Kraft Drift. Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta. God jul och gott nytt år / Suomen Konepäällystöliiton julkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kraft Drift. Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta. God jul och gott nytt år 11-12 / 2013. Suomen Konepäällystöliiton julkaisu"

Transkriptio

1 Voima & Käyttö Kraft Drift / 2013 Suomen Konepäällystöliiton julkaisu Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta God jul och gott nytt år

2 Sisällys / 13 Pääkirjoitus/chefredaktör 3 Suomi sai kolmen vuoden aikalisän 4 Keskitetyllä sopimuksella laaja kattavuus 4 Sähkön käyttö laski syyskuussa ja kulutus oli 0,4 prosenttia edellisvuotta pienempi 5 Harmaa talous ja veronkierto romuttavat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaa 6 Palkansaajan ostovoima alenee 1,1 prosenttia Kansallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen 7 Intressebevakning och påtryckningsarbete 7 35 vuotta ydinsähköä Olkiluodosta 8 Edistyksellisille biopolttoaineratkaisuille taattava tulevaisuus 10 Työelämän pelisäännöt hukassa lisää tietoa peruskouluun 10 Tuleva Valmet toimittaa biomassavoimalaitoksen Uni Viridakselle Kroatiaan 11 Hyvinkää - Hikiä voimansiirtoyhteys valmistui 12 Suomen ABB:lle yli 20 miljoonan dollarin pääavaus uuteen markkinaan 13 Työeläkejärjestelmää ja työelämää kehitettävä yhtäaikaisesti 13 Vanha siilo tuhkan tilapäisvarastoksi 14 Fortum toimittaa bioöljyä Savon Voimalle 14 Pääkaupunkiseudun energiankulutus on kääntynyt pieneen laskuun 15 Tuulivoimatukia maksettiin ensimmäisen kerran enemmän kuin metsähaketukia 15 Pienin sähkömuutoksin lisää asumismukavuutta 16 Uusi innovaatio turvajalkineissa 17 Etäluettavien sähkömittareiden terveysvaikutuksia tutkitaan TTY:ssä 17 Hyviä led-lamppuja löytyy, mutta summamutikassa ei kannata ostaa 18 Metsäteollisuuden vienti tänä vuonna kasvussa 18 Ay-liike pärjää asiantuntemuksella ja yhteistyöllä 19 Vantaan Energian etäluentajärjestelmä tuotantokäyttöön 19 Risteilyjätin pääjohtaja: Turun telakka on kilpailukykyinen! 20 Kryssningsjättens direktör: Åbo varvet är konkurrenskraftigt! 22 v TRIPOD- projektissa kehitetyllä potkurijärjestelmällä yli puolen miljoonan euron polttoainesäästöt rahtilaivalle 24 Neste Oil myy öljynkuljetusaluksensa 24 Wärtsilä dual-fuel engines and propulsion systems chosen for two Chinese LNG carrier vessels 25 Wärtsilä introduces game-changing 2-stroke dual-fuel engine technology 26 Tartek Oy:n osto monipuolistaa Sulzer Pumpsin tiivistetarjontaa 26 Suomen energiatehokkain tehdasvalaistus käyttöön ABB:n taajuusmuuttajatehtaalla Pitäjänmäellä 27 Uusi strategisesti tärkeä kovametalli kehitetty Suomessa 27 Wärtsilä to supply 184 MW peaking gas power plant to Indonesia 28 Työeläkemaksut vuonna LH:n kuulumisia 29 Huonomuistinen merimies 29 Wärtsilä awarded turnkey exhaust gas cleaning retrofit project by TT-Line 30 Miljövänlig avgasrenare med sluten cirkulation 31 Ammattihakemisto 32 Jäsenpalsta 37 v Jäsenyhdistykset / Medlemsföreninga 38 Jäsenpalsta 41 Kuumaöljyn käytönvalvojan pätevyydet ja kunnossapito 42 Ammatti ja tiedotuslehti 107. vuosikerta Lastenkodinkuja Helsinki puhelin (09) faksi (09) Päätoimittaja Leif Wikström puhelin (09) , GSM Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Gunne Andersson puhelin (09) , faksi (09) konepaallystoliitto.fi Ilmoitusmarkkinointi OS-Media Oy puhelin (09) , faksi (09) GSM Aikakausilehtien Liiton jäsen ISSN Taitto / suunnittelu Marko Vuorio / MIKTOR Painopaikka MIKTOR Mekaanikonkatu 19, HELSINKI Ilmestymis ja aineistopäivät 2014 Nro Teemat Viim. var.pvm Ilm. pvm 1 Energia ja kunnossapito Laivatekniikka Turbiini ja kattilalaitos Sähkö ja automaatio Laiva-automaatio Opiskelutoiminta Energian tuotanto Vesi- ja ympäristötekniikka Laivojen koneistot Kansien kuvat: Leif Wikström 2 VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

3 Pääkirjoitus/chefredaktör Talven tulo Työmarkkinat onnistuivat punomaan yhteisen sopimuksen kokoon, jolla tuetaan kansakunnan kehitystä kohti parempaa tulevaisuutta. Valtiovalta on omalta osaltaan tukemassa tehtyä ratkaisua ja jopa painostamassa jotta se on saavutettu. Nyt kuitenkin tulee kolikon toinen puoli esille, kun varsinkin kuntien säästötavoitteet on mitoitettu sellaisiksi, että ilman voimakkaita heikennyksiä eri alueilla ei saavuteta asetetut tavoitteet. Käytännössä moni heikommassa asemassa oleva, saa huomata että elämä tulee vaikeammaksi ja palvelut heikkenevät. Kiristyksiä tulee monella sosiaalialan ja terveydenhoidon alueilla, ja koulutus tulee heikkenemään, kun määrärahat laskevat. Koulutus on tärkeä alue ja Nuorisotakuu on ilmeisesti vain tyhjä lupaus ilman merkitystä, kun nuorisolle pitäisi taataa opiskelupaikka tai jokin työ, niin nyt jo leikataan tätä mahdollisuutta. On ymmärrettävää, että yhteiskunnassa on tapahtunut paljon muutoksia, kun maailmantalous on jo viitisen vuotta ollut heikossa tilassa, mutta meillä on kansakunta nostettu koulutuksella ja se pitää olla myös tulevaisuudessa olla asia joka tulee toimia. Yrityksille ja suurituloisille on jatkuvasti luotu mahdollisuuksia välttää verotusta ja saada kohtuuttomia etuja, kun samaan aikaan pieni- ja keskituloisia kohdellaan heikosti. Yritykset ovat saaneet miljardien helpotukset verotuksessa ja monet suurituloiset siirtävät ansiotulonsa kevyemmäksi verotettavaksi pääomatuloksi. Kaiken tämän maksaa kunnat ja tavalliset veronmaksajat, jotka eivät voi verojaan suunnitella tai kiertää! Nyt kun on kuuden puolueen hallitus maassamme, niin voisi olettaa että löytyisi joku näistä joka puolustaisi yhteiskunnan heikkoja, mutta sellaista tahoa ei tunnu löytyvän, koska poliitikot ovat ilmeisesti lähinnä oman edun tavoittelijoita ja vain vaalien yhteydessä heitä kiinnostaa ne jotka heitä ovat valitsemassa. Koska joulu on tulossa, niin on aika toivottaa kaikille, Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014 Vintern är på antågande Arbetsmarknaden har skött sitt, för att via det nya avtalet få en arbetsfred och en möjlighet för en bättre framtid. Statsmakten har gjort sitt, för att få samlat en ram som underlättat dessa svåra förhandlingar och fört avtalen framåt med målmedvetenhet och till en del med krafttag. Nu har den andra delen av pusslet kommit i dagen och de kraftiga försämringarna i samhället och då främst inom kommunerna. Kommunerna får bära största delen av ansvaret med de enorma nedskärningarna som regeringen framfört, som kallas strukturförändring, men är rena nedskärningar av främst social- och hälsovården. Därtill är utbildningen i blickpunkten, där man nyligen framfört en Ungdomsgaranti, som tydligen är inget värd, för där skall sparas. Ungdomen är även annars i en svår sits, men med olika åtgärder som framförts, så blir mången satt på undantag. Under årtionden har vi via utbildningen lyft landet till den framgång som vi har idag, men nu skall det skäras i denna del av samhället. De som är en helig ko i landet, är företagen och dess ägare, där man ger lättnader i olika skattesatser, som de med små- eller medellöner skall betala. De rika kommer undan med en lägre skatt, genom att ta ut lönen via dividender, fast inkomsten borde skattas som lön! Man kunde tänka sig, att en regering med hela sex olika partier skulle vara för de svaga i samhället, men det syns inte i den politik som förs, för det är de svagaste som hela tiden kommer i kläm! Nu närmar sig julen, så då blir det att tillönska alla en riktigt, God Jul och ett Gott Nytt År 2014 december 2013 KRAFT & DRIFT 3

