40 VUOTTA JUDOA JOENSUUSSA

Transkriptio

1 JOEN YAWARA ry PL 302 LEHDISTÖTIEDOTE JOENSUU VUOTTA JUDOA JOENSUUSSA JUDON HISTORIAA JA JUDON LEVINNEISYYS Judo on 1800-luvun lopulla vanhoista japanilaisista taistelumuodoista kehitetty itsepuolustus- ja ennen kaikkea urheilumuoto, joka on levinnyt joka puolelle maailmaa. Judo esiintyi olympialajina ensi kerran Tokiossa 1964 ja on ollut Münchenin 1972 kisoista lähtien pysyvästi mukana (naisten osalta Soulin 1988 kisoista lähtien). Judo tuli Suomeen 1950-luvun puolivälissä ja Suomen Judoliitto perustettiin vuonna Joensuuhun judoseura, Joen Yawara ry, perustettiin Judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Kansainväliseen Judoliittoon (IJF) kuuluu 199 jäsenmaata. Euroopassa lajia harrastaa yli 2 miljoonaa ihmistä. Suomessa seuroja on 118 ja judon harrastajia n JUDO URHEILULAJINA Judo on heittoihin ja hallintaotteisiin perustuva urheilulaji, joka vauhdikkaista ja ehkäpä hurjannäköisistäkin heitoistaan huolimatta on varsin turvallinen harrastus. Vakuutustilastojen mukaan mm. suosittu seurapeli jalkapallo on tässä suhteessa huomattavasti vaarallisempi laji. Eteneminen judotaidoissa ilmaistaan vyön värillä: aloittelijalla on valkoinen vyö, sitten seuraavat keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja lopulta musta. Mustasta vyöstä on vielä kymmenen eri astetta. Mustan vyön suorittaminen vaatii usean vuo-

2 den ahkeran harjoittelun, jonka avulla saavutetaan vaadittava tekninen taitavuus (joka näkyy myös menestyminen kilpailuissa) ja judon periaatteiden ymmärtäminen. YAWARAN PERUSTAMINEN Joensuun Urheilutalolla kokoontui kolmetoista henkilöä perustamaan paikkakunnalle judoseuraa. Kokouksen puheenjohtajan toimi Raimo Laulajainen ja sihteerinä Arimo Nissinen. Kokouksessa perustettiin judoseura, jonka nimeksi annettiin Joen Yawara. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Raimo Laulajainen ja johtokunnan muiksi jäseniksi Pauli Ikonen, Martti Gröhn, Eero Kähkönen, Kalevi Turunen, Seppo Pesonen ja Arimo Nissinen. Ajatuksen judon tuomisesta Joensuuhun esitti Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton (TUK) piirisihteeri Matti Mikkonen. Kaikki perustavassa kokouksessa läsnä olleet henkilöt olivat jo olleet mukana TUK:n järjestämällä judokurssilla, jonka vetäjänä toimi ruskeavöinen judoka Pentti Riikonen. Kurssi pidettiin kesällä 1968 ja se vastasi sisällöltään nykyisiä peruskursseja. Yawara liittyi Suomen Valtakunnan Urheiluliittoon (SVUL) vuonna LIIKUNTAA ERI TAVOITTEILLA Lajin alkuvuosina Suomessa ja Yawarassa judo oli lähinnä nuorten tai aikuisten miesten kilpailullisesti suuntautunut kamppailulaji. Pian kuitenkin tatamille astuivat myös naiset ja yhä nuoremmat juniorit. Yawarassa näin tapahtui jo 1970-luvun puolivälissä. Harrastuksen alaikäraja oli pitkään 7-9 vuoden paikkeilla, kunnes 1990-luvun lopulla aloitettiin alle kouluikäisten muksujudo, joka onkin ollut hyvin suosittu liikuntamuoto. Toisessa päässä ikähaitaria on kuntojudo, joka sekin on ollut Yawaran ohjelmassa kymmenisen vuotta. Vanhimmat harrastajat ovat vuotiaita!

