Jos saisin päättää, Somerolla,

Transkriptio

1 laulukilpailu Baddingin hengessä sävellys- ja sanoituskilpailu Unto Monosen ja Baddingin hengessä lauantaina 2.9. klo 18 Someron monitoimitalolla konserttilavalla Petoman Mika-Antero Tallgren Kari Luoto Kikka Laitinen Ilkka Ärrälä pihatapahtumassa klo Heli Ruotsalainen & Twisters sekä somerolaisia bändejä tapahtuman järjestää Illan Varjoon Himmeään ry puh , Paikallisuutta Parhaimmillaan! puh. (02) / tilaukset (02) / juttuvinkit

2 i/laulukilpailu Julkaisija Illan Varjoon Himmeään ry Päätoimittaja Ilkka Ärrälä Toimituskunta Katriina Jaatinen Kira Kauppi Irmeli Mattila Pekka Nurminen Anu Törmä Markus Virtanen Badding-kuvat Pekka Järveläinen Taitto ja repro Törmä Ärrälä oy Paino Salon lehtitehdas, Salo 2006 ISSN Minulla on unelma Jos saisin päättää, Somerolla, hienossa kaupungissa, kauniissa maisemassa olisi loputtomasti kulttuuririentoja, taidenäyttelyitä, urheilutapahtumia ja muuta sirkushuvia ihmisille. Kaupunki satsaisi todella rajusti liikuntaan ja kulttuuriin, sillä tutkittu tosiasia on, että ruumiin ja hengen ravintoon investoitu euro tuo itsensä vähintään kaksinkertaisena takaisin. Ihmisen henkisen hyvinvoinnin edistäminen on nykyään ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, sillä työelämä vie jatkuvasti enemmän voimavaroja ja tehokkuusajattelun myötä meistä revitään kaikki kapasiteetti irti. Minä väitän, että kulttuuriin ja liikuntaan panostaminen vähentää sairastamista, lisää työtehoa, tuo asukkaita ja veroeuroja Somerolle. Somerolle on perustettu Kulttuuri ry, jonka sateenvarjon alle haluttaisiin kaikki kulttuuria tuottavat tahot. Toivoisin, ettei tätä kaunista ajatusta tapeta turhilla lupauksilla ja liialla säästämisellä. Oletusarvo, että kaikki tapahtuu edelleen talkoilla eihän niille kulttuurihörhöille tarvitse niin kovin paljon rahaa antaa on jostain hyvin kaukaa menneisyydestä. Nykymaailmassa mikään ei toimi ilman rahaa. Pitää markkinoida, tuottaa julkaisuja ja maksaa esiintyjille. Tapahtuman pitää olla mahdollisimman hyvin toteutettu, jotta se kiinnostaa ihmisiä. Omia talkootunteja en ole ikinä laskenut, mutta niitä on satoja, ellei tuhansia. Kaikki ne tunnit ovat pois oman yrityksemme tehokkaista työtunneista ja rahaksi muutettuna siitä kertyy kohtuullisen iso summa. Jos ajattelisin järjellä, lopettaisin samantien tällaisen puuhastelun. Miksi sitten teen näitä kalliita tunteja? Koska minulla on unelma, jonka haluan toteuttaa. Oman elinympäristön hyvinvoinnin eteen pitää jokaisen meistä tehdä töitä mitään ei saavuta, jos ei uhraudu. Nykyään kaikki haluavat päästä mahdollisimman helpolla suuriin voittoihin, mutta ilman kovaa työtä se ei onnistu. Tänä vuonna Somero Soikoon -tapahtuma on muuttanut taas hiukan muotoaan, mutta mielestäni oikeaan suuntaan. Muutos on voimaa eikä kaikkea pidä tehdä, kuten ennen. Monitoimitalon pihalla järjestettävät ilmaiset katutanssit lukuisine esiintyjineen te- kevät tapahtumasta koko kansan juhlan ja toivon, että kaikki somerolaiset sekä lähikuntien asukkaat tulevat nauttimaan laadukkaasta musiikista ja Monokas ry:n järjestämästä tanssiopetuksesta. Minulla on unelma, että Somero on oikeasti joskus se hyvän olon kaupunki, mitä se mainostaa olevansa. Illan Varjoon Himmeään ry puheenjohtaja Ilkka Ärrälä Stefan Bremer kuvasi Baddingin Suomenlinnassa vuonna 1985 Laivat-levyn kantta varten. Badding-paidat nyt myynnissä! T-paitoja, pitkähihaisia paitoja sekä naisten ladyfi t-paitoja myydään lauantaina klo Someron monitoimitalon pihatapahtumassa sekä Somero Soikoon -fi naalikonsertissa monitoimitalolla klo 18. Lisäksi myynnissä on Badding-pinssejä ja -postikortteja. Laadukas Fruit of the Loom -paita, koot S-XXL, 25 e / kpl Rinnassa tyyliteltynä Baddingin valokuva ja Somero Soikoon! -teksti. Poikkea Paratiisiin! Poikkea Paratiisiin! Baddingin kioski löytyy Helsingintien varresta, noin 9 km Somerolta Helsinkiin päin. Kioski on avoinna lauantaina klo

3 i/laulukilpailu Lasse Santakangas: Unto Mononen ammensi sävellyksiään elämänsä murheista Unto Mononen muistetaan traagisen lopun saaneena säveltäjänä, jonka tunnetuimpana teoksena pidetään Satumaa-tangoa. Satumaa ja monet muut Monosen sävellykset elivät menestyskauttaan ensimmäisen kerran 1960-luvulla. Tuolloin hän voitti myös Yleisradion iskelmäsävellyskilpailun. Nykyään Monosen sävellykset soivat yhä radioissa ja inspiroivat musiikin tekijöitä uusiin suorituksiin. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei muusikko vielä tähän päivään mennessä ole saanut ansaitsemaansa arvostusta. Teksti KIRA KAUPPI Kuva ILKKA ÄRRÄLÄ omerolaisen harmonikan soittaja Lasse Santakankaan Sja Unto Monosen yhteinen taival alkoi vuonna 1950, kun Mononen liittyi Santakankaan orkesteriin. Orkesterista tuli sittemmin Unto Monosen orkesteri, koska Untolla oli aikaa keskittyä myös managerin hommiin, Lassen hoitaessa maatilaa. Orkesteri toimi kahdeksan vuotta. Miesten suhde syveni vuosien varrella ystävyydeksi. Olimme Unton kanssa paljon tekemisissä keikkailun ulkopuolella, monta kertaa viikossa. Unto oli vaativa ja herkkä ihminen, Santakangas toteaa ja katsoo kaukaisuuteen. Lasse Santakangas muistelee, kuinka Mononen lähti alkuaikoi- na Turkuun musiikkiopistoon hakemaan lisäoppia. Hän oli siellä viikon, ei viihtynyt. Unto osasi jo kaiken, mitä opistossa käytiin läpi. Unton taiteellisuus ilmeni kitaran kautta, jota hän opetteli soittamaan. Se oli hänen instrumenttinsa. Kyllä minusta vielä puhutaan! Niin kuin monen muunkin taiteilijan, myös Monosen sävellykset syntyivät hänen oman elämänsä suurista murheista. Kappaleet koskettivat koko bändiä. Unto sanoitti itse noin puolet sävellyksistään. Kaikki piti osata ulkoa, yhtään ei saanut lipsua, Santakangas hymähtää. Lasse Santakangas pitää Monosen sävellyksiä ainoina hyvinä tangoina. Useasti Unto herätti keskellä yötä vaimonsa Hilkan ja ystävänsä Lassen. Uusi sävellys oli syntynyt ja sitä piti tulla kuuntelemaan. Unto saattoi saada kappaleen valmiiksi minuutissa ja rupesi sitten kitaralla soittamaan. Apuakin hän osasi pyytää säveltäessään, Santakangas sanoo. Hienoimmat hetket olivat niitä, kun radiossa sitten soitettiin Unton kappaleita. Hän sanoi monta kertaa, että Kyllä minusta vielä puhutaan. Loppuaikoinaan Mononen kiinnostui hengellisistä asioista. Unton elämäntilanne ehkä muutti hänen tyylinsä täysin. Jos hän olisi elänyt kauemmin olisi hänen musiikkinsakin voinut vaihtua hengelliseksi. Olen sitä mieltä, että tango on yleisestikin muuttunut tähän päivään mennessä, ja olen varma, että myös Unto olisi pystynyt muuttumaan sen mukana. Monosen tangot ovat ainoita hyviä, joita enää nykypäivänä on, Santakangas lopettaa jämäkästi. LOPPUVUODEN HUIPPUTARJOUS! LT ruohonkerääjä Miesten Podium Drymax -tuulipuku Tuulen- ja vedenpitävä Säilytä suorituskykysi kaikissa olosuhteissa urheilu vapaa-aika pienkoneet urheiluvaatteet ja -kengät talviurheiluvälineet kalastustarvikkeet moottorisahat ruohonleikkurit mopot ja mönkijät moottorikelkat Viidelle ensimmäiselle kippaava peräkärry kaupan päälle, arvo 250 e 3

4 T Kokenut tekijä nuoreksi artistiksi Heli on ollut musiikkialalla pitkään. Hän on keikkaillut, kilpaillut ja opiskellut laulua jo 16-vuotiaasta lähtien. Kilpailulista on pitkä ja lisäksi Heli on hankkinut varmuutta esiintymiseen muun muassa Ikaalisten artistikoulutuksesta sekä Ideasta estradille -koulutuksesta. Taiteen saralla voidaan puhua melkoisesta monilahjakkuudesta, sillä koulutukseltaan Heli on esinesuunnitteluartenomi. Lämpimät kilpailumuistot Vuoden 2004 Somero Soikoon -tapahtuman laulukilpailuja Heli muistelee lämmöllä. Se oli hyvin järjestetty kisa ja kaikki toimi. Tuntui todella hienolta päästä laulamaan ammattitaitoisen Petoman-orkesterin säestyksellä ja vielä ison yleisön eteen. Kilpailua varten Heli opetteli 17 kappaletta ulkoa, joista sitten amperelainen Heli Ruotsalainen on lomaviikon jäl- keen lähdössä koko viikoksi laivalle keikkailemaan. Heli iloitsee sopivasti helteille osuneesta vapaasta, jolla hän ehtii vähän nauttia kesästäkin. Koko kesä on mennyt laulaessa. Siinä sivussa olen tehnyt välillä radiomainosspiikkauksia, mutta laulu on päätyöni, toteaa Heli tyytyväisenä. pomppasi koko kansan tietoisuuteen Vuoden 2004 Somero Soikoon -laulukilpailun voittaja, Ikkunaprinsessa Heli Ruotsalainen, pomppasi radiokanavilta palkintosinglellään Illan varjoon tiemme johtaa suoraan soittolistojen kärkeen ja samalla kaikkien tietoisuuteen. Heli on keikkaillut joulukuusta lähtien Twisters-yhtyeensä kanssa tiiviisti ympäri Suomea ja onpa ensimmäinen oma pitkäsoittokin jo valmistumassa. Teksti PEKKA NURMINEN Kuva ILKKA ÄRRÄLÄ varsinaiset kilpailukappaleet arvottiin. Arpa ositti Helille kappaleet Liikaa viinaa, Luut kasaan Beethoven ja Omista minut. Ne kaikki tulivat hänen ohjelmistoonsa jäädäkseen. Valmistautumisen vuosi Helin valinta ensimmäiseksi Ikkunaprinsessaksi ei sinällään aluksi vaikuttanut suuresti, vaan kisojen jälkeen oli vielä aika hiljaista. Kilpailun voitto poiki sinkun, mutta sen julkaisemista odoteltiin vuosi. Näin jälkeenpäin ajateltuna odottelu ei ollut paha asia. Sain hyvää aikaa valmistautua ja harjoitella bändinkin kanssa, toteaa Heli. Kilpailun ja Auraviihteen kautta löytyi myös Twisters-yhtye, joka nykyään keikkailee Helin kanssa. Singlen julkaisu avasi taivaan Ikkunaprinsessa sai siis palkinnoksi singlen levytyssopimuksen. Vuoden 2005 syyskuussa ilmestynyt Illan varjoon tiemme johtaa -kappale on omistettu kahdelle suurelle taiteilijalle: Unto Monoselle ja Rauli Badding Somerjoelle. Ilkka Ile Vainion ja Pertti Haverisen kappale oli ilmestymisensä jälkeen tiiviisti Tätä Suomi Tanssii -listalla kärjessä kymmenen parhaan joukossa. Listaviikkoja kertyi lähes 30. Helin kappale on saanut loistavasti soittoaikaa useilla radiokanavilla ja Ylen radiosoittolistalla se oli syyskuussa 2005 kolmen kärjessä. Oma pitkäsoitto valmistumassa Helin oma pitkäsoitto on valmisteilla. Tarkkaa ilmestymispäivää Heli ei uskalla levylle sanoa. Penäämällä Heli suostuu sen verran paljastamaan, että kertoo levyn tyylin olevan hänelle mieluista rautalankahenkistä iskelmää. Lisäksi mukaan on tulossa kaksi kappaletta, jotka Heli on itse säveltänyt ja sanoittanut. Toiveena pitkä laulajanura Heli haluaisi tehdä lauluhommia työkseen mahdollisimman pitkään. Musiikillisesti hän haluaisi jatkossa laajentaa aluettaan, mutta tällä hetkellä hän kokee, että rautalanka on oma juttu ja että 1960-luvun biiseissä on mukavaa nostalgiahenkeä. Aika näyttää, mihin suuntaan ura lähtee menemään, mutta kuitenkin toivon, että ohjelmisto olisi oman näköistä. Tärkeää olisi, että yleisö viihtyisi keikoilla, tykkäisi tanssia ja keikkoja riittäisi. Heli & Twisters monitoimitalon pihatapahtumassa la 2.9. klo 13 ja Lavakarismaa ja vahvaa tulkintaa Heli kokee olevansa keikoilla aito ja positiivinen ihminen. Nuoruuden intoa ainakin tässä vaiheessa löytyy on ihanaa olla keikoilla ja vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, hän tunnustaa. Jo Somero Soikoon -tapahtuman laulukilpailun tuomaristo kiinnitti huomiota erityisesti Helin tulkintaan ja lavakarismaan. Itse Heli tuntee saavansa paljon myönteistä vuorovaikutusta lavalla esiintyessään; palautetta tulee paljon keikoilla ja muutenkin on tullut jopa fanipostia. Faniklubia ei vielä ole, mutta kotisivujen kautta pystyy lähettämään vaikka sähköpostia. Itse tehtyä! Helillä on viisi uutta kappaletta harjoituksen alla ja lisäksi mainitut kaksi omaa levyllekin tulevaa kappaletta. Omien uusien kappaleiden kohtalo ei kuitenkaan laulajaa jännitä: hän uskoo yleisönkin niihin ihastuvan, koska hän itsekin pitää niistä. Ensimmäinen esityskerta kutkuttaa kuitenkin. Kun ensimmäistä kertaa esitän niitä yleisölle, toki reaktio jännittää innostuvatko he heti tanssimaan? Harjoittele hyvin ja anna mennä! Lopuksi Heli antaa vielä pyynnöstä ohjeita tämän vuoden kilpailijoille: Täytyy valmistautua hyvin, eli harjoitella kilpailukappaleet kunnolla. Esiintymistilanteessa pitää yrittää unohtaa jännittäminen ja antaa vaan mennä. Kun esiintyy rennosti ja näyttää parhaansa, niin eiköhän se siitä hyvin lähde! nauraa Heli. 4

5 i/laulukilpailu Tapahtumassa mukana, Sinua lähellä Kyläkauppa PITKÄJÄRVEN K-EXTRA Turuntie 1302, Pitkäjärvi, puh. (02) avoinna ma pe 8 18 la 8 14 Sinun asiasi ovat meille tärkeitä vuotiaalle Nordean Check-in. Nordea Pankki Suomi Oyj aittabaari lomamökit leirintäalue Pitkäjärvi, Somero Turuntie 4 Salo nordea.fi Lue lisää A Vastaanottomme avoinna torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin puh. (02) Kimalantie 457, Pyöli Joensuuntie 49, Somero, puh. (02) Mukana Somero puh. (02) kulttuurissa. Joensuuntie 36, puh. (02) avoinna ma to 8 20, pe 8 19, la 8 15 Kyllä Laineelta löytyy Palvelemme ma to 9 17, pe 9 18, la 9 13 Someron Sähkö ja Kone Oy Jukolantie 2 4, Somero, puh. (02) OP

6 Yrittäjänaiset palvelevat Somerolla! puheenjohtaja Hanna Harjula, puh Runsas valikoima NAISTEN VAATTEITA! juhlaan arkeen vapaa-aikaan Someron Kotitila Oy LKV Turuntie 6, Somero, puh. (02) , Joensuuntie 26, Somero, puh. (02) pellavatuotteita käsitöitä elintarvikkeita luomutuotteita Osuuskunta Härkätien Tuottajat Joensuuntie 49 (Jäähallin vieressä) puh. (02) , Joensuuntie 16 Somero puh , (02) Avoinna ma pe klo 10 17, la klo ja sopimuksen mukaan Joensuuntie 31, Somero puh. (02) tuotteet meiltä Brodeeraukset Yritystekstiilit Knuutilantie 1, Somero, puh Joensuuntie 13 Osuuspankin kellon alla puh. (02) Muodikkaat vaatteet meiltä! Joensuuntie 26, Somero, puh. (02) Juhliin tilauksesta laatikot salaatit täytekakut voileipäkakut leivonnaiset ym. PITOPALVELUA puh. (02) Parturi-Kampaamo Fysikaalinen hoitolaitos Fysioterapeutti, AMK Heidi Tiirakari Uniikkia taide- ja käyttökeramiikkaa Joensuuntie 15, Somero puh Satu Hakala, Joensuuntie 30, Somero, puh. (02) Joensuuntie 40 puh. (02) , Mäkelän Parturi-Kampaamo Joensuuntie 26, Somero, puh. (02) Ihana Pariisin muoti liikkeessämme Joensuuntie 28 puh. (02) ma-pe 10 17, la Palveleva asusteliike miehille Joensuuntie 36, puh. (02) Joensuuntie 29, puh. (02) Parturikampaamo Joensuuntie 47 puh. (02) Palveleva käsityö- ja lahjakauppa Käsityö ja lahja Joensuuntie 25, Somero, puh. (02) Avoinna ma-pe klo 9 17, la 9 13 Joensuuntie 26, SOMERO puh. (02) Herkullisia kotileivonnaisia ja tuoretta leipää Joensuuntie 28, Somero, puh. (02) Siisti, savuton ja viihtyisä lounaspaikka puh. (02) , Joensuuntie 31, Somero puh. (02) Palvelemme ma pe 9 17, la 9 14 Joensuuntie 40 Somero Puh. (02) Parturi-kampaamo Fiorina Kassatie 2, Somero, puh. (02) Knuutilantie 1, SOMERO Tietokantoja tietoaineistojen hyödyntämiseen ja hallintaan Hammaslääkäri Tarja Lyly Tmi Sisko Aartola hieroja/hiivaneuvoja itsenäinen HomCare-jälleenmyyjä Evertintie 16 A 7, Somero Puh. (02) , Iltaaikoja ja kotikäyntejä Tmi Sirpa Veikkola puh. (02) , gsm Joensuuntie 31, Somero puh. (02) Someron Kukkakeskus ja hautaustoimisto Kaikki alan palvelut Anneli ja Timo Kauppi Joensuuntie 25 puh. (02) , Joensuuntie 36, Somero puh. (02) Kauppakatu 5, Loimaa (Torinkulma) puh. (02)

7 laulukilpailun voittaja 2005 Ikkunaprinssi 2005 Mika-Antero Tallgren Single julkaistaan Somerolla Somero Soikoon -laulukilpailun voittaja vuodelta 2005 on jatkanut kisan jälkeen rauhallista keikkailua. Nyt on käsillä vuoden huippuhetki, kun odotettu Somero Soikoon -palkintosinglen julkistaminen tapahtuu Somerolla laulukilpailun yhteydessä. Ja vaikka levyn demon äänitykseen Lordi vähän liittyykin, niin aivan hurjimpaan mörinäheviin ei Tallgren sanojensa mukaan taipuisi. Teksti PEKKA NURMINEN Kuvat ILKKA ÄRRÄLÄ ja SLIPOVER-ARKISTO R akennus- ja lauluhommista ansaittua kesälomaa viettävä Ikkunaprinssi 2005, karkkilalainen kirvesmies Mika-Antero Tallgren kertoo kesällä ihan vaan lomailleensa ja urheilleensa sen, minkä jouten olemiseltaan on kerinnyt. Musiikin osalta on jatkunut keikkailu Mika-Antero & Slipoverin kanssa. Tänäkin vuonna tulee tehtyä keikkaa Karkkilan seudulla; esimerkiksi häissä ja syntymäpäivillä. Sää oot niin hauska Tallgren pitää parhaana ominaisuutenaan tunnetta. Oli se laulu sitten letkeämpää, totista asiaa tai rakkaudesta, niin se tulee sydämestä. Vaikka en mikään vanha ole vielä, niin olen elämässäni paljon kokenut. Monenlaista on tullut tehtyä ja koettua. Kokemusteni kautta tunnen pääseväni lauluihin sisälle. Hän kertoo yleisöltä tulevan kehuja lauluäänestä. Paljon palautetta tulee myös huumorista keikoilla tyyliin: sää oot niin hauska ja sää oot niin mukava! Pilkettä Tallgren pitääkin aina silmäkulmassa, kun on esiintymässä. Itseään Tallgren voisi kehittää edelleen ottamalla ammattilaiselta laulutunteja. Lisää voisi oppia äänen käytön ja äänen huollon osalta. Ja aina vois tupakkaa jättää pois. Kuuntelee mielellään Elvistä Tallgren kuuntelee itse monenlaista musiikkia, mutta erityisessä suosiossa on Elvis. Tuoreimpina hankintoina levyhyllystä löytyy PMMP ja Paul Anka, mutta Elvis soi eniten. Elvistähän voi vaikka ihannoida, mutta oikein vastenmielinen laulaja on Tommi Läntinen, nauraa Tallgren. Itse hän ei missään tapauksessa laulaisi semmoista kauheata örinäheviä, jossa kitarat jyräävät ja laulaja huutaa jotain alle, eikä kukaan saa mitään selvää. Sen sijaan eläytymisellä ja heittäytymisellä ei rajoja tunnu olevan. Tallgren jäi kilpailuissa yleisön ja tuomariston mieleen hurjasta eläytymisestä ja liikehtimisestään lavalla. Vahingoiltakaan ei ole kokonaan säästytty. Itse olen välttynyt kolhuilta, mutta varomattoman basistin herkät alueet ovat kärsineet aimo potku munille on tainnut tulla annettua, naureskelee pirteä Ikkunaprinssi. Tallgren antaa kilpailijoille ohjeiksi: Ole oma itsesi ja itsevarmasti tulta päin! Viime vuoden fi naalikonsertin mieleenpainuvin esitys taisi olla Mika-Anteron vauhdikas hiihto. Mika-Antero Tallgren finaalikonsertissa la 2.9. klo 18 Voitto maistui tietysti Viime vuoden kilpailusta Tallgrenilla on mukavat muistot. Hänen mielestään oli hienoa voittaa laulukilpailu. Tunnelma oli loistava ja kaikki oli järjestetty hyvin olin vielä kilpailun jälkeenkin ihan hekumoissani, muistelee Tallgren. Varsinkin viime vuoden puolella voitosta puhuttiin paljon. Kyllä sen ansiosta muutamia keikkojakin tuli. Mitään ihmeellistä ponnahdusta hän ei koe vielä urallaan tulleen. Edetty ollaan kuitenkin siten, että Auraviihde on jokusen keikan tarjonnut. Myös Polarartistit ovat ottaneet laulajan yhtyeineen listalle, aloitellen keikkojen myyntiä. Levyä pukkaa vaikka väkisin Sen sijaan Tallgren on kärsimättömänä odottanut palkintosinglen levytystä. Odotellessaan Mika-Antero ja Slipoveri ovat tehneet pari omaa kappaletta ja nauhoittaneet ne karkkilalaisessa studiossa. Lordin rumpali Kita on karkkilalaisia ja hän on käynyt äänityskurssit. Niin me äänitimme Lordin studiolla kolme omaa biisiä, hehkuttaa Tallgren. Somero Soikoon -laulukilpailun palkintosinglen tuottaja, kustannusosakeyhtiö Saarnipuun Ilkka Vainio kuunteli kappaleet, ja hyväksyi yhden Mika-Anteron ja Slipoverin biisin levytettäväksi. Nyt ollaan edetty jo niin pitkälle, että single julkistetaan ja kappale esitetään Somero Soikoon -laulukilpailun fi naalikonsertissa. Yllätys oli bändille suuri, kun Vainio kelpuutti sellaisenaan yhden kappaleista levytettäväksi. Olemme otettuja, kun niin suuri guru suostui kuuntelemaan biisejämme, kertoo Tallgren. Levyä jaetaan radioihin ja sille varataan myös soittoaikaa. Mika- Antero ja Slipoveri odottelevat nyt innolla mitä single ja tulevaisuus tuovat mukanaan. 7

