SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

Transkriptio

1 SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

2

3 Yhteenveto ja toimenpide-suositukset Tutkimuksen tavoitteena on ollut seurata rakennuksen sisäilmaston laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä seurantatutkimuksena. Lisäksi tiloissa selvitettiin ilmanvaihdon toimintakuntoa pistokokeen omaisesti sekä tutkittiin rakenneliittymien tiiveyttä merkkiainetutkimuksen avulla. Edellisen päivätyn tutkimuksen jälkeen rakennuksen ikkunat on uusittu, sekä tehty ilmanvaihtoon liittyviä toimenpiteitä. Tässä tutkimuksessa seurattiin sisäilman mikrobipitoisuuksia 11 tilassa, tutkittiin rakenteen ilmavuotokohtia 8 tilassa, mitattiin 10 tilan tulo- ja poistoilmavirta sekä seurattiin sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa. Sisäilman mikrobipitoisuudet olivat pääsääntöisesti normaalina pidettäviä. Muutamassa näytteessä havaittiin normaali sisäilmasta poikkeavia lajeja, jotka todennäköisesti siirtyvän sisäilmaan rakenteen ilmavuotokohtien kautta. Jätehuoneen rakenneliittymien ilmatiiveys tarkastettiin yläpuoliseen toimistohuoneeseen. Ilmavuotokohtia ei havaittu, joten rakenneliittymät ja läpiviennit ovat riittävän tiiviit kerrosten ulkoseinärakenteessa havaittiin kaikissa tutkittavissa tiloissa ilmavuotokohtia ikkunan rakenneliittymissä. Lisäksi kahdessa tilassa havaittiin ilmavuotokohtia ulkoseinän ja lattian liitoskohdassa sekä yhdessä tilassa pistorasiasta. 9. kerroksen saunan kokoustilan levyrakenteisessa ulkoseinässä havaittiin merkittäviä ilmavuotoja. Epäpuhtaudet pääsevät siirtymään rakenteista (katon eristetila, ulkoseinärakenne) sisäilmaan. Tilassa havaittiin myös mikrobiperäinen haju sisäilmassa. Kaikki havaitut ilmavuotokohdat tulee tiivistää, jotta epäpuhtaudet eivät pääse rakenteista sisäilmaan. Tiivistystyöt suositellaan tekemään koko rakennuksessa hyvän sisäilman laadun varmistamiseksi. Tutkimushetkellä rakennuksessa oli käynnissä ilmanvaihdon säätö- ja asennustyöt. Painesuhteiden seurantakaavioissa nähdään viikon aikana muutos, mikä todennäköisesti johtuu käynnissä olevista säätötöistä. Paine-erot tasoittuivat, mutta edelleen yöaikana tilat ovat alipaineisia ulkoilmaan nähden. Päiväaikaan tilat ovat lähes tasapainossa suhteessa ulkoilmaan. Ilmanvaihto suositellaan pidettävän päällä ympäri vuorokauden päiväasetuksissa siihen asti, kunnes kaikki rakenteiden tiivistyskorjaukset on saatu tehtyä. Tiivistystöiden toteuttamisen jälkeen koko rakennuksen ilmanvaihto säädetään ja tasapainotetaan. Mitatut tulo- ja poistoilmamäärät olivat tiloissa pääsääntöisesti riittävät. Toimistotilassa 453 tuloilmamäärä ei ollut mittaushetkellä riittävä. Osassa tutkituista tiloista tuloilmamäärä oli suurempi kuin poistoilmamäärä ja osassa tiloista tilanne oli toisinpäin. Ilmanvaihdon säätötyö oli mittaushetkellä rakennuksessa vielä kesken, mikä on vaikuttanut tulo- ja poistoilmamäärien epätasapainoon. 1 (10) SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

4 Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 3 2 RAKENNETYYPIT 4 3 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 4 4 HAVAINNOT JA MITTAUKSET KOHTEESSA Pintakosteuskartoitus Rakenteiden ilmatiiveys (merkkiainekokeet) Paine-erojen seurantamittaukset Sisäilman mikrobit Ilmanvaihdon ilmavirrat Aistinvaraiset havainnot kohteessa 8 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 8 6 TOIMENPITEET 9 7 LIITTEET 10 2 (10) SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

5 SISÄILMASTOTUTKIMUS 1 LÄHTÖTIEDOT Tutkimuskohde: Virastotalo 2 Kirkkojärventie 6 Espoo Lähtötiedot: Tutkimuskohteena on 1970-luvun loppupuolella rakennettu toimistorakennus, jossa on tehty sisäilmatutkimuksia viimeksi keväällä Tämän jälkeen rakennuksessa on tehty ilmanvaihtoon liittyviä korjaustoimenpiteitä sekä uusittu ikkunoita. Kulkuyhteys jätehuoneesta pienempään porrashuoneeseen oli suljettu muuraamalla oviaukko umpeen. Rakennuksen A-osa on yhdeksänkerroksinen ja B-osa viisikerroksinen. Rakennuksessa on toimistotiloja kerroksissa. Rakennuksen 1. kerroksessa on myymälätiloja. 9. kerros on osittainen ja siellä on IV-konehuoneita sekä saunaosasto. Rakennuksessa on pilariperustus. Ulkoseinärakenteet ovat betonisandwich-elementtejä. 9. kerroksen kantavat pystyrakenteet ovat teräspilareita. Tasakaton vesikatteena on bitumihuopa. Osa toimistorakennuksen henkilökunnasta kokee oireilevansa rakennuksessa. Tilojen sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä on tutkittu aikaisemmin (Finnmap Consulting ). Tutkimuskohteena oli kerrosten yksittäiset toimistotilat, jotka oli valittu tilojen käyttäjäkokemusten ja riittävän tutkimusotannan perusteella. Selvityksessä mitattiin sisäilman hiukkasmaisia ja kaasumaisia epäpuhtauksia sekä rakennepintojen kosteustilannetta, ilmanvaihtokanavien puhtautta sekä tulo- ja poistoilmakanavien ilmavirtojen suuntaa. Tutkimuksessa todettiin kerrosten tilojen sekä toisen kerroksen tilojen 217 ja 262 sisäilman mikrobeissa poikkeamaa. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, ammoniakin, formaldehydin sekä pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen ja pölyn koostumuksen tulokset olivat normaalit kaikissa tutkituissa tiloissa. Toimenpiteeksi esitettiin jätehuonetta vasten olevien rakenneliittymien tiiveystason tarkastamista sekä väljien liittymäkohtien tiivistämistä. Lisäksi esitettiin ilmanvaihtoon liittyviä toimenpiteitä sekä ylätasojen puhdistusta. Tilaaja: Espoon kaupunki Tilakeskus-liikelaitos/Talonrakennus PL ESPOON KAUPUNKI Jaakko Mentunen jaakko.mentunen@espoo.fi Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Sanni Kietäväinen, Reija Salminen ja Sanna Pohjola. Tutkimukset kohteessa tehtiin (10) SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

6 Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä seurantatutkimuksena. Tarkempia tutkimuksia tehtiin niissä tiloissa, joissa havaittiin poikkevia tuloksia tai esitettiin toimenpiteitä aikaisemmassa tutkimuksessa sekä lisäksi muutamassa vertailutilassa. Tutkimuksia tehtiin tiloissa 217, 226, 262, 453, 534, 624, 634, 708, 719, 734, 812, 822, 829, 838, 901. Asiakirjat: Insinööritoimisto Kukkola & Salin Oy, Rakennepiirrustukset 1978 Finnmap Consulting Oy, Sisäilman laatu ja laatuun vaikuttavat tekijät RAKENNETYYPIT YP1 - bitumikermi - betonirakenne - kevytsora lämmöneriste - höyrynsulku - kantava ontelolaatta US1 - betonirakenne - mineraalivillalämmöneriste - betonirakenne US2 (9. kerros) - profiilipelti/bitumikermi - tuulensuojalevy - mineraalivilla lämmöneriste - höyrynsulku - kipsilevy/paneeli - kantava teräspilari 3 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Sisäilman mikrobit Ilmapumppu Thomas VTE 10, Serial No: VOC pumppu VOC pumppu Lämpötila- ja kosteusmittari Andersen 6-vaihekeräin SKC Model Serial No: ; Tenax-kerroin 0,325, NO-kerroin 0,328 SKC Model Serial No: ; Tenax-kerroin 0,414, NO-kerroin 0,420 Vaisala HM40, anturi HMP110 4 (10) SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

7 Paine-eromittari TSI Airflow PVM610, Serial No: PVM Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1, Serian No: Kosteusmittari Merkkiainelaitteisto Alipaineistaja Ilmavirtamittari Vaisala HMP41 ja HM40, mittapäät HMP42 ja HMP44 Sensistor XRS9012 BlowerDoor SwemaFlow 125D 4 HAVAINNOT JA MITTAUKSET KOHTEESSA 4.1 PINTAKOSTEUSKARTOITUS Tutkittujen huonetilojen seinä- ja lattiarakenteita tutkittiin pintakosteusilmaisimella. Tutkitussa kohteessa ei havaittu kohonneita kosteuslukuarvoja eikä sisäpinnoilla havaittu merkkejä kosteudesta. 4.2 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS (MERKKIAINEKOKEET) Ulkoseinän sisäkuoren ilmatiiveyttä tutkittiiin merkkiainekokeen avulla tiloissa 217, 534, 624, 636, 734, 834 ja 901. Merkkiainekokeissa vetyseos -kaasua johdettiin ulkoseinän eristetilaan ja merkkiaineen mahdollista kulkeutumista sisäilmaan seurattiin huoneissa kaasuanalysaattorin avulla. Huonetilat olivat tutkimuksen aikaisissa olosuhteissa 1-4 Pascalia alipaineisia tutkittaviin rakenneosiin nähden. Merkkiainetutkimustulokset on esitetty liitteissä kerroksissa ulkoseinän betonielementti sisäkuoressa (US1) havaittiin kaikissa tutkituissa tiloissa selkeitä ilmavuotoja ikkunan karmin ja rakenteen liittymäkohdissa. Huoneissa 217 ja 838 lisäksi pieniä ilmavuotokohtia seinän ja lattian liittymissä sekä tilassa 217 sähköpistorasiasta. 9. kerroksen levyrakenteisen ulkoseinän (US2) ilmavuotokohtia tutkittiin tilassa 901. Selkeitä ilmavuotoja todettiin teräspilarin ja ikkunakarmin liittymistä, ikkunakarmin ja ikkunalaudan liittymistä sekä teräspilarin ja puupilarin liittymässä. Jätehuoneen rakenteiden ilmatiiveyttä tutkittiin laskemalla merkkikaasua jätehuoneeseen ja kaasun kulkeutumista tutkittiin yläpuolisessa toimistotilassa 226. Huone alipaineistettiin alipaineistajan avulla Pascaliin ulkoilmaan nähden. Lattian ja seinien liittymistä tai lapivienneistä ei havaittu ilmavuotoja jätehuoneesta yläpuoliseen toimistohuoneeseen. 4.3 PAINE-EROJEN SEURANTAMITTAUKSET Tutkittujen tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin jatkuvatoimisten paine-eromittausten avulla tiloissa 202, 262, 453, 534, 624, 719, 820, 838 ja 901. Tutkittavat huonetilat sijaitsivat rakennuksen eri seinustoilla. 5 (10) SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

8 Painesuhteiden seurantamittauskäyrät on esitetty liitteissä Huonetilat olivat keskimäärin lähes tasapainossa seurantajakson aikana suhteessa ulkoilmaan. Painesuhteet vaihtelivat eniten 8. kerroksen tilassa 838 ( Pa). Kiinteistössä oli käynnissä mittausaikana ilmamäärien säätö ja ilmastoinnin muutostyö ( , WiseGroup). Urakoitsijalta saadun tiedon mukaan mittausajankohtana oli kerroksissa käynnissä ilmanvaihdon säätö- ja asennustyöt. Paine-erokäyrissä nähdään jälkeen selvä muutos. Seurantakäyrät ovat eri päivinä lähes identtiset, kun tätä ennen paineerokäyrissä näkyy enemmän vaihtelua. Tämä viittaa, että ilmamääriä on tutkittavissa tiloissa säädetty mittausjakson aikana. Tilassa 262 mittauskäyrä on koko mittausjakson aikana samanlainen, mikä viittaisi, että säädöt on tehty B- siiven 2. kerroksen osalla jo ennen mittausjaksoa. Säätötyön jälkeen tilojen alipaineisuus yöaikana lisääntyy suhteessa ulkoilmaan yöaikana ( Pa), kun taas päiväaikaan tilat ovat lähes tasapainossa suhteessa ulkoilmaan ( Pa). Ilmanvaihdon säätötyö vähensi painesuhteiden vaihtelua. Kuitenkin edelleen alipaineisuus lisääntyi tiloissa suhteessa ulkoilmaan yöaikana. Tavoitteena on, että huonetilojen ja ulkoilman välinen paine-ero on lähellä nollaa kaikkina vuorokauden aikoina. Lisäksi tilojen välisiä ilmavirtauksia tutkittiin hetkellisten, suuntaa-antavien paine-eromittausten avulla. Hetkellisten paine-eromittausten perusteella toimistotilat olivat lähes tasapaineisia suhteessa käytävätiloihin. Porrashuoneet olivat toimistotiloihin nähden selvästi alipaineisia alimmissa kerroksissa, mutta alipaineisuus väheni rakennuksen ylemmissä kerroksissa hormivaikutuksen johdosta siten, että 8. kerroksessa porrashuoneet olivat ylipaineisia (2-6 Pa) toimistotiloihin nähden. Epäpuhtaudet voivat siirtyä porrashuoneista toimistotiloihin päin rakennuksen ylimmissä kerroksissa. Hetkellisten paineeromittausten tulokset on esitetty mittapisteet pohjakuvissa liitteessä (liitteet ). 4.4 SISÄILMAN MIKROBIT 6 (10) Sisäilman mikrobinäytteet otettiin 11 tilasta (217, 453, 534, 624, 708, 719, 812, 822, 829, 838, 901) kahden eri näytteenottokerran aikana. Talviaikana, kun maa on roudassa, tutkimustuloksia verrataan Työterveyslaitoksen ehdottamiin toimistotyyppisten työtilojen sisäilman mikrobipitoisuuksien ohjeellisiin arvoihin sekä Asumisterveysohjeen ohjearvoihin. Sulan maan aikana otetaan lisäksi ulkoilman vertailunäyte, johon sisäilmanäytteiden tuloksia verrataan. Tutkittujen tilojen sieni-itiöpitoisuudet olivat tutkimusajankohtana alhaisia molempien vertailujen perusteella. Joistakin tiloista (453, 534, 719, 812, 822, 838) analysoitiin vähäisiä määriä tavanomaisesta sisäilman laadusta poikkeavia mikrobeja (ns. kosteusvaurioindikaattorilajeja; Aspergillus fumigatus, A. ochraceus, Aureobasidium, Paecilomyces, aktinomykeetit), joita ei analysoitu ulkoilman vertailunäytteistä. Useissa tiloissa bakteeripitoisuus ylitti Työterveyslaitoksen toimistotyyppisten tilojen ohjeellisen arvon (217, 453, 534, 626, 719, 812, 838, 901). Pitoisuus ylitti Asumisterveysohjeen (STM) mukaisen ohjearvon tilassa 453 ensimmäisellä mittauskerralla. Kohonnut bakteeripitoisuus on useimmiten osoitus puutteellisesta ilmanvaihdosta tilassa. SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

9 Tiloissa tehdyt rakenneavaukset (ilmanvaihtokotelointien avaukset, Kuva 1) ovat todennäköisesti vaikuttaneet kohonneisiin bakteeripitoisuuksiin tiloissa. Verrattaessa sisäilman mikrobipitoisuuksia helmikuussa 2013 otettuihin näytteisiin, sieni-itiöpitoisuudet ovat selvästi suurempia elokuussa 2014 otetuissa näytteissä. Tämä johtuu mittausajankohdasta; ulkoilman vertailunäytteissä mitattiin sieni-itiöitä elokuussa kpl/m 2, kun helmikuussa 2013 ulkoilmasta mitattiin 9-62 kpl/m 2. Helmikuussa 2013 mitattiin vähäisiä määriä aktinomykeettejä (ns. sädesieniä) tiloista 259, 294, 453, 617, 822 ja 901. Elokuussa 2014 aktinomykeettejä mitattiin tiloista 453 ja 534 otetuissa näytteissä. Tilasta 453 mitattiin kummallakin mittauskerralla aktinomykeettejä. Muita kosteusvaurioindikaattoreita vertailtaessa tilasta 453 analysoitiin jälkimmäisellä mittauskerralla vähäisiä määriä kosteusvaurioindikaattoreita, mutta ei ensimmäisellä mittauskerralla, kun taas tiloissa 217, 708, 829 ja 901 kosteusvaurioindikaattorien määrä oli vähentynyt. Tiloista , 822 ja 838 analysoitiin kosteusvaurioindikaattoreja molemmilla mittauskerroilla. 4.5 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Rakennuksessa mitattiin tulo- ja poistoilmamääriä pistokoemaisesti tiloissa 217, 262, 453, 534, 624, 708, 734, 812, 838, 901. Ilmavirtojen mittaukset tehtiin , jolloin kiinteistön ilmanvaihdon säätö- ja asennustyö oli käynnissä. Mitattujen tulo- ja poistoilmavirtojen vertailua - Mitatut tilakohtaiset tuloilmavirrat vaihtelivat toimistotiloissa välillä 3-34 dm 3 /s. Mitattujen poistoilmavirtojen vaihteluväli oli dm 3 /s. - Osassa tiloista tuloilmavirta oli poistoilmavirtaa suurempi ja osassa poistoilmavirta oli tuloilmavirtaa suurempi. Merkittävin ilmavirtojen ero oli tilassa 901 (kokoustila), missä tuloilmavirta oli 113 dm 3 /s ja poistoilmavirta 23 dm 3 /s. - Toimistotilassa 453 tuloilmavirta oli ainoastaan 3 dm 3 /s poistoilmavirran ollessa 13 dm 3 /s, minkä johdosta huonetila on alipaineinen ympäröiviin tiloihin/rakenteisiin nähden. Tuloilmavirran tulisi olla yleensä noin 4 dm 3 /s henkilöä kohden, jotta hiilidioksidipitoisuus tilassa ei nouse yli Terveydensuojelulain mukaisen ohje-arvon (1500 ppm). Mitattujen ilmavirtojen vertailua vuoden 2003 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin - Neuvottelutilassa tulisi tuloilmavirran olla 8 dm 3 /s henkeä kohden ja 4 dm 3 /s neliömetriä kohden. Tilassa mitattiin tuloilmavirraksi yhteensä 113 dm 3 /s, mikä riittäisi 14 hengelle tai 18 m 2 kokoiseen tilaan. Mitatut tilakohtaiset tulo- ja poistoilmavirrat on esitetty liitteessä 1. 7 (10) SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

10 4.6 AISTINVARAISET HAVAINNOT KOHTEESSA Toimistohuoneissa oli avattu ilmanvaihdon tarkastusluukkuja käynnissä olevan ilmanvaihdon säätö ja asennustöiden vuoksi. Useissa huoneissa avatussa koteloinnissa oli esillä mineraalivillaa, josta voi päästä mineraalikuituja sisäilmaan (kuva 1). Rakennuksen A-osan pohjoispuolella oli ulkoseinässä ilmanvaihdon nousukuilu toimistohuoneiden 712 ja 812 kohdalla). Kotelointi oli levyrakenteinen ja samassa tasossa kuin ulkoseinän betonielementti sisäkuori. 9. kerrokseen tultaessa havaittiin sisäilmassa mikrobiperäinen haju, jonka lähdettä ei pystytty paikallistamaan. Mikrobiperäinen haju sisäilmassa on viite mikrobiperäisten, mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavien yhdisteiden pääsystä sisäilmaan. Ulkoseinän rakenne 9. kerroksessa poikkeaa muista kerroksista (Kuva 2). Ulkoseinärakenne on yhteydessä 8. kerroksen kattoon. Kattorakenne ei tuuletu seinän kohdalta, eikä ulkoseinän ja katon liittymää ole tiivistetty, jolloin ilma pääsee esteettä siirtymään katon eristekerroksesta seinärakenteeseen. Ulkoseinän sisäkuori ei ole ilmatiivis, jolloin epäpuhtaudet pääsevät edelleen siirtymään sisätiloihin päin. Myös toimistohuoneessa 636 havaittiin poikkeavaa hajua. Käyttäjien mukaan toimistotila on otettu pois käytöstä johtuen useiden henkilöiden oireilusta tilassa. Tilaan tehtiin merkkiainetutkimus, jossa todettiiin ilmavuotoja ikkunakarmin ja ulkoseinän liittymistä, mistä epäpuhtaudet pääsevät sisäilmaan. Sadevesi lammikoitui paikoin 8. kerroksen katolle (Kuva 5). Tämä viittaa, että kaadot kattokaivoihin on paikoin riittämättömät. Katolle oli asennettu lämmityskaapeleita jäätymisen estämiseksi, mikä vähentää bitumikatteeseen kohdistuvaa rasitetta talvikaudella. Kulku jätehuoneesta viereiseen portaikkoon oli edellisen tutkimuksen suorittamisen jälkeen suljettu muuraamalla oviaukko umpeen. Jätehuoneeseen kuljettiin ainoastaan ulkokautta (Kuva 6). Ilmavuotoja jätehuoneesta yläpuoliseen toimistotilaan ei havaittu. Jätehuoneessa oli voimakas jätteen haju. Sekajätteen joukossa havaittiin myös biojätettä, vaikka erilliset biojätekeräysastiat sijaitsivat rakennuksen ulkopuolella. 2. kerroksen lattiassa havaittiin pitkä poikittainen halkeama toimistotilan 217 ja käytävän kohdalla (Kuva 7). Kyseessä lienee rakennuksen liikuntasauma. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman sieni-itiöpitoisuudet olivat tiloissa alhaisempia kuin ulkoilman vertailunäytteissä. Osassa tiloista havaittiin sisäilmassa vähäisiä määriä normaali sisäilmasta poikkeavia mikrobeja. Nämä siirtyvät sisäilmaan todennäköisesti rakenteen ilmavuotokohtien kautta. 8 tilassa mitattiin sisäilmassa kohonnut bakteeripitoisuus. Toimistotiloissa oli käynnissä 8 (10) SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

11 mittaushetkellä ilmanvaihdon säätö ja asunnustöitä, mistä johtuen ilmanvaihdon kotelointeja oli avattu. Luultavasti tämä on vaikuttanut tilojen kohonneisiin bakteeripitoisuuksiin. - Rakennuksen ulkoseinän sisäkuoren ikkunoiden rakenneliittymissä havaittiin kerroksissa selkeitä ilmavuotoja kaikissa tutkittavissa tiloissa. Pienempiä ilmavuotoja havaittiin myös ulkoseinän ja lattian liittymistä sekä pistorasiasta kerroksen levyrakenteisessa ulkoseinässä havaittiin merkittäviä ilmavuotokohtia. 9. kerroksen sisäilmassa havaittiin mikrobiperäinen haju, mikä viittaa mikrobiperäisten, terveyshaittaa aiheuttavien yhdisteiden pääsystä ulkoseinän ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan. - Jätehuoneesta ei havaittu tulevan ilmavuotoja yläpuoliseen toimistotilaan. Kulku jätehuoneesta porrashuoneeseen oli suljettu, joten epäpuhtaudet eivät pääse siirtymään myöskään porrashuoneeseen. Sekajätteen joukossa havaittiin myös biojätettä. Kiinteistön käyttäjiä tulee ohjeistaa jätteiden lajitteluun. - Rakennuksen painesuhteissa suhteessa ulkoilmaan havaittiin muutos seurantajakson aikana johtuen rakennuksessa käynnissä olevasta ilmanvaihdon säätö ja asennustöistä. Rakennuksen alipaineisuus kasvoi yöaikana suhteessa ulkoilmaan. Painesuhteiden vaihtelut lisäävät epäpuhtauksien siirtymistä rakenteen ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan. Paine-eron tulisi olla mahdollisimman lähellä nollaa kaikkina vuorokauden aikoina. - Tulo- ja poistoilmamäärät vaihtelivat tutkituissa tiloissa siten, että osassa tiloista tuloilmamäärä oli selvästi suurempi kuin poistoilmamäärät ja osassa tiloista poistoilmamäärät olivat selvästi suurempia kuin tuloilmamäärät. Ilmanvaihdon säätötyöt olivat rakennuksessa vielä kesken mittaushetkellä, mikä on todennöisesti vaikuttanut havaittuun tulo- ja poistoilmavirran epätasapainoon. 6 TOIMENPITEET - Kaikki ulkoseinärakenteessa havaitut ilmavuotokohdat suositellaan tiivistettävän ilmatiiviiksi. Tiivistämistyöt suositellaan tehtävän koko rakennuksessa. Tiivistystämistyöt tulee toteuttaa asiantuntijan laatiman suunnitelman mukaisesti. Tiivistystöiden laadunvarmistus suositellaan tehtäväksi merkkiainekokeiden avulla. - Rakenteiden tiivistäminen vaikuttaa ilmatiiveyden lisäksi myös rakennuksen vallitseviin painesuhteisiin. Tiivistystöiden toteuttamisen jälkeen koko rakennuksen ilmanvaihto säädetään ja tasapainotetaan. Ulko- ja sisätilan välisen paine-eron tulisi olla mahdollisimman lähellä nollaa kaikkina vuorokaudenaikoina. 9 (10) SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

12 Helsingissä, 19. syyskuuta 2014 Sweco Talotekniikka - Finnmap Consulting Oy Sanna Pohjola MML Projektipäällikkö Ilkka Jerkku DI, yksikön päällikkö 7 LIITTEET Liite 1. Liitteet Liite Liitteet Liite 5. Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Merkkiainetutkimustulokset Paine-erojen seurantakuvaajat Kuvakooste 10 (10) SISÄILMASTOTUTKIMUS VIRASTOTALO 2, ESPOO

13 MITTAUSTULOKSET VT2, Kirkkojärventie 6, Espoo Liite 1 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, M2 cfu/m 3 Sieni-itiöt, pitoisuus, DG18 cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Aktinomyke etit pitoisuus, cfu/m 3 M1 217 Toimistohuone Penicillium spp % 22 % 10 % 2 % 40 % % 10 % 13 % 26 % Penicillium spp % 5 % 3 % 14 % Penicillium spp % 3 % 2 % 8 % M2 453 Toimistohuone Aspergillus ochraceus Botrytis sp % 12 % 5 % 1 % 1 % 5 % 14 % Penicillium spp. Botrytis sp % 6 % 2 % 2 % 9 % 32 % Botrytis sp % 6 % 6 % 3 % 3 % 21 % % 10 % 10 % M3 534 Toimistohuone % 8 % 4 % 24 % % 12 % 35 % Cladosporium sp % 45 % % 25 % 25 % 27 0 M4 624 Toimistohuone Aspergillus niger % 16 % 4 % 10 % 35 % % 31 % Cladosporium sp % 33 % 7 % 7 % 20 % Cladosporium sp % 7 % 7 % 50 % 27 0 SWECO

14 MITTAUSTULOKSET VT2, Kirkkojärventie 6, Espoo Liite 1 2 Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, M2 cfu/m 3 Sieni-itiöt, pitoisuus, DG18 cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Aktinomyke etit pitoisuus, cfu/m 3 M5 708 Toimistohuone % 15 % 5 % 15 % % 7 % 50 % Cladosporium sp % 20 % 40 % Cladosporium sp % 20 % 20 % M6 719 Toimistohuone Aureobasidium sp. Penicillium spp % 27 % 9 % 9 % 14 % % 5 % 9 % 18 % Cladosporium sp % 33 % 33 % Cladosporium sp % 50 % M7 812 Toimistohuone Cladosporium sp. Aspergillus fumigatus % 17 % 6 % 6 % 33 % Cladosporium sp. Aspergillus sp % 8 % 17 % 21 % Botrytis sp. Cladosporium sp % 10 % 10 % 10 % 60 % M8 822 Toimistohuone Paecilomyces variotii % 27 % 1 % 1 % 1 % 32 % Cladosporium sp. Aspergillus niger % 12 % 2 % 2 % 2 % 39 % Aspergillus flavus % 25 % 2 % 5 % 34 % % 6 % 4 % 4 % 61 % 93 0 M9 829 Toimistohuone % 18 % 4 % 38 % % 8 % 10 % 40 % % 22 % 6 % 2 % 42 % % 6 % 6 % 53 % 49 0 SWECO

15 MITTAUSTULOKSET VT2, Kirkkojärventie 6, Espoo Liite 1 3 Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, M2 cfu/m 3 Sieni-itiöt, pitoisuus, DG18 cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Aktinomyke etit pitoisuus, cfu/m 3 M Toimistohuone Cladosporium sp % 23 % 6 % 2 % 29 % % 11 % 5 % 42 % Cladosporium sp. Botrytis sp % 27 % 3 % 3 % 6 % 32 % Cladosporium sp % 3 % 3 % 3 % 73 % 62 0 M Kabinettitila Penicillium spp % 18 % 10 % 2 % 19 % Penicillium spp % 8 % 1 % 8 % 24 % % 16 % 7 % 10 % 33 % % 18 % 2 % 2 % 36 % M12 Ulkoilma Penicillium spp. Chrysosporium sp. / Geomyces sp. Aureobasidium sp % 21 % 5 % 4 % 2 % 7 % 23 % % 7 % 5 % 8 % 21 % Penicillium spp. Botrytis sp Penicillium spp % 21 % 5 % 3 % 5 % Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilman lämpötila, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % Ulkoilman lämpötila, C Ulkoilman suhteellinen kosteus, % ,3 24, , ,3 25, ,9 84 Mikrobitulosten arviointiperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden (Asumisterveysohje 2003, Asumisterveysopas 2008, Kansanterveyslaitoksen Koulujen kosteus- ja homevauriot opas 2008, Työterveyslaitos 2011) mukaan: Sieni-itiöt - pitoisuustaso cfu/m 3 on osoituksena kohonneesta pitoisuudesta asuinhuoneistossa talviaikana, mikäli näytteen mikrobilajisto on tavanomaisesta poikkeava, - pitoisuustaso yli 500 cfu/m 3 talviaikana asuinhuoneistossa on kohonnut, SWECO

16 MITTAUSTULOKSET VT2, Kirkkojärventie 6, Espoo Liite 1 - kivirakenteisten koulurakennusten pitoisuustaso talviaikana on yleensä alle 50 cfu/m 3, - toimistotyyppisten työtilojen viitearvo talviaikana (Työterveyslaitos) on 50 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobilajistoissa olevia eroja, 4 Bakteerit - pitoisuustaso yli 4500 cfu/m 3 on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen viitearvo (Työterveyslaitos) on 600 cfu/m 3, Aktinomykeetit - pitoisuustaso yli 10 cfu/m 3 talviaikana on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen viitearvo talviaikana (Työterveyslaitos) on 5 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta (mikäli yli 5 tai 10 cfu/m 3 ). Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow 125D ilmavirtamittarilla ja DP-Calc 5815 paine-eromittarilla. Mitattuja ilmavirtoja verrataan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin, jotka koskevat uuden rakennuksen ilmanvaihtoa. Mittausten kokonaismittausvirhe on 10 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: Mittauspiste Pvm Tila Mitattu tuloilmavirta, dm 3 /s Mitattu poistoilmavirta, dm 3 /s I , 2. krs toimistohuone 17,3 ei voitu mitata* I , 2. krs toimistohuone 12,2 27,5 I , 4.krs toimistohuone 2,9 13,2 I , 5.krs toimistohuone 33,7 16,1 I , 6.krs toimistohuone 18,2 22,2 I , 7.krs toimistohuone 7,4 9,7 I , 7.krs toimistohuone 11,1 14,0 I , 8.krs toimistohuone 30,3 17,4 I , 8 krs. toimistohuone 15,3 23,6 I , 9.krs. kabinettitila 113,4 23,2 *venttiili liian lähellä kattovalaisinta SWECO

17 MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT PS1 3-4 Pa PS2 I2 I1 M1 3-4 Pa 3-4 Pa Virastotalo 2 (VT2) Kirkkojärventie 6, Espoo 2. kerros RS LIITE 2.1

18 MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT 4-5 Pa I3 M2 PS3 2-3 Pa 1-2 Pa Virastotalo 2 (VT2) Kirkkojärventie 6, Espoo 4. kerros RS LIITE 2.2

19 MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT 2-3 Pa 1-2 Pa 1-2 Pa M3 I4 PS4 Virastotalo 2 (VT2) Kirkkojärventie 6, Espoo 5. kerros RS LIITE 2.3

20 MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT 1-2 Pa PS5 M4 I5 Virastotalo 2 (VT2) Kirkkojärventie 6, Espoo 6. kerros RS LIITE 2.4

21 MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT 4-5 Pa I6 M5 PS7 I7 M6 PS6 Virastotalo 2 (VT2) Kirkkojärventie 6, Espoo 7. kerros RS LIITE 2.5

22 MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT I9 M10 PS9 2-3 Pa I8 M7 3 5 Pa M9 3-6 Pa h. 820 PS8 M8 Virastotalo 2 (VT2) Kirkkojärventie 6, Espoo 8. kerros RS LIITE 2.6

23 MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT I10 M11 PS Pa 1-2 Pa Virastotalo 2 (VT2) Kirkkojärventie 6, Espoo 9. kerros RS LIITE 2.7

24 MERKKIAINEKOKEET , huone 226 Huone oli tutkimuksen alussa 2-3 pascalia alipaineinen ulkoilman suhteen. Tutkimuksen aikana huone oli alipaineistettu pascalia ulkoilman suhteen. Merkkiainekaasua päästettiin tilojen alapuolelle 1. kerrokseen jätehuoneeseen. Kaasun kulkeutumista huonetilaan selvitettiin kaasuanalysaattorin avulla lattian ja ulkoseinien liittymäkohdissa sekä läpivientien kohdalla. Merkkiainetta ei havaittu. MERKINTÖJEN SELITYKSET: PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUA JOHDETTIIN JÄTEHUONEESEEN TUTKITTAVAN TILAN ALAPUOLELLA 19 Pa Finnmap Consulting Oy Virastotalo 2 Kirkkojärventie 6, Espoo 2. kerros SK LIITE 3.1

25 MERKKIAINEKOKEET , huone 217 Merkkiainekaasua johdettiin ulkoseinän eristetilaan. Huone oli ulkoilman suhteen 0-6 pascalia alipaineinen. MERKINTÖJEN SELITYKSET: x Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUA JOHDETTIIN ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTE- TILAAN Pa Pa MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄKOHTA 2 SÄHKÖPISTORASIA 3 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA RAKENTEEN LIITTYMÄKOHTA Finnmap Consulting Oy Virastotalo 2 Kirkkojärventie 6, Espoo 2. kerros SK LIITE 3.2

26 MERKKIAINEKOKEET , huone 534 Merkkiainekaasua johdettiin ulkoseinän eristetilaan. Huone oli ulkoilman suhteen 0,5-2 pascalia alipaineinen. Kaasu levisi nopeasti koko seinän pituudelle ja havaittiin ikkunasyvennyksistä. MERKINTÖJEN SELITYKSET: x Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUA JOHDETTIIN ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTE- TILAAN Pa MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHTA 2 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHTA 3 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHTA 2 Pa Finnmap Consulting Oy Virastotalo 2 Kirkkojärventie 6, Espoo 5. kerros SK LIITE 3.3

27 MERKKIAINEKOKEET , huone 624 Merkkiainekaasua johdettiin ulkoseinän eristetilaan. Huone oli ulkoilman suhteen 4 pascalia alipaineinen. MERKINTÖJEN SELITYKSET: x Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUA JOHDETTIIN ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTE- TILAAN 2 1 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHTA 2 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHTA 4 Pa Finnmap Consulting Oy Virastotalo 2 Kirkkojärventie 6, Espoo 6. kerros SK LIITE 3.4

28 MERKKIAINEKOKEET , huone 636 Merkkiainekaasua johdettiin ulkoseinän eristetilaan. Huone oli ulkoilman suhteen 1-2 pascalia alipaineinen. MERKINTÖJEN SELITYKSET: x Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUA JOHDETTIIN ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTE- TILAAN Pa 2 Pa MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHTA 2 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHTA Finnmap Consulting Oy Virastotalo 2 Kirkkojärventie 6, Espoo 6. kerros SK LIITE 3.5

29 MERKKIAINEKOKEET , huone 734 Merkkiainekaasua johdettiin ulkoseinän eristetilaan. Huone oli ulkoilman suhteen 2 pascalia alipaineinen. MERKINTÖJEN SELITYKSET: x Pa PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUA JOHDETTIIN ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTE- TILAAN 2 1 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHTA 2 Pa 2 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHTA Finnmap Consulting Oy Virastotalo 2 Kirkkojärventie 6, Espoo 7. kerros SK LIITE 3.6

30 MERKKIAINEKOKEET , huone 838 Merkkiainekaasua johdettiin ulkoseinän eristetilaan. Huone oli ulkoilman suhteen 1 pascalia alipaineinen. MERKINTÖJEN SELITYKSET: PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUA JOHDETTIIN ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTE- TILAAN 1 1 Pa 3 Pa 2 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 IKKUNASYVENNYS, IKKUNAN KARMIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHTA 2 PIENTÄ VUOTOA LATTIAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄKOHDASSA Finnmap Consulting Oy Virastotalo 2 Kirkkojärventie 6, Espoo 8. kerros SK LIITE 3.7

31 MERKKIAINEKOKEET , ylimmän kerroksen saunatila Merkkiainekaasua johdettiin ulkoseinärakenteeseen. Huone oli ulkoilman suhteen 2-4 pascalia alipaineinen. MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: MERKINTÖJEN SELITYKSET: PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) MERKKIAINEKAASUA JOHDETTIIN ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTE- TILAAN 1 IKKUNASYVENNYS, PILARIN JA IKKUNAN KARMIN LIITTYMÄKOHTA 2 IKKUNALAUDAN REUNA/LIITTYMÄ KOKO IKKUNAN MATKALLA 3 PILARIN REUNAN LIITTYMÄ 4 Pa 2 Pa Seinärakenne sisältäpäin perustuen havainnointiin tutkimuksen aikana: - kangasmattopinta - kipsilevy - n. 15 cm villaa - kova levy Finnmap Consulting Oy Virastotalo 2 Kirkkojärventie 6, Espoo 9. kerros SK LIITE 3.8

32 Paine-ero [Pa] 20 Ulko- ja sisäilman väliset paine-erot minuutin keskiarvo tila 202 tila 262 tila 453 tila 534 tila Virastotalo 2 Kirkkojärventie 6, Espoo viikonloppu Aika LIITE 4.1

33 Paine-ero [Pa] 20 Ulko- ja sisäilman väliset paine-erot minuutin keskiarvo tila 719 tila 820 tila 838 tila Virastotalo 2 Kirkkojärventie 2, Espoo viikonloppu Aika LIITE 4.2

34 KUVAKOOSTE Kirkkojärventie 6, Espoo Liite 5 1 Kuva 1. Useissa toimistohuoneissa oli avattu tarkastusluukkuja käynnissä olevan ilmanvaihton säätö ja asennustöiden vuoksi. Koteloinnissa oli esillä mineraalivillaa, josta voi päästä mineraalivillakuituja sisäilmaan. Kuva 2. Huoneessa 812 oli ulkoseinässä levyrakenteinen hormikotelointi, jossa ilmanvaihtokanavan nousukuilu. Samanlainen kotelointi oli myös alapuolisesssa huoneessa 712. Finnmap Consulting Oy SSM

35 KUVAKOOSTE Kirkkojärventie 6, Espoo Liite 5 2 Kuva kerroksen ulkoseinän leikkauskuva takkahuoneen kohdalla. Ulkoseinärakenne on yhteydessä 8. kerroksen kattoon. Kattorakenne ei tuuletu seinän kohdalta, eikä ulkoseinän ja katon liittymää ole tiivistetty, jolloin ilma pääsee esteettä siirtymään katon eristekerroksesta seinärakenteeseen. Ulkoseinän sisäkuori ei ole ilmatiivis, jolloin epäpuhtaudet pääsevät edelleen siirtymään sisätiloihin päin. Saunan kokoustilassa 901 oli havaittavissa mikrobiperäinen haju sisäilmassa. Kuva kerroksen katto ja ulkoseinän liittymä Finnmap Consulting Oy SSM

36 KUVAKOOSTE Kirkkojärventie 6, Espoo Liite 5 3 Kuva 5. Syöksy johtaa 9. kerroksen katolta vedet 8. kerroksen katon kautta rakennnuksen ulkopuoliseen syöksytorveen. Vesi lammikoitui paikoin katolle. Katolla kulki lämmityskaapelit jäätymisen estämiseksi. Kuva 6. Jätehuone sijaitsee toimistohuoneen 226 alapuolella. Tilasta ei havaittu ilmavuotoja yläpuoliseen toimistotilaan läpivieneistä tai rakenneliittymistä. Jätteiden seassa havaittiin myös biojätteitä, vaikka erillinen biojätekeräysastia sijaitsi rakennuksen ulkopuolella. Jätehuoneessa oli voimakas jätteen haju. Kulku jätehuoneesta viereiseen porrashuoneeseen oli suljettu, joten jätehuoneeseen pääsi vain ulkokautta. Finnmap Consulting Oy SSM

37 KUVAKOOSTE Kirkkojärventie 6, Espoo Liite 5 4 Kuva 7. Halkeama 2. kerroksen lattiassa. Halkeama kulki toimistohuoneessa 217 sekä käytävällä yhtenäisenä. Kyseessä lienee liikuntasauma. Finnmap Consulting Oy SSM