KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

Transkriptio

1 Esityslista Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja Lähdesluoma Lasse Mangs Carl-Gustav Metsänranta Marja-Leena Mäntysaari Sakari Nordback Marco Rantakoski Kari Salo Jukka Sarja Tauno Skur Catharina Södergrann Hanna Virta Erkki Wikström Jesper Österman Jarkko Muut Marlene Svens, esittelijä Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä Elsa Lafond, kielenkääntäjä KV 32 KV 33 Ympäristönsuojelumääräysten laatiminen Länsirannikon ympäristöyksikön piiriin kuuluville ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen kunnille Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta (STM090:00/201) Allekirjoitus Kari Häggblom puheenjohtaja Kokouskutsu yleisesti nähtävänä Kaskinen Todistaa Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastus Kaskinen klo Nimi Nimi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kaskinen klo Todistaa Margit Kaseva, hallintopäällikkö

2 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:119 /2011 KV 32 Ympäristönsuojelumääräysten laatiminen Länsirannikon ympäristöyksikön piiriin kuuluville ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen kunnille KH , 105 KH , 122 KH 76, Valmistelija MaKa: Länsirannikon ympäristöyksikön ympäristöjaosto on kokouksessaan käsitellyt ympäristönsuojelumääräysten tarvetta yhteistoiminta-alueen kunnissa. Yhdelläkään ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen kunnalla ei ole hyväksyttyjä ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristöjaosto esittää, että ympäristönsuojelualueen yhteistoiminta-alueen kunnat (Kaskinen, Kristiinankaupunki, Mustasaari ja Närpiö) antavat jaostolle tehtäväksi laatia yhteistoiminta-alueelle yhtenäiset ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelulakia (86/2000) sovelletaan sellaiseen ihmisen toimintaan ja alueiden käyttöön, jonka päästöt saattavat aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain lisäksi ympäristön pilaantumista estetään myös muulla lainsäädännöllä. Muun muassa terveydensuojelulakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, kemikaalilakiin ja maa-aineslakiin sisältyy säännöksiä ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Lainsäädännön täydentämiseksi kunnilla on ympäristönsuojelulain nojalla mahdollisuus antaa paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset voivat koskea muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan lainsäädäntöä täydentää joustavasti ja kunnan ympäristön erityisolosuhteet ja piirteet voidaan ottaa huomioon. Määräyksillä voidaan tarkentaa ja selventää velvollisuuksia ja käytännön tilanteita ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi kunnassa. Määräykset sitovat sekä kuntalaisia että viranomaisia. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset antaa kunnanvaltuusto, mutta määräysten valvonnasta huolehtii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia sääntöjä ovat esimerkiksi rakennusjärjestys ja jätehuoltomääräykset, joita sovelletaan muiden säännösten rinnalla. Ympäristönsuojelumääräykset onkin syytä laatia yhteistyössä muiden kunnallisten toimielinten kanssa, jotta ne eivät olisi ristiriidassa muiden kunnallisten sääntöjen kanssa. Ympäristönsuojelulain yhtenä tavoitteena on parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskeviin päätöksiin. Sen vuoksi ympäristönsuojelumääräysten valmistelusta tulee tiedottaa kuntalaisille mahdollisimman avoimesti sekä tarjota heille mahdollisuus ja keinot osallistua määräysten valmisteluun. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea esimerkiksi toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia, erityisen häiritsevän melun tai tärinän torjuntaa taikka valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Länsirannikon ympäristöyksikkö valmistelee asian ja laatii luonnoksen ympäristönsuojelumääräyksiksi ja perusteluiksi Kuntaliiton ohjeiden ja muiden kuntien ympäristönsuojelumääräysten pohjalta. Ympäristöyksikkö tekee valmisteluvaiheessa yhteistyötä eri osapuolten kanssa, joita ovat muun muassa kaavoitus-, rakennus-, vesihuolto-, maaseutu- ja paloviranomaiset. Ympäristöyksikkö on myös yhteydessä niihin yhteisöihin ja sidosryhmiin, joiden toimialaa ympäristönsuojelumääräykset koskevat. Kuntalaisille annetaan mahdollisuus osallistua määräysten valmisteluun myös siten, että

3 KAUPUNGINVALTUUSTO luonnos perusteluineen julkaistaan kuntien verkkosivuilla. Ehdotus ympäristönsuojelumääräyksiksi asetetaan julkisesti nähtäville kaikissa yhteistoimintakunnissa. Tämän jälkeen ehdotus viedään kunnanvaltuustojen käsiteltäväksi, jotka päättävät ehdotuksen hyväksymisestä ja voimaan tulemisesta. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää antaa Länsirannikon ympäristöyksikön ympäristöjaostolle tehtäväksi aloittaa ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueen yhteisten ympäristönsuojelumääräysten laatimisen. Ympäristönsuojelumääräykset on hyväksytettävä kaupunginvaltuustossa. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KH 122 Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupungeille ja Mustasaaren kunnalle on laadittu luonnos ympäristönsuojelumääräyksiksi perusteluineen. Ympäristöjaosto pyytää nyt lausuntoja luonnoksesta ja perusteluista. Luonnos ja perustelut ovat julkisesti nähtävillä Länsirannikon ympäristöyksikön Mustasaaren, Kristiinankaupungin ja Närpiön osastoilla sekä Kaskisten kaupungintalolla. Mielipiteet on toimitettava viimeistään Länsirannikon ympäristöyksikölle. Tekninen johtaja Timo Onnela ja rakennustarkastaja Rauno Leppinen ovat käyneet luonnoksen läpi. Heidän näkemyksensä mukaan luonnokseen ei ole huomautettavaa. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristöjaoston laatimiin ympäristösuojelumääräyksiin eikä niiden perusteluihin. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. Tämä pykälä julistettiin välittömästi tarkastetuksi. KH 105 Ympäristöjaosto hyväksyi , 102, esityksen ympäristönsuojelumääräyksiksi ja päätti lähettää sen Mustasaaren, Närpiön, Kristiinankaupungin ja Kaskisten kuntiin hyväksyttäväksi kuntien kunnanvaltuustoissa. Samalla esitetään, että kunnat päättävät määräysten astuvan voimaan Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Ympäristöjaoston hyväksymän esityksen ympäristönsuojelumääräyksiksi ja että määräykset astuvat voimaan

4 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 32 Kaupunginvaltuusto

5 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:155 /2014 KV 33 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta (STM090:00/201) KH , 106 Valmistelija M.S. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemään sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen pääperiaatteista. Hallituksen esitys sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaanpanolain, jossa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Lakiesitys löytyy Internet-osoitteesta: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallitukssen esitysluonnoksesta. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut uudistuksesta perehdytysmateriaaleja Materiaalit löytyvät Internet-osoítteesta: Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Sote-alueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Päätösasiakirjan voi toimittaa joko sähköpostitse osoitteeseen kitjaamo@stm.fi tai postitse osoitteeseen Kirjaamo, Sosiaali- ia terveysministeriö, PL 33, Valtioneuvosto. Kirjeeseen tulee merkitä viite STM090:00/2013. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Esitykseen sisältyvien lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alkupuolella. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa kaupungin lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta:

6 KAUPUNGINVALTUUSTO Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) TAUSTATIEDOT l. Vastaajatahon virallinen nimi Kaskisten kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Marie Grannas 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Kaupunginjohtaja Marlene Svens, gsm , sähköposti marlene.svens@kaskinen.fi osoite Raatihuoneenkatu 34, Kaskinen. 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä xx.xx Toimielimen nimi Kaskisten kaupunginvaltuusto 6. Onko vastaaja* x kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? X_Ei 8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? X Kyllä 9. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. 5 /7 kysymys: Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen tulee yksittäisessä kunnassa olla saatavissa lähellä asukkaita myös jatkossa. Kunnalla on yleinen toimivalta ja perustuslain 121 :n mukaan itsehallinto sekä verotusoikeus. Kunnassa toteutettavat nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon

7 KAUPUNGINVALTUUSTO lähipalvelut tulee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa määritellä lähipalveluiksi. Jokainen kunnille annettava tehtävä tulee mainita laissa. Jokainen yksittäinen kunta on velvollinen kustantamaan kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon myös jatkossa. Jokaisessa kunnassa tulee olla sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon peruspalvelut, lähellä asukkaita. Kaksikielisen Kaskisten kaupungin terveyskeskuksen lääkärin ja hammaslääkärin vastaanottoineen tulee jäädä kaupunkiin uudistuksen jälkeen. Myös Kaskisten kaupungin vanhustenhuollon, joka käsittää ikääntyneiden kotihoidon sekä vanhusten tehostetun palveluasumisen (Mariakoti), tulee jäädä kaupunkiin uudistuksen jälkeen. Kouluterveydenhuollon tulee jäädä kaupunkiin. Kaupungin sosiaalityöntekijä tulee työskentelemään myös koulukuraattorina jatkossa. Kaupungin perusturvajohtaja ja sosiaalityöntekijä huolehtivat lastensuojelusta, toimeentulotuista ja muista asukkaiden sosiaalipalveluista. Kaupungin palvelu on kaksikielistä. Kaskisten sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisen henkilökunnan tulee jäädä kaupungin palvelussuhteeseen, koska ne tuottavat kaksikielisiä lähipalveluja kaupungin omille asukkaille. Palveluja keskitettäessä tämä usein katoaa omasta kunnasta. 5 :n säädöstä, jonka mukaan palvelut voidaan keskittää, tulee muuttaa siten, että tietyt laissa mainitut ja määritellyt palvelut voidaan keskittää, jos palvelut vaativat kalliita investointeja. Tällaisia palveluja löytyy erikoissairaanhoidosta. 8 ja 9 /kysymys 9: Lain mukaan kunta on se viranomainen, jonka on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä. Valtuustolle on raportoitava näistä vuosittain. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet sekä määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuoltoalueella on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu ja kunnalla tai kuntayhtymällä tuottamisvastuu, on yksittäisen kunnan kannanotolla koskien strategista suunnittelua oman kunnan asukkaiden elinolojen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi vähäinen merkitys. Lakiehdotuksen mukaan sote-alue päättää, ja tämä päätös saattaa olla ristiriidassa peruskunnan toivomusten ja strategisen suunnittelun kanssa. Jokaiseen sote-alueeseen kuuluu monta kuntaa, ja näillä kunnilla saattaa olla erilainen näkemys strategisesta suunnittelusta, joka ei ole yhtäpitävä sotealueen päätöksen ja kunnan/kuntayhtymän palvelutuotannon kanssa. Peruskunnan strategisen suunnittelun tulee kattaa kaikki kunnan osa-alueet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tavoitteet tulee koordinoida yksittäisen kunnan sivistystoimen, teknisen sektorin ja yleishallinnon suunnittelun kanssa. Yksittäisen kunnan on vaikea toteuttaa 8 ja 9 pykälän tavoitteita, jos uudistus toteutuu. Perustuslain mukaan päätösvalta kunnissa kuuluu valituille toimielimille. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen?

8 KAUPUNGINVALTUUSTO Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1-13)? 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot 2. ei Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen 7. ei Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät 8. ei Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät 9. ei Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut 10. ei Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille 11. ei Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus I2. Palvelurakennetta koskevat tehtävät 13. Kohtien 1-12 seuranta ja arviointi 15. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sotealueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? 17. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen j a yhteistyön varmistaminen 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 5. ei Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely 7. ei Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen 18. Muita huomioita luvusta 2.

9 KAUPUNGINVALTUUSTO /kysymys 11: Järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille, yksittäiseltä kunnalta otetaan tuottamisvastuu, tämä on perustuslain 121 :n kunnallista itsehallintoa koskevien säädösten vastaista. Kunnalta otetaan oikeus oman kuntansa asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä niistä päättämiseen. Kunta joutuu kuitenkin kustantamaan sosiaali- ja terveydenhuollon, vaikka yksittäisen kunnan vaikutusvalta sote-alueen päättävissä elimissä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelun ja talouden osalta on vähäinen. 12 /kysymys 12: kohdan 7 mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksessä vahvistetaan ne kunnat ja kuntayhtymät, joilla on tuottamisvastuu, sekä niiden tehtävät. 14 :n nojalla palveluja voivat tuottaa joko kunnat jotka tuottavat kaikki palvelut, tai alueelliset kuntayhtymät. Perustuslain mukaan kunnan tehtävät tulee vahvistaa lailla eikä sote-alueen hallinnollisella päätöksellä, jossa sote-alue vahvistaa ne kunnat ja kuntayhtymät joilla on tuottamisvastuu viitaten siihen, että ne täyttävät tietyt 14 :ssä vahvistetut kriteerit. Päätös tuottamisvastuullisista tehdään joka 4. vuosi. Tämä on perustuslain vastaista. Kuntalaisten mielipiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suuren sote-alueen sisällä. Peruskunnan päätöksenteossa kuntalaisten mielipiteet huomioidaan suuremmassa määrin. Sote-alueen kuntien asukkaat voivat joutua eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, asuvatko he tuottamisvastuukunnassa tai kuntayhtymässä vai jossakin muussa reuna-alueen peruskunnassa, jos asukkaiden on kuljettava pitkiä matkoja saadakseen aikaisemmin omassa peruskunnassa saamiaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja. 13 /kysymys 13: Kunnan ja kuntayhtymän tehtävien, kunnan lähipalvelujen tuotannon ja kunnan rahoituksen tulisi käydä ilmi laista eikä hallintopäätöksestä, joka uusitaan joka 4. vuosi sote-alueen neuvottelujen jälkeen; tämä on perustuslain vastaista. Potilas- ja asiakasmaksujen tulee olla samat koko maassa, ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen tulee tapahtua yhtäläisin, laissa vahvistetuin perustein. Suuren sote-alueen ei tule hallintopäätöksin voida päättää kunnallisesta rahoituksesta; yksittäisen peruskunnan tulee budjetoida ja hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset. Peruskunnalla ei ole taloudellista sananvaltaa suurella sote-alueella. Jos sote-alueen toiminnasta syntyy alijäämää, maksajana on peruskunta. Taloudellinen vastuu on edelleen peruskunnalla, vaikka kunta ei tämän lakiehdotuksen mukaan voi enää järjestää ja tuottaa lähipalveluita. Jokaisen kunnan oikeus lähipalveluihin tulee turvata laissa, ei sote-alueen hallintopäätöksellä. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden henkilökunnan tulee jäädä oman kunnan palvelukseen. Henkilöstön asema on turvattava laissa. 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavara Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? X Kyllä

10 KAUPUNGINVALTUUSTO Muita huomioita luvusta 3. Ainoastaan osa kunnista ja kuntayhtymistä saisi mahdollisuuden vastuun ottamiseen tehtävien ja palvelujen tuottamisesta. Vaatimukset ovat niin suuret, ettei lähes mikään kunta olisi yksin oikeutettu tuottamaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Määräykset ovat perustuslain ja kunnallisen itsehallinnon vastaisia. Määräyksiä tulee muuttaa siten, että jokaisella kunnalla on oikeus tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluja. 4 luku Hallinto 22. I9 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? X Kyllä $:ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä' Onko tämä hyväksyttävää? X Kyllä 24. Muita huomioita luvusta 4. 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? 27. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? 28. Muita huomioita luvusta 5.

11 KAUPUNGINVALTUUSTO /kysymys 25: Valtion ja sote-alueen välisten neuvottelujen tarkoituksena on sote-alueen toiminnan ohjaaminen palvelurakenteen kehittämisessä. Valtio haluaa rakenteellisin uudistuksin parantaa kannattavuutta ja tehokkuutta. Sote-uudistus on osa kuntauudistusta. Perustuslain 121 :n säädökset kunnallisesta itsehallinnosta ovat voimassa. Peruskunnan sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut on turvattava lainsäädännöllä. Valtion sote-alueen ohjaus ei voi olla liian yksityiskohtaista, vaan luonteeltaan pikemminkin neuvoa-antavaa. Valtion ohjaus rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien itsehallintoa. 30 /kysymys 27: Sote-alueen kuntien tulee pyytää kuntalaisiltaan palautetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista; kuntien tulee vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä ottaa kantaa sotealueen palvelujen, lähipalvelujen ja talouden järjestämiseen ja tuottamiseen. 6 luku Rahoitus :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? X Kyllä :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa

12 KAUPUNGINVALTUUSTO Muita huomioita luvusta 6. Kunnat kustantaisivat rahoituksen ilman mitään varsinaista vaikutusvaltaa palvelujen järjestämiseen tai tuottamiseen. Tämä ei käy yksiin sen kanssa, että vastuun hoidosta ja rahoituksesta tulee olla samalla organisaatiolla. 7 luku Viranomaisvalvonta 35. Huomioita 7 luvun säännöksistä. Valvontaan sisältyy liian paljon yksityiskohtaista ohjausta, mikä johtaa tehottomuuteen organisaatioissa. 8 luku Erinäiset säännökset 36. Huomioita 8 luvun säännöksistä. Voimaanpanolaki 37. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat) X Kyllä 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille. Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? HYKS-erva KYS-erva OYS-erva TAYS-erva TYKS-erva :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?

13 KAUPUNGINVALTUUSTO :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? kantaa 43. Muita huomioita voimaanpanolaista. Kaikkea kunnallista henkilökuntaa tulee kohdella yhdenvertaisesti ja samoin perustein. Mikäli 5- vuotissäntö koskee kuntarakennelakia, tulee saman säännön koskea myös Sote-lakia. Laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 44. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? X Kyllä Lopuksi 45. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tulee tapahtua perustuslain 121 :n kunnallista itsehallintoa koskevien säädösten mukaisesti. Kuntien ja kuntayhtymien tehtävät tulee määrätä lailla eikä sote-alueen hallintopäätöksellä (esim. tuottamisvastuun osalta). Sote-alueen päätös tarkistetaan joka 4. vuosi. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut tulee määritellä laissa. Jokaisella kuntalaisella on oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluihin. Asukkaita tulee kohdella yhtäläisesti. Kunnalla ei ole taloudellista sananvaltaa suurella sote-alueella eikä kunnan pitäisi maksaa kustannuksista, joihin se ei pysty vaikuttamaan sote-alueen palveluja järjestettäessä tai tuotettaessa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtioneuvoston tulee sote-uudistuksessa ja kuntauudistuksessa huomioida kunnallinen itsehallinto, perustuslaki, 121. Kunnanvaltuusto on kunnan korkein päättävä elin. 46. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. -sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut jokaisessa kunnassa on turvattava lailla Kaskisten kaupunki: oma terveyskeskus lääkärin ja hammaslääkärin vastaanottoineen, vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö (Mariakoti), ikääntyneiden kotihoito, kouluterveydenhuolto, sosiaalityöntekijä/koulukuraattori, lastensuojelu, toimeentulotuki ja muu sosiaalityö, sosiaalihuolto hoidetaan itse perusturvatoimiston henkilökunnan toimesta, sosiaalityöntekijä ja perusturvajohtaja, palvelut ovat lähellä ihmisiä ja niitä annetaan suomen ja ruotsin kielellä. Paikallistuntemus on tärkeää erityisesti perusturvassa, pitkät välimatkat peruspalveluihin huonontavat asiakkaiden ja potilaiden palveluja ja tekevät ne kalliiksi. -oman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen henkilökunnan tulee olla oman kunnan palveluksessa

14 KAUPUNGINVALTUUSTO kuntien päätösvaltaa sote-alueen lähipalveluissa ja palvelujen rahoituksessa tulee korostaa, valtion ohjausta tulee vähentää -nykyistä lakiehdotusta ei voida hyväksyä, sitä on muutettava perustuslain mukaiseksi, jokaisella kunnalla tulee jatkossakin olla oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen järjestämiseen. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 33 Kaupunginvaltuusto