Korvaa uutisille. Laitinen. Kikka. Finaalikonsertissa 11 sävellyksen ensiesitys! Artisteja säestää Petoman. Ennakkomyynti alkaa 22.8.!

Transkriptio

1 Korvaa uutisille Finaalikonsertissa 11 sävellyksen ensiesitys! Artisteja säestää Petoman Someron monitoimitalo la klo 18 20/10 e Antti Raiski Kikka Laitinen Sanna Pietiäinen Petoman Antti Raiski Kikka Laitinen Sanna Pietiäinen Ikkunaprinssi 07 Marko Maunuksela Mika ja Kari Luoto Niina Alitalo Suvi Andersson Ennakkomyynti alkaa 22.8.! Konserttilippujen ennakkomyynti Someron Säästöpankissa pe lähtien 20 e, lapset 10 e Kiiruuntie 1, Somero puh , fax somerolehti.toimitus@ts-group.fi

2 Julkaisija Illan Varjoon Himmeään ry Toimitussihteeri Anu Törmä Toimituskunta Salli Lehtinen Kari Luoto Irmeli Mattila Pekka Nurminen Markus Virtanen Ilkka Ärrälä Ulkoasu Törmä Ärrälä oy / Anu Törmä Repro Törmä Ärrälä oy / Ilkka Ärrälä Paino Forssan Kirjapaino 2008 ISSN Mia Fredriksson Eteenpäin! Minulla on takana viisi vuotta Somero Soikoon -tapahtuman järjestelyjä. Olen pitänyt kaikesta siitä, mitä vastaan on tullut ja varsinkin niistä ihmisistä, joihin olen matkan varrella tutustunut. Mutta aika aikaa kutakin. Nyt minulla on tunne, että toisten on aika ottaa vastuu ja kehittää tapahtumaa tästä eteenpäin. Mielestäni pelkästään talkoovoimin tapahtumaa ei tästä enää voi paljon kasvattaa. Seuraavien tekijöiden kannattaisi vakavasti harkita kokopäiväisen idearik- kaan vetäjän palkkaamista. Kulttuuri ry:n tulevalla tuottajalla on niin suuri tehtäväkenttä, ettei hänen kontolleen voi kaikkia järjestelyjä kaataa. Tapahtumalla on suuri mainosarvo Someron kaupungille, mutta tapahtumasta pitäisi ottaa paljon enemmän irti ja kasvattaa sen ympärille suuri määrä toimintaa. Tällä meidän pienellä ja väsyneellä joukolla se vaan ei ole mahdollista. Toiveeni on, ettei Somero Soikoon lakkaa soimasta. Olemme vaalineet Raulin ja Unton muistoa ja yrittäneet nostaa heidän arvostustaan Somerolla. Kuvittelen, että olemme siinä jossain määrin onnistuneet. Tulevaisuudessa toivottavasti ymmäretään paremmin näitä somerolaisia suurmiehiä. Kiitän kaikkia kaikesta, niin ei jää ketään pois. Kaurakedossa Illan Varjoon Himmeään ry Ilkka Ärrälä puheenjohtaja Ilkka Ärrälä Stefan Bremer kuvasi Baddingin Suomenlinnassa vuonna 1985 Laivat-levyn kantta varten. Badding-paita Badding-paitoja myydään Someron monitoimitalolla (Kiiruuntie 6 b) la klo Laadukas Fruit of the Loom -paita, koot S-XXXL, 10 e / kpl Rinnassa Baddingin valokuva tyyliteltynä ja Somero Soikoon! -teksti. Myynnissä on T-paitoja, pitkähihaisia paitoja ja naisten ladyfi t-paitoja. Poikkea Paratiisiin! Baddingin kioski sijaitsee Helsingintien varrella, noin 9 km Somerolta Helsinkiin päin. Kioski on avoinna lauantaina klo Somero Soikoon -tapahtuma on tarjonnut monipuolista viihdettä kävijöilleen jo seitsemän kertaa. Esiintymislavalla on nähty esiintyjiä maamme huippuartisteista laulukokelaisiin ja paikallisiin kykyihin. Tapahtuman kävijät ovat saaneet kokea jännitystä, elämyksiä ja yllätyksiäkin. Kolme konserttivierasta kertoo muistojaan ja kokemuksiaan tapahtumasta. Teksti ja kuvat KARI LUOTO Anja Frankberg kertoo käyneensä Somero Soikoon -tapahtumassa kolmena viime vuotena eikä poikkeusta tule tekemään tämäkään vuosi. Kiitoksen hän antaa talkooporukalle, joka on ollut tapahtumaa järjestämässä. On ihmeellistä, kuinka vielä tänä päivänä saadaan talkoilla aikaan näin hienoja tapahtumia, Anja kehuu. Erityisesti Anjan mieleen ovat jääneet paikallisten nuorten esitykset, joita on ollut mukava seurata. Miia Nokka on sitä mieltä, että tapahtuma on kehittynyt ja kasvanut valtavasti vuosien mittaan ja tunnelma on aina ollut hyvä. Hän on käynyt Somero Soikoon -tapahtumassa jo useana vuonna. Miian lämpimimpiin muistoihin lukeutuu Tomi Metsäkedon esiintyminen pari vuotta sitten. Leo-Pekka Vuola on pitänyt erityisesti siitä, että fi naalikonsertissa on saanut kuulla sekä aivan uusia lauluja että Rauli Badding Somerjoen tuotantoa. Tietysti somerolaisena näkee mielellään somerolaisia esiintyjiä. Somero Soikoon voisi toimia Someron markkinoinnissa käyntikorttina laajemminkin ja tässä auttaisi tapahtuman televisiointi, Leo- Pekka pohtii. 2

3 Ikkunaprinssi 2007 Monipuolinen Ikkunaprinssi Marko Maunuksela vakuutti viime syksynä Somero Soikoon -loppukoitoksen yleisön ja tuomariston. Hänet valittiin vuoden 2007 Ikkunaprinssiksi. Teksti SALLI LEHTINEN Kuvat LASSI TUOMINEN Lauloin Ilmajoen Musiikkijuhlien mestarilaulukurssin konsertissa Tein lasikuultavan laulun, jonka Petri Laaksonen on säveltänyt P. Mustapään runoon. Eräs rouva tuli konsertin jälkeen ja sanoi, että se oli kuin suklaaleivos hyvän pullarivistön välissä. aikkein eniten pidän Baddingin kappaleesta Kuihtuu kesäinen maa. Esitin sen välierissä. Loppukilpailussa en tahtonut saada otetta Kauas pilvet karkaavat -laulusta, mutta Fiilaten ja höyläten meni niin kuin piti. Pystyin heittäytymään siihen täysillä, Maunuksela muistelee voitokasta laulukilpailua. Vahva läsnäolo on pohjalaislaulajan valtti. Lavalle noustessaan hän tuntee olevansa salin jokaista kuulijaa varten siitä riippumatta, tulkitseeko hän iskelmää, musikaalisävelmää vai laulelmaa. Oma yhtye löytyi Alajärvellä syntynyt ja Ilmajoella perheineen asuva Maunuksela oli keikkaillut tanssilavoilla ja ollut mukana Ilmajoen Musiikkijuhlien oopperoissa, kun hän lähti Somero Soikoon -kisaan. Oli kiva voittaa se kilpailu. Voitosta on ollut sillä lailla apua, että voin keikkoja myydessäni sanoa, että olen voittanut somerolaisen laulukilpailun. Oman bändin puuttuminen oli pitkään Maunukselan kompastuskivi. Fiilaten ja höyläten vakuutti tuomariston, vaikka Kauas pilvet karkaavat -tulkinta aiheuttikin hämmennystä. Voittajan on helppo riemuita. Somero Soikoon -kilpailun voittajaa ei palkita enää bändillä eikä levytyssopimuksella, kuten esimerkiksi Heli Ruotsalaisen voiton aikoihin. Yhtyeen haku tuotti tulosta äskettäin. Laulaja on sopinut yhteistyöstä eteläpohjalaisen tanssiorkesterin, Oja-Lipastin bändin kanssa. Keikkailu on tarkoitus aloittaa lokakuussa. Luvassa on monipuolista tanssimusiikkia, unohdettuja helmiä ja tietenkin myös Baddingia. Tangokuninkaalliset valitaan Marko Maunukselan kotinurkilla. Kilpailu ei ole häntä kiinnostanut, mutta mieli on muuttunut. Hän olisi kokeillut tänä vuonna onneaan, jos olisi kiireiltään ehtinyt. Ehkä sitten ensi kesänä. Tunteisiin vetoavaa ja räväkkää Kevät ja alkukesä olivat kiireisiä. Seinäjoen kaupunginteatteri työllisti Titanic-musikaalillaan. Kun kevätkauden 46 näytöstä olivat ohi, alkoivat harjoitukset Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Myöhemmin kesällä oli vuorossa keikkoja yh- den miehen bändin kanssa. Titanic jatkaa syksyllä. Marko Maunukselan on aina yhtä vaikea vastata kysymykseen, mikä on hänen tyylilajinsa. Hän arvostaa monipuolisuutta. Miksi pitäisi olla vain yksi tyylilaji? Miksi ei voi esittää iskelmiä tanssikansalle, laulelmia yritysten konserteissa ja musikaalisäveliä teatterissa, lokerointia kaihtava laulaja mietiskelee. Se on asennoitumiskysymys. Sitä paitsi yhdestä musiikkityylistä on hyötyä toiseen. Klassisesta musiikista saa apua äänenmuodostukseen ja laulutekniikkaan. Näyttämökokemus tuo läsnäolon taitoa tanssilavoille. Tanssimusiikki on kuitenkin Marko Maunukselan omin juttu. Olen valmis lähtemään liikkeelle. Luotan itseeni. Tiedän, että tanssikansa tykkää. Levyn haluaisin tehdä. Omannäköinen äänite auttaisi eteenpäin, paljastaa kuntoutuskodin ohjaaja, joka haaveilee päätoimisesta muusikkoudesta. Kenties haave vielä toteutuu. Onhan yksi laulajan elämänohjeista, että tärkeintä on uskoa unelmiinsa ja itseensä. 3

4 Sävellys- ja sanoituskilpailun voittajat 2007 Vuoden 2007 Somero Soikoon -sävellysja sanoituskilpailun voittokappale on nimeltään Maailmanloppu. Sen on säveltänyt Kai Jämsä ja sanoittanut Kaje Komulainen. Säveltäjäsanoittaja-kaksikon yhdessä tekemä kappale on tänäkin vuonna fi nalistien joukossa. Se ei liene sattumaa, vaan tiimin tuotokset toimivat ja taso on kummallakin tasaisen voitokasta. Teksti IRMELI MATTILA Kuvat LASSI TUOMINEN, KOSTI KOMULAINEN ja MATTI HIETANEN Laulun tekemisen lahjaa pitää vaalia Voittokappaleen esitti Katriina Jaatinen (vas.), palkintoaan vastaanottamassa Kai Jämsä ja Kaje Komulainen. Voittajien iloa jakamassa myös suviheinätyttö Martina Ramsay ja Ile Vainio. Sävellysja sanoituskilpailun voittajat Jäätä ja Tuhkaa säv. Jyrki Telilä san. Juha Takanen Kappale julkaistiin Paavo ja Zephyrin levyllä Muistoja 2003 En ole hän säv. Jorma Toiviainen, & Timo Forsström san. Jorma Toiviainen Kappale julkaistiin Mikko Mäkeläisen levyllä Piru irti 2004 Ensimmäinen mulle säv. ja san. Kai Tapani Kappale julkaistiin Mikko Mäkeläisen levyllä Kuumaa asfalttia 2005 Toisella tähdellä säv. ja san. Juha Takanen Kappale julkaistiin Mikko Mäkeläisen levyllä Kovaa ja korkealta 2006 Oljenkorsia ruutupaidassa säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela san. Kikka Laitinen Kappale julkaistiin Ikkunaprinsessa 2004 Heli Ruotsalaisen debyyttilevyllä Tuulen suuntaan 2007 Maailmanloppu säv. Kai Jämsä san. Kaje Komulainen aailmanloppukappaleen säveltäjä on Kai Jämsä Sipoosta. Hän on tehnyt musiikkia ammatikseen jo kahdeksan vuotta. Päivät kuluvat laulujen teossa ja lapsia viihdyttäessä. Viikonlopun keikkailu Komboklubi-yhtyeen ja Muskan bändin kanssa kuuluu Jämsän hyviin tuuletuskeinoihin. Kai soittaa bassoa, kitaraa ja laulaa. Monenlaista sävellystyötä Jämsä on enemmän säveltäjä kuin tekstittäjä. Hänellä on kotonaan studio ja siellä Jämsä tekee musiikkia myös Avara luonto -dokumenttiohjelmaan. Tulossa on jo neljäs ohjelma, jossa on Kai Jämsän musiikki. On hienoa tehdä maalailevaa musiikkia ohjelmaan. Se on hyvä vastapaino iskelmien tekemiselle, Jämsä pohtii. Viime vuosi oli Kai Jämsälle menestyksekäs. Somero Soikoon -voiton lisäksi Jämsän tekemä ja Yölinnun esittämä kappale Haavoittumaton valittiin vuoden tanssihitiksi. Toinen Yölinnun kappale Preussinpunaista valittiin vuoden 2007 parhaaksi iskelmäksi. Minulla on ollut kova into tämän jälkeen tehdä lauluja. Olen tajunnut, että tämä on minun tehtäväni! Säveltäminen on itsensä voittamista Jämsä tekee juuri sitä mistä tykkää ja sellaista musiikkia mistä itse pitää. Hänen musiikkinsa ammentaa uutta ikivihreästä suomalaisesta iskelmämusiikista. Nuorena tuli kuunneltua paljon Joukoa ja Kostia, Frediä ja Katri Helenaa. Mielestäni laulujen tekeminen lähtee kuuntelemisesta. Hän tekee vain suomenkielisiä kappaleita, koska kieli on rikasta ja tarinat teksteissä monivivahteisia, hyviä ja syviä. Laulu on onnistunut vasta, kun loistava sävellys löytää vielä loistavamman sanoituksen. Jämsä ei sävellä tekstejä, jotka hänen mielestään eivät ole hyviä. Teksti ei voi olla puolivillainen, jos on onnistunut tekemään hyvän sävellyksen, Jämsä kertoo. Hän on ylpeä siitä mitä tekee, ja seisoo täysin iskelmämusiikin takana. Yleisön miellyttäminen ei ole Jämsällä mielessä, kun hän säveltää lauluja. Teen kappaleita itselleni ja yritän voittaa itseni; tehdä aina vain parempia biisejä, siinä on hyvän iskelmän tekemisen ainekset. Kun on laulun tekemisen lahja annettu, niin sitä pitää vaalia, kiteyttää Kai Jämsä. Muusikon tarkoitus Jämsä on pyörinyt jo monta vuotta keikoilla ja se syö miestä. Hän ammentaakin voimaa perheestä. Ei sitä muuten jaksaisi raskasta keikkaelämää, toteaa Jämsä. Hän jää miettimään muusikkoelämän tarkoitusta ja mielekkyyttä, sitä mitä jää käteen, kun keikkailu loppuu. Tarkoituksen Jämsä löytää lauluistaan, jotka säilyvät ja soivat toivottavasti pitkään ihmisten mielissä. Kai Jämsä (yllä) on muusikko, säveltäjä ja sanoittaja. Kaje Komulainen (oik.) on tänäkin vuonna sävellyskisassa mukana peräti kahden kappaleen sanoittajana. tuskilpailussa sanoittamallaan ja Juha Mäen säveltämällä kappaleella Nuoruus, hulluus ja ihanuus. Nuorisomusikaalista vaihtelua Uusi aluevaltaus Komulaisella on musikaali. Hän on sanoittanut laulut vastikään Kokkolassa esitettyyn nuorisomusikaaliin Osta elämä. Musikaali oli menestys. Sitä kävi katsomassa yli ihmistä. Nuorisomusikaalin sanoitusten tekeminen on hyvinkin toisenlaista. Nuorisomusikaalin kohderyhmä on erilainen kuin iskelmässä, joten lähestymiskulma teksteissä pitää olla erilainen. Lisäksi tekstissä käsitellään yhteiskunnallisia asioita, kun taas iskelmämusiikin teema on usein rakkaus, Komulainen pohtii. Vähemmän ja hyvää Komulainen kertoo kirjoittaneensa koulussa keskinkertaisia aineita. Runosuoni puhkesi vasta myö- Menestynyt sanoittaja Maailmanlopun sanoittaja on Kaje Komulainen. Hän on kokkolalainen sanoittaja ja tuottaja. Komulainen on tehnyt kymmenkunta vuotta sanoituksia. Julkaistuja sanoituksia hänellä on jo lähes 50. Sanoituksia löytyy muun muassa Yölinnun levyiltä. Komulainen on saavuttanut menestystä sanoittajana myös muualla kuin Somerolla. Hänen sanoittamansa ja Teemu Haapaniemen säveltämä laulu Miten nauraa pottumuusi voitti Salon lastenlaulutapahtuman sävellyskilpailun vuonna Tänä vuonna Komulainen saavutti toisen sijan Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoihemmin, kun hän alkoi liikkua musiikkipiireissä. Pitää tehdä sellaisia tekstejä, jotka koskettavat itseä. Samat tunteet, jotka koskettavat itseä, koskettavat myös yleisöä. Jos et tunne mitään, on turha tehdä biisejä. Humaani näkökulma asuu isosti sanoittajan tontilla, Komulainen luonnehtii sanoittamisen periaatteitaan. Komulaisenkin mielestä hyvä sävellys ei menesty, jos ei ole hyvää sanoitusta. Hyvä sanoitus voi pelastaa keskinkertaisen sävellyksen. Huonoa ei pelasta mikään. Hänellä on jo jonoon asti sanoitettavia sävellyksiä odottamassa. Teen mieluummin vähemmän ja hyviä. Tekstissä pitää olla hyvä 4

5 stoori. Siinä pitää olla monta tarkastelukulmaa, sen pitää olla moniulotteinen, ja siinä pitää olla hyvä koukku. Kaikkien ei tarvitse tekstin koukkua edes huomatakaan. Kaje kertoo esimerkin koukusta. Hän kysyi Miten nauraa pottumuusi -biisiä hiottaessa säveltäjältä, että mistä laulun teksti kertoo. Säveltäjä vastasi, että pottumuusista tietenkin. Eipäs kun pierusta! vastasi Komulainen hänelle. Uusia näkökulmia ja syvyyttä teksteihin Monet Komulaisen sanoituksista sisältävät useita merkityksiä ja syvällisempiä ajatuksia, jotka kuulija voi aistia ja löytää. Komulainen tuntee hyvin suomalaisen iskelmämusiikin kirjon ja laulujen tarinat. Hän osaa nähdä mikä biisi, aihe tai sanoitus on jo tehty. Siksi hänen on helpompi katsoa tekstiä kolmannen kulman kautta ja etsiä jotain uutta lähestymistapaa sanoitettavaan lauluun. Maailmanloppu-biisin teksti syntyi Komulaiselta nopeasti, 3 4 minuutissa. Silti se mielestäni onnistui. Kappale kertoo suurista asioista hyvin pienillä jutuilla. Komulaisella on taito tehdä erityylisiä sanoituksia. Hiukan hän kuitenkin epäröi tehdä tämänvuotista tangoa Tangomarkkinoille. Kappale oli eka tangoni. Ensin sanoin, etten osaa tehdä tangosanoituksia. Löysin kuitenkin muistiin kirjoittamani lauseen ja siitä se sitten lähti. Komulainen ei ryhdy tekemään väkisin sanoituksia. Niistä ei tule hyviä. Laulu valmis, kuka levyttää? Kun laulu on tehty, se pitää saada julkaistua. Komulainen, niin kuin muutkin lauluntekijät, käy itse kaupittelemassa kappaleitaan levy-yhtiöille. Kova duuni alkaa vasta siitä, kun biisi on valmis. Työtä saa tehdä tosissaan, että saa jonkun toisen uskomaan, että laulu on hyvä. Komulaisen mielestä kukaan ei oikein hallitse kevyen musiikin markkinoita, jotka vellovat edestakaisin. Mistä tietää onko biisi hyvä vai ei? Kuka sen päättää? Minultakin on biisejä varattu vuodenkin päähän, mutta pääsevätkö ne levytykseen Tekijät elävät lauluissaan asti? Toisinaan kappale saattaa vielä loppumetreillä jäädä pois levyltä tai siirtyä toisen solistin laulettavaksi, kertoo Komulainen lauluntekijän epävarmasta arjesta. Komulaista ei haittaa nykyinen radiosoittolistojen tyyli, jossa tekijöitä ei enää mainita lainkaan. Taustatekijät jäävät kuitenkin elämään pitemmäksi aikaa kuin artistin huippuhetki. Hyvästä kappaleesta muodostuu toisinaan ikivihreä ja tekijät jäävät aikakirjoihin laulunsa myötä. Nyt Komulainen yrittää tosissaan vuoden toista palkintoaan, sillä kaksi hänen sanoittamaansa kappaletta kilpailevat Somero Soikoon -fi naalissa. Säästäminen kannattaa aloittaa vaikka tänään. Pienestäkin kuukausittaisesta summasta tulee suuri summa, kun annat ajan tehdä tehtävänsä. Säästöistä voit saada myös OP-bonusta. Käy osoitteessa op.fi/saastaminen katsomassa säästölaskuriamme tai tule käymään konttorissamme. Säästämisen aloittaminen on helppoa. Saat säästölaskurissa vaihtoehtoja vaivattomaan liikkeellelähtöön säästämisen palkitsevassa maailmassa. Näet itse, kuinka aika vaurastuttaa säästäjän. 5

6 kuvat Ilkka Ärrälä M.A. Numminen ja Tijuana Taxi Turun DBTL:ssä heinäkuussa. Teltan ääriään myöten täyttänyt yleisö sai kuulla muun muassa kestosuosikit Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä ja Minä soitan harmonikkaa. Suosikkikappale Valot kuvaa parhaiten Baddingin sielunmaisemaa M.A. Nummisen aikalaismuistoja Someron rokkarista Mauri Antero Numminen on ehtinyt tehdä elämänsä varrella hengästyttävän määrän kirjoja, elokuvia, lauluja, levyjä ja muuta musiikkia undergroundista oopperaan. Nummisen esiintymiset ovat olleet aina ravistelevia ja mieliin painuvia kokemuksia. Esiintymistahti ei ole hiipumaan päin edelleenkään. omerolta kotoisin oleva kulttuurin monitoimimies on kiertänyt tänä kesänä esiintymässä festivaaleilla Ruotsissa ja Suomessa. Olen myös kirjoittamassa librettoa ja sen jälkeen säveltämässä sen teokseen nimeltä Svenskans kraft på båda sidor av Bottenhavet. Se kertoo siitä, kuinka ruotsin kieli pelasti meidät venäläistämiseltä 1800-luvulla. Esitykset ovat ensi vuonna Ruotsissa ja Suomessa Suomen sodan 200-vuotistilaisuuksissa, kertoo Numminen tämän hetkisestä projektistaan. Somero urbaania maaseutua Numminen muistelee nuoruusvuosiensa syntymäpitäjää: Somero oli ihanteellinen paikka varttua, sillä sen ajan Somerossa yhdistyivät sekä maaseudun että urbaanin elämäntavan muodot sopivalla tavalla. Eritoten pidän hyödyllisenä maaseutumaisuuden piirteitä, joita en ymmärtäisi syvällisesti, ellen olisi saanut kasvaa maalla. Toisaalta eräänlainen kauppalamaisuus oli sopiva johdatus Helsinkiin asettautumisessa. Numminen seurusteli Somerolla etupäässä maanviljelijöiden ja työläisten lasten kanssa. Sekin oli myöhemmin osoittautuva hyödylliseksi sosiologian opinnoissa, toteaa Numminen. Lukioaikana kiinnostuin älyllisistä riennoista, joten ylemmän keskiluokan perillisistä tuli vakiopiiriäni. Erityisesti jazz ja Tommi Parkon seura viitoitti tietäni tulevaisuuteen. Badding muistoissa Numminen teki yhteistyötä myös somerolaisten Rauli Badding Somerjoen ja Unto Monosen kanssa. Hän soitti toisinaan rumpuja Monosen orkesterissa. Baddingin M.A. nosti suuren yleisön tietoisuuteen. Hän matkusti varta vasten Helsingistä Somerolle tapaamaan uutta koululaisorkesteria, joka harjoitte- 6

7 li ompelijatar Liisa Laineen kodin yläkerrassa. Numminen otti Raulin siipiensä suojiin. Kuulin hänen äänessään aivan erityislaatuisen rocksoundin, jonka kaltaista kukaan muu ei ollut kyennyt tarjoamaan Suomessa. Hän sai suomeksi laulamansa kappaleet kuulostamaan yhtä vakuuttavilta kuin englanniksi esittämänsä. Se oli aivan uutta! Rauli oli miellyttävä ystävä ja ujoudestaan huolimatta rohkea radikaali, joka ymmärsi pyrkimyksiäni uudistaa taidetta. Rauli lauloi Nummisen vuonna 1966 julkaistulla levyllä kappaleen Laki epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisystä. Numminen muistelee Raulin valintaa levylaulajaksi näin: Olimme esittäneet sukupuolivalistuslauluja Jyväskylän Kulttuuripäivillä samana kesänä ja päätin tehdä levyn. Rauli oli paljon parempi rocklaulaja kuin minä, siksi hänen mukaan tulonsa oli selvä, varsinkin kun hän itse halusi levyttää. Tarinan mukaan Raulilla oli avain Nummisen asuntoon, hän tuli ja meni. Asuiko hän M.A.:n luona? Pitää paikkansa, että Raulilla oli avain asuntooni. Se oli kätevää, koska teimme paljon yhteistyötä. Minun asuntoni oli Raulille myös lepo- ja virkistyspaikka, jossa hän saattoi keskustella tai kuunnella levyjä. Rauli ei asunut luonani. Hän tosin yöpyi kaksioni keittiön lattialle levitetyllä ilmapatjalla toisinaan. Suurimmaksi osaksi hän kuitenkin oli jossakin muualla, oikoo Numminen väitettä. Mitä Rauli ajattelisi kunniakseen järjestetystä Somero Soikoon -tapahtumasta? Rauli pitäisi kunniakseen järjestettyä tapahtumaa kiusallisena. Hän ei halunnut tämän kaltaista huomiota. Sen sijaan jos hän eläisi ja voisi hyvin, hän varmasti mielellään esiintyisi Somerolla, arvelee Numminen. Mikä Raulin tulkitsemista kappaleista kuvaisi häntä parhaiten? Ei ole vain yhtä kappaletta. Raulin oma sävellys ja sanoitus Valot kuvaa hänen omaa sisintään. Hänen hurjuuttaan kuvaavat monet Suomen Talvisodan undergroundrocklaulut, esimerkiksi hänen oivaltava sävellyksensä ja antautuva tulkintansa kappaleessa Liput liehuivat miesten WC:ssä, pohtii Numminen. Entä mitä Rauli pitäisi siitä, että hänen levynsä ovat jatkuvasti soitetuimpien kappaleiden kärkisijoilla? Hän olisi aivan varmasti iloinen siitä, että on kyennyt luomaan musiikkia, josta Suomen kansa pitää, kiteyttää M.A. Numminen lopuksi. Unto Monosen ääni soi mollissa Helsingin yliopiston etnomusikologian dosentti Pekka Gronow kohtasi 1960-luvulla Unto Monosen useaan otteeseen. Gronowin mukaan melankolinen säveltäjä säilytti musiikillisen kunnianhimonsa yksityiselämän murheista huolimatta. Teksti MARKUS VIRTANEN uomessa elettiin 1960-luvun alussa suurta tangohuumaa. Innostus syttyi todenteolla lokakuussa 1962, kun nuori miehikkäläläislaulaja Reijo Taipale levytti uuden sovituksen Unto Monosen Satumaa-tangosta. Legendaarista tulkintaa seurasi kaksi vuotta myöhemmin Monosen Tähdet meren yllä, josta tuli vuoden myydyin kotimainen levy. Tangokuumeen seurauksena kansa löysi tiensä tanssilavoille. Innostus herätti myös nuoren helsinkiläisen opiskelijan Pekka Gronowin huomion. Populaarimusiikki oli tuolloin suurimmaksi osaksi hyvin tehdasmaista ja samankaltaista kaikissa maissa. Tangossa oli kuitenkin aistittavissa jotain omaa, jotain suomalaista. Se herätti minun kiinnostukseni, Gronow kertoo. Yön tummat siivet -levyä myy Someron Luontaistuote (Joensuuntie 31), Annelin Savipaja (Joensuuntie 15) ja Poppanaisen Keramiikka (Somerniemen kesätorin vieressä). Pekka Gronow on sittemmin tehnyt pitkän työuran Yleisradiossa muun muassa toimittajana ja arkistoasiantuntijana. Gronowin erityisalaa on äänilevyjen historia. Tulin Yleisradioon ensimmäistä kertaa vuonna 1965, kun Sävelradio perustettiin. Tuolloin tutustuin työn vuoksi myös Unto Monosen musiikkiin. Iskelmiä ei kuitenkaan tuolloin tarkasteltu säveltäjien ja sanoittajien teoksina. Laulut tulivat tunnetuiksi esittäjiensä kautta. Kiinnostus tangoon johdatti Gronowin nopeasti Unto Monosen luo. Ystävänsä Mauri Nummisen kautta Gronow tutustui somerolaissäveltäjään, joka oli muuttanut Helsinkiin töiden perässä. Kohtasimme useimmiten kolmistaan ravintolassa tai Maurin asunnolla. Mononen taisi käydä pari kertaa myös minun sohvallani Laulusolistina yhtyeessä on 16-vuotiaana Monosen orkesteriin kiinnitetty Hellin Laine, bassossa Pekka Kurkikangas, rummuissa Matti Romu, harmonikassa isänsä Lassen paikan perinut Kari Santakangas ja kitarassa Voitto Vieraankivi, joka tuli orkesteriin Monosen tilalle, kun tämä muutti pois Somerolta. Orkesteri on keikkaillut aktiivisesti erilaisissa tilaisuuksissa ja hyväntekeväisyystapahtumissa. Kesäkuussa yhtye tempaisi järjestämällä Monosen 40-vuotismuistokonsertin, joka keräsi Jukolan nuorisotalon ääriään myöten täyteen kuulijoita. nukkumassa Hakaniemessä. Unto oli hyvin originelli ja kiinnostunut monipuolisesti musiikista. Hän oli aina säveltänyt uusia lauluja, joita hän oli halukas esittelemään. Monosesta jäi hyvin lämmin ja vilpitön vaikutelma, Gronow muistelee. Kärki vastaan Mononen 1960-luku oli Unto Monoselle kaksijakoista aikaa. Vuosikymmenen alun tangobuumi nostatti Monosen säveltäjänä uransa huipulle, mutta samaan aikaan säveltäjän yksityiselämä muuttui entistä rikkinäisemmäksi. Tangoinnostuksen tasaannuttua Monosen oli myös entistä vaikeampi saada laulujaan levyille. Yhtenä esteenä oli Musiikki Fazerin tuotantopäällikkö Toivo Kärki. Hän oli ammattilainen, jolle Mononen oli vain yksi monista harrastelijoista, jotka lähettivät laulujaan levytyksen toivossa. Saattoi myös olla, että Kärki koki Monosen kilpailijakseen, vaikka hän kyllä sovittikin levyille Monosen lauluja, muun muassa Satumaan Henry Theelin alkuperäislevytykseen, Pekka Gronow kertoo. Se on ainakin varmaa, että Toivo Kärki ja Unto Mononen olivat säveltäjäpersoonina aivan erilaisia. Kärkihän oli Aarre Merikannon johdolla sävellystä opiskellut suomalaisen populaarimusiikin moguli, joka teki töitä siististi toimistossa työpöydän takana. Samaan aikaan toisaalla Mononen teki omaa musiikkiaan aivan toisenlaisella, boheemilla tavalla. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, että monet Monosen tangot ovat kestäneet paremmin aikaa kuin Kärjen ja muiden ammattilaisten kappaleet. Laulujen lunnaat Vuotta ennen Monosen traagista kuolemaa Pekka Gronow haastatteli säveltäjää helsinkiläisessä ravintola Hansassa, joka tunnettiin alkoholista nauttivien kulttuuriihmisten kantapaikkana. Gronowin tarkoituksena oli tehdä säveltäjästä radio-ohjelma, mutta hanke jäi toteutumatta. Haastattelunauha kuitenkin säilyi. Se on tänä päivänä kuultavissa internetissä Yleisradion Elävässä arkistossa. Tuohon aikaan Monosen elämä taisi olla jo aika vaikeaa. Haastattelustakin kuulee selvästi, että Mononen on alkoholin vaikutuksen alaisena. Todennäköisesti juuri sen takia nauhaa ei voinut käyttää radiossa, Gronow harmittelee. Nauhalla Mononen kertoo laulujensa synnystä ja sävellystyönsä vaiheista. Harvakseltaan puhuva säveltäjä kuulostaa väsyneeltä ja hieman surumieliseltä, vaikka aina välillä sekaan eksyykin naurua. Ajatuksia varjostavat kariutuneet ihmissuhteet ja jatkuvat rahahuolet. Kenties hänen ääntänsä kuunnellessa voi ymmärtää, miksi mollimelodiikan suosio on niin syvällä meissä suomalaisissa. Siinä Pekka Gronow on oikeassa. Unto Monosen ääni soi mollissa. Monosen henki elää Unton Valituissa Oletko koskaan pohtinut, miltä Unto Monosen laulut kuulostivat silloin kauan sitten, kun Mononen itse esiintyi yhtyeensä kanssa? Aitoon Monossoundiin on mahdollista tutustua vielä tänäkin päivänä, sillä Unto Monosen alkuperäinen orkesteri jatkaa yhä uraansa. Yhtyeen jäsenet kokosivat rivinsä 2000-luvun alussa Unton Valitut -nimeä kantavaksi bändiksi. Teksti MARKUS VIRTANEN Aktiivinen keikkailu on kantanut hedelmää, sillä keväällä orkesteri julkaisi ensimmäisen levynsä. Yön tummat siivet -albumille on tallennettu 13 Monosen vähemmän tunnettua iskelmää, jotka vievät kuulijan rakkauden ja kaipuun maisemiin. Levyn sovitukset noudattavat perinteistä tangopoljentoa, joten autenttinen 1950-luvun tunnelma on taattu. Aikamatkan kruunaa Satumaa: näin Unto soi silloin ennen, kun kaikki oli toisin. 7

8 Yksityisiä, vaan ei yksinäisiä Sepäntie 2, Somero puh. (02) Synsam Somero Joensuuntie 26 (03) SÄHKÖ-, LVI- JA KODINTEKNIIKAN AMMATTILIIKE Jukolantie 2, Somero puh. (02) , faksi (02) Kauneushoitola PARATIISI Johanna Alitalo SKY-kosmetologi Joensuuntie 31, Somero p , I Joensuuntie 33, Somero, puh. (02) II Joensuuntie 31, Somero, puh. (02) Teemu Heinonen puh Joensuuntie 14 Avoinna ma to 9 17 pe la Joensuuntie 26, SOMERO, puh. (02) Palvelemme sinua ammattitaitoisella tazzilla. Joensuuntie 36, Somero, puh. (02) Joensuuntie 30, SOMERO Puh. (02) Joensuuntie 40 Somero Puh. (02) Vakuutus- ja finanssipalvelut Somerolla Palvelemme sinua osoitteessa Joensuuntie 31. Tapaamisiin Anna-Maija Vehmasto ja Heimo Kujanpää, puh. (02) (02) Meiltä saat ystävällistä palvelua ja tuliset kebabit ja pizzat! Luo oma tyylisi arkeen ja juhlaan! Muotia myös muodokkaille naisille. puh. (02) SOMERON OPTIIKKA Palvelemme ma pe klo , la klo 9 14 Joensuuntie 31, Somero, puh. (02) Joensuuntie 30, SOMERO, puh. (02) Joensuuntie 36 puh. (02) fax. (02) someron.apteekki@apteekit.net Palvelemme ma to 8 20, pe 8 19, la 8 15, su suljettu puh. (02) / tilaukset (02) / juttuvinkit Someron Kukkakeskus ja hautaustoimisto Kaikki alan palvelut Anneli ja Timo Kauppi Joensuuntie 25 puh. (02) , Ihana Pariisin muoti liikkeessämme Joensuuntie 28 puh. (02) ma-pe 10 17, la Joensuuntie 31, SOMERO, puh. (02) Avoinna ma pe 9 17, la puh. (02) KIOSKI - GRILLI - KAHVIO puh. (02) , Joensuuntie 34 Joensuuntie 4 6, puh. (02) Tervetuloa! Avoinna ma pe 8 17, la 9 14 Joensuuntie 28, puh. (02)

9 Sanna Pietiäinen ei suuremmalti esittelyjä kaipaa. Sannahan esiintyi jo ensimmäisessä Somero Soikoon -tapahtumassa ja laulamisen lisäksi juonsi sen yhdessä M.A. Nummisen kanssa. Sannaa onkin sittemmin nähty ja kuultu lähes joka vuosi esittämässä sävellyskilpailujen kappaleita. Teksti PEKKA NURMINEN Kuvat LASSI TUOMINEN ja PEKKA NURMINEN oisten säveltämien kappaleiden opettelu, harjoittelu ja esityskuntoon saattaminen omalta osalta ensimmäistä ja viimeistä kertaa on ollut vaativa tehtävä, juuri Unkarista lomailemasta palannut Sanna kertoo. Tänä vuonna Sanna on taas mukana monessa roolissa. Hän juontaa konsertin ja laulaa kaksi sävellyskilpailukappaletta, joista toinen on vieläpä hänen oma teoksensa Yksinkertaisia rakkauslauluja. Tapahtuman juontaminen jännittää etukäteen, sillä juontamisia teen harvemmin. Yleisölle laulaminen sävellyskilpailussa Viime vuoden fi naalikonsertissa Sanna tulkitsi upeasti sävellyskilpailussa toiseksi sijoittuneen tangon Miksi minusta et luovu (säv. Tuomo Hämäläinen, san. Päivikki Juvakoski-Heino). sen sijaan on hauskaa, ja erityisen mukavaa on saada mahdollisuus esittää oma kilpailukappale, Sanna iloitsee. Muusikon arjessa ei hiljaisuutta Kotona Sanna ei juuri musiikkia kuuntele, vaan hän hyräilee ja lauleskelee itsekseen kotitöiden lomassa. Monen sävellykseni teema onkin syntynyt kuin sattumalta puolihuolimattomasta jokeltelusta keittiössä. Toki ruuanlaiton yhteydessä on aikaa myös kehittää ja hioa teemoja, mutta oikea sävellystyö sovittamisineen vaatii kunnon keskittymisen ja paljon työtä, kertoilee musiikin ohessa gourmet-kokkaamista harrastava kasvissyöjä. Hyräilyn ja lurittelun vahvistaa Selina, Sannan 14-vuotias tytär. Itsekin jo musiikkia monipuolisesti harrastava Selina kertoo äidin herättävän häntä kouluaamuina oopperalaululla, johon sanat tulevat aamun tilanteen mukaan. Äiti saattaa tulla aamulla jossain rooliasussa laulamaan. Ker- ran hän tuli laulaen kastelukannun kanssa minua herättämään, kertoo Selina kikatellen. Äiti myöntää suosiolla aamuaariat ja resitatiivilaulun viestintävälineenä, mutta kiistää kuitenkin päättäväisesti hymyillen rooliasujen käytön. Tällä kerralla Sanna ei kuitenkaan esitä oopperanumeroita. Viihdelinjalla Sannaa saa tulla kuuntelemaan ja katsomaan koko fi naalikonsertin ajaksi. Ja vielä tiedoksi, että Sannan mielestä parhaat fanit ovat niitä, jotka tulevat toki ensinnä keikoille kuuntelemaan, mutta erityisesti keikan jälkeen juttelemaan mukavia. Mieliinpainuva elämys? Haluatko tarjota yrityksesi asiakkaille tai ystävillesi mieliinpainuvan elämyksen Somero Soikoon -finaalikonsertissa? Somero Soikoon -tapahtuman alusta asti yrityksillä on ollut mahdollisuus tarjota asiakkailleen buffet-ruokailu. Myös ystäväporukat ovat kerääntyneet yhteen nauttimaan maistuvaa iltapalaa yhteisen illan kunniaksi. Buffet-lippu (40 e) sisältää konserttilipun lisäksi buffet-ruokailun ennen konserttia ja väliajalla. Ennakkovaraukset mennessä: Aulis Kankare, puh Anu Törmä, puh Ilkka Ärrälä, puh buffetlippujen ennakkovaraukset mennessä Ilkka Ärrälä 9

10 i Tapaan Ilkka Vainion Matkarakastaja-ravintolassa. Kuppila on perisuomalainen ruokapaikka, jossa työmiehet viihtyvät isojen lounasannosten äärellä. Tämä on karuudessaan hyvin viehättävä, paikka tuo mieleeni Someron, Vainio tunnustaa. Somero tosiaan on Vainiolle mieluisa paikka ja hän palaa kaupunkiin joka kesä. Teksti ANU TÖRMÄ Kuvat ILKKA ÄRRÄLÄ Vainio työskentelee Edel Recordsin tuotantopäällikkönä ja omistaa yhdessä kapellimestari Ari Oinosen kanssa Saarnipuu Kustannus oy:n. Kaiken tämän lisäksi hän kirjoittaa: Ile on sanoittanut yli 700 levytettyä laulutekstiä useille suomalaisille huippuartisteille. Kari Tapion kanssa on yhteistyönä tuotettu jo 16 platinalevyn verran myytyjä albumeita. Sanoitan myös Paula Koivuniemelle ja salanimellä Sipi Castrén sanoitin ainakin sata Nylon Beat -biisiä, Ile kertoo. Sanoitukset syntyvät välillä kuin itsestään, välillä jotain kappaletta joutuu hauduttelemaan pidempään. Yksi tapa tehdä kappaleeseen sanat, on laittaa se ensin studiossa soimaan. Saatan tehdä sävellykseen sanat saman tien, joskus menee pari tuntia, joskus pari viikkoa. Vainio tunnetaan miehenä, jolta syntyy riimejä puheen lomassa. Inspiraation iskiessä kaivetaan esiin pienetkin paperilappuset ja ne täyttyvät hetkessä runonpätkistä. Vainion läheisimpiä työpareja musiikkituotannossa ovat sävelnikkarit Risto Asikainen, Pertti Haverinen ja Mika Toivanen. Somero kuuluu kesään Ilkka Vainio on ollut mukana Somero Soikoon -tapahtuman tukijana ja tuomarina alusta saakka. Olen mukana Tangomarkkinoilla, Kotkan Meripäivillä ja Somero Soikoon -tapahtumassa. Moneen muuhunkin musiikkitapahtumaan on pyydetty, mutta joka paikkaan ei tokikaan ehdi. Odotan innolla Somero Soikoon -sävellyskisaa. Olen ylpeä, että Tangomarkkinoilta on löytynyt luvun suurimpia iskelmätähtiä, Ile sanoo. Vainio puhuu lämpimästi Someron omista pojista, Rauli Somerjoesta ja Unto Monosesta. Hän pitää tärkeänä, että heidän työtään arvostetaan. On hieno asia, että saan olla tällaisessa tapahtumassa mukana. Toivottavasti somerolaiset ymmärtävät miten valtava perintö Monosen ja Somerjoen tuotanto on. Kotkan Meripäivillä Vainio on joka vuosi jakamassa isänsä muistoa kunnioittamaan perustettua Juha Vainion rahaston sanoittajapalkintoa. Ile kutsuu palkintoa sanoittajien Finlandia-palkinnoksi. Palkintosumma euroa on huomattava, mutta sitäkin huomattavampaa on palkinnon myö- Vainio on hyväntuulinen eikä ihme: takana on hyvin onnistunut viikonloppu Pyhä Unplugged -tapahtumassa ja perjantaina 8.8. vasempaan nimettömään on ilmestynyt kihlasormus! 10

11 Matkarakastaja-ravintolan omistaa Ilkan veli Kalle (kuvassa keskellä). Ile järjestää kuppilassa usein levynjulkistamistilaisuuksia. Kotoisa olohuone Kuluneen nahkasohvaryhmän ja tummanturkoosin seinien ääreen tupsahtaa yhtäkkiä Raimo Höyry Häyrinen. Legendaarinen urheiluselostaja osoittautuu Ilen kaveriksi ja kertoo tarinaa miten hän tunsi myös Ilen isän Junnu Vainion. Junnun isä ja Höyryn isä olivat jo aikoinaan rintamakavereita. Höyry tunnistaa Ilelle antamansa kellon miehen ranteessa. Lahjakello ei ole selvinnyt kolhuitta reissuissa. Jumalauta, sehän on hajalla ukko! Häyrinen jatkaa vielä pilke silmäkulmassa aikomuksestaan ostaa Ilelle puvun miehellä itsellään ei ole muka varaa ostaa kunnon pukua. Vilkkaasti elehtivä Höyry näyttää miten Ile liikkuu jäykässä ja halvassa kaksirivisessä puvussa: hoikka mies liikkuu, mutta puku pysyy paikallaan! Tapion grillille pitää Somerolla aina poiketa. Kyllä on hyvät pöperöt! Vainio kehuu. Tiesitkö? Tapahtumalle omistettu kappale Illan varjoon tiemme johtaa on Ilkka Vainion kunnianosoitus Somero Soikoon -tapahtumalle. Kappale tuotettiin vuonna 2005 Somero Soikoon -laulukilpailun voittaneen Heli Ruotsalaisen promoja palkintolevyksi. Kappale on omistettu kahdelle suurelle taiteilijalle: Unto Monoselle ja Rauli Badding Somerjoelle. Vainion sanoittaman kappaleen sävelsi Pertti Haverinen. tä tuleva julkinen tunnustus. Tänä vuonna palkinnon sai Sinikka Svärd, jonka sanoittama kappale Mustavalkoinen (säv. Ville Laaksonen) on mukana Somero Soikoon -fi naalikonsertissa. Kotkassa on asiat hyvällä tolalla. Isot puitteet ja sanoittajapalkinto saavat ansaitsemansa huomion. Yritykset ovat aktiivisesti mukana ja tietysti kaupunki. Samanlaista panostusta kaivattaisiin Somerollakin. Nykyään Somero Soikoon -tapahtuman järjestely on liian pienen porukan harteilla, homma vaatisi työntekijän. Kotkan Meripäivillä järjestetään myös konsertti, jossa artistit tulkitsevat Junnu Vainion tekemiä kappaleita. Ilen mielestä erilaiset tulkinnat tuovat uusia ulottuvuuksia tuttuihin kappaleisiin. On todella kiva kuulla erityylisten solistien tulkintoja Junnun biiseistä. Somerollakin olen päässyt kuuntelemaan, kun Monosen ja Somerjoen sävelet uudistuvat Petomanin käsittelyssä. Vainio toivoo tapahtumalle kasvua ja myös valtakunnallista näkyvyyttä. Hän kehuu viime vuosina syntynyttä profi ilin nostoa: tapahtumaa markkinoiva lehti on laadukas ja fi naalikonsertti toimiva kokonaisuus. Korkeatasoinen sävellyskilpailu Sävellys- ja sanoituskilpailuun osallistui tänä vuonna huikea määrä kappaleita. 250 sävellystä esikarsittiin ja karsinnan jälkeen yli 30 sävellystä toimitettiin Vainion kuunneltavaksi. Niistä yksitoista Vainio valitsi fi naalikonsertissa esitettäväksi. Tapahtumassa palkittavaa kärkikolmikkoa ei vielä kukaan osaa nimetä tuomaristo päättää kolmen parhaan kaartin, kunhan on nähnyt ja kuullut eri artistien tulkinnat ja Petomanin tekemät sovitukset. Vainio myöntää, että kilpailun taso oli huippuluokkaa. Kyllä, oli ehdottomasti! Mukana oli paljon huippuammattilaisia, aivan Suomen kärkinimiä. Kuulemistani kappaleista moni päätyy eri artistien levyille. Tämän kisan tuotokset eivät jää pöytälaatikkoon makaamaan. Tuomaristoon kuuluu Vainion lisäksi Auraviihteen varatoimitusjohtaja Kalle Kulmala, Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry:n toiminnanjohtaja Martti Heikkilä ja tapahtuman järjestäjän edustajana muusikko Raimo Lyly. Posti ja sähköposti tuo Saarnipuuhun joka päivä 5 10 demonauhaa. Oman kappaleen levytyksestä haaveilijoita siis riittää tässä maassa ja vain pieni osa pääsee levytykseen asti. Saarnipuu tuottaa noin 200 uutta levytystä vuosittain. Somero Soikoon -sävellyskilpailusta on joka vuosi saatu julkaisuun monia hyviä kappaleita ja ne ovat päätyneet tunnettujen artistien levyille. Tänä vuonna tauolla olevassa laulukilpailussa parhaiten menestystä saanut taitaa olla Heli Ruotsalainen, joka keikkailee ahkerasti ja on päässyt listoille. Helin ääni soi jatkuvasti radiokanavilla. Eläköön Unto ja Rauli! Illan Varjoon Himmeään ry sai nimensä Monosen tangon mukaan. Yhdistys on luonut Somero Soikoon -musiikkitapahtuman. Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Ilkka Ärrälä (pj.), Aulis Kankare (varapj.), Irmeli Mattila, Kari Luoto, Tarja Lyly, Raimo Lyly, Taija Ranta ja Anu Törmä, sihteerinä toimii Maarit Kankare. Hallituksen hyvin aktiivisena tukena toimii Pekka Nurminen. Tapahtumapäivän lähestyessä hallituksen apuna häärii iso joukko, jota ilman tapahtuman jär- Myös yleisö saa valita suosikkinsa! Somero Soikoon -finaalikonsertin käsiohjelmaan on listattu sävellysja sanoituskilpailun kappaleet esitysjärjestyksessä. Äänestäminen on tehty todella helpoksi, rasti ruutuun riittää. Monitoimitalon aulassa on äänestyslippaita, joihin oman käsiohjelmansa voi tiputtaa. Yleisöäänestyksen voittanut sävellys palkitaan konsertissa ja konserttiyleisölle on luvassa yllätyspalkinto. jestäminen olisi mahdotonta. Somero Soikoon -tapahtumaa markkinoivan lehden kasaamisessa ovat hallituksen jäsenten ja Nurmisen lisäksi auttaneet Salli Lehtinen, Markus Virtanen, Emilie Tuuminen, Jenni Törmä ja Lassi Tuominen. Lämmin kiitos kaikille talkooväelle, avustajille, yleisölle, tukijoille ja tuomareille. Kiitos kaikille, jotka haluavat olla mukana kunnioittamassa Unto Monosen ja Rauli Somerjoen perintöä. 11

12 Mies Muoniosta soittaa ja kertoo omistavansa mapillisen lehtileikkeitä Rauli Badding Somerjoesta. Miehen nimi on Jukka Rajala ja kiinnostuksemme herää heti tässäkö kaivattua lisätietoa, jonka keräämiseen Illan Varjoon Himmeään ry on sitoutunut? Teksti ANU TÖRMÄ Kuvat ILKKA ÄRRÄLÄ ja RAJALAN ARKISTO ukka Rajala saapuu Somerolle mappeineen heinäkuun helteisenä lauantaina ja yhteinen lehtileikkeiden kopiointiurakka voi alkaa. Jukka on kerännyt juttuja Baddingista vuodesta Vanhimmat artikkelit ovat vuodelta 1968 ja uusimmat aivan viime vuosilta. Lukuisia muistokirjoituksia on myös tallessa. Netissä Baddingtietoutta on melko paljon ja niitä googlaamalla mies löysi myös Somero Soikoon -sivuston. Illan Varjoon Himmeään ry:n tuottamat lehdet ovat luettavissa tapahtuman kotisivuilla. Lehtiä selaamalla Jukka löysi ilmoituksen, jossa etsittiin muistoja ja tarinoita Rauli Somerjoesta ja päätti tuoda oman kokoelmansa yhdistyksen arkistoon. Leikekirjan kasaaja Baddingista julkaistuja juttuja on Rajalan leikekirjaan kertynyt reilusti yli 200. Tarinoissa kerrotaan tuttua asiaa: Raulin herkkyys, pelkotilat, suuri menestys, vetäytyminen ja uusi tuleminen. Baddingista kertovan kirjan (Badding, Heikki Metsämäki ja Juha Miettinen, Sputnik 1996) moneen kertaan läpi kahlanneena huomaan löytäväni mapista paljon uusia tarinoita, joista saa syvällisempää tietoa Raulin ajatusmaailmasta, unelmista ja peloista. Jukka Rajala keräsi lehtileikkeitä, kuvia ja julisteita vuosien saatossa melkoisen määrän. Aluksi vain leikkelin lehtijuttuja talteen, osa päätyi teini-ikäisenä seinälle ja osa laatikon pohjalle. Myöhemmin järjestin leikkeet mappiin, mutta edelleen järjestelemistä riittää. Vastaavanlaista leikearkistointia Jukka ei ole tehnyt muista artisteista. Badding-mappi on ilo silmälle, tarinoiden lukeminen sujuu aikajärjestyksessä. Fiilaten ja höyläten kuinkas muuten Baddingin tarinan tuntevat tietävät, että Suomen kansan hurmasi lopullisesti kappale Fiilaten ja höyläten. Vuonna 1973 levytetty kappale aiheutti aikoinaan suurta pa- Baddingin merkitystä suomalaiselle rock-musiikille on vaikea liioitella, sanoo Jukka Rajala. 12

13 heksuntaa sanoituksellaan ja Raulin televisiolähetyksessä nähdyllä lantiovatkauksella. Kappale oli niin erilainen kuin kaikki muu radiossa soinut popmusiikki! Olin sen ilmestymisen aikaan nuori ja siitä syystä luonnollisesti kaikille vaikutuksille altis kappale iski minuun rajuutensa ja Raulin lauluäänen ansiosta täysillä, Jukka kertoo ja myöntää myös Baddingiä tuolloin paljon puffanneen Suosikki-lehden olleen teini-ikäiselle nuorelle suuri vaikuttaja. Jukka näki Baddingin ensimmäisen kerran keikalla Kolarin työväentalolla vuoden 1975 keväällä. Hän oli paikalla myös, kun suursuosion saavuttanut Laivat-levy julkaistiin Lahdessa vuonna Jo kymmenisen vuotta aikaisemmin Jukka Rajala oli liittynyt muutamia vuosia toimineeseen Somerjoen ihailijakerhoon, siitä hänellä on todisteena muun muassa jäsenkortti ja nippu fan-club-lehtiä. Kuukkeli-lehden toimittajana työskentelevälle Jukka Rajalalle Badding ei ole ainoa suosikki. Mies kuuntelee musiikkia paljon ja monipuolisesti: kantria, bluesia, 1950-luvun rokkia unohtamatta suomalaisia huipputekijöitä: Hurriganes, Juice, Hector ja Veikko Lavi. Suosikkeja on paljon! Humppa-Veikot voin sanoa löytäneeni Raulin humppaversioiden ansiosta. Mielestäni Veikko Lavi on edelleen vailla hänelle kuuluvaa huomiota. Suuria kokoelmabokseja on julkaistu vaikka kuinka monta, mutta missä viipyy täydellinen Lavi-boksi? Somero Suomen Memphis? Jukka Rajala vertaa Rauli Badding Somerjokea peräti Elvikseen. En rohkene kieltää väittämää, Badding tunnetusti pystyi monipuolisiin tulkintoihin, joita Elvikseltä ei olisi voitu koskaan kuulla. Jukka omistaa Baddingin laajaa tuotantoa sekä vinyyli- että CDversioina. Alle kymmenen singleä puuttuu, muuten vinyylikokoelma on täydellinen. Harvinaisimpia tuotoksia ei ole koskaan edes tullut vastaan. Esimerkiksi promoversiona julkaistua Bensaa suonissa -singleä tuskin saan ostettua milloinkaan. Raulin merkitystä suomalaiselle rock-musiikille on vaikea liioitella. Hän oli omalla, persoonallisella tyylillään suomirokin tiennäyttäjä monessakin suhteessa. Esimerkiksi tänä päivänä pinnalla oleva rock-vaikutteinen iskelmämusiikki on paljolti velkaa Baddingin yhdessä Agentsien kanssa luomalle rautalankatyylille. Vuonna 1997 julkaistu Kaikki laulut -kokoelmaboksi oli Jukan mielestä kulttuuriteko. Samojen kansien sisään on koottu koko Baddingin tuotanto. Varmuudella ainoastaan yksi ennen julkaisematon kappale siitä puuttuu, sekin on sittemmin julkaistu CD/DVD:llä Henkilökohtaisesti. Ei mikään tähdenlento Somerjoki on itse todennut, että niin kauan kuin Suomessa kuunnellaan musiikkia, Baddingin nimi tulee säilymään. Hän tiesi, ettei ole todellakaan mikään tähdenlento. Uskon, että Badding olisi tyytyväinen tänäkin päivänä: hänen tuotantoaan kuunnellaan, tulkinnat elävät edelleen ja uusia sovituksia hänen lauluistaan tuotetaan jatkuvasti, Jukka sanoo. Rajala yllättyy kuullessaan Baddingin arvostuksen olevan melko olematonta Somerolla. Oman kylän poika muistetaan lähinnä epävarmana juopottelijana. Onneksi monet ymmärsivät, että Badding oli todella arka ja ujo. Niin herkkä ihminen ei yksinkertaisesti pystynyt astumaan julkisuuteen ja ihmisten eteen selvinpäin, paine oli aivan liian kova. Badding tunnettiin herkkänä tulkitsijana ja erityisen herkkänä ihmisenä. Ajan iskelmätähtien ei sopinut kertoa todellisia mielipiteitään ja suoraan puhujaa ja rahasta piittaamatonta Baddingia kummaksuttiin. Baddingin motiivina ei ollut raha, ehkä siitä syystä hän saikin aikaan kuolemattomia lauluja ja tulkintoja. Yhdessä pähkäilemme leikekirjan kopioinnin lomassa mahtaisiko Rauli Somerjoki olla hengissä, jos maineeseen vienyt huippu olisi jäänyt saavuttamatta. Voisimmeko kenties tänäkin päivänä kuulla Baddingin lauluja hänen itsensä persoonallisina tulkintoina? Illan Varjoon Himmeään ry haluaa omalta osaltaan olla vaalimassa Rauli Badding Somerjoen legendaa, ja säilyttää tulevia sukupolvia varten häneen liittyvää materiaalia. Tätä tarkoitusta varten yhdistys on perustanut arkiston. Kuvia, juttuja, äänitteitä, nuotteja ja Baddingesineistöä voi lahjoittaa yhdistykselle arkistointia, säilytystä ja mahdollista esille asettamista varten. Lahjoitettavan materiaalin mukaan tulee liittää mahdollisimman tarkka selostus siitä, miten ne liittyvät Baddingiin. Yhteydenottoja odottaa aineiston kokoamisesta vastaava yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Ärrälä, puh , Pekka Järvilehto 13

14 Asuminen Somerolta löydät oman kodin, halusit sitten vuokralle tai omistusasuntoon! Rivi- ja kerrostalot Omakotitalot Mummonmökit Tontteja kaavaja haja-asutusalueilla kuvat Manu Kärki ja Ahti Kukkonen Oppiminen Oppilasmääriltään erikokoisia alakouluja Lukiossamme mahdollisuus suorittaa diplomit teatteritaiteessa, kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa Kansalais- ja musiikkiopistossa monipuolista tarjontaa kaikille ikäryhmille Kaunis maaseutu ja upea luonto Aktiivisissa kylissä yhteisöllisyyttä ja vireää toimintaa Somero on omavarainen liike-elämän ja kaupallisten palveluiden suhteen Kaupungin peruspalvelut kunnossa TSOMERO Harrastaminen Yleisurheilua Joukkueja taistelulajeja Autourheilua Musiikkia Tanssia Valokuvausta Näyttämötaidetta Ratsastusta Luontovaellusta Mielenkiintoisia matkailukohteita Paljon tapahtumia yhdistysten ja yrittäjien järjestäminä Ja paljon muuta! mm. erinomaiset kirjastopalvelut Continental CVC 5 Ohratie 4, Somero puh. (02) , , faksi (02) Avoinna ma pe Nokia HKPL R Michelin X-ICE xi2 TSOMERO 14

15 avoinna ma pe 8 18 la 8 14 Tapahtumassa mukana, Sinua lähellä Kyläkauppa PITKÄJÄRVEN K-EXTRA Turuntie 1302, Pitkäjärvi, puh. (02) puh. (02) Kimalantie 457, Pyöli Julkisivurakenteet Alumiini- ja teräsrakenteiset ovet ja ikkunat, E30 E160 Alihankintakoneistukset nykyaikaisilla työstökeskuksilla jopa 18 metrin pituuteen puh. (09) faksi (09) myynti@karkkilanmetallityöt.fi rakennustarvikkeet sisustustarvikkeet työkalut kodintarvikkeet pienkoneet puutarhatarvikkeet remonttija asennuspalvelut tavarat ja työ samalla sopimuksella ilmalämpöpumput jätevesijärjestelmät viljakauppa työkoneet traktorit ja puimurit maatilatarvikkeet karjataloustarvikkeet varaosat Esko Aaltosen katu 2, Forssa Hietalahdenranta 17, Helsinki Puh. (03) , fax (03) Puh forssan.kirjapaino@forssankp.fi Fax (09) Esko Aaltosen katu 2, Forssa Puh. (03) , fax (03) nordman@forssankp.fi Hydrauliikka-osat Työkalut Traktorivaraosat Ohratie 3, Somero puh. (02) , faksi (02) Joensuuntie 49, Somero, puh. (02) Tällä kupongilla normaalihintaisista kengistä 20 % kuponki voimassa Avoinna arkisin 9 18 la 9 14 Ruunalantie 5, Somero puh. (02) VARUSTEET URHEILUUN JA VAPAA-AIKAAN SOMEROLTA! Laatumerkkejämme: Pienkoneet: Husqvarna, Stiga, Stihl, Derbi, Peugeot, Honda, Polaris, Klippo, Piaggio Urheilu: Tunturi, Halti, Raiski, Umbro, Asics, Nike, Adidas, Viking, Fat pipe, Columbia, Catmandoo, Fischer, Peltonen, Easton, CCM, Exel, Polar Myös huolto ja varaosat i 15

16 Katriina Jaatinen tulkitsi viime vuoden voittajakappaleen Maailmanloppu. Finaaliin yltäneet 11 kappaletta esitellään aakkosjärjestyksessä. Alunperin fi naaliin valittiin 12 kappaletta, mutta yksi kappaleista diskattiin juuri ennen lehden painatusta Somero Soikoon -sävellysja sanoituskilpailun kappaleiden tulee olla julkaisemattomia. Somero Soikoon 2008 Sävellys- ja sanoituskilpailu Finaalikappaleet ja niiden tekijät Aamu vastaukset tuo säv. san. Juhani Onkalo, Hyvinkää Onkalo (s. 1962) on erityisluokanopettaja ja musiikkiterapeutti, joka on soittanut bändeissä nuoresta lähtien. Hän keikkailee tällä hetkellä akustisen duon kitaristina. Juhani soittaa monipuolisesti eri soittimia ja omia kappaleita on plakkarissa noin sata. Aave säv. san. Jussi Rasinkangas, Kempele, Toni Nygård, Oulu Rasinkangas on säveltänyt vuodesta 1988 lähtien. Hänen sävellyksiään on levytetty useita satoja eri suomalaisartistien toimesta. Jussin sävellyslajeja ovat olleet muun muassa iskelmä-, lasten-, näytelmäja joulumusiikki. Oppikirjoissa on erittäin runsaasti hänen tuotantoaan. Salon lastenlaulujuhlilla hänen sävellyksiään on valittu neljä kertaa vuoden lastenlauluksi. Nygård on 33-vuotias säveltäjä-sanoittaja-sovittaja ja Finnsound-tuotantostudion pyörittäjä. Hänen biisejään on julkaistu runsaat 400. Toni on myös ollut neljästi Suomen Euroviisufi naaleissa. Hän on sijoittunut toiseksi Tangomarkkinoiden sävellyskilpailussa kappaleella Naisen sydän. Toni on nöyrä taustapuurtaja, joka tykkää tehdä biisejä mittatilaustyönä. Ei se ole vielä rakkautta säv. Kikka Laitinen, Janne Halmela, Tikkakoski san. Jorma Toiviainen, Kerava Laitinen (s. 1960) on vapaa taiteilija, laulaja-lauluntekijä, sanoittaja, säveltäjä ja kirjailija. Kikka sai ensimmäisen kiinnityksen rock-yhtyeeseen ollessaan 15-vuotias ja oli perustajajäsen tunnetussa suomalaisessa rock-yhtyeessä Gasoline Girls and Petrol Boys. Nykyään hän toimii muun muassa Kikka Laitinen Co -yhtyeen laulaja-lauluntekijänä. Halmela (s. 1962) on ammatiltaan ja koulutukseltaan sotilasmuusikko ja opiskellut lisäksi poppia ja jazzia Pop-Jazz-konservatoriossa Helsingissä. Nykyinen vakityöpaikka on Ilmavoimien soittokunnassa. Janne on toiminut rokkihommissa tehden viulu- ja puhallinsovituksia ja soittaen trumpettia Kikka Laitinen Co -yhtyeessä. Toiviainen on ammattisanoittaja, joka on ollut alalla yli 30 vuotta. Levytettyjä sanoituksia hänellä on yli tuhat. Hänen tekstinsä on muun muassa voittanut Seinäjoen Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun 10 kertaa. Hän on voittanut myös Somero Soikoon -kisan kappaleella En ole hän. Kolmikko jakaa kaksi voittoa: Seinäjoen tangosävellyskisan voitto vuonna 2005 (Tulit varjojen takaa) ja Somero soikoon -sävellyskisan voitto vuonna 2006 kappaleella Oljenkorsia ruutupaidassa. Kaksi tähtee säv. Teemu Harjukari, Vääksy san. Sana Mustonen, Renko Harjukari kulkee levittämässä tanssimusiikin ilosanomaa Taivaanrannanmaalarit-orkesterinsa kanssa. Orkesteri oli vuonna 2003 Kesäillanvalssi-ohjelmassa house-bändinä. Teemun sävellystyö on nousemassa hänelle toiseksi ammatiksi. Keikoilla orkesteri esittää Teemun sävellyksiä. Hän on tehnyt myös muille artisteille kappaleita. Mustonen on 38-vuotias ja on runoillut lapsesta saakka. Uusioperheen kotiäitinä hän intoutui uudelleen sanoittamaan ja on tehnyt vuoden sisällä jo noin 500 tekstiä. Sana on saanut myös muun muassa Georg Malmsten -säätiön apurahan, joka omalta osaltaan kannusti jatkamaan valitsemallaan sanoittajan tiellä. Esikuvana hänellä on tässäkin kisassa mukana oleva Sinikka Svärd. Mustavalkoinen säv. Ville Laaksonen, Espoo san. Sinikka Svärd, Turku Laaksonen on muusikko ja laulunopettaja, joka laulaa, säveltää, sanoittaa ja tuottaa musiikkia. Hän on työskennellyt muun muassa Nightwishin ja Antti Tuiskun levyillä. Suomen Euroviisukarsinnoissa vuonna 2004 Villen sävellys Toarie sijoittui kolmanneksi. Ville opettaa ensimmäisten joukossa Suomessa Complete Vocal Techniquea. Hän pääsi hyödyntämään tekniikkaa keväällä 2008 High School Musicalin laulajien valmennuksessa. Svärd on 48-vuotias ammattisanoittaja, joka on koulutukseltaan alun perin sosiaaliohjaaja. Hänen runoistaan on julkaistu neljä runokirjaa. Sinikka on saavuttanut sanoittajan uralla paljon, muun muassa palkintosijoja sävellys- ja sanoituskilpailuissa, Pro iskelmä -tunnustuspalkinnon ja nyt viimeisimpänä Juha Vainio -tunnustuspalkinnon. Opeta mua itkemään säv. Teemu Haapaniemi, Kokkola san. Kaje Komulainen, Kokkola Haapaniemi on 31-vuotias Turun taideakatemiasta valmistunut mediatuottaja. Tällä hetkellä hän käynnistää nuorten kulttuurikeskusta Kokkolaan. Säveltämisessä Teemu pyrkii aina mahdollisimman hyvin tukemaan sanoituksen sanomaa ja tunnelmaa. Teemun ja Kajen kappale Miten nauraa pottumuusi valittiin vuoden lastenlauluksi Salon lastenlaulukilpailussa vuonna Teemu on voittanut myös laulukilpailuja muun muassa tänä vuonna Tapsan tahdeissa, kun Duo Haaska saavutti ykkössijan tahtirallissa. Komulainen on tehnyt kymmeniä julkaistuja lauluja maamme huippuartisteille ja yhtyeille. Lisäksi hän saavuttanut sanoittajana menestystä useissa sävellys- ja sanoituskilpailuissa, esimerkiksi Vuoden lastenlaulu 2005, Somero Soikoon -voittaja 2007 ja tangomarkkinoiden toinen voittajatango Nuoruus, hulluus ja ihanuus vuonna Pari hittiä Raulin säv. Kai Jämsä, Itäsalmi san. Kaje Komulainen, Kokkola Kai Jämsä, Itäsalmi Jämsä on 43-vuotias päätoiminen musiikintekijä ja kolmen lapsen isä. Hän teki ensimmäisen keikkansa 12-vuotiaana. Hän on soittanut muun muassa Puolikuu-yhtyessä ja Muskan yhtyeessä. Tällä hetkellä Kai keikkailee Komboklubi-yhtyeen kanssa. Vuosi 2007 toi Kaille paljon menestystä: Somero Soikoon -voitto kappaleella Maailmanloppu, vuoden tanssihittivoitto kappaleella Haavoittumaton (Yölintu) ja vuoden 2007 paras iskelmä -palkinto kappaleesta Preussinpunaista (Yölintu). Rakkauden pelisäännöt säv. ja san. Kari Luoto, Somero Luoto on 27-vuotias luokanopettaja. Kari on soittanut ja laulanut vuodesta 1996 Viides Vaihde -bändissä. Kari on voittanut viime vuosituhannen lopulla kyseisen bändin kanssa bändikilpailut Salossa ja Forssassa. Hän on esiintynyt laulajana myös muissa kokoonpanoissa ja keikkailee paljon yksin kitaran kanssa. Kari on säveltänyt ja sanoittanut yli 10 vuotta, pääasiassa Viides Vaihde -bändille ja pöytälaatikkoon. Hän haaveilee työskentelystä musiikin parissa tiiviimminkin. Se sattuu säv. san. Jukka Juomoja, Toijala Juomoja on 47-vuotias konduktööri. Kappaleet hän tekee itse kotona syntikan kanssa. Hän on soittanut 15 vuotta kitaraa samassa bändissä. Musiikillisia saavutuksia ei ole, muutama lähellä levytystä. Lähti kisaamaan ensimmäisen kerran Jukalle jatko on jo voitto. Jukan lasten motto on: Kun iskä tekee hitin ja saa sen radioon, me saadaan läppärit. Tämä yö säv. Antti Toivola, Tampere san. Timo Jokinen, Ylöjärvi Antti Toivola on muusikko, laulaja, lauluntekijä. Hän keikkailee Matador-orkesterin kanssa. Antti on voittanut ensimmäisen Suomen tähti -kilpailun. Tällä hetkellä hän työskentelee Akun Tehtaalla studiotöissä eri artistien projekteissa. Jokinen on ammatiltaan psykiatrinen hoitaja. Hän on ollut Toivo Kärjen sanoitusopissa 1990-luvulla. Timo on osallistunut sävellysja sanoituskilpailuihin ennenkin ja saanut mitalisijoja. Häneltä on ilmestynyt runokirja Yksin rannalla vuonna Tänä vuonna Timo on tehnyt lauluja Tarjanne-rapsodiaan, sisävesien höyrylaivan 100-vuotisjuhlaan. Yksinkertaisia rakkauslauluja säv. san. Sanna Pietiäinen, Jokioinen Pietiäinen on laulajatar, musiikinopettaja ja musiikin maisteri, joka myös säveltää, sanoittaa ja sovittaa. Hän soittaa pianoa ja huilua. Hän keikkailee Villisydän-orkesterinsa tai kahdestaan kitaristimiehensä kanssa. Sanna tekee suomalaista tangoja tunnetuksi M.A. Nummisen kanssa Saksassa. Sannalla on useita voittoja laulajan urallaan. Omista sävellyksistä parhaat ovat päässeet top10-listalle Tangomarkkinoilla ja Somero Soikoon -tapahtumassa pariinkin otteeseen. 16

17 i Kikka Laitinen pelastaa lauluilla maailmaa Laulut voivat pelastaa maailman tai ainakin oman maailman, julistaa laulun parantavan ja hoitavan vaikutuksen profeetta Kikka Laitinen. Teksti PEKKA NURMINEN Kuva ANTTI HÄMÄLÄINEN Vuoden 2000 tangokuningas Antti Raiski on monipuolinen ja muuntautumiskykyinen esiintyjä. Karismaattisen laulajan ohjelmistoon mahtuu perinteistä tanssimusiikkia, mutta myös popimpaa iskelmää. Viime vuonna julkaistulla kolmannella levyllä Matkaaja Antti otti suvereenisti haltuunsa lattarityylinkin. Antti kiertää tiiviisti Suomea oman Sesam-orkesterinsa kanssa. Teksti IRMELI MATTILA Kuva MINNA ANNOLA utustuin Antti Raiskiin Haminassa Jamilahden kansanopistossa, jossa opiskelimme yhtä aikaa musiikkiteatterilinjalla. Antti oli kurssin kuopus ja maskotti: vasta 15-vuotias veikeä hurmuripoika minä olin kurssin vanhin. Kurssikaverit ennustelivat Antista tulevan vielä jotain suurta. Ja tulihan hänestä peräti kuningas! Antti kulki ihaillen kurssin mahtavaäänisen laulajan, Okkosen Jorman, perässä tapaillen jo silloin äänensä upeita sointeja. Muistoja menneiltä ajoilta Antti vastaa puhelimeen laivalta juuri päiväunilta heränneenä. Aluksi muistelemme menneitä ja päivitämme vuosien tapahtumia: Kurssilla oli hauska porukka! Välillä raahattiin patjat ja peitot asuntolan keittiön lattialle ja nukuttiin siellä siskonpedissä koko lössi. Oikeasti siinä taidettiin nukkumisen sijaan kikattaa melkein aamuun asti. Homma sai oman nimenkin: Mennäänkö mummolaan? kuului Antin huuto käytävältä. Ja taas raahattiin peittoja ja tyynyjä keittiöön. Miksi hait juuri musiikkiteatterikurssille? Olin silloin Vihdin teatterissa mukana. Innostuin teatterista niin, että lähdin kurssille. Myöhemmin huomasin kui- tenkin, että musiikki on enemmän minun juttuni, Antti kertoo. Tiesittekö muuten, että Antti osaa vähän balettiakin? Opistossa oli tiukka puolalainen tanssiprofessori, joka hioi Antista vuodessa kurssin ykköstanssijan. Muistan vieläkin Antin tiukissa trikoissa nostamassa siroa tyttöä jaloillaan ilmaan. Asetelmasta muodostui näkymä juuri lentoon lähdössä olevasta joutsenesta! Kyllä kurssista hyötyä oli. Siljalla esimerkiksi tehtiin 1970-lukushow, jossa piti tanssiakin. Enää en pysty kuitenkaan vääntymään sellaisiin asentoihin kuin kurssin aikaan. Taitaisi paikat mennä rikki jos yrittäisin, Antti naurahtaa. Myös Kari Wileniuksen laulutunneista oli Antille hyötyä. Wilenius innosti jatkamaan laulamista tosissaan. Musiikkiteatterilinjasta olisi varmaan saanut paljon irti, jos olisi ollut enemmän ikää. Teatterirooleja Antti ei ole tehnyt koulun jälkeen. On minua kyllä kysytty, mutta se vaatisi säännöllisen keikkailun lopettamista ainakin hetkeksi. Sitten jäisi bändi työttömäksi. Voisi siinä käydä myös niin, että suosio hiipuisi ja keikat loppuisivat. Keikkaileva perheenisä Vihdistä kotoisin oleva Antti muutti juuri takaisin synnyinseudulleen. Kesäkuussa valmistunut omakotitalo antaa perheelle lisää tilaa. Ennen vauva valvotti kovasti öisin, vaan ei enää. Nyt poikamme on jo 2-vuotias ja hänellä on oma huone. Keikkakalenterista näkyy, että Antti esiintyy paljon myös laivoilla. Hän kertoo osaavansa ottaa laivakeikat levon kannalta. Lueskelen ja nukun paljon. Sitten olen pirteämpi kotiin palattuani. Keikkaputket yövalvomisineen ja matkustamisineen vievät nuoreltakin mieheltä voimia. Lepo on tarpeen, jos mielii säteillä lavalla. Kohtaaminen Somerolla Totesimme, ettemme ole tavanneet lainkaan koulun jälkeen. Antti miettii, että ihmisten kohtaaminen on nykyisin vaikeaa. Kuuluisuuden myötä ei ole enää aikaa tavata ystäviä. Antti on usein laivakeikoilla monta päivää peräkkäin. Viikonloput hän on keikoilla tanssilavoilla juuri parhaaseen kotijuhla-aikaan eikä muutenkaan riitä energiaa pitää yhteyttä vanhoihin kavereihin. Osittain siitä pitää huolen myös perhe, pieni Rasmus, jonka kanssa Antti haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa. Antti Raiski nähdään Somero Soikoon -finaalikonsertin valovoimaisena tähtiesiintyjänä. Hän laulaa sävellyskilpailukappaleiden lisäksi Baddingin ja Monosen kappaleita sekä pari omaakin hittiä. Sovimme Antin kanssa tapaavamme ensimmäistä kertaa livenä sitten kouluvuosiemme. Nyt alkoi jännittää! Herkkuja kyllä, mutta tiukalla itsekurilla Kikka kokkaa mielellään. Erilaiset sieniruuat ovat lemppareitani. Suppilovahveropasta tai -keitto ovat superia. Olen ahkera sieneson juuri saanut valmiiksi masterin ja syksyllä on tulossa levyllinen uusia lauluja nimellä Suomalaisia rakkaustarinoita 2. Levy on täynnä upeita, herkkiä pop-rock-lauluja, suomen kielellä tietenkin, hehkuttaa Kikka. Kesällä hän on tehnyt tilaustöinä muun muassa joululauluja Tomi Markkolan joululevylle sekä tekstejä ja lauluja Tapani Kansan uudelle levylle. Juuri nyt hänen sydämen asianaan on hoitaa kunnialla Somero Soikoon -esiintyminen ja oman uuden levyn julkaisuun liittyvät konsertit. Kahdessa roolissa Tänä vuonna Kikka on mukana sekä sävellyskilpailun osallistujana että kilpailukappaleiden esittäjänä. Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että kahdesta esitettävästä kappaleesta vain toinen on omaa tuotantoa. Pystyykö laulut esittämään puolueettomasti yhtä hyvin? Aivan varmasti. Vieras kappale on tosi hieno: kaunis, herkkä ja sen tyylinen kappale, joista muutoinkin pidän erittäin paljon. Tahdon olla oma itseni ja seisoa joka sanan takana, jonka laulan. Olen syntynyt sellaiseksi, etten muutenkaan osaa valehdella vaikka joskus valkoiset valheet olisivat tavallaan ihan tarpeellisiakin. Jostain syystä Luoja teki minusta tällaisen: jos hiemankin yritän olla jotain muuta kuin olen tai yritän jotain vilunkia korvat punoittavat ja mulle tulee niin paha mieli, etten pysty, Kikka tunnustaa. Musiikin esittäminen kaikki kaikessa Kikan suhde musiikkiin ja sen esittämiseen onkin lähes uskonnollisen harras ja filosofinen. Kikka ei pidä laulujen tekemistä ja niiden esittämistä vain köykäisenä viihteenä, vaan tiivistää ajatuksensa lauseeseen: Laulut voivat pelastaa maailman tai ainakin oman maailman. Ajattelen, että laulut on tehty lohduttamaan ihmisiä, ja kulkemaan ihmisten ja kuulijoiden rinnalla ja sydämissä niin iloissa kuin suruissakin. Musiikki on parhaimmillaan yhteisöllistä ja parantavaa. Kikan esiintymisten valtaisa energisyys ihmetyttää: mikä on iloisen ulkomuodon salaisuus? Kikka vitsailee: Olen töissä aina iloinen ja kotona kamala...! Tarkoitan lähinnä sitä, että vapaa-aikana olen aikamoinen mörökölli ja viihdyn omissa oloissani, erakkonakin. Jaksan siten olla ihmisten parissa virkeä. Yritän olla tuomatta työympyröihini omia surujani ja vaikeuksiani. Saan paljon voimaa luonnosta: linnut, puut ja vedet eivät vaadi minulta mitään, vaan antavat minun levätä ja hengähtää rauhassa. Hoidan kotona puutarhaa, luon ympärilleni kauneutta ja rauhaa. Tykkään myös lukea kaunokirjallisuutta, runoja ja filosofisia teoksia, joista saan uusia ajatuksia ja näkökulmia. 17

18 täjä, joten odotan innolla syksyisiä metsäreissuja. Mahtaako Kikan maailmankuvan takana jokin erityinen ruokavalio? Olen opiskellut ruokaasiat noin 10 vuotta sitten, ne jäivät kerralla kaaliin. Herkuttelen kyllä joskus, mutta yleensä noudatan aika kurinalaista ruokavaliota: täysjyväviljaa, hedelmiä, maitotuotteita, vähärasvaista lihaa ja salaatteja. Arvoisa yleisö! Sitten Kikka osoittaa sanansa konserttiin tulemista mahdollisesti empiville ihmisille. Rakas yleisö: tule ja nauti! Itseäni en tahdo kehua, mutta esitettävät laulut ovat hyviä ja solistit erinomaisia. Minä nyt olen mikä olen, mutta aina vetelen tunteella ja tosissani vaikka hieman jännitänkin kyllä näitä konsertteja. Olen ajatellut sopivani tähän sapluunaan ujona ja herkkänä tyyppinä. Enhän olisi alun perin Baddingiin ja hänen musiikkiinsa nuorena tyttönä rakastunutkaan, jollen tuntisi syvää sielun sympatiaa aranpuoleista taiteilijapersoonaa kohtaan. Lopuksi Kikka heltyy vuolaisiin kiitoksiin: Kiitos kaikille somerolaisille ja varsinkin tämän tapahtuman järjestäjille upeasta työstä, jota teette. Arvostan erittäin paljon Someroa, Monosta ja Baddingia. Uskon, että heidän henkensä leijuu Someron yllä tuoden lämmintä voimaa koko seutukunnalle. iina Alitalo muistelee viime vuoden esitystään isolla lavalla suuren yleisön edessä: Oli siistii! Lauloin tuolloin Laivat-kappaleen. Tänä vuonna esitän oman lempikappaleeni Baddingin tuotannosta Kuihtuu kesäinen maa, Niina kertoo iloisena. Luotan alkuperäiseen sovitukseen enkä siis aio esittää erityistoiveita Petomanille. Usein esiintymislavoilla nähty Niina on aloittanut viimeisen vuotensa lukiossa. Vielä ei tulevaisuuden ammatti ole täysin selvillä, mutta jotain musiikkiin ja teatteriin liittyvää sen on oltava. Olisi mukavaa, jos musiikista saisi ainakin osittaisen elannon. Omaa bändiä ei laulajattarella ole eikä tosin haluakaan sitoutua vakituiseen keikkailuun, vaikka on kerran sitä tanssiorkesterin kanssa koettanutkin. Niina soittaa pianoa ja on vähän kokeillut myös säveltämistä. Teimme lukiossa viime itsenäisyyspäivän juhlaan näytelmän Mikael Agricolasta. Tekstissä oli joitain runonpätkiä, sävelsin ne lauluiksi. Abiturientti on opiskellut laulua Lounais-Hämeen musiikkiopistossa. Klassisella puolella oppia saanut Niina aikoo nyt keskit- Someron omat tähdet Somero Soikoon -fi naalikonsertissa nähdään tänäkin vuonna somerolaisia tähtiä. Esiintymään on kutsuttu Luodon veljekset Mika ja Kari, Niina Alitalo ja vielä ala-astelainen lahjakkuus Suvi Andersson. Teksti ANU TÖRMÄ Kuvat ILKKA ÄRRÄLÄ, LASSI TUOMINEN ja SARI MERILÄ Niina Alitalo ja Kari Luoto ovat fi naalikonserttikonkareita. tyä enemmän pop-jazz-opintoihin. Alitalon perheen musiikillinen lahjakkuus on kuulemma hypännyt sukupolvien yli, sillä vanhempiaan Niina ei luokittele musikaalisiksi. Velipoika kyllä soittaa kitaraa ja pianoa ja tiettävästi isän isovanhemmat olivat jonkin sortin kyläpelimanneja. Musiikkiteatteri saa jatkoa Tulevana keväänä Niina on lupautunut lasten ja nuorten musiikkiteatterin vetäjäksi. Somerolla on aikaisemminkin ollut nuorille suunnattua musiikkiteatteria ja se on ollut hyvin suosittua. Myös Niina on ollut musiikkiteatteritouhuissa mukana jo lapsena ja osallistunut järjestettyihin esityksiin. Upeita Baddingtulkintoja Konserttilavalla Baddingia tulkitsevat myös Mika Luoto ja Suvi Andersson. Mika tulkitsee Rauli Somerjoen sanoittaman Mä haluan sun -kappaleen. Tänä syksynä Idols-kisaankin pyrkivä karismaattinen laulaja työskentelee röntgenhoitajana ja tekee keikkaa omin päin sekä veljensä Karin kanssa. Suvi Andersson nähtiin viime kesänä iltamissa ja nuoren tytön Monos-tulkinta jätti lähtemättömän vaikutuksen. Suvi laulaa Somero Soikoon -konsertissa kappaleen Sydän lämpöä täys. Mika Luoto Suvi Andersson Finaalipaikka sävellyskilpailussa Somerolainen Kari Luoto on musiikillinen monilahjakkuus. Laulamisen ja soittamisen lisäksi mies myös säveltää ja sanoittaa. Omia tuotoksia on pöytälaatikon jemmassa yli kymmenen vuoden ajalta. Kari osallistui tänä vuonna Somero Soikoon -sävellyskisaan ja oma kappale Rakkauden pelisäännöt on valittu 250 sävellyksen joukosta 11 fi nalistin kaartiin. Tuntuu todella hienolta olla fi naalissa. Finaalikonsertissa esitettävien sävellysten joukossa on huippunimiä, ei tunnu pahalta olla siinä sakissa, Kari, 27, myhäilee. Kari on kuitenkin realistinen eikä elättele turhia haaveita. Täytyy muistaa, että vasta viisi ihmistä on kuullut kappaleen. Mukavaa kuitenkin on, että fi naalikappaleita on ollut valitsemassa Suomen musiikkialan huiput, joten toki fi - naalipaikka on jo saavutus. Kerron Karille kuunnelleeni loppukilpailuun valittua kappaletta ja nyt se soi tauotta päässäni. Se ei valitettavasti kerro vielä mitään. Oli biisi hyvä tai huono, se voi jäädä päähän soimaan, Kari virnistää. Sovitus ratkaisee paljon Kari säesti kilpailuun ilmoittamansa demon kitaralla. On mielenkiintoista kuulla millaisiin mittoihin sävellys kasvaa, kun se sovitetaan isolle orkesterille. Kari on jo itsekseen ja muusikkotoveri Vesa Toukkarin kanssa pähkäillyt millainen sovitus kappaleeseen tehdään. Miesten mielestä kappaleessa on mahdollisuuksia vaikka miten erikoisiin sovituksiin. Kari tulee esittämään sävellyksensä itse. Finaalikonsertissa esiintyminen ei ole Karille uusi juttu. Hän on laulanut tapahtuman housebandissa ja laulu- ja sävellyskilpailujen fi naaleissa. Laulukilpailussa heltisi toinen sija vuonna Sävellyskisassa Karin kap- 18

19 pale Levoton saavutti kolmannen sijan vuonna Tänä vuonna Karilta kuullaan oman sävellyksen lisäksi Badding-tulkinta kappaleesta Niin jykevä on rakkaus. Ennen kuin konsertti voi alkaa, esitettäviä kappaleita harjoitellaan aamuvarhaisesta saakka. Koska sävellys- ja sanoituskilpailun 11 parasta kappaletta ovat uunituoreita tuotoksia, on niiden ensiesitystä hiottu jo pitkään. Petoman-orkesterin kapellimestari Teppo Koski on saanut kappaleet kuultavakseen jo kuukautta ennen konserttia ja yhdessä tekijöiden kanssa hän on miettinyt niiden sovitusta. Kulttuuria kansalle Kari on mukana Somero Soikoon -tapahtumaa järjestävän yhdistyksen toiminnassa. Haluan olla mukana tuottamassa Somerolle kulttuuria. On kiva kokeilla erilaisia juttuja ja tapahtuma on todella mielenkiintoinen. Tulevaisuus tapahtuman järjestelijänä on vielä auki. Joensuun koulun viidesluokkalaisten opettajalle elokuu on kiireistä aikaa ja tapahtuman pahin järjestelyruuhka ajoittuu koulutyön aloittamisen kanssa päällekkäin. Kari kuitenkin uskoo Somero Soikoon -tapahtumaan. Tapahtuma on toimiva ja kunnianosoituksena Somerjoelle Tyydytystä kulttuurinälkään ja Monoselle tarpeellinen. Se on myös hyvää mainosta Someron kaupungille olisi siis järkevää, että tapahtumaa järjestelisi palkattu ihminen. Kulttuuri ry on palkkaamassa kulttuurituottajan, pesti on hyvin haasteellinen. Kaupungissa järjestetään paljon erilaisia musiikkitapahtumia ja voimien yhdistäminen olisi tarpeen. Nyt eri yhdistykset järjestävät omia tapahtumiaan, vaikka kaikki elävän musiikin tapahtumat voitaisiin tuottaa yhdessä. Ilman talkooväkeä ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan pärjätä ja siinä hommassa somerolaiset saavat kiitettävän arvosanan. Esiintyjän hermot kovilla Karin mukaan yleisön määrä ja keitä yleisössä istuu ei vaikuta jännittämiseen. Oli yleisössä kolme tai tuhat ihmistä, Kari myöntää hermoilun. Jännittää melkein aina! Tuskailen ennen esiintymistä ja varmasti tänäkin vuonna fi naalikonsertin harjoituksissa ehdin jo katua lupaustani tulla esiintymään. Mutta on se silti mukavaa ja haasteita pitää olla. Somero on monin mittarein erittäin kulttuuririkas pikkukaupunki. Meiltä löytyy erilaisia tiloja niin pienten näyttelyiden kuin suurten konserttienkin toteuttamiseen, teatterikärpäsen puremaan tai haluun ilmaista itseään mitä erilaisimmilla materiaaleilla. Useat eri yhdistykset tekevät pyyteetöntä työtä vuodesta toiseen entistä kovemman paineen alla. Yhdistysten talkooväki vähenee ja harrastuspohjalta tehty arvokas työ kilpailee entistä raivokkaammin kovan rahan kulttuurin kanssa. Somerolaisia yhdistyksiä ja tapahtumia tukemaan perustettiin Someron Kulttuuri ry. Someron Kulttuurin tavoitteena on tuottaa kulttuuripalveluja alueen asukkaille, aktivoida ihmisiä kulttuuriharrastuksiin ja luoda yhteistyöverkostojen avulla kulttuuritapahtumia. Erityishuomiota kiinnitetään lapsiin ja nuoriin aktiivisina toimijoina. Kehittämistyön lähtökohtana pidetään alueen omia vahvuuksia. Kulttuuritoiminnan kehittämisellä pyritään lisäämään Someron viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta asuinkuntana sekä edistämään alueen tunnettuutta. Yhdistys tuottaa palveluja omana toimintanaan tai jäsenyhdistystensä toimintana. Yhdistyksellä on työntekijä, jonka tehtävänä on perustoimintojen toteuttaminen ja kehittämissuunnittelu. Työajasta kuluu merkittävä osa tilaisuuksien tuottamiseen ja yhdistyksen tavanomaiseen toimintaan. Myös yhdistyksen varainhankintaan ja visioimiseen varataan riittävästi aikaa, jotta voidaan luoda uusia toimintamuotoja jäsenyhdistyksille. Kulttuuri ry:n toimitilana on Kiiruun tila ja puisto. Tilasta on tarkoitus kehittää asukkaiden yhteinen olohuone. Someron keskustassa sijaitseva Kiiruun päärakennus on rakennettu vuonna 1880 ja sen suojissa on ehtinyt olla monenlaista toimintaa. Tilaa voivat käyttää kaikki somerolaiset kulttuuritapahtumien järjestäjät. Toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin ja käytäntö opettaa mihin tila parhaiten soveltuu ja mitä investointeja vielä olisi tehtävä. Somerolaisten mielipiteet Kiiruun piha-alueesta jakautuvat. Osa haluaisi säilyttää pihan nykyisellään. Osa haluaisi, että puustoa harvennetaan ja siistitään. Alueelle toivotaan myös toiminnallisuutta parantavia rakennelmia, kuten lava ja katsomo, leikkipaikka ja piknik-alue. Luonnonmukaisuuden kannattajat toivovat, että alueelle rakennettaisiin käytäviä, sijoitettaisiin penkkejä ja sitä koristeltaisiin esimerkiksi suihkulähteillä tai patsailla. Pihasta on tehty Hoitoja kehittämissuunnitelma vuonna Suunnitelman pohjalta on tehty joitain parannustöitä pihaalueelle. Ensi talven aikana suunnitelmat päivitetään ja investointihanke käynnistetään eli vaikuttamisen aika on nyt. Somero Soikoon on erinomainen esimerkki uudesta tapahtumasta, jota tehdään ajassa. Tapahtumalla on suora yhteys paikkakunnan historiaan, koska se perustuu somerolaisten tähtien Rauli Badding Somerjoen ja Unto Monosen innoittamaan menestykseen. Tämän vuoden sävellys-ja sanoituskilpailuun osallistui ennätysmäärä materiaalia ja se on osoitus tapahtuman tarpeellisuudesta ja toimivuudesta. Osallistutaan aktiivisesti somerolaisiin tapahtumiin ja kannustetaan omia taiteilijoitamme jatkamaan ja kehittymään aloillaan. Kaikki paitsi kulttuuri on turhaa vai miten se nyt oli? Jani Kurvinen Kulttuurirenki Harjula-Catering Oy Hanna Munter puh. (02) ,

20 Säästöpankista Sinä saat huolenpitoa! Tule meille kokemaan, mitä on aito välittäminen ja huolenpito! Tervetuloa asiakkaaksi - laitetaan raha-asiasi kukoistamaan! - Lähellä Sinua - Forssa Perniö Salo Somero Urjala Ennakkomyynti alkaa 22.8.! Konserttilippujen ennakkomyynti alkaa Someron Säästöpankissa pe Konserttilippu 20 e, lapset 10 e Kiiruuntie 6 b, Somero Finaalikonsertissa 11 sävellyksen ensiesitys! Artisteja säestää Petoman Antti Raiski Kikka Laitinen Sanna Pietiäinen Ikkunaprinssi 07 Marko Maunuksela Mika ja Kari Luoto Niina Alitalo Suvi Andersson tapahtuman järjestää Illan Varjoon Himmeään ry somero.soikoon@somero.fi /savellyskilpailu