4 STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää: Suomi sai kolmen vuoden aikalisän STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää pitää työllisyys- ja kasvusopimuksen luomaa noin kolmen vuoden työrauhaa merkittävänä kädenojennuksena Suomen luotsaamiseksi yli vaikeiden aikojen. Palkansaajaliike on aina kantanut vastuunsa Suomen menestyksestä ja nyt se osoitti vastuun erittäin maltillisilla ja keskinäistä solidaarisuutta korostavilla palkankorotuksilla. Mäenpää korostaa, että yksin työmarkkinaosapuolten toimilla Suomen uutta huomista ei tehdä. Maan hallituksen on nyt vietävä rakenteellisia uudistuksia vauhdilla eteenpäin ja turvattava hyvinvointipalveluiden tulevaisuus. Suomen kilpailukyky edellyttää kasvua ja uudistumista ja suomalaisilla yrityksillä sekä työmarkkinajärjestöillä on tässä erityinen vastuu. Myös työyhteisöjen toimivuuteen ja luottamuksen vahvistamiseen työpaikoilla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työmarkkinajärjestöjen välillä eipäsjuupas-tupo -keskustelusta on päästävä Mäenpään mielestä eroon. On luotava osapuolia tyydyttävä uusi suomalainen työmarkkinamalli, jossa paikallis-, liitto- ja keskusjärjestötason roolit ovat selkeät. Työmarkkinaosapuolten seuraava ponnistus ovat työeläkejärjestelmän uudistamiseen liittyvät neuvottelut. Vaikeuksista huolimatta kasvu- ja työllisyyssopimus viestittää luottamuksen palaamisesta osapuolten välille ja se antaa hyvät askelmerkit tuleviin eläkeneuvotteluihin. Neuvotteluissa ei pidä hosua. Kyseessä on erittäin merkittävä suomalaista sosiaaliturvaa uudistava kokonaisuus, jossa on huomioitava samanaikaisesti aktiiviväestön tarpeet ja pidettävä huolta nuorten polvien turvasta. Keskitetyllä sopimuksella laaja kattavuus Työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat Työllisyys- ja kasvusopimuksen perjantaina illalla todettuaan sen saaneet laajan kattavuuden liittokohtaisissa sovellusneuvotteluissa. Keskusjärjestösopimuksen mukaisia alakohtaisia sopimuksia syntyi kaikkiaan noin 1,7 miljoonalle palkansaajalle, mikä on noin 93 prosenttia kaikista. STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä keskusjärjestösopimuksen syntyminen kertoi työmarkkinajärjestelmän toimivuudesta. Se osoitti, että Suomessa pystytään erittäin vaikeassa tilanteessa löytämään ratkaisuja, jotka eivät leikkaa palkkoja eivätkä heikennä työehtoja. Mäenpään mukaan kolmivuotinen työmarkkinasopimus antaa hallitukselle aikaa toteuttaa maan tarvitsemia rakenteellisia ratkaisuja, joilla turvataan hyvinvointipalvelujen tulevaisuus ja Suomi palautetaan korkean osaamisen ja tuottavuuden maaksi. Nyt saatu kolmen vuoden työrauha tulee Mäenpään mielestä käyttää työmarkkinajärjestelmän kehittämiseen. Juupas-eipäs-keskustelu tuposta pitäisi lopettaa ja istua yhteiseen pöytään. On luotava uusi suomalainen työmarkkinamalli, jossa paikallis-, liitto- ja keskusjärjestötason roolit ovat selkeät. Nyt syntynyt työmarkkinasopu luo Mäenpään mielestä pohjaa ensi vuonna käytäviin neuvotteluihin työurien pidentämiseksi ja eläkejärjestelmän uudistamiseksi, Mäenpää varoitti kuitenkin hätiköimästä eläkeneuvottelujen suhteen. Hänen mukaansa eläkeratkaisun kylkeen ja sitä tukemaan pitää rakentaa laaja, suomalaista sosiaaliturvaa uudistava kokonaisuus. Sellainen ei eläkeratkaisuksi käy, että päätetään vain nostaa eläkeikää. Loppurutistus venyi Työllisyys ja kasvusopimuksen sinetöinti keskusjärjestöjen allekirjoituksilla viivästyi runsaalla kahdella tunnilla viime hetken rutistuksen venyessä muutamilla aloilla. Työllisyys- ja kasvusopimuksen ulkopuolelle jäivät SAK:laiset Rakennusliitto ja Elintarviketyöläisten liitto sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni. Myös eräät palvelualat jäivät pois keskitetystä sopimuksesta. Ilmailualan unionia sekä Lentoemäntien ja stuerttien yhdistä pyrittiin saamaan keskitettyyn sopimukseen valtakunnansovittelija johdolla, kuitenkaan onnistumatta. Keskitetyn ratkaisun ulkopuolelle jääneet alat käyvät normaalit sopimusneuvottelut omilla aikatauluillaan. Työllisyys- ja kasvusopimus nostaa ensimmäisenä sopimusvuonna palkkoja 20 eurolla kuukaudessa neljän kuukauden kuluttua sopimuksen alkamisesta. Toisen sopimusvuoden palkankorotus on 0,4 prosenttia ja se maksetaan 12 kuukautta ensimmäisen korotuksen jälkeen. Kolmannen sopimusvuoden palkkaratkaisusta neuvotellaan kesäkuussa UP/Kari Leppänen 4 VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

5 Sähkön käyttö laski syyskuussa ja kulutus oli 0,4 prosenttia edellisvuotta pienempi Teollisuuden sähkönkulutus oli syyskuussa edellisten kuukausien tasolla. Sähkön kuukausitilaston mukaan teollisuuden sähkönkulutus on aloittanut lievän nousun aikaisemmasta, ja lämpötilakorjattuna kulutus nousi samaa luokkaa. Koko Suomen sähkönkulutus laski ja oli 0,4 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna elokuussa. Muu kulutus laski ja oli 3,5 % pienempi kuin viime vuonna syyskuussa. Syyskuussa sääkorjausta oli hieman, ja lämpötila oli lähes normaalilla syyskuun tasolla. Olemme tilanteessa jossa sähkönkulutus on muun kulutuksen osalta lievässä laskussa, mutta teollisuuden osalta vaikuttaa suunta muuttuneen nousevaksi. Muu kulutus on voimakkaasti riippuvainen ulkolämpötilasta. Suurimpia muuttujia ovat erillistuotannon voimakas nousu ja tuonnin tasoittuminen ja tuulivoima on jälleen tullut kasvu-uralle, sekä vesivoiman jyrkkä lasku. Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 kuukauden aikana 2,0 prosenttia enemmän kuin edellisellä vastaavalla 12 kuukauden jaksolla. Sähkönkulutus on kääntynyt lievään nousuun ja on viime kuukausina tuonut vuosikulutuksen edellisvuotta hieman korkeammalle tasolle. Teollisuuden sähkönkulutus on ollut laskussa mutta viime kuukausina lasku on ollut taittumassa, ja tilanne näyttää teollisuuden osalta muuttumassa hitaasti kulutuksen kasvuun. Suomen sähköntuotanto ja -kulutus syyskuussa 2013 miljoonaa kilowattituntia (GWh, milj. kwh) osuus sähkön kokonaiskulutuksesta prosenttia muutos edellisen vuoden vastaavaan jaksoon prosenttia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) ,9 21,2 Ydinvoima ,3 1,2 Vesivoima ,6-41,3 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym ,1 32,4 Tuulivoima ,3 Nettotuonti ,2-1,4 Sähkön kokonaiskulutus ,0-0,4 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos ,6 Suomen sähköntuotanto ja -kulutus viimeisten 12 kuukauden aikana, lokakuu 2012 syyskuu 2013 miljoonaa kilowattituntia (GWh, milj. kwh) osuus sähkön kokonaiskulutuksesta prosenttia muutos edellisen vuoden vastaavaan jaksoon prosenttia Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) ,9 4,3 Ydinvoima ,6 1,3 Vesivoima ,2-9,2 Hiili- ja muu lauhdutusvoima ym ,2 62,2 Tuulivoima 603 0,7 17,3 Nettotuonti ,5-7,1 Sähkön kokonaiskulutus ,0 2 Lämpötila- ja kalenterikorjattu muutos december 2013 KRAFT & DRIFT 5

6 STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää: Harmaa talous ja veronkierto romuttavat hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaa STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä verotus on esimerkki siitä, miten globaali maailma haastaa kansallisen päätöksenteon. Verokilpailu, veronkierron eri muodot ja harmaa talous uhkaavat romuttaa hyvinvointiyhteiskunnan perustan. Euroopan unioni ei veroasioissa riitä linjanvetäjäksi vaan tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä. Tänään STTK:n järjestämässä harmaan talouden seminaarissa Helsingissä Mäenpää muistutti, että hyvä verojärjestelmä on keino kerätä varoja yhteiskunnan toimintaa varten. Siksi verotuksen on oltava oikeudenmukaista ja taloudellisesti neutraalia ja se pitää olla tehokkaasti toimeenpantu. Verojärjestelmän puolestaan pitää tukea työllisyyttä ja siten talouskasvua ja tuottavuutta. Sen pitää myös kannustaa kestävään kehitykseen. Pitkään jatkunut talouskriisi ja paisuva harmaa talous ovat luoneet paineita siihen, että valtioiden välinen verokilpailu kiristyy. Se puolestaan on johtanut haitallisiin seuraamuksiin kuten uusien veroparatiisien syntymiseen. Euroopan unionin piirissä pitää kyetä sopimaan selkeistä verotusta koskevista linjauksista, jotta haitallista verokilpailua voidaan hillitä. EU on talousalueena suuri ja maailmanlaajuisesti merkittävä, joten sillä voi olla vahva rooli myös globaalin harmaan talouden ja verokilpailun vastaisissa toimissa, Mäenpää arvioi. Hän korostaa vastuullista kilpailukykyä myös Suomessa. Verokertymää kartutetaan parhaiten vahvistamalla työllisyyttä ja parantamalla tuottavuutta. STTK on suhtautunut varauksellisesti hallituksen päätökseen alentaa yhteisöveroa kertaheitolla neljä prosenttiyksikköä. Suomen kilpailukykyä on ylläpidettävä myös yhteisöverotuksella, mutta veron alentamisen olisi parempi tapahtua asteittain. Lisätietoja: STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, puhelin Veronmaksajat laski palkka- ja veroratkaisujen vaikutukset: Palkansaajan ostovoima alenee 1,1 prosenttia Työmarkkinoilla muotoutuva ansiokehitys ja hallituksen verovastaantulo merkitsevät toteutuessaan nettopalkan ostovoiman lievää alenemista. Keskituloisen palkansaajan ostovoima alenee 1,1 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Palkansaajan verotus kiristyy lievästi. Esimerkiksi keskituloisen 3180 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti nousee tämän vuoden 30,4 prosentista 30,7 prosenttiin vuonna Niissä kunnissa, jotka päätyvät kiristämään kunnallisveroprosenttiaan, ostovoima alenee selvästi tätä enemmän. Mikäli kunnan veroprosenttia nostetaan prosenttiyksiköllä, alenee keskituloisen ostovoima 2,3 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista vero- ja ostovoimalaskelmista, joissa on hallituksen verolinjausten lisäksi huomioitu myös odotetut työeläkemaksujen ja muiden sosiaalivakuusmaksujen muutokset sekä työmarkkinaratkaisujen ja tuoreiden suhdanne-ennusteiden perusteella arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Hallituksen oletetaan toteuttavan työmarkkinajärjestöille tarjotun verovastaantulon. Laskelmissa ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia vuonna 2014 ja 1,3 prosenttia vuonna 2015.*) Kuluttajahintojen arvioidaan puolestaan nousevan 1,8 prosenttia vuonna 2014 ja 1,6 prosenttia vuonna Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ostovoiman ja verotuksen näkymää melko ankeana, mutta korostaa että mihinkään ylenmääräiseen pessimismiin ei ole syytä. Vaikka elämme lähivuodet taloudellisesti melko laihoja aikoja, varsinaisesta ostovoiman romahduksesta ei kuitenkaan ole kysymys. Kuluttajien luottamus talouteen ratkaisee lähivuosien talouskehityksen. Uhkana onkin hiipuvan talouden supistuva kierre, jos kaikki säästävät liikaa ja yhtä aikaa. Liioitellun pessimismin sijaan Lehtinen suosittaa elämistä kuten ennenkin. Jos oma työpaikka tuntuu turvatulta, paras tapa edistää työllisyyttä on jatkaa kuluttamista normaalisti. Käymällä kaupassa ja ostamalla palveluja jokainen voi mahdollisuuksiensa mukaan pitää osaltaan huolta siitä, että myös naapurilla riittää työtä. Lehtinen muistuttaa, että koko kansantalouden tasolla maltillisten palkkaratkaisujen myötä kohenevat työllisyysnäkymät tukevat omalta osaltaan kaikkien palkansaajien yhteenlaskettua ostovoimaa lähivuosina. Paraneva työllisyys ja kilpailukyky ovat tekijöitä, jotka myös osaltaan kohentavat julkisen talouden tulevaisuuden näkymiä. Hallitukselta Lehtinen odottaa pidättyvyyttä uusissa leikkauksissa, jotta talous saa tilaa toipua taantumasta ja myös työllisyyden paraneminen voi toteutua. Veronkiristysten tien on syytä olla tältä erää loppuun kuljettu. Julkisen talouden tasapainosta huolehditaan parhaiten sopeuttamalla jatkossa maltillisesti julkisia menoja sekä toteuttamalla kestävyyttä parantavia rakenneuudistuksia. Kuntien tulisi välttää kaikin keinoin verotuksen kiristämistä. Kunnallisveroprosentin korotus ei ole kestävä ratkaisu kuntatalouden ongelmiin, sillä se vain siirtää rahaa taskusta toiseen. Kunnallisten päättäjien olisi syytä muistaa, että kunnallisverotuksen kiristys on sellaisenaan pois kuntalaisten ostovoimasta. Laskelmat ja graafit: *) Arvioitu keskimääräinen ansiokehitys sisältää sopimuskorotusten lisäksi muun muassa palkkaperinnön ja liukumien vaikutuksen Kontaktit toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, Veronmaksajat, VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

7 Kansallinen edunvalvonta ja vaikuttaminen STTK:n ydintehtävä on toimia toimihenkilöiden ammatillisena keskusjärjestönä jäsentensä hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseksi. STTK:lainen ammattiyhdistysliike, keskusjärjestö ja ammattiliitot yhdessä, turvaavat jäsentensä edut olemalla vahva toimija niin paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa kuin kansainvälisessäkin edunvalvonnassa. STTK:n aluetoiminnasta löytyy tarkempaa tietoa osiosta Alueellinen edunvalvonta ja toiminnasta eurooppalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa osiosta Kansainvälinen edunvalvonta. Suomi on sopimusyhteiskunta, jonka menestys perustuu vahvaan kolmikantaiseen yhteistyöhön valtiovallan, työnantajien ja palkansaajien kesken. STTK vaikuttaa aktiivisesti siellä, missä toimihenkilöiden hyvinvoinnista ja elämänlaadusta päätetään. Käytännössä STTK:n edunvalvonta tarkoittaa mm. tulopoliittisten sopimusten sekä muiden keskusjärjestöjen välisten sopimusten tekemistä, jäsenliittojen sopimustoiminnan tukemista, vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön sekä osallistumista työ- ja muun lainsäädännön kehittämiseen. Lisäksi STTK on mukana rakentamassa muun muassa Suomen työvoimapolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, talouspolitiikkaa ja tuloksellisen elinkeinopolitiikan perusteita. Kansallisen edunvalvonnan ohella STTK tekee myös EU-tason sekä laajemminkin kansainvälisen tason edunvalvontatyötä. Kansainvälistä edunvalvontaa STTK hoitaa toimimalla erilaisissa kansainvälisissä palkansaajajärjestöissä. Toimivat työmarkkinat koko yhteiskunnan etu Yhteiskunnan kehittäminen, menestyvien työpaikkojen luominen ja sitä kautta jäsenten työllisyyden edistäminen ovat tärkeitä yhteiskuntapoliittisia tavoitteitamme. Toimivat työmarkkinat ovat koko yhteiskunnan etu. STTK:n mielestä Suomessa tarvitaan toimivaa hallintoa, laadukkaita julkisia palveluita, korkeatasoista koulutus-, tutkimusja kehittämistoimintaa, teknologiamyönteisyyttä sekä turvallisen ympäristön varmistamista. Nämä mahdollistavat tuotantoelämän monipuolisen sijoittumisen sekä investoinnit Suomeen. Tulevaisuuden työmarkkinoita ja yhteiskuntaa STTK kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa. Intressebevakning och påtryckningsarbete STTK:s fackliga organisationsarbete är en del av intressebevakningen. Organisationsarbetet påverkar region-, studerande-, ungdoms- och unga vuxnas ärenden och är därför viktig för intressebevakningen och förutsättningarna för den. Den fackliga organisationsverksamheten den bästa formen av centralorganisationernas och medlemsförbundens samarbete, där medlemsaktiviteten har en stor roll och betydelse. Medlemmarnas mångsidiga arbetsuppgifter, utbildning och verksamhet på många olika branscher utnyttjas så att STTK:s inflytande på det finländska samhället ytterligare förstärks. Förändringarna i samhället, näringsstrukturen, yrkesstrukturen, företagen och arbetsgivarorganisationerna innebär också att den fackliga organisationsstrukturen fortgående förnyas. Medlemsförbunden avgör vilka förnyelse som bör åtgärdas. Viktiga frågor i fackorganisationernas arbetet: påverka den regionala samhällsutvecklingen i samarbetsorgan i landskapen och lokalt och i övriga regionala organ påverka samhälleliga beslut i ungdomsoch studerandefrågor påverka i näringspolitiska samarbetsgrupper som bildats bland medlemmarna öka samarbetet och samhörigheten mellan tjänstemanna- och arbetstagarorganisationerna bilda samarbetsnätverk regionalt och lokalt för att stärka intressebevakningen fastställa gemensamma principer för konfliktåtgärder och bilda mångsidiga påtrycknings- och inflytelsemodeller i samverkan med förbunden erbjuda bra påverknings- och verksamhetsformer för medlemmarna marknadsföra medlemskapet och trygga en hög facklig organiseringsgrad bland tjänstemännen Trepartssystemet grunden för verksamheten Det finländska arbetsmarknadssystemet bygger på trepartssamarbete, förhandlingar och uppgörelser mellan löntagarorganisationerna, arbetsgivarorganisationerna och regeringen. STTK:s mål är att utveckla förhandlings- och avtalssystem på lång sikt. STTK anser att det lokala avtalsförfarandet bör ökas successivt utgående från avtalen mellan förbunden. STTK anser att den finländska arbetsmarknadsmodellen också i framtiden är Finlands framgångsfaktor. december 2013 KRAFT & DRIFT 7

8 35 vuotta ydinsähköä Olkiluodosta Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ydinsähkön tuotanto alkoi 35 vuotta sitten. Olkiluoto 1 tahdistettiin Suomen kantaverkkoon 2. syyskuuta Siitä lähtien Olkiluodossa on tuotettu perusenergiaa suomalaiselle yhteiskunnalle turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöä säästäen. Olkiluoto 1 ja vuonna 1980 käynnistynyt Olkiluoto 2 ovat kuuluneet ensimmäisten käyttövuosien jälkeen jatkuvasti maailman parhaiden ydinvoimalayksiköiden joukkoon. Kuluneiden vuosikymmenten aikana TVO on kehittynyt teollisuuden resurssiyhtiöstä koko yhteiskuntaa hyödyttäväksi perusvoiman tuottajaksi. Nykyisin Olkiluodon laitosyksiköiden osuus Suomen koko sähköntuotannosta on noin kuudennes. Teollisuus käyttää TVO:n tuottamasta sähköstä noin puolet, ja toinen puoli ohjautuu energiayhtiöiden kautta kotitalouksiin, palveluihin ja maatalouteen. Olkiluoto 1 ja 2 ovat edelleen hyvin moderneja laitosyksiköitä. TVO:n periaatteena on pitää laitosyksikkönsä jatkuvasti uudenveroisina. Päämääränä on, että Olkiluoto 1:llä ja 2:lla on edessään vielä ainakin 40 vuotta teknistä käyttöikää. Niiden turvallinen ja häiriötön toiminta varmistetaan tekemällä huolto- ja kunnossapitotoimia ennakoivasti. Ennakoivan huollon konseptissa jokaiselle laitteelle ja komponentille on oma huolto- ja vaihtoaikataulunsa, jota vuosihuolloissa noudatetaan. Laitosyksiköitä on kehitetty järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti vuosikymmenten aikana. Alun perin niiden nettosähköteho oli 660 MW, josta on useiden modernisointiprojektien tuloksena noustu nykyiseen nettotehoon 880 MW. Myös tuotannon turvallisuutta on parannettu merkittävästi, sekä varmistettu laitetoimittajien tuotetuki ja varaosien saatavuus. Tehonkorotukset parantavat myös energiatehokkuutta Ensimmäiset suuret modernisointiprojektit olivat jo 1980-luvulla, jolloin laitosyksiköiden lämpötehoa nostettiin 8 prosenttia luvulla oli vuorossa reaktoriin ja turbiiniin liittyvien järjestelmien modernisointi, jossa lämpötehoa nostettiin 15,6 prosenttia. Vuosina uusittiin turbiinilaitosta vaihtamalla mm. välitulistimet, korkepaineturbiinit ja turbiinilaitosautomaatio. Nämä yhdessä nostivat sähkötehoa 20 MW laitosyksikköä kohden. Vuosien modernisoinneissa uusittiin mm. matalapaineturbiinit ja merivesipumput. Turbiinilaitoksen hyötysuhde parani noin prosenttiyksiköllä, mikä kasvatti laitosyksiköiden sähkötehoa noin 20 MW ilman polttoainemäärän kasvua. Suuri osa tehonkorotuksista onkin ollut samalla myös energiatehokkuuden lisäämistä. Laitosyksiköiden hyötysuhteen paraneminen merkitsee myös mereen menevän jäähdytysveden lämpökuorman pienenemistä. Seuraavan suuren hankkeen suunnittelu on jo vauhdissa. Vuonna 2018 edessä on OL1:n ja OL2:n käyttöluvan uusiminen. Tähän liittyen on menossa hanke, jonka tavoitteena on pidentää laitosyksiköiden käyttöikää, parantaa niiden käyttövarmuutta ja kehittää edelleen niiden turvallisuusominaisuuksia. Hankkeeseen liittyvät osaprojektit toteutetaan vuosihuolloissa Juhani Ikonen 8 VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

9 OL1:n tahdistus kantaverkkoon Reaktorimestari Seppo Brodkin tarkkana. Kuva: TVO:n arkisto. Polttoaine kehittyy, tuotanto tehostuu Vuosihuolloissa uusittiin myös välitulistimet. Kuva: Hannu Huovila. Ydinpolttoaineen sekä sen valmistamisen kehitys on ollut valtavaa. Tämä koskee sekä polttoainenippujen valmistusvaiheiden energiatehokkuutta että käytön aikaista neutronitaloutta. Esimerkiksi uraanin isotooppirikastuksessa on voitu huomattavasti vähentää jalostusvaiheen energiantarvetta. Polttoaineteknisen tutkimuksen ja kehitystyön seurauksena polttoainenippuja voidaan käyttää reaktorissa turvallisesti entistä pidempään. Näin säästetään raaka-ainevaroja. Polttoaineen kehitys on osaltaan mahdollistanut myös Olkiluodon laitosyksiköiden tehon nostamisen. Polttoainesuunnittelussa pitää jatkuvasti ennakoida ja arvioida tulevia tarpeita. Tavoitteena on polttoaineen käytön optimointi eli uraanipolttoaineen mahdollisimman taloudellinen ja turvallinen hyödyntäminen. Reaktoriin ladattavien nippujen ominaisuudet suunnitellaan kutakin käyttöjaksoa varten. Näin lisätään polttoaineesta saatavaa energiamäärää ja luodaan edellytykset laitosyksiköiden joustavalle käytölle. Suunnittelu lähtee laitosyksikön tulevien vuosien ajosuunnitelmista, joiden perusteella mitoitetaan vuosittain toimitettavien nippujen reaktorifysikaaliset ominaisuudet. Polttoaineen valmistusta varten määritellään kunkin polttoainesauvan väkevyys U-235 -isotoopin suhteen. Myös nippujen sijoittelu reaktorissa vaikuttaa merkittävästi laitosyksikön käytön joustavuuteen ja neutronitalouteen. december 2013 KRAFT & DRIFT 9

10 Öljyalan Keskusliitto: Edistyksellisille biopolttoaineratkaisuille taattava tulevaisuus Öljyalan Keskusliiton mielestä on tärkeää vaikuttaa EU:n päätöksiin niin, että Suomen edistyksellinen biopolttoainetuotanto on mahdollista jatkossakin. EU:ssa käsitellään parhaillaan biopolttoaineiden raaka-aineisiin liittyvää direktiiviehdotusta. Öljyalan energiaseminaarin 16. lokakuuta avannut Öljyalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Kari-Pekka Manni muistutti, että biopolttoaineet nähdään Suomessa tärkeänä cleantech-sektorina, jonka menestyminen loisi uutta liiketoimintaa ja paikkaisi perinteisen teollisuuden rakennemuutosten jättämiä aukkoja. Kestävästi tuotetut biopolttoaineet soveltuvat olemassa olevaan jakelutekniikkaan ja ovat heti valmis keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Öljyala pitää tärkeänä, että eri EU-maissa voidaan panostaa omiin vahvuuksiin kansallisista lähtökohdista. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat liikenteen vähäpäästöiset ratkaisut. Meillä on tehty pitkään työtä edistyksellisten biopolttoaineiden tuomiseksi markkinoille, kun taas Suomen ilmasto-oloista suuresti poikkeava ja tiheästi asutettu Keski-Eurooppa on keskittynyt muun muassa sähköautoratkaisuihin. Oleellista öljyalan mielestä on se, että poliittinen ohjaus olisi mahdollisimman pitkäjänteistä ja ennustettavaa ja kohtelisi liikenteen eri teknologioita tasapuolisesti. Liikenteen eri käyttövoimat olisi öljyalan mielestä saatava samoin perustein verotettaviksi. Toimitusjohtaja Helena Vänskä Öljyalan Keskusliitosta totesi, että parhaillaan käsittelyssä olevaan biopolttoaineiden epäsuoria maankäytön muutoksia koskevaan direktiiviehdotukseen sisältyy paljon tärkeitä yksityiskohtia biopolttoainetuotannon näkökulmasta. Keskeisimpiä asioita ovat tähteen määritelmän sisällyttäminen direktiiviin sekä raaka-ainelista. Viime aikoina direktiiviehdotus on kehittynyt siihen suuntaan, että jätteiden ja tähteiden käyttö biopolttoainetuotannossa vaikeutuisi, vaikka komission alkuperäinen tarkoitus oli päinvastainen. Vänskän mielestä EU-parlamentin päätöksille tulee ottaa aikalisä ja palata asiaan toukokuun 2014 EU-parlamenttivaalien jälkeen. Pahimmassa tapauksessa huono neuvottelutulos vetää maton Euroopan johtavan biopolttoaineklusterin alta kieltämällä sen käytössä jo olevat, Suomen hyväksymät jäte- ja tähderaaka-aineet, joiden varaan on tehty satojen miljoonien eurojen investoinnit. Seminaarissa tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta Etlasta kertoi maailmantalouden sekä energiamarkkinoiden muutoksista ja niiden energiapolitiikalle tuomista haasteista. Tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:stä puolestaan valotti Suomen liikennevisioita vuosille biopolttoainenäkökulmasta. Lisätietoja: toimitusjohtaja Helena Vänskä, puh Duunineuvoja: Työelämän pelisäännöt hukassa lisää tietoa peruskouluun Koulujen olisi annettava nykyistä enemmän työelämätietoa, kehottaa Nuorten duuni-infon neuvoja Juha Koskinen. Lisää työelämään liittyvää opetusta kaivattaisiin niin peruskoulun yläluokilla, ammatillisissa oppilaitoksissa kuin lukioissakin. Työelämän perusasiat ovat monille nuorille vieraita. Miten palkat määräytyvät, voiko ylitöistä kieltäytyä, kertyykö lyhyistä työsuhteista lomaa ja mikä on normaali työaika, Koskinen listaa Nuorten duuni-infoon tulleita kysymyksiä. Duunineuvojan mukaan jo peruskoulun yläluokilla olisi hyvä käydä läpi työntekijöiden keskeiset oikeudet ja velvollisuudet. Myös työsopimuksella sovittavat asiat, työelämää säätelevien lakien ja työehtosopimusten merkitys sekä työntekijöiden edustajien rooli työpaikalla pitäisi selvittää nuorille hyvissä ajoin. Koskinen kannustaa nuoria liittymään ammattiliittoon heti opintojen alkuvaiheessa tai ensimmäiseen työpaikkaan siirryttäessä. Ammattiliitot ja niiden luottamusmiehet tarjoavat hyvän tukiverkoston työelämään astuvalle nuorelle. Neuvoja kannattaa kysellä myös pitempään työskennelleiltä työkavereilta. Syyskuun puolesta välistä lähtien toiminut Nuorten duuni-info päättyi marraskuun alussa. Seitsemässä viikossa infoon tuli lähes sata yhteydenottoa. Maksuttoman neuvontapalvelun tarjosivat palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava osana Ylen Nuorille. Nyt! -kampanjaa. SAK, STTK ja Akava ylläpitävät vastaavaa palvelua myös kesätyöntekijöille. Kesäduunari-info avataan jälleen toukokuun alussa VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

11 Tuleva Valmet toimittaa biomassavoimalaitoksen Uni Viridakselle Kroatiaan Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminta, tuleva Valmet, toimittaa biomassaa hyödyntävän voimalaitoksen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Uni Viridas d.o.o:lle, Babina Gredan kaupunkiin Kroatiaan. Uni Viridas on Unit Investment N.V:n tätä projektia varten perustama yhteisyritys. Voimalaitos otetaan käyttöön vuonna Tilauksen arvoa ei julkisteta. Tilaus sisältyy pääosin Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -segmentin vuoden 2013 neljännen vuosineljänneksen saatuihin tilauksiin. Automaatiojärjestelmätilaus sisältyy Metson Automaatio-segmentin vuoden 2013 neljännen vuosineljänneksen saatuihin tilauksiin. Avaimet käteen -toimitus sisältää kattilalaitteet, turbiinin, rakennukset sekä asennus- ja rakennustyöt. Kattilassa voidaan polttaa hyvällä hyötysuhteella erilaisia biomassoja, kuten metsätähteitä ympäristöystävällisesti ja pienillä NOx- ja CO2-päästöillä. Voimalaitoksen sähköteho on 9,7 megawattia (MW) ja lämpöteho 10 MW. Laitos tuottaa lämpöä puupellettitehtaalle, muulle lähiympäristön teollisuudelle ja kasvihuoneille. Sähkö toimitetaan paikalliseen verkkoon. Sähkön tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä tukee pitkällä aikavälillä Kroatian sähköntuotannon kestävää kehitystä, turvaa energian saannin, vähentää Kroatian riippuvuutta muista maista sekä luo hyvinvointia nykyisille ja tuleville sukupolville. Olemme ylpeitä siitä, että yhdessä kroatialaisten yhteistyökumppaneidemme kanssa ymmärsimme tämän projektin arvon ja edut ja että olemme ensimmäisten joukossa Kroatiassa astumassa tähän suuntaan, toteaa Unit Investment N.V:n toimitusjohtaja Cem Sirin. Projekti on meille ensimmäinen paikallisia uusiutuvia polttoaineita hyödyntävä voimalaitostoimitus Kroatiaan. Tämä on meille merkittävä virstanpylväs. Uusiutuvien energialähteiden käyttö varmistaa luotettavan energiantuotannon sekä luo uusia liiketoiminta- ja työllistämismahdollisuuksia biomassaketjuun. Vahvistamme paikallista läsnäoloamme, ja projektin aikana käytämme paikallisia yhteistyökumppaneita ja palveluja, sanoo Jorma Lehtoviita, johtaja Lämpö ja sähkö, Massa, paperi ja voimantuotanto, Metso. vakiokomponentteihin, joiden toimitus ja asennus ovat nopeita. Metso tarjoaa myös kattavia elinkaaripalveluita täydentämään avaimet käteen -toimituksiaan. Polttojärjestelmä perustuu Metson luotettavaan kerrosleijuteknologiaan, joka on käytössä jo yli 170 laitoksessa eri puolilla maailmaa. Kerrosleijukattilat soveltuvat erilaisille polttoaineille, kuten kuivalle puupohjaiselle polttoaineelle, kostealle metsätähteelle, lietteelle ja jopa kiinteille kierrätyspolttoaineille. Laitoksen automaatiojärjestelmä perustuu Metso DNA -teknologiaan. Uni Viridas d.o.o. on Babina Gredan voimalaitosprojektia varten kännistetty yhteisyritys, jonka ovat perustaneet Unit Investment N.V. ja Energia Solution Ltd. Brysselissä toimivalla Unit Investmentillä on 40 vuoden kokemus energia-alalta. Energia Solution Ltd. on puolestaan kroatialainen yhteistyökumppani, jolla on kokemusta uusiutuvaan energiaan perustuvien projektien kehittämisestä ja sijoittamisesta Kroatiaan. Lisätietoja: Jari Niemelä, myyntijohtaja, EMEA, Massa, paperi ja voimantuotanto, Metso, puh Teknisiä tietoja Metson modulaariset biomassavoimalaitokset tarjoavat käytännöllisen ja ympäristöystävällisen ratkaisun uusiutuvan energian tuotantoon. Pitkälle automatisoidut laitokset perustuvat testattuihin december 2013 KRAFT & DRIFT 11

12 Hyvinkää - Hikiä voimansiirtoyhteys valmistui - Kokonaiskustannuksiltaan 34 miljoonaa euroa maksanut hanke nykyaikaisti Etelä-Suomen suurjänniteverkkoa. Pala Suomen sähkönsiirron historiaa modernisoitiin uudelle aikakaudelle. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on ottanut käyttöön uuden suurjänniteyhteyden Hyvinkää-Hikiä välillä. Tulevaisuuden sähkön kulutuksen ennustetaan jatkuvan erityisesti Helsingistä pohjoiseen Tampereelle suuntautuvalla alueella. Jatkossa alueen kaupunkeihin Hyvinkäälle, Riihimäelle ja Hämeenlinnaan sekä niitä ympäröiville alueille sähkö siirretään suurelta osin Hikiän ja Nurmijärven muuntamoiden kautta. Mittavan kolmevuotisen hankkeen aikana toteutettiin useita erillisiä osakokonaisuuksia. Uudistettu voimansiirtoyhteys valmistui aikataulussaan marraskuussa Hanke piti sisällään historian havinaa monessakin mielessä. Jo 1920-luvulla rakennettu Rautarouvaksi kutsuttu 110 kilovoltin kaksoisjohto Hikiän ja Nurmijärven välillä saateltiin uuden johdon myötä eläkkeelle. Samalla 1960-luvulla käyttöönotettu Hyvinkään 400 kilovoltin kytkinlaitoksen käyttöikä tuli täyteen, jolloin uusi voimajohtolinja ohitti vanhan aseman sen eteläpuolelta. Uudeksi 400 kilovoltin keskeiseksi solmupisteeksi rakentui Hikiän sähköasema. Hikiän sähköaseman laajennus mahdollistaa uusien korkeajännitteisten voimajohtojen Hyvinkää-Hikiä ja Hikiä-Forssa liittämisen Hikiän sähköasemaan. Voimajohtolinjalla otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa Fingridin uusi peltopylvääksi-kutsuttu voimajohtopylväsmalli. Fennia Prize 2012 Grand Prix -muotoilupalkitulla pylväällä pyritään minimoimaan maanviljelylle aiheutuvat haitat ja parannetaan työturvallisuutta. Kokonaiskustannuksiltaan 34 miljoonaa euroa maksaneen hankkeen aikana rakennettiin Hikiän sähköasemalle uudet 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin kytkinlaitokset sekä toinen muuntaja. Hikiän ja Hyvinkään välinen 17, 5 kilometriä pitkä 220 kilovoltin johto-osuus korvattiin 400 kilovoltin johdolla. Lisäksi osana hanketta siirrettiin Hyvinkään eteläpuolella Kaltevan alueella noin 2,5 kilometrin matkalla Espoon suunnasta tulevaa 400 kilovoltin johtoa uudelle johtoreitille Hyvinkään kaupungin maankäyttösuunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsijoina Hikiän sähköaseman laajennustöissä oli ABB Oy, rakennusaliurakoitsijana oli Maanrakennus Rasimus Oy ja asennusaliurakoitsijana VR-Track Oy. Voimajohtotöistä vastasi Eltel Networks Oy ja päämuuntajan toimitti Siemens Osakeyhtiö. Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Kari Kuusela puh Oma tilitys Nuoruuteni, haaveeni, toiveeni, onneni. Mihin ne hävisivät, vai olivatko ne vain unelmia? Ehkä ne olivat vain utupilviä, joihin ei voinut saada kontaktia, koska oma vahvuuteni ei riittänyt siihen. Mutta jotain sain kuitenkin tilalle. Sain vahvan halun tehdä työtä ja luoda tulevaisuutta, joka korvasi kaiken, kunhan en vaipunut turhaan haaveiluun. Nyt olen jo vanha ja voinkin vain muistella menneitä, ja todeta että en olisi kuitenkaan pystynyt parempaan, siispä voin kuitenkin olla tyytyväinen! Jorma Kataja 12 VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

13 Suomen ABB:lle yli 20 miljoonan dollarin pääavaus uuteen markkinaan Suomen ABB toimittaa hukkalämmön talteenottojärjestelmät neljääntoista konttialukseen kiinalaisille Dalian Shipbuilding Industry Co Ltd sekä New Times Shipbuilding Co Ltd telakoille. Kauppa on Suomen ABB:n päänavaus sekä konttilaivapuolella että uuden teknologian toimittamisessa. Hukkalämmön talteenottojärjestelmä lisää konttialusten tehoa ja vähentää polttoainekustannuksia. Alusten propulsiojärjestelmissä noin 50 prosenttia polttoaineesta saatavasta energiasta menee hukkaan, kun moottori muuntaa sen mekaaniseksi tehoksi. Hukkalämmön talteenottojärjestelmällä osa polttoaineen häviöenergiasta saadaan talteen ja muunnetaan sähköksi. Energiankäytön tehostaminen vähentää myös hiilidioksidipäästöjä. Päänavaus uuteen markkinaan, konttilaivoihin on jatkumoa menestyksekkäälle ABB:n Marine & Cranes -yksikkö Helsingin Vuosaaressa kehittää sähköistys- ja automaatioratkaisuja meriteollisuuden tarpeisiin. syksylle meriteollisuuden ratkaisujen toimittamisessa. Tilaukset ovat myös osoitus ABB:n ja asiakkaiden sitoutumisesta laivojen energiankäytön tehostamiseen sekä alusten ympäristöystävällisyyden parantamiseen, liiketoimintajohtaja Juha Koskela ABB:ltä sanoo. Konttialukset rakennetaan China International Marine Containers Co:lle ja Mediterranean Shipping Co S.A:lle (MSC). Alukset toimitetaan vuonna 2015 ja 2016 ja ne palvelevat pitkäaikaisen rahtaussopimuksen puitteissa MSC:tä. ABB:n Marine & Cranes -yksikkö Helsingin Vuosaaressa kehittää sähköistys- ja automaatioratkaisuja meriteollisuuden tarpeisiin. Yksikön keihäänkärkituote on sähköinen Azipod -propulsiojärjestelmä. Suomen ABB:n yksikkö vastaa maailmanlaajuisesti meriteollisuuden ratkaisujen kehittämisestä ABB:llä. Lisätietoja: Juha Koskela, p STTK:n hallitus linjasi eläkeuudistuksen tavoitteita: Työeläkejärjestelmää ja työelämää kehitettävä yhtäaikaisesti STTK:n hallitus linjasi tänään järjestön tavoitteita eläkeuudistukseen. Neuvottelut työeläkeuudistuksesta ovat alkamassa ja niiden takaraja on työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitun mukaisesti syksy STTK:n hallitus korostaa, että neuvotteluihin käydään taustaselvitysten valmistuttua puhtaalta pöydältä. Neuvottelujen asialistalla on oltava kaikki työura- ja eläkeratkaisuihin liittyvät asiat. Koska neuvottelut ovat vasta alkamassa, kaikki on auki. Hallitus korostaa, että työeläkejärjestelmää ja työelämää on kehitettävä yhtäaikaisesti. Eläkkeelle siirtymistä koskevien ratkaisujen on liityttävä kiinteästi ikääntyneiden työntekijöiden työllistymiseen, ikäsyrjinnän kitkemiseen ja työelämän joustoihin. STTK:n hallitus pitää tärkeänä työllisyyden vahvistamista ja uutta kasvua. Lisätietoja: STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle, puhelin Työeläkejärjestelmä ei elä kuplassa vaan eläke karttuu työstä. Neuvotteluissa on kyettävä katsomaan sukupolvien yli. Työeläkeuudistuksen ratkaisujen on oltava kestäviä myös tulevien sukupolvien näkökulmasta, toteaa STTK:n hallitus. Merimiehen kihlajaiset! Olin s/s Canopuksessa lämmittäjänä ja olimme tulleet Kotkaan lastaamaan puutavaraa, oli vuosi Saimme vapaata lauantaipäivän, siispä lähdimme kaupungille kahden lämmittäjäkaverin kanssa. Poikkesimme puistokadun varrella olevaan pieneen kahvilaan, oli päätettävä miten viettäisimme lauantai-illan. Siinä hörppiessämme kahvinkorviketta, sillä parempaa ei sota-aikana saanutkaan, pojat ehdottivat että mennään hotelliin sillä siellä on aina jotain hauskaa. Heillä oli tyttökaverit Kotkassa, mutta minulla ei ollut! Sitä ropleemaa puidessamme, kiinnittyi huomiomme tarjoilijaan joka oli tosiaan kaunotar. Silloin pojat kuin yhteen ääneen laukaisivat, tuossahan on sinulle kaveri, käy kiinni. Ei minua tarvinnut kahdesti yllyttää kun jo kysyin neidiltä, olisikohan hän halukas lähtemään kansamme juhlimaan hotelliin. Häneltä tuli heti vastaus, en ennen kuin kihlasormus on nimettömässä sormessani. Nyt tuli ropleema koska minulla ei ollut niin paljon rahaa, että olisin voinut ostaa sormuksen. Silloin yksi pojista otti hattunsa ja keräsi minulle sormusrahat. Niin sitten vietimme merimiehen kihlajaisia. Tämä tarina kuvaa hyvin sen ajan merimiesten toverihenkeä, joka ilmentyi joskus näinkin. Jorma Kataja december 2013 KRAFT & DRIFT 13

14 Vanha siilo tuhkan tilapäisvarastoksi Monilla voimalaitoksilla on ajoittaisia ongelmia tuhkan varastoinnissa, sillä asiakas tuhkalle on olemassa, mutta he tarvitsevat tuhkaa vain oman aikataulunsa mukaisesti. Voimalaitoksessa tuhkaa kuitenkin syntyy joka päivä, jopa tuhansia tonneja kuukaudessa. Sementtiteollisuus on tyypillinen tuhkaa käyttävä asiakasryhmä. Toinen jätetyyppisten materiaalien käyttöön liittyvä seikka ovat jatkuvasti tiukentuneet ympäristömääräykset, jotka eivät enää salli tuhkan tai monien muiden materiaalien kuljettamista kaatopaikoille. Kun voimalaitos tarvitsee tuhkalle välivarastoa, kyseeseen tulee useimmiten siilo tai joskus jokin muu varastorakennus. Tällöin yhtiöllä on kaksi vaihtoehtoa, joko hankkia kokonaan uusi tai hyödyntää jotakin lähistöllä sijaitsevaa, käytöstä poistettua rakennelmaa. Olemassaolevan siilon muuttaminen välivarastoksi saattaa maksaa vain noin 10 % uudisrakennuksen kustannuksista, joten se on hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Kopar Group on vuosien mittaan konvertoinut vanhoja siiloja uusiokäyttöön, etupäässä tuhkan välivarastoksi. Tällaisessa tapauksessa siilolle tai vastaavalle rakennukselle asetetaan kuitenkin joitakin perusvaatimuksia: siilon seinien täytyy olla vahvat ja pohjan suhteellisen tasainen, kuitenkin niin, että pohja on lievästi kartiomainen ja nousee 7-8 asteen kulmassa kohti keskustaa. Kartiomaisuus ei tosin ole ehdoton edellytys, koska tuhka voidaan purkaa myös ilmakourujen avulla. Suunnitteluvaiheessa täytyy ottaa huomioon useita seikkoja: miten toteutetaan tuhkan syöttö siiloon, mahdollinen pneumaattisten kuljettimien ja kompressorien tarve, automaatio. Myös turvallisuusseikkojen huomioiminen vaatii omaa erikoisosaamistaan. Fortum toimittaa bioöljyä Savon Voimalle Espoo, Suomi, :00 CEST. LEHDISTÖTIEDOTE Fortum ja Savon Voima Oyj ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fortum toimittaa bioöljyä Savon Voimalle ensimmäisenä sopimuskumppaninaan Suomessa. Savon Voima käyttää Fortum Otso -bioöljyä kaukolämmön tuotannossaan Iisalmessa raskaan ja kevyen polttoöljyn asemesta. Sopimus mahdollistaa monivuotisen yhteistyön. Fortum Otso -bioöljy tuotetaan itäsuomalaisesta puusta Joensuussa. Lisäksi bioöljyllä tuotettu energia vähentää kasvihuonepäästöjä jopa yli 90 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Bioöljyn tuotanto ja käyttö hyödyttää koko Itä-Suomea, ja avaa samalla uuden sektorin Suomen energiateollisuudessa, Kasperi Karhapää, pyrolyysin liiketoimintavastaava Fortumista sanoo. Siirtyminen kotimaisiin polttoaineisiin myös varapolttoaineiden osalta on meille tärkeä askel bioenergiaohjelmassamme, Maija Henell, kaukolämmön ja tuotannon liiketoimintajohtaja Savon Voimasta sanoo. Fortum Otso -bioöljy tuotetaan Joensuussa, missä Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (combined heat and power, CHP) yhteyteen valmistuva pyrolyysilaitos tuottaa vuosittain noin tonnia bioöljyä. Tämä vastaa yli pientalon lämmitystarvetta. Bioöljyn raaka-aineena on metsähake sekä muu puubiomassa. Nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva bioöljylaitos on teollisessa mittakaavassa maailman ensimmäinen. Bioöljyn käyttö alkaa Savon Voiman varalämpökeskuksella Iisalmessa vuoden 2014 alussa. Lisätietoja: Kasperi Karhapää, pyrolyysin liiketoimintavastaava, Fortum, puh Sämpylä Oli vuosi 1967 ja seilasin ms Finnbirchillä 2-konemestarina. Kuljimme välimerenlinjalla, satamia saattoi olla jopa yksitoista yhdellä kierrolla. Miehistö oli hyvin ammattitaitoista eikä alkoholinkaan kanssa ollut suurempia ongelmia, mutta olihan sitä joskus joku hairahtanutkin mukana. Meillä oli silloin konepäällikkönä kotkalainen keski-ikäinen herrasmies ja hänellä oli vaimo sillä matkalla mukana. Kerronpa sitten tarinan sankarista jonka kutsuttiin Sämpyläksi. Tämä oli lempinimi eräästä moottorimiehestä, jolle viina maistui, ja sen hankkimisessa hän oli mestari. Tästä syystä hän ei ollut lempinimeään saanut, vaan se oli tullut hänen olemuksensa seurauksena. Sämpylä oli noin 1,6 m pitkä pullukka, mutta huumorintaju ja kekseliäisyys olivat aivan huipputasolla. Kerronpa tässä erään tapauksen, joka sattui Italian Savonnassa. Sämpylällä oli maihin meno kielto viiniongelmien vuoksi. Eipäs se Sämpylää pidätellyt, hän oli huomannut että oli tulossa siifin vaimon nimipäivät. Niinpä hän ehdotti että voisi hakea konepäällikölle hänen vaimolleen vietävät nimipäiväkukat, koska konepäälliköllä tuntui olevan kiirettä omien töidensä kanssa. Tapaus alkoi jo muuttua farssiksi, sillä kyllähän siifi arvasi mistä oli kysymys. Mutta sitten sattui pieni välikohtaus, siifin vaimo sattui tulemaan paikalle kun Sämpylä tiuksi kukkien hakuun lähtöä. Siifi oli vasta avioitunut ja vaimo oli hyvin kaunis nuori nainen, ja molemmat hyvin rakastuneita. Kun vaimo sai tietoonsa mistä oli kysymys, sai Sämpylä maihinnousuluvan ja rouva kukat. Koska konepäällikkö ei voinut vastustaa nuoren vaimonsa tahtoa ja näin Sämpylä oli taas junaillut oman asiansa läpi. Jorma Kataja 14 VOIMA & KÄYTTÖ JOulukuu 2013

15 Pääkaupunkiseudun energiankulutus on kääntynyt pieneen laskuun Kokonaisenergiankulutus asukasta kohti laskettuna on kääntynyt pääkaupunkiseudulla pieneen laskuun vuoden 2007 jälkeen. Myös kasvihuonekaasupäästöt ovat väestömäärän kasvuun suhteutettuna pienentyneet. Tämä käy ilmi HSY:n kokoamista Pääkaupunkiseudun ilmastoraportista ja Seutukompassi-indikaattoritarkastelusta, jotka arvioivat ilmastonmuutoksen hillinnän suuntaa pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2012 asukasta kohti laskettuna 24 megawattituntia. Tämä sisältää rakennusten lämmityksen, sähkönkulutuksen sekä liikenteen ja muun polttoaineen käytön. Kokonaisenergiakulutus kasvoi tasaisesti vuoden 2007 huippulukemaan asti, joka oli 26 megawattituntia. Tämän jälkeen kulutus on kääntynyt loivaan laskuun. Selvää yksittäistä tekijää energiankulutuksen laskuun ei ole. Vähennystä on saatu aikaan energiatehokkuustoimilla, ja kulutus on viime vuosina vähentynyt jonkin verran lähes joka sektorilla. Esimerkiksi kulutussähkö eli muuhun kuin lämmitykseen tarkoitettu sähkönkäyttö ei ole kasvanut samaan tahtiin kuin on oletettu, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöjen laskeva kehitys on pysähtynyt, mutta asukasta kohti kasvihuonekaasupäästöt pienenevät edelleen hitaasti Pääkaupunkiseudun yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen vuonna 2007 alkanut laskeva trendi on pysähtynyt. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina kivihiilen käyttö on lisääntynyt. Asukasta kohti päästöt ovat kuitenkin edelleen laskeneet. Helsingissä myös kokonaispäästöt ovat olleet laskussa. Yli puolet pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä, vajaa neljännes sähkönkulutuksesta ja noin neljännes liikenteestä. Tuoreimmat kaupunkikohtaiset tiedot on koottu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemaan Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti päästöjen kehitys raporttiin. Keskeinen kokonaispäästökehitykseen vaikuttava tekijä on seudun kasvu. Tarkastelu osoittaa, että vuoden 1990 lähtötasoon verrattuna seudun väestö on kasvanut lähes asukkaalla eli noin 30 prosenttia. Rakennusten ja lämmitettävien kerrosneliöiden määrä on lisääntynyt lähes 26 miljoonalla kerrosneliömetrillä, mikä on lähes 50 prosentin lisäys. Autojen määrä on kasvanut :lla eli peräti 60 prosenttia. Asemanseutujen kehittäminen ja täydennysrakentaminen ratkaisuina liikenteen päästöjen vähentämiseksi Ilmastoindikaattoreiden mukaan yhdyskuntarakenne on kuitenkin täydentynyt ja tiivistynyt viime vuosikymmenenä pääkaupunkiseudulla. Raideliikenteen käyttäjäpotentiaali eli asemanseutujen väestö- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet 2000-luvun alkupuolella hieman voimakkaammin kuin seutu keskimäärin. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi siten, että uutta asutusta rakennetaan nykyisen asutuksen yhteyteen, lähelle palveluja ja työpaikkoja ja suositaan täydennysrakentamista. Lisäksi asutus ja työpaikat pitäisi sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen ulottuville, Raimo Inkinen toteaa. Seudun toimintaympäristön ja ilmastostrategian eri toimialojen trenditarkastelut löytyvät HSY:n julkaisemasta Seutukompassista, joka kokoaa pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit yhteen. Se sisältää yhteensä 56 indikaattoria, joista voi tarkastella trendikehityksiä eri teemojen, muun muassa liikenteen, rakennusten, energiantuotannon, hankintojen ja valistuksen osalta 2000-luvulla. Seutukompassi ja sen yhdeksän avainindikaattoria on koottu yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin seudun liikenteen kanssa. Se on laadittu ilmastotyön apuvälineeksi sekä päättäjille että kaupunkien virkamiehille. Lisätietoja toimitusjohtaja Raimo Inkinen, puh Tuulivoimatukia maksettiin ensimmäisen kerran enemmän kuin metsähaketukia Tämän vuoden toiselta neljännekseltä syöttötariffijärjestelmän mukaisia uusiutuvan energian sähkön tuotannon tukia maksettiin noin 8,6 miljoonaa euroa. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna tuulivoimatuet nelinkertaistuivat 5,9 miljoonaan euroon. Metsähakkeen tuet pienenivät vuodentakaisesta kolmasosaan eli noin 2,7 miljoonaan euroon lähinnä siksi, että vain 40 prosenttia tukeen oikeutetuista laitoksista jätti tässä vaiheessa tukihakemuksen. Metsähaketta on toisaalta käytetty aiempaa vähemmän pienentyneen tuen ja polttoaineiden muuttuneiden hintasuhteiden vuoksi. Syöttötariffitukea on tähän mennessä maksettu yhteensä yli 81 miljoonaa euroa. Metsähaketta on toisaalta käytetty aiempaa vähemmän pienentyneen tuen ja polttoaineiden muuttuneiden hintasuhteiden vuoksi. Syöttötariffitukea on tähän mennessä maksettu yhteensä yli 81 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 toiselta neljännekseltä syöttötariffijärjestelmän mukaisia tukia maksettiin noin 8,6 miljoonaa euroa, josta 5,9 miljoonaa tuulivoimalla tuotetulle sähkölle ja 2,7 miljoonaa metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Tuulivoimalle maksettu tuki on ensimmäisen kerran suurempi kuin metsähakkeelle maksettu tukin. Toisen kerran tukea maksettiin myös biokaasulla tuotetulle sähkölle, ja tämä tukisumma oli euroa. Toisen vuosineljänneksen tuet perustuivat 288 gigawattitunnin sähköntuotantoon, josta metsähakkeen osuus oli 69 prosenttia ja tuulivoiman 31 prosenttia. december 2013 KRAFT & DRIFT 15

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot