OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Manninen, Erja Kuusamolaisten nuorten hyvinvointi Järvenpää s. III liitettä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen oli kuusamolaisten nuorten hyvinvointi tutkimushetkellä. Tutkimus painottui nuorten mielialaan, voimavaroihin ja terveystottumuksiin. Tutkimus tehtiin valtakunnallisen mielenterveysviikon vuoden 2005 teemaan liittyen ja sen oli tilannut ko. viikon suunnitteluryhmä, joka toimi myös tutkimustyön ohjausryhmänä. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin nuoruutta elämänvaiheena sekä pyrittiin määrittelemään ihmisen hyvinvointia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin Kuusamon terveyskeskuksen psykiatrisen osaston osastonhoitajaa kuusamolaisten mielenterveysongelmien laajuuden selvittämiseksi. Tutkimukseen osallistui yhteensä 274 kuusamolaista nuorta. Heistä 203 oli peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilasta, 40 lukiolaista ja 31 ammatti-instituutin opiskelijaa. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Tuloksia verrattiin sekä koulujen että tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimustulosten mukaan kuusamolaisten nuorten hyvinvointi oli hyvä. Nuoret olivat suhteellisen terveitä ja heillä oli kavereita. Suurin osa nuorista koki itsensä onnelliseksi eikä heillä ollut suurempia huolia ja murheita. He myös nukkuivat hyvin ja harrastivat liikuntaa vapaa-ajallaan. Suurimpia nuorten hyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat stressaantuneisuus, masentuneisuus ja päihteiden käyttö. Asiasanat: nuoruus, hyvinvointi, terveys, mielenterveys Säilytyspaikka: DIAK Järvenpään yksikön kirjasto

2 ABSTRACT Manninen, Erja Welfare of Kuusamo youth Järvenpää pages 3 appendices Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit. Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of my study was to explore the welfare of young people in Kuusamo at the time of the research. The survey concentrated on young people s feelings, strengths and health habits. In the year 2005 the subject of the mental health s week was young people s rehabilitation in Finland. The planning group of the mental health s week in Kuusamo ordered this survey from me. The theory part concentrated on youth as a state of life and my aim was to define human welfare. The method of the survey was quantitative. The material for the research was collected in November I also interviewed the ward sister of psychiatric department at Kuusamo Health Centre in order to understand the range of the mental health problems in our district. 274 young people in Kuusamo took part in the survey, 203 of them were comprehensive school pupils, 40 were high school students and 31 were studying at vocational school. The research was analysed using SPSS- programme. The results were compared between the schools and according to gender. According to the results of my survey the welfare of young people in Kuusamo was good. Their health was rather good and they had many friends. Most of them were happy and they had not big troubles and sorrows in their lives. The young people in Kuusamo were sleeping enough and exercised different kinds of sports in their spare time. The most difficult problems they had in their lives were caused by stress, depression and substance use. Key words: youth, welfare, health, mental health

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO NUORUUS ELÄMÄNVAIHEENA NUORUUS ELÄMÄNKAARITUTKIMUKSISSA NUORUUDEN KRIISIVAIHEET LAPSESTA AIKUISEKSI Fyysinen kehitys Psyykkinen kehitys Sosiaalinen kehitys TERVEYS JA HYVINVOINTI FYYSINEN HYVINVOINTI PSYYKKINEN HYVINVOINTI ELI MIELENTERVEYS SOSIAALINEN HYVINVOINTI KUUSAMOLAISTEN NUORTEN HYVINVOINTITUTKIMUS TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTA TUTKIMUKSEN TAUSTAA TUTKIMUSONGELMA TUTKIMUSMENETELMÄ TUTKIMUKSEN ETENEMINEN TUTKIMUSTULOKSET TIETOJA KYSELYYN VASTANNEISTA TERVEYDENTILA JA ELÄMÄNLAATU PÄIVITTÄISET VOIMAVARAT JA TYYTYVÄISYYS OMAAN ITSEENSÄ IHMISSUHTEET UNI JA VIREYSTILA HUOLET TUNNETILAT STRESSI, OPISKELUUN KESKITTYMINEN JA OSALLISTUMINEN VAIKEUDET JA NIISTÄ SELVIYTYMINEN MASENTUNEISUUS JA ITSEMURHA-AJATUKSET...33

4 5.11. RAVINTO JA LIIKUNTA ALKOHOLI JA HUUMEET ASIANTUNTIJA-APU TIETOKONEEN KÄYTTÖ JA RAHA HYVINVOINTI NUORTEN MÄÄRITTELEMÄNÄ TUTKIMUSTULOSTEN VERTAILUA VALTAKUNNALLISEN KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSIIN JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS TUTKIMUSMENETELMÄ TUTKIMUSTULOKSET TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN LOPUKSI TUTKIMUSHAASTEET...55 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Tutkimustulokset Liite 3. Tutkimustulosten keskiarvot

5 1. JOHDANTO Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään Suomessa vuosittain viikolla 47. Vuonna 2005 mielenterveysviikon teemana olivat nuoret mielenterveyskuntoutujat. Kuusamossa viikon teemaa suunniteltiin moniammatillisessa tiimissä, johon itsekin kuuluin. Kuusamossa mielenterveysongelmia esiintyy enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Siksi halusimme saada selville, onko mielenterveysongelmia jo kuusamolaisilla nuorilla. Nuorten hyvinvointi on ollut Kuusamossa viime aikoina muutenkin huolenaiheena. Ongelmat ovat usein suuria tai niitä on useita, kun nuoresta aletaan viranomaistaholla huolestua. Opinnäytetyönäni lupasin selvittää, millainen on kuusamolaisten nuorten hyvinvointi tällä hetkellä. Tutkimusmenetelmänä on ollut kvantitatiivinen lähestymistapa. Tutkimuksen painopisteenä oli peruskoululaisten nuorten hyvinvointi. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena marraskuussa 2005 kolmella yläasteella, lukiossa ja ammatti-instituutissa. Kyselylomakkeen kysymykset liittyivät enimmäkseen nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 274 nuorta, joista 203 oli peruskoulun kahdeksas - ja yhdeksäsluokkalaisia. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään nuoruutta elämänvaiheena. Nuoruutta ja sen eri kehitystehtäviä on määritelty elämänkaariteorioiden avulla. Myös nuoruuden kriisivaiheita on tutkimuksessa tarkasteltu, jotta normaaliin nuoruuteen kuuluvia asioita ei tutkimustuloksissa tulkittaisi nuorten hyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä lapsesta aikuiseksi. Tutkimuksen teoriaosassa pyritään määrittelemään myös ihmisen hyvinvointia. Hyvinvoinnin käsite on laaja ja eri tutkijat määrittelevät sitä hieman eri tavoin. Tässä tutkimuksessa hyvinvointi on määritelty Maailman terveysjärjestö WHO:n terveyskäsityksen pohjalta. WHO:n mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. (Huovinen & Leino 2000, ) Vaikka kukaan ei tämän määritelmän mukaan ole täysin terve, WHO:n terveysmääritelmä antaa kuitenkin lähtökohdan sille

6 ajattelulle, mitä kaikilla ihmisillä tulisi olla, jotta voisimme puhua hyvinvoinnista. Hyvinvointi on jaettu tässä tutkimuksessa fyysiseen hyvinvointiin eli terveyteen, psyykkiseen hyvinvointiin eli mielenterveyteen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. 2. NUORUUS ELÄMÄNVAIHEENA Nuoruudella tarkoitetaan ihmisen elämässä jaksoa, jolloin hän kehittyy fyysisiltä, psyykkisiltä ja sosiaalisilta ominaisuuksiltaan lapsesta kohti aikuisuutta. Se on siirtymistä lapsuuden riippuvuudesta aikuisen itsenäiseen elämään. Ihminen kehittyy sisäisesti itsenäiseksi ja myös yhteiskunta asettaa nuorelle uusia haasteita. (Salo 1997, ; Eronen, Kanninen, Katainen, Kauppinen, Lähdesmäki, Oksala & Penttilä 2001, ) Nuoruutta on vaikea rajata tiettyihin ikävuosiin, mutta sen katsotaan alkavan vuotiaana ja päättyvän ikävuoden vaiheilla. Toiset aikuistuvat hyvin varhain ja voivat jo 18-vuotiaina elää täysin itsenäistä elämää. Usein nuori on kuitenkin mm. taloudellisesti riippuvainen vanhemmistaan esim. opiskelujen vuoksi, jolloin lopullinen itsenäistyminen voi olla mahdollista vasta 25 ikävuoden tienoilla. (Salo 1997, ; Eronen ym. 2001, ) 2.1. Nuoruus elämänkaaritutkimuksissa Elämänkaaritutkimuksen äitinä pidetään Charlotte Bühleriä. Bühler ajatteli ihmisen kehityksen tapahtuvan fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ihmisen kehitys on muutosta sisäisten tai ulkoisten tehtävien niin vaatiessa. Bühlerin teorian mukaan ihminen vuotiaana kokeilee ja etsii omaa itsenäisyyttään. Myöhemmin ihminen toimii määrätietoisemmin ja toiminta on suunnitellumpaa. (Dunderfelt 1992, 24; Salo 1997, 19.)

7 Carl Gustav Jungin teoriassa nuoruus ja aikuisuus sijoittuvat ikävuoden välille, jolloin ihmisen minuus rakentuu ja selkiintyy. Jungin mukaan ihminen vasta keski-iän kynnyksellä omaa elämää peilatessaan on valmis kohtaamaan oman sisäisen minänsä. Sisäistä kasvua tapahtuu kuitenkin koko elämän ajan. (Dunderfelt 1992, 26, ) Erik H. Erikson kehitti teorian ihmisen psykososiaalisesta kehityksestä. Teorian mukaan ihmisellä on elämänsä aikana kahdeksan psykososiaalista kehityskriisiä. Kriiseistä selviytyminen luo edellytykset suotuisalle kehitykselle, kriisien selvittämättä jättäminen taas hidastaa tai vaikeuttaa myöhempää kehitystä. Eriksonin mielestä nuoruuden tärkein kehitystehtävä on identiteetin löytäminen. Nuorena ihminen kokeilee erilaisia rooleja ottamalla mallia elämäänsä vanhemmistaan ja ympäristöstään. Onnistuessaan kehitystehtävässään nuori kykenee rakentamaan oman, yksilöllisen identiteettinsä. Kehitystehtävän epäonnistuessa nuori voi kokea rooliensa hajaantuvan eikä nuori välttämättä kykene luomaan oikeaa käsitystä itsestään. Jonkinasteista roolihajaannusta on kaikkien elämässään koettava hyvän identiteetin saavuttamiseksi. (emt., ; Eronen ym. 2001, ) Rudolf Steiner tarkastelee antroposofisessa teoriassaan ihmisen fyysisen ja psyykkisen kehityksen lisäksi myös henkistä kehitystä. Steinerin mukaan ihmisen noin 20 ensimmäisen ikävuoden aikana tapahtuu fyysistä ja sielullista kehitystä. Myöhemmissä elämänvaiheissa tapahtuu todellinen psykologinen ja henkinen kehitys. (Lievegoed 1995, 40-41; Pulkkinen (toim.) 1997, ) Robert J. Havighurst on sosiaalisaatioteoriassaan määritellyt selkeästi ihmisen eri ikävaiheiden kehitystehtävät. Havighurstin teorian mukaan kehitystehtävät aiheutuvat fyysisestä kypsymisestä, ympäristön paineista ja odotuksista sekä yksilön pyrkimyksistä ja arvoista. Havighurstin määrittelemät nuoruuden kehitystehtävät ovat: - uuden ja kypsemmän suhteen saavuttaminen molempiin sukupuoliin - oman aikuismaisen sukupuoliroolin löytäminen - oman fyysisen ulkonäön hyväksyminen sekä oman kehon tarkoituksenmukainen käyttäminen - vanhemmista ja muista aikuisista itsenäistyminen emotionaalisesti - taloudellisen riippumattomuuden luominen ja vastuunotto - ammatin valinta ja sen tavoitteleminen

8 - avioliittoon ja perhe-elämään valmistautuminen - elämänarvojen ja eettisten periaatteiden omaksuminen - yleisten yhteiskunnallisten normien omaksuminen - sosiaalisesti vastuulliseen käyttäytymiseen pyrkiminen ja sen tavoittaminen. (Dunderfelt 1992, 81; Pulkkinen (toim.) 1997, 17; Salo 1997, 127.) 2.2. Nuoruuden kriisivaiheet Jokaisen ikäkauden kehityshaasteet aiheuttavat ihmiselle kehityksellisen kriisin. Kriisi on työtä haasteesta selviytymiseksi ja ilman kriisiä kasvu ei ole mahdollista. (Salo 1997, 24). Nuoruuden kriisi jaetaan usein kolmeen eri vaiheeseen, joihin kaikkiin sisältyy erilaisia kehitystehtäviä. (Dunderfelt 1992, 80; Salo 1997, 128.) Ihmissuhteiden kriisi sijoittuu ikävuoden välille. Silloin nuori pyrkii itsenäistymään vanhemmistaan, joihin hänellä on ollut aikaisemmin vahva riippuvuus. Omat ikätoverit tulevat vanhempia tärkeämmäksi. Tätä vaihetta kutsutaan murrosiäksi. Sana murros viittaa muuttumisen kriisiin, jossa suhde itseen, auktoriteetteihin ja yhteiskuntaan muuttuu perusteellisesti. (Salo 1997, 128.) Identiteettikriisi ajoittuu ikävuoden välille. Nuori kasvaa ja kehittyy sisäisesti. Hän kyselee itseltään: Kuka minä olen? Mitä minä haluan? Mihin minä kykenen? Murrosiässä saavutettu irtautuminen vanhemmista vahvistaa oman minuuden rakentamista itsenäiselle pohjalle. (emt., 128.) Ideologinen kriisi on n vuoden vaiheilla. Itsenäistyttyään vanhemmistaan ja oman identiteetin vakiinnuttua, nuori alkaa laajentaa henkilökohtaista suhdettaan ja asemaansa ympäröivään maailmaan. Hän miettii omaa suhtautumistaan mm. ideologioihin, elämänkatsomuksiin ja moraalikysymyksiin. Tässä vaiheessa nuori yleensä aloittaa oman itsenäisen elämänsä. (Dunderfelt 1992, 80; Salo 1997, 128.)

9 2.3. Lapsesta aikuiseksi Ihminen kehittyy elämänsä aikana niin fyysisiltä kuin psyykkisiltäkin ominaisuuksiltaan elämän eri vaiheissa. Nuoruudessa tämä kehitys on nopeinta ja selvimmin huomattavissa. Tytöt ja pojat kasvavat ja kypsyvät eri tahtiin. Eroja on myös saman sukupuolen välillä. (Aalberg, & Siimes 1999, 11.) Fyysinen kehitys Nuoruus alkaa murrosiästä eli puberteetista, jolloin lapsesta kasvaa fyysisiltä ominaisuuksiltaan aikuinen. Missään muussa ihmisen kehitysvaiheessa ei kehossa tapahdu niin suuria muutoksia niin lyhyessä ajassa kuin nuoruudessa. Muutoksia tapahtuu kehon koossa ja rakenteessa, motorisissa kyvyissä sekä aivojen toiminnassa. Fyysiset muutokset ovat suurimmalta osaltaan perimän määräämiä eikä niihin voi itse juurikaan vaikuttaa. Tyttöjen murrosikä alkaa yleensä jonkin verran aikaisemmin kuin pojilla. (Eronen ym. 2001, 113; Salo 1997, 129.) Nuoren kehityshaasteena on hyväksyä fyysiset muutokset itsessään ja hahmottaa käsitys muuttuneesta kehostaan. Kehoon ja sen toimintaan liittyvien muutosten vuoksi nuori kokee usein itsensä epävarmaksi ja kömpelöksi. Nuori tarvitsee aikaa oppiakseen löytämään itsensä muuttuneen ulkonäkönsä sisältä. (Eronen ym. 2001, ; Salo 1997, ) Murrosikään liittyy olennaisesti myös seksuaalisuuden herääminen. Nuoren seksuaaliidentiteetin muodostumiseen vaikuttavat ikätovereiden suhtautuminen hänen kehoonsa, vallitseva nuorisokulttuuri sekä yhteiskunnalliset arvot ja asenteet. Terveen seksuaalisuuden kehityksen tueksi nuori tarvitsee terveesti ja tasapainoisesti seksuaalisuuteen suhtautuvan aikuisen. Seksuaalisuus kasvaa ja kehittyy koko elämän ajan, mutta sen merkitys vaihtelee ihmisen eri ikäkausina. (Salo 1997, )

10 Psyykkinen kehitys Murrosiässä koettujen fyysisten ja sosiaalisten muutosten jälkeen nuori alkaa kasvaa ja kehittyä sisäisesti. Hän rakentaa uudenlaista käsitystä itsestään pohtimalla, millainen ihminen hän on psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti suhteessa muihin. Onnistuessaan kehitystehtävässään nuori kykenee realistisesti ajattelemaan itsensä positiivisia ja negatiivisia ominaisuuksia omaavaksi mieheksi tai naiseksi. Nuori tietää, kuka hän on, millaisia vahvuuksia ja heikkouksia hänellä on sekä mitä hän haluaa elämältään ja mikä on hänen paikkansa maailmassa. (Salo & Tuunainen 1996, 140.) Nuoruuden yksi tärkeimmistä psyykkisen kehityksen tavoitteista on oman identiteetin löytäminen. Tämä mahdollistuu mm. abstraktin ajattelun kehittymisen myötä. Aikaisempi konkreettisiin havaintoihin ja kokemuksiin perustunut ajattelu kehittyy ja käsitykset todellisuudesta muuttuvat sekä tulevat monipuolisemmiksi. Nuori kykenee päättelemään erilaisia syiden ja seurausten suhteita sekä tarkastelemaan asioita useasta näkökulmasta. Hän osaa myös asettaa ongelmia, pohtia vaihtoehtoja ja tehdä omia johtopäätöksiä asioista. Nuori oppii yhä tietoisemmin käsittelemään suhteitaan toisiin ihmisiin, asioihin ja ympäröivään maailmaan. (Eronen ym. 2001, ; Salo 1997, ; Salo & Tuunainen 1996, 140; Turunen 1996, 103.) Identiteettikriisissä nuoren persoonallisuus hajoaa tilapäisesti ja nuori etsii itseään omien mielikuviensa, ihanteittensa ja ympäristöstään saamiensa mallien avulla. Nuori voi kokeilla erilaisia identiteettejä ennen oman, persoonallisen minäkäsityksen löytymistä. Tämä voi näkyä ailahtelevuutena ja epävarmuutena. Identiteettikriisi on onnistunut, kun nuori on selkiinnyttänyt oman minäkuvansa. Nuoruudessa identiteetin kehittyminen on voimakkaimmillaan, mutta ihminen joutuu muokkaamaan käsitystä itsestään koko elämänsä ajan. (Eronen ym. 2001, ; Kemppinen 1995, ) Identiteetin löydyttyä nuori alkaa hahmottaa myös omaa maailmankuvaansa. Tätä ideologisen kriisin vaihetta kutsutaan myös seestymisvaiheeksi. Nuori pohtii yksilöllistä suhtautumistaan erilaisiin yhteiskunnallisiin ja maailmanlaajuisiin asioihin. Nuori ikään kuin rauhoittuu ja pohtii omaa asemaansa maailmassa. Myös oma kutsumus ja tehtävä löytyvät. Nuoruus päättyy psyykkiseen aikuistumiseen. Psyykkisesti aikuinen ihminen kykenee huomioimaan toiset ihmiset, kantamaan vastuuta teoistaan sekä toimimaan

11 yhteiskunnan normien mukaisesti. (Eronen ym. 2001, ; Kemppinen 2000, 102; Kemppinen 1995, 148, Salo 1997, ; Salo ym.1996, ) Tunteet Tunteet ovat keskeinen osa ihmisen persoonaa. Ne ohjaavat ajatuksiamme ja olotilamme määräytyy niiden mukaisesti. Nuoruudessa tunteet monipuolistuvat ja saavat uusia sävyjä. Nuoruus on yleensä toivoa ja luottamusta täynnä. Nuoren elämä on huoletonta ja nuori elää tässä ja nyt ajattelematta asioita kovin pitkälle. Aikuisen mielestä ehkä vastuuttomaltakin näyttävä käytös kuuluu nuoren normaaliin kehitykseen. Nuori elää usein tunteidensa kautta ja on silloin hyvin altis ulkoapäin tuleville vaikutteille. Nuoren tapa ilmaista tunteitaan avoimesti ja suorasukaisesti muuttuu kasvatuksen ja sosiaalisten kokemusten kautta kyvyksi hallita omia tunteita. (Turunen 1996, ; Kemppinen 2000, 1.) Häpeä on jokaiselle ihmiselle tärkeä tunne, sillä sen avulla ihminen tiedostaa vallitsevia arvoja ja moraaleja ja sopeutuu niihin. Häpeäntunne on nuoruudessa yleensä herkimmillään. Häpeään liittyy usein pelko siitä, ettei tule hyväksytyksi ja ettei täytä todellisia tai kuviteltuja vaatimuksia. Syyllisyys on häpeän kehittyneempi muoto. Tuntiessaan syyllisyyttä, nuori on jo sisäistänyt yhteiskunnan moraalin. Myös syyllisyydentunto on nuorella usein herkkä. (Turunen 1996, ) Nuoruudelle tyypillistä on tietty arkuus outoja tilanteita ja asioita kohtaan. Nuori voi kokea arkuutta puhua asioista, jotka ovat hänelle vielä jäsentymättömiä ja selkiintymättömiä. Punasteleva nuori onkin luonnollinen näky kehityksen näkökulmasta. Se kertoo nuoren herkkyydestä, joita kokemus ja paatuneisuus ei ole vielä sammuttanut. Nuoruuteen kuuluu myös erityinen herkkyys jännittämiseen. Aikuisen näkökulmasta tavallisetkin asiat voivat pelottaa nuorta. (emt., ) Itsenäistyessään nuori tarvitsee jopa vihantunteita voidakseen irrottautua vanhemmistaan ja muista auktoriteeteista. Nuoren viha voi ilmetä avoimesti tai kyteä pinnan alla. Vihan avulla tai muuten kapinoimalla nuori hakee valtaa määrätä omista, henkilökohtai-

12 sista asioistaan. Aikuisten tulisi antaa nuorelle tilaa ja turvallinen mahdollisuus tehdä omia valintoja elämässään. (Salo 1997, 142; Turunen 1996, ) Myös rakkaus saa nuoruudessa uusia muotoja. Aikaisemmin lähes pelkästään vanhempiin ja perheeseen suuntautunut rakkaus saa rinnalleen seksuaalisen kehityksen myötä eroottisen rakkauden. Nuori voi kaivata rakkautta rakkauden vuoksi eikä rakastumisen kohdetta välttämättä ole valittu kriittisesti. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja vanhempien ja nuoren välillä. Nuori tarvitsee myös muihin kuin omiin vanhempiinsa suuntautuvaa rakkautta itsenäistymisprosessiinsa. (Turunen 1996, ) Sosiaalinen kehitys Murrosiän tärkeimpiä tavoitteita on irtaantua aikuisista, etenkin omista vanhemmista. Nuoren käsitys vanhemmista sekä muista auktoriteeteista muuttuu ja hän voi hyvinkin voimakkaasti arvostella ja kritisoida heitä. Nuori kokee vanhemmat toisaalta turvana, mutta toisaalta he myös herättävät nuoressa vihan tunteita. Nuori on usein ehdoton ja vaatii täydellisyyttä. Hän uskoo omien mahdollisuuksien rajattomuuteen ja hänen suhteellisuuden tajunsa ei ole kovin realistinen. Tämä aiheuttaa perheissä usein ristiriitoja. Ymmärtävät vanhemmat voivat tarjota nuorelle turvallisen suhteen, jossa hän voi kokeilla omia rajojaan sekä auttaa nuorta löytämään omaa identiteettiään. (Eronen ym. 2001, 125; Salo 1997, ; Salo & Tuunainen 1996, ; Turunen 1996, 116.) Vanhemmista irtaantuessaan nuori etsii tunteilleen uusia kohteita. Nuori hakeutuu toisten omia arvojaan ja asenteitaan omaavien nuorten seuraan. Ryhmään kuuluminen on tärkeä osa sosiaalista kehitystä. Kavereita nuori etsii niin koulusta, lähiympäristöstä kuin harrastusten parista. Kaverisuhteista nuori hakee seuraa, läheisyyttä, ymmärtämystä ja neuvoja. Vertaisryhmät ovat erityisen tärkeitä pojille, jotka viihtyvät tyttöjä useammin isoissa ryhmissä. Tytöillä on laajan kaveripiirin lisäksi usein myös paras kaveri, jonka kanssa vietetään paljon aikaa. Kahdenkeskinen ystävyys edellyttää avoimuutta, läheisyyttä, luottamusta sekä toiselle uskoutumista. Ystävyyssuhteet kehittävät nuoren sosiaalisia taitoja, myös sympatia- ja empatiakyky paranee. (Eronen ym. 2001, ; Salo & Tuunainen 1996, 143.)

13 Sosiaalisen kehityksen edetessä nuori alkaa yleensä yhä enemmän kiinnostua vastakkaisesta sukupuolesta. Seksuaalisuuden herätessä nuori alkaa haaveilla myös parisuhteesta. Ensimmäiset rakastumisen kohteet ovat usein saavuttamattomia idoleita. Idoleihin rakastuessaan nuori voi rauhassa ja turvallisesti elää seksuaalisia fantasioitaan. Kun nuori on saavuttanut oman sukupuoli-identiteettinsä, hän on valmis todelliseen rakkaussuhteeseen. Rakastuminen saa nuoren unelmat ja mielikuvituksen liikkeelle. Rakkaussuhteessaan nuori voi kokea myös pettymystä ja kärsimystä, jotka omalta osaltaan auttavat nuorta kasvamaan. (Salo1997, 139; Turunen 1996, ) 3. TERVEYS JA HYVINVOINTI Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista. Näin laajasti määriteltynä terveys nähdään kokonaisuutena, joka on tasapainossa eri osiensa kanssa. WHO:n määrittelemä terveyskäsitys pyrkii täydellisyyteen, jota on lähes mahdotonta saavuttaa. Jokainen ihminen kuitenkin määrittelee terveytensä omista lähtökohdista käsin, jolloin esimerkiksi diabetesta sairastava voi kokea itsensä täysin terveeksi pitkäaikaissairaudestaan huolimatta. (Huovinen & Leino 2000, ) Ihmisen terveyteen vaikuttavat perimä, fyysinen elinympäristö, elintavat, terveydenhoitojärjestelmä ja sattuma. Myös suotuisan sosiaalisen ympäristön katsotaan edistävän ihmisen terveyttä. Sattumalla tarkoitetaan ennalta arvaamatonta tapahtumaa esim. liikenneonnettomuutta. Ihminen voi omilla elintavoillaan jonkin verran vaikuttaa omaan terveyteensä, mutta perityille sairautta altistaville geeneille ei kukaan voi mitään. (emt., ) Nuoruusiässä omaa identiteettiä etsiessään nuori tekee myös elämäntapavalintoja, esimerkiksi aloittaako tupakanpolton tai käyttääkö alkoholia. Nämä nuoruudessa omaksutut tavat ja tottumukset voivat vaikuttaa hänen myöhempään terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Pohjoismaisessa hyvinvointitutkimuksessa myös koulutus nähdään ihmisen hy-

14 vinvointia edistävänä tekijänä. Koulumenestys ja uravalinta vaikuttavat usein ihmisen sosiaaliseen asemaan ja sitä kautta hänen hyvinvointiinsa. (Heikkilä & Kautto 2002, ) 3.1. Fyysinen hyvinvointi Fyysinen hyvinvointi koostuu monista perustarpeista, joita ilman ihminen ei pärjää. Näitä ovat mm. uni ja ravinto. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ihminen tarvitsee myös liikuntaa. Muita fyysistä hyvinvointia lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi puhtaus ja turvallisuus. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 1999, 148, ) Uni on yksi ihmisen perustarpeista. Unen tarve vaihtelee iän mukaan ja on aina yksilöllistä. Pieni vauva nukkuu lähes koko vuorokauden ensimmäisten elinkuukausiensa aikana, kun taas aikuisen unentarve on noin kahdeksan tuntia yössä. Varsinkin kasvuiässä uni on tärkeä mm. lihasten kehittymiselle. Myös hyvä muisti ja oppimiskyky edellyttävät riittävää yöunta. (Huovinen & Leino 2000, ) Hyvin nukutun yön jälkeen ihminen tuntee itsensä yleensä vireäksi ja toimeliaaksi valmiina päivän askareisiin. Riittämätön tai katkonainen yöuni aiheuttaa väsymystä, suorituskyvyn heikkenemistä ja pahaa oloa. Ihmisen elämän eri tilanteet heijastuvat herkästi nukkumiseen. Unta voivat häiritä huolet ja sairaudet. Pitkäaikainen univaje voi aiheuttaa niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin oireita. (emt., ; Nupponen 1994, ) Ravinto on perustarve, jonka tyydyttäminen tuo sekä terveyttä että nautintoa. Terveellinen ruokavalio sisältää sopivassa suhteessa viljavalmisteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja, maitotuotteita, lihaa, kalaa ja kanaa sekä pienen määrän rasvaa. Monipuolinen ruokavalio takaa kaikkien välttämättömien ravinto-aineiden saannin. Ruuan ja syömisen tulisi olla ilonaihe, jonka avulla ihminen voi kohentaa sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. (Huovinen & Leino 2000, ) Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen, verensokeriin, painoon ja veren rasvoihin. Suurin osa ruuasta saatavasta energiasta kuluu peruselintoimintojen ylläpitämiseen. Energian tarpeeseen vaikuttaa pituuden ja painon

15 lisäksi myös fyysisen rasituksen määrä. Liian suuri tai liian vähäinen ruuasta saadun energian määrä voi aiheuttaa ongelmia painon kanssa. (Ilanne-Parikka, Kangas, Kaprio & Rönnemaa (toim.) 1999, ) Liikunnan tarkoituksena on edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Liikkuminen lisää ihmisen toimintakykyä ja se vaikuttaa koko elimistön toimintaan ja rakenteisiin. Säännöllinen liikunta voi osaltaan ehkäistä useita suomalaisten yleisimpiä terveysongelmia kuten osteoporoosia, lihavuutta, aikuisiän diabetesta, kohonnutta verenpainetta ja sepelvaltimotautia. Se voi myös hidastaa kehon vanhenemista. (Huovinen & Leino 2000, 47-50, , Nupponen 1994, ) Liikunta vaikuttaa suotuisasti myös ihmisen mielialaan. Ahdistunut ja masentunut olotila voi helpottua ja ihminen voi tuntea itsensä vireämmäksi ja tarmokkaammaksi liikkumisen jälkeen. Myös stressinsietokyky paranee. Sosiaalisia kontakteja voi saada liikkumalla kavereiden kanssa tai ohjatuissa liikuntaryhmissä. (Nupponen 1994, ) Hyötyliikunta on tärkein liikkumisen muoto ja se on osa ihmisen jokapäiväistä toimintaa. Hyötyliikuntaa ovat mm. kävellen tai pyöräillen tehdyt työ- tai koulumatkat, pihatyöt, marjastus yms. Lapsuudessa ja nuoruudessa syntynyt myönteinen suhde liikuntaan heijastuu usein myös aikuisen aktiiviseen liikkumiseen. Kouluaikainen, ehkä vastenmielinenkin suhde liikuntaan saattaa estää aloittamasta liikuntaharrastusta. Aikaisemmat epäonnistumiset, kömpelyys ja huonommuuden tunne tms. ovat voineet vahingoittaa itseluottamusta ja siten estää säännöllistä liikkumista. (emt., ) 3.2. Psyykkinen hyvinvointi eli mielenterveys Mielenterveyttä emme ajattele yleensä silloin, kun elämässämme kaikki on hyvin. Vaikka mielenterveys sanana herättääkin useammin ajatuksen mielensairaudesta kuin mielenterveydestä, se ei ole pelkästään sairauden puuttumista, vaan se on esimerkiksi onnellisuutta, mielenrauhaa, tyytyväisyyttä tai iloa. Lyhyesti sanottuna hyvä mielenterveys on mielen ja ruumiin tasapainoa ja hyvinvointia. Mielenterveyden määrittelemi-

16 seen vaikuttavat mm. kulttuuri, yhteiskuntanormit ja lainsäädäntö sekä ihmisen omat tarpeet eri aikakausina. (Heiskanen & Salonen, 1997, ) Mielenterveys on ihmisen voimavara, joka kuluu ja muuttuu joka päivä. Jokaisen elämässä on tilanteita, jolloin mielen hyvinvointi järkkyy. Se voi ilmetä erilaisina fyysisinä tai psyykkisinä oireina. Monet mieltä huolestuttavat asiat ja ongelmat kuuluvat jokaisen ihmisen elämään. Varsinaisesta mielenterveyden häiriöstä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat ihmisen jokapäiväistä elämää ja selviytymismahdollisuuksia. (emt., 13-17, 182; Punkanen 2001, 9-12.) Hyvää mielenterveyttä tukevat - oman elämän ja sen merkityksen ymmärtäminen - itsensä arvostaminen - kyky ja halu oppia uutta - kokemus tarpeellisuudesta omassa yhteisössä - hyvät ystävät ja läheiset ihmiset - mielekäs tehtävä, työ tai harrastus - taito puhua mieltä painavista asioista - kyky selvittää ristiriitoja - riittävä aineellinen perusturva, kuten kohtuullinen taloudellinen toimeentulo ja turvallinen asuinympäristö. (Heiskanen & Salonen, 1997, 13.) 3.3. Sosiaalinen hyvinvointi Sosiaalista hyvinvointia tarkasteltaessa voidaan erottaa kaksi erilaista käsitystä. Objektiivinen käsitys määrittelee ihmisen hyvinvointia pelkkien tilastojen ja faktatietojen perusteella painottuen ihmisen elinolojen tarkasteluun. Subjektiivinen käsitys sosiaalisesta hyvinvoinnista lähtee yksilön kokemuksista ja olosuhteiden tulkinnasta käsin. Siinä tarkastelun kohteena ovat ihmisen onnellisuus ja tyytyväisyys eri asioihin. (Heikkilä & Kautto (toim.) 2002, )

17 Objektiivinen ja subjektiivinen hyvinvoinnin käsitys poikkeavat toisistaan huomattavasti, mutta molempia tarvitaan hyvinvoinnin kokonaiskuvan saamiseksi. Ihmisten käsitys hyvistä ja huonoista elinoloista on erilainen eri ihmisillä. Esimerkiksi toisen mielestä kurjiltakin vaikuttavissa olosuhteissa elävä ihminen voi itse olla hyvin tyytyväinen elämäänsä ja taas vastaavasti ulkoisilta puitteiltaan hyvissä oloissa elävä voi olla elämäänsä tyytymätön. (emt., ) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin vuonna 2002 julkaisemassa Suomalaisten hyvinvointi- teoksessa sosiaalinen hyvinvointi on jaettu viiteen pääluokkaan. Niitä ovat koulutus ja työ, aineellinen hyvinvointi, terveys, sosiaaliset verkostot ja osallistuminen sekä yleinen elämänlaatu. Koulutus ja työ vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin monessa suhteessa. Koulutus antaa tiedolliset valmiudet, ammattipätevyyden ja hyvän perustan hyvinvoinnin rakentamiseen. Lisäksi koulutuksella voi kehittää itseä ja omaa identiteettiä. Kulttuurinen pääoma kasvaa koulutuksen myötä. Myös työ voi olla tärkeä itsensä toteuttamisen muoto. Työ tuo mukanaan omat sosiaaliset verkostot ja antaa mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan asioihin. Työn kuormittavuus voi toisaalta olla hyvinvointia heikentäväkin tekijä. (emt., ) Aineellisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan taloudellisia voimavaroja ja asuinoloja. Varallisuus ja hyvätuloisuus eivät välttämättä takaa subjektiivista hyvinvointia, mutta niiden avulla ihminen voi parantaa sosiaalisia suhteitaan ja hankkia jokapäiväisen elämän vaatimia hyödykkeitä, kuten ruokaa ja vaatteita. Huonot asuinolot voivat heikentää ihmisen terveyttä. (emt., 91.) Terveys kuuluu oleellisesti ihmisen hyvinvointiin. Se on voimavara, joka voi edistää taloudellista hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta. Mitä parempi terveys yksilöllä on, sitä paremmin hän voi toteuttaa itseään ja suoriutua arkipäivän tehtävistä. (emt., 93.) Sosiaaliset verkostot käsittävät sekä perheen, ystäväpiirin että työn ja harrastusten kautta tulevat ihmissuhteet. Aktiivinen osallistuminen mm. yhteiskunnallisiin asioihin lisää yksilön sosiaalista verkostoa. Passiivisuus niin omissa kuin yhteisissäkin asioissa voi johtaa jopa sosiaaliseen eristäytymiseen ja yksinäisyyteen. (emt., 100.)

18 Yleisellä elämänlaadulla tarkoitetaan yksilön onnellisuutta ja tyytyväisyyttä omaan elämäänsä. Se on siis subjektiivinen käsitys omasta hyvinvoinnista. Yleiseen elämänlaatuun vaikuttavat kaikki aikaisemmin mainitut sosiaalisen hyvinvoinnin osatekijät. (emt., 102.) 4. KUUSAMOLAISTEN NUORTEN HYVINVOINTITUTKIMUS 4.1. Tutkimuksen lähtökohta Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään Suomessa vuosittain viikolla 47. Vuonna 2005 mielenterveysviikon teemana olivat nuoret mielenterveyskuntoutujat. Kuusamossa viikon teemaa suunniteltiin moniammatillisessa tiimissä. Siihen kuului edustajia psykiatriselta osastolta, mielenterveyskeskuksesta, Mielenterveyden Tuki ry:stä, yksityisestä psykiatrisesta hoitokodista, vaikeasti työllistyvien nuorten asioita edistävistä projekteista, omaisista sekä ON Kuusamo Työhönvalmennuskeskuksesta, jossa itse työskentelen kuntoutusohjaajana. ON Kuusamo Työhönvalmennuskeskuksessa on asiakkaana mm. nuoria mielenterveyskuntoutujia. Kaupunki ostaa Työhönvalmennuskeskuksesta myös kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaina on paljon nuoria, joilla on diagnosoitu mielensairaus esim. masennus. Asiakkaina on myös nuoria, joilla ei ole diagnoosia, mutta selviä mielenterveysongelmia havaittavissa. Mielenterveysviikon ohjelmaa suunniteltaessa nousi esille kysymys, kuinka ihan tavallinen, kuusamolainen nuori voi. Koska Kuusamossa esiintyy tavallista enemmän mielenterveysongelmia kuin muualla Suomessa, halusimme selvittää, onko mielenterveyteen liittyviä ongelmia jo nuorilla. Suunnitteluryhmässä asia katsottiin niin tärkeäksi, että lupasin opinnäytetyönäni selvittää, millainen on kuusamolaisten nuorten hyvinvointi tällä hetkellä. Alustavia tuloksia lupasin julkaista mielenterveysviikolla.

19 4.2. Tutkimuksen taustaa Kuusamossa on mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä huomattavasti maan keskiarvoa enemmän. Kansaneläkelaitoksen vuoden 2003 tilastojen mukaan Kuusamossa psykoosiin sairastuvuus on 2,6 % väestöstä. Myös muut Koillismaan kunnat (Salla, Taivalkoski ja Posio) ovat sairastavuudeltaan Kuusamon kaltaisia. Muualla Suomessa psykoosiin sairastuu keskimäärin 1,0 % väestöstä. (Haastattelu ) Kuusamon terveyskeskuksen psykiatrisen osaston ja avohoidon piirissä on kaikkiaan noin 600 asiakasta. Heistä noin sadalla on diagnosoitu skitsofrenia. Keskimäärin osastohoidossa käy vuosittain n. 500 asiakasta, joista n. 40 on alle 25-vuotiaita. Mielenterveyspoliklinikan asiakkaista 30 % sairastaa psykoosia, 30 % depressiota, 15 % kaksisuuntaista mielialan häiriötä, 15 % persoonallisuushäiriötä, 8 % ahdistushäiriötä ja 2 %:lla on päihdeongelma. Monella asiakkaista on kaksoisdiagnoosi. 60 % hoidon piirissä olevista asiakkaista on kuntoutustuella tai eläkkeellä. Muut ovat opiskelijoita, työssä käyviä, työttömiä tai sairauslomalla. (emt.) Tarkkaa syytä siihen, miksi Kuusamossa on keskimääräistä enemmän mielenterveysongelmia kuin muualla, ei osata sanoa. Siihen vaikuttavia asioita on useita ja niitäkin voi vain arvailla. Se kuitenkin tiedetään, että perintötekijät sekä ympäristö- ja kasvutekijät lisäävät sairastumisen riskiä. Tarkkaa syytä perinnölliseen taipumukseen on vaikea sanoa, mutta Kuusamossa on aikanaan ollut paljon sukulaisavioliittoja ja muutenkin sukujuuret ovat monilla samat, vaikka sitten kaukaakin. Kuusamo on muuttotappiokunta, joten paras aines muuttaa muualle ja jäljelle jää juuri ne kaikkein heikoimmat. (emt.) Vakava sairastuminen ei ole Kuusamossa viime vuosina lisääntynyt, mutta käytöshäiriöt, depressio sekä lievä tai keskivaikea masennus ovat jonkin verran lisääntyneet, mikä näkyy palvelujen käyttäjämäärissä. Palvelujen piiriin hakeudutaan myös aikaisempaa herkemmin. Mielenterveysongelma ei ole enää niin suuri salaisuus ja häpeä, kuten se vielä esimerkiksi 10 vuotta sitten oli. Myös ongelmat osataan tunnistaa entistä paremmin, vaikka ne ovatkin moninaistuneet. Kuusamossa on paljon työttömyyttä, yksinäisyyttä, päihteiden liikakäyttöä ja taloudellisia ongelmia, jotka myös osaltaan ovat vaikuttaneet ihmisten sairastumiseen niin fyysisellä kuin psyykkiselläkin puolella. (emt.)

20 4.3. Tutkimusongelma Tutkimukseni tavoitteena on selvittää kuusamolaisten nuorten hyvinvointia. Hyvinvointi on käsitteenä laaja ja siksi keskityin tutkimuksessani lähinnä mielen hyvinvointiin. Tutkimuksessani etsin vastauksia kysymykseen: Millainen on kuusamolaisten nuorten hyvinvointi tällä hetkellä? Kysymykset liittyivät nuorten mielialaan, voimavaroihin ja terveystottumuksiin. Tutkimuksessani halusin myös vertailla, onko nuorten hyvinvoinnissa eroja keskustassa asuvilla nuorilla ja syrjäseudulla asuvilla nuorilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada sellaista tietoa, jota voisi hyödyntää Kuusamossa niin hyvinvointipolitiikan suunnittelussa kuin ihan jokapäiväisessä elämässäkin. Tutkimuksen otoksen tuli siis olla laaja, jotta siitä voisi tehdä luotettavia johtopäätöksiä Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmänä käytin kvantitatiivista lähestymistapaa. Vaikka kvantitatiivista tutkimusta arvostellaan siitä, ettei se pureudu tarpeeksi syvälle tutkittavien maailmaan, oli sen käyttö tutkimuksessani perusteltua luotettavimman tiedon saamiseksi. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla mahdollisimman monen ihmisen vastaukset voidaan ottaa huomioon ja tutkimustuloksia voidaan yleistää, koska otos on yleensä huomattavasti laajempi kuin kvalitatiivisessa tutkimuksessa. (Heikkilä 1998, ) Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytetään yleensä kyselylomakkeita, joissa on valmiit vastausvaihtoehdot. Tällöin puhutaan strukturoidusta kysymyksistä. Strukturoitujen kysymysten tarkoituksena on helpottaa kysymyksiin vastaamista sekä yksinkertaistaa vastausten käsittelyä. (emt., 15-16, ) Kyselylomakkeessani oli 46 kysymystä, joista 43 oli strukturoitua. Kyselylomakkeeseen otin valmiiksi testattuja kysymyksiä Stakesin teettämästä kouluterveyskyselystä vuodelta Siitä valitsin lähinnä mielialaan liittyviä kysymyksiä. Kyselylomakkeessani oli myös kolme avointa kysymystä. Avoimet kysymykset ovat tarkoituksenmukaisia silloin, kun vaihtoehtoja ei tiedetä etukä-

21 teen. Niiden analysointi on kuitenkin vaikeaa ja vie paljon aikaa. Avoimiin kysymyksiin on myös helppo jättää vastaamatta. (emt., 48.) Tutkimusaineisto on kerätty kuusamolaisten nuorten hyvinvointitutkimuksen vastauksista. Tutkimusongelmana oli selvittää nimenomaan nuorten hyvinvointia, joten tutkimuskohteeksi valikoituivat peruskoulujen yläasteet sekä lukio ja ammatti-instituutti. Kuusamossa oli tutkimushetkellä kaikkiaan 837 yläasteikäistä nuorta. Lisäksi lukiossa opiskeli 418 ja ammatti-instituutissa 480 nuorta. Koska koko kohderyhmä oli niin suuri, kaikille opiskelijoille tehtävään tutkimukseen ei niin taloudelliset kuin ajallisetkaan resurssit antaneet mahdollisuutta. Kohderyhmästä arvottiin ryväsotannalla kaikista kolmesta peruskoulusta kaksi 8.luokkaa ja kaksi 9.luokkaa. Lukiosta valittiin samoin ryväsotannalla yksi 1. ja yksi 2. vuosikurssin luokka sekä ammatti-instituutista kaksi 1. vuoden opiskeluryhmää. Ryväsotanta helpottaa tutkimuksen tekemistä, mutta se myös vähentää otannan tarkkuutta. Tämä johtuu siitä, että fyysisesti toisiaan lähellä olevien ihmisten asenteet ja tavat ovat usein samankaltaisia. (emt., 38.) Nuorille tekemäni kyselyn lisäksi haastattelin Kuusamon terveyskeskuksen psykiatrisen osaston osastonhoitajaa. Häneltä sain tilastotietoa kuusamolaisten mielenterveysongelmista. Kävin myös neuvolan esimiehen luona tutustumassa Kuusamossa vuoden 2005 keväällä tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksiin. Halusin saada myös nuorten kanssa toimivien viranomaisten näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä joihinkin tutkimustuloksiin, joten tein sähköpostikyselyn kaikkien tutkimukseen osallistuneiden koulujen terveydenhoitajille, kuraattorille sekä nuorisopoliisille tutkimuksen loppuvaiheessa Tutkimuksen eteneminen Mielenterveysviikon suunnitteluryhmässä pohdimme yhdessä, kenelle tutkimus kannattaisi tehdä. Kuusamossa on kolme yläastetta, joista yksi sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Kuusamon keskustasta. Kaksi yläastetta sijaitsee taajamassa, toisessa niistä opiskelee lähes pelkästään kuljetuksessa olevia oppilaita ja toisessa koulussa taajamassa asuvia oppilaita. Lisäksi Kuusamossa on lukio ja ammatti-instituutti. Päätimme tehdä tutkimuksen kaikille kouluille painottuen yläasteen nuoriin. Toisen asteen kouluissa

22 opiskelevia otimme mukaan, jotta voisimme hieman vertailla tutkimustuloksia heidän ja peruskoululaisten välillä. Suunnitteluryhmässä testasimme myös kyselylomaketta. Testauksen tuloksena lisäsimme siihen muutamia mielestämme hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Näitä olivat mm. rahan riittävyyteen, unen määrään ja vapaa-ajan liikuntaan liittyvät kysymykset. Saatuani kyselylomakkeen valmiiksi, olin yhteydessä sivistystoimen johtajaan. Häneltä sain luvan tehdä tutkimusta eri kouluilla. Sen jälkeen olin yhteydessä koulujen rehtoreihin ja yhdessä sovimme, miten tutkimus toteutettaisiin eri kouluissa. Jokaisessa peruskoulussa tutkimus tehtiin kahdelle 8. luokalle ja kahdelle 9. luokalle. Lukiossa ja ammatti-instituutissa tutkimus tehtiin molemmissa kahdelle opiskelijaryhmälle. Ensimmäiset tutkimukset teetätin itse Torangin yläasteella. Muille kouluille toimitin kyselylomakkeet ja annoin ohjeet tutkimuksen tekemiselle. Opettajat teettivät kyselyt oppilaille kussakin koulussa saman päivän aikana. Kaiken kaikkiaan tutkimusaineiston keräämiseen meni aikaa yksi viikko. Tutkimus toteutettiin marraskuussa Saatuani kyselylomakkeet takaisin, lajittelin ne kouluittain ja sukupuolittain. Keräsin kaikki vastaukset Excel-taulukkoon ja alustavat tutkimustulokset sain valmiiksi parin viikon sisällä. Valtakunnallisen mielenterveysviikon maanantaina olin suorassa radiohaastattelussa Radio Suomen maakuntalähetyksessä Ouluradiossa. Haastattelun tarkoituksena oli antaa tietoa, miten nuoret Kuusamossa voivat. Haastattelussa pohdittiin myös nuorten mielenterveyteen liittyviä asioita ja miten mielenterveysongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä. Tarkempia tutkimustuloksia minulla on tarkoitus esitellä helmikuun aikana Kuusamossa toimiville järjestöille ja viranomaisille. Myös koulut halusivat oman koulun tulokset käyttöönsä ja ne olen luvannut myös antaa henkilökohtaisesti. Tuloksia, joista voisi ilmetä vastaajan henkilöllisyys, en aio antaa muiden käyttöön. Tammikuussa sain koululta lainaksi SPSS- ohjelman, jonka avulla tulosten analysointi alkoi edetä. Kun ensin olin opetellut käyttämään SPSS-ohjelmaa, tulosten syöttäminen sujui nopeasti. Parin päivän istunnon jälkeen pääsin tarkastelemaan, miten kuusamolaiset nuoret olivat kysymyksiin vastanneet. Tulosten ristiintaulukointi oli mielenkiintoista. Vaikeuksia oli ainoastaan päättää, minkä kysymyksen tuloksia halusin verrata mi-

23 hinkin. Niinpä vertailin kaikkia tuloksia keskenään. Tutkimustuloksissa esittelen kuitenkin vain merkittävimmät tulokset ja vertailut. 5. TUTKIMUSTULOKSET 5.1. Tietoja kyselyyn vastanneista Kysely toteutettiin Kuusamossa viidellä eri koululla; kolmella yläasteella, lukiossa sekä ammatti-instituutissa. Yläasteilla kyselyyn vastasi kaksi 8. ja kaksi 9. luokkaa. Lukiossa kysely tehtiin yhdelle 1. vuosikurssin ja yhdelle 2. vuosikurssin opiskelijoista. Ammattiinstituutissa kyselyyn vastasi 1. vuotta opiskelevia sähkö- ja catering-linjan oppilaita. Kyselyyn vastasi yhteensä 274 opiskelijaa. Heistä tyttöjä oli 118 ja poikia 156. Taulukko 1. Vastaajien sukupuolet kouluittain. koulu tytöt pojat yht. Rukan yläaste 8.lk lk Nilon yläaste 8.lk lk Torangin yläaste 8.lk lk Lukio Ammatti-instituutti yht Terveydentila ja elämänlaatu Ensimmäisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tämän hetkistä terveydentilaansa asteikolla Huonointa terveydentilaa kuvasi luku nolla ja parhainta mahdollista terveydentilaa numero 10. Nuorten terveydentilan keskiarvo oli vastausten

24 mukaan 8,32. Vastaajista 48,9 % arvioi oman terveydentilansa kiitettäväksi (9 tai 10) ja 41,3 % tyydyttäväksi (7 tai 8). ei vastausta % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuvio 1. Oma terveydentila. Omaan terveyteensä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä oli 85,0 % kaikista kyselyyn vastanneista nuorista. Erittäin tyytymätön terveyteensä ei ollut kukaan. Tyytymättömiä omaan terveyteensä oli vain kolme tyttöä. 5,4 % nuorista oli terveyteensä tyytyväisiä, vaikka he olivat arvioineet terveydentilansa numerolla 6 tai sitä vähemmän. Koulujen välillä ei ollut mainittavia eroa niin terveydentilassa kuin tyytyväisyydessä omaan terveyteenkään. Elämänlaatu oli kyselyyn vastaajilla hyvä. Tytöistä 91,5 % piti elämänlaatuaan erittäin hyvänä tai hyvänä. Vastaava luku oli pojilla 85,1 %. Vain yksi tyttö oli arvioinut oman elämänlaatunsa huonoksi. Terveydentilalla näyttäisi olevan vaikutusta nuorten elämänlaatuun. Nuoret, jotka olivat arvioineet terveydentilansa numeroilla 8-10, olivat lähes poikkeuksetta arvioineet myös elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. He olivat myös tyytyväisiä omaan terveyteensä Päivittäiset voimavarat ja tyytyväisyys omaan itseensä Nuoret kertoivat omaavansa voimia ja energiaa jokapäiväiseen elämäänsä. Vain 4,0 % vastaajista arvioi omien voimien olevan liian vähäisiä tai aivan liian vähäisiä. 13,5 %:lla

25 pojista tuntui olevan voimia ja energiaa jopa enemmänkin kuin tarpeeksi. Tytöistä näin oli arvioinut vain 3,4 %. Vertailtaessa nuorten arvioitua terveydentilaa heidän voimiinsa ja energiaansa jokapäiväisessä elämässä, näyttäisi siltä, että terveydentilan ollessa 8-10, nuorilla oli voimia ja energiaa jokapäiväiseen elämään tarpeeksi tai enemmänkin kuin tarpeeksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jos nuorella oli ollut voimia ja energiaa jokapäiväiseen elämäänsä tarpeeksi tai enemmänkin kuin tarpeeksi, myös elämänlaatu näyttäisi olevan heillä hyvä tai erittäin hyvä. Tyytyväisiä omaan kykyynsä suoriutua päivittäisistä toimistaan ja tehtävistään oli 80,7 % vastaajista. Pojat olivat hieman tyttöjä tyytyväisempiä. Nuoret, jotka olivat arvioineet omaavansa voimia ja energiaa jokapäiväiseen elämäänsä tarpeeksi tai enemmänkin kuin tarpeeksi, olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä myös kykyynsä suoriutua päivittäisistä toimistaan ja tehtävistään. Omaan itseensä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä oli 78,1 % vastaajista. Pojat olivat huomattavasti tyttöjä tyytyväisempiä. Tytöistä 68,7 % ilmoitti olevansa itseensä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä, poikien vastaava luku oli 85,2 %. Koulujen välisessä vertailussa kaikkein tyytyväisimpiä omaan itseensä olivat ammatti-instituutin oppilaat. Heistä kukaan ei ollut tyytymätön itseensä. Myös Rukan koulun oppilaat olivat itseensä muita kouluja tyytyväisempiä.

26 tyytymätön ei tyytyväinen eikä tyytymätön tytöt pojat erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3. Tyytyväisyys itseensä. Nuoret, jotka olivat arvioineet elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi, olivat yleensä myös itseensä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Samoin näyttäisi olevan myös omaan terveyteensä tyytyväisillä tai erittäin tyytyväisillä nuorilla Ihmissuhteet Nuoret olivat pääasiassa tyytyväisiä henkilökohtaisiin ihmissuhteisiinsa. Erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä oli 75,2 % vastaajista. Ihmissuhteisiinsa tyytymättömiä ilmoitti olevansa 6,2 % vastaajista. Yli puolet niistä nuorista, jotka ilmoittivat olevansa tyytymättömiä ihmissuhteisiinsa, oli poikia. Perheoloihinsa nuoret olivat myös tyytyväisiä. Nuorista 87,6 % arvioi olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä perheoloihinsa. Erittäin tyytymättömiä perheoloihinsa oli vain 3 kyselyyn vastannutta nuorta. Ystäviä nuorilla oli lähes kaikilla. 96,0 %:lla nuorista oli enemmän kuin yksi ystävä. Kahdella pojalla ei ollut ketään läheistä ystävää ja yksi poika vastasi olevansa enim-

27 mäkseen yksin. Tytöt olivat poikia useammin vastanneet omaavansa vain yhden hyvän ystävän. Itsensä jonkin verran tai paljon enemmän aikaisempaa yksinäisemmäksi tunsi 15,3 % kyselyyn vastanneista. Nuoret, joilla oli useampia ystäviä, eivät yleisesti ottaen tunteneet itseään aikaisempaa yksinäisemmäksi. Kuitenkin heistä 13,3 % tunsi olleensa viime aikoina aikaisempaa jonkin verran tai paljon enemmän yksinäisempi. Henkilökohtaisiin ihmissuhteisiinsa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä olivat nuoret, joilla oli useampia ystäviä. Vastaavasti ne nuoret, joilla ei ollut ketään läheistä ystävää tai olivat enimmäkseen yksin, ilmoittivat olevansa tyytymättömiä ihmissuhteisiinsa Uni ja vireystila Nuorten nukkumista kysyttiin useammalla kysymyksellä. 76,3 % kaikista vastaajista ilmoitti nukkuvansa omasta mielestään riittävästi. Tyttöjen ja poikien vastauksissa ei ollut juuri mitään eroa. Unen määrää kysyttäessä, 8-10 tuntia yössä nukkui 60,2 % kyselyyn vastanneista. Pojista 66,2 % ilmoitti nukkuvansa 8-10 tuntia yössä. Tytöistä näin ilmoitti 55,1 %. Vain kahdeksan nuorta ilmoitti nukkuvansa alle kuusi tuntia yössä. Lukion opiskelijoista 15,0 % kertoi nukkuvansa vähemmän kuin 6 tuntia yössä. Eniten näyttivät nukkuvan Rukan koulun oppilaat. Kaikista vastaajista 49,7 % ilmoitti tuntevansa itsensä päivällä väsyneeksi. Tytöistä väsymystä tunsi 52,1 % ja pojista 47,1 %. Nuoret, jotka nukkuivat alle 6 tuntia yössä, tunsivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta itsensä päivällä väsyneeksi usein tai lähes aina. Yli 60 % nuorista, jotka nukkuivat 8-10 tuntia yössä, tunsi itsensä harvoin tai ei koskaan päivällä väsyneeksi. Unilääkkeitä kertoi käyttävänsä 10 vastaajaa ja heistä vain yksi lähes päivittäin. Tytöistä yksi käytti unilääkkeitä ja niitäkin vain silloin tällöin. 70 % unilääkkeitten käyttäjistä nukkui alle 8 tuntia yössä. Samoin 70 % unilääkkeitten käyttäjistä tunsi itsensä päivällä väsyneeksi.

28 69,3 % vastaajista tunsi itsensä toimeliaaksi ja vireäksi usein tai melko usein. Lisäksi 25,5 % vastaajista ilmoitti tuntevansa itsensä vireäksi ja toimeliaaksi silloin tällöin. Kaksi poikaa ei tuntenut itseään koskaan toimeliaaksi ja vireäksi, muuten tyttöjen ja poikien välillä ei ollut juuri mitään eroa. Unen määrä vaikutti selvästi nuorten toimeliaisuuteen ja vireyteen. 84,6 % nuorista, jotka nukkuivat alle 8 tuntia yössä, tunsi itsensä harvoin tai ei koskaan toimeliaaksi ja vireäksi. Vastaavasti 8-10 tuntia yössä nukkuvista nuorista 79,9 % tunsi itsensä toimeliaaksi ja vireäksi usein tai melko usein Huolet Tytöt olivat valvoneet huolien takia enemmän kuin pojat. Tytöistä 23,7 % oli valvonut huolien takia jonkin verran tai paljon enemmän kuin aikaisemmin. Pojista 11,6 % ilmoitti huolien valvottaneen heitä. Vaikka huolet olivat valvottaneet nuoria, se ei näyttänyt vastausten mukaan vaikuttaneen heidän unen määräänsä eikä nukkumisen riittävyyteen. Nuorilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, mitkä asiat olivat heitä viime aikoina huolettaneet. Kysymykseen jätti vastaamatta 9,5 % vastaajista. Osa nuorista oli laittanut kysymykselle varattuun tilaan viivan, jonka tulkitsin siten, ettei heitä ollut huolettanut mikään. Jos vastaaja oli jättänyt tilan tyhjäksi, luokittelin vastauksen ei vastausta - luokkaan. 18 nuoren vastauksista ilmeni, että heillä oli useampia huolenaiheita. Huolet liittyivät heillä useimmiten koulunkäyntiin, omaan terveyteen ja ihmissuhteisiin. Noin puolet kysymykseen vastanneista pojista ilmoitti, ettei heitä ollut huolettanut mikään asia. Lukiossa opiskelevilla näytti olleen muita enemmän useita huolenaiheita. Kaikkein vähiten huolia oli ollut Rukan koulun ja ammatti-instituutin opiskelijoilla. Eniten nuoria olivat huolettaneet koulunkäyntiin liittyvät asiat mm. koulumenestys. Toiseksi eniten nuoria huolettivat ihmissuhteisiin liittyvät asiat. Ihmissuhteisiin luokittelin nuorten kaverisuhteisiin liittyvät asiat. Perheen sisäiset asiat löytyvät luokasta perhe. Muita huolenaiheita olivat nuorten henkilökohtaiset asiat, joita he eivät olleet tarkem-

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Matti Kaivosoja LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Leikki ikäiset yksilöitymis eriytymiskehitys kesken pääpaino

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli 5.9.2012. Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA Selvästi parempi mieli 5.9.2012 Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura Mitä ajatuksia Mielenterveyden edistäminen sinussa herättää? Keskustele hetki parin kanssa.

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot