Kraft Drift. Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta. God jul och gott nytt år / Suomen Konepäällystöliiton julkaisu

Transkriptio

1 Voima & Käyttö Kraft Drift / 2013 Suomen Konepäällystöliiton julkaisu Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta God jul och gott nytt år

2 Sisällys / 13 Pääkirjoitus/chefredaktör 3 Suomi sai kolmen vuoden aikalisän 4 Keskitetyllä sopimuksella laaja kattavuus 4 Sähkön käyttö laski syyskuussa ja kulutus oli 0,4 prosenttia edellisvuotta pienempi 5 Harmaa talous ja veronkierto romuttavat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaa 6 Palkansaajan ostovoima alenee 1,1 prosenttia Kansallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen 7 Intressebevakning och påtryckningsarbete 7 35 vuotta ydinsähköä Olkiluodosta 8 Edistyksellisille biopolttoaineratkaisuille taattava tulevaisuus 10 Työelämän pelisäännöt hukassa lisää tietoa peruskouluun 10 Tuleva Valmet toimittaa biomassavoimalaitoksen Uni Viridakselle Kroatiaan 11 Hyvinkää - Hikiä voimansiirtoyhteys valmistui 12 Suomen ABB:lle yli 20 miljoonan dollarin pääavaus uuteen markkinaan 13 Työeläkejärjestelmää ja työelämää kehitettävä yhtäaikaisesti 13 Vanha siilo tuhkan tilapäisvarastoksi 14 Fortum toimittaa bioöljyä Savon Voimalle 14 Pääkaupunkiseudun energiankulutus on kääntynyt pieneen laskuun 15 Tuulivoimatukia maksettiin ensimmäisen kerran enemmän kuin metsähaketukia 15 Pienin sähkömuutoksin lisää asumismukavuutta 16 Uusi innovaatio turvajalkineissa 17 Etäluettavien sähkömittareiden terveysvaikutuksia tutkitaan TTY:ssä 17 Hyviä led-lamppuja löytyy, mutta summamutikassa ei kannata ostaa 18 Metsäteollisuuden vienti tänä vuonna kasvussa 18 Ay-liike pärjää asiantuntemuksella ja yhteistyöllä 19 Vantaan Energian etäluentajärjestelmä tuotantokäyttöön 19 Risteilyjätin pääjohtaja: Turun telakka on kilpailukykyinen! 20 Kryssningsjättens direktör: Åbo varvet är konkurrenskraftigt! 22 v TRIPOD- projektissa kehitetyllä potkurijärjestelmällä yli puolen miljoonan euron polttoainesäästöt rahtilaivalle 24 Neste Oil myy öljynkuljetusaluksensa 24 Wärtsilä dual-fuel engines and propulsion systems chosen for two Chinese LNG carrier vessels 25 Wärtsilä introduces game-changing 2-stroke dual-fuel engine technology 26 Tartek Oy:n osto monipuolistaa Sulzer Pumpsin tiivistetarjontaa 26 Suomen energiatehokkain tehdasvalaistus käyttöön ABB:n taajuusmuuttajatehtaalla Pitäjänmäellä 27 Uusi strategisesti tärkeä kovametalli kehitetty Suomessa 27 Wärtsilä to supply 184 MW peaking gas power plant to Indonesia 28 Työeläkemaksut vuonna LH:n kuulumisia 29 Huonomuistinen merimies 29 Wärtsilä awarded turnkey exhaust gas cleaning retrofit project by TT-Line 30 Miljövänlig avgasrenare med sluten cirkulation 31 Ammattihakemisto 32 Jäsenpalsta 37 v Jäsenyhdistykset / Medlemsföreninga 38 Jäsenpalsta 41 Kuumaöljyn käytönvalvojan pätevyydet ja kunnossapito 42 Ammatti ja tiedotuslehti 107. vuosikerta Lastenkodinkuja Helsinki puhelin (09) faksi (09) etunimi.sukunimi@konepaallystoliitto.fi Päätoimittaja Leif Wikström puhelin (09) , GSM Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Gunne Andersson puhelin (09) , faksi (09) gunne.andersson@ konepaallystoliitto.fi Ilmoitusmarkkinointi OS-Media Oy puhelin (09) , faksi (09) GSM ilmo@os-media.fi Aikakausilehtien Liiton jäsen ISSN Taitto / suunnittelu Marko Vuorio / MIKTOR Painopaikka MIKTOR Mekaanikonkatu 19, HELSINKI Ilmestymis ja aineistopäivät 2014 Nro Teemat Viim. var.pvm Ilm. pvm 1 Energia ja kunnossapito Laivatekniikka Turbiini ja kattilalaitos Sähkö ja automaatio Laiva-automaatio Opiskelutoiminta Energian tuotanto Vesi- ja ympäristötekniikka Laivojen koneistot Kansien kuvat: Leif Wikström 2 VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

3 Pääkirjoitus/chefredaktör Talven tulo Työmarkkinat onnistuivat punomaan yhteisen sopimuksen kokoon, jolla tuetaan kansakunnan kehitystä kohti parempaa tulevaisuutta. Valtiovalta on omalta osaltaan tukemassa tehtyä ratkaisua ja jopa painostamassa jotta se on saavutettu. Nyt kuitenkin tulee kolikon toinen puoli esille, kun varsinkin kuntien säästötavoitteet on mitoitettu sellaisiksi, että ilman voimakkaita heikennyksiä eri alueilla ei saavuteta asetetut tavoitteet. Käytännössä moni heikommassa asemassa oleva, saa huomata että elämä tulee vaikeammaksi ja palvelut heikkenevät. Kiristyksiä tulee monella sosiaalialan ja terveydenhoidon alueilla, ja koulutus tulee heikkenemään, kun määrärahat laskevat. Koulutus on tärkeä alue ja Nuorisotakuu on ilmeisesti vain tyhjä lupaus ilman merkitystä, kun nuorisolle pitäisi taataa opiskelupaikka tai jokin työ, niin nyt jo leikataan tätä mahdollisuutta. On ymmärrettävää, että yhteiskunnassa on tapahtunut paljon muutoksia, kun maailmantalous on jo viitisen vuotta ollut heikossa tilassa, mutta meillä on kansakunta nostettu koulutuksella ja se pitää olla myös tulevaisuudessa olla asia joka tulee toimia. Yrityksille ja suurituloisille on jatkuvasti luotu mahdollisuuksia välttää verotusta ja saada kohtuuttomia etuja, kun samaan aikaan pieni- ja keskituloisia kohdellaan heikosti. Yritykset ovat saaneet miljardien helpotukset verotuksessa ja monet suurituloiset siirtävät ansiotulonsa kevyemmäksi verotettavaksi pääomatuloksi. Kaiken tämän maksaa kunnat ja tavalliset veronmaksajat, jotka eivät voi verojaan suunnitella tai kiertää! Nyt kun on kuuden puolueen hallitus maassamme, niin voisi olettaa että löytyisi joku näistä joka puolustaisi yhteiskunnan heikkoja, mutta sellaista tahoa ei tunnu löytyvän, koska poliitikot ovat ilmeisesti lähinnä oman edun tavoittelijoita ja vain vaalien yhteydessä heitä kiinnostaa ne jotka heitä ovat valitsemassa. Koska joulu on tulossa, niin on aika toivottaa kaikille, Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014 Vintern är på antågande Arbetsmarknaden har skött sitt, för att via det nya avtalet få en arbetsfred och en möjlighet för en bättre framtid. Statsmakten har gjort sitt, för att få samlat en ram som underlättat dessa svåra förhandlingar och fört avtalen framåt med målmedvetenhet och till en del med krafttag. Nu har den andra delen av pusslet kommit i dagen och de kraftiga försämringarna i samhället och då främst inom kommunerna. Kommunerna får bära största delen av ansvaret med de enorma nedskärningarna som regeringen framfört, som kallas strukturförändring, men är rena nedskärningar av främst social- och hälsovården. Därtill är utbildningen i blickpunkten, där man nyligen framfört en Ungdomsgaranti, som tydligen är inget värd, för där skall sparas. Ungdomen är även annars i en svår sits, men med olika åtgärder som framförts, så blir mången satt på undantag. Under årtionden har vi via utbildningen lyft landet till den framgång som vi har idag, men nu skall det skäras i denna del av samhället. De som är en helig ko i landet, är företagen och dess ägare, där man ger lättnader i olika skattesatser, som de med små- eller medellöner skall betala. De rika kommer undan med en lägre skatt, genom att ta ut lönen via dividender, fast inkomsten borde skattas som lön! Man kunde tänka sig, att en regering med hela sex olika partier skulle vara för de svaga i samhället, men det syns inte i den politik som förs, för det är de svagaste som hela tiden kommer i kläm! Nu närmar sig julen, så då blir det att tillönska alla en riktigt, God Jul och ett Gott Nytt År 2014 december 2013 KRAFT & DRIFT 3

4 STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää: Suomi sai kolmen vuoden aikalisän STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää pitää työllisyys- ja kasvusopimuksen luomaa noin kolmen vuoden työrauhaa merkittävänä kädenojennuksena Suomen luotsaamiseksi yli vaikeiden aikojen. Palkansaajaliike on aina kantanut vastuunsa Suomen menestyksestä ja nyt se osoitti vastuun erittäin maltillisilla ja keskinäistä solidaarisuutta korostavilla palkankorotuksilla. Mäenpää korostaa, että yksin työmarkkinaosapuolten toimilla Suomen uutta huomista ei tehdä. Maan hallituksen on nyt vietävä rakenteellisia uudistuksia vauhdilla eteenpäin ja turvattava hyvinvointipalveluiden tulevaisuus. Suomen kilpailukyky edellyttää kasvua ja uudistumista ja suomalaisilla yrityksillä sekä työmarkkinajärjestöillä on tässä erityinen vastuu. Myös työyhteisöjen toimivuuteen ja luottamuksen vahvistamiseen työpaikoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työmarkkinajärjestöjen välillä eipäsjuupas-tupo -keskustelusta on päästävä Mäenpään mielestä eroon. On luotava osapuolia tyydyttävä uusi suomalainen työmarkkinamalli, jossa paikallis-, liitto- ja keskusjärjestötason roolit ovat selkeät. Työmarkkinaosapuolten seuraava ponnistus ovat työeläkejärjestelmän uudistamiseen liittyvät neuvottelut. Vaikeuksista huolimatta kasvu- ja työllisyyssopimus viestittää luottamuksen palaamisesta osapuolten välille ja se antaa hyvät askelmerkit tuleviin eläkeneuvotteluihin. Neuvotteluissa ei pidä hosua. Kyseessä on erittäin merkittävä suomalaista sosiaaliturvaa uudistava kokonaisuus, jossa on huomioitava samanaikaisesti aktiiviväestön tarpeet ja pidettävä huolta nuorten polvien turvasta. Keskitetyllä sopimuksella laaja kattavuus Työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat Työllisyys- ja kasvusopimuksen perjantaina illalla todettuaan sen saaneet laajan kattavuuden liittokohtaisissa sovellusneuvotteluissa. Keskusjärjestösopimuksen mukaisia alakohtaisia sopimuksia syntyi kaikkiaan noin 1,7 miljoonalle palkansaajalle, mikä on noin 93 prosenttia kaikista. STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä keskusjärjestösopimuksen syntyminen kertoi työmarkkinajärjestelmän toimivuudesta. Se osoitti, että Suomessa pystytään erittäin vaikeassa tilanteessa löytämään ratkaisuja, jotka eivät leikkaa palkkoja eivätkä heikennä työehtoja. Mäenpään mukaan kolmivuotinen työmarkkinasopimus antaa hallitukselle aikaa toteuttaa maan tarvitsemia rakenteellisia ratkaisuja, joilla turvataan hyvinvointipalvelujen tulevaisuus ja Suomi palautetaan korkean osaamisen ja tuottavuuden maaksi. Nyt saatu kolmen vuoden työrauha tulee Mäenpään mielestä käyttää työmarkkinajärjestelmän kehittämiseen. Juupas-eipäs-keskustelu tuposta pitäisi lopettaa ja istua yhteiseen pöytään. On luotava uusi suomalainen työmarkkinamalli, jossa paikallis-, liitto- ja keskusjärjestötason roolit ovat selkeät. Nyt syntynyt työmarkkinasopu luo Mäenpään mielestä pohjaa ensi vuonna käytäviin neuvotteluihin työurien pidentämiseksi ja eläkejärjestelmän uudistamiseksi, Mäenpää varoitti kuitenkin hätiköimästä eläkeneuvottelujen suhteen. Hänen mukaansa eläkeratkaisun kylkeen ja sitä tukemaan pitää rakentaa laaja, suomalaista sosiaaliturvaa uudistava kokonaisuus. Sellainen ei eläkeratkaisuksi käy, että päätetään vain nostaa eläkeikää. Loppurutistus venyi Työllisyys ja kasvusopimuksen sinetöinti keskusjärjestöjen allekirjoituksilla viivästyi runsaalla kahdella tunnilla viime hetken rutistuksen venyessä muutamilla aloilla. Työllisyys- ja kasvusopimuksen ulkopuolelle jäivät SAK:laiset Rakennusliitto ja Elintarviketyöläisten liitto sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni. Myös eräät palvelualat jäivät pois keskitetystä sopimuksesta. Ilmailualan unionia sekä Lentoemäntien ja stuerttien yhdistä pyrittiin saamaan keskitettyyn sopimukseen valtakunnansovittelija johdolla, kuitenkaan onnistumatta. Keskitetyn ratkaisun ulkopuolelle jääneet alat käyvät normaalit sopimusneuvottelut omilla aikatauluillaan. Työllisyys- ja kasvusopimus nostaa ensimmäisenä sopimusvuonna palkkoja 20 eurolla kuukaudessa neljän kuukauden kuluttua sopimuksen alkamisesta. Toisen sopimusvuoden palkankorotus on 0,4 prosenttia ja se maksetaan 12 kuukautta ensimmäisen korotuksen jälkeen. Kolmannen sopimusvuoden palkkaratkaisusta neuvotellaan kesäkuussa UP/Kari Leppänen 4 VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

5 Sähkön käyttö laski syyskuussa ja kulutus oli 0,4 prosenttia edellisvuotta pienempi Teollisuuden sähkönkulutus oli syyskuussa edellisten kuukausien tasolla. Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus on aloittanut lievän nousun aikaisemmasta, ja lämpötilakorjattuna kulutus nousi samaa luokkaa. Koko Suomen sähkönkulutus laski ja oli 0,4 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna elokuussa. Muu kulutus laski ja oli 3,5 % pienempi kuin viime vuonna syyskuussa. Syyskuussa sääkorjausta oli hieman, ja lämpötila oli lähes normaalilla syyskuun tasolla. Olemme tilanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta lievässä laskussa, mutta teollisuuden osalta vaikuttaa suunta muuttuneen nousevaksi. Muu kulutus on voimakkaasti riippuvainen ulkolämpötilasta. Suurimpia muuttujia ovat erillistuotannon voimakas nousu ja tuonnin tasoittuminen ja tuulivoima on jälleen tullut kasvu-uralle, sekä vesivoiman jyrkkä lasku. Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 kuukauden aikana 2,0 prosenttia enemmän kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt lievään nousuun ja on viime kuukausina tuonut vuosikulutuksen edellisvuotta hieman korkeammalle tasolle. Teollisuuden sähkönkulutus on ollut laskussa mutta viime kuukausina lasku on ollut taittumassa, ja tilanne näyttää teollisuuden osalta muuttumassa hitaasti kulutuksen kasvuun. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus syyskuussa 2013 miljoonaa kilowattituntia (GWh, milj. kwh) osuus sähkön kokonaiskulutuksesta prosenttia muutos edellisen vuoden vastaavaan jaksoon prosenttia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) ,9 21,2 Ydinvoima ,3 1,2 Vesivoima ,6-41,3 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym ,1 32,4 Tuulivoima ,3 Nettotuonti ,2-1,4 Sähkön kokonaiskulutus ,0-0,4 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos ,6 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus viimeisten 12 kuukauden aikana, lokakuu 2012 syyskuu 2013 miljoonaa kilowattituntia (GWh, milj. kwh) osuus sähkön kokonaiskulutuksesta prosenttia muutos edellisen vuoden vastaavaan jaksoon prosenttia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) ,9 4,3 Ydinvoima ,6 1,3 Vesivoima ,2-9,2 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym ,2 62,2 Tuulivoima 603 0,7 17,3 Nettotuonti ,5-7,1 Sähkön kokonaiskulutus ,0 2 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos december 2013 KRAFT & DRIFT 5

6 STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää: Harmaa talous ja veronkierto romuttavat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaa STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä verotus on esimerkki siitä, miten globaali maailma haastaa kansallisen päätöksenteon. Verokilpailu, veronkierron eri muodot ja harmaa talous uhkaavat romuttaa hyvinvointiyhteiskunnan perustan. Euroopan unioni ei veroasioissa riitä linjanvetäjäksi vaan tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä. Tänään STTK:n järjestämässä harmaan talouden seminaarissa Helsingissä Mäenpää muistutti, että hyvä verojärjestelmä on keino kerätä varoja yhteiskunnan toimintaa varten. Siksi verotuksen on oltava oikeudenmukaista ja taloudellisesti neutraalia ja se pitää olla tehokkaasti toimeenpantu. Verojärjestelmän puolestaan pitää tukea työllisyyttä ja siten talouskasvua ja tuottavuutta. Sen pitää myös kannustaa kestävään kehitykseen. Pitkään jatkunut talouskriisi ja paisuva harmaa talous ovat luoneet paineita siihen, että valtioiden välinen verokilpailu kiristyy. Se puolestaan on johtanut haitallisiin seuraamuksiin kuten uusien veroparatiisien syntymiseen. Euroopan unionin piirissä pitää kyetä sopimaan selkeistä verotusta koskevista linjauksista, jotta haitallista verokilpailua voidaan hillitä. EU on talousalueena suuri ja maailmanlaajuisesti merkittävä, joten sillä voi olla vahva rooli myös globaalin harmaan talouden ja verokilpailun vastaisissa toimissa, Mäenpää arvioi. Hän korostaa vastuullista kilpailukykyä myös Suomessa. Verokertymää kartutetaan parhaiten vahvistamalla työllisyyttä ja parantamalla tuottavuutta. STTK on suhtautunut varauksellisesti hallituksen päätökseen alentaa yhteisöveroa kertaheitolla neljä prosenttiyksikköä. Suomen kilpailukykyä on ylläpidettävä myös yhteisöverotuksella, mutta veron alentamisen olisi parempi tapahtua asteittain. Lisätietoja: STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, puhelin Veronmaksajat laski palkka- ja veroratkaisujen vaikutukset: Palkansaajan ostovoima alenee 1,1 prosenttia Työmarkkinoilla muotoutuva ansiokehitys ja hallituksen verovastaantulo merkitsevät toteutuessaan nettopalkan ostovoiman lievää alenemista. Keskituloisen palkansaajan ostovoima alenee 1,1 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Palkansaajan verotus kiristyy lievästi. Esimerkiksi keskituloisen 3180 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousee tämän vuoden 30,4 prosentista 30,7 prosenttiin vuonna Niissä kunnissa, jotka päätyvät kiristämään kunnallisveroprosenttiaan, ostovoima alenee selvästi tätä enemmän. Mikäli kunnan veroprosenttia nostetaan prosenttiyksiköllä, alenee keskituloisen ostovoima 2,3 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista vero- ja ostovoimalaskelmista, joissa on hallituksen verolinjausten lisäksi huomioitu myös odotetut työeläkemaksujen ja muiden sosiaalivakuusmaksujen muutokset sekä työmarkkinaratkaisujen ja tuoreiden suhdanne-ennusteiden perusteella arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Hallituksen oletetaan toteuttavan työmarkkinajärjestöille tarjotun verovastaantulon. Laskelmissa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia vuonna 2014 ja 1,3 prosenttia vuonna 2015.*) Kuluttajahintojen arvioidaan puolestaan nousevan 1,8 prosenttia vuonna 2014 ja 1,6 prosenttia vuonna Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ostovoiman ja verotuksen näkymää melko ankeana, mutta korostaa että mihinkään ylenmääräiseen pessimismiin ei ole syytä. Vaikka elämme lähivuodet taloudellisesti melko laihoja aikoja, varsinaisesta ostovoiman romahduksesta ei kuitenkaan ole kysymys. Kuluttajien luottamus talouteen ratkaisee lähivuosien talouskehityksen. Uhkana onkin hiipuvan talouden supistuva kierre, jos kaikki säästävät liikaa ja yhtä aikaa. Liioitellun pessimismin sijaan Lehtinen suosittaa elämistä kuten ennenkin. Jos oma työpaikka tuntuu turvatulta, paras tapa edistää työllisyyttä on jatkaa kuluttamista normaalisti. Käymällä kaupassa ja ostamalla palveluja jokainen voi mahdollisuuksiensa mukaan pitää osaltaan huolta siitä, että myös naapurilla riittää työtä. Lehtinen muistuttaa, että koko kansantalouden tasolla maltillisten palkkaratkaisujen myötä kohenevat työllisyysnäkymät tukevat omalta osaltaan kaikkien palkansaajien yhteenlaskettua ostovoimaa lähivuosina. Paraneva työllisyys ja kilpailukyky ovat tekijöitä, jotka myös osaltaan kohentavat julkisen talouden tulevaisuuden näkymiä. Hallitukselta Lehtinen odottaa pidättyvyyttä uusissa leikkauksissa, jotta talous saa tilaa toipua taantumasta ja myös työllisyyden paraneminen voi toteutua. Veronkiristysten tien on syytä olla tältä erää loppuun kuljettu. Julkisen talouden tasapainosta huolehditaan parhaiten sopeuttamalla jatkossa maltillisesti julkisia menoja sekä toteuttamalla kestävyyttä parantavia rakenneuudistuksia. Kuntien tulisi välttää kaikin keinoin verotuksen kiristämistä. Kunnallisveroprosentin korotus ei ole kestävä ratkaisu kuntatalouden ongelmiin, sillä se vain siirtää rahaa taskusta toiseen. Kunnallisten päättäjien olisi syytä muistaa, että kunnallisverotuksen kiristys on sellaisenaan pois kuntalaisten ostovoimasta. Laskelmat ja graafit: *) Arvioitu keskimääräinen ansiokehitys sisältää sopimuskorotusten lisäksi muun muassa palkkaperinnön ja liukumien vaikutuksen Kontaktit toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, Veronmaksajat, VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

7 Kansallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen STTK:n ydintehtävä on toimia toimihenkilöiden ammatillisena keskusjärjestönä jäsentensä hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseksi. STTK:lainen ammattiyhdistysliike, keskusjärjestö ja ammattiliitot yhdessä, turvaavat jäsentensä edut olemalla vahva toimija niin paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa kuin kansainvälisessäkin edunvalvonnassa. STTK:n aluetoiminnasta löytyy tarkempaa tietoa osiosta Alueellinen edunvalvonta ja toiminnasta eurooppalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa osiosta Kansainvälinen edunvalvonta. Suomi on sopimusyhteiskunta, jonka menestys perustuu vahvaan kolmikantaiseen yhteistyöhön valtiovallan, työnantajien ja palkansaajien kesken. STTK vaikuttaa aktiivisesti siellä, missä toimihenkilöiden hyvinvoinnista ja elämänlaadusta päätetään. Käytännössä STTK:n edunvalvonta tarkoittaa mm. tulopoliittisten sopimusten sekä muiden keskusjärjestöjen välisten sopimusten tekemistä, jäsenliittojen sopimustoiminnan tukemista, vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön sekä osallistumista työ- ja muun lainsäädännön kehittämiseen. Lisäksi STTK on mukana rakentamassa muun muassa Suomen työvoimapolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, talouspolitiikkaa ja tuloksellisen elinkeinopolitiikan perusteita. Kansallisen edunvalvonnan ohella STTK tekee myös EU-tason sekä laajemminkin kansainvälisen tason edunvalvontatyötä. Kansainvälistä edunvalvontaa STTK hoitaa toimimalla erilaisissa kansainvälisissä palkansaajajärjestöissä. Toimivat työmarkkinat koko yhteiskunnan etu Yhteiskunnan kehittäminen, menestyvien työpaikkojen luominen ja sitä kautta jäsenten työllisyyden edistäminen ovat tärkeitä yhteiskuntapoliittisia tavoitteitamme. Toimivat työmarkkinat ovat koko yhteiskunnan etu. STTK:n mielestä Suomessa tarvitaan toimivaa hallintoa, laadukkaita julkisia palveluita, korkeatasoista koulutus-, tutkimusja kehittämistoimintaa, teknologiamyönteisyyttä sekä turvallisen ympäristön varmistamista. Nämä mahdollistavat tuotantoelämän monipuolisen sijoittumisen sekä investoinnit Suomeen. Tulevaisuuden työmarkkinoita ja yhteiskuntaa STTK kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa. Intressebevakning och påtryckningsarbete STTK:s fackliga organisationsarbete är en del av intressebevakningen. Organisationsarbetet påverkar region-, studerande-, ungdoms- och unga vuxnas ärenden och är därför viktig för intressebevakningen och förutsättningarna för den. Den fackliga organisationsverksamheten den bästa formen av centralorganisationernas och medlemsförbundens samarbete, där medlemsaktiviteten har en stor roll och betydelse. Medlemmarnas mångsidiga arbetsuppgifter, utbildning och verksamhet på många olika branscher utnyttjas så att STTK:s inflytande på det finländska samhället ytterligare förstärks. Förändringarna i samhället, näringsstrukturen, yrkesstrukturen, företagen och arbetsgivarorganisationerna innebär också att den fackliga organisationsstrukturen fortgående förnyas. Medlemsförbunden avgör vilka förnyelse som bör åtgärdas. Viktiga frågor i fackorganisationernas arbetet: påverka den regionala samhällsutvecklingen i samarbetsorgan i landskapen och lokalt och i övriga regionala organ påverka samhälleliga beslut i ungdomsoch studerandefrågor påverka i näringspolitiska samarbetsgrupper som bildats bland medlemmarna öka samarbetet och samhörigheten mellan tjänstemanna- och arbetstagarorganisationerna bilda samarbetsnätverk regionalt och lokalt för att stärka intressebevakningen fastställa gemensamma principer för konfliktåtgärder och bilda mångsidiga påtrycknings- och inflytelsemodeller i samverkan med förbunden erbjuda bra påverknings- och verksamhetsformer för medlemmarna marknadsföra medlemskapet och trygga en hög facklig organiseringsgrad bland tjänstemännen Trepartssystemet grunden för verksamheten Det finländska arbetsmarknadssystemet bygger på trepartssamarbete, förhandlingar och uppgörelser mellan löntagarorganisationerna, arbetsgivarorganisationerna och regeringen. STTK:s mål är att utveckla förhandlings- och avtalssystem på lång sikt. STTK anser att det lokala avtalsförfarandet bör ökas successivt utgående från avtalen mellan förbunden. STTK anser att den finländska arbetsmarknadsmodellen också i framtiden är Finlands framgångsfaktor. december 2013 KRAFT & DRIFT 7

8 35 vuotta ydinsähköä Olkiluodosta Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ydinsähkön tuotanto alkoi 35 vuotta sitten. Olkiluoto 1 tahdistettiin Suomen kantaverkkoon 2. syyskuuta Siitä lähtien Olkiluodossa on tuotettu perusenergiaa suomalaiselle yhteiskunnalle turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöä säästäen. Olkiluoto 1 ja vuonna 1980 käynnistynyt Olkiluoto 2 ovat kuuluneet ensimmäisten käyttövuosien jälkeen jatkuvasti maailman parhaiden ydinvoimalayksiköiden joukkoon. Kuluneiden vuosikymmenten aikana TVO on kehittynyt teollisuuden resurssiyhtiöstä koko yhteiskuntaa hyödyttäväksi perusvoiman tuottajaksi. Nykyisin Olkiluodon laitosyksiköiden osuus Suomen koko sähköntuotannosta on noin kuudennes. Teollisuus käyttää TVO:n tuottamasta sähköstä noin puolet, ja toinen puoli ohjautuu energiayhtiöiden kautta kotitalouksiin, palveluihin ja maatalouteen. Olkiluoto 1 ja 2 ovat edelleen hyvin moderneja laitosyksiköitä. TVO:n periaatteena on pitää laitosyksikkönsä jatkuvasti uudenveroisina. Päämääränä on, että Olkiluoto 1:llä ja 2:lla on edessään vielä ainakin 40 vuotta teknistä käyttöikää. Niiden turvallinen ja häiriötön toiminta varmistetaan tekemällä huolto- ja kunnossapitotoimia ennakoivasti. Ennakoivan huollon konseptissa jokaiselle laitteelle ja komponentille on oma huolto- ja vaihtoaikataulunsa, jota vuosihuolloissa noudatetaan. Laitosyksiköitä on kehitetty järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti vuosikymmenten aikana. Alun perin niiden nettosähköteho oli 660 MW, josta on useiden modernisointiprojektien tuloksena noustu nykyiseen nettotehoon 880 MW. Myös tuotannon turvallisuutta on parannettu merkittävästi, sekä varmistettu laitetoimittajien tuotetuki ja varaosien saatavuus. Tehonkorotukset parantavat myös energiatehokkuutta Ensimmäiset suuret modernisointiprojektit olivat jo 1980-luvulla, jolloin laitosyksiköiden lämpötehoa nostettiin 8 prosenttia luvulla oli vuorossa reaktoriin ja turbiiniin liittyvien järjestelmien modernisointi, jossa lämpötehoa nostettiin 15,6 prosenttia. Vuosina uusittiin turbiinilaitosta vaihtamalla mm. välitulistimet, korkepaineturbiinit ja turbiinilaitosautomaatio. Nämä yhdessä nostivat sähkötehoa 20 MW laitosyksikköä kohden. Vuosien modernisoinneissa uusittiin mm. matalapaineturbiinit ja merivesipumput. Turbiinilaitoksen hyötysuhde parani noin prosenttiyksiköllä, mikä kasvatti laitosyksiköiden sähkötehoa noin 20 MW ilman polttoainemäärän kasvua. Suuri osa tehonkorotuksista onkin ollut samalla myös energiatehokkuuden lisäämistä. Laitosyksiköiden hyötysuhteen paraneminen merkitsee myös mereen menevän jäähdytysveden lämpökuorman pienenemistä. Seuraavan suuren hankkeen suunnittelu on jo vauhdissa. Vuonna 2018 edessä on OL1:n ja OL2:n käyttöluvan uusiminen. Tähän liittyen on menossa hanke, jonka tavoitteena on pidentää laitosyksiköiden käyttöikää, parantaa niiden käyttövarmuutta ja kehittää edelleen niiden turvallisuusominaisuuksia. Hankkeeseen liittyvät osaprojektit toteutetaan vuosihuolloissa Juhani Ikonen 8 VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

9 OL1:n tahdistus kantaverkkoon Reaktorimestari Seppo Brodkin tarkkana. Kuva: TVO:n arkisto. Polttoaine kehittyy, tuotanto tehostuu Vuosihuolloissa uusittiin myös välitulistimet. Kuva: Hannu Huovila. Ydinpolttoaineen sekä sen valmistamisen kehitys on ollut valtavaa. Tämä koskee sekä polttoainenippujen valmistusvaiheiden energiatehokkuutta että käytön aikaista neutronitaloutta. Esimerkiksi uraanin isotooppirikastuksessa on voitu huomattavasti vähentää jalostusvaiheen energiantarvetta. Polttoaineteknisen tutkimuksen ja kehitystyön seurauksena polttoainenippuja voidaan käyttää reaktorissa turvallisesti entistä pidempään. Näin säästetään raaka-ainevaroja. Polttoaineen kehitys on osaltaan mahdollistanut myös Olkiluodon laitosyksiköiden tehon nostamisen. Polttoainesuunnittelussa pitää jatkuvasti ennakoida ja arvioida tulevia tarpeita. Tavoitteena on polttoaineen käytön optimointi eli uraanipolttoaineen mahdollisimman taloudellinen ja turvallinen hyödyntäminen. Reaktoriin ladattavien nippujen ominaisuudet suunnitellaan kutakin käyttöjaksoa varten. Näin lisätään polttoaineesta saatavaa energiamäärää ja luodaan edellytykset laitosyksiköiden joustavalle käytölle. Suunnittelu lähtee laitosyksikön tulevien vuosien ajosuunnitelmista, joiden perusteella mitoitetaan vuosittain toimitettavien nippujen reaktorifysikaaliset ominaisuudet. Polttoaineen valmistusta varten määritellään kunkin polttoainesauvan väkevyys U-235 -isotoopin suhteen. Myös nippujen sijoittelu reaktorissa vaikuttaa merkittävästi laitosyksikön käytön joustavuuteen ja neutronitalouteen. december 2013 KRAFT & DRIFT 9

10 Öljyalan Keskusliitto: Edistyksellisille biopolttoaineratkaisuille taattava tulevaisuus Öljyalan Keskusliiton mielestä on tärkeää vaikuttaa EU:n päätöksiin niin, että Suomen edistyksellinen biopolttoainetuotanto on mahdollista jatkossakin. EU:ssa käsitellään parhaillaan biopolttoaineiden raaka-aineisiin liittyvää direktiiviehdotusta. Öljyalan energiaseminaarin 16. lokakuuta avannut Öljyalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Kari-Pekka Manni muistutti, että biopolttoaineet nähdään Suomessa tärkeänä cleantech-sektorina, jonka menestyminen loisi uutta liiketoimintaa ja paikkaisi perinteisen teollisuuden rakennemuutosten jättämiä aukkoja. Kestävästi tuotetut biopolttoaineet soveltuvat olemassa olevaan jakelutekniikkaan ja ovat heti valmis keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Öljyala pitää tärkeänä, että eri EU-maissa voidaan panostaa omiin vahvuuksiin kansallisista lähtökohdista. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat liikenteen vähäpäästöiset ratkaisut. Meillä on tehty pitkään työtä edistyksellisten biopolttoaineiden tuomiseksi markkinoille, kun taas Suomen ilmasto-oloista suuresti poikkeava ja tiheästi asutettu Keski-Eurooppa on keskittynyt muun muassa sähköautoratkaisuihin. Oleellista öljyalan mielestä on se, että poliittinen ohjaus olisi mahdollisimman pitkäjänteistä ja ennustettavaa ja kohtelisi liikenteen eri teknologioita tasapuolisesti. Liikenteen eri käyttövoimat olisi öljyalan mielestä saatava samoin perustein verotettaviksi. Toimitusjohtaja Helena Vänskä Öljyalan Keskusliitosta totesi, että parhaillaan käsittelyssä olevaan biopolttoaineiden epäsuoria maankäytön muutoksia koskevaan direktiiviehdotukseen sisältyy paljon tärkeitä yksityiskohtia biopolttoainetuotannon näkökulmasta. Keskeisimpiä asioita ovat tähteen määritelmän sisällyttäminen direktiiviin sekä raaka-ainelista. Viime aikoina direktiiviehdotus on kehittynyt siihen suuntaan, että jätteiden ja tähteiden käyttö biopolttoainetuotannossa vaikeutuisi, vaikka komission alkuperäinen tarkoitus oli päinvastainen. Vänskän mielestä EU-parlamentin päätöksille tulee ottaa aikalisä ja palata asiaan toukokuun 2014 EU-parlamenttivaalien jälkeen. Pahimmassa tapauksessa huono neuvottelutulos vetää maton Euroopan johtavan biopolttoaineklusterin alta kieltämällä sen käytössä jo olevat, Suomen hyväksymät jäte- ja tähderaaka-aineet, joiden varaan on tehty satojen miljoonien eurojen investoinnit. Seminaarissa tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta Etlasta kertoi maailmantalouden sekä energiamarkkinoiden muutoksista ja niiden energiapolitiikalle tuomista haasteista. Tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:stä puolestaan valotti Suomen liikennevisioita vuosille biopolttoainenäkökulmasta. Lisätietoja: toimitusjohtaja Helena Vänskä, puh Duunineuvoja: Työelämän pelisäännöt hukassa lisää tietoa peruskouluun Koulujen olisi annettava nykyistä enemmän työelämätietoa, kehottaa Nuorten duuni-infon neuvoja Juha Koskinen. Lisää työelämään liittyvää opetusta kaivattaisiin niin peruskoulun yläluokilla, ammatillisissa oppilaitoksissa kuin lukioissakin. Työelämän perusasiat ovat monille nuorille vieraita. Miten palkat määräytyvät, voiko ylitöistä kieltäytyä, kertyykö lyhyistä työsuhteista lomaa ja mikä on normaali työaika, Koskinen listaa Nuorten duuni-infoon tulleita kysymyksiä. Duunineuvojan mukaan jo peruskoulun yläluokilla olisi hyvä käydä läpi työntekijöiden keskeiset oikeudet ja velvollisuudet. Myös työsopimuksella sovittavat asiat, työelämää säätelevien lakien ja työehtosopimusten merkitys sekä työntekijöiden edustajien rooli työpaikalla pitäisi selvittää nuorille hyvissä ajoin. Koskinen kannustaa nuoria liittymään ammattiliittoon heti opintojen alkuvaiheessa tai ensimmäiseen työpaikkaan siirryttäessä. Ammattiliitot ja niiden luottamusmiehet tarjoavat hyvän tukiverkoston työelämään astuvalle nuorelle. Neuvoja kannattaa kysellä myös pitempään työskennelleiltä työkavereilta. Syyskuun puolesta välistä lähtien toiminut Nuorten duuni-info päättyi marraskuun alussa. Seitsemässä viikossa infoon tuli lähes sata yhteydenottoa. Maksuttoman neuvontapalvelun tarjosivat palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava osana Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaa. SAK, STTK ja Akava ylläpitävät vastaavaa palvelua myös kesätyöntekijöille. Kesäduunari-info avataan jälleen toukokuun alussa VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

11 Tuleva Valmet toimittaa biomassavoimalaitoksen Uni Viridakselle Kroatiaan Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminta, tuleva Valmet, toimittaa biomassaa hyödyntävän voimalaitoksen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Uni Viridas d.o.o:lle, Babina Gredan kaupunkiin Kroatiaan. Uni Viridas on Unit Investment N.V:n tätä projektia varten perustama yhteisyritys. Voimalaitos otetaan käyttöön vuonna Tilauksen arvoa ei julkisteta. Tilaus sisältyy pääosin Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -segmentin vuoden 2013 neljännen vuosineljänneksen saatuihin tilauksiin. Automaatiojärjestelmätilaus sisältyy Metson Automaatio-segmentin vuoden 2013 neljännen vuosineljänneksen saatuihin tilauksiin. Avaimet käteen -toimitus sisältää kattilalaitteet, turbiinin, rakennukset sekä asennus- ja rakennustyöt. Kattilassa voidaan polttaa hyvällä hyötysuhteella erilaisia biomassoja, kuten metsätähteitä ympäristöystävällisesti ja pienillä NOx- ja CO2-päästöillä. Voimalaitoksen sähköteho on 9,7 megawattia (MW) ja lämpöteho 10 MW. Laitos tuottaa lämpöä puupellettitehtaalle, muulle lähiympäristön teollisuudelle ja kasvihuoneille. Sähkö toimitetaan paikalliseen verkkoon. Sähkön tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä tukee pitkällä aikavälillä Kroatian sähköntuotannon kestävää kehitystä, turvaa energian saannin, vähentää Kroatian riippuvuutta muista maista sekä luo hyvinvointia nykyisille ja tuleville sukupolville. Olemme ylpeitä siitä, että yhdessä kroatialaisten yhteistyökumppaneidemme kanssa ymmärsimme tämän projektin arvon ja edut ja että olemme ensimmäisten joukossa Kroatiassa astumassa tähän suuntaan, toteaa Unit Investment N.V:n toimitusjohtaja Cem Sirin. Projekti on meille ensimmäinen paikallisia uusiutuvia polttoaineita hyödyntävä voimalaitostoimitus Kroatiaan. Tämä on meille merkittävä virstanpylväs. Uusiutuvien energialähteiden käyttö varmistaa luotettavan energiantuotannon sekä luo uusia liiketoiminta- ja työllistämismahdollisuuksia biomassaketjuun. Vahvistamme paikallista läsnäoloamme, ja projektin aikana käytämme paikallisia yhteistyökumppaneita ja palveluja, sanoo Jorma Lehtoviita, johtaja Lämpö ja sähkö, Massa, paperi ja voimantuotanto, Metso. vakiokomponentteihin, joiden toimitus ja asennus ovat nopeita. Metso tarjoaa myös kattavia elinkaaripalveluita täydentämään avaimet käteen -toimituksiaan. Polttojärjestelmä perustuu Metson luotettavaan kerrosleijuteknologiaan, joka on käytössä jo yli 170 laitoksessa eri puolilla maailmaa. Kerrosleijukattilat soveltuvat erilaisille polttoaineille, kuten kuivalle puupohjaiselle polttoaineelle, kostealle metsätähteelle, lietteelle ja jopa kiinteille kierrätyspolttoaineille. Laitoksen automaatiojärjestelmä perustuu Metso DNA -teknologiaan. Uni Viridas d.o.o. on Babina Gredan voimalaitosprojektia varten kännistetty yhteisyritys, jonka ovat perustaneet Unit Investment N.V. ja Energia Solution Ltd. Brysselissä toimivalla Unit Investmentillä on 40 vuoden kokemus energia-alalta. Energia Solution Ltd. on puolestaan kroatialainen yhteistyökumppani, jolla on kokemusta uusiutuvaan energiaan perustuvien projektien kehittämisestä ja sijoittamisesta Kroatiaan. Lisätietoja: Jari Niemelä, myyntijohtaja, EMEA, Massa, paperi ja voimantuotanto, Metso, puh Teknisiä tietoja Metson modulaariset biomassavoimalaitokset tarjoavat käytännöllisen ja ympäristöystävällisen ratkaisun uusiutuvan energian tuotantoon. Pitkälle automatisoidut laitokset perustuvat testattuihin december 2013 KRAFT & DRIFT 11

12 Hyvinkää - Hikiä voimansiirtoyhteys valmistui - Kokonaiskustannuksiltaan 34 miljoonaa euroa maksanut hanke nykyaikaisti Etelä-Suomen suurjänniteverkkoa. Pala Suomen sähkönsiirron historiaa modernisoitiin uudelle aikakaudelle. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on ottanut käyttöön uuden suurjänniteyhteyden Hyvinkää-Hikiä välillä. Tulevaisuuden sähkön kulutuksen ennustetaan jatkuvan erityisesti Helsingistä pohjoiseen Tampereelle suuntautuvalla alueella. Jatkossa alueen kaupunkeihin Hyvinkäälle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan sekä niitä ympäröiville alueille sähkö siirretään suurelta osin Hikiän ja Nurmijärven muuntamoiden kautta. Mittavan kolmevuotisen hankkeen aikana toteutettiin useita erillisiä osakokonaisuuksia. Uudistettu voimansiirtoyhteys valmistui aikataulussaan marraskuussa Hanke piti sisällään historian havinaa monessakin mielessä. Jo 1920-luvulla rakennettu Rautarouvaksi kutsuttu 110 kilovoltin kaksoisjohto Hikiän ja Nurmijärven välillä saateltiin uuden johdon myötä eläkkeelle. Samalla 1960-luvulla käyttöönotettu Hyvinkään 400 kilovoltin kytkinlaitoksen käyttöikä tuli täyteen, jolloin uusi voimajohtolinja ohitti vanhan aseman sen eteläpuolelta. Uudeksi 400 kilovoltin keskeiseksi solmupisteeksi rakentui Hikiän sähköasema. Hikiän sähköaseman laajennus mahdollistaa uusien korkeajännitteisten voimajohtojen Hyvinkää-Hikiä ja Hikiä-Forssa liittämisen Hikiän sähköasemaan. Voimajohtolinjalla otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa Fingridin uusi peltopylvääksi-kutsuttu voimajohtopylväsmalli. Fennia Prize 2012 Grand Prix -muotoilupalkitulla pylväällä pyritään minimoimaan maanviljelylle aiheutuvat haitat ja parannetaan työturvallisuutta. Kokonaiskustannuksiltaan 34 miljoonaa euroa maksaneen hankkeen aikana rakennettiin Hikiän sähköasemalle uudet 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin kytkinlaitokset sekä toinen muuntaja. Hikiän ja Hyvinkään välinen 17, 5 kilometriä pitkä 220 kilovoltin johto-osuus korvattiin 400 kilovoltin johdolla. Lisäksi osana hanketta siirrettiin Hyvinkään eteläpuolella Kaltevan alueella noin 2,5 kilometrin matkalla Espoon suunnasta tulevaa 400 kilovoltin johtoa uudelle johtoreitille Hyvinkään kaupungin maankäyttösuunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsijoina Hikiän sähköaseman laajennustöissä oli ABB Oy, rakennusaliurakoitsijana oli Maanrakennus Rasimus Oy ja asennusaliurakoitsijana VR-Track Oy. Voimajohtotöistä vastasi Eltel Networks Oy ja päämuuntajan toimitti Siemens Osakeyhtiö. Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Kari Kuusela puh Oma tilitys Nuoruuteni, haaveeni, toiveeni, onneni. Mihin ne hävisivät, vai olivatko ne vain unelmia? Ehkä ne olivat vain utupilviä, joihin ei voinut saada kontaktia, koska oma vahvuuteni ei riittänyt siihen. Mutta jotain sain kuitenkin tilalle. Sain vahvan halun tehdä työtä ja luoda tulevaisuutta, joka korvasi kaiken, kunhan en vaipunut turhaan haaveiluun. Nyt olen jo vanha ja voinkin vain muistella menneitä, ja todeta että en olisi kuitenkaan pystynyt parempaan, siispä voin kuitenkin olla tyytyväinen! Jorma Kataja 12 VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

13 Suomen ABB:lle yli 20 miljoonan dollarin pääavaus uuteen markkinaan Suomen ABB toimittaa hukkalämmön talteenottojärjestelmät neljääntoista konttialukseen kiinalaisille Dalian Shipbuilding Industry Co Ltd sekä New Times Shipbuilding Co Ltd telakoille. Kauppa on Suomen ABB:n päänavaus sekä konttilaivapuolella että uuden teknologian toimittamisessa. Hukkalämmön talteenottojärjestelmä lisää konttialusten tehoa ja vähentää polttoainekustannuksia. Alusten propulsiojärjestelmissä noin 50 prosenttia polttoaineesta saatavasta energiasta menee hukkaan, kun moottori muuntaa sen mekaaniseksi tehoksi. Hukkalämmön talteenottojärjestelmällä osa polttoaineen häviöenergiasta saadaan talteen ja muunnetaan sähköksi. Energiankäytön tehostaminen vähentää myös hiilidioksidipäästöjä. Päänavaus uuteen markkinaan, konttilaivoihin on jatkumoa menestyksekkäälle ABB:n Marine & Cranes -yksikkö Helsingin Vuosaaressa kehittää sähköistys- ja automaatioratkaisuja meriteollisuuden tarpeisiin. syksylle meriteollisuuden ratkaisujen toimittamisessa. Tilaukset ovat myös osoitus ABB:n ja asiakkaiden sitoutumisesta laivojen energiankäytön tehostamiseen sekä alusten ympäristöystävällisyyden parantamiseen, liiketoimintajohtaja Juha Koskela ABB:ltä sanoo. Konttialukset rakennetaan China International Marine Containers Co:lle ja Mediterranean Shipping Co S.A:lle (MSC). Alukset toimitetaan vuonna 2015 ja 2016 ja ne palvelevat pitkäaikaisen rahtaussopimuksen puitteissa MSC:tä. ABB:n Marine & Cranes -yksikkö Helsingin Vuosaaressa kehittää sähköistys- ja automaatioratkaisuja meriteollisuuden tarpeisiin. Yksikön keihäänkärkituote on sähköinen Azipod -propulsiojärjestelmä. Suomen ABB:n yksikkö vastaa maailmanlaajuisesti meriteollisuuden ratkaisujen kehittämisestä ABB:llä. Lisätietoja: Juha Koskela, p STTK:n hallitus linjasi eläkeuudistuksen tavoitteita: Työeläkejärjestelmää ja työelämää kehitettävä yhtäaikaisesti STTK:n hallitus linjasi tänään järjestön tavoitteita eläkeuudistukseen. Neuvottelut työeläkeuudistuksesta ovat alkamassa ja niiden takaraja on työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitun mukaisesti syksy STTK:n hallitus korostaa, että neuvotteluihin käydään taustaselvitysten valmistuttua puhtaalta pöydältä. Neuvottelujen asialistalla on oltava kaikki työura- ja eläkeratkaisuihin liittyvät asiat. Koska neuvottelut ovat vasta alkamassa, kaikki on auki. Hallitus korostaa, että työeläkejärjestelmää ja työelämää on kehitettävä yhtäaikaisesti. Eläkkeelle siirtymistä koskevien ratkaisujen on liityttävä kiinteästi ikääntyneiden työntekijöiden työllistymiseen, ikäsyrjinnän kitkemiseen ja työelämän joustoihin. STTK:n hallitus pitää tärkeänä työllisyyden vahvistamista ja uutta kasvua. Lisätietoja: STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle, puhelin Työeläkejärjestelmä ei elä kuplassa vaan eläke karttuu työstä. Neuvotteluissa on kyettävä katsomaan sukupolvien yli. Työeläkeuudistuksen ratkaisujen on oltava kestäviä myös tulevien sukupolvien näkökulmasta, toteaa STTK:n hallitus. Merimiehen kihlajaiset! Olin s/s Canopuksessa lämmittäjänä ja olimme tulleet Kotkaan lastaamaan puutavaraa, oli vuosi Saimme vapaata lauantaipäivän, siispä lähdimme kaupungille kahden lämmittäjäkaverin kanssa. Poikkesimme puistokadun varrella olevaan pieneen kahvilaan, oli päätettävä miten viettäisimme lauantai-illan. Siinä hörppiessämme kahvinkorviketta, sillä parempaa ei sota-aikana saanutkaan, pojat ehdottivat että mennään hotelliin sillä siellä on aina jotain hauskaa. Heillä oli tyttökaverit Kotkassa, mutta minulla ei ollut! Sitä ropleemaa puidessamme, kiinnittyi huomiomme tarjoilijaan joka oli tosiaan kaunotar. Silloin pojat kuin yhteen ääneen laukaisivat, tuossahan on sinulle kaveri, käy kiinni. Ei minua tarvinnut kahdesti yllyttää kun jo kysyin neidiltä, olisikohan hän halukas lähtemään kansamme juhlimaan hotelliin. Häneltä tuli heti vastaus, en ennen kuin kihlasormus on nimettömässä sormessani. Nyt tuli ropleema koska minulla ei ollut niin paljon rahaa, että olisin voinut ostaa sormuksen. Silloin yksi pojista otti hattunsa ja keräsi minulle sormusrahat. Niin sitten vietimme merimiehen kihlajaisia. Tämä tarina kuvaa hyvin sen ajan merimiesten toverihenkeä, joka ilmentyi joskus näinkin. Jorma Kataja december 2013 KRAFT & DRIFT 13

14 Vanha siilo tuhkan tilapäisvarastoksi Monilla voimalaitoksilla on ajoittaisia ongelmia tuhkan varastoinnissa, sillä asiakas tuhkalle on olemassa, mutta he tarvitsevat tuhkaa vain oman aikataulunsa mukaisesti. Voimalaitoksessa tuhkaa kuitenkin syntyy joka päivä, jopa tuhansia tonneja kuukaudessa. Sementtiteollisuus on tyypillinen tuhkaa käyttävä asiakasryhmä. Toinen jätetyyppisten materiaalien käyttöön liittyvä seikka ovat jatkuvasti tiukentuneet ympäristömääräykset, jotka eivät enää salli tuhkan tai monien muiden materiaalien kuljettamista kaatopaikoille. Kun voimalaitos tarvitsee tuhkalle välivarastoa, kyseeseen tulee useimmiten siilo tai joskus jokin muu varastorakennus. Tällöin yhtiöllä on kaksi vaihtoehtoa, joko hankkia kokonaan uusi tai hyödyntää jotakin lähistöllä sijaitsevaa, käytöstä poistettua rakennelmaa. Olemassaolevan siilon muuttaminen välivarastoksi saattaa maksaa vain noin 10 % uudisrakennuksen kustannuksista, joten se on hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Kopar Group on vuosien mittaan konvertoinut vanhoja siiloja uusiokäyttöön, etupäässä tuhkan välivarastoksi. Tällaisessa tapauksessa siilolle tai vastaavalle rakennukselle asetetaan kuitenkin joitakin perusvaatimuksia: siilon seinien täytyy olla vahvat ja pohjan suhteellisen tasainen, kuitenkin niin, että pohja on lievästi kartiomainen ja nousee 7-8 asteen kulmassa kohti keskustaa. Kartiomaisuus ei tosin ole ehdoton edellytys, koska tuhka voidaan purkaa myös ilmakourujen avulla. Suunnitteluvaiheessa täytyy ottaa huomioon useita seikkoja: miten toteutetaan tuhkan syöttö siiloon, mahdollinen pneumaattisten kuljettimien ja kompressorien tarve, automaatio. Myös turvallisuusseikkojen huomioiminen vaatii omaa erikoisosaamistaan. Fortum toimittaa bioöljyä Savon Voimalle Espoo, Suomi, :00 CEST. LEHDISTÖTIEDOTE Fortum ja Savon Voima Oyj ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fortum toimittaa bioöljyä Savon Voimalle ensimmäisenä sopimuskumppaninaan Suomessa. Savon Voima käyttää Fortum Otso -bioöljyä kaukolämmön tuotannossaan Iisalmessa raskaan ja kevyen polttoöljyn asemesta. Sopimus mahdollistaa monivuotisen yhteistyön. Fortum Otso -bioöljy tuotetaan itäsuomalaisesta puusta Joensuussa. Lisäksi bioöljyllä tuotettu energia vähentää kasvihuonepäästöjä jopa yli 90 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Bioöljyn tuotanto ja käyttö hyödyttää koko Itä-Suomea, ja avaa samalla uuden sektorin Suomen energiateollisuudessa, Kasperi Karhapää, pyrolyysin liiketoimintavastaava Fortumista sanoo. Siirtyminen kotimaisiin polttoaineisiin myös varapolttoaineiden osalta on meille tärkeä askel bioenergiaohjelmassamme, Maija Henell, kaukolämmön ja tuotannon liiketoimintajohtaja Savon Voimasta sanoo. Fortum Otso -bioöljy tuotetaan Joensuussa, missä Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (combined heat and power, CHP) yhteyteen valmistuva pyrolyysilaitos tuottaa vuosittain noin tonnia bioöljyä. Tämä vastaa yli pientalon lämmitystarvetta. Bioöljyn raaka-aineena on metsähake sekä muu puubiomassa. Nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva bioöljylaitos on teollisessa mittakaavassa maailman ensimmäinen. Bioöljyn käyttö alkaa Savon Voiman varalämpökeskuksella Iisalmessa vuoden 2014 alussa. Lisätietoja: Kasperi Karhapää, pyrolyysin liiketoimintavastaava, Fortum, puh Sämpylä Oli vuosi 1967 ja seilasin ms Finnbirchillä 2-konemestarina. Kuljimme välimerenlinjalla, satamia saattoi olla jopa yksitoista yhdellä kierrolla. Miehistö oli hyvin ammattitaitoista eikä alkoholinkaan kanssa ollut suurempia ongelmia, mutta olihan sitä joskus joku hairahtanutkin mukana. Meillä oli silloin konepäällikkönä kotkalainen keski-ikäinen herrasmies ja hänellä oli vaimo sillä matkalla mukana. Kerronpa sitten tarinan sankarista jonka kutsuttiin Sämpyläksi. Tämä oli lempinimi eräästä moottorimiehestä, jolle viina maistui, ja sen hankkimisessa hän oli mestari. Tästä syystä hän ei ollut lempinimeään saanut, vaan se oli tullut hänen olemuksensa seurauksena. Sämpylä oli noin 1,6 m pitkä pullukka, mutta huumorintaju ja kekseliäisyys olivat aivan huipputasolla. Kerronpa tässä erään tapauksen, joka sattui Italian Savonnassa. Sämpylällä oli maihin meno kielto viiniongelmien vuoksi. Eipäs se Sämpylää pidätellyt, hän oli huomannut että oli tulossa siifin vaimon nimipäivät. Niinpä hän ehdotti että voisi hakea konepäällikölle hänen vaimolleen vietävät nimipäiväkukat, koska konepäälliköllä tuntui olevan kiirettä omien töidensä kanssa. Tapaus alkoi jo muuttua farssiksi, sillä kyllähän siifi arvasi mistä oli kysymys. Mutta sitten sattui pieni välikohtaus, siifin vaimo sattui tulemaan paikalle kun Sämpylä tiuksi kukkien hakuun lähtöä. Siifi oli vasta avioitunut ja vaimo oli hyvin kaunis nuori nainen, ja molemmat hyvin rakastuneita. Kun vaimo sai tietoonsa mistä oli kysymys, sai Sämpylä maihinnousuluvan ja rouva kukat. Koska konepäällikkö ei voinut vastustaa nuoren vaimonsa tahtoa ja näin Sämpylä oli taas junaillut oman asiansa läpi. Jorma Kataja 14 VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

15 Pääkaupunkiseudun energiankulutus on kääntynyt pieneen laskuun Kokonaisenergiankulutus asukasta kohti laskettuna on kääntynyt pääkaupunkiseudulla pieneen laskuun vuoden 2007 jälkeen. Myös kasvihuonekaasupäästöt ovat väestömäärän kasvuun suhteutettuna pienentyneet. Tämä käy ilmi HSY:n kokoamista Pääkaupunkiseudun ilmastoraportista ja Seutukompassi-indikaattoritarkastelusta, jotka arvioivat ilmastonmuutoksen hillinnän suuntaa pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2012 asukasta kohti laskettuna 24 megawattituntia. Tämä sisältää rakennusten lämmityksen, sähkönkulutuksen sekä liikenteen ja muun polttoaineen käytön. Kokonaisenergiakulutus kasvoi tasaisesti vuoden 2007 huippulukemaan asti, joka oli 26 megawattituntia. Tämän jälkeen kulutus on kääntynyt loivaan laskuun. Selvää yksittäistä tekijää energiankulutuksen laskuun ei ole. Vähennystä on saatu aikaan energiatehokkuustoimilla, ja kulutus on viime vuosina vähentynyt jonkin verran lähes joka sektorilla. Esimerkiksi kulutussähkö eli muuhun kuin lämmitykseen tarkoitettu sähkönkäyttö ei ole kasvanut samaan tahtiin kuin on oletettu, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöjen laskeva kehitys on pysähtynyt, mutta asukasta kohti kasvihuonekaasupäästöt pienenevät edelleen hitaasti Pääkaupunkiseudun yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen vuonna 2007 alkanut laskeva trendi on pysähtynyt. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina kivihiilen käyttö on lisääntynyt. Asukasta kohti päästöt ovat kuitenkin edelleen laskeneet. Helsingissä myös kokonaispäästöt ovat olleet laskussa. Yli puolet pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä, vajaa neljännes sähkönkulutuksesta ja noin neljännes liikenteestä. Tuoreimmat kaupunkikohtaiset tiedot on koottu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemaan Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys raporttiin. Keskeinen kokonaispäästökehitykseen vaikuttava tekijä on seudun kasvu. Tarkastelu osoittaa, että vuoden 1990 lähtötasoon verrattuna seudun väestö on kasvanut lähes asukkaalla eli noin 30 prosenttia. Rakennusten ja lämmitettävien kerrosneliöiden määrä on lisääntynyt lähes 26 miljoonalla kerrosneliömetrillä, mikä on lähes 50 prosentin lisäys. Autojen määrä on kasvanut :lla eli peräti 60 prosenttia. Asemanseutujen kehittäminen ja täydennysrakentaminen ratkaisuina liikenteen päästöjen vähentämiseksi Ilmastoindikaattoreiden mukaan yhdyskuntarakenne on kuitenkin täydentynyt ja tiivistynyt viime vuosikymmenenä pääkaupunkiseudulla. Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali eli asemanseutujen väestö- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet 2000-luvun alkupuolella hieman voimakkaammin kuin seutu keskimäärin. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi siten, että uutta asutusta rakennetaan nykyisen asutuksen yhteyteen, lähelle palveluja ja työpaikkoja ja suositaan täydennysrakentamista. Lisäksi asutus ja työpaikat pitäisi sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen ulottuville, Raimo Inkinen toteaa. Seudun toimintaympäristön ja ilmastostrategian eri toimialojen trenditarkastelut löytyvät HSY:n julkaisemasta Seutukompassista, joka kokoaa pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit yhteen. Se sisältää yhteensä 56 indikaattoria, joista voi tarkastella trendikehityksiä eri teemojen, muun muassa liikenteen, rakennusten, energiantuotannon, hankintojen ja valistuksen osalta 2000-luvulla. Seutukompassi ja sen yhdeksän avainindikaattoria on koottu yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun liikenteen kanssa. Se on laadittu ilmastotyön apuvälineeksi sekä päättäjille että kaupunkien virkamiehille. Lisätietoja toimitusjohtaja Raimo Inkinen, puh Tuulivoimatukia maksettiin ensimmäisen kerran enemmän kuin metsähaketukia Tämän vuoden toiselta neljännekseltä syöttötariffijärjestelmän mukaisia uusiutuvan energian sähkön tuotannon tukia maksettiin noin 8,6 miljoonaa euroa. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna tuulivoimatuet nelinkertaistuivat 5,9 miljoonaan euroon. Metsähakkeen tuet pienenivät vuodentakaisesta kolmasosaan eli noin 2,7 miljoonaan euroon lähinnä siksi, että vain 40 prosenttia tukeen oikeutetuista laitoksista jätti tässä vaiheessa tukihakemuksen. Metsähaketta on toisaalta käytetty aiempaa vähemmän pienentyneen tuen ja polttoaineiden muuttuneiden hintasuhteiden vuoksi. Syöttötariffitukea on tähän mennessä maksettu yhteensä yli 81 miljoonaa euroa. Metsähaketta on toisaalta käytetty aiempaa vähemmän pienentyneen tuen ja polttoaineiden muuttuneiden hintasuhteiden vuoksi. Syöttötariffitukea on tähän mennessä maksettu yhteensä yli 81 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 toiselta neljännekseltä syöttötariffijärjestelmän mukaisia tukia maksettiin noin 8,6 miljoonaa euroa, josta 5,9 miljoonaa tuulivoimalla tuotetulle sähkölle ja 2,7 miljoonaa metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Tuulivoimalle maksettu tuki on ensimmäisen kerran suurempi kuin metsähakkeelle maksettu tukin. Toisen kerran tukea maksettiin myös biokaasulla tuotetulle sähkölle, ja tämä tukisumma oli euroa. Toisen vuosineljänneksen tuet perustuivat 288 gigawattitunnin sähköntuotantoon, josta metsähakkeen osuus oli 69 prosenttia ja tuulivoiman 31 prosenttia. december 2013 KRAFT & DRIFT 15