Eura Mobil ja Karman. matkailuautot Aula-Caravanille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eura Mobil ja Karman. matkailuautot Aula-Caravanille"

Transkriptio

1 ROVANIEMEN AUTOTEKNILLINEN YHDISTYS RY 9 3

2 10 ROVANIEMEN AUTOTEKNILLINEN YHDISTYS RY Eura Mobil ja Karmann Mobil matkailuautot Aula-Caravanille Saksalaiset Eura Mobil ja samaan konserniin kuuluva Karman Mobil matkailuautot ovat saaneet uuden maahantuojan Suomeen, kun Rovaniemellä ja Keminmaassa toimipaikkoja pitävä Aula-Caravan ky aloitti maahantuonnin marraskuun alussa. Ehdotus yhteistyön aloittamiseen tuli saksalaistehtaalta. Uudet merkit toivat takavetoiset alustavaihtoehdot edustuksessa olevien etuvetoisten Fiat-Dethleffsin ja ja Fiat-Solifer Mobilen rinnalle. Nykyisen malliston alustana ovat pääasiassa Fiat-alustat, mutta myös takavetoiset Mercedes- Benz Sprinter alustat ovat vaihtoehtoina. Karman Mobilit valmistetaan pääasiassa Volkswagen Transporter T5-alustoille, mutta myös siellä Mercedes- Benz alustat ovat tulossa mukaan. Takavetoisuutta arvostavat veneilyä ja kelkkailua harrastavat asiakkaat. Lisäksi Eura Mobilin käyttämä kaksoispohja mahdollistaa entistä paremmin matkailuautojen ympärivuotisen käytön myös Lapin ankarissa olosuhteissa. Lämmitettyyn kaksoispohjaan sijoitetut käyttövesija jätevesi-järjestelmät sekä muu tekniikka estävät jäätymisen. Myös asumistilan lattiataso on miellyttävän lämmin, Martti Aula Aula-Caravanista sanoo. Eura Mobil on valtakunnallisesti rekisteritilastossa tänä vuonna sijalla seitsemän 46 kappaleen rekisteröinneillä(1-10/ 04). Tehtaan tavoite on pitää markkinaosuus nykyisellään kolmen maahantuojan voimalla. Yksi maahantuojista on Caravania Mardicap Espoossa, toinen Aula-Caravan ky Pohjois-Suomessa. Keskiseen Suomeen tullee kolmas maahantuoja. Yhteistoiminta Eura Mobil ja Karman Mobil tehtaiden kanssa edellyttää myös toimivaa ja luotettavaa jälkimarkkinointia. Aula-Caravan ky:llä on yli 15 vuotta toimi- nut oma huolto-osasto, jossa tällä hetkellä palvelee neljä henkilöä ympärivuotisesti. Heillä on vahva osaaminen hallussaan. Ammattilaisten joukkoon kuuluu muun muassa Raimo Alalääkkölä, joka teki omassa yrityksessään matkailuautojen koreja yli 10 vuotta. Myös nestekaasulaitteiden asennus- ja korjausluvat on myönnetty yrityksen huoltoosastolle. Uuden merkin ja uusien autojen lanseeraus ja esittely alkaa vuoden 2005 alussa. Tehdastoimitukset ovat jo käynnistyneet ja mallisto täydentyy muutaman kuukauden viiveellä. Täydessä laajuudessaan se on kevään 2005 aikana. - Mallistossa keskitymme ensisijaisesti takavetoisten autojen markkinoimiseen. Tällä täydennämme valikoimaamme nykyisten rinnalla kilpailematta jo olemassa olevan merkki- ja mallivalikoiman kanssa, hyvässä hengessä päämiestemme kanssa, Aula vakuuttaa. - Uudet merkit ovat todella kova haaste toimintaamme, vakuuttaa Martti Aula. Aula-Caravan ky on toiminut Pohjois-Suomessa Rovaniemellä ja Keminmaalla vuodesta 1988 lähtien. Päämerkkeinä ovat Dethleffs ja Solifer (Mobile)-matkailuautot ja vaunut, Polar- matkailuvaunut. Vapaa-ajantuotteina matkailuajoneuvojen ohessa ovat olleet myös Gilera, Piaggio ja Vespa mopot, skootterit ja moottoripyörät, Mariner-perämoottorit, Kaisla-veneet ja MTD ympäristönhoitokoneet, joista varsinkin talviaikana ovat hyvin kauppansa tehneet MTD-lumilingot. Kuljetuskalusto tarjonnassa ovat Vihe-tavaraperävaunut, joiden erikoisuuksiin kuuluvat monitoimiset, turvalliset Big Boxkatteet. Aula-Caravan ky:n liikevaihto viimeksi päättyneenä tilikautena oli noin 4,3 milj. euroa. Ympärivuotisesti palkattua henkilökuntaa on yrittäjän lisäksi yhdeksän, joista Keminmaan liikkeessä kaksi, Rovaniemen myymälässä kolme ja korjaamolla neljä henkilöä. Liike- ja korjaamotilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli m2. Ensivuoden suunnitelmissa on Rovaniemen liiketoiminnan yhdistäminen saman katon alle Alakorkalontie 12 laajentamalla nykyistä liikerakennusta noin 600 neliötä, johon tilaan tulee lähes 300 neliön korjaamo ja samansuuruinen myymälätila korkeita matkailuautoja varten. Lisätietoja allekirjottaneelta Martti Aula liikkeeharjoittaja

3 ROVANIEMEN AUTOTEKNILLINEN YHDISTYS RY Suomen Autoteknillisen Liitoon 70. liittokokous ja samalla Rovaniemen Autoteknillisen Yhdistyksen 70-vuotis juhla Rovaniemellä, Hotelli Pohjanhovissa v juhlatoimikunta vasemmalta Esko Kulusjärvi, Arto Kuukasjärvi, Lauri Saarelainen, Oiva Happonen, Osmo Valkonen, Jaakko Heikkinen, Reino Romppanen, Kimmo Herranen.

4 12 ROVANIEMEN AUTOTEKNILLINEN YHDISTYS RY Valmistautuessamme jälleen viettämään liittokokoustamme ja samalla juhlistamaan Rovaniemen Autoteknillisen yhdistyksen jo 70 -vuotista taivalta, on aika hetkeksi istahtaa tietokoneen näyttöruudun ääreen. Ottaa käteen kuksallinen kuumaa kahvia ja miettiä maailman menoa. Ihmisillä on kautta aikojen ollut halu ja tarve liikkua asuinympäristöään laajemmin. Tarve tähän syntyi ruuan ja muun elannon hankkimisesta. Halua liikkumiseen on lisännyt ihmisen luontainen uteliaisuus, kiinnostus luontoon ja muihin henkilöihin, erityisesti vastakkaista sukupuolta oleviin. Alussa liikkuminen tapahtui kävellen, mutta ihmisen ruumiinrakenne ei ole kovin hyvä kävelemisen kannalta. Painopiste on korkealla lisäten tasapainon ylläpitämiseen vaadittavaa työtä. Jalat ovat suhteellisen lyhyet ja niitä on ainoastaan kaksin kappalein. Vastapainoksi fyysisille ominaisuuksilleen ihmiselle on kehittynyt tehokkaat aivot ja sitä kautta järkeä ja viisautta. Varsin nopeasti huomattin, että omien puutteiden tuottamia liikkumisrajoitteita voidaan kompensoida erilaisilla teknisillä apuneuvoilla. Tämän päivän ihmiselle auto on luonnollinen liikkumisväline, mutta näin ei aina ole ollut. Vuosisatojen ajan liikkuminen tapahtui ratsain tai kärryillä. Hevosen sijasta raskaita kuormia saattoivat vetää härät, lehmät, aasit, muulit tai muut siihen tarkoitukseen soveltuvat eläimet. Pohjoisilla alueilla talviaikaan kärryjen sijaan käytettiin rekiä tai ahkioita, joiden eteen valjastettiin vetoporo tai koiravaljakko. Siellä, missä vesireitit tarjosivat mahdollisuuksia, käytettiin erilaisia ruuhia, kanootteja, veneitä ja laivoja liikkumiseen ja tavaroiden kuljettamiseen. Tunnetustihan hevosella on hevosen voimat. Varsin varhain kuitenkin havaittiin, että taakat kävivät raskaammiksi ja hevosia tarvittiin niiden vetämiseen turhan monta. Alettiin miettiä, voitaisiinko hevoset korvata koneilla. Alettiin lähestyä autojen ja junien aikakautta. Moottoreiden ja autojen kehitys alkoi voimakkaasti 1800-luvulla, jota voidaan pitää yleensäkin suurten keksintöjen vuosisatana luvulle tultaessa auton kehitys on ollut pikemminkin materiaalien ja valmistustekniikan kehittymiseen pohjautuvaa evoluutiota, kuin keksintöihin perustuvaa mullistusta. Liiton puheenjohtajan mietteitä Mitä sitten 2000-luku tuo tullessaan? Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Vaikka toisaalta, kukapa nostaisi esille pieleen menneitä ennustuksia jälkeenpäin. Jo näiden muutaman kuluneen vuoden perusteella voidaan todeta, että tämän vuosisadan alun autojen se asia on tietokoneohjelma. Ja ennusteet viittaavat siihen, että vuosituhannen edetessä pidemmällä, ajoneuvojen energialähteet ja käytettävät moottorit ja niiden korvikkeet tulevat nousemaan keskeiseksi asiaksi. Tietokone on vain reilu viidenkymmenen vuoden ikäinen. Vähäisestä iästään huolimatta sitä voidaan pitää nykyajan suurimpana keksintönä. Joulukuussa 1947 kaksi amerikkalaista tutkijaa esitteli ensimmäisen transistorin, jolla pystyttiin säätelemään sähkövirran kulkua luvun lopulla tutkijat saivat valmiiksi ensimmäisen tietokoneen. Aluksi niitä kutsuttiin sähköaivoiksi. Tietokoneiden kehitys on ällistyttävän hyvin seurannut niin sanottua Mooren lakia. Gordon Moore ennusti kuusikymmentäluvun alussa, että komponenttien määrä yhdellä integroidulla piirillä - ja siten myös sen suorituskyky - kaksinkertaistuu puolentoista vuoden välein. Vaikka Mooren laki on lähinnä fiksu arvaus, eikä mikään luonnonlaki, se on kuitenkin pitänyt paikkansa jo neljänkymmenen vuoden ajan. Sähkövirta kulkee aina samalla nopeudella, ja virta saa sitä enemmän aikaan, mitä useamman transistorin läpi se ehtii kulkea tietyssä ajassa. Mitä enemmän sähkövirta ehtii tehdä, sitä tehokkaammin mikropiiri toimii. Mitä nopeammin mikropiirit toimivat, sitä nopeammin tietokone selviää aina vain monimutkaisemmista tehtävistä. Varmaan kaikille on tuttua, että tietokone on tyhmä. Se ei tee mitään, ellei sitä ole ohjelmoitu. Elektroniikan kehittyminen on ollut huimaa. Ohjelmistojen kehitystä voidaan pitää vieläkin huimempana. Ajoneuvonsa murheiden kanssa tuskaileva käyttäjä manaa suunnittelijat syvimpään maanrakoon ja oikeassahan hän on. Kyllä suurella rahamäärällä hankitun ajopelin tulee toimia. Toimia, vaikka ulkona olisi pimeää ja pakkasta. Toimia, vaikka aurinko ei koskaan laske ja hyttysiä huiskitaan helteessä. Ongelmien syitä etsittäessä on hyvä muistaa, että asiakkaiden vaatimukset ja viranomaisten määräykset ovat nykyisin aivan toisella tasolla, kuin mitä ne olivat Jäämerentietä taivallettaessa. Liikenneturvallisuus, ympäristöstä huolehtiminen, mukavuudenhalu kiristävät autoon kohdistuvia vaatimuksia. Ei tulla toimeen käyttämättä nykyaikaista elektroniikkaa. Kalliimman luokan henkilöautossa tietokoneiden ohjelmisto on paisunut käsittämään jo kymmeniä miljoonia rivejä tietokonekoodia. Mitäs tuo nyt sitten on. Mutta pysähdytäänpä hetkeksi miettimään, miten sitä voitaisiin konkretisoida. Jotta koodia voi tarkastella, tulostetaan se paperille. Vaikka Suomi on tunnettu paperintuottajamaa, ollaan säästäväisiä. Tulostetaan paperin kummallekin puolelle, ja kun nuo koodirivit yleensä eivät ole kovin pitkiä, pannaan kirjoitin tulostamaan kahdelle palstalle. Käytetään pientä kirjasinta. Lasertulostin jauhaa. Sivuja suoltuu. Paperiarkille mahtuu 250 riviä. Tulostetta tuli 4000 arkkia, ellei muste loppunut. Riisissä paperia on 500 arkkia. Tarvitaan 8 riisiä. Riisi kopiopaperia painaa 1250 g. Kymmenen miljoonan koodirivin tuloste painaa 10 kg. Ja koodia voi olla useita kymmeniä miljoonia rivejä. Edellä olevan perusteella on ymmärrettävää, miten suuri ongelma virheettömän ohjelmistokokonaisuuden kehittäminen alkaa olla. Kun vielä lisätään, että testattua koodia pystytään tuottamaan vain noin 10 riviä yhden työpäivän aikana, alkaa koko ongelma valjeta. Tämä on tämän päivän realismia. Asiakkaat haluavat kaikenlaisia hienoja toimintoja. Ympäristöviranomaiset asettavat tiukkenevia määräyksiä pakokaasuille ja myös melulle. Liikenneturvallisuudessa pyritään kohti nollavisiota. Autolla pitäisi myös voida tehdä sen perustoiminto, eli ihmisten ja tavaroiden kuljettaminen edullisesti. Aina on kiire, kaasupoljin pakkaa painumaan ja harmittaa, kun ei pääse tarpeeksi lujaa. Pitäähän sen uuden auton myös kohottaa itsetuntoa ja näpäyttää naapuria. Kuitenkaan auton hinta ei saisi nousta korkealle. Huolimatta siitä, että sen on tuotettava tuloja alihankkijalle, suunnittelijalle, tutkijalle, autotehtaalle, maahantuojalle, kuljetusyrittäjälle, jälleenmyyjälle, mainostajalle, polttoainekauppiaalle, huoltomiehelle ja myös huomattavassa määrin valtiolle. Melkoinen kapistus tuo auto. Elämä on jatkuvaa oppimista Tekniikan nopea kehittyminen, tiedon suorastaan räjähdysmäinen lisääntyminen, kaikenlaiset uudet määräykset, siinä riittää haastetta kaikille. Elämä on jatkuvaa oppimista. Aikoinaan elettiin vielä maa- ja metsätaloudesta elanto hankkien. Syksyllä kaadettiin hirviä ja vesilintuja, kesällä kalasteltiin ja talvella vähän vähemmän, kuten eräs leikkimielinen tarina asian ilmaisee. Tuohon aikaan elinikäistä oppimista kutsuttiin kokemuksen karttumiseksi. Ja sitähän se paljolti on vielä nykyisinkin. Ongelmana kuitenkin on, että nopeassa muutoksessa se kokemuksen kartuttaminen pitääkin tehdä jatkuvasti uutta opettelemalla. Onneksi meillä on olemassa Suomen Autoteknillisen Liiton kaltaisia järjestöjä. Liitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on kunniakas elämä takanaan, ja uskon että ne kykenevät myös vastaavaan tulevaisuuden haasteisiin noudattamalla samaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen periaatetta. Kaikki alkoi siitä, että Helsingissä perustettiin Suomen Autoteknikkojen Yhdistys, joka nopeassa tahdissa sai seuraajia eri puolille maata. 1932: Helsinki 1933: Tampere, Turku, Viipuri 1934: Kotka, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Salo, Vaasa 1935: Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Varkaus, Kajaani 1936: Seinäjoki 1937: Forssa, Hämeenlinna, Pori, Porvoo, Imatra, Riihimäki Osa perustetuista yhdistyksistä ei koskaan saavuttanut elinvoimaisuutta, mutta useimmat niistä toimivat edelleen. Vuosien kuluessa Suomen Autoteknillisen Liiton ja jäsenten panos autoalan koulutuksen kehittämisessä on ollut korvaamaton. Aikoinaan olimme vahvasti käynnistämässä koulu-, opisto ja korkeakoulutasoista opetusta. Nyt kannamme syvää huolta hyväksi havaitun Teknikkokoulutuksen lakkauttamisesta. Mistä saamme ne sadat ja tuhannet uudet työntekijät, jotka korjaamoiden työnjohtotehtävissä, teknisinä asiantuntijoina ja monimutkaisten järjestelmien käytännön osaajina huolehtivat kalliin peltilehmämme hyvinvoinnista. Autoala on ensimmäisenä ottanut käyttöön oman Autoalan pätevöitymisohjelman eli tuttavallisesti APOn. Uskon, että vuosien kuluessa tällä tulee olemaan erittäin suuri merkitys alamme ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisessä. Kunhan APOa vaan muistetaan hyödyntää. APO on ohjelma, jossa: - henkilö pätevöityy omassa ammatissaan - henkilöllä on mahdollisuus edetä urallaan vaativampiin tehtäviin yrityksessä - koulutus perustuu valtakunnalliseen koulutus- ja näyttötutkintojärjestelmään - toteutuu elinikäinen oppiminen Pätevöitymisohjelmat ovat ammatillisia täydennyskoulutusohjelmia, jotka ovat räätälöitävissä kunkin osallistujan ja hänen työnantajansa tarpeisiin. Ne tarjoavat organisaatioille systemaattisen ja motivoivan tavan kehittää asiantuntijoita organisaation ydinosaamisalueille. Yksilön kannalta opiskelu on tavoitteellista, juuri oikeaan tarpeeseen kohdistuvaa. Opintojen laajuus riippuu pätevöitymisohjelman tasosta. Koulutus koostuu yksilöllisesti koottavista moduuleista. Opintoihin voi sisällyttää kursseja eri oppilaitoksista, kaupalliseen koulutustarjontaan sisältyviä kursseja, yrityksen sisäistä koulutusta, itseopiskelua tai projekteja. Pätevöitymisohjelmien lähtökohtana on yksilön, yrityksen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyö, jonka tavoitteena on ammatillisen osaamisen lisääminen. Opintoja voidaan valita jo olemassa olevasta koulutustarjonnasta mielekkäästi yhdistellen, työn ohessa voidaan opiskella ja pätevöidytään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti asiaa hoitaen. Ohjelma ei ole pätevöitymisohjelma vain omassa ammatissa, vaan se luo myös mahdollisuuden edetä alalla vaativampiin tehtäviin. Ohjelma on suunniteltu autoalan ammattilaisille, joilla on jo alan työkokemusta takanaan. Suomen Autoteknillinen Liitto on myös luonut Pohjoismaiden merkittävimmän jälkimarkkinointitapahtuman Auto- & korjaamomessut, joka taas tänä vuonna järjestetään Helsingin Messuhallissa Tuhannet alan asiantuntijat kokoontuvat perehtymään alan uusimpaan tekniikkaan ja kuulemaan asiantuntijoiden esityksiä, mutta luonnollisesti myös tapaamaan kollegoitaan eri puolilta maatamme, siis ylläpitämään ja laajentamaan omaa verkostoaan. Suomen Autoteknillisellä liitolla on nykyisin noin 5500 jäsentä. Yhteinen verkostomme on valtava voimavara. Kunhan saamme sitä hyödyntää. Kun, siirrytään paikalliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle, verkostoitumisen merkitys entisestään kasvaa. Kukaan ei enää tiedä, taida ja osaa kaikkea omin nokkineen. Tarvitaan kanavia, joiden kautta saadaan vastauksia ja neuvoja, kun tulee eteen ongelmia. Toimintatavat ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Kuukausikokousten sijalle tärkeimmäksi tiedon välityksen muodoksi on noussut Suomen Autolehti. Se ei kuitenkaan voi kokonaan korvata henkilökohtaisen kontaktin merkitystä. Yhdistysten kokouksiin osallistuu usein jo vähän iäkkäämpi väki, joka aikoinaan oli luomassa tätä toimintamuotoa. Itselleni ovat syvästi mieleen painuneet ne lukuisat kerrat, jolloin pääsin kuuntelemaan juttuja, kertomuksia, tarinoita ja vitsejä, mutta myös suurista ongelmista, suruista ja murheista istuessani iltaa Petäjäs-baarin liepeillä Pohjoisen piiripalavereissa. Opin, minkälainen lintu on hyhmäkahlaaja ja minkälainen on tappi venäläisen panssarin telassa. Mutta ajat muuttuvat. Tämän hetken haaste on se, miten nuorempi sukupolvi saadaan luomaan oma autoteknillinen liittonsa vastaamaan heidän tarpeisiinsa ja tottumuksiinsa. On aivan varmaa, että me varttuneemmat emme sitä käskemällä saa aikaan. Uskon kuitenkin vankasti, että tulevaisuudessakin on tarvetta autoalalla työskentelevien yhteiselle järjestölle ja sen kautta syntyville ystävyyssuhteille. Matti Juhala puheenjohtaja