8 sävellys- ja sanoituskilpailun voittaja 2005 Kokenut kehäkettu Juha Takanen taitaa laulunteon Muusikko Juha Takanen on vuoden 2002 Somero Soikoon -sävellys- ja sanoituskilpailun voittosävellyksen sanoittaja, vuoden 2005 sävellys- ja sanoituskilpailun voittaja ja jälleen tänä vuonna yksi kolmesta parhaasta laulusta on hänen tekemänsä. Sattumalla ei ole sijaa tämä mies osaa. Teksti PEKKA NURMINEN Kuva ILKKA ÄRRÄLÄ antaalaisen ammattimuusikko Juha Takasen nykyinen Vpäätyö on säveltäminen ja sanoittaminen, vaikkakaan hän ei itseään säveltäjäksi tituleeraisi. Hän sanoo olevansa mieluummin lauluntekijä. Hänen tekemiään lauluja on Teostossa noin 100 kappaletta ja pöytälaatikossa eli käytännössä tietokoneen kovalevyllä on parisensataa puolivalmista kappaletta. Takasen tunnetuin ja soitetuin kappale on viitisen vuotta sitten ilmestynyt Toiveiden ilta. Haaveiden autosta nimi bändille Laulujaan Takanen tekee kotona soittamalla kitaraa ja viheltämällä melodiaa. Hän sanoittaa valmiiseen melodiaan. Hion tekstiä aina kauan. Pohjalla pitää olla valmis melodia, johon sitten tekstin istutan, selventää Takanen. Hän soittaa rumpuja Paavo & Zephyr -bändissä. Paavo on meidän solisti ja tuo Zephyr on vanha Fordin 1960-luvun malli. Pienenä poikana ihailin naapurin hienoa Zephyriä, kun siinä oli sellaiset siivekkeetkin, kuten hienoissa jenkkiautoissa. Päätin silloin, että joskus minulla on oma Zephyr. Autoa en kuitenkaan ole saanut, mutta nyt minulla on oma Zephyr-bändi, selittää Takanen. Nykyään bändi kuitenkin käyttää itsestään lyhyempää nimeä solistin pyynnöstä: Paavo on tiputettu nimestä pois. Kokemus rulettaa Takasen muusikkouralle mahtuu monia tähtihetkiä. Soittourani aloitin soittamalla Tuomari Nurmion Köyhien ystävissä ikimuistettavan vuoden ajan. Sitten soitin 12 vuotta Agentseissa. Teimme muun muassa Baddingin kanssa hänen kolme viimeisintä LP:tä ne olivat hienoja sessioita, muistelee Takanen. Vielä ennen Zephyriä hän ehti soittaa puoli opettavaista vuotta Kari Tapion bändissä. Monessa levytyksessä olen ollut mukana ja vanhat kehäketut ovat opettaneet tien päällä, miten biisejä rakennetaan ja miten niitä soitetaan. Näin on tullut sellaista käytännön opetusta paljon ja huomaamatta, tiivistää Takanen. Melodia ja teksti balanssissa Hyvän kappaleen kaava ei ole itsestäänselvyys. Joskus tuntuu, että melodia on hyvä ja joskus, että teksti on onnistunut. Oikeastaan se tyytyväisin olo tulee siitä, kun ne molemmat ovat jonkinlaisessa balanssissa keskenään, kuvailee Takanen. Mielestään hän on parhaiten onnistunut kappaleissaan Toiveiden ilta ja Kitara ja kuu, jotka ovat edelleen ohjelmistossa. Kappaleensa Enkeli, viralliselta nimeltään Tähdenlento, tekstin Takanen kokee itselleen erityisen läheiseksi ja hän on aina pitänyt siitä. Tarkemmin hän ei lähde asiaa analysoimaan, mutta toteaa naurahtaen, että iskelmässä voi käsitellä vakavampiakin aiheita. Sitkeys palkitaan Suomalaisen lauluntekijän ei ole helppoa saada omia tuotoksiaan esille. Takasen mielestä tässä pätee parhaiten politiikasta, liikeelämästä ja kaikkialta elämästä tuttu hyväveli-systeemi: tärkein vaikutuskanava asiassa on tuntea oikeita ihmisiä. Lisäksi pitää olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa eli tarjota lauluja jollekin, saada jalkaa oven väliin levy-yhtiöihin tai tuotantotiimeihin. Hänen mukaansa nykyään juuri tuotantotiimit ratkaisevat, mitkä biisit levylle mukaan tulevat. Pitää vaan jaksaa hakata päätä seinään, kannustaa Takanen. Hyvänä esimerkkinä periksi antamattomuudesta hän kertoo Joel Hallikaisesta, joka lähetti tuottaja Jaakko Salolle toistakymmentä vuotta omia kappaleitaan ja Salo herrasmiehenä aina palautti ne saatesanojen kanssa, vielä pitää kehittää. Sitten syntyi Kuurankukka ja valmista tuli. Sitten kelpasi jo kaikki vanhatkin kappaleet, kertaa Takanen. Mielenkiintoista on, että kun saa yhden biisin läpi, niin uskottavuus lisääntyy heti. Nopeasti tullut laulu on paras Kysymykseen hyvän biisin teko-ohjeesta Takanen naurahtaa. Tuon jos tietäisi, niin olisi voittanut Nobelin palkinnon! Hyvänä ennusmerkkinä hyvästä kappaleesta hän pitää kuitenkin sitä, että se tulee aika nopeasti. Mutta että kuinka sen saa tulemaan nopeasti, niin sitä ei kukaan tiedä, pohtii arvoituksellinen Takanen. Badding Metsäketo Eternamente! Tomi Metsäkedon ääni on ilahduttanut suomalaisia viihdemusiikin ystäviä jo useamman vuoden ajan. Koko kansalle hän tuli tutuksi viimeistään viime keväänä voittaessaan Tanssii tähtien kanssa -kilpailun. Syyskuussa häntä kuullaan ensi kertaa Somerolla, Somero Soikoon -laulukilpailun fi naalin tähtisolistina. Teksti MARKUS VIRTANEN Kuva NUMI NUMMELIN talialaisten serenadien ritarillista tulkkia Tomi Metsäketoa Iei aivan ensimmäisenä yhdistäisi somerolaiseen rock n roll-legenda Rauli Somerjokeen. Aivan vierasta Baddingin musiikki ei kuitenkaan Somero Soikoon -laulukilpailun tähtiesiintyjäksi saapuvalle Metsäkedolle ole. Toukokuussa julkaistulla Eternamente-levyllään Metsäketo tulkitsee kaikkien yllätykseksi somerolaismestarin sävellyksen Paratiisi. Se oli sellainen jännittävä kokeilu. Kapellimestari-sovittaja Riku Niemi keksi idean ja minä sitten menin studioon ja lauloin. Tulkinta on varmaan jakanut mielipiteitä aika paljon. Jotkut ovat tykänneet ja toiset eivät, mutta ketään tämä sovitus ei varmasti jätä kylmäksi, Metsäketo pohtii. Kesällä Metsäketo on saanut pitkästä aikaa hengähtää kiireisen kevään jälkeen. Keväällä laulaja teki elämässään uuden aluevaltauksen osallistumalla MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -kisaan. Julkimoiden tanssitaitoa koetelleessa tv-showssa Metsäketo vei ensimmäisen palkintosijan ammattilaistanssiparinsa Sanna Hirvaskarin kanssa. Kilpailu oli kyllä todella ainutlaatuinen kokemus. Tanssijaksi en taida kuitenkaan ruveta, parempi suutarin pysyä lestissään. Syksyllä käynnistyvällä konserttikiertueellani saattaa olla tanssia mukana, mutta silloinkin sen puolen saavat hoitaa ammattilaiset, Metsäketo lupailee. Suuri yleisö tuntee Tomi Metsäkedon ennen kaikkea italialaisten sävelmien ja viihdemusiikin tulkitsijana. Klassinen musiikki on kuitenkin ollut hänen mukanaan lapsuudesta lähtien. Vuodet Savonlinnan oopperajuhlien ja Suomen Kansallisoopperan lapsikuorossa sekä maineikkaassa Cantores Minores -poikakuorossa antoivat jo lapsuudessa hänelle kokemusta alan arjesta. Klassisen laulajan ura onkin Metsäkedolla yhä mielessä. Kyllä se vielä on minulla tähtäimessä. Opiskelen edelleen Sibelius-Akatemiassa ja olen opiskellut laulua myös Italiassa Tina Scapinin johdolla. Tällä hetkellä musikaalipuolella vain on kysyntää sen verran paljon, että olen keskittynyt siihen. Mutta kyllä klassinen on vielä tavoitteena, Metsäketo vakuuttaa. 8

9 Tomi Metsäketo Finaalikonsertissa Someron monitoimitalolla lauantaina 2.9. klo 18 9

10 i/laulukilpailu Saunamajurin armeijakaveri Jouko Mäki muistelee Baddingia Posti toi kirjeen, jonka sisällys oli hämmästyttävä. Kuusi Baddingin armeijassa säveltämää kappaletta kaikki julkaisemattomia. Kiroan epämusikaalisuuteni katsellessani nuotteja. Miltä ne mahtavat kuulostaa? Teksti ANU TÖRMÄ Kuvat ILKKA ÄRRÄLÄ, PEKKA JÄRVELÄINEN ja JOUKO MÄEN ARKISTO aluan selvittää sävellysten tarinan, joten sovin tapaa- Hmisesta nuottien omistajan Jouko Mäen kanssa. Naantalissa minua odottaa innostunut musiikkimies. Vanhoja arkistoja on haastattelua varten kaiveltu ja menneitä muisteltu. Olin Pääskyvuoressa armeijassa. Päivystäjänä ollessani kiertelin paikkoja ja tarkistin myös saunatilat. Hämmästyin, kun löysin saunan eteisestä ohuthiuksisen, laihan ja kalpean kaverin, joka soitteli kitaraa ja lauleli hiljaa itsekseen, Jouko Mäki kertoo. Selvisi, että soittajapoika oli Rauli Somerjoki, joka B-miehenä oli siirretty Säkylästä Pääskyvuoreen. Somerjoen ainoa tehtävä oli saunan lämmitys. Jouko muistelee lämmöllä Raulia ja tämän omalaatuisuutta. Vaikka armeija nimesi Raulin B-mieheksi, sitä hän ei herkkyydessään todellakaan ollut. Rauli asui ja nukkui saunatuvassa. Hän oli ujo ja hiljainen eikä viihtynyt muiden parissa. Jouko otti tavakseen poiketa melkein joka ilta saunatuvalle. Nuoret miehet istuivat tarinoimassa ja tupakoimassa, Rauli soitteli välillä ja täytti nuottiviivastoa. Pojilla oli musiikkimiehinä paljon yhteistä ja vähitellen Rauli oppi luottamaan Joukoon. Somerjoelle kertyi armeija-aikana aikamoinen nippu sävellyksiä. Niistä osan, kuusi kappaletta, hän lahjoitti Joukolle. Sävellykset ovat mollivoittoisia ja niistä puuttuu sanoitukset. Jokaisessa on kuitenkin Raulin omakätinen nimikirjoitus By Badding. Nuotit on selvästi kirjoitettu yhdeltä istumalta ilman korjauksia. Olisi mukavaa, jos sävellykset päätyisivät levytykseen, Jouko Mäki toivoo. Persoonallinen laulusolisti Soittelin tuolloin turkulaisessa tanssibändissä, mutta keikkoja oli vaikea järjestää, koska osa bändin jäsenistä kävi armeijaa. Myös laulusolisti Kalevi Karling oli armeijassa Lahdessa saakka. Jouko keksi kysyä Raulia mukaan keikoille. Rauli epäröi, sillä hänellä ei ollut siviilivaatteita. Miehet olivat kuitenkin hyvin samankokoisia, joten sopivat vaatteet löytyivät Joukon kotoa. Laulusolistillamme oli aina ollut vaikeuksia oppia laulunsanoja. Niitä jouduttiin oikein pänttäämään. Rauli kuitenkin osasi kaikki ohjelmistomme laulut ulkoa ja lauloi ne tosi hienosti. Teimme kevään 1968 aikana useita keikkoja Turussa ja ympäristössä ja yleisö oli ihan hulluna solistiimme. Pojat kävivät keikoilla ja asuivat Joukon kotona. Joukon äiti piti huolen siitä, että ruokaa, peti ja puhtaita vaatteita oli aina tarjolla. Orkesterin ohjelmisto oli ajalle tyypillinen valssia, humppaa ja tangoa. Rauli toi siihen kuitenkin oman lisänsä laulamalla itselleen mieluisia rokkeja. Tuu sisäl hyvä miäs! Armeija päättyi ja kaverukset ajautuivat omille teilleen. Oli aivan karmea syksyinen keli, satoi kaatamalla. Ovikellon soidessa äiti kurkisti ikkunasta ja totesi rumaa, pitkätukkaista miestä katsellessan, että tulijan on pakko olla Joukon kavereita. Ovelta löytyi likomärkä Rauli. Mies oli ollut Turussa juhlimassa, kun rahat olivat loppuneet eikä pimeässä Helsinkiin liftaaminen onnistunut. Rauli sai Mäen talosta petin, kuivat vaatteet ja kuuman kaakaomukin käteensä. Aamulla Jouko tarjosi kyydin tien varteen ja parikymppiä taskun täytteeksi. Liftausmatka Helsinkiin alkoi paremmassa säässä. Tuon kohtaamisen jälkeen en Raulia enää tavannut. Lehdistä seurasin muusikon uran kehitystä. Huipun jälkeinen romahdus ei yllättänyt, sillä herkän ihmisen on vaikea kestää sellaista pyöritystä. Kohta 60-vuotiaat Ensi vuonna Rauli täyttäisi 60 vuotta. Samanikäinen Jouko on jo keikkalavoilta vetäytynyt, mutta musiikki on säilynyt rakkaana harrastuksena. Jouko Mäki muistelee lämmöllä armeijakaveriaan Baddingia. Ari Toivosen yhtyeessä 1960-luvulla soittivat Kimmo Koivunen (rummut), Ari Toivonen (kitara), Jouko Mäki (harmonikka), Pasi Tovonen (basso) ja Kalevi Karling (laulu). Vuoden 1968 keväällä Rauli Somerjoki tuurasi laulusolisti Karlingia. Järjestän vielä yhteislauluiltoja eli Jokke-jameja. Sairastelu on jonkin verran estänyt musiikkitouhuja, mutta en ole kuitenkaan soittokamoista luopunut. Uudet laulukamat on juuri hankittu. Laulun lisäksi Jouko taitaa harmonikan ja kosketinsoittimet. Istahdan portaille ja seuraan hiljaisena, kun Jouko asettuu harmonikan kanssa valokuvattavaksi. Harmittelen, etten koskaan tavannut Raulia. Muistelen miten lukioaikoinani televisiossa kerrottiin suositun laulajan kuolemasta vain 39-vuotiaana. Onnekseni kuitenkin pääsen Raulin seuraan levytyksien ja kirjoitusten välityksellä, tutustun herkkään ja omaperäiseen tulkitsijaan. Rauli Somerjoki lahjoitti Jouko Mäelle kuusi sävellystä. Nuottiviivastoon on nimetty kappaleet Let me cry before I die, Try it over again, Soita romaani, Bar Kon-tiki, The road of luck ja Myrsky-yö. 10

11 Pekka Järveläinen kuvasi Baddingia Herttoniemen kartanolla

12 Virstanpylväitä 2001 Illan Varjoon Himmeään -laulukilpailu järjestetään Esakalliolla, järjestäjinään Someron Esa, Unto Mononen Yhdistys ja Someron Musiikkiteatteri Illan Varjoon Himmeään järjestäytyy yhdistykseksi, tapahtuman nimeksi Somero Soikoon. Uutena mukaan tuli sävellyskilpailu Laulukilpailu ainoastaan Baddingin hengessä, Mononen mukana sävellyskilpailussa Laulukilpailu yhdessä sarjassa, voittajasta Ikkunaprinssi tai -prinsessa Kilpailupaikat vaihtuivat: semifi naali Ämyrillä ja fi naalikonsertti monitoimitalolla Auraviihde järjestää semifi naalin Turussa, fi naalikonsertti Someron monitoimitalolla. K Matti Oksanen: Somero Soikoon -tapahtumalla on saumaa kasvaa Somerolla Esakallion tanssilavaa vetävä lavaisäntä Matti Oksanen ei pidä lainkaan mahdottomana, että Somero Soikoon -tapahtuma kasvaisi tulevaisuudessa suureksi, valtakunnalliseksi tapahtumaksi. Kantoja kaskessa kuitenkin riittää, ennen kuin kuudetta kertaa järjestettävä laulukilpailu saavuttaa vaikkapa Tangomarkkinoita muistuttavan aseman kevyen musiikin saralla. Teksti SEPPO KUMMALA Kuva ILKKA ÄRRÄLÄ aikki edellytykset ovat olemassa. Kilpailu on lähtenyt kahden suuren taiteilijan, Rauli Badding Somerjoen ja Unto Monosen elämäntyötä vaalimaan. Heidän työnsä on niin mittava, että siinä kyllä riittää ammennettavaa, Matti Oksanen pohtii. Oksasen mielestä paikkakunnan pienuus ei ole este tapahtuman laajenemiselle, vaikka usein niin esitetään. On totta, että majoituskapasiteetti tulee Somerolla vastaan jo nykyisin vähänkin suuremmissa tapahtumissa, eikä tuhansia ihmisiä vetävää areenaakaan ole valmiiksi olemassa. Useimmat suurtapahtumat järjestetään useaan paikkaan hajautettuna, mikä toimisi Somerollakin. Ja jos halutaan tuhansia henkilöitä vetävä paikka, sekin järjestyy nykyisin melko helposti. Esiintyjille voidaan rakentaa lava ja yleisö voi olla joko teltoissa tai taivaan alla. Se ei ole ongelma, Oksanen tietää. Myöskin rahoitus on järjestynyt tähän asti melko sujuvasti. Kaupunki on alusta asti tukenut tapahtumaa, minkä lisäksi sitä päästiin markkinoimaan EU-tuella. Rahoituksen turvin tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa, mutta valtakunnallista läpimurtoa vielä etsitään. Suurimpana haasteena lavaisäntä pitää oikeanlaisen talkoohengen löytämistä. Kasvaakseen Somero Soikoon -tapahtumasta pitää tulla sellainen, että somerolaiset yhdessä haluavat ponnistella sen eteen. Tapahtumaa järjestävän Illan Varjoon Himmeään ry:n taustajoukkoihin kaivataan muitakin, vaikka se kokoavana kattona toimiikin. Someron etu ja haitta on, että tämä on niin suuri kaupunki, ettei koko porukan kattavaa yhteistyötä tahdo syntyä. Toisaalta Somero on vielä niin pieni, että tapahtumat henkilöityvät. Se aiheuttaa turhaakin jaottelua, kenen järjestämä mikäkin tapahtuma on ja kuka siihen voi osallistua, Oksanen pohtii. Hän näkee, että mikäli Somero Soikoon kasvaa suureksi, tarvitsisi sen taustalla puhaltaa kaikkien somerolaisten kulttuuriyhdistysten, kolmesta tanssilavasta puhumattakaan, samaan hiileen. Yhteinen tavoite ja tahto olisi löydyttävä. Yksi tärkeä portti valtakunnalliseksi kasvamisessa olisi television mukaan saanti. Matti Oksanen, jos kuka tietää, kuinka tärkeä vaikuttaja televisio on, kun puhutaan valtakunnan julkisuudesta. Televisio on välineenä kiistaton, mutta ennen kuin sinne mennään, pitää saada perusta ja taustat kuntoon. Kun tapahtuma on vahva paikallisesti, sitä on hyvä viedä eteenpäin. Isä ja kätilö Matti Oksanen on oikea haastateltava, kun halutaan paitsi paikallisen tanssitapahtumajärjestäjän kommentteja, myös tapahtuman analysointia. Onhan Oksanen yksi tapahtuman isistä ja kätilöistä. Matti Oksanen edusti Someron Esaa, yhtä kolmesta järjestäjästä, jotka koko jutun alun perin pistivät toimeksi. Kaksi muuta olivat Unto Mononen Yhdistys ja Someron Musiikkiteatteri. Kevyen musiikin tapahtumaa olivat puuhanneet useammatkin tahot vuosien mittaan, mutta tämä kolmikko toteutti vuonna 2001 ensimmäisen Illan Varjoon Himmeään -laulukilpailun. Toivon odella, että nykyisillä vetäjillä riittää puhtia viedä tapahtumaa eteenpäin. Mononen ja Badding olivat sen luokan muusikoita, että he ansaitsevat kotipaikkakunnalleen muistoaan kunnioittavan tapahtuman, joka voisi kasvaa vaikka yhtä tunnetuksi kuin suurten muusikoiden oma tuotantokin, Matti Oksanen toivoo. Vielä toistaiseksi Esakallio ei ole saanut Somero Soikoon -kilpailun sadosta nousseita esiintyjiä kesälavansa tähdeksi, mutta ehkä senkin aika vielä koittaa. Toki sävellyskilpailun antia hyödyntänyt Mikko Mäkeläinen on ollut lavan vakioesiintyjiä jo usean suven ajan. 12

13 i/laulukilpailu Kikka Laitinen ja Kari Luoto saapuvat Somerolle esittämään omat sävellyksensä Huippukolmikko ensikuuntelussa Kari Luoto sijoittui viime vuoden laulukilpailussa toiseksi. Tänä vuonna Kari osallistui sävellyskilpailuun sijoittuen kolmen parhaan joukkoon. Hän saapuu Somerolle tulkitsemaan oman kappaleensa. Kikka Laitisella on takanaan 30-vuotinen muusikonura. Hän saapuu Somerolle esittämään kolmen parhaan joukkoon päässeen kappaleensa Oljenkorsia ruutupaidassa. Sävellys- ja sanoituskilpailuun osallistui tänä vuonna 84 kappaletta. Kymmenen kaarti on valittu ja yleisö pääsee ensimmäistä kertaa kuulemaan tasokkaan kisan kolme parasta kappaletta. Lisäjännitystä kilpailuun tuo turkulaistunut Someron poika Kari Luoto, joka esittää sävellyksensä fi naalikonsertissa. Kuvat ILKKA ÄRRÄLÄ ja LAURI JOKELA ävellyskisaan osallistuneiden joukosta löytyy suomalaisen Smusiikkiteollisuuden huippunimiä. Sävellys- ja sanoituskilpailu uudistuu tänä vuonna. Voittajaa ei valita etukäteen, vaan kilpailun tuomari Ilkka Vainio valitsee voittajan kappaleiden ensiesityksen jälkeen. Peräti kahden sävellyksen tekijät tulevat itse esittämään kappaleensa. Nykyisin Turussa asuva somerolainen Kari Luoto pääsee Sävellys- ja sanoituskilpailun 10 parasta Jatkoon valitut: Karkumatka säv., san. Juha Takanen, Kerava Oljenkorsia ruutupaidassa säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela san. Kikka Laitinen, Tikkakoski Levoton säv., san Kari Luoto, Turku Sävellykset 4 10 satunnaisessa järjestyksessä Sydänten sirut säv. Sanna Pietiäinen, Jokioinen san. Mariina Niittymäki, Forssa Kuuletko terveiseni säv., san. Kai Tapani, Halikko Autokuume säv., san. Juha Takanen, Kerava Ikuisuuden kuiskaus säv. Teemu Haapaniemi, Turku san. Kaje Komulainen, Kokkola Dingon laulu säv. Teemu Haapaniemi san. Kaje Komulainen Jos näät verhon raollaan säv. Timo Forsström, Kerava san. Jorma Toiviainen, Kerava Aika säv., san. Matti Tegelman, Vihti tutulle lavalle esiintymään. Viime vuoden laulukilpailussa Kari sijoittui toiseksi. Nyt lahjakas nuori mies kilpailee sävellyskilpailun voitosta. Vuonna 2005 kilpailun voitti keravalainen Juha Takanen. Takanen on jälleen kisassa mukana. Karkumatka-nimisen kappaleen esittää viime vuoden Ikkunaprinssi Mika-Antero Tallgren. Kikka Laitinen on arvostettu lauluntekijä. Kikka Laitisen ja Janne Halmelan säveltämä kappale on nimeltään Oljenkorsia ruutupaidassa. Kuultuaan pääsystään kolmen parhaan joukkoon, Kikka yllättyi iloisesti. Hänkin tulee esittämään oman kilpailukappaleensa. Sävellys- ja sanoituskilpailun voittaja saa palkinnoksi euroa ja voittokappale päätyy suomalaisen huippuartistin levylle Kustannusosakeyhtiö Saarnipuun kustantamana. Kymmenen parhaan joukkoon mahtuu monta upeaa sävellystä, joten niistä saattaa useampikin päätyä levytykseen. Somero Soikoon -tapahtumaa tehdään talkoilla Illan Varjoon Himmeään ry on yhdistys, joka on luonut Somero Soikoon -musiikkitapahtuman. Tapahtumaa järjestää pieni, mutta innokas joukko. Kilpailuiden järjestäminen vaatii keväästä lähtien panostusta, jolloin tapahtumaa markkinoidaan laajalti. Tapahtuman suunnittelu käynnistyy aina syksyllä, jolloin lyödään lukkoon seuraavan vuoden esiintyjät ja mietitään parannuskeinoja. Erityisen kova kiire on tapahtumaa edeltävän kuukauden ajan tällä porukalla ei ole vapaa-ajanongelmia! 13

14 Laulukilpailun tuomaristo 2006 Tuomaroinnin taiturit Somerolle saapuu syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna jo kuudetta kertaa Rauli Badding Somerjoen laulukilpailun tuomariksi Ylen musiikkitoimittaja Tarja Närhi. Teksti KATRIINA JAATINEN JA ANU TÖRMÄ Kuvat ILKKA ÄRRÄLÄ omerolle on aina ollut Shyvä tulla, siellä on hyvä henki ja tapahtumassa kunnioitetaan kylän omia suuria poikia, Monosta ja Baddingia, sanoo alusta asti mukana ollut Tarja Närhi. Joka vuosi löytyy hyviä laulajia, joiden uraa on mielenkiintoista seurata, joten innolla odotan tämän vuoden kilpailijoita. Laulukilpailu käydään tänä vuonna ensimmäistä kertaa erilaisella formaatilla, Auraviihteen järjestämä alkukarsinta on käyty jo aikaisemmin ja Somero Soikoon -tapahtumassa kilpailijat laulavat vain yhtenä päivänä monitoimihallin fi naalissa. Uusi kilpailumuoto tuo toivottavasti lisää taitavia ja tosissaan olevia laulajia. Lisäksi tämä antaa fi naaliin valittaville pidemmän ajan harjoitella, mikä toivottavasti entisestään nostaa fi naalin tasoa. Laulukilpailun voittajalta vaaditaan Baddingin hengessä laajaalaista musiikkityylien hallintaa. Tarja huomauttaakin, että Rauli Somerjoki hallitsi rockit ja humpat, sekä kaiken siltä väliltä, ja tämä antaakin kilpailijoille haasteita. Tarja kuitenkin jatkaa, että imitaattoreita ei kisassa etsitä, vaan persoonallisuutta ja sielukkuutta. Somerolla ei haeta mihinkään tiettyyn muottiin sopivaa laulajaa, ei Baddingkään olisi sellaiseen mahtunut! Tarja Närhi toivoo, että voitto Somerolla takaisi jonkinlaisen paikan musiikkimaailmassa, tämä kannustaisi osallistujia entistä enemmän. Somero Soikoon -kilpailu ansaitsee hyvin paikkansa muiden Suomessa järjestettävien laulukilpailujen rinnalla, sillä meiltä löytyy paljon pinnalle pyrkiviä laulajia, ja kaikki eivät ole tango- tai valssityyppejä. Somero Soikoon antaa vähän rokimman vaihtoehdon monipuolisille laulajille. Finalistien laulamien kilpailukappaleiden lisäksi konsertissa esitetään myös sävellyskilpailun kolme parasta kappaletta. Tähtiesiintyjänä on Tomi Metsäketo. Tulkaa somerolaiset katsomaan ja kuuntelemaan tulevaisuuden tähtiä, jotka syttyvät teidän silmienne edessä, sanoo Tarja. Tarjan lisäksi laulukilpailun tuomaristoon kuuluvat Ilkka Vainio, Kalle Kulmala, Ilkka Talasranta ja Iris Mattila. Tarja Närhi tietää, että Somero Soikoon -laulukilpailu on rokimpi vaihtoehto pinnalle pyrkiville laulajille. Yle musiikkitoimituksen Iris Mattila saapuu jälleen kotimaisemiinsa tuomarointitehtäviin. AXR Edel Recordsin Ilkka Vainio ja Yle TV:n viihdepäällikkö Ilkka Talasranta tuomaroivat laulukilpailussa tänäkin vuonna. Viihdealan nuori konkari laulukilpailun tuomaristoon Auraviihteen varatoimitusjohtaja Kalle Kulmala oli valitsemassa laulajia Somero Soikoon -fi naaliin. Tuomarin tehtävä on haastava, kun pitää löytää kateissa oleva potentiaali. Joku puhkeaa kukkaan aiemmin ja joku myöhemmin, mutta tuomariston pitäisi luotsata kilpailijoita oikeaan suuntaan. Semifi naalissa karsittiin monivivahteinen porukka fi naaliin. Finalisteilla on ennen kilpailua kolmisen viikkoa aikaa harjoitteluun. Tuomariston toiveissa on, et- tä kilpailijat pystyvät harjoittelemalla parantamaan suorituksiaan. Odotan innolla näkeväni laulajat ison bändin ja yleisön edessä, koska siellä ne helmet erottuvat, ensimmäistä kertaa laulukilpailun tuomaristossa istuva Kalle kertoo. Baddingin herkkyyttä ja monivivahteisuutta on nykyartistien vaikea tavoittaa ja toivonkin Somero soikoon -fi naalissa näkeväni omintakeista tulkintaa ja suuria tunteita, mutta ei kopiointia. 14

15 i/laulukilpailu Pekka Järveläinen Illan Varjoon Himmeään ry haluaa omalta osaltaan olla vaalimassa Rauli Badding Somerjoen legendaa, ja säilyttää tulevia sukupolvia varten häneen liittyvää materiaalia. Tätä tarkoitusta varten yhdistys on perustanut arkiston. Kuvia, juttuja, äänitteitä, nuotteja ja Badding-esineistöä voi lahjoittaa yhdistykselle arkistointia, säilytystä ja mahdollista esille asettamista varten. Lahjoitettavan materiaalin mukaan tulee liittää mahdollisimman tarkka selostus siitä, miten ne liittyvät Baddingiin. Yhteydenottoja odottaa aineiston kokoamisesta vastaava yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Ärrälä, puh , Haluatko tarjota yrityksesi asiakkaille tai ystävillesi mieliinpainuvan elämyksen Somero Soikoon -finaalikonsertissa? Somero Soikoon -tapahtuman alusta asti on yrityksillä ollut mahdollisuus tarjota asiakkailleen buffet-ruokailu. Myös isot ystäväporukat ovat kerääntyneet yhteen nauttimaan maistuvaa iltapalaa yhteisen illan kunniaksi. Buffet-lippu (40 e) sisältää konserttilipun lisäksi buffet-ruokailun ennen konserttia ja väliajalla. Ennakkovaraukset mennessä: Ilkka Ärrälä, puh

16 Osta lippusi ennakkoon! Finaalikonsertin liput myynnissä Someron Säästöpankissa alkaen lauantaina klo 18 Someron monitoimitalolla pääsymaksu 20 e, lapset 10 e Pääyhteistyökumppani 16

17 i/laulukilpailu FORSSA 30 km TAMPERE 120 km HÄMEEN- LINNA 77 km TURKU 80 km SALO 35 km HELSINKI 100 km Koti palvelujen ja luonnon keskellä Somerolla palvelut ovat lähellä ja harrastusmahdollisuuksia on runsaasti. Täällä asut viihtyisästi ja edullisesti omakotitalossa luonnon helmassa tai vaikka järven rannalla. Maanantaisin ja torstaisin, luotettavasti postin jakamana. Hämeentie 1, FORSSA, puh. (03) , fax Harju-Härkälän alueen rakentaminen nyt vauhdissa! Lähellä kaupungin keskustaa, aivan Kirkkojärven tuntumassa, sijaitsee reilunkokoisia ja edullisia puutarhatontteja. Alla esimerkkejä tonttitarjonnasta. Varaa omasi pian! m 2 5,10 e / m m 2 5,10 e / m m 2 5,10 e / m m 2 6,40 e / m m 2 6,40 e / m 2 Lisää tontteja: Lisätietoja myös puhelimitse (02) Varpu Järveläinen Yrittäjäntie Karkkila puh. (09) faksi (09) Someron Rengas ky Ohratie 4, Somero puh. (02) , , faksi (02) Avoinna ma pe Ilkka Ärrälä 17

18 i/laulukilpailu Kilpailukappaleet: Melkein halvaannuin Liikaa viinaa Ja rokki soi Mun sormuksein Mä jäin kii Painu pois Paratiisi Aamuöiseen sateeseen Salainen rakkaus Mä haluan sun Ikkunaprinsessa / Ikkunaprinssi Kuihtuu kesäinen maa tunnari Illan varjoon himmeään Jenni Roslakka, 26 v Laura Simoila, 28 v Kotkalainen kotiäiti, joka on esiintynyt jo 20 vuotta erilaisissa yksityistilaisuuksissa. Hän on laulanut tanssiorkesterin solistina ja toiminut karaoke-emäntä. Veljet Simo ja Sami Viitalo osallistuivat laulukilpailuun viime vuonna ja Jenni innostui kisasta niin, että päätti itsekin osallistua. Helsinkiläinen sairaanhoitaja ja opiskelija. Laura on laulanut pienen ikänsä, muun muassa radion lapsikuorossa ja erilaisissa rock- ja hevibändeissä. Badding on sulattanut tämän rokkitytön sydämen ikuisiksi ajoiksi. Hänet on valittu Tangomarkkinoiden semifinaaliin ja Olavi Virta Sininen Huvimaja -kisan finaaliin. Peter Petro, 28 v Hattulasta kotoisin oleva Peter työskentelee Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksen nuorisotyöntekijänä. Hän on laulanut poikasesta asti. Peter sanoo olevansa terve hölmö, joka harrastaa kalanmetsästystä. Tämän vuoden Toivo Kärki -laulukilpailun kolmonen. Noona Mäkinen, 18 v Noona on nummelalainen tuleva abiturientti. Hän käy Irina Milanin studiossa yksityisillä laulutunneilla. Noona pääsi Ponnahdus Pinnalle -kilpailun semifinaaliin vuonna Saapa nähdä miten kisan kuopukselta sujuu finaalissa Ja rokki soi neitokainen kun itse arveli olevansa vielä liian nuori rokkaamaan. Aleksi Järvelä, 31 v Simo Viitalo, 20 v Hyvinkääläinen Aleksi harrastaa laulua ahkerasti, ohjelmisto on humpasta heviin. Musiikillinen pohja suomalainen ja englanninkielinen popja rockmusiikki. Aleksi laulaa rautalankaa IronWire-nimisessä bändissä. Anjalankoskelta kotoisin oleva suurtalouskokki osallistui kisaan myös viime vuonna. Finaalipaikkaa ei silloin tullut, mutta velipoika ylsi kisan kolmoseksi. Tänä vuonna Simo kilpailee siskonsa Jennin rinnalla saa nähdä tuleeko sukuun Ikkunaprinssi tai -prinsessa. Somero Soikoon -laulukilpailun voittaja nimetään Ikkunaprinsessaksi tai -prinssiksi.voittaja saa euroa, taustatukea Auraviihteeltä ja mahdollisuuden single-levytykseen. H Ä R K Ä T I E 18 Ta v a l l i s t a p a r e m p i R u o k a k a u p p a Joensuuntie 5, puh ark. 8-21, la 8-18, su 12-21

19 R Tankkaa meillä tuet kulttuuria ja nuorisourheilua! Maatalous ja öljy ky Ypäjä Aamos Ojala puh , (02) , Monipuolisesti palveleva Rauta- ja Maatalouskauppa T Ö R M Ä Ä R R Ä L Ä O Y I t ä l a h d e n k a t u 9 A H E L S I N K I H ä m e e n o j a n t i e P I T K Ä J Ä R V I [ S O M E R O ] G r a a f i n e n s u u n n i t t e l i j a A n u T ö r m ä V a l o k u v a a j a I l k k a Ä r r ä l ä Suomen paras kypsytetty juusto 06 Kolatuntie Pitkäjärvi puh. (02) Aurinkokuja 9, Tampere, puh Voit nauttia hyvästä ruoasta tunnetussa ruokapaikassa, myös savuton tila. A la carte -annoksia. Ilmastoidut tilat. Avoinna iltamyöhään. Joensuuntie 33, Somero, puh. (02) Asiakasomistajuus kannattaa TM KAIKKI SAMALTA PIHALTA SOMEROLLA Turuntie 6, Somero Bonusta jopa 5% 19

20 Tarjoamme Someron Säästöpankissa juuri Sinulle sopivat palvelut. Suunnittele oma yksilöllinen VISA-korttisi Säästöpankin kotisivuilla Miltä Sinun korttisi näyttää? Seppo Hagfors Mikä Monokas? /monokas Vireä lavatanssiseura Monokas ry perustettiin Somerolla keväällä 1999 elvyttämään ja ylläpitämään lavatanssiperinnettä. Jäsenten harjoitusiltojen ja tanssileirien lisäksi yhdistys järjestää kaikille avoimia tanssikursseja: lapsille, nuorille ja aikuisille; pareille ja ryhmille. Yhdistys tekee retkiä kilpailuja tanssipaikoille ja luo tanssillisia esityksiä eri tilaisuuksiin. Yhdistyksellä on toimelias jäsenkunta, joka kouluttautuu jatkuvasti, ja viihtyy yhdessä tanssien, lähes joka viikko. Somero Soikoon monitoimitalon pihalla la klo ennen finaalikonserttia Musiikkia ja tanssia moneen makuun Vapaa pääsy! klo Tanssikurssi, Monokas ry klo Ikkunaprinsessa 2004 Heli Ruotsalainen ja Twisters klo Alterable Corners Mikael Björkman - keys Ilkka Rekola - sax Joni Rokkanen - bass Tuukka Lyly - drm. klo Heli Ruotsalainen ja Twisters klo Red Light District Kusti Välttilä - laulu Juha Laiho - kitara Markus Puranen - rummut Jonne Niemi - basso klo Trubaduuri Kari Luoto Aikataulumuutokset ovat mahdollisia. Yhteistyössä Illan Varjoon Himmeään ry, Svengi ry ja Monokas ry