HAKIJAN OPAS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: oamk.fi

Transkriptio

1 HAKIJAN OPAS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: oamk.fi 2012

2 SISÄLLYS 3 OAMKISTA AMMATTIIN Tämä Hakijan opas on tehty auttamaan sinua nuorten suomenkieliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen ha- 4 Hakijan kalenteri Kevään 2012 yhteishaku Syksyn 2012 yhteishaku 6 Koulutusohjelmat ja ALOITUSPAIKAT kemisessa. Opas kertoo yleistä hakemisesta ja sisältää kuvaukset koulutusohjelmista sekä niiden valintaperusteet. Suomenkielisen koulutuksen yhteishakuaika on Englanninkielisen koulutuksen yhteishakuaika on Lisätietoa englanninkielisistä koulu- TARVITAAN VAIN AVOIN JA UTELIAS ASENNE. 7 Kelpoisuus ammattikorkeakoulu- OPINTOIHIN tusohjelmista ja niiden valintaperusteista saat Guide for Applicants -oppaasta osoitteessa Oppaan voi myös tilata hakutoimistosta. 8 Millä tutkinnolla voi hakea? 11 Hakeminen Oulun seudun AMMATTIKORKEAKOULUUN 14 Nuorten suomenkielisen KOULUTUKSEN yleiset valinta- PERUSTEET 16 Koulutusohjelmat ja valinta- PERUSTEET Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 47 Oulun seudun AMMATTIKORKEAKOULUN Yksiköiden opintotoimistot Ammattikorkeakoulujen hakutoimistot Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hakutoimisto PL 405, OULU Käyntiosoite: Professorintie 5, OULU Suomenkielinen koulutus hakutoimisto@oamk.fi Puhelin * Faksi Englanninkielinen koulutus admissions@oamk.fi Puhelin * Faksi * Puhelu maksaa lankapuhelimesta soitettuna paikallisverkkomaksun (pvm) ja matkapuhelimesta matkapuhelinmaksun (mpm) verran. Lisätietoa Oulun seudun ammattikorkeakoulusta ja koulutustarjonnastamme saat osoitteessa Opiskelusta Oamkissa opiskelijoiden kertomana voit lukea verkkolehti Extrasta osoitteessa extra. Oamkista ammattiin Lukioaikani kului miettiessä, mikä minusta tulee isona. Lopulta löysin eräästä oppaasta Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman. Silloin minulle selvisi, minne laittaisin hakemukseni menemään. Valintakokeet sujuivat hyvin, ja niinpä muuttokuormani Savosta lähti pienen jännityksen saattelemana vieraalle paikkakunnalle nimeltä Oulu. Opiskelu Oamkissa vei heti alusta alkaen mukanaan. Opinnot olivat käytännönläheisiä, ja niissä käsiteltiin oikeaa työelämää. Valinnaisaineista oli mahdollista poimia mielenkiintoisimmat opintojaksot, jotka myöhemmin ovat osoittautuneet myös hyödyllisiksi. Erityisesti mieleeni jäi harjoittelu, sillä se oli hyvä mahdollisuus päästä tekemään opittuja asioita käytännössä. Mahtava opiskeluporukka takasi vielä sen, että kolme ja puoli vuotta opintojen parissa suoras- tämään opiskeluaikana hankittuja tietoja ja taitoja erilaisissa työympäristöissä ja kehittämään ammattitaitoani. Joskus ympyrä sulkeutuu, ja oma työpaikkani vakiintui lopulta Oamkin kirjastoon. Nyt saan oikeasti tehdä sitä työtä, josta opiskeluaikana vasta haaveilin. Paikkakuntana Oulu osoittautui kaupungiksi, jonne on helppo kotiutua, sillä tänne minäkin sitten lopulta jäin. Täältä löytyy harrastusmahdollisuuksia jokaiseen makuun. Opintojen ohessa kannattaa lähteä rohkeasti mukaan erilaisiin opiskelijatapahtumiin. Mikä parasta, niiden parissa tutustuu myös uusiin ihmisiin tarvitaan vain avoin ja utelias asenne. Tervetuloa Ouluun! taan riensi ohi melkein huomaamatta. Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulututkinto antoi hyvät eväät työelämään. Siitä on ol- Sanna Savolainen lut hyvä jatkaa eteenpäin. Olen päässyt käyt- tradenomi 2

3 HAKIJAN KALENTERI Valintakokeet (tarkemmat valintakoepäivät löydät jokaisen koulutusohjelman kohdalta) Hakijan on viimeistään ilmoitettava lopulliseen valintaan vaikuttavien arvosana- ja työkokemustietojen muutokset Opiskelupaikan vastaanottaminen viimeistään klo KEVÄÄN 2012 nuorten suomenkielisen koulutuksen yhteishaun tärkeät päivämäärät Hakijan on viimeistään ilmoitettava esivalintaan vaikuttavien arvosanatietojen muutokset Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille aikaisintaan Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään Jonotus- oikeus päättyy klo Hakuaika alkaa Ammattitutkinnolla, erikoisammattitutkinnolla tai ulkomaisella tutkinnolla hakevan hakijan tulee viimeistään 3.4. Hakuaika päättyy klo toimittaa tutkintotodistusjäljennös sekä sen mahdollinen käännös ensisijaisena hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille aikaisintaan Hakijan on Syksyn 2012 nuorten suomenkielisen koulutuksen yhteishaun tärkeät päivämäärät Hakuaika alkaa Ammattitutkinnolla, erikoisammattitutkinnolla tai ulkomaisella tutkinnolla hakevan hakijan tulee viimeistään toimittaa tutkintotodistusjäljennös sekä sen mahdollinen käännös ensisijaisena hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon Hakijan on viimeistään ilmoitettava esivalintaan vaikuttavien arvosanatietojen muutokset Valintakokeet (tarkemmat valintakoepäivät löydät jokaisen koulutusohjelman kohdalta). viimeistään ilmoitettava lopulliseen valintaan vaikuttavien arvosanaja työkokemustietojen muutokset Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään Opiskelupaikan vastaanottaminen viimeistään klo Hakuaika päättyy klo

4 KOULUTUSOHJELMAT JA ALOITUSPAIKAT KELPOISUUS AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN 2) Hakeneet Aloituspaikat Aloituspaikat 2011 syksy 2011 syksy 2012 KULTTUURIALA Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma, kirkkomusiikin sv Tanssinopettajan koulutusohjelma 16 Viestinnän koulutusohjelma LUONNONTIETEIDEN ALA 1) Degree Programme in Business Information Technology Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma LUONNONVARA-JA YMPÄRISTÖALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Maisemasuunnittelun koulutusohjelma SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Bioanalytiikan koulutusohjelma Ensihoidon koulutusohjelma 25 Fysioterapian koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön sv (Oulu) Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön sv (Oulainen) Hoitotyön koulutusohjelma, kätilötyön sv (Oulu) Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön sv (Oulu) Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön sv (Oulainen) Optometrian koulutusohjelma Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Toimintaterapian koulutusohjelma TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 1) Degree Programme in Information Technology Automaatiotekniikan koulutusohjelma Energiatekniikan koulutusohjelma 40 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Talotekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA 1) Degree Programme in International Business Liiketalouden koulutusohjelma YHTEENSÄ 3) ) ) Kuuluvat vieraskielisen koulutuksen yhteishakuun. 2) Kevään 2011 yhteishaussa ensimmäisellä hakutoiveella hakeneet. 3) Vuoden 2011 yhteismääriin sisältyvät hyvinvointiteknologian ja laboratorioalan koulutusohjelmat, joita ei aloiteta nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena vuonna Hyvinvointiteknologian suuntautumisvaihtoehto on yksi tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdoista. Oulun seudun ammattikorkeakouluun vaaditaan joko yleinen tai alakohtainen hakukelpoisuus. Poikkeuksena on avoimen ammattikorkeakoulun väylä, jota käytetään kaikissa muissa koulutusohjelmissa lukuun ottamatta musiikin, tanssinopettajan, kirjasto- ja tietopalvelun sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmia. YLEISEN HAKUKELPOISUUDEN KOULUTUS- OHJELMIIN ANTAVAT lukion oppimäärä tai ylioppilastutkinto (laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 672/2005) International Baccalaureate-, Reifeprüfung- tai European Baccalaureate -tutkinto opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto (mm. insinööri) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettu ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu, laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta annetussa laissa (391/91) tarkoitetut vähintään kolmivuotiset yhdistelmäopinnot ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aiempi tutkinto ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. HAKUKELPOISUUDEN VASTAAVALLE ALALLE ANTAVAT ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettu ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu, laajuudeltaan kolmea vuotta suppeampi ammatillinen perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta annetussa laissa (391/91) tarkoitetut kolmea vuotta suppeammat yhdistelmäopinnot ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/98) tarkoitettu laajuudeltaan kolmea vuotta suppeampi ammatillinen perustutkinto. Henkilö, joka on saavuttanut edellä selostetuin perustein kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin, voi laajentaa tämän yleiseksi kelpoisuudeksi ammattikorkeakouluihin suorittamalla lisäksi laajuudeltaan sellaiset yleissivistävät tai ammatilliset lisäopinnot, jotka laajentavat perusopetukseen jälkeiset opinnot kolmeen vuoteen tai hankkimalla vähintään kolmen vuoden työkokemuksen tutkinnon suorittamisen jälkeen tutkintoa vastaa valla alalla. Työkokemuksen tulee olla hankittuna hakuajan päättymiseen mennessä. Vastaavaa alaa määriteltäessä sovelletaan seuraavaa koulutusalajakoa: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Ammattikorkeakoulussa voidaan tarvittaessa yksittäistapauksissa hyväksyä vastaavan alan koulutukseksi koulutusalajaosta poikkeava, mutta koulutusohjelmaa tai suuntautumisvaihtoehtoa sisällöllisesti lähellä oleva tutkinto tai kouluasteen ammatillinen koulutus. 6 7

