintia ja veneilyä haitaten. 27

30 Hämeenlinnan seudun luonto Vesirutto (Elodea canadensis) on pelätty, mutta toisaalta myös kaunis viherkasvi, ikään kuin pienikokoinen ahvenvita. Se viihtyy kirkkaissa vesissä, mutta missä on riittävästi ravinteita tarjolla, saattaa se yltyä kasvattamaan varttaan jopa nelimetriseksi. Tällaisissa paikoissa se muutamassa vuodessa voi vallata vesitilan. Sarvikarvalehden (Ceratophyllum demersum) on todettu vuorottelevan vesiruton kanssa runsasravinteisissa järvissä. Tämä johtuu siitä, että liiaksi lisääntyessään vesirutto muuttaa veden happamuutta lajin kasvua haittaavaksi, jolloin vesiruton valtaama lahti voi parissa vuodessa korvautua karvalehdellä. Liiaksi lisääntyessään karvalehdelle käy samoin jolloin taas vesirutto valtaa alueen. 28

31 2011 Hämeenlinnan seudun luonto 9 Metsälehmus Hämeenlinnan seudulla - ja vähän muistakin jalopuista Jukka Airola Taustaksi Muutin Hämeenlinnaan vuonna 1983, koska minulle tarjottiin täältä työpaikkaa. Halusin tietysti tutustua uuden kotikaupunkini luontoon. Yksi hyvä tapa siihen oli selvityksen tekeminen jostakin luonnon osasta luvulla minua kiinnostivat kasveista varsinkin puuvartiset lajit. Ensimmäiseksi kohdelajiksi valitsin tervalepän (Alnus glutinosa) ja pyrin löytämään sen kaikki kasvupaikat silloisen, nykyistä paljon pienemmän, Hämeenlinnan alueelta. Tulokset julkaistiin 1992 (Airola 1992). Seuraavaksi kohdelajiksi valikoitui pähkinäpensas (Corylus avellana) (ks. Airola 1996). Kolmantena oli vuorossa metsälehmus (Tilia cordata). Siinä vaiheessa intoni oli jo jonkin verran hiipunut ja muut kiireet veivät aikaani. Lehmuksesta kertyi kyllä tietoja, mutta en päässyt enää samaan intensiteettiin kuin aikaisemmin ja raportti tuloksista jäi kirjoittamatta. Vuoden 1997 alussa tuli voimaan uusi luonnonsuojelulaki. Siinä oli useita muutoksia aikaisempaan, alkuaan vuonna 1923 säädettyyn, luonnonsuojelulakiin verrattuna. Yksi uutuus oli luontotyyppien suojelu. Laissa lueteltiin yhdeksän luontotyyppiä, joihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Tämä muuttamiskielto astuu voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus (nykyään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on päätöksellään määritellyt luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat. Yksi suojeltu luontotyyppi on luontaisesti syntyneet ja merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt. Asetuksessa määriteltiin tarkemmin, millaisia niiden pitää olla: metsiköitä, joissa jaloja lehtipuita kasvaa runkomaisina puina vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella. Runkomaisena pidetään puuta, jonka läpimitta 1,3 metrin korkeudella on yli 7 senttimetriä (tammella kuitenkin yli 20 cm). Silloisessa Hämeen ympäristökeskuksessa suojeltuihin luontotyyppeihin liittyvät asiat tulivat hoidettavikseni. Siten voin jatkaa lehmusten ja muidenkin jalojen lehtipuiden - tammi (Quercus robur), saarni (Fraxinus excelsior), vaahtera (Acer platanoides), kynäjalava (Ulmus laevis) ja vuorijalava (U. glabra) - etsintää myös työaikana. Samalla etsintäalue laajeni ympäristökeskuksen toimi-alueeksi, jonka muodostivat Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. Ensimmäisenä uuden lain voimassaolovuonna keräsin eri lähteistä tietoja jalopuiden kasvupaikoista. Maastoinventoinnit alkoivat harjoittelijavoimin kesällä 1998 ja niihin palkattiin kesätyövoimaa vuoteen 2006 asti. Sen jälkeen etsintä on jatkunut suppeampana sen mukaan, miten muilta virkatöiltä on ehtinyt. Uusia kohteita löytyy joka vuosi ja 29

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura 2000 -alueella (FI0600033) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68 metsäkeskus Yleis kuvaus Hällämönharju-Valkeiskangas on laaja

Lisätiedot

Luonnonmuistomerkkienkin suojelu on tärkeää. Ympäristöasiantuntija Heli Jutila, Hämeenlinnan kaupunki

Luonnonmuistomerkkienkin suojelu on tärkeää. Ympäristöasiantuntija Heli Jutila, Hämeenlinnan kaupunki Luonnonmuistomerkkienkin suojelu on tärkeää Ympäristöasiantuntija Heli Jutila, Hämeenlinnan kaupunki Luonnonmuistomerkit (23, 26 ) Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma,

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016 ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Lasten ja nuorten palvelut Koulut. Mikko Kesä Minna Joutsen Jari Holttinen

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Lasten ja nuorten palvelut Koulut. Mikko Kesä Minna Joutsen Jari Holttinen Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Lasten ja nuorten palvelut Koulut Mikko Kesä Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan lasten ja nuorten opetuspalveluiden asiakastyytyväisyyden

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Lepakkokartoitusohjeet

Lepakkokartoitusohjeet Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Raportti BJ Nurmijärven kunta

Raportti BJ Nurmijärven kunta Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Lepsämän liito-oravakohteiden tarkistukset 2007 1 Yhteenveto Tämä liito-oravakohteiden tarkistus on tehty Nurmijärven kuntaan Lepsämän alueelle. Lepsämän

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen?

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen? Minkähän värinen Viehko Vadelman uusi mekko mahtaa olla? Sininen se ei ole, eikä punainen, mutta olisiko mekko näiden värien sekoitus? Tiedätkö sinä värin nimen? Hih, hih! Huomasikohan Pate Puolukka, että

Lisätiedot

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

ESITTELYSSÄ KURT ARRIGO

ESITTELYSSÄ KURT ARRIGO ESITTELYSSÄ KURT ARRIGO Olet kuuluisa merenalaisen valokuvauksen asiantuntija. Koska ja kuinka alkoi tämä sinun "urasi" merten salaperäisen luonnon vangitsijana? En oikeastaan koskaan varsinaisesti päättänyt

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot