4. Ilmakuva Kirveskoskelta. Pormestarin ja Jäppilän talot, joen toisella puolella Pappila ja Vanha-Heikkilä
|
|
- Yrjö Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuvia Pornaisista ja pornaislaisista Valokuvia Hilkka Kanervikon arkistosta KIRVESKOSKI 1. Pappila, rakennettu v Viljamakasiini, kuva vuodelta Pappila 1980-luvulla 4. Ilmakuva Kirveskoskelta. Pormestarin ja Jäppilän talot, joen toisella puolella Pappila ja Vanha-Heikkilä 5. Heikkilän talo kuvassa oikealla. Siinä oli Pornaisten ensimmäinen lääkevarasto 6. Kirveskosken jokisiltaa rakennetaan 1920-luvulla 7. Laituri ja veneen nokka, vedenkantaja. Missä ja kuka? 8. Latiskan tieltä 1920-luvulla 9. Kirveskosken peltoja ja kylän taloja ennen isojakoa ja talojen siirtoa 10. Kuusisto n. vuonna Se toimi kirkkona uuden kirkon rakentamisen ajan. Ristit rakennuksen molemmissa päädyissä erottuvat heikosti 11. Vaatturimestari Tenhonen ja hänen kotitalonsa 12. Hautajaissaatto tulee alas Nymanin mäkeä v Etualalla seurakunnan komeat ruumisvaunut 13. Pankin rakennus mäen päällä 14. Vanha kunnantalo ja kokoukseen osallistujat 15. Kenttätalkoot Kuusistolla 16. Tenhosen valokuvaamon ulkomainos vuonna Tässä rakennuksessa on moni kauppias ja myyjä tehnyt työpäiviään 18. Vanha kunnantalo 1980-luvulla. Sen suojissa on ollut kirjasto, nuorisoseuran kokoontumispaikka kirkon palon jälkeen, hammaslääkärin vastaanotto ym.
2 19. Kuva on maatalousnäyttelystä Kuusiston seinustalla 20. Paalan talo, jossa myös luutnantti Kirves on asunut aikoinaan. Vasemmalla oleva talo on ollut terveyssisaren asuntona ja kuntakokousten paikkana 21. Pornainen on saanut terveystalon ruotsalaisten kummikuntien tukemana. Kunnan toimi- ja luottamushenkilöitä talon edustalla 22. Aleksi Nymanin rakennusryhmä, oikealla oleva punainen rakennus oli teurastamona 23. Myllykoskella olevat mylly ja myllärin asuinrakennukset ennen myllyn siirtoa kylään. Koskella on enää sementtiränni kertomassa myllyn sijainnista 24. Osl. Toimelan myymälä kirkonkylässä ennen kuin se muutti Hevonselkään 25. Terveyskeskus talvimaisemassa. 26. Uusi kirjasto avajaispäivänä lokakuussa Pornaisten Talouskauppa 1950-luvulla. Paavo Forsblom rakennutti taloon toisen kerroksen. Takana punainen Evin mökki, jossa nahkurin kisällit asuivat Jaalan Jukon aikana 28. Osl. Toimelan myymälästä sisäkuva, jossa myyjä Huovila poseeraa hyllyjen välissä, myymälänhoitaja tekee konttoritöitä 29. Alkuperäinen rakennus, jossa Jaalan Jukko asui ja missä toimi posti ja oli nahkurin verstas ja kenkäkauppa vielä 1930-luvulla sekä parturi-kampaamo KOLME KIRKKOA 30. v.1666 kolmen kruunun merkinnöillä leimattu kolikko löydetty Pornaisten hautausmaalta 1960-luvulla 31. Herr Ramsay lahjoitti 1726 rakennettuun kirkkoon tinaisen kalkin, joka on leimattu Turussa Kalkki on kotiseutumuseossa, jossa myös viiri 1726, tuntilasi, alttaritaulu, messinkikruunu ja krusifiksi (nyt kirkossa) 32. Ensimmäisen kirkon piirustukset; kirkko rakennettu 1726 ja saanut kappelioikeudet Ensimmäinen kirkko on löytöjen perusteella ollut nyk. hautausmaan suihkukaivon kohdalla. Kirkon lattian alle haudatuista pastori Telenius oli viimeinen
3 33. Toinen kirkko, joka oli rakennettu puusta C.L Engelin piirustusten mukaan v Kirkko paloi 23. pnä maaliskuuta Kolmas kirkko, kivikirkko, valmistui v ja vihittiin käyttöön v Pornaisten ensimmäisen kappalaisen Teleniuksen lapsen hauta. Teleniuksella oli kahdeksan lasta, joista useimmat kuolivat lapsena 36. Kellotapuli vuodelta 1834 paloi 10.pnä tammikuuta Vanha alttaritaulu Pornaisten ensimmäisestä kirkosta 38. Kivikirkon rakennustyömiehiä 1920-luvun alussa 39. Kirkko syysruskan ympäröimänä vuosituhannen vaihteessa 40. Rippilapset kuvattuina Kuusistolla 41. Kellotapulista otettu maisemakuva 42. Laulukuoro kivikirkon avajaisjuhlassa 43. Kirkon alttari vielä ilman taulua. Alttaritaulu sijoitettiin paikalleen v Punainen, silkkinen kasukka ensimmäisen kirkon ajoilta. Kasukka on konservoitu 45. Kanttori Saastamoisen perhe 46. Jumalanpalvelus kirkossa 47. Ryijymatto alttarilla 48. Sisäkuva Pappilan salista 49. Kirkkoherra Haavio perhekuvassa 50. Joulukuusi Pappilan salissa 51. Rippilapsia Kuusistolla kirkon palon jälkeen LAHA 52. Lahan kyläkävely kesällä Kävelyn aluksi isäntä Antti Kiikka kertoi Lahan kartanon varhaishistoriasta. Osallistujia n. 200.
4 53. Lahan kylän historiasta vuoden 1944 jälkeen kertoi Hilkka Kanervikko 54. Talvikuva Lahankoskesta 1900-luvun alkuvuosilta 55. Lahan mylly on maksanut myllyveroa vuodesta Myllyn rakensi v Lahan kartanon isäntä kauppaneuvos August Eklöf 56. Lahankoski kesäaikana 57. Luumylly ja Kupsenkylän mylly Lahankosken yläpuolella 58. Uimareita Lahankosken yläpuolella 59. Voimalaitoksen ränni 60. Pojat harjoittelemassa tukinuittoa Lahankoskessa 61. Lahan mäelle avattiin Talouskauppa v Lahan kartanon puutarha, johon istutettiin n erilaista hedelmäpuuta 1940-luvulla 63. Lahan kartanon työväkeä 64. Lahan kylän talvimaisemaa 65. Lahan kartanon työväkeä 1940-luvulla 66. Näkymä Kukkurin kalliolta Mustijoelle päin 67. Sisäkuva Lahan Talouskaupasta lukujen vaihteessa 68. Forsblomin perhe isän hautajaispäivänä Lahassa 69. Kartanon kaunis vieras näytelmä esitettiin Lahan kartanon työväen asuintalon edessä kesällä Näytelmän esitti Pornaisten Nuorisoseura Uudenmaan Nuorisoseurain Liiton maakuntajuhlien yhteydessä, katsojia oli n Lahan silta 71. Lahan kylämaisemaa Kukkurinkalliolta 72. Kohinaa näyttelyn avajaiset Lahankosken myllyssä Antti Kiikka esittelee näyttelyä 73. Lahan kartanon kaakeliuunin vierellä Leena Kiikka
5 HALKIA 74. Kippilän talo Halkiassa 75. Halkiankosken putous 76. Halkian silta. Mänty vas:lla on yli 300 vuotta vanha 77. Halkian kylämaisemaa 1920-luvulla 78. Halkiankosken kuohuja 79. Halkian mylly ja sähkölaitos luvulla myllyyn suunniteltiin Leivän tie museota 80. Halkian koulu 81. Halkiankosken suvantoa 82. Kevättulva v rikkoi Halkian koskisiltaa 83. Metsä-Poterin talo talvimaisemassa 84. Halkian kylän keskustaa, vas:lla Osuuspankin rakennus 85. Jalmari Poteri ja Niklas Kanervikko esittelemässä metsästyssaalistaan 86. Kevättulva vie saunarakennusta v Metsä-Poterin taloon kerätään sammalta rakennuksen seiniin ja katolle eristeeksi 88. Jalmari Poterin sementtivalimolla 89. Metsästysseuran miehiä Halkiasta 1900-luvun alussa 90. Tukinuittoa Monsalan sillalla. Aleksi Kivi on kulkenut aikanaan Monsalan sillan kautta Nummisiin 91. Pietalan perhe Pietalan talon edustalla 92. Kuva Horsmankalliolta. Kallio on korkein (107m) paikka Pornaisissa 93. Hopeakaivo Horsmankalliolla 94. Pietalaan rakennetaan navettaa 95. Halkia sai tievalaistuksen ensimmäisenä Pornaisissa kylän miesten toimesta v. 1972
6 96. Hilma Niklander, taitava ja tunnettu ryijynkutoja 97. Nuorisoseurantalo Kivistö, kylän monipuolinen toimintakeskus LAUKKOSKI 98. Jokimäen koulu rakennettiin v Silloin oli pulaa koulutiloista asukasluvun kasvaessa n. 25% 99. Laukkosken koulu. Järvelän kartanon omistaja asessori Kjöllerfeldt lahjoitti koululle tontin ja tarpeellisen 2 tynnyrin maa-alueen v Maisemaa Jokimäestä 101. Laukkosken kartano, jonka isännät ovat vaikuttaneet voimakkaasti alueella mm. kappeliseurakunnan perustamiseen ja ensimmäisen kirkon rakentamiseen. Kuvassa oleva päärakennus on rakennettu v Laukkosken kartanon puutarhaan 1720 luvulla istutetut tammet taistelevat kauniisti vieläkin olemassa olostaan 103. Kuva Jokimäen sillalta, vasemmalla mylly- ja sähkölaitosrakennukset 104. Kotiseuturetkeläiset kuuntelevat Itälän kartanon edustalla opetusministeri Jaakko Itälän puhetta v Kuistin seinällä on laatta, joka kertoo: Täältä lähtivät Pornaisten miehet sotaan syksyllä Kartanon hieno ulkokäymälä on säilynyt pihapiirissä 106. Heinäseipäitä Jokimäen maisemassa Kuvassa Väinö Pakkasen peltoa ja rakennuksia 107. Uusikartano Jokimäen sillan kupeessa 108. Tällä mäellä oli raippapaalu. Siinä annettiin rangaistuksia pienemmistä rikoksista. Muistitiedon mukaan joku Virtanen sai kellon varastamisesta niin ankarat raipat, että makasi kolme kuukautta sängyn pohjalla. Raipparangaistusta ei säädetty enää vuoden 1889 rikoslaissa. Vankiloiden kurinpidossa se oli luvallista vuoteen Kotojärven kartanorakennus, jossa on pidetty monet juhlat. Siellä on käynyt arvokkaita vieraita. Olympiavuonna 1952 siellä vieraili Englannin prinssi Philip 110. Aino Kalkkinen siskonsa kanssa lypsyllä ennen lypsykoneiden tuloa
7 111. Pornaisten Karjalaiset ry:n retkeläiset ryhmäkuvassa Luontopolku retkellä 112. Kuva Kotojärven kartanon salista 113. Perunannostajat kahvitauolla Martnikun pellolla 114. Laukkosken jokimaisemaa kylän keskeltä 115. Laukkosken työväentalo. Talon avajaisjuhla oli v Yhdistys osti ensimmäistä työväentaloa varten tohtori Oskar Nordqvistin kalojen viljelyyn ja jalostamiseen käytetyn rakennuksen. Oskar Nordqvist oli mukana Vega laivalla Koillisväylän tutkimusretkellä 116. Vanha silta, siitä kulkivat Askolan ja Pornaisten leipäkauppiaat 1900-luvun alkuvuosina. Tie oikaisi Kotojärveltä työväentalon ohi sillalle. Siitä tulivat myös paippislaiset ruotsinkieliseen jumalanpalvelukseen Pornaisten kirkkoon, jossa ruotsinkielinen jumalanpalvelus oli viimeksi v Ruttoon v kuolleitten luita löytyi tämän kiven lähistöltä. Luut siirrettiin ja kirkkoherra Helovesi siunasi ne Pornaisten kirkkomaalle Laukkosken Työväentalon avajaiset v Kauko Salonen metsästysretkellä. Salonen kertoi Laukkosken luontopolun nähtävyyksistä kulttuurilautakunnan kokouksessa v Nähtävyydet kirjattiin lautakunnan pöytäkirjaan. Sen jälkeen tilattiin luontopolun opastelaattoja Askolan ammattikoululta ja luontopolkua raivattiin käyttöön 120. Rantalantien varrella Rantalan talo, joka on lohkottu Laukkosken kartanon maista v Laukkosken emännät pellavaa lihtaamassa 122. Tässä kuvassa etsittiin Pastingin siltaa. Venäläiset rakensivat vedenalaisia kahluusiltoja jokeen Venäjän ja Ruotsin sotien aikana Hevosen ylittäessä joen vedenalaisen sillan kohdalta ei viholliselle jäänyt jälkiä näkyviin 123. Tässä kuvassa mittamies näyttää miten paljon oli vettä vedenalaisen kivetyksen päällä 124. Laukkosken isännät pellavaa korjaamassa 125. Osl. Toimelan myymälä Laukkoskella 126. Työn iloa maataloudessa 127. Kotojärven kartanon rakennus 128. Emanuel ( Manu) ja tytär Alma Löfgren tupansa edustalla
8 129. Kankaankutoja 130. Nygran talo, josta Waltari kirjoitti kirjan Vieras mies tuli taloon. Talon nykyiset omistajat Alpo ja Leena Rusi ovat entisöineet rakennuksen 131. Kivi Laukkosken luontopolun varressa humalan kasvupaikalla 132. Varkaan kivet luontopolun varrella 133. Vanhaa kylämaisemaa Vähä-Laukkoskelta 134. Jokimäen keramiikkapaja ja myymälä 135. Kirkollisia vieraita Sylan hattutehtaalla HEVONSELKÄ 136. Johan Askolinin sisarukset hankkivat toimeentulonsa kutomalla ryijyjä. Tässä heidän oma ryijymallinsa. Muistitiedon mukaan heidän veljensä Johan lähetti Porvoosta hevoskuorman tavaraa sisarilleen jouluksi 137. Kanoottiretkeläiset Myllykoskella. Retki alkoi Mäntsälästä ja jatkui merelle saakka 138. Hevonselän sillan vihkiäiset 1990-luvun alussa Vihkiäisissä puhuivat eduskunnan varapuhemies Paakkinen ja kunnanjohtaja Pesonen 139. Suomen liput liehuivat vihkiäisissä 140. Orkesteri soitti vihkiäisjuhlassa 141. Maisemaa Hevonselästä 1920 luvulla 142. Metsänvartijan rakennus 1920-luvulla 143. Vanha-Klemola luvun koululaisia. Siihen aikaan ei ollut koulukyytejä. Osa näistä lapsista kulki Paijansuolle asti, matkaa saattoi olla lähes 10 km 145. Tapiolan talo luvuilla 146. Anttilan talo 1920-luvulla 147. Rikhard Aaltosen perhe 148. Hevonselän maisemaa joelta kuvattuna n. v.1980
9 149. Jouko Anttilan talo peltojen keskellä n. v Laavin Toini emäntä ja Oiva isäntä navettatöissä lukujen vaihteessa 151. Mustijoesta haarautuu Myllykoskella Syväoja kuvassa näkyvän valkoisen talon maisemiin luvulla Syväojassa oli vettä niin, että siinä voi pestä mattoja ja huuhdella pyykkiä. Ojassa oli useita luonnonlähteitä 152. Martta Lindgrenin piirtämä kartta Hevonselän taloista 1920 luvulta Martta Lindgren piirsi kartan muutettuaan 1923 Amerikkaan, josta palasi 50 vuoden kuluttua takaisin Pornaisiin 154. Peltolan neljä sukupolvea. Peltolan isäntiä toimi kirkonkellonsoittajina vuosikymmenien ajan 155. Walleniukset 156. Tannerin lapset 157. Metsä-Hovi, joka oli kylmätila siirtolaisväestölle. Lahan mailta raivattiin paljon peltoa hartiavoimalla 158. Linnanmäen Manun mökki 159. Krannilan talo, johon suunniteltiin ensimmäistä pappilaa 1730-luvulla 160. Tytötkin osasivat käyttää jousipyssyä 1960-luvulla 161. Kotiaskareissa. Hevonselän mäellä oli yli 20 käsityöläisten mökkiä 1920-luvulla 162. Martta Lindgrenin o.s Wallenius kotitupa Hevonselän mäellä 163. Peräkuitti, pirtti. Taru ja Matti Harjunpään siirtämä rakennus 164. Metsä-Hovin uusi raivattu pelto kasvaa pitkää viljaa 165. Apollo kuumoduli oli kaksiosainen. Se painoi 25 tonnia, siinä oli 18 moottoria. Sen mitat olivat n. 6 x 4 metriä. Tämä nousi kuuhun Leo Ilmari Carlson ( 80-vuotiskuva). Hän muutti Amerikkaan, opetteli kielen, opiskeli iltaisin 12 vuotta lentokoneinsinöörin alalle. Hän oli kuumodulin valmistaneen firman palveluksessa 30 vuotta. Firmassa oli työntekijää, insinöörejä oli 4000, joista 20 valittiin suunnittelupuolelle; yksi heistä oli Ilmari Carlson. Hän ylitti Atlantin 32 kertaa molempiin suuntiin käydessään Hevonselässä mökillään
10 167. Carlson (vasemmalla) esittelemässä planktonin pyydystä Jaques Pickardille luvun alussa Pornaisista lähdettiin Helsinkiin töihin ajureiksi, raitiovaunun rahastajiksi ym. muihin ammatteihin 169. Seppä Askolinin tekemä kello 170. Seppä Askolin 171. Kumpusen perheen kesäpaikassa vieraili mm. Essi Renvall. Takan yläpuolella hänen tekemänsä reliefi 172. Suutari Ukkolin Hevonselästä 173. Niinipalon talo 174. Katri Pietilä. Pornaisten ensimmäinen kirjastonhoitaja vuodesta 1944 alkaen 175. Juttu Uusimaa lehdessä v Voimistelijoita Krannilan maalla 177. Cembalo 178. Cembalon rakentaja Hendrik van Schevikhoven 179. Urheilukentällä kilpailjoita 180. Hiidenkirnu löytyi Alimmaisten läheltä, sen syvyys on n.1,5 metriä. Kun kirnulta nousi kalliolle, sieltä löytyi mielenkiintoinen n. 1,5 metrin korkuinen mätäs, josta lähti säteittäin uomia. Pornaisista on löytynyt yht. 9 hiidenkirnua 181. Johan Askolin. Hän lahjoitti rahaa Pornaisten kouluruokailua varten v Aino Kalkkinen kotipihallaan. Aittarakennuksessa oli edustava kotimuseo 183. Venny Soldanin ateljeerakennus 184. Juhani Aho, Suomen ensimmäinen ammattikirjailija 185. Aleksis Kivi. Hän oli tulossa Kotojärven kartanoon pehtooriksi, mutta perui tulemisensa 186. Portailla Jussi Rahola, Charlotta Bergroth ja Vihtori Rauha 187. Purola remontoituna Raholan perheen käyttöön 188. Laukkosken seuratalo
11 189. Linnanheimojen perhekuva 190. Soldanin syytinkiläinen Gerda 191. Juhani Aholta Purolaan jäänyt kynttilänjalka 192. Raholan perhettä ja Askolinin lapsia 193. Rönnvikin pensionaatti 194. Kaaklammen rantaa. Mika Waltari teki päivittäin kävelyretkiä Kaaklammelle 195. Waltarin perhettä 196. Linnanheimojen huvila 197. Mika Waltarin kesähuvilan suunnitelma ennen sotia. Rakennustyö jäi tekemättä, mutta Mika Waltari maksoi palkan varaamilleen pornaislaisille rakennusmiehille 198. Mika Waltari huvilansa seinustalla. Hän vietti Pornaisissa 28 kesää 199. Taistelu Heikkilän talosta filmin kuvauksia Laukkoskella 200. Taistelu Heikkilän talosta filmin hevosmies oli pornaislainen 201. Mika Waltarin huvila peltomaisemassa 202. Regina Linnanheimon kuva omistuskirjoituksella Aino Kalkkiselle Vanhan kunnantalon ( Juhosepän talo) edustalla kuntapäättäjiä 204. Kunnanvaltuuston kokous. Puheenjohtaja Väinö Siivola pöydän päässä 205. Pornaisten kirjanpitokurssi v Ida Seppälä Ali-Seppälän pihamaalla 207. Pekkolan huvila 208. Kirveskosken koulun hiihtokilpailun voittajat palkinto- sarvineen 209. Välitunti Kirveskosken koulussa 210. Opettaja Pekkolan perhekuva 211. Kirveskosken alakoulu, rakennettu v. 1923
12 212. Kansalaisopiston lukuvuoden ohjelman suunnittelua 213. Kansalaisopiston Pornaisten osaston hanuripiiri 214. Pekkolan puutarhaa. Kirjailija Helmi Pekkola vaali puutarhaansa erityisen huolellisesti 215. Kirkonkylän nuoria 216. Kirveskosken koulun opettajat Paavo Antin-Olli ja Katri Immonen 217. Linnanmäen Manun olkikattoinen tupa 218. Kirkonkylän nuoria 219. Keskuksenhoitajat Kerttu Kangassalo, Katri Seppälä ja Anna-Liisa Lehtonen 220. Värjäyskurssilaisia Jäppilässä 221. Jokiläänin ihmisiä -näytelmästä kohtaus, jossa kankaat kellon maksuun on viety rantaan. Näytelmä esitettiin Ruskeepään pihalla 222. Torvet museon seinällä kertovat Pornaisten torvisoittokunnista 223. Tenhosen johtama torvisoittokunta 224. Aarne Ruskeepää soittaa rakentamiaan urkuja 225. Pankinmäki ennen Säästökulman liikekeskuksen rakentamista 226. Pornaisten Nuorisoseuran perustajajäseniä 227. Rikhard Mäkinen (ent. Ruskeepää). Hän sävelsi Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan myös rekilauluja ( 136 laulua) 228. Ruskeepään sisaruksia kotitalonsa edustalla 229. Pankkirakennus ( oikealla) ja kaupparakennus (vas:lla) Pankinmäellä 230. Kurssilaisia Kuusiston edustalla 231. Heikkilän tytöt pihakeinussa 232. Ruskeepään piharakennus, jossa rakennettiin urkuja 233. Backmannin talon asukkaita tikarapuilla 234. Aleksi Nymanin sisaruksia Nymanin kaupan edustalla
13 235. Aleksi Nyman 236. Osuuspankin talo Pankinmäellä 237. Aleksi Nymanin virolainen vaimo ja heidän poikansa 238. Kajavan talo, jossa asui kasvitieteen professori Johan Ivar Liro 239. Uutta teollisuusaluetta Järvenpään tien varressa 240. Pornaisten naisen kansallispuku vas:lla ( hyväksyttiin kansallispuvuksi v. 1991) ja oik:lla Pornaisten naisen kansanpuku, joka suunniteltiin ja valmistettiin Siiri Kalkkisen ja Pornaisten nuorisoseuran toimesta v Tässä Uusi-Heikkilän talossa asui Ilkka Koivisto perheineen 242. Marttojen 60-vuotisjuhlassa esiintyi Pornaisten Nuorisoseuran Kalevan Nuorten lausuntaryhmä 243. Kotiseutupäivillä tutustutaan Porneesin vanhaan kirjastoon 244. Johan Ivar Liron hautamuistomerkki Pornaisten hautausmaalla 245. Mustijoen kaunista rantamaisemaa 246. Mustijoen rantamaisemaa 247. Halkian Kippilän talo 248. Kalsolan talo 249. Metsäkylän kaupparakennus 250. Metsäkylän vanha koulu 251. Taiteilija Ahonen työhuoneessaan 252. Koskelan pihapiiri 253. Valma Mäkinen. Hänen muuttaessaan v tiet olivat kärryteitä. Tiessä oli syviä uria. Tien uriin juuttunutta autoa vetämään tarvittiin kolme hevosta 254. Vanhat hirsiaitat vuodelta 1733; vuosiluku on aitan seinässä 255. Kivikauden esineitä 256. Niemen mäki, josta löytyi vadillinen kivikauden aineistoa
14 257. Parkojan koulun rakennukset tieltä nähtynä 258. Kirveen terä 259. Verkkokivi löydetty Mustijoesta 260. Keskeneräinen terä 261. Isonniityn Rauhalan pellolta on löytynyt kivikauden esineitä 262. Kivikasa keskellä Kantolan peltoa. Kivikasan vierestä maata kaivettaessa löytyi punamultakerrostuma 263. Halkiankosken mylly toimi vielä v Hevosia puomissa Osl.Toimelan edustalla Halkiassa 265. Mustijoen maisemaa 266. Sisäkuva osuuskaupasta 267. Ketolan lapset 268. Alhopakan paimenia 269. Suomaisemaa Lampsuolta 270. Jalmari Poteri ja Niklas Nyman metsästyssaaliineen 271. Nikulan lapset 272. Jalmari Poterin kettutarha 273. Kutoja Hilma Niklander kotipihallaan 274. Männistön rantaa 275. Fazerin pianotehdas Halkian Nummella 276. Tehtaan avajaisissa Harry Liljemark luovutti Pornaisten kunnan viirin tehtaanjohtaja Konrad Lindbergille 277. Tehtaan ruokalassa odotetaan vieraita, joita kävi ympäri maailmaa 278. Alhopakan pärehöylä
15 279. Pronssinen reliefi Frankfurtin pianonäyttelyssä. Reliefi jäi Saksaan, se on nyt eurooppalaista taidetta keräävän henkilön kokoelmassa. Reliefin teki Hilkka Kanervikko. Hän vaihtoi sen kahteen pianoon, jotka antoi tyttärilleen 280. Sisäkuva pianotehtaan koneosastolta 281. Maakaupat pianotehtaan tontista on tehty v Sitten grillattiin broileria tehtaan tontilla 282. Näköala Horsmankalliolta Tikkarolle 283. Piispan vierailu pianotehtaalla 284. Tehtaan harjakaiskahvilla 285. Mäntypiano odottaa ostajaa 286. Pianotehtaan seinustaa. Rakennuksessa oli viisi hallia 287. Maisema Halkiasta, Penttilän aitat tien varressa 288. Jokimaisema Kupsenkylästä 289. Jokelan Martta emäntä ruokkii kanoja 290. Kalasaalista Onkimaanjärvestä 291. Museoviraston tutkija Petri Halinen ja Olavi Niemi ihmettelevät pellon löytöjä Suojeluskunta harjoittelee 293. Suojeluskunta lippu kunnianosoituksessa 294. Väinö Kivinen työpöytänsä ääressä 295. Pauli Halla, Veikko Tanner, Pauli Halla ja Pitskof 296. Rikhard Knuuttila ja Saima Antin-Olli laskevat seppeleen Vapauden patsaalle 297. Eljas ja Yrjö Pasoff 298. Jenny Noulanto 87v. istuu keinutuolissa lattiakellarin luukun kohdalla ja kertoo, että luukun alla v piilotettiin punaisten hakemaa Knuuttilaa Laukkoskelta. Jenny oli silloin 10-vuotias, mutta muistaa tapahtuman. Anna kutoi mattokangasta polkien ja vetäen äänekkäästi, kangaspuut olivat kellarin luukun päällä. Perkeleittäkös haette, hän sanoi punakaartilaisille, jotka työntyivät sisälle. Kellarista ei kuulunut, hiiskaustakaan, niin saivat hakijat lähteä tyhjin käsin takaisin. Oli se levotonta aikaa. Lukuset oli Vanha-Ylijoen talossa.
16 Mäntsälästä tuli punakaartilaiset ja menivät suoraan lukusiin syömään. Suntio meni karkuun, pappia vietiin esikuntaan talon hevosella. Elina Halla ja Esteri Nyman menivät poikki metsän kotia kovasti itkien. Sipoosta asti kävi punakaartilaisia ja kerjäläisiä. Erika muori antoi jauhoja ja vähän leipää. Espanjantauti raivosi Seitsemät kellotkin soivat yhtenä päivänä. SOTA-AIKA 299. Lotat Kuusiston lipputangon edustalla 300. Halkiasta sotaan lähtijät Osl.Toimelan edessä: vas:lta Armas Löfgren,Tauno Lymysalo, Väinö Toivonen, Uuno Peisanen,?,Urho Kanervo, Ilmari Siren, Ailo Felt, Gunnar Laine,?,Pauli Felt, Johan Nordman, Arvi Felt? 301. Lottien kanttiini rintamalla, vas:lla Naimi Niinipalo 302. Sankaripatsas, ympärillä 73 ristiä 303. Rintamalla jono ruokatonkalle 304. Lottakupit olivat käytössä 305. Teemu Halla kaatui Maaselässä vuotiaana. Kesti kuukauden ennen kuin ruumis tuli rintamalta. Hautajaiset oli ehditty ilmoittaa jo lehdessä, mutta ne piti perua. Siunaus oli sitten helatorstaina Sotilaspappi Maaselästä tuli suorittamaan siunauksen. Kuvassa Teemu Hallan vanhemmat ja sisaruksia 306. Neljä sotaorpoa ja heidän äitinsä Ida Tähtinen 307. Lottia muonittamassa 308. Lottien kahvikuppeja löytyi piilopaikasta. Jokainen pornaislainen lotta sai kuppiparin muistoksi kulttuurilautakunnan järjestämässä kahvitilaisuudessa Kuusistolla 309. Veteraanit kokoontuivat Kuusistolla 310. Pornaisten miehiä sotatantereelta mm. Eino Välimetsä ja Unto Vuorinen 311. Jokelan sotavankeja, keskellä työvelvollisuuttaan suorittamassa ollut nainen Helsingistä 312. Pornaisten veteraanien naisjaoston kokous, puh.joht. Kaarina Salonen pöydän päässä 313. Veteraanit kokoontuivat kerran kesässä Leirimajassa Onkimaanjärven rannalla. Jaoston naiset hoitivat tarjoilun
17 314. Mäntsäläläinen Jorma Juselius 13-vuotiaana viihdekiertueella rintamalla Kivennavalla 315. Ilmavalvontaa Pornaisissa oli Laukkoskella Valkeamäellä, kellotapulissa ja Kupsenkylässä, mistä tämä kuva 316. Seisepuuntie. Tienviitta on Pornaisten ja Sipoon rajalla, missä käytiin 5 päivää desanttisotaa n. 400 miehen voimalla. Desantteja oli Siinä sodassa menetti henkensä kaksi suomalaista ja kaksi desanttia. Kuvassa Keijo Peltola seisoo paikalla, missä pornaislainen Alvar Nyberg menetti henkensä omien ampumana. Keijon isä, Toivo Peltola oli desanttijahdissa mukana Kuvat: Hilkka Kanervikon arkisto Kuvia on vuosikymmenten aikana kertynyt arkistoon yksityishenkilöiden lahjoituksina ja omina otoksina. Näyttelyn toteuttamiseen ovat osallistuneet Nina Sivén ja Seija Mikkonen.
HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.
SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotKuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta
Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja
LisätiedotNyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa
Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotLucia-päivä 13.12.2013
Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.
LisätiedotHilja-mummin matkassa
Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä
LisätiedotVesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.
1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
LisätiedotMatkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008
Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,
LisätiedotTaustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotTaikinan kylän asukkaat
Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo
LisätiedotEERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm
EERO JÄRNEFELT 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm 3. Sisäkuva Suvirannasta, 1911 öljy, 73 x 91 cm 4. Koli, 1917 öljy, 80 x 118 cm 5. Kevättulva Tuusulanjärvellä,
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotEP Senioripoliisit. Tapaaminen ti
EP Senioripoliisit Tapaaminen ti 19.9.2017 Kesä, jonka odottelu ei ole vielä päättynyt, on taas kerran kääntynyt syksyyn ja syyskauden ensimmäinen tapaaminen oli ajankohtainen tiistaina 19.9.2017 Årisbergin
LisätiedotEUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat
EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotHaapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa
Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden
LisätiedotTerijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä
Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa
LisätiedotPirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa
Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
Lisätiedot3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotVETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA
VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotSANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS
SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotJULKAISIJA. Eduskuntatiedotus TAITTo JA KUvITUKSeT. Hanna Lahti / Huomen GDI
SUOMEKSI JULKAISIJA Eduskuntatiedotus 2017 TAITTo JA KUvITUKSeT Hanna Lahti / Huomen GDI Hei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? Ei, vaan kansanedustajat! Mihin
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotKOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015
KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotJÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN VANHANKIRKON
1 JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN VANHANKIRKON = Tuusulan seurakunnan Järvenpään kylän seurakuntatalon historiaa koonnut Jaakko Harjuvaara Järvenpään Seurakunta, Synty ja 25-vuotisvaiheet 1952-1976 Veijo Kokkonen:
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotAleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.
Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION
LisätiedotTehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus
Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotVauhkonen ampui venäläisen sotilaan
Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.
LisätiedotAlkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä
Rajamäen alaosaston johtokunnat 1960 2016 Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä 27.5.1960 Vilho Meriluoto Arvo Soini varalle: Einari Pilvi Vilho Lietokari 1961 1962 1963 Einari
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
LisätiedotPernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå
1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.
LisätiedotAlbergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry
lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret
LisätiedotYLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004
YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne
LisätiedotNUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo
NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad
LisätiedotYläneen kotiseutuyhdistys ry. Teinilän asuinrivi
Teinilän asuinrivi Museon pihalta katsottuna oikeanpuoleinen tupa on 1700-luvulta ja toiminut aikaisemmassa sijoituspaikassaan savupirttinä. Vasemmanpuoleinen osa - pirtti - on 1800-luvulta. Talossa asui
LisätiedotKenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6
Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö
LisätiedotOripään Mäkimattilat. Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017
Oripään Mäkimattilat Sukuseuran valokuva-albumin esittely 2017 Valokuvasivustoon löytyy linkki sukuseuran nettisivulta www.makimattilansuku.fi Valokuvasivut ovat yksityiset, joten niihin tarvitaan salasana,
LisätiedotMinä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.
Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa
Lisätiedothttps://www.sokoshotels.fi/en/st-petersburg/sokos-hotel-olympia-garden
03.05.2018 10:00-14:30 Allegro juna lähtee Helsinki-Pietari 3,5 tuntia 14:30-17:00 Saapuminen Pietariin, Pietari kiertoajelu bussilla 17:00-18:30 Pietari-Paavalin linnoitukseen Neva-joen Jänissaarelle
LisätiedotAdolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
Lisätiedot13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta
13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta kärpässarja 1. Alvar Vihersalo Popinniemen Ponnistus 2. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 3. Tapio Parkkinen Seinäjoen Sisu kärpässarja 1.
LisätiedotTiedot: Mika Savolainen puh sähköposti: Mäkelänrantatie 4
Asevelitalon Pienoismallin tarina. Lahjoitettu 7.3.1943 A.O. Pajarille Tiedot: Mika Savolainen puh. 044 5120563. sähköposti: siankarsa@outlook.com Mäkelänrantatie 4 Muistio Pajarille lahjoitetusta asevelitalon
LisätiedotSM Kuvagalleria /21
www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä
Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.
LisätiedotJärvenpään taidemuseo: Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta
Järvenpään taidemuseo: Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta 1.3.2018 31.8.2018 Toimittaja tutustui Järvenpään taidemuseon uuteen näyttelyyn, joka johdatti taiteen ohella Suomen historiaan ja ihmissuhdekiemuroihin.
LisätiedotOnnin elämän merkkipaaluja...
Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä
LisätiedotNimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla
Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotSivu 1 / 8. Jälkipolviraportti: Juho Henrik Erkinpoika Salmela. 1. Juho Henrik Erkinpoika Salmela (#143) s. 15 Tammikuuta k.
Sivu 1 / 8 1. (#143) s. 15 Tammikuuta 1795 - k. 25 Lokakuuta 1860 vih.anna Juhontytär Salmela (#23) s. 20 Kesäkuuta 1797 - k. 1 Lokakuuta 1815 vih.priita Kaisa Juhontytär Salmela [Haapala] (#43) s. 1797
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotArtturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä, josta avautuivat maisemat Oulujärvelle.
Artturi Karjalainen - opettaja, nuorisoseura-aktiivi, kotiseutuharrastaja, pidetty puhuja ja esitelmöitsijä Vehmasmäki Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä,
LisätiedotTervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.
LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store
LisätiedotKuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010
Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotHalssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963
Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen
LisätiedotSuomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon
Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.
LisätiedotAlkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä
Alkon Eläkkeensaajain Yhdistys ry:n perustava kokous Helsingissä 27.5.1960 Yhdistyksen ensimmäisessä toimikunnassa vuonna 1960 olivat Rajamäeltä jäseninä: Vilho Meriluoto ja Arvo Soini sekä varalla: Einar
LisätiedotYleiskuva kättentaidon näyttelystä.
Turku - Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 RL:n Turun Aluejärjestö osallistui kulttuuritapahtumiin kahdella näyttelyllä. Rakentajien kätten töiden näyttelyllä 19.3-3.4.2011 Wanhoja työkaluja 24.9-1.10.2011
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotOMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA
OULUNKYLÄN OMAISRYHMÄ JOKA TOINEN tiistai KLO 13.30-15.00 Oulunkylän Kirkko, Teinintie 10 Takkahuone 2 krs. OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA Syksy
LisätiedotSANATYYPIT JA VARTALOT
SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-
LisätiedotSukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015
Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com
LisätiedotDokumentointia sisällissodan raunioilla. Kansallismuseon toiminta
Dokumentointia sisällissodan raunioilla Kansallismuseon toiminta 1917 1918 SATU FRONDELIUS MARI IMMONEN 10.10.2018 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Kansallismuseon valvontahenkilökuntaa keskihallissa 1.4.1916
LisätiedotSENIORILAUTTA. Keskiviikkoisin klo Lauttasaaren seurakunnan tiloissa, os. Myllykallionrinne 1 Seurakuntasali
SENIORILAUTTA Keskiviikkoisin klo 10.30 12.00 Lauttasaaren seurakunnan tiloissa, os. Myllykallionrinne 1 Seurakuntasali Senioritoiminnan järjestämä kerhoryhmä on kaikille ikääntyneille ihmisille maksuton.
LisätiedotJyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012
Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku Kuva: Suomen valokuvataiteen museo / Alma Media / Uuden Suomen kokoelma / rajattu 6. Ahkeraa työntekoa Maaseudulla heinäntekoon lähtivät kaikki. Työhön tarvittiin miehet, naiset ja
LisätiedotPuheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta
Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-
LisätiedotKenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka
3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta
Lisätiedot2 KOKOUKSEN AVAUS JA NIMENHUUTO Harri Kaukinen avasi kokouksen ja suoritti nimenhuudon, jossa todettiin yllämainitut läsnä oleviksi.
PÖYTYÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 1/2015 AIKA keskiviikkona 14.1.2015 klo 19 PAIKKA Pöytyän seurakuntatalo LÄSNÄ jäsenet Ali-Rontti Ilkka Auranen Harri Hutko Sinikka Järvelä Jari Kallio Reino
Lisätiedot1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite )
KASIKIRJOITUSARKISTO ARKISTOLUETTELO A 1 Arkistokaavan mukaan pysyvasti Kupiaisen kokoelma 1 Unto Kupiaisen osaan lisatty aineisto : Bc Puheet, esitelmat, luennot ; Be Paivakirjat ja muistiinpanot ; BI
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
LisätiedotVanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2.
Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Keskiviikkoisin Klo 10.00 11.30 Marjaniementie 74, tapaaminen aulassa Kerhossa tarjolla kahvia ja
Lisätiedot1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA
1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.
LisätiedotEnsilumen Hiihdot
No N I M I SEURA LÄHTÖ Pojat 12v 1kier 001 11:03.00 002 11:03.30 003 Onni Kinnunen Valkeakosken Haka 11:04.00 004 Elias Vähä-Ypyä Pirkkalan Hiihtäjät 11:04.30 005 Eino Kärkimaa Ylöjärven Ryhti 11:05.00
LisätiedotPlassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen
Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.
Lisätiedot1. Tammio / öljyväri ,-
1. Tammio / öljyväri 2017... 900,- 2. Tornator / öljyväri 2016-2017... 1200,- 3. Miinan purkajat / öljyväri 2017... Tilaustyö 4. Arica merellä / akvarelli 2017... ------ 5. Punaparrat / öljyväri 2017...
LisätiedotEUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT
EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT Cultural heritage -makers 2016, LASTU, Lapinlahti, Finland LASTU School of Architecture and Environmental Culture LASTU School
Lisätiedot25m Pienoispistooli erä 2, lauantai , klo 12:15-14:00 ==============================================================
25m Pienoispistooli erä 1, lauantai 18.8.2012, klo 10:00-11:45 ============================================================== 2. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Jussi
LisätiedotKYLÄKAMMARI Maanantaisin klo
KYLÄKAMMARI Maanantaisin klo 13.30 15.00 Oulunkylän kirkon seurakuntasali os. Teinintie 10, 00640 Oulunkylä Senioritoiminnan järjestämä kerhoryhmä on kaikille ikääntyneille ihmisille maksuton. Voit osallistua
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
LisätiedotMatka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta
Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin
Lisätiedotpäivitetty klo 8.50
Kansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka 18.2.2018 päivitetty 19.2.2018 klo 8.50 25 tikkaa MM 1. Tammi Aimo TurTi 45 43 45 39 39 211 2. Jäntti Reijo SST 46 37 40 42 43 208
LisätiedotLAPINLAHDEN TAIDEKATU
LAPINLAHDEN TAIDEKATU Lapinlahden taidekatua ryhdyttiin rakentamaan 1990- luvun alussa, esiin haluttiin tuoda Lapinlahden vahvuus taide- ja kulttuuripitäjänä. Taidekatu alkaa valtatie 5:n ylikulusta ja
LisätiedotJärjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.
Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),
LisätiedotMuistoja ja muinaistekniikkaa
Muistoja ja muinaistekniikkaa Elämyksellisen oppimisen jäljillä Liedon Nautelankosken museossa Elsa Hietala & Leena Viskari Nautelankosken museo Liedon paikallismuseo Jatkaa 1950-luvulla perustetun Liedon
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
Lisätiedot