5 MILLÄ TUTKINNOLLA VOI HAKEA? Haussa käytetyn tutkinnon on oltava suoritettuna kevään haussa viimeistään ja syksyn haussa viimeistään Tutkinnon on kuitenkin oltava valmis hakuajan loppuun mennessä, jos hakija hakee ammattitutkinnolla erikoisammattitutkinnolla tai ulkomailla suoritetulla tutkinnolla eikä ole EU- tai ETAmaan kansalainen. EB-, IB- ja Reifeprüfung-tutkintojen muuntokaava LUKION OPPIMÄÄRÄ TAI YLIOPPILASTUTKINTO TAI YHDISTELMÄOPINNOT, JOTKA SISÄLTÄVÄT LUKION VÄHIMMÄISOPPIMÄÄRÄN Hakija voi pyrkiä lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Lukion päättötodistuksen keskiarvo lasketaan painottamattomana keskiarvona kaikista numeroina todistukseen merkityistä arvosanoista. Abiturientit hakevat viimeisimmällä lukion arvioinnillaan. Mikäli abiturientin keskiarvo muuttuu hakemisen jälkeen, tulee muutoksesta ilmoittaa ensisijaisena hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat kerätään suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. Hakukeväänä suomalaisesta lukiosta valmistuvat IB-abiturientit toimittavat kopion arvosana-arvioinnistaan (Predicted Grades), hakukeväänä valmistuvat Reifeprüfungtutkinnon suorittajat toimittavat kopion tutkintotodistuksestaan, ja hakukeväänä valmistuvat EB-abiturientit toimittavat kopion väliaikaisesta todistuksesta viimeistään ensisijaisena hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Opiskelijavalinta on ehdollinen kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut lopullisen tutkintotodistuksen. Suomalaisessa lukiossa IB-tutkinnon, Suomessa Reifeprüfung-tutkinnon ja Eurooppa-koulussa EB-tutkinnon suorittaneet hakijat muuntavat tutkintotodistuksensa arvosanat seuraavien muuntotaulukoiden mukaisesti. EB-tutkinto IB-tutkinto Reifeprüfung-tutkinto Suomalainen ylioppilastutkinto Matematiikka Muu ainekohtainen koe 9,50 10,00 9,00 10,00 7 (Excellent) pistettä Laudatur 8,50 9,45 8,00 8,95 6 (Very good) pistettä Eximia cum laude approbatur 7,00 8,45 7,00 7,95 5 (Good) 8 9 pistettä Magna cum laude approbatur 6,00 6,95 6,00 6,95 4 (Satisfactory) 7 pistettä Cum laude approbatur 5,00 5,95 5,00 5,95 3 (Mediocre) 5 6 pistettä Lubenter approbatur 4,00 4,95 4,00 4,95 2 (Poor) 4 pistettä Approbatur Todistusarvosanojen muuntokaava EB-linjan päättötodistus IB-linjan päättötodistus Reifeprüfung-linjan päättötodistus* Lukion päättötodistus (Excellent) pistettä (Very good) pistettä (Good) 7 9 pistettä (Satisfactory) 5 6 pistettä (Mediocre) 3 4 pistettä (Poor) 1 2 pistettä 5 * Reifeprüfung-tutkinnon keskiarvo muunnetaan siten, että kokonaispistemäärä jaetaan 60:llä ja muunnetaan taulukon mukaan. Esimerkki: 520/60 8,67 ja tulos vastaa oheisen muuntotaulukon mukaan lukion päästötodistuksen numeroa 8. AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO TAI KOULU-, OPISTO- TAI AMMATILLISEN KORKEA-ASTEEN TUTKINTO Ammatillisen tutkinnon suorittaneet hakevat tutkintotodistuksensa perusteella. Jos hakijalla on useita ammatillisia tutkintoja, on hänen valittava, millä todistuksella hakee. Jos hakijan haussa käyttämään todistukseen on annettu arvosana numeroina muualla suoritetuista ja hyväksi luetuista opinnoista, se otetaan mukaan keskiarvoa laskettaessa. Myös näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon (120 ov) suorittaneet hakevat tässä ryhmässä. Näyttötutkinnon arvosanat otetaan näyttötutkintotodistuksesta. Jos opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen perustutkinto muodostuu päättö- ja näyttötodistuksesta, keskiarvo lasketaan vain päättötodistuksesta. Ammatilliseen perustutkintoon valmistumassa oleva hakija käyttää viimeisintä väliaikaista todistusta. Valinta on kuitenkin aina ehdollinen, kunnes ammatillinen perustutkinto on suoritettu. Lopulliset arvosanat kerätään suoraan oppilaitoksilta. YLIOPPILASTUTKINTO JA AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO (120 OV) Hakija, joka on suorittanut sekä ammatillisen perustutkinnon (120 ov) että ylioppilastutkinnon voi hakea käyttäen jotakin seuraavassa esitetyistä vaihtoehdoista ja valita parhaimman pistemäärän tuottavan: a) hakeminen ylioppilastutkinnon perusteella ja/tai lukion oppimäärän perusteella b) hakeminen ammatillisen perustutkinnon perusteella c) hakeminen ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perus-- tutkinnon perusteella, jolloin koulumenestyspisteet lasketaan yksittäisten arvosanojen osalta ylioppilastutkinnon arvosanoista ja ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvosta. AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINTO TAI ULKOMAILLA SUORITETTU TUTKINTO Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon on oltava valmis hakuajan päättymiseen mennessä. Osoittaakseen hakukelpoisuutensa hakijan on toimitettava kopio tutkintotodistuksesta hakuajan päättymiseen mennessä ensimmäisenä hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon, joka tekee päätöksen hakukelpoisuudesta kaikkiin hakutoiveisiin. Ulkomailla suoritettu tutkinto tulee olla valmis hakuajan päättymiseen mennessä, jos hakija ei ole EU- tai ETAmaan kansalainen. Osoittaakseen hakukelpoisuutensa ulkomailla suoritetulla tutkintotodistuksella hakevan on toimitettava hakuajan päättymiseen mennessä kopio hakemuksensa perusteena olevasta tutkintotodistuksesta ensimmäisenä hakutoiveena olevan ammattikorkeakoulun hakutoimistoon, joka tekee päätöksen hakukelpoisuudesta kaikkiin hakutoiveisiin. Tämä ei koske hakukautena valmistuvia EU- tai ETA-maan kansalaisia, joiden tutkintojen on oltava suoritettuina viimeistään kevään haussa tai syksyn haussa. Todistuksen lisäksi on toimitettava virallisen kielenkääntäjän suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi tekemä käännöskopio tutkintotodistuksesta, jos tutkintotodistuksen kieli ei ole mikään näistä. Käännöksessä tulee olla kääntäjän allekirjoitus ja leima. Kaikki hakukelpoisuutensa osoittaneet hakijat kutsutaan valintakokeisiin ja opiskelijavalinta tehdään valintakokeen perusteella. Tullakseen valituksi Oulun seudun ammattikorkeakouluun hakijan on saatava vähintään 60 % valintakokeen enimmäispistemäärästä, ja valittavien määrä voi olla korkeintaan 10 % koulutusohjelman aloituspaikoista (ei koske musiikin ja tanssinopettajan koulutusohjelmia). Näistä pohjakoulutusryhmistä ei voida kuitenkaan hyväksyä alemmalla valintakoetuloksella kuin muista pohjakoulutusryhmistä. Ulkomaisella tutkinnolla Oulun seudun ammattikorkeakouluun ensisijaisesti hakevaa pyydetään ennen hakemuksen jättämistä ottamaan yhteyttä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakutoimistoon (yhteystiedot sivulla 2). AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT Oulun seudun ammattikorkeakoulussa avoimen ammattikorkeakoulun väylä on käytössä kaikissa muissa koulutusohjelmissa lukuun ottamatta musiikin, tanssinopettajan, kirjasto- ja tietopalvelun sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmia. Tässä ryhmässä voivat hakea avoimessa ammattikorkeakoulussa vähintään 60 opintopistettä koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja suorittaneet. Hakijoilla ei tarvitse olla ammattikorkeakoululaissa määriteltyä hakukelpoisuutta. Valinta tehdään ammattikorkeakoulun ilmoittaman valintamenettelyn mukaisesti. Hakijan on toimitettava opintosuoritusote hakuajan päättymiseen mennessä kaikkien hakutoiveiden ammattikorkeakouluihin. 8 9

6 HAKEMINEN OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUUN Kaikki hakukelpoisuutensa osoittaneet hakijat kutsutaan valintakokeisiin ja opiskelijavalinta tehdään valintakokeen perusteella. Tullakseen valituksi Oulun seudun ammattikorkeakouluun hakijan on saatava vähintään 60 % valintakokeen enimmäispistemäärästä (poikkeuksena viestinnän koulutusohjelma, jossa hakijan tulee saada vähintään 50 % valintakokeen enimmäispistemäärästä) ja valittavien määrä voi olla korkeintaan 10 % koulutusohjelman aloituspaikoista. Tästä pohjakoulutusryhmästä ei voida kuitenkaan hyväksyä alemmalla valintakoetuloksella kuin muista pohjakoulutusryhmistä. AMMATTIKORKEAKOULU- TAI YLIOPISTOTUTKINTO Yhteishaussa ei voi käyttää ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkintotodistusta, vaan hakija hakee todistuksella, jota käytti aiemmin pyrkiessään ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. HARKINNANVARAINEN VALINTA Oulun seudun ammattikorkeakoulu ei käytä harkinnanvaraista valintaa. YLEISTÄ HAKEMISESTA Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen järjestetään kolme erillistä valtakunnallista yhteishakua keväisin ja syksyisin (nuorten suomenkielisen ja vieraskielisen koulutuksen yhteishaut sekä suomenkielisen aikuiskoulutuksen yhteishaku). Hakija voi hakea jokaisessa yhteishaussa neljään hakutoiveeseen. Hakutoivejärjestys on sitova eikä sitä voi muuttaa hakuajan jälkeen. Hakeminen tapahtuu sähköisesti hakuaikana osoitteissa (suomenkielinen koulutus) ja (vieraskielinen koulutus). Ohjelma antaa tietoa hakemisesta ja opastaa hakemuksen täyttämisessä. HAKEMUKSEN TIETOJEN MUUTTAMINEN Nuorten suomenkielisen koulutuksen yhteishaussa hakija voi täydentää hakemustaan hakuajan päätyttyä opintomenetys- ja työkokemustietojen osalta. Kevään 2012 yhteishaussa hakijan on ilmoitettava esivalintaan vaikuttavista opintomenestystietojen muutoksista viimeistään ja lopulliseen valintaan vaikuttavista opintomenestys- ja työkokemustietojen muutoksista viimeistään ensimmäisen hakutoiveen ammattikorkeakouluun. Syksyn 2012 yhteishaun vastaavat päivämäärät ovat ja Hakutoivejärjestystä ei voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen. Jokaisesta yhteishausta voi saada opiskelupaikan hakutoivejärjestyksen ja valintapisteiden perusteella. Jos hakija pääsee ensimmäiselle sijalle merkitsemäänsä koulutukseen, häntä ei enää voida valita hakutoivejärjestyksessä alemmalla sijalla oleviin opiskelupaikkoihin, vaan nämä opiskelupaikat peruuntuvat. Jos hakija ei pääse koulutukseen, jonka on merkinnyt ensimmäiselle sijalle, tarkistetaan, riittävätkö pisteet toiselle sijalle merkittyyn hakutoiveeseen jne. Tällöin hakija voi olla varasijalla hakutoivejärjestyksessä ylemmillä sijoilla oleviin koulutuksiin. YHDEN KORKEAKOULUPAIKAN SÄÄNNÖS Yhden paikan säännöksen mukaan opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Säännöksen avulla pyritään siihen, että mahdollisimman moni hakija saa opiskelupaikan. Säännös perustuu ammattikorkeakoululakiin 564/2009 ja yliopistolakiin 558/2009. Lukuvuodessa on kaksi lukukautta: syyslukukausi ja kevätlukukausi Vaikka opiskelija siirtäisi opintojen aloittamista tai keskeyttäisi opintonsa, hän ei voi vastaanottaa toista opiskelupaikkaa samana lukukautena alkaviin korkeakouluopintoihin. Säännös koskee valtakunnallisissa yhteishauissa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulun). Yliopistojen erillisvalinnat sekä ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuisten tutkintoon johtava koulutus ja vieraskielinen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus jäävät säännöksen ulkopuolelle. Säännös ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja. Säännös ei estä ottamasta vastaan toista korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa jonain muuna lukukautena alkavasta koulutuksesta. OPISKELIJAKSI HYVÄKSYMINEN JA OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN Kevään 2012 yhteishakujen opiskelijavalintojen tulokset julkistetaan viimeistään Hyväksymisestä ilmoitetaan kirjeitse. Opiskelijaksi hyväksytty saa hyväksymiskirjeen mukana opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen, jolla hän ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta tai perumisesta. Sitova vastaanottamisilmoitus on toimitettava kirjallisesti eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Jos hakija on hakenut useaan korkeakoulupaikkaan, hänen kannattaa selvittää valintojen tulokset kaikista hakemistaan paikoista ennen opiskelupaikan vastaanottamista. Kevään 2012 yhteishaussa mennessä hyväksytyn hakijan on toimitettava allekirjoitettu vastaanottamisilmoitus viimeistään klo siihen korkeakouluun, josta hän ottaa opiskelupaikan vastaan. Vastaanottamisilmoituksen tulee olla perillä määräaikana, kirjeen postileima ei riitä. Myöhästyneitä opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksia ei huomioida ja opiskelupaikka peruutetaan. Varasijalta jälkeen opiskelijaksi hyväksytyn hakijan tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta korkeakoulun määräämään ajankohtaan mennessä. Syksyn 2012 yhteishaussa mennessä hyväksytyn hakijan tulee palauttaa opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus viimeistään klo Varasijalta jälkeen opiskelijaksi hyväksytyn hakijan tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta korkeakoulun määräämään ajankohtaan mennessä. Mikäli opiskelijaksi hyväksytty ei täytä terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, vaarantaa toisen terveyden tai turvallisuuden, on salannut aiemman opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen hakuvaiheessa tai opinnot edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä ja opiskeli

7 jaksi hyväksytty on tuomittu rangaistukseen tietystä rikoksesta, voidaan hänen opiskeluoikeutensa peruuttaa. Opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta säädetään laissa (953/2011). JONOTUS mennessä hyväksytyllä hakijalla on oikeus jäädä jonottamaan mahdollisesti vapautuvaa hakemaansa mieleisempää opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Tällöin hakija ilmoittaa vastaanottamisilmoituksella vastaanottavansa ehdollisesti hänelle tarjotun opiskelupaikan ja jäävänsä jonottamaan mahdollisesti vapautuvaa toista opiskelupaikkaa. Saman yhteishaun sisällä voi jonottaa vain hakutoivejärjestyksessä ylempänä olevaan hakutoiveeseen. Hakija voi jonottaa vain yhtä opiskelupaikkaa eikä jonotuspaikkaa voi muuttaa. Jonotuksesta voi kuitenkin luopua ilmoittamalla siitä kirjallisesti asianomaiseen korkeakouluun, mikäli hakija ei ole vielä ehtinyt saada jonottamaansa opiskelupaikkaa. Tällöin ehdollisesti vastaanotettu opiskelupaikka muuttuu sitovasti vastaanotetuksi. Mikäli hakijan jonottama opiskelupaikka vapautuu, opiskelupaikka kirjautuu automaattisesti hänen sitovaksi opiskelupaikakseen ja siitä lähetetään hänelle hyväksymiskirje. Aiemmin ehdollisesti vastaanotettu opiskelupaikka peruuntuu. Jonotusoikeus päättyy klo Mikäli hakijan jonottama opiskelupaikka ei vapaudu määräaikaan mennessä, hakijan aiemmin ehdollisesti vastaanottama opiskelupaikka rekisteröityy hänen sitovaksi opiskelupaikakseen. Syksyn yhteishauissa ei ole jonotusoikeutta. ILMAN OPISKELUPAIKKAA JÄÄNEET Yhteishaussa valitsematta jääneille lähetetään jälkiohjauskirje, jossa kerrotaan hakijan saamat pistemäärät sekä mahdollinen varasijalle sijoittuminen tai hylkäämisen peruste. Varasijoilla oleville lähetetään hyväksymiskirje opiskelupaikkojen mahdollisen vapautumisen perusteella varasijajärjestyksen mukaisesti. OPINTOIHIN ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautuminen tehdään samanaikaisesti opiskelupaikan vastaanottamisen kanssa. Opiskelijalla on mahdollisuus ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi. Vain läsnäolevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla on opiskeluoikeus, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen. Hänellä on myös oikeus opinto- ja ateriatukeen sekä opiskelijakunta OSAKOn jäsenyyteen liittyviin etuihin. Opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tämä aika ei vähennä opiskeluoikeusaikaa. Poissaolomahdollisuutta kannattaa käyttää harkiten ja huomioida, että kaikki koulutusohjelmat eivät ala vuosittain. Poissaolon jälkeen opinnot suoritetaan viimeisimmän hyväksytyn opintosuunnitelman mukaisesti. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeus voidaan palauttaa hakemuksesta rehtorin määräämällä tavalla. HAUSSA KÄYTETTYJEN TODISTUSTEN TARKISTAMINEN Valinnassa käytetään hakijan hakuvaiheessa antamia tietoja. Valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes todistukset on tarkistettu. Ammattikorkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, mikäli hakija on antanut hakemuksessaan virheellisiä tietoja tai hän ei toimita todistuksia tarkistettavaksi korkeakoulun määräämällä tavalla. MUUTOKSENHAKU Mikäli hakija katsoo, ettei ammattikorkeakoulun opiskelijavalintaa ole tehty valintaperusteiden mukaisesti tai että opiskelijavalintamenettelyssä on toimittu virheellisesti, hänen on otettava yhteys ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Jos asia ei tällöin selviä, ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallista oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa valinnan tulosten tiedoksisaannista. Ammattikorkeakoulun hallitukselle osoitettu vapaamuotoinen oikaisupyyntö toimitetaan hakutoimistoon (ks. yhteystiedot s. 2). HAKIJANA VAMMAINEN Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ei ole kiintiötä vammaisia hakijoita varten, vaan he hakevat normaalin opiskelijavalintamenettelyn kautta. Mikäli valintakokeisiin osallistuja tarvitsee vammansa tai sairautensa perusteella erityisjärjestelyjä, hänen on otettava yhteyttä ammattikorkeakoulun hakutoimistoon välittömästi valintakoekutsun saatuaan (yhteystiedot s. 2). HAKIJANA HUIPPU-URHEILIJA Huippu-urheilijan opiskelijaksi hakeutuminen tapahtuu normaalin opiskelijavalintamenettelyn kautta. Oulun seudun ammattikorkeakoulu on mukana Ouluseutu Urheiluakatemiassa (OSUA), joka on yhteistyöverkosto urheiluuran ja opiskelun yhteensovittamiseksi. Urheiluakatemia on tarkoitettu kansallisesti menestyneille ja kansainväliseen menestykseen pyrkiville urheilijoille. Tutustu OSUA:n toimintaan osoitteessa AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella tutkintoon johtavan koulutuksen opintojaksoja lukuun ottamatta harjoittelua, opinnäytetyötä ja pedagogisia opintoja. Avoimen ammattikorkeakoulun avulla voi esimerkiksi selkiyttää omaa uravalintaa tai opiskella toiveammatin opintoja etukäteen, jos yhteishaussa ei heti onnistu saamaan opiskelupaikkaa. Avoimen opintojaksot ja niiden suoritusvaatimukset ovat samoja kuin ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, joten niitä voi esittää hyväksiluettavaksi, jos opiskelee myöhemmin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat maksullisia. Opintoihin voi hakeutua ympäri vuoden ilmoittautumisajat huomioiden. Lisätietoa avoimesta ammattikorkeakoulusta on osoitteessa

8 NUORTEN SUOMENKIELISEN KOULUTUKSEN YLEISET VALINTAPERUSTEET Oulun seudun ammattikorkeakoulun valintaperusteissa pisteytetään koulutusohjelmittain seuraavia osa-alueita: hakijan aikaisempi opintomenestys, ensimmäinen hakutoive, valintakoe sekä työkokemus. Yksityiskohtaiset valintaperusteet ovat koulutusohjelmatietojen yhteydessä. OPINTOMENESTYS Opintomenestyksestä annetaan pisteitä a) lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon, b) ammatillisen perustutkinnon, koulu-, opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon tai c) ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella. Mikäli hakija on suorittanut useamman edellä mainituista tutkinnoista, hän voi valita parhaan pistemäärän tuottavan vaihtoehdon. Arvosanat merkitään vain siitä todistuksesta, jolla haetaan. A) Valinta lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon pohjalta Yksittäiset arvosanat otetaan ylioppilastutkintotodistuksesta ja kaikkien aineiden keskiarvo lukion päättötodistuksesta. B) Valinta ammatillisen perustutkinnon, koulu-, opisto- tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon pohjalta Ammatillisen perustutkinnon sekä kouluasteen, opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon koulumenestys pisteytetään todistusarvosanojen painottoman keskiarvon perusteella lukuun ottamatta tekniikan ja liikenteen alaa, jossa huomioidaan myös yksittäisiä arvosanoja. Keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista, hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua, muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. Jos ammatillinen perustutkinto muodostuu päättö- ja näyttötodistuksesta, keskiarvo lasketaan vain päättötodistuksesta. Näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden arvosanojen keskiarvo lasketaan näyttötutkintotodistuksesta. C) Valinta ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon (120 ov) pohjalta Yksittäiset arvosanat otetaan ylioppilastutkintotodistuksesta ja keskiarvo ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksesta. Ammatillisen perustutkinnon keskiarvo lasketaan ammatillisen tutkinnon numeroina ilmaistuista tai sellaisiksi muunnettavista arvosanoista. Jos muualla suoritetuista, hyväksiluetuista opinnoista on haussa käytettävässä todistuksessa arvosana, se huomioidaan keskiarvoa laskettaessa. Muussa tapauksessa hyväksiluettua, muualla suoritettua arvosanaa ei huomioida keskiarvoa laskettaessa. ENSIMMÄINEN HAKUTOIVE Ensimmäisestä hakutoiveesta saa viisi (5) pistettä, lukuun ottamatta kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmaa, jossa ensimmäisestä hakutoiveesta saa kymmenen (10) pistettä. VALINTAKOE Kaikissa koulutusohjelmissa järjestetään maksuton valintakoe. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa lukuun ottamatta valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Valintakokeisiin kutsuttaville lähetetään kirjallinen valintakoekutsu, jossa on lisätietoja valintakoepaikasta ja -ajasta. pisteistä ei anneta tietoa ennen lopullisten tulosten julkaisemista. tulos on voimassa kyseisen haun ajan. TYÖKOKEMUS Työkokemuspisteitä voi saada 0 25 pistettä koulutusohjelman mukaan. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, luonnontieteiden alalla ja kulttuurialalla (ei koske kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmaa) työkokemusta ei huomioida valintaperusteena. Työkokemukseksi hyväksytään yleinen työkokemus lukuun ottamatta rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmaa. Jokainen kahden kuukauden jakso työkokemusta tuottaa yhden (1) pisteen. Varusmies- ja siviilipalvelus luetaan yleiseksi työkokemukseksi siten, että kahden kuukauden palvelujakso tuottaa yhden (1) pisteen. Työkokemukseksi huomioidaan 16 ikävuoden jälkeen tehty työ hakuajan päättymiseen saakka. Työtodistuksesta on ilmettävä työaika ja työn sisältö. Pisteitä saadakseen hakija merkitsee työkokemuksensa määrän täysinä kuukausina hakemukseen. Tätä varten osa-aikatyö muunnetaan kokoaikatyötä vastaavaksi siten, että 150 tuntia tai 20 täysimittaista työpäivää (vähintään 7 h / päivä) vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen määrä on pystyttävä osoittamaan työtodistuksin, jotka tarkastetaan valituksi tulleilta. Omassa tai perheyrityksessä saadusta työkokemuksesta on oltava ulkopuolisen, jäävittömän henkilön todistus. Pohjakoulutukseen sisältyvää työharjoittelua ei hyväksytä työkokemukseksi. Luonnonvara- ja ympäristöalalle ylioppilastutkinnolla ja/ tai lukion päättötodistuksella hakeva saa täysiin työkokemuspisteisiin oikeuttavat 20 työkokemuskuukautta, mikäli hän on suorittanut myös ammatillisen tutkinnon (ammatillinen perustutkinto, koulu- tai opistoasteen tutkinto). Keväällä 2011 valmistuvat hakijat ovat myös oikeutettuja edellä mainittuihin työkokemuskuukausiin. Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmassa työkokemuspisteitä annetaan vain rakennusalan työkokemuksesta. Kaksi kuukautta rakennusalan työkokemusta tuottaa yhden pisteen. TASAPISTEJÄRJESTYS Tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein: 1) hakutoivejärjestys 2) valintakokeen tulos 3) kaikkien aineiden keskiarvo 4) opintomenestyspisteet 5) työkokemuspisteet

9 KULTTUURIALA Lapsuuden haaveammatista tuli totta Teksti: Heidi Papinaho Kuvat: Pekka Kallasaari Kulttuurialalla moni opiskelija hankkii ammatin rakkaasta harrastuksesta. Kun Manu Uimi 14-vuotiaana osallistui ensimmäisille hiphop-tunneille, hän mietti, että olisipa hienoa olla tanssinopettaja. Nyt toive on toteutumassa, sillä Manu opiskelee toista vuotta Oamkissa tanssinopettajan koulutusohjelmassa suuntautumisvaihtoehtonaan showtanssi. Minulla on sellainen tanssitausta, jolla sopii parhaiten showtanssin opettajaksi, yli kymmenen vuotta hiphopia tanssinut ja vuosia sitä opettanut Manu kertoo. Oamkiin Manu halusi siksi, että Suomessa vain siellä voi opiskella showtanssinopettajaksi. Lisäksi hänen kaverinsa hyvät kokemukset kasvattivat innostusta päästä Ouluun opiskelemaan. Valintakokeiden aikaan Manun vasen jalka kipeytyi aina rasituksessa. Heti kokeiden jälkeen hän meni leikkaukseen. Istuin aamupalapöydässä kotona Pirkanmaalla toipilaana. Koira kyttäsi vieressä ruokaa, kun viesti opiskelupaikasta tuli. Aloin sitten ensimmäisenä koiralle hehkuttaa, että pitkän ajan haaveesta tulee totta, Manu muistelee nauraen. Hän kertoo tykänneensä opinnoista, sillä tanssia on saanut paljon. Vastaan on tullut myös monenlaista odottamatonta. Tanssinopiskelijat ovat järjestämässä vuosittain Arktiset askeleet -tanssitapahtumaa. Järjestäminen on tosi kova homma ja kaikkea pitää ottaa huomioon, Manu tuumaa. Tanssinopettajan koulutusohjelmassa opiskeleva Manu Uimi on tykännyt opinnoista, sillä niissä on saanut tanssia paljon. Medianomiksi (AMK) valmistunut Jukka Vidgren sai Oamkista hyvät eväät ja raamit työntekoon. Määrätietoista etenemistä asioita, jotka on hyvä ymmärtää, jos sille alalle päätyy. Jukka Vidgrenin kiinnostuksen kohteena ovat aina olleet elokuvat. Hän on pienestä pitäen halunnut päästä filmaamaan eläviä kuvia, ja siitä ja sekä toimi apulaisohjaajana elokuvissa Kiel- Jukka teki harjoittelunaan mainosprojekte- lähtien hän on pyrkinyt alalle määrätietoisesti. letty hedelmä ja Väärät juuret. Opinnäytetyönä Aluksi Jukka opiskeli media-alaa mainosvideoprojektien parissa. Innostus kasvoi, ja hän hytelokuva. Valmistumisen jälkeen Jukka on laa- syntyi maailman ensimmäinen motion novel -ly- halusi oppia lisää. Jukka kuuli kavereilta kehuja Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta, jonne omassa yrityksessään. jentanut opinnäytetyötä kokopitkäksi elokuvaksi hän laittoikin hakupaperit. Jukka valitsi suuntautumisvaihtoehdokseen mediatuottamisen, koska Oamkista saa hyvät eväät ja raamit, joilla tehdä Kulttuurialalla vaaditaan omaa aloitekykyä. tiesi elokuvien tekemisen olevan kallista puuhaa. työtä. Arvostan niitä kontakteja ja oppeja, joita Elokuvien tekemiseen liittyy tuotannollisia olen sieltä saanut, Jukka sanoo

10 kulttuuriala kulttuuriala Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto nimike Tradenomi Laajuus 210 op / 3,5 vuotta Koulutusyksikkö Liiketalouden yksikkö puoliset yleisopinnot: tietotekniset, hallinnolliset ja juridiset opinnot sekä projektiopinnot. Lisäksi koulutusohjelmasta valmistunut saa hyvät viestintävalmiudet sekä kykenee palvelemaan asiakkaita myös ruotsin ja englannin kielillä. Valinnan pisteytys C) Valinta ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella Ylioppilastutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10(6) 9(4) 7(2) 3(1) 1(0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Koulutusohjelman opinnoissa keskitytään kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden toimintoihin, joista tärkeimpiä ovat dokumenttien tallennus, tiedontuotanto ja -haku, asiakaspalvelu sekä kirjallisuuden ja eri tiedonlähteiden tuntemus. Alan ammatillisia opintoja täydentävät moni- Opintomenestys Työkokemus Yhteensä Enimmäispistemäärä 55 pistettä 10 pistettä 30 pistettä 5 pistettä 100 pistettä Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo Asteikko 1 3 2,33 2,00 1,75 1,50 1,25 Asteikko 1 5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet Opintomenestys A) Valinta lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon pohjalta Ylioppilastutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10(6) 9(4) 7(2) 3(1) 1(0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet B) Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Ensimmäisestä hakutoiveesta saa kymmenen (10) pistettä. perustuu ennakkoaineistoon, jolla arvioidaan hakijan motivaatiota, äidinkieltä, ja kokonaisuuksien omaksumista. Ennakkoaineisto julkaistaan yhteishaun alkaessa osoitteessa Ennakkoaineisto ei saa olla mukana valintakokeessa. Valintakokeesta on saatava vähintään viisi (5) pistettä. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa järjestetään oma valintakoe, mutta Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa suoritettu kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelman valintakoe hyväksytään. Työkokemus Yleinen työkokemus huomioidaan (ks. s. 14). Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo Asteikko Asteikko Asteikko Opintomenestyspisteet ,67 4,50 9, ,50 4,25 8, ,33 4,00 8, ,17 3,75 8, ,00 3,50 8, ,88 3,25 7, ,75 3,00 7, ,63 2,75 7, ,50 2,50 7, ,38 2,25 6, ,25 2,00 6, ,13 1,75 6, ,00 1,50 6,00 7 <1,00 <1,50 <6,

11 kulttuuriala kulttuuriala MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA nimike Suuntautumisvaihtoehdot Kulttuurialan ammattikorkeakoulu tutkinto Musiikkipedagogi (AMK) Muusikko (AMK) Kirkkomusiikin sv Musiikinohjaajan sv Musiikkipedagogin sv Muusikon sv Pop- ja jazzmusiikin sv 270 op / 4,5 vuotta Kulttuurialan yksikkö Laajuus/kesto Koulutusyksikkö Koulutusohjelmassa opiskelija voi valita suuntautumisensa joko klassisen musiikin (musiikkipedagogin, muusikon ja kirkkomusiikin sv:t) tai rytmimusiikin alalta (popja jazzmusiikin sv) tai yhdistellä niitä oman kiinnostuksensa tai vahvuuksiensa mukaisesti (musiikinohjaajan sv). Koulutuksen vahvuuksia ovat aktiivinen, opiskelijalähtöinen konserttitoiminta, kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden mahdollistamat opintokokonaisuudet sekä uudet ja ajanmukaiset opetustilat. Musiikki- ja teoriaopintojen virtuaaliset toteutusmahdollisuudet lisäävät opintojen joustavuutta. Pedagogiset opinnot järjestetään omassa yksikössä. Valinnan pisteytys Yhteensä Enimmäispistemäärä 5 pistettä 95 pistettä 100 pistettä Ensimmäisestä hakutoiveesta saa viisi (5) pistettä. Ennakkotehtävä Hakija täyttää hakuaikana yhteishakulomakkeen. Kaikille hakijoille lähetetään yhteishakulomakkeen tietojen perusteella mennessä ennakkotehtävä ja kutsu valintakokeeseen. Ennakkotehtävän palautus on ehto valintakokeeseen osallistumiselle. Ennakkotehtävässä kysytään valintakokeen järjestämiseksi tarvittavat perustiedot (mm. suuntautumisvaihtoehto ja pääaine, johon haetaan), jonka lisäksi hakija kirjoittaa merkin mittaisen selvityksen aiemmista musiikkiopinnoistaan ja musiikillisesta toiminnastaan. Ennakkotehtävä sisältyy myös sähköisenä hakumateriaaliin osoitteessa Ennakkotehtävä täytetään ja palautetaan mennessä joko sähköisenä tai postitse osoitteeseen Oamk, Kulttuurialan yksikkö, opintotoimisto, Kotkantie 1, OULU. Pelkkää ennakkotehtävää ei tulkita osallistumiseksi ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteishakuun, vaan hakijan tulee täyttää myös yhteishakulomake. Tarkat valintakoeohjeistukset löytyvät musiikin koulutusohjelman valintakoeoppaasta, joka julkaistaan hakuaikana osoitteessa oppaan voi myös tilata hakutoimistosta, hakutoimisto@oamk.fi, puh ohjelman tulee vastata valintakoeoppaan vaatimuksia. Musiikkipedagogin ja muusikon sv:t, pääaine instrumentti Näyte pääaineessa (1 70 p.), sisältää mahdollisen omaksumistehtävän ja/tai prima vistan Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä koulutettavuutta mittaava haastattelu (hyväksytty/hylätty) Musiikin teorian ja säveltapailun koe (1 25 p.) Musiikkipedagogin sv, pääaine musiikin teoria ja sävellys Näytteet pääaineessa, instrumenttitaidoissa ja opetusnäytteessä musiikin koulutusohjelman valintakoeoppaan mukaisesti (1 95 p.) Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä koulutettavuutta mittaava haastattelu (hyväksytty/hylätty) Musiikinohjaajan sv Näyte pääaineessa (1 70 p.) Näyte sivuinstrumentissa (1 70 p.) Näytteet mahdollisissa muissa sivuinstrumenteissa (1 70 p.) Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä koulutettavuutta mittaava haastattelu (hyväksytty/hylätty) Musiikin teorian ja säveltapailun koe (1 25 p.) Kirkkomusiikin sv Näyte pääinstrumentissa (laulu tai piano, 1 70 p.) Näyte sivuinstrumentissa (laulu tai piano, 1 70 p.) Prima vista pianolla (hyväksytty/hylätty) Vapaaehtoinen urkunäyte (1 70 p., huomioidaan mikäli näyte nostaa kokonaispisteiden keskiarvoa) Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä koulutettavuutta mittaava haastattelu (hyväksytty/hylätty) Musiikin teorian ja säveltapailun koe (1 25 p.) Pop- ja jazzmusiikin sv, pääaine pop- ja jazzinstrumentti Näyte pääaineessa (1 70 p.), sisältää mahdollisen omaksumistehtävän ja/tai prima vistan Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä koulutettavuutta mittaava haastattelu (hyväksytty/hylätty) Musiikin teorian ja säveltapailun koe (1 25 p.) Pop- ja jazzmusiikin sv, pääaine pop- ja jazzmusiikin teoria ja sävellys Näyte sävellyksessä (1 70 p.) Näyte pääinstrumentissa, sisältää mahdollisen prima vistan (1 70 p.) Mikäli pääinstrumentti on muu kuin piano, vapaavalintainen näytekappale pianolla ilman säestystä (hyväksytty/hylätty) Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä koulutettavuutta mittaava haastattelu (hyväksytty/hylätty) Musiikin teorian ja säveltapailun koe (1 25 p.) Valintakokeen yhteispistemäärä (max 95 p.) koostuu seuraavasti: Pääaine instrumentti: pääaineessa (soitin tai laulu) ja mahdollisissa sivuinstrumenteissa annettujen näytteiden pistemäärien keskiarvo (1 70 p.) + musiikin teorian ja säveltapailun kokeen pistemäärä (1 25 p.) Pääaine musiikin teoria ja sävellys (musiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehto): pääaineen, instrumentti taitojen ja opetusnäytteen yhteispistemäärä (1 95 p.) Pääaine pop- ja jazzmusiikin teoria ja sävellys: sävellyksessä ja pääinstrumentissa annettujen näytteiden pistemäärien keskiarvo (1 70 p.) + musiikin teorian ja säveltapailun kokeen pistemäärä (1 25 p.) Vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. Hakijan tulee saada pääaineen (soitin tai laulu) tulokseksi vähintään 45 pistettä, ensimmäisen sivuinstrumentin näytteestä vähintään 30 pistettä ja haastattelusta tai kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdon pianon prima vistasta hyväksytty. Kaikkien suoritusten täytyy olla hyväksyttyjä. Musiikkipedagogin suuntautumisvaihtoehtoon musiikin teoria ja sävellys pääaineena hakevan tulee saada valintakokeesta vähintään 60 pistettä. Pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehtoon musiikin teoria ja sävellys pääaineena hakevan tulee saada vähintään 17 pistettä musiikin teorian ja säveltapailun kokeesta tullakseen hyväksytyksi. Hylätyn hakijan suoritus merkitään ykköseksi (1), vaikka valintakokeessa saatu pistemäärä olisi suurempi. Valintalautakunta asettaa hakijat paremmuusjärjestykseen yksikön resurssit huomioon ottaen. Pop- ja jazzmusiikin suuntautumisvaihtoehtoon hakevat asetetaan instrumenteittain paremmuusjärjestykseen siten, että instrumenttivalikoima mahdollistaa yhtyeopinnot. TANSSINOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMA nimike Suuntautumisvaihtoehdot Laajuus/kesto Koulutusyksikkö Kulttuurialan ammattikorkeakoulu tutkinto Tanssinopettaja (AMK) Kansantanssin sv Klassisen baletin sv (ei ala 2012) Paritanssin sv Showtanssin sv (ei ala 2012) 240 op / 4 vuotta Kulttuurialan yksikkö Koulutusohjelmassa perehdytään monipuolisesti tanssialaan, mikä luo perustan siirtyä joustavasti tanssin eri ammattitehtäviin. Koulutukseen hakeutuneille on tyypillistä varhain aloitettu tanssialan harrastuneisuus. Alan työtehtäviin kuuluvat muun muassa opetuksen suunnittelu, kasvatus, opetus ja ohjaus sekä esitys- ja kilpailutoimintaan liittyvät tehtävät. Tutkinnon suorittaneet voivat toimia taiteen perusopetusta ja tanssin harrastus- ja ammatillista koulutusta antavissa yksityisissä ja kunnallisissa oppilaitoksissa. Koulutus mahdollistaa jatko-opiskelun muun muassa koreografin, tanssikriitikon, tanssin tutkimuksen ja taidekasvatuksen alueilla sekä antaa valmiuksia tanssialan yritystoimintaan. Koulutuksessa painotetaan erityisesti tanssitaidon ja pedagogisten valmiuksien jatkuvaa kehittämistä ja elinikäisen oppimisen periaatteen sisäistämistä

12 kulttuuriala kulttuuriala Valinnan pisteytys Yhteensä Enimmäispistemäärä 5 pistettä 95 pistettä 100 pistettä Ensimmäisestä hakutoiveesta saa viisi (5) pistettä. Ennakkotehtävä Hakijalta edellytetään alaan liittyvää tanssiharrastuskokemusta, mikä osoitetaan tanssinopettajan koulutusohjelmaan palautettavalla lisälomakkeella ja näyteportfoliolla. Pakolliset ennakkotehtävät ovat seuraavat: 1) Lisälomakkeen täyttäminen ja palauttaminen mennessä. 2) Opetustaitonäytteen valmisteleminen: hakija val mistelee kymmenen (10) minuutin mittaisen ope tusnäytteen valitsemaltaan tanssin osa-alueelta. Kohderyhmänä ovat toiset valintakokeeseen osal listujat, joilla ei välttämättä ole hakijan valitseman tanssilajin kokemusta. 3) Näyteportfolion palauttaminen mennessä. jokaisessa osiossa, toisessa vaiheessa testataan lisäksi opetustaitoa ja kolmannessa vaiheessa on hakijan haastattelu. Kaikista valintakokeessa arvioitavista osioista on saatava vähintään kunkin osion alin vaadittava pistemäärä. Tanssillisten valmiuksien pistemäärä nollautuu aina siirryttäessä valintakokeen seuraavaan vaiheeseen. järjestetään ja hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen yksikön resurssit huomioon ottaen. Valintakokeesta on saatava vähintään 50 % valintakokeen enimmäispistemäärästä (vähintään 47,5 pistettä) ja vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. Valintakokeeseen valmistautumisesta ja valintakoevaatimuksista kerrotaan tarkemmin tanssinopettajan koulutusohjelman valintakoeoppaassa, joka on saatavilla hakuaikana osoitteessa tai sen voi tilata hakutoimistosta, hakutoimisto@oamk.fi tai puh VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMA Aloituspaikat jakautuvat seuraavasti: journalismin suuntautumisvaihtoehto 17 kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto 17 mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto 16. Tarvittaessa aloituspaikat voidaan jakaa yksikön resurssit huomioon ottaen myös toisin. Hakija voi samanaikaisesti hakea vain yhteen Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon. Hakija valitsee joko journalismin, kuvallisen viestinnän tai mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdon etukäteen ilmoittamalla siitä hakuvaiheessa yhteishakulomakkeessa. Valinnan pisteytys Yhteensä Enimmäispistemäärä 5 pistettä 95 pistettä 100 pistettä Ensimmäisestä hakutoiveesta saa viisi (5) pistettä. suuksien hahmottamista sekä esiintymisvalmiuksia, ryhmätyötaitoja ja muuta soveltuvuutta. Valintakokeen ensimmäinen vaihe kestää neljä tuntia. Valintakokeen toiseen vaiheeseen tulee varata koko päivä. Jokainen kokeen osio on suoritettava hyväksytysti (vähintään 1 piste / osio). Valintakokeesta on saatava vähintään 50 % valintakokeen enimmäispistemäärästä (vähintään 47,5 pistettä) ja vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. Valintakokeen toiseen vaiheeseen kutsuttaville lähetetään valintakoekutsun yhteydessä ennakkotehtävä, joka pisteytetään osana valintakoetta. Tarkemmat ohjeet annetaan toisen vaiheen valintakoekutsussa. Kirjallinen tai sähköinen valintakoemateriaali ilmoitetaan alkaen osoitteessa Lisälomakkeen ja näyteportfolion palauttaminen hakuajan loppuun mennessä on edellytys valintakokeeseen osallistumiselle. Lisälomake ja valintakoeopas ovat saatavilla hakuaikana osoitteessa Ne voi myös tilata hakutoimistosta, hakutoimisto@oamk.fi tai puh Mikäli hakija haluaa täyttää paperisen lisälomakkeen, se tulee palauttaa mennessä osoitteeseen: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö, tanssinopettajan koulutusohjelma, Kotkantie 1, OULU. Pelkkää lisälomaketta ja näyteportfoliota ei tulkita osallistumiseksi ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteishakuun, vaan hakijan tulee täyttää myös yhteishakulomake. Valintakokeet ovat kolmivaiheiset, ja hakija voi karsiutua missä tahansa valintakokeen vaiheessa. Tanssillisia valmiuksia ja vuorovaikutustaitoja testataan valintakokeen nimike Suuntautumisvaihtoehdot Laajuus/kesto Koulutusyksikkö Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto Medianomi (AMK) Journalismin sv Kuvallisen viestinnän sv Mediatuottamisen sv 240 op / 4 vuotta Kulttuurialan yksikkö 1. vaihe (kaikille yhteinen) 2. vaihe (journalismi ja mediatuottaminen) ja (kuvallinen viestintä) Viestinnän koulutusohjelmasta valmistunut journalisti työskentelee toimittajana ja journalistisen sisällön tekijänä lehdissä, radiossa, televisiossa ja verkkoviestimissä. Kuvallisen viestinnän medianomi hallitsee visuaalisen suunnittelun ja toteutuksen erityisesti digitaalisessa ympäristössä. Mediatuottaja osaa mediaprojektien suunnittelun, johtamisen, toteuttamisen sekä näihin liittyvän liiketoiminnan. Mediaprojekteja ovat esimerkiksi audiovihsuaaliset, tapahtuma- ja internet-pohjaiset tuotannot. on kaksivaiheinen. Ensimmäiseen valintakoevaiheeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Toiseen valintakoevaiheeseen kutsutaan vähintään kolme (3) kertaa aloituspaikkojen mukainen määrä hakijoita ensimmäisen vaiheen menestyksen perusteella. Valintakokeen ensimmäisestä vaiheesta voi saada enintään 30 pistettä ja toisesta vaiheesta enintään 65 pistettä. Journalismin suuntautumisvaihtoehdon valintakokeilla arvioidaan hakijan median tuntemusta, verbaalista lahjakkuutta, yhteiskunnallista tietämystä, yleissivistystä, motivaatiota sekä esiintymisvalmiuksia, ryhmätyötaitoja ja muuta soveltuvuutta. Kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdon valintakokeilla arvioidaan hakijan visuaalista lahjakkuutta, kulttuurista yleissivistystä, motivaatiota sekä esiintymisvalmiuksia, ryhmätyötaitoja ja muuta soveltuvuutta. Mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehdon valintakokeilla arvioidaan hakijan organisatorista kykyä, motivaatiota, ideointikykyä, media-alan yleissivistystä, kokonai

13 Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Opinnot vastasivat odotuksia Teksti: Heidi Papinaho Kuvat: Pekka Kallasaari Käytännönläheinen opiskelutapa houkuttelee opiskelemaan. Tradenomiksi valmistunut Jyri Autio oli iloinen siitä, että opinnot vastasivat odotuksia vielä paremmin kuin hän oli kuvitellut. Käytännönläheinen opiskelutapa veti puoleensa sekä Jyri Autiota että Liisa Komminahoa. Liisa tiesi jo kuusivuotiaana haluavansa kirjastoon töihin, joten mietittävänä oli vain se, lähteäkö yliopistoon vai ammattikorkeakouluun. Jyri opiskeli yliopistossa elektroniikkaa, mutta se ei tuntunut oikealta alalta. Halusin opiskella tietojenkäsittelyä. Oamkissa opiskelu oli käytännönläheisempää kuin yliopistossa, joten päätin sen olevan hyvä opiskelupolku minulle, vuonna 2009 tradenomiksi valmistunut Jyri kertoo. Liisa ja Jyri toteavat, että ammattikorkeakoulun pienet piirit ovat plussaa, sillä useampiin ihmisiin on helpompi tutustua ja heidät oppii tuntemaan paremmin. Neljättä vuotta kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa opiskeleva Liisa kehuu ryhmänsä yhteishenkeä. Jos tuntuu, ettei jaksa opiskella tai tehdä jotain tehtävää, toiset kannustavat. Yrittäjänä jo opiskeluaikana Jyri oli ohjelmistoalan yrittäjä aloittaessaan tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Opiskelu kulki käsikkäin yrittäjyyden kanssa, kun opettajat hyväksyivät opintojaksovaatimukset täyttäviä asiakastöitä suorituksiksi ja yrityshautomo-opinnoista sai ohjausta yrityksen alkuvaiheen kehittymiselle. Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa opiskeleva Liisa Komminaho pitää siitä, että opiskelijat kannustavat toisiaan. Oamkissa oppi hyvin käytännön ja yritysmaailman. Liiketalouden ja ohjelmoinnin opinnot passasivat tosi hyvin minulle, kun yrittäjänä tarvitsen kumpaakin puolta. Opinnot vastasivat odotuksia jopa paremmin kuin kuvittelin, Jyri kertoo. Jyri suoritti ensimmäisen harjoittelunsa Kalajoen kunnalla IT-tukihenkilönä ja toisen omassa yrityksessään Finncodexissa. Hän kehitti yrityksensä toimintaa ja selvitti, kuinka laajentaa ja jatkaa sivutoimisena pyöritettyä bisnestä valmistumisen jälkeen. Jyri kertoo saaneensa Oamkin kautta paljon kontakteja yritykselleen. Liisa puolestaan on hankkinut harjoittelunsa opintopisteet sanomalehti Kalevasta ja Italiasta tekemällä matkatoimiston kirjastolle luettelointijärjestelmän. Ryhmätöiden suuri määrä on toisinaan Liisaa hivenen harmittanut, sillä hän tykkäisi tehdä tehtäviä itsenäisesti. Harva opintojakso suoritetaan pelkällä tentillä, sillä Liisa kertoo opintojaksotöiden koostuvan usein raporteista ja esseistä, oppimispäiväkirjoista ja kirjaesittelyistä. Olen ollut tosi tyytyväinen opintoihin. Harjoittelua on reilusti ja ammattikorkeakoulussa opiskellaan esimerkiksi asiakaspalvelua, joka on tärkeä osa-alue kirjastoalalla, Liisa sanoo

14 LUONNONTIETEIDEN ALA LUONNONTIETEIDEN ALA DEGREE PROGRAMME IN BUSINESS INFORMATION TECHNOLOGY Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto nimike Bachelor of Business Administration (BBA, tradenomi) Laajuus/kesto 210 op / 3,5 vuotta Koulutusyksikkö Liiketalouden yksikkö HUOM! Englanninkielisen koulutuksen hakuaika on Englanninkielisen tietojenkäsittelyn koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa kansainvälisiä tietojenkäsittelyn ja liiketoiminnan osaajia. Tietojenkäsittelyn osalta koulutus painottaa ohjelmistotuotantoa, mutta sisältää myös digitaalisen median, tietokonejärjestelmien ja tietoverkkojen aihepiirejä. Opintosuunnitelma sisältää ohjelmistokehityksen, ohjelmoinnin, digitaalisen median ja tietoverkkojen sekä kansainvälisen liiketoiminnan opintoja. Koulutuksessa painotetaan ohjelmistotuotteiden kehittämistä web- ja mobiiliympäristöihin. Valmistuneet voivat toimia esimerkiksi ohjelmistosuunnittelijoina, ohjelmoijina, tuotepäällikköinä, IT-tukihenkilöinä, järjestelmäasiantuntijoina, web-asiantuntijoina, yrittäjinä sekä erilaisissa markkinointi ja asiakaspalvelutehtävissä kansainvälisessä ympäristössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus kansainvälisen kaksoistutkinnon suorittamiseen opiskelemalla kolmas lukuvuosi saksalaisessa partnerikorkeakoulussamme Neu-Ulm Universityssä ( Saksassa opetus on englanninkielistä. Opintomenestys Lisätietoa englanninkielisistä koulutusohjelmista ja niiden valintaperusteista löytyy Guide for Applicants -oppaasta osoitteessa Oppaan voi myös tilata hakutoimistosta, admissions@oamk.fi, puh TIETOJENKÄSITTELYN KOULUTUSOHJELMA A) Valinta lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon pohjalta nimike Suuntautumisvaihtoehdot Laajuus/kesto Koulutusyksikkö Liiketalouden ammattikorkeakoulu tutkinto Tradenomi Internet-palveluiden ja digitaalisen median sv Järjestelmäasiantuntemuksen sv Web-sovelluskehityksen sv 210 op / 3,5 vuotta Liiketalouden yksikkö Koulutusohjelma tarjoaa laaja-alaiset tiedot ICT-alasta ja sen soveltamisesta ihmisten ja organisaatioiden toimintaan. Keskeisiä opintoja ovat tietojärjestelmien suunnittelu ja ohjelmointi, käyttöliittymät, digitaalinen media, web- ja mobiilisovellusten kehittäminen sekä tietokonejärjestelmät ja tietoliikenne. Opiskelija saa myös valmiuksia yritystoimintaan. Valinnan pisteytys Opintomenestys Yhteensä Enimmäispistemäärä 55 pistettä 5 pistettä 40 pistettä 100 pistettä Ylioppilastutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10(7) 9(5) 7(3) 4(1) 2(0) Matematiikka, pitkä (lyhyt) 15(10) 13(9) 11(7) 8(4) 4(2) B) Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo Asteikko Asteikko Asteikko Opintomenestyspisteet ,67 4,50 9, ,50 4,25 8, ,33 4,00 8, ,17 3,75 8, ,00 3,50 8, ,88 3,25 7, ,75 3,00 7, ,63 2,75 7, ,50 2,50 7, ,38 2,25 6, ,25 2,00 6, ,13 1,75 6, ,00 1,50 6,00 7 <1,00 <1,50 <6,00 0 C) Valinta ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella Ylioppilastutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt) 10(7) 9(5) 7(3) 4(1) 2(0) Matematiikka, pitkä (lyhyt) 15(10) 13(9) 11(7) 8(4) 4(2) Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo Asteikko 1 3 2,33 2,00 1,75 1,50 1,25 Asteikko 1 5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet Ensimmäisestä hakutoiveesta saa viisi (5) pistettä. Valintakokeessa mitataan soveltuvuutta, motivaatiota ja suuntautumista alalle (enintään 15 pistettä), loogisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoa (enintään 15 pistettä) sekä uuden tiedon omaksumista (enintään 10 pistettä). Soveltuvuutta, motivaatiota ja suuntautumista mittaavasta kokeen osasta on saatava vähintään neljä (4) pistettä. Valintakokeesta on saatava vähintään kymmenen (10) pistettä. tulee suorittaa siinä ammattikorkeakoulussa, joka on lähettänyt valintakoekutsun. Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet

15 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Luonnonvara-alalle tulee olla todellista kiinnostusta Teksti: Heidi Papinaho Kuvat: Pekka Kallasaari Luonnonvara-alalla pääsee tekemään sekä toimistossa että maastossa. Maisemasuunnittelun koulutusohjelmassa opiskeleva Nelli Nenonen haaveilee olevansa tulevaisuudessa viherrakennusyrittäjä. Maisemasuunnittelun koulutusohjelmassa viimeistä vuotta opiskeleva Nelli Nenonen kertoo monien luulevan, että alan työnä vain piirretään suunnitelmia. Täytyy olla valmis työskentelemään maastossa, ja me olemme esimerkiksi kartoittaneet eri suotyyppejä. En odottanut, että tekisimme niin paljon maastoretkiä, mutta olen tykännyt niistä, Nelli kertoo. Opiskelemaan lähtiessä Nelli epäili, onko hän tarpeeksi lahjakas taiteellisesti. Pelko osoittautui turhaksi, sillä käytännöllisyyden tajua tarvitaan enemmän kuin luovuutta. Agrologiksi keväällä valmistunut Toni Marttila kertoo nauttineensa Luonnonvara-alan yksikön rennosta ilmapiiristä. Opiskelijajoukkoon oli helppo sopeutua, ja korkeakoulu on jäänyt mieleen mukavana paikkana. Hän muistelee opiskelun olleen hyvin omatoimista. Opetus oli kohdillaan, kun kerta minullekin asiat jäivät päähän, Toni vitsailee. Opinnäytetyöksi Toni teki Syötekeskukselle jätehuoltosuunnitelman, jossa perehdyttiin jätehuollon parantamiseen. Nelli puolestaan toteuttaa yhden osan maisemasuunnitteluhankkeesta Oulun kaupungille, jossa Oamk on mukana. Väylä työelämään Luonnonvara-ala oli aina kiinnostanut Tonia. Hän valitsi ammattikorkeakoulun, koska koki oppivansa sieltä enemmän käytännön asioita. Todellisuus vastasi odotuksia hyvin, mutta käytännönläheistä opiskelua olisi saanut Tonin mielestä olla enemmän. Nelli kertoo opiskelun olleen hyvin kiireistä ja stressaavaakin, kuten hän osasi odottaa. Hän sanoo harjoittelun olevan tärkein väylä työelämään, sillä sitä kautta voi saada tulevina vuosina työpaikan. Haluaisin olla viherrakennusyrittäjä, joka tekee talvella suunnitelmia ja kesällä rakentaa maastossa pihoja ja puistoja. En halua istua pel- Agrologiksi (AMK) valmistunut Toni Marttila halusi opiskella käytännön asioita, joten ammattikorkeakoulu oli hänelle luonteva valinta. kästään tietokoneella suunnittelemassa, Nelli tuumaa. Hän kertoo maisemasuunnittelun alalla olevan ympärivuotisen työnsaannin vaikeus. Aluksi moni saa tehdä määräaikaisia pestejä ennen vakituisen paikan löytymistä. Silloin on oltava valmis tekemään monenlaista. Jos haluaa hyvän palkan ja säännöllisen työn, tämä ei ole se oikea ala. Tällä alalla on oltava oikeaa kiinnostusta maisemasuunnitteluun, Nelli korostaa. Toni kertoo saaneena maatalouslomittajan työpaikan yllättävän nopeasti valmistumisen jälkeen. Etelä-Suomessa töitä olisi enemmän tarjolla, mutta Toni ei vielä tiedä, raaskiiko lähteä sinne

16 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto nimike Agrologi (AMK) Laajuus/kesto 240 op / 4 vuotta Koulutusyksikkö Luonnonvara-alan yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma on uudistettu biotalouden aikakauteen. Koulutusohjelma vastaa biopohjaisten tuotteiden lisääntyvään kysyntään ja ympäristöalan mahdollisuuksiin kouluttamalla osaajia maaja metsätalouden arvoketjuihin ja ympäristöpalveluihin. Uudistus mahdollistaa yksilölliset valinnat, joilla opiskelija varmistaa syvällisen osaamisen haluamallaan tavalla vaikkapa tuottajana tai palveluyrittäjänä, alan kehittäjänä tai ympäristöasiantuntijana. Opiskelija voi suunnata osaamistaan myös kansainvälisiin tehtäviin. Työelämän menetelmien ja suunnittelun välineiden hallinnalla opiskelija liittää teorian ja käytännön ammatilliseksi pätevyydeksi. Projektioppiminen erilaisissa hankkeissa kytkee opiskelun luontevasti alan viimeisimpään tietoon ja työelämään. MAISEMASUUNNITTELUN KOULUTUSOHJELMA Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto nimike Hortonomi (AMK) Laajuus/kesto 240 op / 4 vuotta Koulutusyksikkö Luonnonvara-alan yksikkö Opintomenestys A) Valinta lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon pohjalta Maisemasuunnittelun koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa viheralan ammattilaisia, jotka osaavat tuottaa kestäviä elinympäristöjä ja tarjota hyvinvointia tukevia ratkaisuja pohjoisissa olosuhteissa. Ammatillisia osaamisalueita ovat maisema- ja viheraluesuunnittelu, viherrakentaminen ja viheralueiden ylläpito sekä puutarhakauppa ja taimituotanto. Hortonomina opiskelija kykenee toimimaan suunnittelijana, yrittäjänä, työnjohtotehtävissä tai neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä. Opiskelija voi rakentaa ammattiprofiiliaan yksilöllisesti yhdistämällä ammatillisia opintokokonaisuuksia kiinnostustensa ja tarpeidensa mukaan. Kukin opintokokonaisuus koostuu opintojaksoista, jotka yhdessä tuottavat ammatillisen pätevyyden kyseisessä aiheessa. Käytännön työtaitoja vahvistetaan työjaksoilla ja harjoitustöillä sekä kotimaisella ja kansainvälisellä harjoittelulla. Projektioppiminen kytkee opiskelun luontevasti alan viimeisimpään tietoon ja työelämään. Valinnan pisteytys Opintomenestys Työkokemus Yhteensä Enimmäispistemäärä 55 pistettä 5 pistettä 30 pistettä 10 pistettä 100 pistettä Ylioppilastutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt/keskipitkä) 10(7) 9(5) 7(3) 3(1) 1(0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet B) Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo Asteikko Asteikko Asteikko Opintomenestyspisteet ,67 4,50 9, ,50 4,25 8, ,33 4,00 8, ,17 3,75 8, ,00 3,50 8, ,88 3,25 7, ,75 3,00 7, ,63 2,75 7, ,50 2,50 7, ,38 2,25 6, ,25 2,00 6, ,13 1,75 6, ,00 1,50 6,00 7 <1,00 <1,50 <6,00 0 C) Valinta ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella Ylioppilastutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras kieli, pitkä (lyhyt/keskipitkä) 10(7) 9(5) 7(3) 3(1) 1(0) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista (ennen v kirjoittaneilla reaali) Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo Asteikko 1 3 2,33 2,00 1,75 1,50 1,25 Asteikko 1 5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet Ensimmäisestä hakutoiveesta saa viisi (5) pistettä Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaan hakevat suorittavat luonnonvara- ja ympäristöalan valtakunnallisen valintakokeen. Hakija ilmoittaa yhteishakulomakkeessa sitovasti valintakoepaikan, jossa hän haluaa suorittaa kokeen. Koepaikaksi suositellaan ylimpänä hakutoiveena olevaa luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta järjestävää ammattikorkeakoulua. sisältää kaksi koetta, jotka testaavat loogista päättelykykyä ja matematiikan soveltamista (enintään 15 pistettä) sekä tiedonhankinta- ja viestintätaitoja (enintään 15 pistettä). Kummastakin kokeesta on saatava vähintään viisi (5) pistettä. Viestinnän koe on aineistokoe, jonka aineisto jaetaan koetilanteessa. Maisemasuunnittelun koulutusohjelmassa järjestetään oma valintakoe. Vain Hämeen ammattikorkeakoulussa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. testaa hakijan kiinnostusta alalle, kirjallista tuottamista, loogista päättelykykyä ja matematiikan soveltamista sekä piirustus- ja suunnittelutaitoa. Valintakokeesta voi saada yhteensä 30 pistettä, jotka muodostuvat kuvallisesta tehtävästä (enintään 15 pistettä) ja viestinnän tehtävästä (enintään 15 pistettä). Molemmista tehtävistä on saatava vähintään viisi (5) pistettä. Viestinnän tehtävä pohjautuu ennakkomateriaaliin, ja se sisältää hakijan ohjatun urasuunnitelman laatimisen. Ennakkomateriaali julkaistaan hakuaikana osoitteessa Materiaali saa olla kokeessa mukana. Työkokemus Yleinen työkokemus huomioidaan (ks. s. 14).

17 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Teoriaa ja harjoittelua sopivassa suhteessa Teksti: Jaana Skyttä Kuvat: Pekka Kallasaari ja Kari Kaulanen Sosiaali- ja terveysalalla teoriaa ja harjoittelua on sopivassa suhteessa täydentämässä toisiaan. Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmassa opiskeleva Anna Parkkila kokee oppineensa eniten harjoittelussa. Anna Parkkila opiskelee radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmassa kolmatta vuotta, sillä hän on kiinnostunut sosiaali- ja terveysalasta sekä lääketieteestä. Radiografia ja sädehoito vaikutti hienolta ja kiinnostavalta alalta, joten hain opiskelemaan. Sain tiedon sisäänpääsystäni kesälomalla, ja se tuntui mahtavalta, hän muistelee. Annasta opiskelu Oamkissa on ollut mukavaa ja tuntunut jopa helpommalta kuin hän ennakoi. Tiesin etukäteen, ettei opiskelu ole niin teoreettista kuin yliopistossa, ja se sopii minulle hyvin. Aina kyllästyessäni teoriaan alkaa sopivasti harjoittelujakso. Olenkin kokenut oppivani eniten harjoittelussa, vaikka viihdyn myös teoriatunneilla. Tähän mennessä Anna on harjoitellut Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, Ylivieskan ja Haapajärven terveyskeskuksissa ja viime keväänä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Mukavinta oli Turussa, ja haen sinne viimeisellä harjoittelujaksolla uudestaan. Olen kuullut, että loppuvaiheessa kannattaa hakea sinne, minne toivoo työllistyvänsä. Näin moni on saanut itselleen työpaikan. Anna uskoo että alalla riittää töitä, sillä lähivuosina jää paljon röntgenhoitajia eläkkeelle. Optometristi (AMK) Vesa Kivelä on suvussaan kolmannen polven optikko. Tämä on työtä, jossa saa olla ihmisten Vähän kylmä suihku oli se, kun opinnot alkoivat kanssa tekemisissä ja tuntee olevansa muille matematiikalla, mutta kun niistä selvisin, avuksi. kaikki sujui käsikirjoituksen mukaan. Tosin ammattiaineita olisi voitu opiskella tiiviimpään tahtiin, Väylä Oamkiin löytyi ammattitutkinnon ettei viimeiselle vuodelle olisi kasaantunut kautta niin paljon tehtävää. Muuten olen saamaani opetukseen Vesa Kivelä on suvussaan kolmannen polven tyytyväinen. optikko, ja hän valmistui optometrian koulutusohjelmasta Opinnäytetyön Vesa teki opiskelukaverinsa kanssa. Aiheena oli Harmaakaihileikatun asiak- Opiskelupaikan valinta oli selvä, sillä Suomessa kaan näöntarkastuksen toimintamallin kehittäkissa voi opiskella optometristiksi vain Oamminen, ja mukana yhteistyössä oli myös Oulun tai Helsingin Metropoliassa. yliopistollinen sairaala. Kivelöillä on oma optikkoliike Pellossa, jossa Opinnäytteelle oli työelämälähtöinen tar- Vesa on ollut töissä opintojen ohella. Koska ve, ja se lähti liikkeelle opettajan ja opinnäyte- Vesa ei ole käynyt lukiota, väylä Oamkiin löytyi työtä tekevien pohdinnoista. suorittamalla optiikkahiojan ammattitutkinto. Tulevaisuudessa Vesa suunnittelee ottavansa Vesa kertoo, että opinnot ovat osaltaan vastanneet lisää täydennyskoulutusta työn ohessa. odotuksia ja osaltaan eivät

18 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA BIOANALYTIIKAN KOULUTUSOHJELMA nimike Laajuus/kesto Koulutusyksikkö Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Bioanalyytikko (AMK) 210 op / 3,5 vuotta Sosiaali- ja terveysalan yksikkö FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA nimike Laajuus/kesto Koulutusyksikkö Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Fysioterapeutti (AMK) 210 op / 3,5 vuotta Sosiaali- ja terveysalan yksikkö HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA (OULU) nimike Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (AMK) Kätilö (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) ten opintojen taustaksi on soveltuvia matemaattisluonnontieteellisiä ja lääketieteellisiä opintoja. Koulutuksen muotoina ovat luennot lähiopetuksena sekä erilaiset kädentyön ja asiakastyön harjoitukset ja käytännön ohjattu harjoittelu optikkoliikkeissä Suuntautumisvaihtoehdot sekä Hoitotyön sv, 210 op / 3,5 vuotta RADIOGRAFIAN JA SÄDEHOIDON KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoitteena on valmentaa osaajia bioanalytiikan laboratoriotutkimusprosessin hallintaan. Koulutuksessa huomioidaan erityisesti Oulun seudulla sekä Lapissa tapahtuva terveydenhuollon ja laboratoriotoiminnan kehitys. Jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana harjoitellaan näytteenottoa ja analysointia ammattikorkeakoulun opetuslaboratorioissa. Myöhemmin kartutetaan osaamista myös terveydenhuollon laboratorioissa tai biolääketieteellisissä tutkimus- tai tuotantolaitoksissa. Opiskelija voi syventää osaamistaan laboratoriolääketieteen erikoisaloilla ja bioanalyytikon eri asiantuntijatehtävissä sekä perehtyä laboratoriotoimintaan ulkomailla. ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto nimike Ensihoitaja (AMK) Laajuus/kesto 240 op / 4 vuotta Koulutusyksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Ensihoidon koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita sairaalan ulkopuoliseen ensihoitotyöhön. Ensihoitajan erityisosaamista ovat hoitotasoinen ensihoito eli valmius antaa tehostetun hoidon tasoista hoitoa ja vastata ensihoidon toteuttamisesta sairaalan ulkopuolella sekä toiminta ensihoidon tilanne- ja kenttäjohtajana. Lisäksi ensihoitajalla on sairaanhoitajan perusosaaminen. Ensihoitaja toimii vaativissakin hoitotilanteissa maltillisesti ja potilasta kunnioittaen. Hän osaa tehdä potilaan ensihoitoa koskevia päätöksiä itsenäisesti tai hoito-ohjeeseen perustuen ja ennakoida hoidon vaikutuksia, arvioida hoitovastetta ja varautua komplikaatioihin. Hän osaa toteuttaa itsenäisesti ensihoitopotilaan lääkehoidon ja käyttää turvallisesti tutkimus- ja hoitovälineistöä. Ensihoitaja osaa toimia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa normaali- ja poikkeusoloissa, poliisijohtoisissa ensihoidon erikoistehtävissä ja taktisessa ensihoidossa sekä arvioida ja kehittää ensihoitoa. Fysioterapeutti on eri-ikäisten ihmisten liikkumis- ja toimintakyvyn edistämisen ja ylläpidon asiantuntija, joka tukee kuntoutujaa saavuttamaan optimaalisen terveytensä ja toimintakykynsä huomioiden kuntoutujan ja hänen lähiyhteisöjensä voimavarat sekä palvelujärjestelmien tarjoamat mahdollisuudet. Fysioterapeutti työskentelee asiakaslähtöisesti käyttäen teoreettisesti perusteltuja menetelmiä, joita ovat muun muassa toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Hänellä on vahva eettinen ajattelu, hyvät vuorovaikutustaidot sekä valmius moniammatillisen kuntoutustiimin jäsenenä työskentelyyn. Fysioterapeutti huomioi työssään sitä ohjaavat lainsäädännölliset näkökulmat sekä yhteiskunnan kehittymisen, tehokkuuden, taloudellisuuden ja monikulttuurisuuden haasteet. Fysioterapeutit työskentelevät terveydenhuollon ja kuntoutuspalvelujärjestelmän eri alueilla julkisella tai yksityisellä sektorilla tai yrittäjinä. HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA (OULAINEN) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto nimike Sairaanhoitaja (AMK) Suuntautumisvaihtoehdot Hoitotyön sv Laajuus/kesto 210 op / 3,5 vuotta Koulutusyksikkö Terveysalan Oulaisten alueyksikkö Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistuu sairaanhoitajia, jotka kykenevät suunnittelemaan, toteuttamaan, ohjaamaan ja kehittämään yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hoitotyötä. Sairaanhoitaja työskentelee muun muassa sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla, poliklinikoilla, teho- ja leikkausosastoilla, hoitokodeissa ja potilaiden kotona, erilaisissa terveydenhuollon kehittämishankkeissa sekä yksityisenä terveysalan palvelujen tuottajana. laajuus/kesto Kätilötyön sv, 270 op / 4,5 vuotta Terveydenhoitotyön sv, 240 op / 4 vuotta Koulutusyksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyö , Kätilötyö , Terveydenhoitotyö Hoitotyön koulutusohjelma Oulussa sisältää hoitotyön, kätilötyön ja terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehdot. Sairaanhoitajaopinnot ovat perustana kätilö- ja terveydenhoitajaopinnoille. Sairaanhoitaja vastaa potilaiden ja asiakkaiden hoitotyöstä ja sen kehittämisestä. Hän hallitsee keskeiset kliiniset hoitotoimenpiteet ja seuraa hoidon vaikuttavuutta. Sairaanhoitajan osaamisalueita ovat hoitotyön suunnittelu- ja päätöksenteko, vuorovaikutus-, ohjaus- ja hoitotyön toimintojen osaaminen, terveyden edistäminen sekä yhteistyö- ja johtamisosaaminen. Työtä tehdään yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa hoitotyön arvoja ja eettisiä periaatteita noudattaen. Kätilön osaamisalueita ovat seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen sekä raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen naisen, terveen vastasyntyneen ja perheen hoitotyö. Terveydenhoitajan osaamista ovat eri-ikäisten ihmisten, perheiden, koulu- ja työyhteisöjen sekä ympäristön terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä hoitotyö. OPTOMETRIAN KOULUTUSOHJELMA Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto nimike Optometristi (AMK) Laajuus/kesto 210 op / 3,5 vuotta Koulutusyksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Optometrian koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa lähinnä yksityiseen terveydenhuoltoon näönhuollon ja näönkäytön tarpeet tuntevia asiantuntijoita. Optometristin ammattitaidon perustana on optometrian teoreettinen ja käytännöllinen terveystekninen osaaminen. Ammatillis- Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto nimike Röntgenhoitaja (AMK) Laajuus/kesto 210 op / 3,5 vuotta Koulutusyksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Koulutusohjelmasta valmistunut röntgenhoitaja osaa toteuttaa eri-ikäisten eri sairauksia sairastavien potilaiden kuvantamistutkimukset, joita ovat esimerkiksi röntgen-, isotooppi-, ultraääni- ja magneettitutkimukset. Hän pystyy työskentelemään kuvantaohjatuissa toimenpiteissä sekä isotooppihoidoissa. Hän hallitsee myös sädehoitomenetelmät. Työssään hän kykenee laatutyöhön ja ammatilliseen päätöksentekoon. SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto nimike Sosionomi (AMK) Laajuus/kesto 210 op / 3,5 vuotta Koulutusyksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Sosiaalialan asiantuntijaksi kehittymisessä opiskelija tarvitsee osaamista, joka muodostuu viestintä-, vuorovaikutus- ja kansainvälisyysosaamisesta, eettisestä osaamisesta, sosiaalialan asiakastyö-, palvelujärjestelmä- ja yhteiskuntaosaamisesta sekä kehittämis- ja johtamisosaamisesta. Oman ammatillisen kiinnostuksen mukaisesti opiskelija valitsee seuraavilta alueilta vaihtoehtoisia opintoja: kuntoutus, ohjaus- ja sosiaalinen tuki, sosiaaliturva ja aikuissosiaalityö sekä kasvatus, opetus ja ohjaus. Ammatillista kasvua edistää neljä ohjattua harjoittelujaksoa. Sosionomin ammattitaitoa on suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää sosiaalialan työtä ja edistää asiakkaiden toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta. Osan opinnoista voit suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa

19 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSOHJELMA Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto nimike Suuhygienisti (AMK) Laajuus/kesto 210 op / 3,5 vuotta Koulutusyksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Koulutusohjelma antaa valmiudet suun terveydenhoitotyöhön, terveyden edistämiseen, lähijohtamiseen ja alan kehittämiseen. Osa opinnoista opiskellaan yhdessä hammaslääketieteen opiskelijoiden kanssa. Harjoittelu suoritetaan terveyskeskuksessa, koulutusyksikön palvelutoiminnassa sekä opetusterveyskeskuksessa. Opintoja voidaan suorittaa myös ulkomailla kansainvälisen opiskelijavaihdon puitteissa. TOIMINTATERAPIAN KOULUTUSOHJELMA Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto nimike Toimintaterapeutti (AMK) Laajuus/kesto 210 op / 3,5 vuotta Koulutusyksikkö Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Koulutuksen aikana opitaan erilaisia toimintoja ja ymmärretään niiden terapeuttinen käyttäminen erilaisten asiakkaiden kanssa. Opitaan hakemaan tietoa ja käyttämään sitä, kun suunnitellaan sekä toteutetaan asiakaslähtöistä toimintaterapiaa sekä arvioidaan erilaisia toimintaympäristöjä ja mukautetaan niitä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Toimintaterapeutti pystyy arvioimaan asiakkaan kykyjä ja mahdollisuuksia arjessa elämiseen hänelle mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla. B) Valinta ammatillisen tutkinnon pohjalta Ammatillisen tutkinnon päättötodistuksen keskiarvo Asteikko Asteikko Asteikko Opintomenestyspisteet ,67 4,50 9, ,50 4,25 8, ,33 4,00 8, ,17 3,75 8, ,00 3,50 8, ,88 3,25 7, ,75 3,00 7, ,63 2,75 7, ,50 2,50 7, ,38 2,25 6, ,25 2,00 6, ,13 1,75 6, ,00 1,50 6,00 7 <1,00 <1,50 <6,00 0 C) Valinta ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella Opintomenestys A) Valinta lukion päättötodistuksen ja/tai ylioppilastutkinnon pohjalta Valinnan pisteytys Opintomenestys Yhteensä Enimmäispistemäärä 55 pistettä 5 pistettä 40 pistettä 100 pistettä Ylioppilastutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras kieli (pitkä tai lyhyt) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista* (ennen v kirjoittaneilla reaali) * Bioanalytiikan, optometrian sekä radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmiin hakevilla kuitenkin aina matematiikka Lukion päättötodistuksen keskiarvo 8,00 7,50 7,00 6,50 6,00 Pisteet Ylioppilastutkintotodistus Arvosanat L/E M C B A Äidinkieli Paras kieli (pitkä tai lyhyt) Matematiikka tai paras reaaliaineiden kokeista* (ennen v kirjoittaneilla reaali) * Bioanalytiikan, optometrian sekä radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmiin hakevilla kuitenkin aina matematiikka Ammatillisen perustutkinnon päättötodistuksen keskiarvo Asteikko 1 3 2,33 2,00 1,75 1,50 1,25 Asteikko 1 5 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Asteikko ,50 8,00 7,50 7,00 6,50 Pisteet Ensimmäisestä hakutoiveesta saa viisi (5) pistettä. Valintakokeeseen kutsutaan vähintään neljä kertaa aloituspaikkojen mukainen määrä hakijoita opintomenestyksen ja ensisijaisen hakutoiveen yhteispistemäärän perusteella. on hakijan urasuunnitelmaan (portfolioon) perustuva haastattelu. Valintakokeeseen kutsuttu hakija tuo haastatteluun kirjallisena oman urasuunnitelmansa (portfolion). Valintakokeella arvioidaan hakijan oppimisvalmiutta, motivaatiota, alalle soveltuvuutta ja sosiaalista kyvykkyyttä. Portfoliolla on merkittävä osuus valintakokeessa. Sen puuttuminen vähentää valintakoepistemäärää automaattisesti viisi (5) pistettä. Urasuunnitelma laaditaan kaikki Oamkin sosiaali- ja terveysalan hakutoiveet huomioiden. Urasuunnitelma (pituus enintään kuusi sivua) sisältää esimerkiksi seuraavia asioita: lyhyt esittely itsestä, harrastuksista, työkokemuksesta yms. käsitys itsestä opiskelijana tai sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena motivaatio koulutukseen ja omaa urasuunnittelua käsittelevä pohdinta itsearviointia omista vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa hakemisen kohteena olevaan ammattiin tai ammatteihin muut mahdolliset hakijaan liittyvät seikat. Valintakokeesta on saatava vähintään kymmenen (10) pistettä ja vain Oulun seudun ammattikorkeakoulussa suoritettu valintakoe hyväksytään. on hakijalle yksipäiväinen ja siinä huomioidaan kaikki Oamkin sosiaali- ja terveysalan hakutoiveet

20 TEKNIIKAN ja liikenteen ala Mielekästä alaa opiskelee vapaa-ajallakin Teksti: Heidi Papinaho Kuva: Pekka Kallasaari Tekniikan alalla aito kiinnostus motivoi opiskelemaan. vuodesta 2012 alkaen hyvinvointiteknologian suuntautumisvaihtoehto on yksi tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdoista Kolmatta vuotta hyvinvointiteknologiaa opiskeleva Miikka Keski-Säntti odotti opintojen olevan melkoisen haastavia aloittaessaan opiskelunsa Oamkissa. Kun asiat kiinnostavat todella ja niitä opiskelee vapaaehtoisesti vapaa-ajallakin, ne eivät tunnu niin haastavilta, vaikka vievät aikaa, Miikka kertoo. Miikalle yllätyksenä tuli fysiikan ja matematiikan opintojen määrä. Hän kertoo, etteivät uudet opiskelijat sitä yleensä osaa arvata. Hän kuitenkin korostaa, ettei niiden opiskelua kannata pelätä. Meillä on todella hyvät opettajat ja hyvä opetuksen taso. Miikka sai opiskelupaikat kahdesta muustakin paikasta Oamkin lisäksi. Hän valitsi Oamkin, jotta pääsisi lähelle käytäntöä eikä aika tulevaisuudessa kuluisi papereiden pyörittelyyn. Ihmistä koskevaa teknologiaa olisi kiva tehdä. Sillä saralla on tulevaisuutta, kun Suomen väestön ikärakenne on vanheneva. Minua kiinnostaa se, miten ihmiset saisi liikkeelle. Miikka on mukana Oamkin edustajistossa, opiskelijayhdistys OTE ry:n toiminnassa sekä koulutusohjelmatiimissä. Puolet ajasta kuluu opiskeluun, puolet harrastuksiin. Pyrin aina käymään opiskelijabileissä, kun itse niitä olen järjestämässä. Bileissä kannattaa käydä, koska sieltä saa kavereita muualtakin kuin omasta ryhmästä, Miikka vinkkaa. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelmassa opiskeleva Miikka Keski-Säntti kehuu hyvää opettajien ja opetuksen tasoa