5 ROVANIEMEN AUTOTEKNILLINEN YHDISTYS RY 3 13 Moottoreiden koneistustoimintaa EILEN ja TÄNÄÄN Elettiin vuoden 1947 syksyä. Sota oli loppunut hiljattain. Miehet olivat palanneet taas siviilipuuhien pariin. Kaksi Salon seudulta kotoisin olevaa Virtasen veljestä pohtivat, mistä saisi edes hieman leivän päälle voita. Automiehiä kun olivat, tiesivät kaluston olevan rapakunnossa. Uusia autoja ei saanut, varaosia ei saanut, vanhoilla piti pärjätä. Veljekset päättivät perustaa autokorjaamon, joka olisi erikoistunut myös moottoreiden korjauksiin. Yrityksen nimeksi muodostui monien vaiheiden ja nimenvaihtojen jälkeen melko loogisesti Virtasen Moottori Oy. Idea ei ollut ollenkaan huono. Korjattavaa kalustoa riitti. Ongelmaksi muodostui heti alkuun koneistuksiin tarvittavien laitteiden sekä uusien varaosien puute. Onneksi jo silloinkin vuorokaudessa oli kaksikymmentäviisi tuntia, kun ruokatuntikin tehtiin töitä. Yöt olivat suunnittelun ja koneiden rakennuksen aikaa. Vanhoja romuja yhdistämällä ja kekseliäisyydellä saatiin ihmeitä aikaan. Valettujen valkometallilaakereiden korjaukseen ja valmistukseen syntyi keskipakovalukone, jolla tehtiin töitä aina 1960 luvun loppupuolelle asti. Entisöintitöissä laitetta varmaan käytettäisiin vieläkin, ilman seuraavaa episodia. Valukoneeseen tuli jonkinmoinen sähkövika. Yrityksessä muutenkin työskennellyt sähköinsinööri pyydettiin vikaa korjaamaan. Nähdessään alkuperäiset kytkennät, kangaspäällysteiset repeilleet johdot ym. mielikuvitukselliset ratkaisut, sähköinsinöörimme otti muutaman takaaskeleen ja ilmoitti ettei tule koko yritykseen ennen kuin laite katoaa näkyvistä. Nykyisin laite on yksityismuseossa kunniapaikalla. Irtoliuskaisten liukulaakereiden saatavuus oli myös vaikeaa. Veljekset kehittivät menetelmän, jolla teräsputken sisään valettiin keskipakovaluna tinapronssi laakeriseos. Aihioita tehtiin monia eri kokoja. Niistä sitten sorvattiin ja katkottiin laakeriliuskoja. Laakerit olivat laadullisesti erinomaisia. Kampiakselit voitiin koneistaa alikokoon ja saada taas toimintakuntoisiksi. Vanhoilla asentajilla oli asennemuutoksen ja oppimisen paikka irtonaisten laakeriliuskojen tullessa yleisemmin käyttöön. Ennen käytössä olleet valulaakerithan koneistettiin ilman välystä, jonka jälkeen asentaja lusikkakaavaimella kaapi laakerimetallia pois sen verran että laakeri pyöri nihkeästi. Uudet välykselle hiotut laakerit tuntuivat aivan liian löysiltä. Monet akselit tuotiin takaisin mehevän kiroilun säestäminä. Pahimmassa tapauksessa asentaja viilaili laakerin välyksen mieleisekseen ja toi sitten kiinni leikanneen akselin vielä kovemmin kiroillen takuukorjaukseen. Koneistajilla oli käytössään myöskin mäntähiomakone, jolla alumiiniaihioista hiottiin aivan oikean muotoisia mäntiä. Tämäkin kone on ollut jo pitkät ajat eläkevaarina. Jo aivan alkuvuosina kuvaan mukaan tuli myös metallinruiskutus. Laitetta käytettiin alimittaisiksi kuluneiden akseleiden täyttöön, haljenneiden sylinteriryhmien paikkaamiseen, sekä monenlaiseen korjaustoimintaan. Vuodet kuluivat. Säännöstely loppui. Varaosia, työstökoneita ja muuta toimintaan liittyvää tavaraa oli taas saatavilla. Autokanta lisääntyi myös nopeaa vauhtia. Mosset Volgat, Ifat ja Wartburgit vaihtuivat pikkuhiljaa länsimaisemmiksi. Korjattavaa riitti. Sen ajan autonmoottori oli toiminut todella hyvin jos satatuhatta kilometriä tuli täyteen. Se oli jo kehaisun paikka. Kuvaavaa on, että siinä vaiheessa moottorin sylinterit olivat niin kuluneet, ettei mäntää saanut hirmuisen kulumaolakkeen takia pois sylinteristä kuin aivan väkisin. Kampiakseli oli myös siinä vaiheessa niin kulunut, että harvoin ensimmäinen hionta-alikoko riitti. Pölyiset tiet, öljyn laatu, huonot moottorikomponenttien valmistusmateriaalit muun muassa, olivat vaikuttavia seikkoja. Vertailuna voi mainita moottorikoneistajien kultaaikana, kulumisen olleen koneistamolla käynnin syy noin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Se yksi oli jonkun tyypin räjähtäminen. Nykyisin tilanne on aivan päinvastoin. Millä tahansa riisikupilla ajetaan kolme- neljäsataa tuhatta kilometriä. Moottori on vielä kunnossa mutta kori mätä. Suurkiitos kuitenkin hammashihna jakopään keksijälle, sekä kasvaneille moottoritehoille, korjattavaa kuitenkin riittää. Kyseinen moottorikorjaamoiden kulta-aika sijoittui kuusi- ja seitsemänkymmentä luvuille. Sen jälkeen suunta on ollut laskeva. Monet koneistajat ovat joutuneet lyömään hanskat tiskiin. Voimissaan olevat, kuten tässä kerrotut Virtasen veljekset eivät sitä tehneet. Painopistettä siirrettiin kaupan puolelle, sekä koneistustoiminnan tueksi kehitettiin metallin pinnoitusta joka onkin tällä hetkellä niin laitteistonsa kuin osaamisenkin puolesta maassamme huippuluokkaa. Virtasen Moottori Oy Salosta toivottaa mitä parhainta menestystä juhlivalle Rovaniemen autoteknilliselle yhdistykselle, ja kannustaa toimimaan edelleen autoilun ja autotekniikan hyväksi. Koneistusterveisin: Koneistamon päällikkö Tapani Kataja

6 14 ROVANIEMEN AUTOTEKNILLINEN YHDISTYS RY Lynx kelkka Rovaniemeltä suomalaisille Lynxin syntysanat lausuttiin aikoinaan Kurikassa vuonna Tavoitteeksi asetettiin valmistaa paras skandinaavisiin käyttöolosuhteisiin soveltuva moottorikelkka. Tänä päivänä voidaan todeta, että tämä tavoite on saavutettu. Ensimmäinen proto/testikelkka oli valmis juhannuksena. tettu moottorikelkka (GLX 5900). Vuosikymmenen loppupuolella esiteltiin vielä tunnustettu Syncro-vaihteisto sekä Lynx Easy Ride-telasto. 90-luvulla esiteltiin urheilukelkkoihin soveltuva ainutlaatuinen LVS-jousitus. Tämä jousitus on sittemmin otettu käyttöön myös Lynx:n touring kelkoissa. Ainoana eurooppalaisena valmistajana, Euroopan markkinajohtaja Lynx esitteli kaudelle 2005 täydellisesti uudistetun urheilukelkka malliston, R-evo, neljä erilaista huippu- urheilukelkka uutuutta. Aina tehokkaasta 800cc Rave 800:sta täysiveriseen kilpuriin Rave 440. Suurin mielenkiinto on kuitenkin kohdistunut Enduro 600 SDI kelkkaan. Mallissa esitellään uusi kaksitahtinen SDI-moottori. Polttoaine kulutukseltaan ja päästöiltään nelitahtimoottoreiden tasolla, läpäisee tulevaisuuden uudet päästönormit, painoltaan ja vireydeltään kuitenkin 2-tahtimoottori. Tämä sama moottori löytyy myös touring-mallistamme. Lynx-urheilukelkkojen pitkän meriittilistan tuorein saavutus on edellisellä kaudella ajettu MM-sarja minkä voittajaksi selviytyi ylivoimaisesti Janne Tapio Lynxillään. Touring-mal- Tuotanto käynnistettiin vielä samana syksynä, jolloin valmistettiin ensimmäiset 50 kpl Lynx AS50-merkistä kelkkaa. Vuonna 1980 Lynxinkin tuotanto siirrettiin Kurikasta Rovaniemelle, mistä Valmet Oy oli pari vuotta aikaisemmin ostanut entiset PMP:n tuotantolaitoksen, jossa valmistettiin Winha-merkkistä moottorikelkkaa. 80-luvun alkupuolella tehtaalla kehiteltiin legendaariset GLX-mallit, Finlandia ja 5900, ensimmäinen leveällä liukutelastolla (Finlandia ) ja ensimmäinen joustavalla jatkoperällä varuslistostamme löytyy malleja niin yksityis- kuin ammattikäyttöön (safari), missä Lynx onkin saavuttanut merkittävän jalansijan. Hyötykelkat ovat aina olleet vahvuutemme ja näille ammatti/vapaa-ajankäyttäjille meillä onkin tarjota mittava valikoima erilaisia vaihtoehtoja. On leveää ja kapeaa telamattoa, on puhallin-, neste- ja nelitahtimoottoria. Uusimpana uutuutena 1000cc nelitahtimoottorilla varustettu YETI. Väkivahva vääntäjä varustettuna ympäristöystävällisellä, hiljaisella sekä taloudellisella V tahtimoottorilla. Uusi etupään SUV-jousitus parantaa entisestään umpilumen kulkuominaisuuksia. Lynx tekee jäljen muille liikkua ja seurata. Bombardier Nordtrac Oy kuluu tänä päivänä BRP Inc konserniin mihin Lynx-tuotteiden lisäksi kuuluvat seuraavat tuotteet ja niiden tuotanto: Ski-Doo-moottorikelkat, Sea-Doo-vesijetit, Sport veneet, Bombardier ATV (mönkijät), Johnson ja Evinrude perämoottorit.

7 ROVANIEMEN AUTOTEKNILLINEN YHDISTYS RY 3 15

8 16 ROVANIEMEN AUTOTEKNILLINEN YHDISTYS RY MAAN LAAJIN NELIVETOMALLISTO Tucson Alakorkalontie 5, ROVANIEMI puh , Avoinna ark. 8-17, la 10-14

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 10/2010 1(12) 1.11.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2011 ENSIREKISTERÖINNIT 5/2011 1(12) 1.6.2011 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008 ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa

Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa Dimex Pohjoismaiden suurimmilla Logistiikka -ja kuljetusalan messuilla kesäkuussa Logistiikka Kuljetus on teollisuuden, kaupan ja logistiikan palvelutarjoajien suurin kotimainen tapahtuma, joka järjestetään

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Korjausvelan laskenta kuntainfrassa

Korjausvelan laskenta kuntainfrassa Korjausvelan laskenta kuntainfrassa Janne Rantanen Liiketoimintajohtaja, Fore 1 Kehityshankkeet 2 1 Kehityshankkeet 21 Kuntaa Espoo Helsinki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013

Ensirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ensirekisteröinnit 11/2013 2.12.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2013 11/2012 (%) (%) 1-11/2013 1-11/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 463 7 714-3,3

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 16.5.2 Luottamuksellinen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015

Ensirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ensirekisteröinnit 7/2015 3.8.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 07/2015 07/2014 (%) (%) 1-07/2015 1-07/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 721 8 017 8,8

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013

Ensirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ensirekisteröinnit 5/2013 3.6.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2013 05/2012 (%) (%) 1-05/2013 1-05/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 10 228 7 316 39,8

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ensirekisteröinnit 10/2013 1.11.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2013 10/2012 (%) (%) 1-10/2013 1-10/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 093 8 191 11,0

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely Vihreät De Gröna Puoluekokousedustuksen uudistus Esittely Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt Puolue muodostuu jäsenistä... Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet Valtakunnallisten yhdistysten suorat henkilöjäsenet

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Sisältö. Yksinkertainen on kaunista. Keittiövesilukot Comploc...4. Pohjaventtiilit...6. Ylivuotosarjat ym Varusteet...8

Sisältö. Yksinkertainen on kaunista. Keittiövesilukot Comploc...4. Pohjaventtiilit...6. Ylivuotosarjat ym Varusteet...8 VESILUKOT 1 Sisältö Yksinkertainen on kaunista Keittiövesilukot Comploc.....................................4 Yksinkertaisuus toimii. Se oli meillä Prevexillä lähtökohtana, kun yli 40 vuotta sitten aloimme

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015

Ensirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ensirekisteröinnit 10/2015 2.11.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2015 10/2014 (%) (%) 1-10/2015 1-10/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 166 8 838 3,7

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-joulukuu Taulu 1. Kuukausittain. Ensirekisteröinnit. Autot. Kuukausi. yhteensä. yhteensä Taulu 1. Kuukausittain Kuukausi Nelipyörät Mopot Moottorikelkat Traktorit Moottorityökoneeperävaunuperävaunut Matkailu- Puoli- Muut L7/L7e perävaunut Helmikuu 70 89 578 481 662 519 373 373 170 172 46 52

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Kymen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi

Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi Villinikkarit Oy/Keski-Suomen Yrittäjät ry Petrikki Tukainen 050 505 00 77 petrikki.tukiainen@villinikkarit.fi @ petrikki Kuva: KSML Sytykkeitä ajatteluun

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska 2 2016 Me olemme Skanska Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2010 ENSIREKISTERÖINNIT 1/2010 1(12) 2.2.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Atte Dahlman Tomi Hurme

Atte Dahlman Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA PERUSAJATUS JA TAVOITE LASTEN KIEKKOILU ALUEVALMENTAJAT SJL TUTOR- VALMENTAJAT valmennuspäälliköt. seuravalmentajat.

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0)

Monipuolista hienomekaniikkaa. Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI Järvenpää. Tel (0) Monipuolista hienomekaniikkaa Copyright 2013 Mecsalo Oy Minkkikatu 10-12, FI-04430 Järvenpää. Tel. +358 (0) 9 836 6070. www.mecsalo.com Liiketoiminta Valmistamme edistyksellisiä tuotteita vaativiin sovelluksiin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko

DIGITAALISUUDELLA SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN MENESTYSTÄ POHJOIS- Yliopettaja Esa Hietikko DIGITAALISUUDELLA MENESTYSTÄ POHJOIS- SAVON TEOLLISUUTEEN JA PALVELUIHIN Yliopettaja Esa Hietikko Digitalisaatio on hyvin laaja käsite 2/13 Miksi digitalisaatiota? Digibarometrin mukaan yritysten digitaalinen

Lisätiedot

ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT

ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT Johdanto Oikotie-Orava indeksit ovat asuntojen hintakehitystä kuvaavia indeksejä, jotka lasketaan asuntojen myynti-ilmoitusten velattomista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa

LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa Yhteystiedot: Hindrek Pikk Commercial Marketing Manager Nordic +372 565 5880 hindrek_pikk@goodyear.com LEHDISTÖTIEDOTE Goodyearin linja-autonrenkaat saatavilla Suomessa Goodyearin uusimpien polttoainetehokkaiden

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

OEM-tuotteet. Erillisliittimet teollisuussovelluksiin.

OEM-tuotteet. Erillisliittimet teollisuussovelluksiin. OEM-tuotteet Erillisliittimet teollisuussovelluksiin. Optimaalinen liitos alusta loppuun. Hyvä käytettävyys: pistotulppa, liitosjärjestelmä pienjännitealueelle. Käytettävyys on keskeinen tekijä, kun arvioidaan

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Terassielämäsi kestävä pohja

Terassielämäsi kestävä pohja Terassielämäsi kestävä pohja Twinson on terassielämäsi kestävä pohja Hetki terassilla on hetki vapaudessa. Aurinkoisen päivän aloittaminen astumalla terassille antaa rauhan ja kokonaisuudentunteen ilman

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Atte Dahlman. Tomi Hurme

Atte Dahlman. Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

MARKKINAT. Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

MARKKINAT. Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Voimassa 27..31.12.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. RAKETTI MARKKINAT Valiorakettilajitelma, 8 kpl/pkt Neljä erilaista, upeaa ja värikästä tähtikuviota. Tuhti avauspanos, isot tähtikuviot. 14

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 9 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Yhteenlaskumenetelmän harjoittelua Joskus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita.

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita. Showajat: 11:30, 13:00 ja 14:30 ENSIMMÄINEN ESITELTÄVÄ Automaattitrukki Tervetuloa tänne Roclan osastolle hyvä yleisö! Minun nimeni on Markku Sivonen ja toimin tämän trukkiesittelyn assistenttina ja jututan

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013:

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: Kuljetusten kysyntä laahaa, kuormaautokauppa vilkastunut - Kolmannes yrityksistä tunnistaa kuljettajapulan, alalla työllistytään tuttujen välityksellä Tiedotustilaisuus 4.9.2013

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY Jorma Kaimio toimitusjohtaja CMD, 2003 2 Liikevaihto, milj. euroa EBITA, milj. euroa 80 70 60 2,6 1,1 1,1 16,1 1,3 1,4 5,0 12,7 50 40 30 20 10 0-10 1,6 1,0 13,4 11,8 17,0 15,1 14,7 31,3 44,2 29,2 37,9-6,6-6,7-5,9-7,9

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot