INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: HYDROGRAFIA

Transkriptio

1 INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: HYDROGRAFIA Suunnitelma Otsikko Päivämäärä Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Muoto Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet - Voimassaolo INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: HYDROGRAFIA Tietotuotteet Inspire-verkosto Teksti INSPIREn määrittelyn mukaisen tietotuotteen muodostaminen Hydrografian teeman osalta Pekka Alenius, Maarit Mikkelsson,Veijo Pätynen, Riikka Repo, Riitta Teiniranta, Juha Tiihonen, MS Word <doc/docx> Julkinen Inspire-verkosto INSPIRE_Tietotuotesuunnitelma_Hydrografia_v1.0 Su Toistaiseksi

2 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Lähtökohdat Tietotuotteen tuottaminen Menettelyt Tietotuotteen sisältö suhteessa tietomalliin Katselu- ja latauspalvelujen järjestäminen Organisaatioiden roolit ja vastuut ja aikataulutus Ehdotus jatkotoimenpiteiksi... 15

3 Muistio Sivu 3 / 15 Tiivistelmä Hydrografia- teema sisältää useita erilaisia tietoja ja tietotuotteita, joiden toteuttaminen jakaantuu tällä hetkellä SYKEn, MML:n ja LiVi:n vastuulle. Hydrografia tietomalli on hyvin monimutkainen ja sisältää useita eri kohdetyyppejä (mm. wetland ja ocean region), joiden määrittelyt kaipaavat täsmentämistä. SYKEn hydrogfia-teeman piiriin kuuluvat aineistoista on mahdollista muokata INSPIREn mukaisia tietotuotteita, kunhan tunnisteet on ratkaistu. MML:n maastotietokannan ja INSPIRE:n kohteiden välillä ei ole suoraa vastavuutta. Joissakin tapauksissa kohdetyyppi tarkoittaa käytännössä samaa asiaa, esimerkiksi Koski ~Rapids, mutta kaikkia pakollisia INSPIRE:n edellyttämiä ominaisuustietoja ei löydy Maastotietokannasta. Joidenkin Hydrografia-teeman kohdetyyppien tietosisältö voi myös olla johdettavissa yhdistämällä Maastotietokannan kohdetyyppejä. Ominaisuustietojen tasolla keskeisin pulma on inspireid, jonka vaatimuksia vastaavaa yksilöivää tunnistetta ei ole olemassa Maastotietokannan kohteille. INSPIRE-säännösten mukaan kaikilla hydrografia-teeman paikkatietokohteilla tulee olla inspireid:n lisäksi myös hydroid, joka sisältää viranomaisen antaman paikallisen tunnisteen (localid). Tämän tunnisteen avulla kohde yksilöidään reaalimaailmassa ja sen tulisi olla siten sama riippumatta aineistosta ja mittakaavasta. Tällä hetkellä Suomessa ei ole käytössä hydroid:tä. Tunnisteen tulisi olla yhtenevä eri mittakaavaisten aineistojen ja eri tiedontuottajien aineistojen kohteilla. HydroId:n suunnittelu ja käyttöönotto vaativat huomattavasti resursseja. Tuleekin mahdollisimman pian sopia minkä viranomaisen vastuulla tunnistejärjestelmän tekeminen tulisi olla sekä missä laajuudessa tunnistejärjestelmä tulisi ottaa käyttöön. INSPIRE mahdollistaa useamman rajapintapalvelun toteuttamisen ja ainakin alkuvaiheessa (vuosien 2011 ja 2012 velvoitteet) teemasta tullaan tuottamaan tiedontuottajakohtaiset kansalliset palvelut. Tällä hetkellä on liian aikaista sanoa millä tavoin lopulliset tietotuotteet ja rajapintapalvelut tullaan toteuttamaan. Työryhmä ehdottaakin, että vuoden 2011 aikana selvitettäisiin MML, LiVi ja SYKE vastuut geometrian ja ominaisuustietojen keruusta ja ylläpidosta sekä mahdollisen INSPIRE Hydrografia palvelutietokannan tekemisestä. Tämän selvityksen perusteella voidaan tehdä suunnitelmat INSPIREn mukaisten tietotuotteiden toteuttamisista. Tietotuotteen tulee olla valmis viimeistään 2017.

4 Muistio Sivu 4 / 15 1 Johdanto Hydrofgrafia -työryhmään ovat osallistuneet seuraavat organisaatiot ja henkilöt: - SYKE; Riitta Teiniranta ja Riikka Repo - Maanmittauslaitos; Veijo Pätynen ja Jurkka Tuokko - Liikennevirasto; Juha Tiihonen ja Maarit Mikkelsson - Ilmatieteen laitos; Pekka Alenius Ryhmän koollekutsujana ja vetäjänä toimi Riitta Teiniranta/SYKE. Ryhmä on kokoontunut ennen toimintasuunnitelman laatimista viisi kertaa välisenä aikana. Kokouksiin on osallistunut myös INSPIRE-sihteeristön edustaja (Aaro Mikkola/Panu Muhli). 2 Lähtökohdat EU:n komissiolle vuonna 2010 tehdyn seurantaraportin ja sen liitteenä olevan aineistotaulukon perusteella INSPIREn tarkoittamaan Hydrografia-teemaan ovat tiedontuottajat ilmoittaneet aineistot tai aineistokokonaisuudet. Työryhmän työn aikana raportoitavien aineistojen listaa on tarkennettu ja tiedontuottajien pyytämät muutokset on hyväksytty PATINEn kokouksessa. RA - Responsible authority within the MS Spatial dataset (Raportoitu 2010) Huomioitavaa Ilmatieteen laitos Merialueitten fysikaaliset ominaisuudet Liikennevirasto/Meriosasto Kanavat PATINEn kokous ; ei kuulu liite I aineistoihin Tarkennus: Kanavien sulut (Lock) Liikennevirasto/Meriosasto Rantarakenteet (Shoreline Construction), Putket vesialueilla (Pipe) (ei raportoitu 2010) SYKE Valuma-aluejako Valuma-aluejaon uudistamishanke vuosina SYKE Vesipuitedirektiivin mukaiset pintavesimuodostumat PATINEn kokous ; Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat SYKE Uomaverkosto Aineisto ei kata vielä koko Suomea SYKE Pohjavesialueet PATINEn kokous ; ei kuulu liite I aineistoihin MML Maastotietokanta Maastotietokannan vaka- ja virtavesi, Maastotietokannan maastokuvion reuna ja aallonmurtaja Maastotietokannan kosket

5 Muistio Sivu 5 / 15 Ilmatieteen laitos Työryhmän työn alkuvaiheessa todettiin, että Ilmatieteen laitoksen merialueiden fysikaalisia ominaisuuksia koskevat aineistot eivät kuulu loogisesti samaan INSPIRE direktiivin liitteen 1 kohdan 8 Hydrografia mukaiseen aihekokonaisuuteen kuin muut ryhmän aineistot. Meriveden fysikaaliset ominaisuudet kuuluvat INSPIRE direktiivin liitteen 3 kohtiin 15 Merentutkimuksen maantieteelliset ominaispiirteet ja 16 Merialueet. Tämä on otettu työryhmän työssä huomioon siten, että Ilmatieteen laitoksen aineistot on jätetty työn ulkopuolelle. Ilmatieteen laitoksen edustaja on kuitenkin osallistunut työryhmän työhön. Suomen ympäristökeskus: Valuma-aluejako Aineisto sisältää Suomen päävesistöalueet, valuma-aluejaon sekä purkupisteet. Hierarkinen valumaaluejako sisältää enimmillään 3 jakovaihetta. Valuma-aluejaon hierarkisuutta voidaan kuvata käyttämällä aineistoon liittyviä valuma-alueiden reunaviivoja sekä valuma-aluetunnusta. Päävesistöalueita on 74 kappaletta, niiden pinta-ala on yli 200 km2 ja numerointi alkaa Laatokkaan laskevista vesistöalueista ja kiertää rannikkoalueet myötäpäivään päättyen Vienan mereen laskeviin vesistöihin. Kussakin osajaossa aina kolmanteen jakovaiheeseen asti on käsiteltävä alue jaettu enintään 9 osa-alueeseen, jolloin yhdellä vesistöalueella on enintään 729 osa-aluetta. Näin on tehty päävesistöalueen koon ollessa yli km2. Kooltaan km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu kahteen jakovaiheeseen, jolloin osa-alueita on vesistöalueella enintään 81 kappaletta. Alle 1000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu enimmillään yhdeksään osa-alueeseen. Valuma-aluejako on tehty pääasiassa hydrologisen seurannan tarkoituksiin. Purkupisteet voivat sijaita sivu-uoman tai järven luusuan lisäksi myös esimerkiksi voimalan tai muun hydrologisen mittauspaikan kohdalla. Valuma-alueiden koko voi vaihdella huomattavasti (n.2 km2- n.3500 km2) johtuen valitusta tunnusjärjestelmästä sekä Suomen luonnonmaantieteellisistä erityispiirteistä (mm. järviset alueet) Valuma-alueen yksilöivä tunnus koostuu päävesistöalueen numerosta ja jakovaiheittaisesta tunnuksesta esim Valuma-aluejaon uudistamisesta on tehty hanke-esitys Ympäristöministeriölle ja Maa- ja metsätalousministeriölle. Mikäli hanke aloitetaan, kokonaan uusi valuma-aluejako tullaan tuottamaan vuosina Suomen ympäristökeskus: Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, ) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa. Pintavesimuodostumat kuuluvat johonkin seuraavista jaotteluryhmistä: järvi, joki ja rannikkovesi. Sama vesimuodostuma ei voi kuulua useaan jaotteluryhmään. Pintavedet jaotellaan vesienhoidon järjestämiseksi maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Pintavedet voidaan nimetä tietyin edellytyksin keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi. Vesipuitedirektiivin (VPD) mukaiset pintavesimuodostumat-paikkatietoaineisto sisältää kaikki vuonna 2010 EUlle raportoidut pintavesimuodostumat. Vesimuodostumat on määritetty ELY-keskusten ympäristo- ja luonnonvarat vastuualueilla ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Suomen rannikkovedet on tyypitelty jakamalla ne laajahkoihin alueisiin niiden luontaisten ominaispiirteiden perusteella. Rannikkovesien pintavesimuodostumia rajattaessa on otettu huomioon myös ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Rannikkovesimuodostumat ovatkin tyypiteltyjen alueiden osia. Järvet ovat pintavesimuodostumien määrittelyn kannalta selkeitä ja ne vastaavat pääosin ympäristöhallinnon järvirekisterissä esitettyjä alueita. Järvirekisterissä oleva järvi on voitu jakaa erillisiin pintavesimuodostumiin, jos järven eri osien ominaisuudet (kuten syvyys tai humuspitoisuus) ovat niin erilaiset, että se haittaa järven tyypin määrittämistä ja tilan luotettavaa arvioimista. Osien vähimmäispinta-alaksi on noin 5 km2. Vastaavasti järvirekisterissä erillisinä altaina olevat

6 Muistio Sivu 6 / 15 järven osat voidaan yhdistää silloin, kun se on tyypittelyn kannalta perusteltua. Joen pääuoma, sivujoet ja latvahaarat on jaettu kukin omiksi pintavesimuodostumikseen. Jos uoma on hydrologismorfologisten olosuhteiden vuoksi tarpeen jakaa kahdeksi tai useammaksi pintavesimuodostumaksi, rajakohtana käytetään kohtaa, jossa virtaama muuttuu olennaisesti. Järvialtaiden pirstomat, erilliset lyhyet jokipätkät, jotka ovat kokoluokaltaan keskenään samanlaisia, voidaan yhdistää yhdeksi muodostumaksi. Vesimuodostumat on rajattu ELY-keskuksissa pääosin 1: mittakaavaiseen aineistoon, pohjana on käytetty MML:n maastotietokannan rantaviiva-aineistoa sekä SYKEn uomaverkostoa. Lapin osalta vesimuodostumat on rajattu 1: rantaviiva-aineistoon. ELY-keskuksittaiset aineistot on yhdistetty SYKEssä valtakunnalliseksi aineistoksi, johon on lisätty myös Ålands landskapsregering vastuulla olevat Ahvenanmaan vesimuodostumat. Suomen ympäristökeskus: Uomaverkosto Uomaverkosto on jokia kuvaava vektorimuotoinen paikkatietoaineisto, joka pohjautuu MML:n maastotietokannan rantaviiva-aineistoon. Aineistossa on mukana kaikki joet, joiden yläpuolisen valumaalueen pinta-ala on yli 10 km2. Verkosto on topologisesti yhtenäinen vesistöalueittain ja jokien lisäksi se sisältää verkoston varrella olevien järvien yli menevät pseudouomat. Aineisto on luokiteltu varsinaisiin uomiin, jotka kuvaavat jokien keskilinjaa, sekä järvet ylittäviin pseudouomiin. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen ja uomatiedot omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien yhtymäkohdassa sekä järven ja joen yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu MML:n maastotietokannan rantaviiva-aineiston (mtk) pohjalta. SYKEssä on laadittu Ranta10-aineisto (1:10 000), johon on otettu mukaan mtk:sta kaikki joki- ja järvipolygonit sekä yli kahden metrin levyiset virtavettä kuvaavat viivat. SYKE:ssä on korjattu mtk:n aineistossa olevia virheitä (mm. katkeamat jokiverkostossa), jotta saataisiin aikaiseksi topologisesti eheä verkosto. Lisäksi ranta10-aineistoon on SYKEssä lisätty jokien keskilinjat ja järvet ylittävät pseudouomat. Uomaverkoston mallintamiseksi ranta10 aineisto on poltettu MML:n 25 m:n korkeusmalliin hydrologisen mallinnuksen tarkkuuden parantamiseksi. Alustava uomaverkosto on mallinnettu hydrologisessa mallinnusprosessissa tämän korjatun korkeusmallin avulla. Mallinnusprosessissa uoman valintakriteerinä on käytetty pinta-alaltaan 10km2 yläpuolista valumaaluetta. Alueelliset ympäristökeskukset ovat tarkistaneet mallinnetun uomaverkoston virtaussuuntien ja reittien osalta sekä täydentäneet verkostoa alueellisesti tärkeillä kohteilla. Lopullisen uomaverkoston muodostaa näiden mallinnettujen ja tarkistettujen uomien vastineet Ranta10-aineistossa. Uomille on laskettu yksilöllinen uomatunnus ja muut uomatiedot. Aineisto tulee kattamaan koko Suomen vuoden 2011 loppuun mennessä. Maanmittauslaitos: Maastotietokanta (mtk) Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto. Sen tärkeimpiä kohderyhmiä ovat liikenneväyläverkosto, rakennukset ja rakenteet, hallintorajat nimistö, maakäyttö, vedet ja korkeussuhteet. Maastotietokannan sijaintitietojen tarkkuus vastaa mittakaavaa 1: : Tiestöä päivitetään jatkuvasti, hallintorajoja vuosittain ja muita elementtejä noin 5-10 vuoden välein. Maastotietokannassa on seuraavia hydrografisia kohteita, jotka ainakin osittain vastaavat INSPIREn Hydrografia-teeman kohdetyyppejä: Vakavesi (mtk) Vakavesi on luonnon vedenkierron osana oleva veden jatkuvasti peittämä alue, jolla vedenpinnan korkeus pysyy alueellisesti samalla tasolla eikä siinä ole olennaista virtaamaa. Vakavesiä ovat meri, järvi, lampi, tekojärvi sekä kanava. Vähimmäiskoko on 1000 m² (0.1 ha). Alle 1000 m²:n (0.1 ha:n) suuruinen veden peittämä alue, jolla vedenpinnan korkeustaso on sama, on tallennettu vesikuoppana.

7 Muistio Sivu 7 / 15 Virtavesi (mtk) Virtavesi on luonnollisen vedenkierron osana oleva pysyvästi tai ajoittain (metsäojat) veden peittämä alue, jossa on virtaama. Virtavesiä ovat joet, purot ja ojat. Kaikki yli 5 m leveät virtavedet on tallennettu alueina. Jos jokin oja tai ojien muodostama verkko on maastokartassa kuvattu erilleen muusta kuivatusverkosta, on sille etsitty yhteys verkkoon (kuvatulkinnan tms. avulla). Alle 5 m leveät virtavedet tallennetaan viivamaisina kohteina. Maastokuvion reuna (mtk) Maastokuvion reuna on luonnonmaaston kuviota tai maankäyttökuviota alueellisesti rajoittava reuna. Vaka- ja virtavesialueet rajataan maastokuvion reunalla. Kuvioreunan yksikäsitteisyys tai epämääräisyys määritetään maastokohteen mukaan johonkin seuraaviin luokkiin: Yksikäsitteinen reunaviiva Epämääräinen reunaviiva Keinotekoinen rantaviiva Vesialueiden välinen reuna Tekninen reunaviiva Keinotekoinen rantaviiva on tallennettu vedenrajaan tehdyn rakennelman reunaan, joka erottaa maan ja veden toisistaan. Keinotekoinen rantaviiva voi esiintyä mm. ranta-aallonmurtajissa ja -laitureissa, kanavissa ja tekojärvissä (penger). Koski (mtk) Koski on virtavesialueen osa, jossa maaston vietto aiheuttaa voimakkaan virtauksen ja veden aaltoilun tai vaahtoamisen. Kaikki yli 20 m pitkät kosket on tallennettu. Lisäksi pohjapato ja luonnonputous tallennetaan aina koskena (myös vähimmäispituutta lyhyemmät). Pato (mtk) Pato on vedenkulun salpaamiseen tai vedenpinnan säännöstelyyn käytetty rakennelma. Vain kahden vesipinnan väliset rakennelmat on tallennettu. Vähimmäispituus on 5 m. Sulkuportti (mtk) Sulkuportti on alusten kulkua varten rakennettu, veden korkeuden sääntelyyn käytetty avattava ja suljettava porttilaite. Vähimmäispituus on 5 m. Aallonmurtaja (mtk) Aallonmurtaja on vedessä oleva pohjamyötäinen rakennelma, joka suojaa satamaa aallokolta tai jäältä. Kaikki alle 5 m leveät on tallennettu. Yli 5 m leveät aallonmurtajat tallennetaan kohdeluokkana Keinotekoinen rantaviiva Liikennevirasto: Kanavien sulut Liikennevirasto ylläpitää 31 sulkukanavaa ja Saimaan kanavaa, jossa on kahdeksan sulkua. Kanavat sijaitsevat Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä. Suurin osa sulkukanavista on automatisoitu itsepalvelukäytölle.

8 Muistio Sivu 8 / 15 Tärkein Suomen kanavista on 43 km pitkä Saimaan kanava, joka yhdistää Saimaan Suomenlahteen. Saimaan kanavasta lähes puolet sijaitsee Venäjältä vuokratulla alueella. Merikarttatietokanta sisältää merikartoilla esitettävät kanavien sulut. Kanavien sulut on tallennettuna joko viivamaisina tai aluemaisina. Liikennevirasto: Putket vesialueilla (Pipe) Merikaapeleiden ja muiden johtojen asettamista koskevat ohjeet on esitetty Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdessä 6/ (Vesiliikennemerkit ja valo-opasteet sekä ilmajohtojen, kaapeleiden ja muiden johtojen sijoittaminen ja merkitseminen). Vesistöön asetettavat kaapelit, vesi- ja viemärijohdot, maakaasuputket ym. ovat luvanvaraisia vesilain sulkemiskiellon (VL 1:12-14 ) ja pykälän 2:2 mukaan. Myös käytöstä poistetuista kaapeleista tai putkijohdoista tulee omistajan ilmoittaa. Vesi-, viemäri-, voima- tai muun johdon rakentamiseen yleisen kulku- tai uittoväylän alitse on aina haettava vesilain mukainen ympäristölupaviraston lupa (Vesilain 2 luku 2 ), joka tulee lausunnolle vesiväylänpitoon. Kaapeleita ja putkijohtoja koskevissa lausunnoissaan vesiväylänpito kiinnittää huomiota merenkulun turvallisuuteen vaikuttaviin seikkoihin esim. väyläalueille ja ankkurointiin käytettäville alueille kaapeleiden asennusta tulee välttää. Lupapäätöksen ja kaapelin asennuksen jälkeen toimitetut asiakirjat analysoidaan merikartoituksessa, jolloin otetaan kantaa kaapelin/putkien/johtojen merkityksestä merenkulkuun. Lisäksi päätetään, millä merikarttatuotteilla ja mittakaavoilla kohde esitetään sekä tiedotustarve ja kriittisyys (merivaroitus) merenkulkijoille. Kaikki merikartoilla esitettävät kaapelit, johdot ja linjat tallennetaan keskitettyyn merikarttatietokantaan (Katiska) Euref-FIN koordinaatistossa ominaisuustietoineen. Liikennevirasto: Rantarakenteet (Shoreline Construction) Merikarttatietokantaan uusitaan rantaviivat noin 5-10 vuoden välein MML:n maastotietokannan aineistosta. Uusimisen yhteydessä tallennetaan rantarakenteet merikarttatietokantaan. Merikarttatietokannassa on sekä viivamaisia että aluemaisia rantarakenteita. Rantarakenteelle on mahdollista antaa ominaisuustietona materiaalin, statuksen (pysyvä, valmisteilla, raunio) ja tyypin (aallonmurtaja, laituri, pistolaituri, ponttonilaituri, johde, luiskaverhous, rantavalaistus, veneluiska, eroosiosuoja, tukkiluiska). Liikenneviraston merikartoitus hankkii myös aineistoa satamilta, jolloin aineisto satamien osalta pohjautuu MML:n aineiston sijasta satamien ajantasaistettuun aineistoon.

9 Muistio Sivu 9 / 15 3 Tietotuotteen tuottaminen 3.1 Menettelyt Hydrografia- teema sisältää useita erilaisia tietoja ja tietotuotteita. Inspiren toteuttamiseen liittyvät ohjeet mahdollistavat useamman palvelun toteuttamisen (kts. Esim. INSPIRE domain model - dokumentti) ja ainakin alkuvaiheessa hydrografia-teemasta tuotetaan tiedontuottajakohtaiset kansalliset tietotuotteet ja palvelut. Tässä vaiheessa on liian aikaista tietää millä tavoin lopulliset tietotuotteet tullaan toteuttamaan. 3.2 Tietotuotteen sisältö suhteessa tietomalliin Yksilöivät tunnisteet; inspireid ja hydroid inspireid MML:n maastotietokannassa ei ole inspireid:n vaatimuksia vastaavaa yksilöivää tunnistetta. SYKEn aineistoissa on kohteilla yksilöivät tunnisteet, joita voitaisiin ainakin osittain käyttää inspireid:n muodostamiseen. Osa aineistoista, esim. Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat, sisältää kohteita, jotka voivat muuttua ja joille ko. direktiivin toteuttamisohjeissa annetaan omat elinkaarisäännökset. Nämä elinkaarisäännökset tulee ottaa huomioon suunniteltaessa tunnisteiden ylläpitojärjestelmiä. Liikenneviraston merikarttatietokannassa jokaisella kohteella on yksilöivä tunniste HISOID. Tunniste on kansainvälisen merikartoituksen kattojärjestön (IHO (International Hydrographic Organization) standardin mukainen globaali uniikki id reaalimaailman kohteella, joka koostuu tuottajatunnuksesta (FI), 10 numeroinen FIDN (Feature ID number) ja 5 numeroinen FIDS (Feature sub ID number). FIDN ja FIDS ovat binääriarvoja, eivät täysiä numeroavaruuksia. Väylänpidon tietorekistereissä turvalaitteilla, navigointilinjoilla ja väyläalueilla on omia ID avaruuksia, joista muodostetaan merikarttatietokantaan uniikit HISOID:t Kansainvälisten elektronisten merikarttatuotteiden lakisääteinen päivityspalvelu pohjautuu merikartoituksen ID-hallintaan. Inspire ID ja hydro ID tulisi hallita siten, että merikartoituksessa säilyy olemassa oleva IHO:n standardin mukainen ID-käytäntö. hydroid INSPIRE-säännösten mukaan kaikilla hydrografia-teeman paikkatietokohteilla tulee olla inspireid:n lisäksi myös hydroid, joka sisältää viranomaisen antaman paikallisen tunnisteen (localid). Tämän tunnisteen avulla kohde yksilöidään reaalimaailmassa ja sen tulisi olla siten sama riippumatta aineistosta ja mittakaavasta. As an example, a real-world named river may be represented by different spatial objects in both a mapping view and a reporting view e.g. through the Watercourse and WFDRiver spatial objects, respectively; by sharing the same value for the inherited geographicalname attribute, an implicit association is established between the two spatial objects. Similarly a mapping view and network view of a real-world lock (i.e. the spatial object types Lock and WatercourseNode respectively) may be reconciled through sharing a common hydrographic identifier assigned by a national management authority. (INSPIRE Data Specification on Hydrography Page 5)

10 Muistio Sivu 10 / 15 Paikkatietokohdetyypin HydroObject attribuutit Attribuutti Määritelmä Tyyppi geographicalna me Paikannimi, jolla hydrografinen kohde GeographicalNa yksilöidään reaalimaailmassa. Tarjoaa me avaimen, jonka avulla objektin eri ilmentymät voidaan implisiittisesti assosioida toisiinsa. Voidabilit y voidable hydroid Tunniste, jolla hydrografinen kohde yksilöidään reaalimaailmassa. Tarjoaa HydroIdentifier avaimen, jonka avulla objektin eri ilmentymät voidaan implisiittisesti assosioida toisiinsa. Tietotyypin HydroIdentifier attribuutit Attribuutti Määritelmä Tyyppi classificationsch eme Kuvaus käytetystä tunnistejärjestelmästä (kansallinen, yleiseurooppalainen jne.). CharacterString Voidabili ty localid Viranomaisen antama paikallinen tunniste. CharacterString namespace Paikallisen tunnisteen nimiavaruus. CharacterString Tällä hetkellä Suomessa ei ole käytössä hydroid:tä. Tunnisteen tulisi olla yhtenevä eri mittakaavaisten aineistojen ja eri tiedontuottajien aineistojen kohteilla. HydroId:n suunnittelu ja käyttöönotto vaativat huomattavasti resursseja. Tuleekin mahdollisimman pian sopia minkä viranomaisen vastuulla tunnistejärjestelmän tekeminen tulisi olla sekä missä laajuudessa tunnistejärjestelmä tulisi ottaa käyttöön. MML IMU/vk-projekti Hydrografia-teeman kohdetyyppejä ja niiden ominaisuustietoja on verrattu Maastotietokannassa oleviin hydrografisia kohteita koskeviin tietoihin. Vertailussa käytettiin Hydrografia-teeman Physical Waters -skeemaa. (MML IMU/vk-projekti 2010) Hydrografia-teeman INSPIRE-tietomalli on rakennettu verkostomaisen mallinnuksen periaatteella, jota Maastotietokannan nykyinen tietomalli ei tue. Tästä johtuen vesistöreittejä koskeva Networktietomalli ja pelkän hydrografisen tunnuksen sisältävä Base-tietomalli jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Maastotietokanta ei sisällä ko. tietomalleissa tarvittavia tietoja. Suoraa vastaavuutta Maastotietokannan ja INSPIRE:n kohteiden välillä ei ole. Joissakin tapauksissa kohdetyyppi tarkoittaa käytännössä samaa asiaa, esimerkiksi Koski ~Rapids, mutta kaikkia pakollisia INSPIRE:n edellyttämiä ominaisuustietoja ei löydy Maastotietokannasta. Joidenkin Hydrografia-teeman kohdetyyppien tietosisältö voi myös olla johdettavissa yhdistämällä Maastotietokannan kohdetyyppejä. Ominaisuustietojen tasolla keskeisin pulma on inspireid, jonka vaatimuksia vastaavaa yksilöivää tunnistetta ei ole olemassa Maastotietokannan kohteille.

11 Muistio Sivu 11 / 15 Seuraavassa lueteltuja Maastotietokannan kohteita voidaan mahdollisesti hyödyntää Physical Waters -skeeman mukaisessa tietomallissa tarvittavien tietojen koostamisessa. - Maastokuvion reuna (luokka Keinotekoinen rantaviiva) + Aallonmurtaja -> Shore-lineConstruction - Koski -> Rapids - Maastokuvion reuna, Vakavesi, Virtavesi -> LandWaterBoundary - Vakavesi -> StandingWater INSPIRE:n StandingWater ei sisällä merialueita; toisaalta meret ja järvet voidaan erottaa Vakavesi-kohdetyypissä - Virtavesi + Virtavesialue -> Watercourse Seuraavassa luetelluissa Maastotietokannan kohdeluokissa on puutteita, jotka vaikeuttavat IN- SPIRE-tietotuotteen mukaisten kohteiden johtamista niistä. - Pato -> DamOrWeir Johtopäätökset: - INSPIRE:n DamOrWeir sisältää myös pohjapadot (weirs), jotka Maastotietokannassa on sisällytetty tyyppiin Koski. Pohjapatoja ei voida irrottaa Koski-tyypistä, joten INSPIREkohdetyyppi DamOrWeir ei ole kokonaisuudessaan johdettavissa - Sulkuportti -> Lock INSPIRE:n Lock vastaa sulkua, eli se koostuu useammasta kuin yhdestä sulkuportista ja niiden rajoittamasta vesialueesta Maastotietokannan Sulkuporttien välillä ei ole linkitystä, joten nykytilanteessa IN- SPIRE-kohdetyyppi Lock ei ole johdettavissa - Maanmittauslaitoksella ei ole nykyiseen Maastotietokannan tietomalliin perustuen mahdollisuutta tuottaa yksin INSPIRE-tietomallin mukaista Hydrografia-tietotuotetta. Tietotuotteen aikaansaamiseksi on syytä tehdä yhteistyötä ainakin Suomen ympäristökeskuksen kanssa, jonka vastuulle Hydrografia-tietotuote luontevimmin kuuluisi. - Eräs mahdollinen ratkaisuvaihtoehto on, että Maastotietokannan tietomalli hydrografisten kohteiden osalta mukautetaan Suomen ympäristökeskuksessa käytössä olevaan tietomalliin yksilöivine tunnisteineen ja jaetaan teeman ylläpidon vastuu organisaatioiden kesken siten, että MML vastaa geometrian ja kartoitusprosessissa mitattavien ominaisuustietojen ylläpidosta ja SYKE muiden hydrografisten ominaisuustietojen ylläpidosta. ESDIN projekti ESDIN-projekti on EuroGeograhics'in koordinoima 2,5 vuotinen EU-projekti econtentplus -ohjelmassa (syyskuu helmikuu 2011). Hankkeen perusidea on edistää INSPIRE-prosessin etenemistä tukemalla tiedon tuottajia aineistojensa muuntamisessa INSPIRE-yhteensopivaan muotoon ja vastaavien tietopalvelujen toteuttamisessa. Projektiin osallistuu 11 eurooppalaista kansallista karttalaitosta sekä joukko tutkimuslaitoksia ja yksityisiä yrityksiä. Projektin tuloksena on valmistunut tai valmistumassa viitisenkymmentä INSPIRE-yhteensopivaa aineistoa, jotka ovat saavutettavissa INSPIRElatauspalvelujen kautta. Tällä hetkellä ESDIN-projektin aineistotarjonta kattaa Hydrografia -teeman mukaisia sisältöjä yhdeksästä eri maasta. Suomen osalta tämä osuus vielä puuttuu. Geodeettinen laitos kokeilee HY -teeman toteutusta siirtämällä aineistoja tiedontuottajilta omalle palvelimellemme (valitulta testialueelta), yhdistämällä aineistot yhteen tietokantaan (PostgreSQL/PostGIS) ja konfiguroimalla tämän päälle INSPIRElatauspalvelun (WFS 1.1.0; toteutuksena deegree). Samalla tulee testatuksi sekä aineistosisältöjen muuntaminen INSPIRE-skeemaan että eri tuottajien aineistojen yhteensovittaminen.

12 Muistio Sivu 12 / 15 4 Katselu- ja latauspalvelujen järjestäminen Nykytilanteessa pidetään todennäköisenä, että INSPIRE Hydrografia tullaan tuottamaan useana eri rajapintapalveluna. Mikäli komissio vaatii yhden yhteisen rajapinnan, asiasta pitää päättää erikseen. Jokainen tiedontuottaja toteuttaa ensi vaiheessa (vuoden 2011 aikataulut) omien aineistojen katselupalvelut. Tiedontuottajat vastaavat itse aineistojen metatietojen tuottamisesta. Tässä vaiheessa ei vielä ole riittävästi tietoa latauspalvelun vaatimuksista ja toteutusmahdollisuuksista, joten ei voida päättää, millaisia palveluita tullaan tekemään (tiedostolataus ja suorasaantilataus). Taulukossa 4.1. on esitetty toimeenpanosäännöksessä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden osalta) luetellut paikkatietoryhmän Hydrografia karttatasot, karttatason sisältämästä aineistosta vastuussa olevat organisaatiot. Layer Type Karttatason tunniste Spatial object type(s) Paikkatietokohdetyyppi Vastuullinen organisaatio Huom HY.PhysicalWaters.Waterbo dies HY.PhysicalWaters.LandWat erboundary HY.PhysicalWaters.Catchme nts HY.Network HY.PhysicalWaters.HydroPoi ntofinterest HY.PhysicalWaters.ManMad eobject Watercourse, StandingWater MML mtk:n järvivesi ja virtavesi LandWaterBoundary MML mtk:n maastokuvion reuna ja aallonmurtaja DrainageBasin, River- SYKE uusi valuma-aluejako hanke (2011- Basin 2013), nykyisestä aineistosta ei INP- SIRE tietotuotetta? HydroNode, WatercourseLink SYKE aineisto ei kata vielä koko Suomea Rapids, Falls MML mtk:n koski Crossing, DamOrWeir, Sluice, Lock, Ford, ShorelineConstruction LIVI MML IR: Pipe Candidate type Kanavien sulut ja rantarakenteet mtk:n pato ja sulkuportti HY.HydroObject Shore, Wetland * IR: Candidate type HY.Reporting.WFDRiver WFDRiver SYKE IR: Candidate type HY.Reporting.WFDLake WFDLake SYKE IR: Candidate type HY.Reporting.WFDTransition WFDTransitionalWater Ei esiinny Suomessa alwater HY.Reporting.WFDCoastalW WFDCoastalWater SYKE IR: Candidate type ater HY.OceanRegion OceanRegion MML mtk:n merivesi IR: Candidate type** IR: Candidate type = Ehdokastyyppi, tietotuotteen määrittelyä voidaan ainoastaan laajentaa. *wetland- käsite vaatii vielä selvittämistä. Mikäli katsotaan, että maastotietokannasta voidaan muodostaa tämän teeman mukainen 'wetland'-tietotuote, vastuullinen organisaatio on MML **Ocean region- käsite vaatii selvittämistä, MML:n mtk:ssa merialue on yhtenäisenä Suomen valtakunnan rajaan saakka ja LiVi vastaa talousvyöhykkeen rajasta.

13 Muistio Sivu 13 / 15 5 Organisaatioiden roolit ja vastuut ja aikataulutus Ajankohta Tapahtuma Toimenpiteet Metatiedot laadittuna ja liitettynä hakupalveluun SYKE tuottaa metatiedot VPD vesimuodostumis ta, valuma-aluejaosta ja uomaverkostosta ajankohtaan mennessä. MML tuottaa metatiedot maastotietokannasta. Livi tuottaa metatiedot omista aineistoistaan Raportoidut paikkatietoaineistot katselupalvelun piirissä. Paikkatietohakemiston metatiedot tarkistettava ja täydennettävä. SYKE vastaa VPD vesimuodostumien ja valumaaluejaon WMS-palveluiden julkaisemisesta. SYKE ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että palvelut ovat INSPIRE vaatimusten mukaisesti käytössä MML vastaa Maastotietokannan hydrografisten kohteiden WMS-palveluiden julkaisemisesta. MML ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että palvelut ovat INSPIRE vaatimusten mukaisesti käytössä Livi:n hydrografiaan kuuluvat aineistot ovat saatavissa standardinmuotoisen WMS-katselupalvelun, Primar Web Charting Servicen kautta LiVi ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että palvelut ovat INSPIRE vaatimusten mukaisesti käytössä katselupalvelun toimintakyky oltava komission asetuksen mukainen. SYKEn aineistot INSPIREn mukaisina WMSpalveluina käytössä MML:n aineistot INSPIREn mukaisina WMS-palveluina käytössä MML:n aineistot INSPIREn mukaisina WMSpalveluina käytössä x.x.2012 Liitteen I mukaisiin teemoihin kuuluvat uudet taikka teknisesti / rakenteeltaan muunne- LiVi:ssä toteutetaan yhteiskäyttöisten kansallisten paikkatietoaineistojen katselupalvelu, jonka toimintakyky on komission asetuksen mukainen Selvitys hydrografia palvelutietokannasta selvitettävä MML, LiVi ja SYKE vastuut geometrian ja kartoitusprosessissa mitattavien ominaisuustietojen ylläpidosta ja SYKE muiden hydrografisten ominaisuustietojen ylläpidosta -hydrologisen tunnusjärjestelmän määrittely, vastuu, käyttöönotto Hydrografia ; ei uusia aineistoja

14 Muistio Sivu 14 / 15 tut paikkatietoaineistot oltava saatavilla Inspire tietotuotemäärittelyjen mukaisina Koskee paikkatietoaineistoja jotka valmistuvat jälkeen x.x.2012 Tarkentuu xx.xx.2016 Tarkentuu xx.xx.2017 Tarkentuu Aineistoista lataus ja muunnospalvelut toimeenpanosääntöjen mukaisesti. Valmistettava (JHS:n mukaiset) tietotuotemäärittelyt kansallisista aineistoista. Verkkopalvelut oltava olemassa liitteen I mukaisille Inspire paikkatietotuotteille. INSPIRE paikkatietotuotteet liitteen I mukaisille tietoaineistoille valmiina Ensi vaiheessa tiedontuottajat toteuttavat omat palvelut tulevien ohjeiden mukaisesti. Mikäli joudutaan tekemään JHS mukaiset tietotuotemäärittelyt ns.kansallisesta aineistosta, niin siihen on varattava resursseja. SYKE on alustavasti suunnitellut toteuttavansa omista aineistoista suoraan INSPIRE skeeman mukaiset tietotuotteet ladattavaksi ainakin tiedostojen latauspalveluna. MML on alustavasti suunnitellut toteuttavansa Maastotietokannan hydrografisten kohteiden palvelun tiedostojen latauspalveluna. LIVi on suunnitellut toteuttavansa latauspalvelun suorasaanti latauksena. palvelut toteutetaan ajankohtaan mennessä em. selvityksen pohjalta

15 Muistio Sivu 15 / 15 6 Ehdotus jatkotoimenpiteiksi Työryhmä ehdottaa, että vuoden 2011 aikana selvitettäisiin MML, LiVi ja SYKE vastuut geometrian ja ominaisuustietojen keruusta ja ylläpidosta sekä mahdollisen INSPIRE Hydrografia palvelutietokannan tekemisestä. Lisäksi on selvitettävä hydrograafisen tunnistejärjestelmän toteuttaminen. Selvityksen tekemiseen on varattava riittävät resurssit. Hydrografia tietotuotteista ovat vastuussa kolmen eri ministeriön (YM, MMM, LVM) alaiset laitokset. Tietotuotteiden tekeminen vaatii yhteistyön tiivistämistä sekä kokonaan uusista toimintatavoista ja vastuista sopimista. Hydrografia-teeman kohteilla tulee olla yksilöivän Inspire-id:n lisäksi hydroid, jonka yksi osa on viranomaisen antama paikallinen tunniste. Tunnuksen tulisi olla yhtenevä eri mittakaavaisten aineistojen ja eri tiedontuottajien aineistojen kohteilla. HydroId:n suunnittelu ja käyttöönotto vaativat huomattavasti resursseja. Tuleekin mahdollisimman pian sopia minkä viranomaisen vastuulla tunnusjärjestelmän tekeminen tulisi olla sekä missä laajuudessa tunnistejärjestelmä tulisi ottaa käyttöön. Hydrografia tietomalli on monimutkainen ja sisältää useita eri kohdetyyppejä, joiden määrittelyt kaipaavat täsmentämistä. Tämän hetken tietojen mukaisesti EUlla ei olemassa 'helpdeskiä', josta voidaan pyytää tarkempia määrittelyjä eri teemoille. Kohdetyyppien täsmentäminen tulee tehdä kansallisella tasolla ja se voitaisiin tehdä osana edellä mainittua selvitystä Wetland kohdetyyppi vaatii vielä selvittämistä. Mikäli katsotaan, että maastotietokannasta voidaan muodostaa tämän teeman mukainen 'wetland'-tietotuote, vastuullinen organisaatio on MML. mutta on todennäköistä, että Suomessa ei ole tällä hetkellä ko. määrittelyn mukaista referenssiaineistoa. Ocean region - kohdetyyppi vaatii selvittämistä, MML:n maastotietokannassa merialue on yhtenäisenä Suomen valtakunnan rajaan saakka ja LiVi vastaa tämän rajan ulkopuolella olevasta talousvyöhykkeen rajasta. Yksilöivien tunnisteiden muodostaminen on selvitettävä INSPIRE sihteeristön toimesta. Säännöt muodostamiseksi tulisi olla käytössä mahdollisimman pian, mieluiten jo 2011 lopussa, jotta aineistoista voidaan tarvittaessa muodostaa suoraan INSPIREn mukaiset tietotuotteet. Kohteiden tunnisteita ja elinkaarisäännöksiä on määritetty myös muiden EU raportointien (mm. Vesipuitedirektiivi) yhteydessä. Nämä säännöt on otettava huomioon tunnisteiden elinkaarisäännöksiä määritettäessä. Nykytilanteessa pidetään todennäköisenä, että ainakin ensivaiheessa (vuoden 2011 ja 2012 vaatimukset) INSPIRE Hydrografia palvelut tuotetaan useana eri rajapintapalveluna. Mikäli komissio vaatii yhden yhteisen rajapinnan muodostamisesta, tämän toteuttamisesta tulee päättää erikseen. Lataus- ja muunnospalveluiden toimeenpanosäännökset puuttuvat ja tässä vaiheessa on vaikea arvioida millaisia resurssitarpeita nämä tulevat vaatimaan. Inspire-sihteeristön tulisi seurata ja selvittää millaisia palveluita ja resursseja vaaditaan EU:n vaatiman teknisen toimintatason saavuttamiseksi.. Jos teknisen toimintavarmuuden saavuttaminen edellyttää latauspalvelujen ulkoistamista, täytyy hankkeen rahoituksen järjestämiselle, kilpailuttamiselle ja toteutukselle varata tarpeeksi aikaa. Asia olisi syytä selvittää vuoteen 2012 mennessä. Työryhmä pitää myös tarpeellisena, että se kokoontuu edelleen jos tietotuotteen valmistelu tai seuranta niin edellyttää. Tässä suunnitelmassa ei ole otettu kantaa Ahvenanmaan alueen paikkatietoihin.