2008_1lmu.fm Page 1 Tuesday, January 15, :18 PM 1/2008. Sisältö

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _1lmu.fm Page 1 Tuesday, January 15, :18 PM 1/2008 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 5 Valtioneuvoston asetukset 7 MIETINNÖT YM. 9 ASETETUT TOIMIELIMET 10 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 11 Korkein hallinto-oikeus 12 KKO:N VALITUSLUVAT 15

2 2008_1lmu.fm Page 2 Tuesday, January 15, :18 PM Momentti 1/2008 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki valtion virkamieslain muuttamisesta (1088/ HE 63/2007 vp Ha 7/2007 Syrjintää koskeva virkamieslain säännös saatetaan vastaamaan Euroopan unionin vaatimuksia, parannetaan virkamiesten oikeusasemaa ja pyritään vähentämään määräaikaisten osuutta virkamiehistä. Virkamiesten liikkuvuutta valtiotyönantajan palveluksessa uusiin tehtäviin edistetään. Lisäksi virkamieslakiin tehdään teknisluonteisia korjauksia. Laki Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjän eläkelain 136 :n muuttamisesta, laki kunnallisen eläkelain 132 :n muuttamisesta ja laki valtion eläkelain muuttamisesta (1111/ / HE 53/2007 vp StVM 13/2007 Eläketurvakeskuksesta annettua lakia muutetaan siten, että Eläketurvakeskus on lakisääteisen työeläkejärjestelmän toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin, joka edistää ja yhteen sovittaa työeläketurvan toimeenpanoa ja kehittämistä. Eläketurvakeskuksen hallintoelimiin tulee myös julkisten alojen eläkejärjestelmien sekä työnantajien ja työntekijöiden edustus. Julkisten alojen eläkelaitokset osallistuvat jatkossa myös Eläketurvakeskuksen kustannusten rahoitukseen toimintokohtaisesti perittävien palvelumaksujen lisäksi eläkelaitosten kustannusosuudella. Julkisten alojen eläkelaitokset maksavat täysimääräisen kustannusosuuden vuosien 2008 ja 2009 siirtymäajan jälkeen. Myös työntekijän eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia, valtion eläkelakia ja kunnallista eläkelakia muutetaan. Laki Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta (1139/ HE 104/2007 vp LaVM 7/2007 Lailla Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta säädetään tutkimuslaitoksen tehtävistä ja johtamisesta. Taustalla on suunnitelma tutkimuslaitoksen toiminnan laajentamisesta ja organisaation uudistamisesta. Laitosta johtaa ylijohtaja. Johtokunnasta luovutaan ja se korvataan neuvottelukunnalla. Tutkimuslaitoksen yksiköistä ei enää säädetä laissa, vaan niistä ja toiminnan muusta järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään työjärjestyksessä. Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (1174/ HE 60/2007 vp VaVM 16/2007 Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteenä olevaa verotaulukkoa muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien vero nousee 15 prosenttia ja muiden alkoholijuomien noin 10 prosenttia. Laki auktorisoiduista kääntäjistä (1231/ HE 39/2007 vp SiVM/6/2007 Virallisen kääntäjän oikeuteen liittyvästä 70 vuoden ikärajoituksesta luovutaan ja oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä muutetaan määräaikaiseksi. Samalla voimassa oleva virallisen kääntäjän nimike muutetaan auktorisoiduksi kääntäjäksi. Auktorisoitujen kääntäjien tutkintotoiminta siirretään kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydestä Opetushallituksen yhteyteen. Laki Tieliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (1126/ HE 92/2007 vp LiVM 10/2007 Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Tieliikelaitoksen hallinnassa olevat omaisuusoikeudet ja liiketoiminta perustettavalle osakeyhtiölle, jonka toimialana on rakennusalan palvelutoiminta. Laki Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada elatusturvaa koskevia asiakastietoja (1201/ 2007 HE 120/2007 vp StVM 18/2007 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan kuntien elatustuen myöntämistä ja maksamista sekä elatusavun perintää koskevat tehtävät siirretään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi. Siirron on tarkoitus tapahtua viimeistään vuoden 2009 alussa, josta lukien edellä mainituista tehtävistä vastaa Kansaneläkelaitos. Elatusturvaa koskevia asiakastietoja tarvitaan elatustuen toimeenpanoon ja elatusavun perintään valmistautumiseksi. Kansaneläkelaitoksen on valmistauduttava uuteen tehtäväänsä muun muassa rakentamalla tietojärjestelmä, johon elatustuen toimeenpanossa tarvittavat asiakastiedot siirretään kunnista. Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (1202/ HE 119/2007 vp StVM 15/2007 Toimeentulotuesta annettuun lakiin kirjataan määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on 2

3 2008_1lmu.fm Page 3 Tuesday, January 15, :18 PM tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on myös pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt. Lisäksi perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakkojen tarkistusraja alennetaan nykyisestä 10 prosentista viiteen prosenttiin. Laki kansaneläkelain muuttamisesta ja siihen liittyvät useat muutoslait (1151/ / HE 95/2007 vp StVM 9/2007 Kansaneläkkeeseen tehtiin tammikuun alusta 2008 tasokorotus, jonka suuruus on 20 euroa kuukaudessa. Saman suuruinen korotus tehtiin myös lesken alkueläkkeeseen, lesken jatkoeläkkeen täydennysmäärään, maahanmuuttajan erityistukeen, pitkäaikaistyöttömien eläketuen kansaneläkeosuuteen, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan. Kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta sotilasavustuksen perusavustuksen määrä nousee 20 euroa ja ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä 9 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavan vuositulon huomattavan muutoksen rajaa nostetaan väliaikaisesti euroon kuukaudessa, jotta tasokorotus ja kansaneläkkeeseen aiemmin tehdyt korotukset eivät aiheuta asumistuen ylimääräistä tarkistusta. Lisäksi kansaneläkkeen, leskeneläkkeen täydennysmäärän, maahanmuuttajan erityistuen ja pitkäaikaistyöttömien eläketuen kansaneläkeosuuden alentamisesta laitoshoidon vuoksi luovutaan. Uudistuksen johdosta pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kansaneläke nousee samalle tasolle kuin avohoidon asiakkaiden. Työeläkelakeihin tehtävät muutokset ovat lähinnä teknisiä korjauksia, jotka pääasiallisesti johtuvat kansaneläkelainsäädäntöön tehtävistä muutoksista. Laki vuorotteluvapaalain muuttamisesta (1127/ HE 77/2007 vp TyVM 5/2007 Vuorotteluvapaalain voimassaoloa muutetaan siten, että se jatkuu saakka. Lisäksi vuorotteluvapaan jaksottamista, pidentämistä ja tilapäistä työhön paluuta koskevia säännöksiä tarkennetaan ja työssäoloedellytystä ja vuorottelukorvauksen perusteena olevan palkkatulon määrittämistä koskevia säännöksiä yksinkertaistetaan. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamista koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2008 aikana. Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 5 ja 11 :n muuttamisesta (1177/ HE 78/2007 vp TyVM 6/2007 Määräaikainen starttirahakokeilu vakinaistetaan. Kokeilussa starttirahaa on voitu myöntää työttömien työnhakijoiden lisäksi työstä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta yrittäjäksi siirtyvälle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennetään 10 kuukaudesta 18 kuukauteen. Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta (1373/ ja laki rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain muuttamisesta (1374/ HE 89/2007 vp LaVM 6/2007 Rikosseuraamusalan koulutuskeskus siirretään oikeusministeriön alaisuudesta Rikosseuraamusviraston alaisuuteen. Rikosseuraamusvirasto vahvistaa jatkossa työjärjestyksensä itse oikeusministeriön sijasta. Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan suoritteiden ja laitosmyynnin tuotteiden hinnoitteluperusteista säädetään valtion maksullisen toiminnan yleisistä hinnoitteluperusteista poiketen. Työtoiminnan suoritteiden hinnoista päätetään liiketaloudellisin perustein, mutta hintoja voidaan vankeinhoitoon liittyvistä syistä alentaa siten, että hinnat vastaavat käypää hintatasoa. Vastaavasti voidaan alentaa laitosmyymälöiden tuotteista perittävää käypää hintaa kuitenkin siten, että hinta kattaa vähintään tuotteen hankintakustannukset. Laki autoverolain muuttamisesta (1129/ HE 147/2007 vp VaVM 23/2007 Autoverolakia muutetaan siten, että henkilöautojen autoveroprosentin suuruus porrastetaan lineaarisesti auton polttoaineen ominaiskulutusta vastaavien hiilidioksidipäästöjen perusteella. Samalla henkilöautojen autoveron keskimääräistä tasoa alennetaan noin kuudenneksella. Henkilöautojen autoverotuksessa sovellettavista kiinteistä vähennyksistä luovutaan. Veron suuruus on prosenttia auton yleisestä vähittäismyyntiarvosta hiilidioksidipäästöstä riippuen. Veroprosentteja sovelletaan sekä uusiin että käytettynä verotettaviin tuontiautoihin. Ennen vuotta 2003 valmistettujen, käytettynä verotettavien henkilöautojen niin sanotuista historiallisista veroprosenteista luovutaan. Laki arvonlisäverolain muuttamisesta (1312/ HE 110/2007 vp VaVM 18/2007 Arvonlisäverolakia muutetaan yhteisöoikeuden mukaiseksi siten, että huomattavasti käypää arvoa alempaa vastiketta vastaan tapahtuvat tavaran tai palvelun luovutukset verotetaan myyntinä eikä omana käyttönä. Veron perusteena pidetään vastikkeen sijasta käypää markkina-arvoa, jos myyjän ja ostajan välillä on etuyhteys. Lisäksi arvonlisäverolakiin tehdään eräitä muita tarkistuksia. Laki opintotukilain muuttamisesta (1388/ ja laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 a :n muuttamisesta (1389/ HE 64/2007 vp SiVM 8/2007 Opintorahan kuukausimääriä korotetaan 15 prosentilla ja kuitenkin vähintään 16 eurolla. Opintotukeen vaikuttavia opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Lisäksi korotetaan 80 eurolla muussa kuin korkeakoulussa opiskelevalle 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle myönnettävän opintolainan valtiontakauksen määrää. Opintorahan määrää ja valtiontakauksen suuruutta koskevia uusia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta Momentti 3 Momentti 1/2008

4 2008_1lmu.fm Page 4 Tuesday, January 15, :18 PM Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 19 ja 23 :n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 21 :n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain 22 :n muuttamisesta ja laki luopumiseläkelain 8 :n muuttamisesta (1293/ / HE 91/2007 vp MmVM 5/2007 Maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain mukaan maatalousyrittäjä voi luopua ennen vanhuuseläkeikää maataloudesta toteuttamalla tilallaan sukupolvenvaihdoksen tai luovuttamalla peltonsa alle 55-vuotiaalle viljelijälle. EY:n valtiontukisääntöjen muuttumisen vuoksi lakia muutetaan siten, että lisäalueluovutuksissa luovutuksensaajan tulee olla alle 50- vuotias. Lisäksi luopumistukijärjestelmään ja sitä edeltäviin maatalouden luopumisjärjestelmiin tehdään muutokset, jotka johtuvat vuoden 2008 alusta voimaan tulevasta kansaneläkelainsäädännöstä. Laki ajoneuvolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 14 :n väliaikaisesta muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja laki rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (1315/ / HE 134/2007 vp LiVM 9/2007 Automaattiseen nopeusvalvontaan liittyvän käyttövastaava-käsitteen voimaantuloa lykätään kolmella vuodella. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (1352/ ja laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta (1353/ HE 86/2007 vp StVM 26/2007 Lait tulivat pääosin voimaan Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa olevat palkkasummarajat, joiden perusteella suurtyönantajan omavastuumaksu ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät yhdenmukaistetaan. Samalla palkkasummarajoja korotetaan ja niitä tarkistetaan vuosittain työeläkelain mukaisella palkkakertoimella. Palkkasummanrajan korottamisen johdosta työttömyysvakuutusmaksut määritellään uudelleen. Alempi työttömyysvakuutusmaksu on 0,7 prosenttia palkasta ja sitä maksetaan vuonna 2008 palkkasumman 1,5 miljoonaan euroon asti. Tämän ylittävästä palkkasummasta maksu on 2,9 prosenttia. Tämän vuoksi työnantajan keskimääräinen maksu alenee 0,24 prosenttiyksiköllä, minkä vuoksi palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaavasti alennetaan 0,58 prosentista 0,34 prosenttiin. Vuonna 2009 aletaan periä työnantajan omavastuumaksua. Maksuvelvollisuutta koskeviin säännöksiin tehdään vähäisiä muutoksia, jotka helpottavat omavastuumaksun toimeenpanoa. Lisäksi toimeenpanoon liittyviä tietojen saantia ja luovuttamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että työttömyysvakuutusrahaston oikeus saada tietoja sekä työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen velvollisuus niiden luovuttamiseen laajenevat. Tämän vuoksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta vuonna 2002 annettua lakia muutetaan. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta (1354/ HE 136/2007 vp StVM 28/2007 Työttömyysturvalain muutoksen tavoitteena on edistää työaikapankin käyttöönottoa työpaikoilla. Työaikapankit ovat yritys- tai työpaikkatasolla kirjallisesti sovittuja työaikajärjestelyjä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaaajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta. Työaikapankkien avulla pyritään lisäämään työelämän joustavuutta. Toimiva työaikapankkijärjestelmä voi parantaa työn ja perheen yhteensovittamista sekä lisätä työn tuottavuutta. Lain säännöksiä tarkennetaan niissä tilanteissa, joissa työaikapankin käytöllä on vaikutuksia työttömyysetuuksiin. Muutokset koskevat etuuden saamisen yleisiä edellytyksiä, työssäoloehdon laskentaa ja työttömyysetuuden sovittelua. Lisäksi parannetaan niiden vanhuuseläkkeelle jääneiden asemaa, jotka toimivat tehtävissä, joissa on eroamisikä. Laki sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta (1343/ HE 137/2007 vp StVM 23/2007 Vakuutetuilta perittävää sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua alennetaan 0,04 prosenttiyksikköä. Sairaanhoitomaksu on vuoden 2008 alusta 1,24 prosenttia, eläkkeen- ja etuudensaajilla 1,41 prosenttia. Työnantajan kansaneläkemaksua alennetaan 0,1 prosenttiyksikköä vuoden 2007 tasosta. Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta, laki ammattitautilain 3 a :n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 16 :n muuttamisesta ja laki työntekijän eläkelain 168 :n muuttamisesta (1359/ / HE 138/2007 vp StVM 19/2007 Tapaturmavakuutuslakia muutetaan siten, että eräistä pitkän altistusajan vaativista ammattitaudeista sekä vakuuttamattomista työtapaturmista aiheutuvat korvauskustannukset siirretään jakojärjestelmällä rahoitettaviksi. Vakuutusyhtiöt vastaavat näistä korvauskustannuksista vuosittain vakuutusmaksutulojensa mukaisessa suhteessa. Tapaturmavakuutuksen toimeenpanossa tarvittavien terveystietojen luovuttamista 4

5 2008_1lmu.fm Page 5 Tuesday, January 15, :18 PM ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä täsmennetään. Suullinen käsittely tehdään mahdolliseksi tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakunnassa myös asianosaisen pyynnöstä. Tapaturmavakuutuslakiin, ammattitautilakiin, tapaturmavakuutuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännökseen, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettuun lakiin ja työntekijän eläkelakiin tehdään eräitä lähinnä teknisiä muutoksia. Laki työntekijän eläkelain 168 :n muuttamisesta tulee voimaan ja sitä sovelletaan takautuvasti vuoden 2007 alusta. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (1364/ ja laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta (1365/ HE 76/2007 vp StVM 24/2007 Sairausvakuutuslaissa olevaa palkan määritelmää muutetaan siten, että palkkana pidetään veronalaisen palkan sijasta ennakkoperintälaissa tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Samalla työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettuun lakiin lisätään aiemman viittaussäännöksen tilalle sairausvakuutuslakiin ehdotettua palkkaa asiallisesti vastaava palkan määrittely. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettua lakia selkeytetään myös lisäämällä siihen säännös, jonka mukaan yrittäjän omistamassaan yrityksessä nostama palkka tai palkkio ei ole sellaista palkkaa, jonka perusteella tulisi suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksu. Lisäksi työ- tai virkasuhteeseen perustumattomia kokouspalkkioita, luento- ja esitelmäpalkkioita ja hallintoelimen jäsenyydestä saatuja palkkioita ei pidetä sairausvakuutuslaissa palkkana silloin, kun niiden perusteella ei työeläkejärjestelmän säännösten mukaan tarvitse maksaa työntekijän työeläkemaksua. Myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta palkkatulosta päivärahamaksun ja sairaanhoitomaksun perusteena koskevaa sairausvakuutuslain säännöstä muutetaan siten, että se koskee myös ulkomaille rajoitetusti verovelvolliselle maksettua palkkaa, jos henkilöllä ei ole työeläkelakien mukaista vakuutuspalkkaa. Jotta päiväraha voidaan vakuutuspalkan puuttuessa määrätä ulkomaantyötulon rahana maksettavan osan tai rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan palkan perusteella, päivärahan perusteena olevana palkkana pidetään myös rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 :ssä tarkoitettua palkkaa ja kyseisen lain 3 :ssä tarkoitettua esiintyvän taiteilijan sekä urheilijan henkilökohtaista korvausta sekä tuloverolain 77 :ssä tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksettavaa osaa. Lisäksi tehdään eräitä lakiteknisiä korjauksia. Laki työsopimuslain 13 luvun 11 :n muuttamisesta (1333/ ja laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta (1334/ HE 125/2007 vp TyVM 8/2007 Työnantajalle säädetyn työnteon keskeisiä ehtoja koskevan selvityksen antamisvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Lisäksi työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia muutetaan siten, että työsuojeluviranomainen voi antaa kehotuksen sen varmistamiseksi, että työnantaja täyttää velvollisuutensa antaa selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 160/2007 vp) laeiksi autoverolain muutoksenhakusäännösten muuttamisesta Autoverolakia muutetaan siten, että verovelvollisen tulee muutosta hakiessaan pääsääntöisesti tehdä ensin veroviranomaiselle kirjallinen oikaisuvaatimus, jota koskevaan päätökseen vasta on mahdollista hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta. Autoveroasioissa toimivaltainen tuomioistuin on yleensä verovelvollisen kotikunnan mukaan määräytyvä alueellinen hallinto-oikeus. Esitys (HE 161/2007 vp) laiksi maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä Laki maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä korvaa voimassa olevan lain maaseutuelinkeinorekisteristä. Lakia sovelletaan maataloushallinnon, elintarvikehallinnon ja maaseutuelinkeinohallinnon laatimiin asiakirjoihin sekä niiden tehtäviin liittyviin rekistereihin, jos ne kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Tietojen ja asiakirjojen julkisuuteen ja niiden luovuttamiseen sovelletaan pääsääntöisesti viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ja henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia. Tietojen luovutuspäätökset tehdään keskushallintotasolla siten, että rekisterinpitäjinä toimivat Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus päättävät kukin tietojen luovuttamisesta oman toimialansa osalta. Lakiin otetaan lisäksi säännöksiä Euroopan yhteisöjen edellyttämästä tukitietojen julkistamisesta sekä tietojen säilyttämisajasta. Esitys (HE 162/2007 vp) laiksi alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 16 :n muuttamisesta Alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain alusturvallisuuden valvontarikkomusta koskevaa 16 :ää muutetaan siten, että siihen sisällytetään nimenomainen viittaus lain 11 a :ään, jossa säädetään ennakkoilmoitusvelvollisuudesta. Muutoksen seurauksena laivanisäntä ja aluksen päällikkö tuomitaan alusturvallisuuden valvontarikkomuksesta myös silloin, kun he eivät noudata lain mukaista ennakkoilmoitusvelvollisuutta. Satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun direktiivin (95/21/EY) 19 a artiklassa edellytetään, että jäsenvaltio on säätänyt seuraamuksesta, jota sovelletaan ennakkoilmoitusvelvollisuuden rikkomiseen. Esitys (HE 164/2007 vp) laeiksi rikoslain 2 a luvun ja uhkasakkolain 10 :n muuttamisesta Rikoslain 2 a lukua ja uhkasakkolain 10 :ää muutetaan siten, ettei rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja sakkorangaistuksia ja uhkasakkoja muunneta vankeudeksi. Rikoslain 2 a luvun ja uhkasakkolain 10 :n muutoksella pyritään vähentämään sakon muuntorangaistusta suorittavien vankien lukumäärää. Muutos merkitsee vankiloiden, Oikeusrekisterikeskuksen, poliisin, syyttäjien, tuomioistuinten ja ulosoton työmäärän vähenemistä. Esitys (HE 165/2007 vp) kansalaisuudesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja kansalai- Momentti 5 Momentti 1/2008

6 2008_1lmu.fm Page 6 Tuesday, January 15, :18 PM suudettomuuden vähentämisestä tehtyyn yleissopimukseen liittymisestä sekä laeiksi niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Strasbourgissa marraskuussa 1997 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen kansalaisuudesta ja hyväksyisi liittymisen New Yorkissa elokuussa 1961 tehtyyn yleissopimukseen kansalaisuudettomuuden vähentämisestä. Lisäksi ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa eräiden kansalaisuudesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen nojalla annettavien varaumien tekemiseen. Suomen kansalaisuuslainsäädäntö vastaa täysin molempien yleissopimusten määräyksiä. Kansalaisuudesta tehty eurooppalainen yleissopimus sisältää monikansalaisten asevelvollisuutta koskevia määräyksiä. Asevelvollisuuden suorittamisesta säädetään Suomessa asevelvollisuuslaissa. Yleissopimuksen määräykset vastaavat pääosin myös asevelvollisuuslain säännöksiä, mutta yleissopimuksen artikloihin ehdotetaan tehtäväksi täsmentäviä varaumia. Esitys (HE 166/2007 vp) laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Ulkomaalaislain muutoksella pannaan täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä annettu neuvoston direktiivi. Suojelun tarpeen perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevaa säännöstä muutetaan, jotta se vastaa direktiivin mukaista toissijaista suojelua. Säännöksestä osa erotetaan uuteen humanitaarista suojelua koskevaan säännökseen. Lisäksi eräistä nykyisin vakiintuneen soveltamiskäytännön varassa olevista seikoista säädetään laissa hakijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun sekä päätöksenteon läpinäkyvyyden vahvistamiseksi. Lisäksi ulkomaalaislain säännös tilapäisen oleskeluluvan myöntämisestä tilanteessa, jossa maasta poistaminen ei ole tosiasiassa mahdollista, korvataan uudella säännöksellä. Sen mukaan ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa tilanteissa, joissa maasta poistaminen ei ole hänestä itsestään riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista. Lisäksi tarkistetaan viisumin myöntämiseen liittyviä ulkomaalaislain säännöksiä siten, että Schengen-viisumin oleskeluaikaa voidaan pidentää. Myös eräitä muita lakeja muutetaan, jotta niissä olevat viittaukset suojeluun ovat yhdenmukaisia ulkomaalaislakiin ehdotettujen muutosten kanssa. Esitys (HE 167/2007 vp) laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta Ulkomaalaislain muutoksella pannaan täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten erityistä maahanpääsymenettelyä tieteellistä tutkimusta varten koskeva niin sanottu tutkijadirektiivi. Tavoitteena on edistää kolmansien maiden kansalaisuutta olevien tutkijoiden maahanpääsyä Suomeen lisäämällä ulkomaalaislakiin säännökset direktiivin mukaisesta uudesta maahanpääsymenettelystä, joka on rinnakkainen nykyisten maahanpääsymenettelyjen kanssa. Direktiivissä määritellyt edellytykset täyttävät tutkimuslaitokset ja tutkijat voivat siten valita jatkossa uuden ja nykyisten maahanpääsymenettelyjen välillä. Uuden maahanpääsymenettelyn perustana on tutkimuslaitoksen ja tutkijan välinen vastaanottosopimus, jossa tutkimuslaitos sitoutuu vastaanottamaan tutkijan tutkimustyöhön ja tutkija sitoutuu suorittamaan tutkimustyön ennalta sovitun mukaisesti. Vastaanottosopimuksen perusteella maahanmuuttoviranomaiset myöntävät tutkijalle oleskeluluvan, jos tutkijan maahantulon ja maassa oleskelun edellytykset täyttyvät. Oleskelulupaan sisältyy mahdollisuus suorittaa osa tutkimustyöstä toisessa jäsenvaltiossa. Jos tutkija oleskelee tässä tarkoituksessa enintään kolme kuukautta toisessa jäsenvaltiossa, tutkimustyö voidaan toteuttaa ensimmäisessä jäsenvaltiossa tehdyn vastaanottosopimuksen perusteella olettaen, että tutkijan maahanpääsyn edellytykset toisessa jäsenvaltiossa täyttyvät. Uusi maahanpääsymenettely perustuu tutkimuslaitosten ja maahanmuuttoviranomaisten väliseen yhteistyöhön siten, että tutkimuslaitokselle annetaan keskeinen asema tutkijan maahanpääsymenettelyssä. Samalla säilytetään ennallaan maahanmuuttoviranomaisten maahanmuuton valvontaa koskevat toimivaltuudet. Esitys (HE 169/2007 vp) laiksi viestintämarkkinalain väliaikaisesta muuttamisesta Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan lakia sovelletaan myös verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa annetun Euroopan yhteisön asetuksen noudattamisen valvontaan ja rikkomisen seuraamuksiin sekä siitä johtuvien riitojen ratkaisemiseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Laki olisi voimassa saakka. Esitys (HE 170/2007 vp) Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Sopimus allekirjoitettiin Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välillä Sopimus on niin kutsuttu ensimmäisen vaiheen sopimus, jolla tähdätään lentoliikennemarkkinoiden asteittaiseen avaamiseen. Sopimus käsittää useita eri osa-alueita, joista taloudellisesti merkittävimmät liittyvät markkinoille pääsyyn. Muun muassa liikenneoikeuksia, lentoreittejä ja lentojen hinnoittelua koskevia rajoituksia poistetaan. Sopimuspuolten tavoite on neuvotella edelleen yhä kattavamman ja liberaalimman sopimuksen aikaansaamisesta. Tätä toisen vaiheen sopimusta koskevat neuvottelut on tarkoitus aloittaa vuonna Sopimus tulee lopullisesti voimaan sen jälkeen, kun molemmat sopimuspuolet ovat saattaneet päätökseen sopimuksen voimaansaattamisen edellyttämät sisäiset menettelyt. Sopimusta sovelletaan kuitenkin väliaikaisesti alkaen. Tämän vuoksi tasavallan presidentin asetuksella voitaisiin säätää, että lakia sovelletaan väliaikaisesti ennen sopimuksen kansainvälistä voimaantuloa. Esitys (HE 171/2007 vp) laiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annettua lakia muutetaan siten, että niissä tapauksissa, joissa Euroopan yhteisöjen komissio velvoittaa Suomen perimään takaisin jo maksettua tukea, vastuu takaisinperinnän täytäntöönpanosta on kyseisen tuen myöntäneellä viranomaisella. Viranomaisen takaisinperintäpäätös on heti täytäntöönpanokelpoinen ja siihen voidaan hakea muutosta valittamalla. Lakiin otetaan myös yleissäännös ministeriön oikeudesta saada ja välittää tietoja komissiolle Eu- 6

7 2008_1lmu.fm Page 7 Tuesday, January 15, :18 PM roopan yhteisön perustamissopimuksessa edellytetyn tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi. Esitys (HE 175/2007 vp) laiksi merilain 6 luvun 1 :n muuttamisesta Merilakia muutetaan niin, että suomalaisen kauppa-aluksen päällikkönä voi toimia Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen. Nykyisin suomalaisen kauppa-aluksen päällikkönä voi toimia vain Suomen kansalainen. Suomen lainsäädäntö saatetaan tältä osin Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaiseksi. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus kansalaisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1105/ Ulkomaalaisviraston nimi muutetaan Maahanmuuttovirastoksi. Valtioneuvoston asetus ulkomailla suoritettuja korkeakouluopintoja täydentävistä opinnoista (1206/ Asetus täydentää ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain säännöksiä. Asetus sisältää tarkemmat säännökset rinnastamispäätöksessä edellytettyjen täydentävien opintojen laajuudesta. Valtioneuvoston asetus ammattipätevyyden tunnustamisessa edellytetystä sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta (1207/ Asetus sisältää tarkemmat säännökset ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa tarkoitetuista korvaavista toimenpiteistä eli sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta. tuksen 1 :n muuttamisesta (1173/ Muutos johtuu elintarvikelainsäädäntötehtävien keskittämisestä maaja metsätalousministeriöön lukien. Valtioneuvoston asetus kansaneläkelain mukaisten etuuksien ja valtion osuuden maksamisesta (1182/ Uusi kansaneläkelaki tulee voimaan vuoden 2008 alusta. Lain nojalla annettavassa asetuksessa säädetään etuuksien maksamisesta sekä valtion osuuden ennakoiden ja lopullisten rahoitusosuuksien vahvistamisesta ja maksamisesta. Säännökset vastaavat ilmoitusaikaa koskevaa muutosta lukuun ottamatta voimassa olevia säännöksiä ja soveltamiskäytäntöä. Valtioneuvoston asetus valtion perintönä saaman omaisuuden luovuttamisesta (1257/ Valtiokonttorin velvollisuutta ilmoittaa valtiolle tulleesta kiinteistövarallisuudesta eräille valtion viranomaisille rajoitetaan siten, että ilmoitusvelvollisuus ei koske asunto-osakeyhtiön osakkeita. Euromääräistä rajaa, jota suuremmissa kuolinpesissä päätöksen omaisuuden luovuttamisesta tai valtiolla pysyttämisestä tekee valtiokonttorin asemesta valtioneuvosto, korotetaan eurosta euroon. Valtioneuvoston asetus poliisikoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1247/ Valtioneuvoston asetus verontilitysasetuksen 1 ja 2 :n muuttamisesta (1219/ Ennakkoperintävaiheessa ansio- ja pääomatuloverojen jako-osuuksia laskettaessa yksittäisen seurakunnan osuuden laskentaperusteena käytetään seurakunnan jäsenmäärän muutosta. Lisäksi kuntien yhteisöveron metsävero-osuuden laskentaperusteena käytetään Metsäntutkimuslaitoksen metsäkeskuksittain laskemia bruttokantorahatuloja. Valtioneuvoston asetus auktorisoiduista kääntäjistä (1231/ Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset muun muassa auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta, auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan kokoonpanosta ja asioiden käsittelystä tutkintolautakunnassa sekä arvioijan kelpoisuudesta. Valtioneuvoston asetus kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun asetuksen 12 :n kumoamisesta (1234/ Koska auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta siirretään kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydestä Opetushallituksen yhteyteen, kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun asetuksen 12 :n lautakuntaa koskeva säännös kumotaan. Valtioneuvoston asetus valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1243/ Momentti Valtioneuvoston asetus maa- ja metsätalousministeriöstä annetun valtioneuvoston ase- Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisikoulu yhdistyvät Uuden oppilaitoksen nimeksi tulee Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisikoulutuksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen tehdään oppilaitosten yhdistymisestä aiheutuvia muutoksia. Asetusta muutetaan lakiin vuoden 2008 alusta voimaan tulevien muutosten vuoksi. Samalla asetukseen tehdään eräitä täsmennyksiä siltä osin kuin kotihoidontuen ja opintotuen toimeenpano Ahvenanmaalla poikkeaa menettelystä muualla Suomessa. 7 Momentti 1/2008

8 2008_1lmu.fm Page 8 Tuesday, January 15, :18 PM Valtioneuvoston asetus tartuntatautiasetuksen muuttamisesta (1238/ Ilmoitettaviin tartuntatauteihin lisätään botulismi. Tuberkuloosista on tehtävä tartuntatauti-ilmoitus myös hoidon päätyttyä. Laboratorion ilmoitettavien mikrobien luetteloa täydennetään ja uusien ilmoitettavien mikrobien yhdistämisaikaväli määritellään. Valtioneuvoston asetus asumistukiasetuksen 1 ja 3 :n muuttamisesta (1222/ Asetuksella täydennetään asumistukiasetuksen 1 :n 1 kohdassa mainittua etuoikeutettujen tulojen luetteloa niin, että kaikki lapseneläkkeet ovat asumistukea myönnettäessä samalla tavalla etuoikeutettuja tuloja. Saman pykälän 8 kohtaan lisätään etuoikeutetuksi tuloksi kuolinpesän osuuden tuotto, kun lain muutoksen perusteella kuolinpesän osuutta ei enää oteta asumistukea myönnettäessä omaisuutena huomioon. Asumistukiasetuksen 3 :ssä ympäristöministeriötä koskeva maininta korvataan sosiaali- ja terveysministeriöllä asumistukiasioiden hallinnoinnin siirtyessä lukien sosiaali- ja terveysministeriöön. Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta (1400/ Asetus tulee voimaan Imatran käräjäoikeuden tuomiopiiri liitetään Lappeenrannan käräjäoikeuden tuomiopiiriin, Loviisan käräjäoikeuden tuomiopiiri liitetään Porvoon käräjäoikeuden tuomiopiiriin ja Heinolan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista kunnista Hartola, Heinola ja Sysmä Lahden käräjäoikeuden tuomiopiiriin sekä Mäntyharju ja Pertunmaa Mikkelin käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Valtioneuvoston asetus ulosottotoimen hallinnosta (1321/ Uusi asetus annetaan voimaan tulevan ulosottokaaren (705/ valtuutussäännösten nojalla. Asetus on perustettavasta ulosoton hallintovirastosta ja muista ulosottokaaren säännöksistä johtuvin poikkeuksin lähes samansisältöinen kumoutuvan asetuksen (319/1996) kanssa. Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa (1323/ Uusi asetus annetaan ulosottokaaren (705/ valtuutussäännöksen nojalla. Asetus on asiallisesti samansisältöinen kumoutuvan asetuksen (713/1996) kanssa. Ulosottovirastojen nimet on tarkistettu annetun valtioneuvoston asetuksen ulosottopiireistä (865/ mukaisiksi. Valtioneuvoston asetus ulosottomenettelystä (1322/ Uusi asetus annetaan voimaantulevan ulosottokaaren (705/ valtuutussäännösten nojalla. Asetus on asiallisesti lähes samansisältöinen nykyisen asetuksen (680/ 2003) kanssa. Asetukseen tehdään kuitenkin nykyiseen asetukseen verrattuna lakiteknisiä tarkistuksia ja siitä poistetaan ulosottokaaren kanssa päällekkäistä sääntelyä. Uusi säännös on 6 :n 2 momentti. Valtioneuvoston asetus verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (1324/ Asetus annetaan voimaan tulevan verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/ valtuutussäännösten nojalla. Uusi asetus vastaa asialliselta sisällöltään kumoutuvaa asetusta (368/1961). Eräitä kumoutuvan asetuksen säännöksiä ei tarpeettomina oteta uuteen asetukseen. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista (1469/ Asetus perustuu valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annettuun lakiin ja lakiin rekisterihallintolain 3 :n muuttamiseen. Maistraattien nykyisiin toimialueisiin ei tule tässä yhteydessä muutoksia. Maistraattien toimialueita koskevassa voimassa olevassa sisäasiainministeriön päätöksessä on nykyisin säädetty mitkä maistraatit toimivat kihlakunnanvirastojen yksikköinä ja mitkä erillisinä virastoina. Kihlakunnanvirastojärjestelmän purkamisesta johtuen maistraattien toimialueita koskevaa säätelyä on tarpeen muuttaa. Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista (1319/ Asetuksessa säädetään muun muassa puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan tehtävistä, pääesikunnan kokoonpanosta ja asian ratkaisemisesta pääesikunnassa, puolustusvoimien viroista ja niiden kelpoisuusehdoista sekä valtion edun valvomisesta puolustusvoimia koskevassa asiassa. Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 :n muuttamisesta (1337/ Asetuksella säädetään muutettavaksi 1 :ssä mainittu toinen asetuksen soveltamisalan määrittävistä valtion talousarvion momenteista. Vuoden 2008 talousarvioesityksessä on momentti yhdistetty momentin kanssa. Tämän seurauksena tähän asti momentilta myönnetyt ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen yleisavustukset myönnetään jatkossa momentilta Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen myötä asetuksen 2 :n 1 kohdassa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena toimii vuoden 2008 alusta lukien työ- ja elinkeinoministeriö. Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (1338/ Asetuksessa säädetään muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyyden tunnustamisessa tarvittavista sopeutumisajan suorittamisen edellytyksistä ja kelpoisuuskokeesta. Asetuksessa säädetään lisäksi väliaikaisen ja satunnaisen palvelujen tarjoamisen ennakkoilmoituksen liitteistä sekä Euroopan talousalueeseen kuulumatto- 8

9 2008_1lmu.fm Page 9 Tuesday, January 15, :18 PM man valtion kansalaiselta vaadittavasta pätevyydestä ja kielitaidosta. Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1356/ Vuoden 2008 alussa työministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö yhdistyvät työ- ja elinkeinoministeriöksi. Tässä yhteydessä toimeentuloturva-asiat siirretään työministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tämä merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveysministeriölle tulevat kaikilta osin tehtäväksi päätökset Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen maksamien etuuksien valtionosuudesta ja työttömyysvakuutusrahaston osuudesta sekä hallintokuluihin kohdistuvista osuuksista mukaan lukien aikuiskoulutuksen opintososiaaliset etuudet. Asetukseen tehdään tehtävien siirrosta johtuvat muutokset. Lisäksi työmarkkinatuen rahoituksessa noudatettavaa menettelyä yksinkertaistetaan. Valtioneuvoston asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun asetuksen muuttamisesta (1392/ Asetukseen tehdään maahanmuuttoon ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvien tehtävien sisäasiainministeriöön siirtämisestä johtuvat muutokset. Valtioneuvoston asetus Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1498/ Rikosseuraamusalan koulutuskeskusta koskeva laki (1316/ 2006) muuttuu vuoden alusta siten, että koulutuskeskus siirtyy oikeusministeriön alaisuudesta Rikosseuraamusviraston alaisuuteen ja tulosohjaukseen. Muutos edellyttää joitakin tarkistuksia Rikosseuraamusalan koulutuskeskusta koskevassa asetuksessa oleviin toimivaltasäännöksiin. Valtioneuvoston asetus alle 18-vuotiaana vahinkoa kärsineen ansiotulon määrän vahvistamisesta vuodelle 2008 (1499/ Asetuksessa vahvistetaan tulonsaajien keskimääräisiin ansiotuloihin perustuva euromäärä, jota voidaan käyttää vahinkoa kärsineen oletettuna ansiotulona määrättäessä ansionmenetyskorvausta vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2 b :n nojalla. Asetuksen mukaista ansiotuloa voidaan käyttää ansionmenetyskorvauksen perustana, kun henkilövahingon johdosta pysyvästi ja täydellisesti työkykynsä menettänyt ei ollut vahingon tapahtuessa täyttänyt 18 vuotta. MIETINNÖT YM. Työryhmän mietintö oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskevaksi laiksi Valtakunnalliseen järjestelmään talletetaan tiedot tuomioistuimissa, syyttäjäviranomaisissa ja oikeusaputoimistoissa vireillä olevista asioista sekä niiden käsittelystä ja ratkaisusta. Lailla selvennettäisiin säännöksiä näiden tietojen käytöstä, luovuttamisesta ja poistamisesta sekä tietojen tarkastusoikeudesta. Tarkoituksena on varmistaa henkilötietojen suoja oikeushallinnossa. Samalla pyritään parantamaan tiedotusvälineiden mahdollisuuksia saada vaivattomasti tietoja tuomioistuimissa vireillä olevista asioista. Valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjäksi tulisi Oikeusrekisterikeskus. Lakiluonnoksella tähdätään myös sähköisen asioinnin edistämiseen. Työryhmän mietintö on osoitteessa Luottotietolainsäädännön kehittämistyöryhmän muistio Työryhmä ehdottaa, että yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin lisätään säännökset siitä, millä perusteilla työnantajalla on oikeus käsitellä työnhakijaa tai työntekijää koskevia henkilöluottotietoja heidän luotettavuutensa arvioimiseksi. Sääntelyn tavoitteena on luoda selkeät pelisäännöt ja edellytykset henkilöluottotietojen käsittelylle työelämässä. Ehdotetut säännökset täydentäisivät marraskuun alussa voimaan tullutta luottotietolakia työelämän osalta. Työnantajalla olisi oikeus saada ja käyttää työtehtävään jo valitun työnhakijan tai työtehtäviä saman työnantajan palveluksessa vaihtavan työntekijän tai virkamiehen henkilöluottotietoja, kun tämän on tarkoitus toimia työtehtävissä, jotka edellyttävät erityistä luotettavuutta ja joihin liittyy työtehtävien luonteen johdosta mahdollisuus laittoman taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Säännöksen noudattamisen tehosteeksi ehdotetaan myös rangaistusuhkaa. Työnantajan oikeus rajoittuisi tiettyihin työtehtäviin. Tällaisia olisivat esimerkiksi tehtävät joihin sisältyy päätäntävaltaa tehdä työnantajan puolesta merkittäviä taloudellisia sitoumuksia tai itsenäistä harkintavaltaa tällaisten sitoumusten valmistelussa. Luottotietotyöryhmän muistio on osoitteessa mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/ 06_tyoministerio/06_julkaisut/ 10_muut/luottotieto_muistio.pdf. Ihmiskaupan vastaisen ohjausryhmän ehdotus Suomessa tehtävän ihmiskaupan vastaisen työn keskeisin haaste on ihmiskaupan vastaisen ohjausryhmän mukaan uhrien tunnistamisen parantaminen. Keinoja ovat ohjausryhmän mukaan jatkuva ja kattava koulutus sekä yhteistyön kehittäminen. Ohjausryhmä esittää myös ihmiskaupan vastaisten järjestelmien riippumatonta arviointia tehtäväksi vuoden 2009 aikana sekä vähemmistövaltuutetun tai eduskunnan oikeusasiamiehen nimeämistä kansalliseksi ihmiskaupparaportoijaksi. Työministeriö asetti helmikuussa 2006 ohjausryhmän seuraamaan ja ohjaamaan hallituksen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman toteutumista. Eri ministeriöiden ja hallinnonalojen lisäksi ohjausryhmässä ovat olleet edustettuina muut ihmiskaupan vastaiseen toimintaan osallistuneet tahot, kuten kansalais- ja työmarkkinajärjestöt, kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt sekä kunnat. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä. Ohjausryhmän ehdotus hallituksen vuonna 2005 hyväksymän toimintasuunnitelman tarkentamiseksi on osoitteessa _tyoministerio/06_julkaisut/ 10_muut/ihmiskaupan_vastainen _toimsuunn.pdf. Sähköisen valvonnan työryhmän mietintö Oikeusministeriön asettama työryhmä laajentaisi sähköisen valvonnan käyttöä seuraamusjärjestelmässä. Se ehdottaa uutta valvontarangaistusta, jossa tuomittu voisi suorittaa lyhyehkön vankeusrangaistuksensa kotonaan tai laitoshoidossa sähköisessä Momentti 9 Momentti 1/2008

10 2008_1lmu.fm Page 10 Tuesday, January 15, :18 PM valvonnassa. Tuomitun liikkeitä seurattaisiin esimerkiksi matkapuhelimella tai jalkapannalla, joka on yhteydessä seurantalaitteeseen taikka näiden yhdistelmällä. Tarkoituksena on tarjota vankilan sijasta vaihtoehto, joka edistäisi tuomitun sosiaalista selviytymistä ja ehkäisisi uusien rikosten tekemistä. Valvontarangaistuksessa tuomittu voisi ehdotonta vankeutta paremmin säilyttää sosiaaliset suhteensa sekä mahdollisen työ- tai opiskelupaikkansa. Rangaistus olisi mahdollinen silloin, kun yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle on este. Päätöksen tekisi tuomioistuin. Kyseessä olisi yhdyskuntapalvelua tuntuvampi rangaistus, koska tuomittu olisi jatkuvan tarkkailun alaisena. Työryhmämietintö on osoitteessa Kaupan ja kilpailun työryhmän raportti Työryhmän mielestä toimivan kilpailun edellytykset tulisi ottaa nykyistä tietoisemmin huomioon kauppaa koskevassa kaavoituksessa. Työryhmä esittää selvitettäväksi, onko vähittäiskaupan suuryksikön nykyinen kerrosneliömetrin kokoraja edelleen ajanmukainen. Työryhmä perää keskustelua siitä, voitaisiinko kokoraja porrastaa esimerkiksi kaupunkiseudun koon mukaan. Työryhmä pitää tarpeellisena hallitusohjelmaan sisältyvää nykyisen aukiololain selkeyttämistä. Lain tulkinnanvaraisuus on aiheuttanut epätietoisuutta liikennemyymälöiden aukiolosta. Kaupan ja kilpailun työryhmän raportti on osoitteessa Selvitys kaavoituksen nopeuttamisesta ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten tehtävien jaosta pääkaupunkiseudulla Ympäristöministeriön asettama selvitysmies Lauri Tarasti ehdottaa, että Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin laadittaisiin yhteinen yleiskaava, niin sanottu pääkaupunkiseudun yleiskaava. Kaavan laatimisesta tulisi ehdotuksen mukaan säätää lailla. Selvitysmiehen ehdotusten tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa kaavoitusta ja siten tehostaa asuntojen tuotantoa. Selvityksessä ehdotetaan myös muun muassa rakennuslupamenettelyjen muuttamista joustavammiksi. Ehdotus on osoitteessa to.fi/download.asp?conten- tid=77630&lan=fi. Järjestyspoliisitoiminnan tilan selvitystoimikunnan loppuraportti Toimikunnan mukaan järjestyspoliisitoimintaa voidaan kehittää muun muassa toimintatapoja järkiperäistämällä ja yhdenmukaistamalla sekä hyödyntämällä nykyaikaista tekniikkaa. Tuloksia voidaan lisätä myös lisäämällä poliisipiirien tulosvastuuta, antamalla kunnille nykyistä enemmän mahdollisuuksia turvallisuutta lisääviin toimiin sekä lisäämällä yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Sisäasiainministeriön asettama selvitystoimikunta on maaherra Rauno Saaren johdolla selvittänyt poliisin hälytystoiminnan, valvonnan, ennalta estävän toiminnan ja viranomaisyhteistyön nykytilaa ja ongelma-alueita. Lisäksi toimikunta on perehtynyt poliisin täydennyspoliisihenkilöstöjärjestelmään ja sen tilaan. Toimikunnan mukaan esimerkiksi valvonnassa on korostettava poliisin oma-aloitteista ja aktiivista puuttumista järjestyshäiriöihin ja niiden uhkiin. Poliisin sisämaassa suorittamalle ulkomaalaisvalvonnalle on saatava uutta painoarvoa. Poliisin tulosohjausta on selvitystoimikunnan mukaan selkiytettävä. Toimikunnan mielestä kunnille olisi luotava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa turvallisuustilanteeseensa. Järjestyspoliisitoiminnan tilan selvityshankkeen loppuraportti on osoitteessa Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamista selvittäneen toimikunnan mietintö Toimikunta pitää Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuuden suorittamisesta koskevan lain sisältöä siinä määrin ongelmallisena, että se haluaa asian laajemman arvioinnin kohteeksi. Itsestään selvää ratkaisuvaihtoehtoa puolustusministeriön keväällä asettama toimikunta ei löytänyt. Toimikunta katsoo, että vapautuslaki on ristiriidassa myös uuden perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja sitä täydentävän syrjintäkiellon kanssa. Lisäksi pysyvien poikkeuslakien säätämistä tulee välttää. Ratkaisuvaihtoehdot tulisi toimikunnan näkemyksen mukaan saattaa laajemman arvioinnin kohteeksi. Lausuntokuulemisen perusteella on paremmat edellytykset tehdä ehdotus ongelman ratkaisemiseksi. Toimikunnan mietintö on osoitteessa /Komiteamietinto_ pdf. ASETETUT TOIMIELIMET Työryhmä selvittää kuntien osallistumista automaattiseen liikennevalvontaan Oikeusministeriön asettama työryhmä selvittää yhteistyön tiivistämistä poliisin ja kuntien välillä, jotta kunnat voisivat nykyistä aktiivisemmin osallistua automaattiseen liikennevalvontaan. Yhteistyö voisi käsittää kuntien osallistumisen valvonnassa tarvittavien tolppien ja kameroiden hankintaan ja sijoittamiseen taajamaalueilla. Työryhmä tarkastelee myös sitä, pitäisikö huhtikuussa 2006 voimaan tulleita rikesakkolain muutoksia täydentää siten, että kunnille myönnettäisiin oikeus määrätä ja lähettää rikesakot ylinopeutta ajaneen ajoneuvon haltijalle. Jos rikesakkoa vastustetaan, esitutkinnan suorittaisi poliisi. Järjestely tapahtuisi muutoinkin poliisin ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi työryhmän tulee ehdottaa, miten liikennevalojen noudattamista voitaisiin nykyistä tehokkaammin valvoa kameroin. Ehdotusten tulee olla valmiit Paremman sääntelyn neuvottelukunta asetettu Oikeusministeriö on asettanut neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edistää lainvalmistelun laadun parantamista. Uusi paremman sääntelyn neuvottelukunta toteuttaa osaltaan pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaa. Hallituksen tavoitteena on parantaa säädösympäristöä ja lakien selkeyttä ja siten kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä. Keskeisenä ongelmana on ollut säädösten määrän ja yksityiskohtaisuuden jatkuva kasvu. Neuvottelukunnan tulee tarkastella ja etsiä lainsäädännön parantamiseen vaikuttavia tekijöitä erityisesti kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Sen tulee selvittää, miten voidaan parantaa lainvalmistelun ennakoitavuutta, avoimuutta ja eri intressitahojen osallistumismahdollisuuksia. Neuvottelukunta selvittää myös menetelmiä sääntelyn vaihtoehtojen lisäämiseksi. Aina ei tarvita välttämättä lainsäädäntöä, vaan vaihtoehtona voi olla myös koulutus, tiedotus ja parempi yhteistoiminta eri tahojen kesken. 10

11 2008_1lmu.fm Page 11 Tuesday, January 15, :18 PM Nelivuotiskaudeksi asetetun neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii oikeusministeri Tuija Brax, ja siinä on 15 jäsentä, jotka edustavat elinkeino- työmarkkina-, kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjä sekä hallintoa ja tuomioistuimia. Neuvottelukunnassa on lisäksi 10 pysyvää asiantuntijaa. Neuvottelukunnan toimikausi päättyy 31. maaliskuuta Työryhmä uudistamaan julkisten hankintojen oikeussuojakeinoja Oikeusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat asettaneet työryhmän valmistelemaan julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän uudistamista. Työryhmä tehtävänä on selvittää oikeussuojakeinojen uudistamistarpeet. Tavoitteena on luoda selkeä ja tehokas oikeussuojamenettely. Hankintalainsäädäntö on uudistettu kesäkuun 2007 alusta voimaan tulleilla uusilla hankintalaeilla. Uudistuksessa hankintamenettelyissä käytössä olevat oikeussuojakeinot jätettiin ennalleen. Näiden mukaisesti markkinaoikeus voi kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan, kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankinta-asiakirjaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä tai määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Marraskuussa hyväksytty hankintojen uusi oikeussuojadirektiivi mahdollistaa oikaisuvaatimusmenettelyn käytön ennen tuomioistuinvaihetta. Direktiivin mukaan uusia oikeussuojakeinoja ovat hankintasopimusten pätemättömyyssääntely ja mahdollisuus määrätä hallinnollisia seuraamuksia. Sopimusten pätemättömyyssääntely koskee EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Aikaisempia odotusaikasäännöksiä on täsmennetty. Työryhmän on sopeutettava uudet oikeussuojakeinot kansalliseen oikeusjärjestykseen, minkä lisäksi sen on huomioitava vireillä olevat markkinaoikeuden toimivaltaan ja työmäärään vaikuttavat lainvalmisteluhankkeet ja puolustushankintoja koskevan direktiivin valmistelu. Työryhmän on laadittava periaatemuistio eri vaihtoehdoista mennessä, jonka jälkeen toimeksiantoa täsmennetään hallituksen esityksen laatimiseksi. Työryhmällä on toimiaikaa vuoden 2009 loppuun. Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen vireille Oikeusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan ehdotusta tuomioistuinharjoittelun kehittämiseksi. Tavoitteena on, että harjoittelu antaisi nykyistä parempia valmiuksia tuomarin tehtäviin. Harjoittelun tulisi olla koko maassa yhtenäistä ja sisältää riittävän monipuolisia työtehtäviä. Tuomioistuinharjoittelua suorittavat käräjäoikeuksissa oikeustieteen maisterit, jotka perehtyvät harjoittelupaikan toimintaan notaarin tehtävissä vuoden ajan. He käsittelevät mm. kiinteistöasioita, riidattomia velkomusasioita ja hakemusasioita kansliassa sekä rikosasioita kansliassa ja istunnossa. Harjoittelun suorittanut voi hakea hovioikeudelta varatuomarin arvonimeä. Nykyisin tuomioistuinharjoittelun ongelmana on joissakin käräjäoikeuksissa työtehtävien yksipuolisuus ja riittävän ohjauksen puuttuminen. Harjoittelun kehittämistä on pidetty tarpeellisena mm. aikaisemmissa tuomarikoulutusta koskeneissa mietinnöissä. Käräjäoikeuksien suunnitellun rakennemuutoksen sekä notaarien työtehtävissä tapahtuvien muutosten yhteydessä on sopiva ajankohta kehittää tuomioistuinharjoittelua vastaamaan paremmin tavoitteita, joita sille on asetettu. Harjoittelun kehittämisen arvioidaan myös lisäävän sen houkuttelevuutta sekä kiinnostusta oikeuslaitoksen virkoihin, joita lähitulevaisuudessa avautuu runsaasti eläkkeelle siirtymisten myötä. Työryhmän tulee mm. arvioida, suunnataanko tuomioistuinharjoittelu jatkossakin kaikille lakimiehille vai ainoastaan oikeuslaitoksen lakimiesammatteihin pyrkiville, ja miten harjoittelu käytännössä järjestetään. Työryhmän tulee myös selvittää, miten sen suunnittelemat uudistukset vaikuttavat käräjäviskaalien asemaan ja tehtäviin. Työryhmän puheenjohtaja on Vantaan käräjäoikeuden laamanni Heikki Nousiainen. Työryhmän toimikausi päättyy KORKEIN OIKEUS KKO:2007:90 Rangaistuksen määrääminen - Vapaudenmenetysajan vähentäminen - Vapaudenmenetysajan laskeminen A:lle tuomitusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta oli tehty rikosten johdosta aiheutunutta vapaudenmenetysaikaa vastaava vähennys. Myöhemmin A tuomittiin samassa yhteydessä tutkituista muista rikoksista yhteiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Vähennys tuli tehdä myös siitä. Vapaudenmenetysaikaa laskettaessa viimeisenä päivänä otettiin huomioon se kalenterivuorokausi, jonka aikana A oli päässyt vapaaksi. RL 3 luku 11 (1060/1996) RL 6 luku 13 (515/2003) VankeusL 21 luku 1 1 mom KKO:2007:91 Asuntokauppa - Virheilmoitus Kysymys siitä, oliko asunto-osakkeiden myyjä menetellyt asuntokauppalain 6 luvun 14 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kunnianvastaisesti ja arvottomasti ja ostajat siten voineet vedota kaupan kohteen virheellisyyteen pykälän 2 momentissa säädetyn kahden vuoden määräajan estämättä. AsuntokauppaL 6 luku 14 3 mom KKO:2007:92 Yksityistie Tieoikeus Tieoikeutta ei annettu yhteisen alueen osakaskunnalle. KKO:2007:93 Avioliitto - Puolisoiden välinen lahja Puolisot A ja B olivat vuonna 1988 B:n varoin ostaneet purjeveneen yhteisiin nimiinsä. B:n jouduttua vuonna 2002 konkurssiin konkurssipesä vaati, että purjeveneen puoliosan lahjoitus A:lle julistetaan avioliittolain 45 :n (234/1929) nojalla mitättömäksi. Arvioitaessa sitä, oliko A:n saanto vastikkeeton, otettiin huomioon A:n kotityön merkitys. Korkeimman oikeuden tuomiossa lausutuin perustein katsottiin, että kysymyksessä oli lahjoitus. AL 45 1 mom (234/1929) KKO:2007:94 Rangaistuksen määrääminen - Yhdyskuntapalvelu - Muuntaminen vankeudeksi A tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta kolmeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A:lle aikaisemmin tuomittuja kahta yhdyskuntapalvelurangaistusta kuitenkaan tullut määrätä suoritettavaksi vankeutena. L yhdyskuntapalvelusta 11 Momentti 11 Momentti 1/2008

12 2008_1lmu.fm Page 12 Tuesday, January 15, :18 PM KKO:2007:95 Perintökaari - Pesänselvittäjä - Pesänjakaja Oikeudenkäyntikulut Pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrättyä A:ta oli kuultu kuolinpesän osakkaan B:n hakemuksesta, jossa vaadittiin A:n vapauttamista toimeensa sopimattomana. B, jonka hakemus hylättiin, velvoitettiin korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut. (Ään.) PK 19 luku 10 4 mom PK 23 luku 6 2 mom OK 21 luku 2 OK 21 luku 12 KKO:2007:96 Oikeudenkäyntikulut A:n B:tä vastaan nostama vahingonkorvauskanne ei menestynyt ensi- eikä toissijaisella perusteella, mutta se hyväksyttiin kolmannella perusteella, mikä johti A:n muilla perusteilla vaatimaa korvausta huomattavasti alhaisempaan korvaukseen. B oli myöntänyt oikeaksi hyväksytyn kanneperusteen, mutta kiistänyt erään korvauksen määrään vaikuttavan seikan. B:llä katsottiin olevan oikeus saada A:lta osittainen korvaus käräjäoikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluistaan, joista valtaosa oli aiheutunut ensi- ja toissijaisesta kanneperusteesta. OK 21 luku 3 KKO:2007:97 Ylimääräinen muutoksenhaku Rangaistusmääräys - Rangaistusmääräyksen oikaisu Tuomion kirjoitusvirheen oikaisu Rangaistusmääräykseen ei ollut merkitty, että alle 18-vuotiaalle tekijälle olisi määrätty rangaistus noudattaen lievennettyä rangaistusasteikkoa. Syyttäjä oli myöhemmin korjannut rangaistusmääräystä lisäämällä siihen lievennetyn rangaistusasteikon soveltamista osoittavan lainkohdan. Kysymys ei ollut rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 19 :n 1 momentissa tarkoitetusta syyttäjän korjattavissa olevasta virheestä vaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa tarkoitetusta ilmeisesti väärästä lain soveltamisesta. Ks. KKO:2005:35 KKO:2006:97 OK 31 luku 8 4 kohta L rangaistusmääräysmenettelystä 19 1 mom KKO:2007:98 Ajokielto A oli viiden vuoden aikana syyllistynyt kahdesti törkeään rattijuopumukseen. Rikokset olisi tekoaikojensa puolesta voitu käsitellä tuomioistuimessa samalla kertaa, mutta syytteet käsiteltiin ja ajokiellot määrättiin eri oikeudenkäynneissä. Jälkimmäisen rikoksen johdosta määrättävän ajokiellon kesto ei tällöinkään voinut alittaa tieliikennelain 78 :n 1 momentin 2 kohdan mukaista vuoden vähimmäisaikaa. TLL 78 1 mom 2 kohta KKO:2007:99 Perintökaari - Pesänselvitys Perinnönjako Perittävän tekemään yleistestamenttiin vedoten A haki pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään. Perittävän leski vastusti hakemusta väittäen, että perittävä oli peruuttanut testamentin, koska alkuperäistä testamenttia ei ollut löytynyt hänen jälkeensä. Koska yleisjälkisäädöksen saaja katsotaan kuolinpesän osakkaaksi, vaikka hänen oikeutensa on riidanalainen, ja koska ei ollut selvää, ettei A:lla ollut väittämäänsä oikeutta, hakemus hyväksyttiin. PK 18 luku 1 2 mom KKO:2007:100 Todistelu Isän oli epäilty syyllistyneen 5-vuotiaan poikansa törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön muun muassa koskettelemalla pojan sukupuolielintä ja tyydyttämällä itseään pojan nähden. Kysymys näytön arvioinnista. KKO:2007:101 Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Esitutkintakertomuksen huomioon ottaminen oikeudenkäynnissä Kolmea ulkomaalaista henkilöä ei voitu kuulla todistajina käräjäoikeuden pääkäsittelyssä, kun heitä ei ollut saatu kutsuttua eikä kuuleminen ollut järjestynyt myöskään oikeusaputeitse. Heidän esitutkinnassa antamansa kertomukset voitiin ottaa oikeudenkäynnissä huomioon, koska heitä oli aktiivisesti yritetty tavoittaa eikä syyksi lukeva tuomio ratkaisevilta osin perustunut näihin esitutkintakertomuksiin. OK 17 luku 11 3 mom IhmisoikeusSop 6 art KKO:2007:102 Veropetos Ammatinharjoittaja oli neljänä perättäisenä verovuotena jättänyt veroilmoituksissaan ilmoittamatta osan tuloistaan. Hänen menettelyään pidettiin yhtenä rikoksena. Kysymys myös siitä, oliko veropetos törkeä. KKO:2007:103 Mallioikeus Kysymys perusteista, joilla arvioidaan, eroaako tuotteesta saatava kokonaisvaikutelma rekisteröidyn mallin kokonaisvaikutelmasta (kengän liukueste). MallioikeusL 5 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2007:83 Asiakirjajulkisuus - Puheliikennepalvelut - Julkiset hankinnat - Tarjouskilpailu - Tarjousasiakirjat - Tarjouksen hinta - Yksikköhinta - Liikesalaisuus Tarjousasiakirjojen sisältämiä yksikköhintoja pidettiin tarjouksen tehneen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksina. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 1 mom. 20 k. KHO:2007:85 Kansalaisuusasia - Kielitaitoedellytys - Kielitaidon osoittaminen - Valtion kielitutkinnon tutkintotodistuksen antaja Kansalaisuuslain 17 :ssä säädetään kansalaistamisen edellytyksenä olevan kielitaitoedellytyksen osoittamisesta. Kansalaisuuslain voimaan tullessa muulla tavoin kuin yleisellä kielitutkinnolla tai perusopetuksen äidinkielen oppimäärän suorittamisella esitetyn kielitaidon tason vastaavuuden saattoi arvioida kielitutkintolautakunta, sen jäsen tai apujäsen. Kielilainsäädännön uudistuttua kielitaitotason vastaavuuden arvioi kielitutkintolautakunta tai valtionhallinnon kielitutkintojen vastaanottaja. Henkilö, jolla oli valtionhallinnon kielitutkinnon vastaanottajan lausunto, jonka mukaan hänen kielitaitonsa vastaa kansalaisuusvaatimuksia, täytti kansalaisuuslain 13 :n 1 momentin 6 kohdassa säädetyn kielitaitoedellytyksen. Kansalaisuuslaki 13 1 mom. 6 kohta ja 17 Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 11 2 mom. ja 14 Valtioneuvoston asetus kansalaisuudesta 7 2 mom. 12

13 2008_1lmu.fm Page 13 Tuesday, January 15, :18 PM Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 7 KHO:2007:87 Tavaramerkki - Sekoitettavuus - Tavaroiden samankaltaisuus - Sekaannusvaara - Mielleyhtymä - Tavaramerkkidirektiivi Kansainvälinen tavaramerkki ECHO ei ollut sekoitettavissa aikaisempaan yhteisötavaramerkkiin ECHO. Molemmat rekisteröinnit koskivat muun muassa tallennuslaitteita tavaraluokassa 9, mutta rekisteröintien tavaraluetteloista ilmeni, että kysymyksessä olevat tallennuslaitteet oli tarkoitettu käytettäviksi eri aloilla, yhteisömerkki äänen tallentamiseen liittyen, kansainvälinen merkki virtausmittarien ja muiden sellaisten mittarien antamien tietojen tallentamisen yhteydessä. Tavaramerkkien välille ei voitu arvioida syntyvän yleisön keskuudessa sekaannusvaaraa, joka sisältää vaaran merkkien välisestä mielleyhtymästä. Tavaramerkkilaki 6 1 mom., 14 1 mom. 9 kohta Tavaramerkkidirektiivi 4 art. 1 kohdan b alakohta KHO:2007:90 Ahvenanmaan maakunnan hallitus Ahvenanmaa-pöytäkirja Kiinteä omaisuus Maanhankintalupa Kuolinpesän osuus Omistusaika - Lainhuuto Hakijoitten isän luovuttua perinnöstä hakijat, jotka olivat Ruotsin kansalaisia ja joilla näin ollen ei ollut Ahvenanmaan kotiseutuoikeutta, olivat vuonna 2004 tulleet isänpuoleisen isoäitinsä kuolinpesän osakkaiksi. Kuolinpesään kuului puolet kiinteistöstä, joka sijaitsi Ahvenanmaan maakunnassa. Hakijat pyysivät Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta lupaa saada isältään lahjana hankkia isälle kuuluvan osuuden hakijoitten vuonna 1981 kuolleen isänpuoleisen isoisän kuolinpesästä, johon edellä mainitun kiinteistön toinen puolikas ja lisäksi toinenkin kiinteistö kuuluivat. Ahvenanmaan maakunnan hallitus hylkäsi hakemuksen sillä perusteella, etteivät hakijat täyttäneet maanhankintalupaa koskevan Ahvenanmaan maakunta-asetuksen 4 :n 2 momentin 7 kohdassa asetettua ehtoa, jonka mukaan lahjan antajalta edellytettiin, että hän oli lainhuudon saatuaan kahdeksan vuoden ajan omistanut lahjan kohteen. Korkein hallinto-oikeus lausui, ettei maanhankintalupaa koskevan Ahvenanmaan maakunta-asetuksen 4 :n 2 momentin määräyksiä voitu käyttää maanhankintalupaa koskevan hakemuksen hylkäämisen perusteena, kun otettiin huomioon Suomen liittymistä Euroopan unioniin koskevan sopimuksen Ahvenanmaata koskevan pöytäkirjan 1 artiklan sekä maanhankintaoikeutta ja maanhankintalupaa koskevan Ahvenanmaan maakuntalain 4 :n 2 momentin määräykset ja maanhankintalupaa koskevan Ahvenanmaan maakunta-asetuksen tarkoitus. Ahvenanmaan itsehallintolaki 10 Suomen tasavallan liittymistä Euroopan unioniin koskevan sopimuksen Ahvenanmaata koskevan pöytäkirjan 1 artikla Ahvenanmaan maanhankintalaki 2 ja 16 Ahvenanmaan maakuntalaki maanhankintaoikeudesta ja maanhankintaluvasta 4 2 momentti ja 12 Ahvenanmaan maakunta-asetus maanhankintaluvasta 4 2 momentti 7 kohta KHO:2007:91 Viestintämarkkinalaki - Teleyritys - Huomattava markkinavoima - Syrjimätön ehto - Vastaava palvelu - Tilaajayhteys - Laajakaistapalvelu - Kytkentä - Toimitusaika Viestintävirasto oli huomattavan markkinavoiman päätöksessään asettanut teleyritykselle velvollisuuden noudattaa syrjimättömiä ehtoja tilaajayhteyttä vuokratessaan. Teleyrityksellä oli siten käyttäessään itse tiettyä palvelua velvollisuus tarjota vastaavaa palvelua vastaavin ehdoin myös kilpailevalle teleyritykselle. Teleyritys oli asentanut laajakaistayhteyden valmiiksi jokaiseen sellaiseen kotipuhelinliittymään, joissa ei ollut ISDN-palvelua tai muun operaattorin laajakaistapalvelua. Teleyrityksen tarjoamaa kyseistä laajakaistapalvelua ja tilaajayhteyden kytkentää ei katsottu toisiaan vastaaviksi palveluiksi. Äänestys 4-1. Viestintämarkkinalaki (393/2003) 18, 37 ja 84 KHO:2007:94 Maatalouden ohjaus- ja tukirahasto - Vientituki - Vienti-ilmoitus - M- lomake - Telekopio - Maksamisedellytys Alkuperäistä vienti-ilmoitusta ei ollut toimitettu tulliviranomaisille ennen tavaroiden lastauksen alkamista vientikuljetusta varten. Vienti-ilmoitus oli kuitenkin toimitettu tulliviranomaisille ennen lastauksen alkamista telekopiona. Telekopiona toimitettu ilmoitus sisälsi kaikki vietävien tavaroiden fyysistä tarkastusta varten tarpeelliset tiedot. Asiakirjoista ilmeni, että lastauksen jälkeen toimitettu alkuperäinen vienti-ilmoitus vastasi telekopiona ennen lastausta toimitettua ilmoitusta. Asiassa ei ilmennyt, että vientitapahtumaan olisi liittynyt viejän osalta minkäänlaista vilpillistä menettelyä tai yritystä menetellä vilpillisesti. Asiassa oli myös esitetty selvitys lastin saapumisesta määränpäänä olevaan kolmanteen maahan. Näiden edellytysten täyttyessä, viejän vientitukihakemusta ei ollut tullut hylätä sillä perusteella, että alkuperäinen vienti-ilmoitus ei ole ollut tulliviranomaisen käytettävissä ennen mahdollista tarkastushetkeä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-464/06 Avena Nordic Grain Oy antama tuomio Neuvoston asetus (ETY) N:o 386/90 tukea tai muita taloudellisia suorituksia saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä suoritettavasta valvonnasta 2 artikla a alakohta Komission asetus (EY) N:o 2090/ 2002 neuvoston asetuksen (ETY) N:o 386/90 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tukea saavien maataloustuotteiden viennin yhteydessä tehtävien fyysisten tarkastusten osalta 5 artikla 1 kohta Komission asetus (EY) N:o 800/1999 maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 5 artikla Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1363/2002) maataloustuotteiden vientituki- ja vakuus- sekä tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusjärjestelmän täytäntöönpanosta 4 1 mom. KHO:2007:95 Kunnallisasia - Päätöksen valituskelpoisuus - Omistajapoliittinen ohjaus - Valmistelu - Osakeyhtiö Kunnanhallitus antaa kuntalain 23 :n nojalla tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. X:n kaupunginhallitus oli päättänyt antaa kaupungin omistamalle osakeyhtiölle tehtäväksi hankkia yhtiön omistukseen raviratakiinteistön maa-alueet ja rakennukset omistavan yhtiön osakkeet. Kaupunginhallituksen päätöksessä oli määritelty enimmäiskauppahinta ja asetettu kaupan toteuttamiselle määrättyjä muita edellytyksiä ja ehdotettu, että valtuusto omalta osaltaan hyväksyy kaupunginhallituksen päätöksen mukaisen omistajapoliittisen ratkaisun. Kaupunginvaltuusto oli valituksenalaisella päätöksellään omalta osaltaan hyväksynyt kaupunginhallituksen päätöksessä tarkoitetun omistajapoliittisen ratkaisun. Momentti 13 Momentti 1/2008

14 2008_1lmu.fm Page 14 Tuesday, January 15, :18 PM Kaupunginvaltuuston päätös sisälsi kaupungin omistajana osakeyhtiölle antaman ohjauksen raviratakiinteistön maa-alueet ja rakennukset omistavan yhtiön osakkeiden hankkimisesta. Valtuusto oli omalta osaltaan myös edellyttänyt tällaisen kaupan tekemistä. Valtuuston päätöksellä ei kuitenkaan ollut voitu oikeudellisesti sitovalla tavalla määrätä kunnan hallinnosta erillisen yksityisoikeudellisen osakeyhtiön toiminnasta. Valtuuston päätös ei siten sisältänyt sellaista kunnan edustajalle annettua toimintaohjetta kunnan kannan ottamisesta kysymyksessä olevaan osakkeiden hankkimista koskevaan asiaan, jota kuntalain 23 :n 2 momentissa tarkoitetaan. Valtuuston päätöksellä ei myöskään ollut miltään osin päätetty kunnan omien varojen käyttämisestä. Näillä perusteilla kaupunginvaltuuston päätös koski kuntalain 91 :n tarkoittamalla tavalla vain valmistelua, eikä päätöksestä sen vuoksi saanut tehdä kunnallisvalitusta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös, jolla K:n kaupunginvaltuuston päätöksestä tekemä valitus oli hylätty, oli kumottava ja poistettava ja valitus jätettävä tutkimatta. Kuntalaki 23 2 mom ja 91 Verotusasiat KHO:2007:82 Perintövero - Henkivakuutus - Edunsaajamääräys - Tarkoitemääräys - Panttaus - Velka - Perinnönjättäjän velka Koska pankille pantatun vakuutuksen nojalla suoritettu kuolemantapauskorvaus, joka oli käytetty vakuutussopimuksessa mainitun luoton maksamattoman pääoman suoritukseksi, ei kuulunut perinnönjättäjän kuolinpesään, ei myöskään luottoa, joka oli maksettu pankille kuolemantapauskorvauksella eli kuolinpesään kuulumattomilla varoilla, voitu ottaa huomioon perinnönjättäjän velkana. Perintö- ja lahjaverolaki 9 Vakuutussopimuslaki 47 KHO:2007:88 Ennakkoperintä - Ennakonpidätysvelvollisuus - Vahingonkorvaus - Virheellinen veroneuvonta - Tulon veronalaisuus X oli veroneuvonnassaan opastanut toteuttamaan varallisuuden siirron siten, että vakituisena asuntona käytetyn huoneiston osakkeet lahjoitetaan saajille, jotka heti myyvät osakkeet lahjaveroilmoituksissa ilmoitetuista arvoista ulkopuoliselle ostajalle. Jos lahjoitus olisi toteutettu toisessa järjestyksessä niin, että asuntoosakkeet olisi ensin myyty verovapaasti ja saatu kauppahinta sitten lahjoitettu, veroseuraamukset olisivat olleet alemmat. X aikoi maksaa vahingonkorvauksena määrän, jolla verot toteutetusta järjestelystä ylittivät sen veron, joka olisi määrätty, jos sama varallisuuden siirto olisi toteutettu jälkimmäisellä tavalla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vahingonkorvauksella lahjansaajille korvattiin vain se veron määrä, jonka he olisivat voineet säästää toteuttamalla samaan tulokseen johtavat järjestelyt toisessa järjestyksessä. He eivät saaneet järjestelyllä korvauksen jälkeenkään varoja enempää kuin olisivat saaneet, jos olisi menetelty vaihtoehtoisella tavalla. Korvaus ei tosiasiallisesti myöskään koskenut tulosta menevää veroa, vaan lahjoituksen veroseuraamuksia. Näissä olosuhteissa kysymyksessä ei ollut tuloverolain 78 :ssä tarkoitettu veronalaisen tulon sijaan maksettu vahingonkorvaus, joten korvauksesta ei ollut toimitettava ennakonpidätystä. Ennakkoratkaisu vuodelle Tuloverolaki 78 KHO:2007:92 Elinkeinotulon verotus - Konserniavustus - Kotimaisuusvaatimus - EY:n perustamissopimuksen tulkinta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa oli kysymys siitä, voiko Suomessa yleisesti verovelvollinen osakeyhtiö antaa verotuksessaan vähennyskelpoisen konserniavustuksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle samaan konserniin kuuluvalle konserniyhtiölle sen niin sanottujen pääomatappioiden kattamiseksi. Asian vireillä ollessa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi toisessa asiassa C-231/05, Oy AA ennakkoratkaisun, jonka mukaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 artiklan kanssa ei ole ristiriidassa jäsenvaltion lainsäädännöllä perustettu järjestelmä (eli Suomen konserniavustusjärjestelmä), jonka mukaan tytäryhteisö, joka asuu tässä jäsenvaltiossa, voi vähentää veronalaisesta tulostaan emoyhteisölleen antamansa konserniavustuksen vain, jos emoyhteisön kotipaikka on tässä samassa jäsenvaltiossa. Ottaen huomioon yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Oy AA lausuman korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei se seikka, että tappiot Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvassa konserniyhtiössä mahdollisesti muodostuvat lopullisiksi ja niiden vähentämiseen koko konsernin tasolla muodostuneesta tulosta ei ole muuta tapaa kuin konserniavustuksen myöntäminen Suomessa asuvasta konserniyhtiöstä sanotulle Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle tappiolliselle konserniyhtiölle, ole peruste, jonka mukaan konserniavustuslain yhteisöjen kotimaisuutta koskeva vaatimus tulisi katsoa EY 43 artiklan vastaiseksi. Ennakkoratkaisu verovuosi Laki konserniavustuksesta verotuksessa 1, 2 ja 3 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 artikla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asiassa C- 446/03, Marks & Spencer plc vastaan David Halsey (Her Majesty s Inspector of Taxes), ja asiassa C- 231/05, Oy AA. KHO:2007:93 Elinkeinotulon verotus - Konserniavustus - Kotimaisuusvaatimus - EY:n perustamissopimuksen tulkinta - Sijoittautumisvapaus - Pääomien liikkumisvapaus Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa oli kysymys siitä, voiko Suomessa yleisesti verovelvollinen osakeyhtiö antaa verotuksessaan vähennyskelpoisen konserniavustuksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvalle samaan konserniin kuuluvalle konserniyhtiölle. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen lausuttua asiassa korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä antamassaan ennakkoratkaisussa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 artiklan kanssa ei ole ristiriidassa sen kaltainen jäsenvaltion lainsäädännöllä perustettu järjestelmä, jonka mukaan tytäryhteisö, joka asuu tässä jäsenvaltiossa, voi vähentää veronalaisesta tulostaan emoyhteisölleen antamansa konserniavustuksen vain, jos emoyhteisön kotipaikka on tässä samassa jäsenvaltiossa, korkein hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, jossa on vaadittu Iso-Britanniassa asuvalle samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle annetun konserniavustuksen vähentämistä sen antajan verotuksessa Suomessa. Ennakkoratkaisu vuosilta 2004 ja 2005 toimitettavia yhteisön tuloverotuksia varten Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-231/05, Oy AA, antama tuomio Korkeimman hallinto-oikeuden välipäätös KHO:2005:29 Laki konserniavustuksesta verotuksessa 1, 2 ja 3 Euroopan yhteisön perustamissopimus 43 artikla Neuvoston direktiivi eri jäsenvalti- 14

15 2008_1lmu.fm Page 15 Tuesday, January 15, :18 PM oissa sijaitseviin emo- ja tytäryhteisöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (90/435/ETY) Ympäristöasiat KHO:2007:84 Yleiskaava - Lunastus - Kohde - Lunastuslupa - Valtion omaisuus - Erityinen lunastusperuste Kunnalle voitiin myöntää lupa saada lunastaa Suomen valtiolta/senaattikiinteistöiltä maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n 3 momentissa tarkoitetut yleiskaavassa liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen ja siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen sekä osaksi virkistysalueeksi osoitetut alueet. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 4 1 momentti Maankäyttö- ja rakennuslain 99 3 momentti KHO:2007:86 Ympäristölupa - Ympäristönsuojelulaki - Lämpökeskus - Ympäristöluvan edellytykset - Sijoituspaikka - Kaavoitus - Asemakaavan vastaisuus - Kattilan sijoittaminen - Toiminnan muuttaminen - Maankäyttö- ja rakennuslaki - Luvan tarve Ympäristölupaa oli haettu uuden 44,4 MW:n raskasta polttoöljyä käyttävän kattilan sijoittamiseen vuonna 1973 vahvistetussa asemakaavassa sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS) varatulle alueelle. Kattila tuli sijoitettavaksi vanhaan, alun perin korttelissa olevan sairaalan tarpeisiin rakennettuun lämpökeskusrakennukseen. Kattilan sijoittaminen ei edellyttänyt lämpökeskusrakennuksen laajentamista tai uuden savupiipun rakentamista. Lämpökeskusrakennus sijaitsi noin 100 metrin etäisyydellä keskussairaalasta, noin 250 metrin etäisyydellä lähimmistä asunnoista ja metrin etäisyydellä terveyskeskuksesta, palvelukodista, kolmesta päiväkodista ja vanhusten palvelukeskuksesta. Kattilan sijoittamiseen lämpökeskusrakennukseen ei ollut maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmästä johtuvaa estettä. Uuden kattilan sijoittaminen vanhaan lämpökeskusrakennukseen ei siten ollut luvan myöntämisen edellytyksiä koskevan ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuin tavoin asemakaavan vastaista. Asemakaavan oikeusvaikutuksia koskeva maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n 2 momentti oli kuitenkin tarkoitettu sovellettavaksi myös niissä tapauksissa, joissa asemakaavasta ei aiheutunut maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmän kautta vaikuttavaa estettä hankkeen toteuttamiselle. Vastaavasti sijoituspaikan valintaa koskeva ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin 2 kohta edellytti, että alueen asemakaavassa osoitettu käyttötarkoitus otettiin huomioon siinäkin tapauksessa, ettei maankäyttö- ja rakennuslain lupajärjestelmä sinänsä ollut esteenä luvan myöntämiselle. Kun otettiin huomioon toiminnan laajentamisesta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten lisääntyminen sekä YS-kortteliin ja lähialueille osoitettujen alueiden asemakaavan mukainen nykyinen käyttö, lämpökeskusrakennus ei soveltunut ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin toisessa virkkeessä ja 6 :n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin uuden 44,4 MW:n raskasta polttoöljyä käyttävän kattilan sijoituspaikaksi. Ympäristönsuojelulaki 6 ja 42 2 mom. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 2 mom. KHO:2007:89 Ympäristölupa - Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta - Kaatopaikka - IPPC-direktiivi - Tulkintavaikutus - Jätehuolto - Pilaantuneiden maiden käsittely - Stabilointikenttä - Toimintakokonaisuus Kysymyksessä oleva ympäristölupaasia koski valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/ 1997) tarkoittaman kaatopaikkatoiminnan aloittamista rakentamalla alueelle ensi vaiheessa sinne toimitettavista pilaantuneista maista niin sanottu stabilointikenttä, jonka yhteyteen oli tarkoitus myöhemmässä vaiheessa sijoittaa pilaantuneiden maiden käsittelykeskus. Asiassa oli suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettu vaikutusarviointi sitä silmällä pitäen, että alueelle tulee pilaantuneiden maiden käsittelykeskus, jota koskeva ympäristölupahakemus oli jo erillisenä lupa-asiana vireillä alueellisessa ympäristökeskuksessa. Jätteenkäsittelykokonaisuus kuului ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteen I kohta 5 huomioon ottaen sanotun direktiivin soveltamisalaan. Kun vielä otettiin huomioon IPPC-direktiivin 2 artiklan 3 kohdan tulkintavaikutus, stabilointikentän oli katsottava toiminnallisesti ja ympäristönsuojelullisesti olevan osa vireillä olevaa jätteenkäsittelykokonaisuutta. Stabilointikenttä muodosti siten jätteenkäsittelykeskuksen kanssa yhden ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 2 kohdassa (252/2005) tarkoitetun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan. Stabilointikentän mahdollinen sijoittaminen alueelle oli näin ollen ratkaistava osana käsittelykeskuskokonaisuutta sitä koskevan ympäristöluvan edellytyksiä ja lupamääräyksiä harkittaessa eikä itsenäisenä lupa-asiana. Ympäristönsuojelulaki 3 1 mom. 2 kohta (252/2005), vrt. myös ympäristönsuojeluasetus 2 (169/2000, kumottu 259/2005) IPPC-direktiivin liitteen I kohta 5 ja 2 artiklan 3 kohta KKO:N VALITUSLUVAT VL: Tuomioistuimen toimivalta - Asiallinen toimivalta Osakeyhtiö Kysymys siitä, oliko muu kuin osakeyhtiölain (624/2006) 24 luvun 1 :ssä tarkoitettu tuomioistuin, jossa kanne oli pantu vireille, osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (625/ 2006) 1 ja 25 :n säännökset huomioon ottaen toimivaltainen tutkimaan vireille tulleen osingon maksamista koskeneen velkomuskanteen. VL: Osamaksukauppa - Sopimuksen purkaminen Oikeudenkäyntimenettely - Tuomion perusteleminen A oli lainannut osamaksulla ostamaansa autoa entiselle avomiehelleen, joka oli luovuttanut sen edelleen sivulliselle. Rahoitusyhtiö katsoi osamaksusopimusta rikotun ja pyysi virka-apua auton takaisin ottamiseksi. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt kuluttajansuojalain 7 luvun 16 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun olennaiseen sopimusrikkomukseen. Kysymys myös hovioikeuden ratkaisun perustelemisesta sen otettua vastaan auton vakuutusturvaa koskevia uusia todisteita ulosottovalitusasiassa. VL: Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuksen mittaaminen - Momentti 15 Momentti 1/2008

16 2008_1lmu.fm Page 16 Tuesday, January 15, :18 PM Ehdollinen rangaistus Oikeudenkäyntimenettely Kirpputorimyyntiä elinkeinonaan harjoittanut A oli usean vuoden aikana laiminlyönyt kirjanpidon, salannut tulonsa verottajalta ja työttömänä esiintyen nostanut perusteettomia sosiaaliavustuksia. A tuomittiin törkeästä veropetoksesta, kirjanpitorikoksesta, petoksesta ja törkeästä petoksesta yhteiseen 10 kuukauden vankeusrangaistukseen. Rangaistusta ei määrätty ehdolliseksi, vaikka virallinen syyttäjä oli ilmoittanut katsovansa ehdollisen vankeusrangaistuksen riittäväksi seuraamukseksi. Kysymys vankeusrangaistuksen pituudesta ja ehdollisuudesta sekä syyttäjän seuraamuslausuman merkityksestä seuraamusharkinnassa. VL: Oikeudenkäyntimenettely Työnantaja oli purkanut työntekijänsä työsopimuksen sen jälkeen, kun poliisi oli aloittanut työntekijään kohdistuneen esitutkinnan, jossa työntekijää oli epäilty työnantajaansa kohdistuneesta omaisuusrikoksesta. Syyte työntekijää vastaan oli sittemmin hylätty ja työntekijän kanteesta työnantaja oli velvoitettu suorittamaan korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Työnantaja valitti hovioikeuteen, joka ratkaisi ensin työntekijään kohdistuneen rikosasian ja tämän jälkeen ennen rikosasian tuomion lainvoimaisuutta työsuhteen purkamista koskeneen asian. Kysymys rikostuomion merkityksestä työsuhteen purkamista koskevassa asiassa ja hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely asiassa. VL: Todistelu - Todistelun rajoittaminen Käräjäoikeus oli hylännyt asianomistajaliikkeen työntekijää vastaan nostaman syytteen törkeästä kavalluksesta. Asianomistajan valituksesta hovioikeus toimitti asiassa pääkäsittelyn, jossa asianomistaja vetosi todisteena muun ohella liikkeen valvontakameran videotallenteeseen, joka oli esitetty jo käräjäoikeudessa sekä videotallenteen perusteella laadittuun kuvakoosteeseen. Hovioikeus ei sallinut videotallenteen esittämistä todisteena katsoen, että tapahtumat ilmenivät yksityiskohtaisesti kuvakoosteesta. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL: Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen A oli vaatinut virkasuhteista terveyskeskuslääkäriä uusimaan lääkemääräyksen uhaten muutoin tulevansa vastaanotolle ja lääkärin kotiin pesäpallomailan kanssa. Kysymys siitä, oliko lääkemääräyksen antamisessa kysymys julkisen vallan käyttöä sisältävästä virkatoimesta ja oliko A syyllistynyt menettelyllään rikoslain 16 luvun 1 :n mukaiseen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. VL: Osakeyhtiö - Toimitusjohtaja Vahingonkorvaus - Vanhentuminen - Sopimukseen perustuva vastuu Osakeyhtiön toimitusjohtaja oli itse syönyt ja sallinut työntekijöidensä syödä korvauksetta yhtiön omistamassa ravintolassa. Kysymys toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuusta yhtiöön nähden ja korvausvastuun vanhentumisesta. VL: Työrikos Työturvallisuusrikos Kysymys rakennuttajan ja vastaavan työnjohtajan syyllistymisestä työturvallisuusrikokseen omakotitalon rakennustyömaalla työskennelleen henkilön putoamisen johdosta. VL: Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Lähestymiskiellon rikkominen Kysymys asianomistajan kuulemisesta todistelutarkoituksessa tuomioistuimessa lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ynnä muuta koskevassa asiassa sekä erityisesti siitä, voitiinko esitutkinnasta tehtyä videotallennetta käyttää todisteena sen jälkeen, kun asianomistaja oli täyttänyt 15 vuotta. VL: Puolustaja - Puolustajan palkkio Kysymys puolustajan määräyksen raukeamisesta. VL: Kotirauhan rikkominen Tekstiviesti Kysymys siitä, täyttikö tekstiviestien lähettäminen kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön. VL: Yhdistys Kysymys yhdistyksen oikeudesta erottaa jäsenensä sillä perusteella, että hän oli nostanut perusteettomiksi osoittautuneita kanteita yhdistystä vastaan. VL: Oikeudenkäyntimenettely Todistelu Käräjäoikeus hylkäsi törkeää kavallusta ynnä muuta koskevan syytteen. Hovioikeus päätti toimittaa pääkäsittelyn ja lähetti käsittelyn jouduttamiseksi kullekin todistelutarkoituksessa kuultavalle asianosaiselle ja todistajalle jäljennöksen tämän käräjäoikeuden tuomioon kirjatusta kertomuksesta, pyysi heitä tutustumaan kertomukseensa etukäteen ja varautumaan korjaamaan havaitsemansa virheet. Pääkäsittelyssä kertomuksiin tehtiin korjauksia ja täydennyksiä, minkä jälkeen kuultaville oli saanut esittää kysymyksiä. Vastaajat tuomittiin hovioikeudessa rangaistukseen syytteen mukaisista teoista. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy