4. Ilmakuva Kirveskoskelta. Pormestarin ja Jäppilän talot, joen toisella puolella Pappila ja Vanha-Heikkilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Ilmakuva Kirveskoskelta. Pormestarin ja Jäppilän talot, joen toisella puolella Pappila ja Vanha-Heikkilä"

Transkriptio

1 Kuvia Pornaisista ja pornaislaisista Valokuvia Hilkka Kanervikon arkistosta KIRVESKOSKI 1. Pappila, rakennettu v Viljamakasiini, kuva vuodelta Pappila 1980-luvulla 4. Ilmakuva Kirveskoskelta. Pormestarin ja Jäppilän talot, joen toisella puolella Pappila ja Vanha-Heikkilä 5. Heikkilän talo kuvassa oikealla. Siinä oli Pornaisten ensimmäinen lääkevarasto 6. Kirveskosken jokisiltaa rakennetaan 1920-luvulla 7. Laituri ja veneen nokka, vedenkantaja. Missä ja kuka? 8. Latiskan tieltä 1920-luvulla 9. Kirveskosken peltoja ja kylän taloja ennen isojakoa ja talojen siirtoa 10. Kuusisto n. vuonna Se toimi kirkkona uuden kirkon rakentamisen ajan. Ristit rakennuksen molemmissa päädyissä erottuvat heikosti 11. Vaatturimestari Tenhonen ja hänen kotitalonsa 12. Hautajaissaatto tulee alas Nymanin mäkeä v Etualalla seurakunnan komeat ruumisvaunut 13. Pankin rakennus mäen päällä 14. Vanha kunnantalo ja kokoukseen osallistujat 15. Kenttätalkoot Kuusistolla 16. Tenhosen valokuvaamon ulkomainos vuonna Tässä rakennuksessa on moni kauppias ja myyjä tehnyt työpäiviään 18. Vanha kunnantalo 1980-luvulla. Sen suojissa on ollut kirjasto, nuorisoseuran kokoontumispaikka kirkon palon jälkeen, hammaslääkärin vastaanotto ym.

2 19. Kuva on maatalousnäyttelystä Kuusiston seinustalla 20. Paalan talo, jossa myös luutnantti Kirves on asunut aikoinaan. Vasemmalla oleva talo on ollut terveyssisaren asuntona ja kuntakokousten paikkana 21. Pornainen on saanut terveystalon ruotsalaisten kummikuntien tukemana. Kunnan toimi- ja luottamushenkilöitä talon edustalla 22. Aleksi Nymanin rakennusryhmä, oikealla oleva punainen rakennus oli teurastamona 23. Myllykoskella olevat mylly ja myllärin asuinrakennukset ennen myllyn siirtoa kylään. Koskella on enää sementtiränni kertomassa myllyn sijainnista 24. Osl. Toimelan myymälä kirkonkylässä ennen kuin se muutti Hevonselkään 25. Terveyskeskus talvimaisemassa. 26. Uusi kirjasto avajaispäivänä lokakuussa Pornaisten Talouskauppa 1950-luvulla. Paavo Forsblom rakennutti taloon toisen kerroksen. Takana punainen Evin mökki, jossa nahkurin kisällit asuivat Jaalan Jukon aikana 28. Osl. Toimelan myymälästä sisäkuva, jossa myyjä Huovila poseeraa hyllyjen välissä, myymälänhoitaja tekee konttoritöitä 29. Alkuperäinen rakennus, jossa Jaalan Jukko asui ja missä toimi posti ja oli nahkurin verstas ja kenkäkauppa vielä 1930-luvulla sekä parturi-kampaamo KOLME KIRKKOA 30. v.1666 kolmen kruunun merkinnöillä leimattu kolikko löydetty Pornaisten hautausmaalta 1960-luvulla 31. Herr Ramsay lahjoitti 1726 rakennettuun kirkkoon tinaisen kalkin, joka on leimattu Turussa Kalkki on kotiseutumuseossa, jossa myös viiri 1726, tuntilasi, alttaritaulu, messinkikruunu ja krusifiksi (nyt kirkossa) 32. Ensimmäisen kirkon piirustukset; kirkko rakennettu 1726 ja saanut kappelioikeudet Ensimmäinen kirkko on löytöjen perusteella ollut nyk. hautausmaan suihkukaivon kohdalla. Kirkon lattian alle haudatuista pastori Telenius oli viimeinen