3 Kilpajudo on lajin näkyvin muoto. Tie kilpajudon huipulle on pitkä ja vaatii vuosien kovan harjoittelun. Vaikka lähes kaikki judokat ovat vähintäänkin kokeilleet kilpailemista, on laji monille ennemminkin liikuntaharrastus kuin kilpailulaji. Muksujudo ja nuorimpien junioreiden judo on motoristen taitojen monipuolista kehittämistä, joka antaa hyvät liikunnalliset perusvalmiudet ja hyvän pohjan muihinkin urheilulajeihin. Junioritoiminnan laadusta kertoo myös se, että Yawara on Nuori Suomi sinettiseura. Tämä tiedote kertoo Yawaran saavutuksista, jotka useimmiten ovat kilpailu- tai muita mitattavia tuloksia. Todellisuudessa kuitenkin suurin toimintamäärä on nuorisotoiminnassa kilpailumenestys ja muut saavutukset ovat niitä, jotka saavat eniten näkyvyyttä mediassa. 40-VUOTIAAN KILPAILU-URA Yawaran kilpailijat ovat olleet menestyksekkäitä sekä kotimaisissa että ulkomaisissa kilpailuissa luvun puolivälistä alkaen seura on pystynyt saavuttamaan vuosittain SM- tai kansainvälisen tason kilpailun mitalia. Tämä on suomalaisten judoseurojen tai miksei muidenkin urheilulajien - keskuudessa erittäin korkea taso! 40-vuotisen historiansa aikana Yawara on saavuttanut noin 250 SM- tai kv. tason mitalia ja niistä yli puolet viimeisen 10 vuoden aikana! Alla on tarkempaa erittelyä mitalisaavutuksista. - PM-mitaleita: 27 (aikuiset ja nuoret) - muita kv. tason mitaleita (vuoden 1998 jälkeen): 20 aikuiset 32 nuoret - SM-mitaleita: 74 (aikuiset) 46 (A-nuoret) 36 (B-nuoret) 9 (erikois-sm, mm. mattojudo)

4 - Miesten joukkue: Suomensarja Mestaruussarja I divisioona mestaruussarjan III vuosina 1978, 79, " - IV 1980, 82, 83 - joukkue-sm III: 2000, 2003, joukkue-sm IV: 1999, 2001, Naisten joukkue: SM-II (1984) KAKSI KOVAA KILPAILIJAA 1980-LUVULTA - Arto "Tintti" Raekorpi - Sotilaiden MM-III PM-I: PM-II: 1977 (B) - PM-III: 1979 (A), -80, SM-I: 1976 (B), -77 (B), -79 (A), -80, -83, SM-II: 1978 (A), -81, SM-III: kansallisten kilpailujen mitaleita kymmenittäin - Riitta Pesonen (nykyisin Saari) - PM-III: SM-I: 1983 (B), 1987, -88, -90, SM-II: SM-III: 1984, -85, kansallisten kilpailujen mitaleita kymmenittäin KOLME NYKYISTÄ KILPAILIJAA - Janne Romppanen - EM-edustaja 2002, parikymmentä kv-kisojen mitalia , mm: - Eestin avoimet I: 2000, II: 1997, Liettuan avoimet II: 1999

5 - Latvian avoimet II: SWOP II: 2001, III: FJO II: 2000, III: 1997, 2001, Skotlannin avoimet (A) II: Scandinavian Judo Open I: 1996, II: 2000, III: PM-I: 1998, 2001, PM-III: SM-II: SM-III: 1998, 2002, 2004, 2005, 2006, SM-I: 1995 (A) - kansallisten kilpailujen mitaleita kymmeniä - Taru Huikuri (nyk. Romppanen) - MM-edustaja 2001 (loukkaantui viimeistelyharj., ei osall.) - EM-edustaja useita kv-tason mitalisijoja, mm. Eestin avoimet, SWOP, FJO, Vilna (EJU-B) - PM-II: 1998, PM-III: 1997, SM-I: 1996, 1999, SM-II: 1997, SM-III: SM-I: 1995 (A) - kansallisten kilpailujen mitaleita kymmeniä - Satu Huikuri (nyk. Ryhänen) - useita kv. tason mitalisijoituksia, mm. A-nuorten SWOP, A-nuorten FJO, Limfjordscup, Sell-games - PM-II: 2003, 2004, SM-I: 2001, 2002, 2004, SM-II: 2000, 2003, 2005, SM-III: SM (A)-I: 1999, 2000, SM (A)-II: SM (B)-I: 1999

6 - SM (B)-III: muita menestyksekkäitä (vähintään yksi aikuisten, A- tai B-nuorten SM-mitali) kilpailijoita yhteensä viitisenkymmentä, mm. seuraavat: - Pinja Hautanen - Henriikka Hujanen - Tuomas Jalkanen - Marja Katajavuori - Asser Kokkonen - Tapani Kokkonen - Mika Korpelainen - Reijo Koskela - Ari Laamanen - Satu Lehikoinen - Pentti Leinonen - Seppo Leinonen - Ahti Manninen - Niko Matilainen - Kari Neuvonen - Kaisu Parviainen - Maiju Parviainen - Satu Piiparinen - Tuija Puhakka - Sari Räsänen (nyk. Karvinen) - Liisa Ryhänen - Jukka Sahlsten - Aili Sistonen - Janne Soininen - Matias Tikkanen - Kari Tuomennoro - Eljas Varis - Matti Vuori YAWARAN JÄRJESTÄMÄT JUDOKILPAILUT

7 - 1971: kansainvälinen kilpailu : A-, B- ja C-nuorten SM-kilpailut : B-nuorten SM-kilpailut : naisten SM-kilpailut : A-nuorten SM-kilpailut : B-nuorten SM-osakilpailu : B-nuorten SM-osakilpailu : mattojudon SM-kilpailut : joukkue-sm : A- ja B-nuorten SM : joukkue-sm : aikuisten SM-kilpailut : joukkue-sm lähtien: kansallinen Yawara-shiai - Samurai Cup, Finlandia Cup tms. lähes vuosittain - aluemestaruus-, piirinmestaruus- tai sarjaotteluita muutamia lähes vuosittain MUSTAN VYÖN SUORITTANEET YAWARAN JUDOKAT (ajantasainen lista löytyy internetosoitteesta: 5.d - Mauri Viholainen Kari Neuvonen Arto Raekorpi d - Mika Korpelainen d - Lasse Katajavuori Janne Romppanen d - Ahti Manninen Matti Vuori Hannu Romppanen Ari Lauren Taru Huikuri (Romppanen) 2002

8 - Esa Pesonen Jari Soininen Satu Huikuri d - Reijo Koskela Raimo Kähkönen Seppo Leinonen Jukka Sahlsten Tapani Kokkonen Urpo Varis Liisa Ryhänen Tapio Suikkanen Riitta Pesonen Ari Talkkari Hannu Huotelin Jorma Parviainen Markku Lällä Asser Kokkonen Harri Martikainen Antero Jormanainen Eljas Varis Sari Räsänen Risto Pääkkönen Lauri Malinen Paavo Ratilainen Jukka Koistinen Satu Lehikoinen 2006 JUDOTUOMARIT Yawaralaiset ovat aina olleet aktiivisesti mukana tuomaritoiminnassa. Seuraavassa on lueteltu korkeimmat saavutetut tuomariluokitukset (vaikka henkilö olisi jo lopettanut tuomaroinnin)

9 - kv.a.tuomarit: Kari Neuvonen - kv.b-tuomarit: Mika Korpelainen - A-tuomarit: Mauri Viholainen, Arto Neuvonen, Lasse Katajavuori - B-tuomarit: Urpo Varis, Jorma Hakulinen, Ari Talkkari, Janne Romppanen - C-tuomarit: Harri Martikainen, Esa Pesonen, Hannu Romppanen, Liisa Ryhänen, Tapio Suikkanen, Matti Vuori, Juhani Sammallahti, Heikki Pitkänen, Kari Tuomennoro, Antti Korhonen YAWARA JA SUOMEN JUDOLIITTO Yawara on jo 15 vuoden ajan Suomen Judoliiton 10 parhaan seuran joukossa, parhaimmillaan aivan kärkikolmikossa. Suomessa on yli 118 judoseuraa. Eräs toiminnan huippuhetki oli vuosi 1998, kun Judoliitto valitsi Yawaran vuoden seuraksi! Huomattava alueellinen saavutus oli se, kun Yawara valittiin Pohjois-Karjalan vuoden seuraksi HARRASTAJAMÄÄRÄT Seuran perustamisvuonna 1968 jäsenmäärä oli 27. Yawaran toiminnan ollessa laajimmillaan (alueellisesti) 1970-luvulla oli jäsenmäärä muutamia satoja. Nykyinen jäsenmäärä on noin 150. Yawaran harjoituksien kokonaiskävijämäärä (judokoiden harjoituskertojen summa) on tällä hetkellä noin Suurimmillaan tämä luku oli vuonna 1976, jolloin se oli yli Yawaran toiminta vakiintui ja tasaantui noin harjoituskerran tasolle 1980-luvulla, ja vuodesta 1985 lähtien on ollut pientä nousua ja 1998 oltiin tasossa. Toiminta ei kuitenkaan missään vaiheessa ole ollut lamassa, vaan muutokset määrissä ovat noudatelleet valtakunnallista trendiä. Yawara on historiansa aikana kurssittanut (=kurssilainen on suorittanut vähintään keltaisen vyön) noin judokaa, joista yli puolet on ollut junioreita. Alkuaikoina

10 harrastajat olivat pääsääntöisesti aikuisia, nykyisin kursseille tulee lähes pelkästään junioreita. Lajin parissa on huomattavasti tyttöjä/naisia, vaikka alkuvuosien harrastajat olivat lähes yksinomaan miehiä. Viimeisen 15 vuoden aikana tyttöjen ja naisten kilpailumenestys on ollut laajempaa kuin poikien ja miesten! TALOUS Kuten lähes kaikkien urheiluseurojen, niin myös Yawaran toiminta perustuu jäsenten vapaaehtoiseen työpanokseen, josta rahallista korvausta ei makseta. Kaupungilta on saatu liikuntatoimiston kautta ohjauspalkkioita ja toiminta-avustusta, joista jälkimmäinen jäi laman myötä pois 1990-luvun alussa. Yawaran vuosibudjetti on viime vuosina ollut euron luokkaa. Omaa varainhankintaa on vuosien saatossa tehty monilla talkoilla, mm. taimenistutusta, lumien pudotusta katoilta, paperinkeruuta, pullojenkeruuta, on oltu järjestysmiehinä monissa eri tilaisuuksissa, siivoustalkoilla... Onpa pidetty 1970-luvun alussa omaa bingoakin Pärnätuvalla! NÄKYMÄTTÖMÄT PUURTAJAT Yawaran toiminnassa on ollut mukana monia tunnollisia puurtajia, jotka ovat hoitaneet seuratoiminnan vaatiman byrokratian. Tämä ei välttämättä ole sulkenut pois sitä, etteivätkö he olleet myös tatamilla vaikkapa harjoitusten vetäjinä! Nämä työmyyrät usein unohdetaan, kun tuijotetaan pelkkiä kilpailutuloksia. Todellisuudessa tarvitaan paljon tämän tyyppistä pohjatyötä, ennen kuin voidaan puhua toimivasta ja menestyksekkäästä urheiluseurasta. Yawaran pitkäaikaisista puuhamiehistä ja -naisista mainittakoon tässä yhteydessä ainakin Arimo Nissinen, Arto Neuvonen, Jussi ja Sointu Salo, Hannu Romppanen, Eeva Partanen, Lasse Katajavuori, Heikki Pitkänen, Ari Härkänen, Taru Romppanen, Janne Romppanen ja Jari Soininen.

11 NYKYINEN JOHTOKUNTA Vuoden 2008 Yawaran johtokunta on seuraava: puheenjohtaja Paavo Ratilainen, varapuheenjohtaja ja sihteeri Taru Romppanen, Jari Soininen (valmennusvastaava), Satu ja Lasse Ryhänen (juniorivastaavat), Tero Holopainen (passisihteeri), Sari Karvinen ja Lasse Katajavuori. TOIMINNAN ALUEELLINEN LAAJUUS Joensuussa alkanut judotoiminta levisi varsin pian ympäröivään maakuntaan. Heti seuran perustamisen aikoihin yawaralaiset lähtivät levittämään judoaatetta lähikuntiin. Useilla maaseutupaikkakunnilla järjestettiin judon alkeiskursseja, joilla oli runsas joukko innokkaita osallistujia. Paikkakunnan kasvatit jatkoivat judotoimintaa yhteistyössä Yawaran kanssa ja myöhemmin toiminnan vakiinnuttua perustivat omia seurojaan. Näin ovat syntyneet mm. Kiteen, Outokummun, Lieksan ja Nurmeksen judoseurat. Näiden lisäksi kursseja vedettiin mm. Liperissä, Ilomantsissa, Juuassa, Enossa, Kiihtelysvaarassa, Hammaslahdessa, Kontiolahdessa ja Ylämyllyn varuskunnassa. Näytöksiä on pidetty lähes kaikilla Pohjois-Karjalan paikkakunnilla ja kaikissa (entisen Pohjois-Karjalan) läänin kolmessa varuskunnassa (Kontiolahti, Onttola, Ylämylly). Toiminta on ollut osin myös kansainvälistä. Yawaran salilla on ollut käynyt judojoukkueita Vilnasta ja Puolasta ja vastaavasti yawaralaiset ovat käyneet Vilnassa vastavierailulla. Kansainvälisyyttä edustavat myös ne lukuisat kilpailumatkat, joita seuran kilpailijat ovat tehneet eri puolille maapalloa. Kilpailijoiden ulkomaiden kisamatkoissa on suosittu sellaisia kilpailuja, joiden yhteydessä on myös harjoitusleiri näin on matkoista saatu paras mahdollinen hyöty. Kansainvälistä väriä ovat tatamille tuoneet myös monet yliopiston vaihto-oppilaat ja muut ulkomaiset vierailijat, joita seurassa on muutamia vuosittain. Yawara on osallistunut aktiivisesti Itä-Suomen alueen judotoimintaan alueleirien, kataleirien ja erilaisten koulutustilaisuuksien järjestäjänä. Yawaralaiset ovat toimi-

12 neet vastuullisissa tehtävissä alueen toiminnassa (mm. aluepäällikkönä, aluevalmentajina, aluegraduoijina, kouluttajina). Oman panoksensa judon kirjalliseen tuotantoon Yawara on tuonut mm. julkaisemalla Ippon-lehdessä erikoistekniikoiden ja katatekniikoiden sarjaa ja kirjoittamalla raportteja judokilpailuista tai muista judotapahtumista. VALMENNUSTOIMINTA Seuran alkuvuosina seuran omilla judokoilla ei vielä ollut kovinkaan paljoa laji- ja valmennustietoutta, mutta sitä hankittiin intohimoisesti saatavilla olevasta kirjallisuudesta. Joensuussa vierailivat Yawaran kutsumina lähes kaikki sen aikaiset suomalaiset huippujudokat pitämässä judoleirejä. Seuran jäsenet kävivät myös itse aktiivisesti ammentamassa uutta tietoa muualla järjestetyiltä judoleireiltä. Seuran huippukilpailijat ovat käyneet 1970-luvulta lähtien edustusvalmennettavien leireillä. Oma lukunsa on puolalainen huippuvalmentaja Adam Adamczyk, jonka Itä-Suomen judoseurat palkkasivat yhteiseksi valmentajakseen 1986 puolentoista vuoden ajaksi. Vastaavanlainen tilanne oli vuonna 1993, kun itäsuomalaisten aluevalmentajana toimi Harry Halttu, joka on mm. menestyksekkäiden Korhosen veljesten henkilökohtainen valmentaja. Seuran omien judokoiden valmennustietous on ajan myötä karttunut niin, että Yawaralla on runsas joukko valmentajatutkinnon tai uuden seuravalmentajatutkinnon suorittaneita harjoitusten ohjaajia. Seuraavassa valmentajat on esitetty luettelomaisesti: - Valmentajan ammattitutkinto: Janne Romppanen, Jari Soininen - Seuravalmentaja-III: Taru Romppanen - A-valmentajat ja seuravalmentaja-ii:t: Lasse Katajavuori, Harri Kiviniitty, Esa Pesonen, Riitta Pesonen, Hannu Romppanen, Mauri Viholainen, Matti Vuori - B-valmentajat ja seuravalmentaja-i:t:

13 Hannu Huotelin, Markku Lällä, Harri Martikainen, Janne Romppanen, Liisa Ryhänen, Tapio Suikkanen, Ari Talkkari, Eljas Varis, Eija Vuokila - C-valmentajat: kaikki siniset ja ylemmät vyöt Valmennustoiminnastaan Yawara on saanut runsaasti kiitosta, mm. Vuoden seura valinnoilla (Judoliitto 1998, Pohjois-Karjalan Liikunta 2001). Seuran silloinen valmennusvastaava Lasse Katajavuori valittiin Pohjois-Karjalan Vuoden valmentajaksi HARJOITUSTILAT Yawaran alkuvuosina harjoitukset pidettiin Urheilutalon painimatolla, kun parempaakaan mahdollisuutta ei ollut. Painimatto on judoharjoituksen kannalta liian pehmeä (upottava), mikä estää tiettyjen tekniikoiden, mm. jalkaheittojen harjoittelun kokonaan ja lisää loukkaantumisriskiä otteluharjoituksissa. Varsin pian eli vuoden 1969 lopulla Yawara kuitenkin sai oman tatamin (pienen "poliittisen" painostuksen jälkeen). Sittemmin harjoitusolosuhteet Joensuussa ovat olleet hyvät 1990-luvun puolivälin joitakin vuosia lukuun ottamatta. Tatamilajien (judo, aikido, jujutsu) harrastajamäärät lisääntyivät tuolloin huomattavasti, eikä harjoitusvuoroja ollut riittävästi kaikille halukkaille. Urheilutalon remontin jälkeen 1998 tilanne on helpottanut, vaikka vuoroja ei nytkään ole liikaa. TULEVAISUUS Yawara katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Toiminnalla on vankka pohja, jolle on hyvä rakentaa entistä vahvempaa judoseuraa. Se, mikä ehkä hävitään alkuaikojen "fanaattisuuteen" verrattuna, korvataan nykyisellä laajalla judo-osaamisella. Seurassa on useita aktiivisia ja vastuuta ottavia judokoita, jotka takaavat toiminnan jatkuvuuden.

14 40-VUOTISJUHLATAPAHTUMAT vuotistaipaleensa kunniaksi Yawara järjestää lauantaina Joensuun Urheilutalolla joukkue-sm-kilpailut. Joukkue-SM-kilpailuissa kahdeksan Suomen parasta judoseuraa kamppailee viisimiehisin joukkuein mestaruudesta. Nyt on ensimmäistä kertaa mukana myös naisten joukkue-sm! Kilpailut alkavat klo kestävät arviolta neljä tuntia. Illalla klo alkaa 40-vuotisjuhlaillallinen Teatteriravintolassa, jonka alussa on varattu hetki huomionosoituksille (mm. Judoliiton ansiomerkit seuratyön pitkäaikaisille puurtajille). Joukkue-SM-kilpailuihin on yleisöllä vapaa pääsy - tulkaa kannustamaan omia kilpailijoitamme ja viihtymään vauhdikkaan ja näyttävän urheilulajin parissa! LISÄTIETOJA Lasse Katajavuori, p (t), Paavo Ratilainen, p ,