3 33. Toinen kirkko, joka oli rakennettu puusta C.L Engelin piirustusten mukaan v Kirkko paloi 23. pnä maaliskuuta Kolmas kirkko, kivikirkko, valmistui v ja vihittiin käyttöön v Pornaisten ensimmäisen kappalaisen Teleniuksen lapsen hauta. Teleniuksella oli kahdeksan lasta, joista useimmat kuolivat lapsena 36. Kellotapuli vuodelta 1834 paloi 10.pnä tammikuuta Vanha alttaritaulu Pornaisten ensimmäisestä kirkosta 38. Kivikirkon rakennustyömiehiä 1920-luvun alussa 39. Kirkko syysruskan ympäröimänä vuosituhannen vaihteessa 40. Rippilapset kuvattuina Kuusistolla 41. Kellotapulista otettu maisemakuva 42. Laulukuoro kivikirkon avajaisjuhlassa 43. Kirkon alttari vielä ilman taulua. Alttaritaulu sijoitettiin paikalleen v Punainen, silkkinen kasukka ensimmäisen kirkon ajoilta. Kasukka on konservoitu 45. Kanttori Saastamoisen perhe 46. Jumalanpalvelus kirkossa 47. Ryijymatto alttarilla 48. Sisäkuva Pappilan salista 49. Kirkkoherra Haavio perhekuvassa 50. Joulukuusi Pappilan salissa 51. Rippilapsia Kuusistolla kirkon palon jälkeen LAHA 52. Lahan kyläkävely kesällä Kävelyn aluksi isäntä Antti Kiikka kertoi Lahan kartanon varhaishistoriasta. Osallistujia n. 200.

4 53. Lahan kylän historiasta vuoden 1944 jälkeen kertoi Hilkka Kanervikko 54. Talvikuva Lahankoskesta 1900-luvun alkuvuosilta 55. Lahan mylly on maksanut myllyveroa vuodesta Myllyn rakensi v Lahan kartanon isäntä kauppaneuvos August Eklöf 56. Lahankoski kesäaikana 57. Luumylly ja Kupsenkylän mylly Lahankosken yläpuolella 58. Uimareita Lahankosken yläpuolella 59. Voimalaitoksen ränni 60. Pojat harjoittelemassa tukinuittoa Lahankoskessa 61. Lahan mäelle avattiin Talouskauppa v Lahan kartanon puutarha, johon istutettiin n erilaista hedelmäpuuta 1940-luvulla 63. Lahan kartanon työväkeä 64. Lahan kylän talvimaisemaa 65. Lahan kartanon työväkeä 1940-luvulla 66. Näkymä Kukkurin kalliolta Mustijoelle päin 67. Sisäkuva Lahan Talouskaupasta lukujen vaihteessa 68. Forsblomin perhe isän hautajaispäivänä Lahassa 69. Kartanon kaunis vieras näytelmä esitettiin Lahan kartanon työväen asuintalon edessä kesällä Näytelmän esitti Pornaisten Nuorisoseura Uudenmaan Nuorisoseurain Liiton maakuntajuhlien yhteydessä, katsojia oli n Lahan silta 71. Lahan kylämaisemaa Kukkurinkalliolta 72. Kohinaa näyttelyn avajaiset Lahankosken myllyssä Antti Kiikka esittelee näyttelyä 73. Lahan kartanon kaakeliuunin vierellä Leena Kiikka

5 HALKIA 74. Kippilän talo Halkiassa 75. Halkiankosken putous 76. Halkian silta. Mänty vas:lla on yli 300 vuotta vanha 77. Halkian kylämaisemaa 1920-luvulla 78. Halkiankosken kuohuja 79. Halkian mylly ja sähkölaitos luvulla myllyyn suunniteltiin Leivän tie museota 80. Halkian koulu 81. Halkiankosken suvantoa 82. Kevättulva v rikkoi Halkian koskisiltaa 83. Metsä-Poterin talo talvimaisemassa 84. Halkian kylän keskustaa, vas:lla Osuuspankin rakennus 85. Jalmari Poteri ja Niklas Kanervikko esittelemässä metsästyssaalistaan 86. Kevättulva vie saunarakennusta v Metsä-Poterin taloon kerätään sammalta rakennuksen seiniin ja katolle eristeeksi 88. Jalmari Poterin sementtivalimolla 89. Metsästysseuran miehiä Halkiasta 1900-luvun alussa 90. Tukinuittoa Monsalan sillalla. Aleksi Kivi on kulkenut aikanaan Monsalan sillan kautta Nummisiin 91. Pietalan perhe Pietalan talon edustalla 92. Kuva Horsmankalliolta. Kallio on korkein (107m) paikka Pornaisissa 93. Hopeakaivo Horsmankalliolla 94. Pietalaan rakennetaan navettaa 95. Halkia sai tievalaistuksen ensimmäisenä Pornaisissa kylän miesten toimesta v. 1972

6 96. Hilma Niklander, taitava ja tunnettu ryijynkutoja 97. Nuorisoseurantalo Kivistö, kylän monipuolinen toimintakeskus LAUKKOSKI 98. Jokimäen koulu rakennettiin v Silloin oli pulaa koulutiloista asukasluvun kasvaessa n. 25% 99. Laukkosken koulu. Järvelän kartanon omistaja asessori Kjöllerfeldt lahjoitti koululle tontin ja tarpeellisen 2 tynnyrin maa-alueen v Maisemaa Jokimäestä 101. Laukkosken kartano, jonka isännät ovat vaikuttaneet voimakkaasti alueella mm. kappeliseurakunnan perustamiseen ja ensimmäisen kirkon rakentamiseen. Kuvassa oleva päärakennus on rakennettu v Laukkosken kartanon puutarhaan 1720 luvulla istutetut tammet taistelevat kauniisti vieläkin olemassa olostaan 103. Kuva Jokimäen sillalta, vasemmalla mylly- ja sähkölaitosrakennukset 104. Kotiseuturetkeläiset kuuntelevat Itälän kartanon edustalla opetusministeri Jaakko Itälän puhetta v Kuistin seinällä on laatta, joka kertoo: Täältä lähtivät Pornaisten miehet sotaan syksyllä Kartanon hieno ulkokäymälä on säilynyt pihapiirissä 106. Heinäseipäitä Jokimäen maisemassa Kuvassa Väinö Pakkasen peltoa ja rakennuksia 107. Uusikartano Jokimäen sillan kupeessa 108. Tällä mäellä oli raippapaalu. Siinä annettiin rangaistuksia pienemmistä rikoksista. Muistitiedon mukaan joku Virtanen sai kellon varastamisesta niin ankarat raipat, että makasi kolme kuukautta sängyn pohjalla. Raipparangaistusta ei säädetty enää vuoden 1889 rikoslaissa. Vankiloiden kurinpidossa se oli luvallista vuoteen Kotojärven kartanorakennus, jossa on pidetty monet juhlat. Siellä on käynyt arvokkaita vieraita. Olympiavuonna 1952 siellä vieraili Englannin prinssi Philip 110. Aino Kalkkinen siskonsa kanssa lypsyllä ennen lypsykoneiden tuloa

7 111. Pornaisten Karjalaiset ry:n retkeläiset ryhmäkuvassa Luontopolku retkellä 112. Kuva Kotojärven kartanon salista 113. Perunannostajat kahvitauolla Martnikun pellolla 114. Laukkosken jokimaisemaa kylän keskeltä 115. Laukkosken työväentalo. Talon avajaisjuhla oli v Yhdistys osti ensimmäistä työväentaloa varten tohtori Oskar Nordqvistin kalojen viljelyyn ja jalostamiseen käytetyn rakennuksen. Oskar Nordqvist oli mukana Vega laivalla Koillisväylän tutkimusretkellä 116. Vanha silta, siitä kulkivat Askolan ja Pornaisten leipäkauppiaat 1900-luvun alkuvuosina. Tie oikaisi Kotojärveltä työväentalon ohi sillalle. Siitä tulivat myös paippislaiset ruotsinkieliseen jumalanpalvelukseen Pornaisten kirkkoon, jossa ruotsinkielinen jumalanpalvelus oli viimeksi v Ruttoon v kuolleitten luita löytyi tämän kiven lähistöltä. Luut siirrettiin ja kirkkoherra Helovesi siunasi ne Pornaisten kirkkomaalle Laukkosken Työväentalon avajaiset v Kauko Salonen metsästysretkellä. Salonen kertoi Laukkosken luontopolun nähtävyyksistä kulttuurilautakunnan kokouksessa v Nähtävyydet kirjattiin lautakunnan pöytäkirjaan. Sen jälkeen tilattiin luontopolun opastelaattoja Askolan ammattikoululta ja luontopolkua raivattiin käyttöön 120. Rantalantien varrella Rantalan talo, joka on lohkottu Laukkosken kartanon maista v Laukkosken emännät pellavaa lihtaamassa 122. Tässä kuvassa etsittiin Pastingin siltaa. Venäläiset rakensivat vedenalaisia kahluusiltoja jokeen Venäjän ja Ruotsin sotien aikana Hevosen ylittäessä joen vedenalaisen sillan kohdalta ei viholliselle jäänyt jälkiä näkyviin 123. Tässä kuvassa mittamies näyttää miten paljon oli vettä vedenalaisen kivetyksen päällä 124. Laukkosken isännät pellavaa korjaamassa 125. Osl. Toimelan myymälä Laukkoskella 126. Työn iloa maataloudessa 127. Kotojärven kartanon rakennus 128. Emanuel ( Manu) ja tytär Alma Löfgren tupansa edustalla

8 129. Kankaankutoja 130. Nygran talo, josta Waltari kirjoitti kirjan Vieras mies tuli taloon. Talon nykyiset omistajat Alpo ja Leena Rusi ovat entisöineet rakennuksen 131. Kivi Laukkosken luontopolun varressa humalan kasvupaikalla 132. Varkaan kivet luontopolun varrella 133. Vanhaa kylämaisemaa Vähä-Laukkoskelta 134. Jokimäen keramiikkapaja ja myymälä 135. Kirkollisia vieraita Sylan hattutehtaalla HEVONSELKÄ 136. Johan Askolinin sisarukset hankkivat toimeentulonsa kutomalla ryijyjä. Tässä heidän oma ryijymallinsa. Muistitiedon mukaan heidän veljensä Johan lähetti Porvoosta hevoskuorman tavaraa sisarilleen jouluksi 137. Kanoottiretkeläiset Myllykoskella. Retki alkoi Mäntsälästä ja jatkui merelle saakka 138. Hevonselän sillan vihkiäiset 1990-luvun alussa Vihkiäisissä puhuivat eduskunnan varapuhemies Paakkinen ja kunnanjohtaja Pesonen 139. Suomen liput liehuivat vihkiäisissä 140. Orkesteri soitti vihkiäisjuhlassa 141. Maisemaa Hevonselästä 1920 luvulla 142. Metsänvartijan rakennus 1920-luvulla 143. Vanha-Klemola luvun koululaisia. Siihen aikaan ei ollut koulukyytejä. Osa näistä lapsista kulki Paijansuolle asti, matkaa saattoi olla lähes 10 km 145. Tapiolan talo luvuilla 146. Anttilan talo 1920-luvulla 147. Rikhard Aaltosen perhe 148. Hevonselän maisemaa joelta kuvattuna n. v.1980

9 149. Jouko Anttilan talo peltojen keskellä n. v Laavin Toini emäntä ja Oiva isäntä navettatöissä lukujen vaihteessa 151. Mustijoesta haarautuu Myllykoskella Syväoja kuvassa näkyvän valkoisen talon maisemiin luvulla Syväojassa oli vettä niin, että siinä voi pestä mattoja ja huuhdella pyykkiä. Ojassa oli useita luonnonlähteitä 152. Martta Lindgrenin piirtämä kartta Hevonselän taloista 1920 luvulta Martta Lindgren piirsi kartan muutettuaan 1923 Amerikkaan, josta palasi 50 vuoden kuluttua takaisin Pornaisiin 154. Peltolan neljä sukupolvea. Peltolan isäntiä toimi kirkonkellonsoittajina vuosikymmenien ajan 155. Walleniukset 156. Tannerin lapset 157. Metsä-Hovi, joka oli kylmätila siirtolaisväestölle. Lahan mailta raivattiin paljon peltoa hartiavoimalla 158. Linnanmäen Manun mökki 159. Krannilan talo, johon suunniteltiin ensimmäistä pappilaa 1730-luvulla 160. Tytötkin osasivat käyttää jousipyssyä 1960-luvulla 161. Kotiaskareissa. Hevonselän mäellä oli yli 20 käsityöläisten mökkiä 1920-luvulla 162. Martta Lindgrenin o.s Wallenius kotitupa Hevonselän mäellä 163. Peräkuitti, pirtti. Taru ja Matti Harjunpään siirtämä rakennus 164. Metsä-Hovin uusi raivattu pelto kasvaa pitkää viljaa 165. Apollo kuumoduli oli kaksiosainen. Se painoi 25 tonnia, siinä oli 18 moottoria. Sen mitat olivat n. 6 x 4 metriä. Tämä nousi kuuhun Leo Ilmari Carlson ( 80-vuotiskuva). Hän muutti Amerikkaan, opetteli kielen, opiskeli iltaisin 12 vuotta lentokoneinsinöörin alalle. Hän oli kuumodulin valmistaneen firman palveluksessa 30 vuotta. Firmassa oli työntekijää, insinöörejä oli 4000, joista 20 valittiin suunnittelupuolelle; yksi heistä oli Ilmari Carlson. Hän ylitti Atlantin 32 kertaa molempiin suuntiin käydessään Hevonselässä mökillään

10 167. Carlson (vasemmalla) esittelemässä planktonin pyydystä Jaques Pickardille luvun alussa Pornaisista lähdettiin Helsinkiin töihin ajureiksi, raitiovaunun rahastajiksi ym. muihin ammatteihin 169. Seppä Askolinin tekemä kello 170. Seppä Askolin 171. Kumpusen perheen kesäpaikassa vieraili mm. Essi Renvall. Takan yläpuolella hänen tekemänsä reliefi 172. Suutari Ukkolin Hevonselästä 173. Niinipalon talo 174. Katri Pietilä. Pornaisten ensimmäinen kirjastonhoitaja vuodesta 1944 alkaen 175. Juttu Uusimaa lehdessä v Voimistelijoita Krannilan maalla 177. Cembalo 178. Cembalon rakentaja Hendrik van Schevikhoven 179. Urheilukentällä kilpailjoita 180. Hiidenkirnu löytyi Alimmaisten läheltä, sen syvyys on n.1,5 metriä. Kun kirnulta nousi kalliolle, sieltä löytyi mielenkiintoinen n. 1,5 metrin korkuinen mätäs, josta lähti säteittäin uomia. Pornaisista on löytynyt yht. 9 hiidenkirnua 181. Johan Askolin. Hän lahjoitti rahaa Pornaisten kouluruokailua varten v Aino Kalkkinen kotipihallaan. Aittarakennuksessa oli edustava kotimuseo 183. Venny Soldanin ateljeerakennus 184. Juhani Aho, Suomen ensimmäinen ammattikirjailija 185. Aleksis Kivi. Hän oli tulossa Kotojärven kartanoon pehtooriksi, mutta perui tulemisensa 186. Portailla Jussi Rahola, Charlotta Bergroth ja Vihtori Rauha 187. Purola remontoituna Raholan perheen käyttöön 188. Laukkosken seuratalo

11 189. Linnanheimojen perhekuva 190. Soldanin syytinkiläinen Gerda 191. Juhani Aholta Purolaan jäänyt kynttilänjalka 192. Raholan perhettä ja Askolinin lapsia 193. Rönnvikin pensionaatti 194. Kaaklammen rantaa. Mika Waltari teki päivittäin kävelyretkiä Kaaklammelle 195. Waltarin perhettä 196. Linnanheimojen huvila 197. Mika Waltarin kesähuvilan suunnitelma ennen sotia. Rakennustyö jäi tekemättä, mutta Mika Waltari maksoi palkan varaamilleen pornaislaisille rakennusmiehille 198. Mika Waltari huvilansa seinustalla. Hän vietti Pornaisissa 28 kesää 199. Taistelu Heikkilän talosta filmin kuvauksia Laukkoskella 200. Taistelu Heikkilän talosta filmin hevosmies oli pornaislainen 201. Mika Waltarin huvila peltomaisemassa 202. Regina Linnanheimon kuva omistuskirjoituksella Aino Kalkkiselle Vanhan kunnantalon ( Juhosepän talo) edustalla kuntapäättäjiä 204. Kunnanvaltuuston kokous. Puheenjohtaja Väinö Siivola pöydän päässä 205. Pornaisten kirjanpitokurssi v Ida Seppälä Ali-Seppälän pihamaalla 207. Pekkolan huvila 208. Kirveskosken koulun hiihtokilpailun voittajat palkinto- sarvineen 209. Välitunti Kirveskosken koulussa 210. Opettaja Pekkolan perhekuva 211. Kirveskosken alakoulu, rakennettu v. 1923

12 212. Kansalaisopiston lukuvuoden ohjelman suunnittelua 213. Kansalaisopiston Pornaisten osaston hanuripiiri 214. Pekkolan puutarhaa. Kirjailija Helmi Pekkola vaali puutarhaansa erityisen huolellisesti 215. Kirkonkylän nuoria 216. Kirveskosken koulun opettajat Paavo Antin-Olli ja Katri Immonen 217. Linnanmäen Manun olkikattoinen tupa 218. Kirkonkylän nuoria 219. Keskuksenhoitajat Kerttu Kangassalo, Katri Seppälä ja Anna-Liisa Lehtonen 220. Värjäyskurssilaisia Jäppilässä 221. Jokiläänin ihmisiä -näytelmästä kohtaus, jossa kankaat kellon maksuun on viety rantaan. Näytelmä esitettiin Ruskeepään pihalla 222. Torvet museon seinällä kertovat Pornaisten torvisoittokunnista 223. Tenhosen johtama torvisoittokunta 224. Aarne Ruskeepää soittaa rakentamiaan urkuja 225. Pankinmäki ennen Säästökulman liikekeskuksen rakentamista 226. Pornaisten Nuorisoseuran perustajajäseniä 227. Rikhard Mäkinen (ent. Ruskeepää). Hän sävelsi Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan myös rekilauluja ( 136 laulua) 228. Ruskeepään sisaruksia kotitalonsa edustalla 229. Pankkirakennus ( oikealla) ja kaupparakennus (vas:lla) Pankinmäellä 230. Kurssilaisia Kuusiston edustalla 231. Heikkilän tytöt pihakeinussa 232. Ruskeepään piharakennus, jossa rakennettiin urkuja 233. Backmannin talon asukkaita tikarapuilla 234. Aleksi Nymanin sisaruksia Nymanin kaupan edustalla

13 235. Aleksi Nyman 236. Osuuspankin talo Pankinmäellä 237. Aleksi Nymanin virolainen vaimo ja heidän poikansa 238. Kajavan talo, jossa asui kasvitieteen professori Johan Ivar Liro 239. Uutta teollisuusaluetta Järvenpään tien varressa 240. Pornaisten naisen kansallispuku vas:lla ( hyväksyttiin kansallispuvuksi v. 1991) ja oik:lla Pornaisten naisen kansanpuku, joka suunniteltiin ja valmistettiin Siiri Kalkkisen ja Pornaisten nuorisoseuran toimesta v Tässä Uusi-Heikkilän talossa asui Ilkka Koivisto perheineen 242. Marttojen 60-vuotisjuhlassa esiintyi Pornaisten Nuorisoseuran Kalevan Nuorten lausuntaryhmä 243. Kotiseutupäivillä tutustutaan Porneesin vanhaan kirjastoon 244. Johan Ivar Liron hautamuistomerkki Pornaisten hautausmaalla 245. Mustijoen kaunista rantamaisemaa 246. Mustijoen rantamaisemaa 247. Halkian Kippilän talo 248. Kalsolan talo 249. Metsäkylän kaupparakennus 250. Metsäkylän vanha koulu 251. Taiteilija Ahonen työhuoneessaan 252. Koskelan pihapiiri 253. Valma Mäkinen. Hänen muuttaessaan v tiet olivat kärryteitä. Tiessä oli syviä uria. Tien uriin juuttunutta autoa vetämään tarvittiin kolme hevosta 254. Vanhat hirsiaitat vuodelta 1733; vuosiluku on aitan seinässä 255. Kivikauden esineitä 256. Niemen mäki, josta löytyi vadillinen kivikauden aineistoa

14 257. Parkojan koulun rakennukset tieltä nähtynä 258. Kirveen terä 259. Verkkokivi löydetty Mustijoesta 260. Keskeneräinen terä 261. Isonniityn Rauhalan pellolta on löytynyt kivikauden esineitä 262. Kivikasa keskellä Kantolan peltoa. Kivikasan vierestä maata kaivettaessa löytyi punamultakerrostuma 263. Halkiankosken mylly toimi vielä v Hevosia puomissa Osl.Toimelan edustalla Halkiassa 265. Mustijoen maisemaa 266. Sisäkuva osuuskaupasta 267. Ketolan lapset 268. Alhopakan paimenia 269. Suomaisemaa Lampsuolta 270. Jalmari Poteri ja Niklas Nyman metsästyssaaliineen 271. Nikulan lapset 272. Jalmari Poterin kettutarha 273. Kutoja Hilma Niklander kotipihallaan 274. Männistön rantaa 275. Fazerin pianotehdas Halkian Nummella 276. Tehtaan avajaisissa Harry Liljemark luovutti Pornaisten kunnan viirin tehtaanjohtaja Konrad Lindbergille 277. Tehtaan ruokalassa odotetaan vieraita, joita kävi ympäri maailmaa 278. Alhopakan pärehöylä

15 279. Pronssinen reliefi Frankfurtin pianonäyttelyssä. Reliefi jäi Saksaan, se on nyt eurooppalaista taidetta keräävän henkilön kokoelmassa. Reliefin teki Hilkka Kanervikko. Hän vaihtoi sen kahteen pianoon, jotka antoi tyttärilleen 280. Sisäkuva pianotehtaan koneosastolta 281. Maakaupat pianotehtaan tontista on tehty v Sitten grillattiin broileria tehtaan tontilla 282. Näköala Horsmankalliolta Tikkarolle 283. Piispan vierailu pianotehtaalla 284. Tehtaan harjakaiskahvilla 285. Mäntypiano odottaa ostajaa 286. Pianotehtaan seinustaa. Rakennuksessa oli viisi hallia 287. Maisema Halkiasta, Penttilän aitat tien varressa 288. Jokimaisema Kupsenkylästä 289. Jokelan Martta emäntä ruokkii kanoja 290. Kalasaalista Onkimaanjärvestä 291. Museoviraston tutkija Petri Halinen ja Olavi Niemi ihmettelevät pellon löytöjä Suojeluskunta harjoittelee 293. Suojeluskunta lippu kunnianosoituksessa 294. Väinö Kivinen työpöytänsä ääressä 295. Pauli Halla, Veikko Tanner, Pauli Halla ja Pitskof 296. Rikhard Knuuttila ja Saima Antin-Olli laskevat seppeleen Vapauden patsaalle 297. Eljas ja Yrjö Pasoff 298. Jenny Noulanto 87v. istuu keinutuolissa lattiakellarin luukun kohdalla ja kertoo, että luukun alla v piilotettiin punaisten hakemaa Knuuttilaa Laukkoskelta. Jenny oli silloin 10-vuotias, mutta muistaa tapahtuman. Anna kutoi mattokangasta polkien ja vetäen äänekkäästi, kangaspuut olivat kellarin luukun päällä. Perkeleittäkös haette, hän sanoi punakaartilaisille, jotka työntyivät sisälle. Kellarista ei kuulunut, hiiskaustakaan, niin saivat hakijat lähteä tyhjin käsin takaisin. Oli se levotonta aikaa. Lukuset oli Vanha-Ylijoen talossa.

16 Mäntsälästä tuli punakaartilaiset ja menivät suoraan lukusiin syömään. Suntio meni karkuun, pappia vietiin esikuntaan talon hevosella. Elina Halla ja Esteri Nyman menivät poikki metsän kotia kovasti itkien. Sipoosta asti kävi punakaartilaisia ja kerjäläisiä. Erika muori antoi jauhoja ja vähän leipää. Espanjantauti raivosi Seitsemät kellotkin soivat yhtenä päivänä. SOTA-AIKA 299. Lotat Kuusiston lipputangon edustalla 300. Halkiasta sotaan lähtijät Osl.Toimelan edessä: vas:lta Armas Löfgren,Tauno Lymysalo, Väinö Toivonen, Uuno Peisanen,?,Urho Kanervo, Ilmari Siren, Ailo Felt, Gunnar Laine,?,Pauli Felt, Johan Nordman, Arvi Felt? 301. Lottien kanttiini rintamalla, vas:lla Naimi Niinipalo 302. Sankaripatsas, ympärillä 73 ristiä 303. Rintamalla jono ruokatonkalle 304. Lottakupit olivat käytössä 305. Teemu Halla kaatui Maaselässä vuotiaana. Kesti kuukauden ennen kuin ruumis tuli rintamalta. Hautajaiset oli ehditty ilmoittaa jo lehdessä, mutta ne piti perua. Siunaus oli sitten helatorstaina Sotilaspappi Maaselästä tuli suorittamaan siunauksen. Kuvassa Teemu Hallan vanhemmat ja sisaruksia 306. Neljä sotaorpoa ja heidän äitinsä Ida Tähtinen 307. Lottia muonittamassa 308. Lottien kahvikuppeja löytyi piilopaikasta. Jokainen pornaislainen lotta sai kuppiparin muistoksi kulttuurilautakunnan järjestämässä kahvitilaisuudessa Kuusistolla 309. Veteraanit kokoontuivat Kuusistolla 310. Pornaisten miehiä sotatantereelta mm. Eino Välimetsä ja Unto Vuorinen 311. Jokelan sotavankeja, keskellä työvelvollisuuttaan suorittamassa ollut nainen Helsingistä 312. Pornaisten veteraanien naisjaoston kokous, puh.joht. Kaarina Salonen pöydän päässä 313. Veteraanit kokoontuivat kerran kesässä Leirimajassa Onkimaanjärven rannalla. Jaoston naiset hoitivat tarjoilun

17 314. Mäntsäläläinen Jorma Juselius 13-vuotiaana viihdekiertueella rintamalla Kivennavalla 315. Ilmavalvontaa Pornaisissa oli Laukkoskella Valkeamäellä, kellotapulissa ja Kupsenkylässä, mistä tämä kuva 316. Seisepuuntie. Tienviitta on Pornaisten ja Sipoon rajalla, missä käytiin 5 päivää desanttisotaa n. 400 miehen voimalla. Desantteja oli Siinä sodassa menetti henkensä kaksi suomalaista ja kaksi desanttia. Kuvassa Keijo Peltola seisoo paikalla, missä pornaislainen Alvar Nyberg menetti henkensä omien ampumana. Keijon isä, Toivo Peltola oli desanttijahdissa mukana Kuvat: Hilkka Kanervikon arkisto Kuvia on vuosikymmenten aikana kertynyt arkistoon yksityishenkilöiden lahjoituksina ja omina otoksina. Näyttelyn toteuttamiseen ovat osallistuneet Nina Sivén ja Seija Mikkonen.

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm EERO JÄRNEFELT 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm 3. Sisäkuva Suvirannasta, 1911 öljy, 73 x 91 cm 4. Koli, 1917 öljy, 80 x 118 cm 5. Kevättulva Tuusulanjärvellä,

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå 1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki. Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION

Lisätiedot

13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta

13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta 13. - 14.11.1950, HELSINKI, Olympialaisten kilpailutoimikunta kärpässarja 1. Alvar Vihersalo Popinniemen Ponnistus 2. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 3. Tapio Parkkinen Seinäjoen Sisu kärpässarja 1.

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 17.2.2010 klo 18.30 20.10 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja Matti Kurvinen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite )

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite ) KASIKIRJOITUSARKISTO ARKISTOLUETTELO A 1 Arkistokaavan mukaan pysyvasti Kupiaisen kokoelma 1 Unto Kupiaisen osaan lisatty aineisto : Bc Puheet, esitelmat, luennot ; Be Paivakirjat ja muistiinpanot ; BI

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420)

KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420) KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420) Kohdeluetteloa on tarkistettu keskustan osayleiskaavan (kv 27.5.2002 60) mukaisesti ja luettelosta on poistettu 2.10.2000 jälkeen puretut

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015

Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015 Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015 Matkalla mukana: Ilkka Järvinen, Hyvinkään seurakunta, lääninrovasti Ulla Rosenqvist, Tuusulan

Lisätiedot

ILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT

ILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT Kuva lainattu Wikiltä ILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT Leppävaaran kansalaismuistipiiri Juhani Kinnunen 24. 4. 2014 ILMARI KIANNON JÄLJILLÄ Albergassa ja Sockenbackassa Alkutiedot Raija-Liisa Kianto Tietoja

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

17.-18.11.1945, LAPUA,Virkiä / PIETARSAARI, Into / VOIKKAA, Viesti ja Urheilu-Veikot

17.-18.11.1945, LAPUA,Virkiä / PIETARSAARI, Into / VOIKKAA, Viesti ja Urheilu-Veikot 17.-18.11.1945, LAPUA,Virkiä / PIETARSAARI, Into / VOIKKAA, Viesti ja Urheilu-Veikot kärpässarja 56 kg 1. Antti Halonen Viipurin Voimailijat 2. Erkki Johansson Sunilan Sisu 3. Esko Heinonen Lapuan Työväen

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

selitteet_karki_vilho_01.txt Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi

selitteet_karki_vilho_01.txt Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi Omistaja Tiina Tuominen, puh. 040 825 0606 1 Telkkä 2 Roininen Helvi (Hilta?), Livo 3 Martti Petäjäjärvi 4 Martti Petäjäjärvi 5 Neiti Eini Lauronen Lähde: Maila Lauronen 6 Neiti Eini Lauronen Lähde: Maila

Lisätiedot

12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet

12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet 12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet 1. Jussi Hakola Vaasan Voima-Veikot 2. Kalervo Jutila Lapuan Virkiä 3. Kaino Laitila Nokian Urheilijat 1. Pentti Koskela Helsingin Paini-Miehet 2. Väinö

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Muistoja ja muinaistekniikkaa

Muistoja ja muinaistekniikkaa Muistoja ja muinaistekniikkaa Elämyksellisen oppimisen jäljillä Liedon Nautelankosken museossa Elsa Hietala & Leena Viskari Nautelankosken museo Liedon paikallismuseo Jatkaa 1950-luvulla perustetun Liedon

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kätkö on piilotettu Fagervikin ruukin kauniiseen ympäristöön.

Kätkö on piilotettu Fagervikin ruukin kauniiseen ympäristöön. Glad i Ingå! Iloinen Inkoo! 1 N 59 58.617 E 023 52.802 Meren äärellä sijaitseva kätkö. Kätkö on piilotettu Inkoon saaristoon. Tänne pääset lautalla. Kaunis pieni kyläyhteisö Barösund tarjoaa kätköä etsivälle

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Putula, Hämeenkoski Kyläkävely 27.6.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Putulan kyläkävely tehtiin 27.6.2012. Mukana kävelyllä oli 21 henkilöä. Pieni

Lisätiedot

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan.

Järjestimme kierrätystorin keväällä ja syksyllä. Maailmanparantajan kahvilaa ei saatu järjestettyä kertaakaan. Järvenpään vihreät ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Järvenpään Vihreät ry:n hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 Tiia Lintula (puheenjohtaja), Salla Hänninen (varapuheenjohtaja), Katri Kakko, Seija Kareinen (taloudenhoitaja),

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

KESÄTYÖPAIKAT 2011. AAMU-USVAN RIISTATILA o rakennustyötä o kesä heinäkuu - elokuu o paikkoja 6

KESÄTYÖPAIKAT 2011. AAMU-USVAN RIISTATILA o rakennustyötä o kesä heinäkuu - elokuu o paikkoja 6 1 KESÄTYÖPAIKAT 2011 AAMU-USVAN RIISTATILA o rakennustyötä o kesä heinäkuu - elokuu o paikkoja 6 AIRAKSINEN URPO o 24.6. 10.8. marjojen myynti, Ylämylly o 1.6. 31.8. marjakasvustojen hoitotyöt o 25.7.

Lisätiedot

Sakari Salonniemen Muistohiihdot/ Satakunnan Kansan Junior- ja Seuracup 2/4 hiihtotapa: vapaa

Sakari Salonniemen Muistohiihdot/ Satakunnan Kansan Junior- ja Seuracup 2/4 hiihtotapa: vapaa Sakari Salonniemen Muistohiihdot/ Satakunnan Kansan Junior- ja Seuracup 2/4 hiihtotapa: vapaa Vammalan seudun Voima TULOKSET SK Seura/JunnuCup2, 2.2.14 T U L O K S E T VsV N06; M06; N07; M07; N08; M08;

Lisätiedot

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee)

Ateljeet ja taiteilijakodit: Asunta-ateljee (Heikki Asunnan taiteilija-ateljee), Kalela (Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee) Ruoveden kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma 2016 Dokumentti on luotu Kulttuurikasvatussuunnitelma. fi-palvelussa: http://kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/suunnitelma/ruoveden-kunta-2/ Kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Arkipäivän elämää Kuvia vuosikymmenten takaa Perunoitten istuttaminen oli yksi kevään töistä. Valmiiksi idätetyt perunat piti laittaa kyntövakoon tasaisin välimatkoin. Kuvassa istutusta

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit 1. Urho Tikander Kotkan Kisailijat 1. Erkki Jokinen Tampereen Yritys 2. Veikko Heikkilä Turun Toverit 2. Reino Hiltunen Kymin Veikot 3. Yrjö

Lisätiedot

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni Nuorten laulukirja III, op. 134B Lauluäänet ja piano Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Ensijulkaisu Valistus, Helsinki 1928 Lisäjulkaisut Valistus, Helsinki 1928 (yksiääninen painos, ilman opusnumeroa) Nuorten

Lisätiedot

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011

Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.9.2011 Aamulla seitsemältä lähdimme liikkeelle Espoosta, ensimmäinen kohde oli Säkylän Myllylähde, josta saa alkunsa Säkylän Pyhäjoki, joka puolestaan luovuttaa

Lisätiedot

Herra, kenen luo me menisimme?

Herra, kenen luo me menisimme? Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Olette menettänyt läheisenne. Otamme osaa suruunne. Läheisen kuolema hämmentää ja tuo myös monia käytännön kysymyksiä. Toivomme

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Miten tarinat koottiin

Miten tarinat koottiin Miten tarinat koottiin Projektin haastatteluista vastasi Arimo Helmisaari. Haastateltavat olivat asuneet vuosisadan alkupuolella kartanon kulmilla, työskennelleet kartanossa tai osallistuneet muuten kartanon

Lisätiedot