OSAYLEISKAAVASELOSTUS SAVUKOSKEN KUNTA. Soklin osayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAYLEISKAAVASELOSTUS 5.9.2013 SAVUKOSKEN KUNTA. Soklin osayleiskaava"

Transkriptio

1 OSAYLEISKAAVASELOSTUS SAVUKOSKEN KUNTA Soklin osayleiskaava

2 Yhteystiedot: Savukosken kunta, Kauppakuja 2 A 1, Savukoski, Jarmo Ahtinen, teknisen toimiston päällikkö, p , sähköposti: Pöyry Finland Oy, Jaakonkatu 3, Vantaa, Pasi Rajala, DI, p , sähköposti:

3 SISÄLTÖ A. JOHDANTO... 4 B. LÄHTÖTIEDOT KAIVOSHANKE Perustietoja hankkeesta Kaivostoiminnan edellyttämät rakentamis- ja energiatarpeet KYTKENTÄ YVA-MENETTELYYN NYKYTILAN KUVAUS Kaava-alue Liikenneyhteydet Maanomistus Väestö, elinkeinot, työpaikat Matkailu Rajavartio Kaivostoiminta Porotalous... 9 Metsätalous Virkistys Arvokohteet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kulttuuriympäristön arvokohteet muissa lähteissä Muu rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Maisema Maisemamaakunta Maiseman yleiskuvaus Arvokkaat maisema-alueet Luonnonympäristö Kasvillisuus Eläimistö Arvokkaat luontokohteet ja suojelualueet Kallio- ja maaperä Topografia Ilmasto ja ilman laatu Vesiolot SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaavoitus Yleis- ja asemakaavoitus Maakuntasuunnitelma C. SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA SISÄLTÖVAATIMUKSET SOKLIN OSAYLEISKAAVAN LAATIMISEN TAVOITTEET YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTET D. SUUNNITTELUPROSESSI SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun eteneminen ja vuorovaikutus Tutkitut vaihtoehdot Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaehdotus E. YLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT OSAYLEISKAAVARATKAISUT Asuminen Palvelut Kaivostoiminta Metsä- ja porotalous Suojelu

4 9.5.1 Luonto Kulttuurihistoria Maisema Pohjavesi Liikenne Virkistys Johto- ja putkilinjat Yleismääräykset OSAYLEISKAAVAN SUHDE SUUNNITELMIIN JA ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN Osayleiskaavalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Lainsäädännön edellyttämät selvitykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan, ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 55 F. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Liitteet Liite 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus Liite 2. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventointikohteet kaava-alueella Liite 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset Liite 4. Arvokkaat luontokohteet Liite 5. Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä niihin annetut vastineet Liite 6. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset Liite 7. Kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin annetut vastineet Liite 8. Natura-arviointi 2013 Liite 9. Lapin ELY-keskuksen täydentävä lausunto Soklin kaivoshankkeen Natura-arvioinnin täydennyksestä 3

5 A. JOHDANTO Yara Suomi Oy suunnittelee fosforimalmikaivoksen avaamista Savukosken Sokliin. Tämä osayleiskaavaselostus liitteineen koskee Soklin kaivoshankkeen osayleiskaavaa, jonka suunnittelun tarkoituksena on ollut laatia Soklin kaivoksen alueelle maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan hyväksyy Savukosken kunnanvaltuusto. Soklin osayleiskaavassa on osoitettu Soklin kaivoshankkeen tarvitsemat aluevaraukset, matkailu- ja virkistystoiminnan tarvitsemia alueita, suojelukohteet (luonto-, kulttuuriympäristö- ja muinaisjäännöskohteet), tiestö, reitistö, rautatie ja voimajohto. Lisäksi on varauduttu mm. tiestön parantamiseen. Osayleiskaava perustuu laajoihin ja yksityiskohtaisiin selvityksiin, joita on laadittu kaavan laatimisen yhteydessä, maakuntakaavoitukseen liittyen sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen yhteydessä. Soklin kaivoshankkeen, rautatien ja voimajohdon eri linjausvaihtoehtojen lakisääteiset YVA-menettelyt on tehty rinnakkain osayleiskaavoituksen kanssa, ja niiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä on täydennetty viranomaislausuntojen ja osayleiskaavasuunnittelun edellyttämällä tavalla vuosina 2011 ja Kaivoksen ympäristölupahakemusta varten selvityksiä on edelleen tarkennettu Suunnittelussa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaavassa esitetyt seudulliset maankäytön ja verkostojen periaateratkaisut. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa kaivostoiminta alueella ottaen mahdollisimman hyvin huomioon alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön arvokkaat ominaispiirteet sekä porotalouden toimintaedellytykset. Savukosken kunnanhallitus päätti toukokuussa 2008 Soklin osayleiskaavan laatimisesta. Tarjouskilpailun kautta kaavan laatijaksi valikoitui Pöyry Finland Oy (ent. Pöyry Environment Oy). Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) valmistui ja se on ollut nähtävillä Savukosken kunnassa. Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on kaavatyön edetessä päivitetty. Savukosken kunnanhallitus päätti asettaa Soklin päivätyn osayleiskaavaluonnoksen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä ja rakennusasetuksen 30 :ssä säädetyssä tarkoituksessa ja varata osallisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen asiassa sekä pyytää osayleiskaavaluonnoksesta tarpeelliset lausunnot. Nähtävilläolon aikana pidettiin asukastilaisuus Yara Suomi Oy päätti tammikuussa 2012 jatkaa Soklin kaivoksen kehittämistä ja suunnittelua Suomivaihtoehdon mukaisesti tarkennetuin suunnitelmin. Osayleiskaavaehdotus laadittiin vastaamaan muuttuneita suunnitelmia ja siinä otettiin huomioon osayleiskaavaluonnoksesta saatu palaute. Lokakuussa 2012 Savukosken kunnanhallitus päätti asettaa osayleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville (MRL 65, MRA 19 ), jolloin osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä asiassa. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä, ja pidettiin kaavaehdotuksen asukastilaisuus Savukosken kunnanvirastolla. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Rovaniemellä. Kesällä 2013 osayleiskaavaehdotusta korjattiin ja täydennettiin lausuntojen, muistutusten ja viranomaisneuvottelun päätösten sekä toukokuussa 2013 tehdyn Natura-arvioinnin täydennyksen perusteella. Tehdyt muutokset olivat oikaisuluonteisia ja vähäisiä. Osayleiskaava käsittää päivätyn yleiskaavakartan määräyksineen. Karttaan liittyy tämä yleiskaavaselostus liitteineen. Soklin osayleiskaavoitus on edennyt Savukosken kunnan johdolla. Kunnan vastuuhenkilönä on toiminut teknisen toimiston päällikkö Jarmo Ahtinen. Kaavan on konsulttina laatinut Pöyry Finland Oy, jossa työhön ovat sen eri vaiheissa osallistuneet DI Pasi Rajala, maisema-arkkitehti Heidi Ahlgren, insinööri AMK Juha Riihiranta, DI Juha Nurmi, DI Saija Miettinen-Tuoma ja arkkitehti Eva Persson Puurula. Kaavoitustyötä on ohjannut seurantaryhmä, jossa ovat olleet edustettuina Savukosken kunta, Metsähallitus, Kemin-Sompion paliskunta sekä Yara Suomi Oy. 4

6 B. LÄHTÖTIEDOT 1 KAIVOSHANKE 1.1 Perustietoja hankkeesta Yara Suomi Oy suunnittelee kaivoshanketta Sokliin. Kaivoshankkeen suunniteltu toiminta käsittää pääasiallisesti fosforimalmien hyödyntämisen Soklin karbonatiittimassiivin alueelta. Fosforimalmien arvioitu vuosittainen louhintamäärä on 4 10 milj. tonnia (Mt) riippuen tuotantokapasiteetista ja malmien louhintajärjestyksestä. Hankkeessa on tarkoituksena hyödyntää myös Soklin esiintymän rautamineraalivarantoja. Tavoitteena on tuottaa fosforirikastetta noin 2 Mt vuodessa. Lisäksi maanpoistomassoja tulee kaivoksen elinkaaren aikana yhteensä noin 61 Mt ja sivukiviä 53 Mt. Tuotanto edellyttää rikastamon rakentamista Sokliin. Arvion mukaan nyt laskelmissa mukana olevat mineraalivarat riittävät suunnitellulla tuotannolla noin 20 vuoden tuotantoon. Soklin esiintymässä on kuitenkin fosforimineraalivarantoja huomattavasti enemmän kuin nyt on suunniteltu hyödynnettävän. Näiden varantojen hyödyntäminen tutkitaan myöhemmin. Tuotannon suunnitellaan alkavan Hankkeella olisi merkittävä työllisyysvaikutus Itä-Lapissa ja erityisesti Savukosken kunnan alueella. Kaivostoiminnan suoran työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan noin 200 henkeä ja epäsuoran vaikutuksen noin 450 henkeä. Rakennusaikana projekti työllistäisi noin 600 henkeä. Rakentamisvaihe kestää 2 4 vuotta. Aiemmissa suunnitteluvaiheissa on tutkittu Soklin kaivoshankkeen toteuttamista joko kokonaan Suomen puolella tai osittain Suomen ja osittain Venäjän puolella. Osayleiskaavaehdotus perustuu suunnitelmaan, jossa sekä louhinta että rikastus tapahtuvat Suomessa. 1.2 Kaivostoiminnan edellyttämät rakentamis- ja energiatarpeet Soklin esiintymän hyödyntäminen edellyttää tuotantolaitosten rakentamista kaivosalueelle. Murskaamo- ja rikastuslaitosrakennukset saatetaan rakentaa mahdollisuuksien mukaan maan alle. Malmin kaivamiseen liittyviä rakenteita ja rakennuksia ovat louhoskaluston huolto- ja korjaustilat, huoltorakennukset, varastot sekä polttoainehuoltoon liittyvät rakenteet ja rakennukset. Kaivoksen yhteyteen rakennetaan myös majoitus-, vapaa-ajan-, hallinto- ja kunnossapitorakennuksia. Kaivosalueelle tarvittavan rakennustilavuuden on arvioitu olevan yhteensä noin 0,6 Mm 3, josta tuotantotilojen osuus on noin 0,4 Mm 3. Kaivoksen toimintaan liittyviä maa- ja vesirakennuskohteita ovat mm. kaivoksen kuivana pidon edellyttämät toimenpiteet, vedenoton järjestelyt sekä rikastushiekka-altaan ja siihen liittyvän selkeytysja säännöstelyaltaan rakentaminen. Tieyhteys Savukoskelta Sokliin on olemassa (maantie 9671), mutta kaivoksen rakentaminen ja avaaminen edellyttävät parannustöitä välillä Martti-Sokli. Tie on Soklin vaihemaakuntakaavassa osoitettu merkittävästi parannettavaksi yhdystieksi. Kaivoksen tuotteiden kuljetus edellyttää rautatien rakentamista, sillä suurien rikastemäärien kuljettaminen maantiekuljetuksina olemassa olevia tieyhteyksiä käyttäen ei ole realistista. Soklin vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen sivuradan linjaus Sallan Kelloselästä Sokliin. Hankkeen edellyttämän, Pelkosenniemen Kokkosnivalta Savukosken Sokliin suunnitellun, uuden voimajohtoreitin yhteispituus on noin 125 km. Johtoreitti sijoittuu Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. 5

7 2 KYTKENTÄ YVA-MENETTELYYN Soklin kaivoshankkeen, rautatien ja voimajohdon eri linjausvaihtoehtojen lakisääteiset ympäristövaikutusten arviointimenettelyt on tehty rinnakkain osayleiskaavoituksen kanssa. Kaivoksen ympäristövaikutusten arvioinnissa on ollut tarkasteltavana neljä eri päähankevaihtoehtoa: 1) Kaivostoiminnot Soklissa käsittäen fosfori- ja rautarikasteen tuotannon (louhinta-alueet, rikastamo, rikastushiekan läjitysalueet ja selkeytysaltaat sekä malminkuljettimet ja putket Soklissa) 2) Kaivostoiminnot Soklissa kuten vaihtoehdossa 1 sekä niobin tuotanto 3) Osa jalostuksesta Venäjällä (rikastamo, rikastushiekan läjitysalueet ja selkeytysaltaat) 4) Nollavaihtoehto; kaivosta ei avata ollenkaan Lisäksi hankevaihtoehdoissa 1 ja 2 on arvioitu kolme eri rikastushiekan läjitysalueen sijoitusvaihtoehtoa sekä kolme eri rikastamon sijoitusvaihtoehtoa. YVA-menettelyn yhteydessä on arvioitu eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja annettu suosituksia. Osayleiskaava laaditaan valitun vaihtoehdon mukaan. Kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistui Kaivoshankeen ympäristövaikutusten arviointia on täydennetty YVA:n täydennyksessä tarkasteltavina olivat kaksi vaihtoehtoista rautatielinjausta ja kaksi vaihtoehtoista putkilinjausta Soklista Venäjän Kovdoriin malminkuljetusta varten. Soklin malmialueen läheisyyteen sijoittuu kolme Natura alueverkostoon kuuluvaa aluetta; Ainijärven lehdot, Yli-Nuortti ja Törmäoja. Natura-arviointi on laadittu osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) ja se valmistui Natura-arviointia on täydennetty ja Soklin 220 kv:n voimajohtohankkeen YVA-selostus valmistui Soklin rautatien YVA-selostus valmistui Soklin rautatien Natura-arviointi valmistui ja sen päivitys NYKYTILAN KUVAUS Suunnittelualueen nykytilan kuvaus perustuu suunnittelutyön aikana käytössä olleisiin selvityksiin (kts. lähdeluettelo), Savukosken kunnalta ja Yara Suomi Oy:ltä saatuihin tietoihin sekä vuosien aikana tehtyihin maastokäynteihin. 3.1 Kaava-alue Soklin fosforimalmiesiintymä sijaitsee Savukosken kunnan koillisosissa lähellä Venäjän rajaa, Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön luonnonpuiston välisellä alueella. Etäisyys lähimpään taajamaan, Savukoskelle, on noin 90 km. Etäisyys Kemijärvelle on noin 190 km ja Rovaniemelle noin 275 km. Kaava-alue rajautuu pääosin kaivostoiminnan aluetta ympäröiviin selänteisiin ja pohjoisessa UKpuistoon. Kaava-alueen pinta-ala on noin 260 km 2. Kaava-alue on syrjässä asutuskeskittymistä ja pääosin rakentamatonta. Yhteenveto Soklin osayleiskaava-alueen rakennetusta ympäristöstä on esitetty tämän kaavaselostuksen liitteessä 1. Kaavan vaikutusalue on suunnittelualuetta laajempi. Vaikutusalue ulottuu ainakin Urho Kekkosen kansallispuistosta Värriöön ja Tuntsaan sekä Venäjän rajavyöhykkeeltä Kemijoelle. Osa vaikutuksista voi ulottua koko kunnan ja Itä-Lapin alueelle. 6

8 Kuva 1. Osayleiskaavan suunnittelualueen sijainti Itä-Lapissa.Pohjakartta MML, Kuva 2. Kaava-alueen rajaus. 7

9 3.2 Liikenneyhteydet Osayleiskaava-alueelle johtaa yhdystie 9671 Savukoskelta Sokliin. Tie on pääosin sorapintainen. Matkailun kannalta tärkeä tieyhteys on yhdystie 19512, joka johtaa Sokliin johtavalta tieltä pohjoiseen kohti Urho Kekkosen kansallispuistoa (varrella mm. Naltion poronerotuspaikka ja matkailuyritys Kemihaaran loma). Tärkeä osayleiskaava-alueella sijaitseva yhteys on myös yhdystie 19514, joka johtaa Tulppiosta Ainijärvelle. Tieyhteys Tulppiosta pohjoiseen johtaa Urho Kekkosen kansallispuiston Nuorttin retkeilyreitin aloituspisteeseen. Lisäksi alueella on metsäteiden verkosto. Kuva 3. Alueen liikenneyhteydet. Lähin rautatie on Kelloselässä noin 110 km:n etäisyydellä ja lähin matkustajaliikennettä palveleva rautatieasema Kemijärvellä. Lähimmät lentokentät ovat Rovaniemellä, Kuusamossa ja Kittilässä. 3.3 Maanomistus Soklin kaivosalue sijaitsee pääosin valtion omistamalla ja Metsähallituksen hallinnassa olevalla alueella. Kaavaselostuksen liitteessä 1 on esitetty osayleiskaava-alueen rakennettu ympäristö ja yksityiset kiinteistöt. 3.4 Väestö, elinkeinot, työpaikat Asutus Itä-Lapissa on keskittynyt jokivarsien asutuskeskuksiin ja kyliin, erityisesti kuntakeskuksiin. Asukkaita Savukosken kunnassa on (tilanne ). Seudun väestönkehitys on ollut tasaisesti laskeva viimeisten vuosien aikana. Alueen peruspalvelut ovat keskittyneet taajamiin ja suurimpiin matkailukeskuksiin. Kaivosalue on syrjässä asutuskeskittymistä ja pääosin rakentamatonta metsä- ja porotalousaluetta. Ympärivuotisesti auki oleva Kemihaaran lomakeskus, noin 25 km Soklista, on lähin paikka jossa on 8

10 pysyvää ympärivuotista asumista. Etäisyys Martin kylälle (noin 150 asukasta) on noin 60 km ja Ruuvaojalle noin 35 km Matkailu Kaava-alueella, Tulppiossa, noin 3 kilometrin etäisyydellä malmiosta toimii matkailuyritys Tulppion majat, jonka toiminta keskittyy kesäkauteen. Kaava-alueen läpi, Tulppiosta pohjoiseen, kulkee tieyhteys Urho Kekkosen kansallispuiston retkeilyreiteille ja tuville. Kaava-alueen läpi kulkeva yhdystie johtaa Kemihaaran lomakeskukseen ja Urho Kekkosen kansallispuistoon. Alueen matkailu on pääosin virkistyskäyttöä. Alueen virkistysreitit ja niihin liittyvä rakentaminen on käsitelty kappaleessa 3.5 Virkistys Rajavartio Lapin Rajavartiolaitoksen Ainijärven vanha rajavartioasema sijaitsee noin 4 km itäisimmältä malmiolta kaakkoon. Ainijärven tukikohdan toiminnot yhdistettiin Karhutunturin rajavartioasemaan ja aseman toiminta lakkautettiin. Rajavartiolaitoksella on uusi tukikohta Tulppion majojen eteläpuolella Tulppiojoen varrella noin 4 km malmiolta etelään. Tulppion tukikohdan yhteydessä on helikopterikenttä Kaivostoiminta Soklissa on tehty 1960-luvulta lähtien kaivostoimintaan liittyvää tutkimusta. Noin 1,5 kilometriä Tulppiosta koilliseen sijaitsee vanha rikastushiekka-allas ja koerikastamo. Soklin tukikohdassa sijaitsee useampia väliaikaismajoitus- ja varastokäytössä olevia rakennuksia Porotalous Kaivosalue sijoittuu lähinnä metsätalousvaltaiselle alueelle, joka toimii myös Kemin-Sompion paliskunnan poronhoitoalueena. Poronhoitolaki (848/1990) turvaa poroelinkeinolle maankäytön oikeutuksen eli vapaan laidunnusoikeuden. Laki myös velvoittaa neuvotteluihin paliskuntien kanssa valtion maita koskevien hankkeiden yhteydessä, mikäli ne vaikuttavat olennaisesti poronhoidon harjoittamiseen (53 ). Lisäksi poronhoitolain 2. pykälän mukaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella (valtion omistamaa) maata ei saa käyttää niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle Kemin-Sompio on poronhoitoalueen suurin paliskunta sekä pinta-alansa että eloporolukunsa suhteen tarkasteltuna. Paliskunnan poronhoidon kannattavuus on poronhoitoalueen korkeimpia. Kannattavuus perustuu luonnonlaitumiin, hyvin järjestettyyn laidunkiertoon ja organisoituun poronhoitoon. Kemin- Sompion paliskunnan ja Savukosken kunnan alueella porotaloudesta saa toimeentulonsa kokonaan tai osittain noin 200 henkilöä. Se on merkittävä osuus alueen työikäisestä väestöstä. Savukoskella on yhteensä 79 poro- ja luontaiselinkeinotilaa, joilla harjoitetaan porotaloutta. Eloporojen määrä asukasta kohti on kolmanneksi korkein poronhoitoalueella (8,3 poroa/asukas poronhoitovuonna ). Poronhoitokulttuurilla on vahvat perinteet ja poronhoito elinkeinona on aina ollut kilpailukykyinen vaihtoehto alueen nuorille. Kaivosalueelle ja sen ympäristöön sijoittuu erilaisia poron laidunalueita ja sitä kautta myös poronhoidon rakennelmia ja poronhoidollisia toimintoja. Itse kaivos sijaitsee sekä kesä- että talvilaidunalueella, ja sen pohjoispuolelle sijoittuu aidattu talvilaidunalue. Alueen porojen luontainen kulkureitti (kevätlaidunkierto) aidatuilta talvilaitumilta vasonta-alueelle kulkee kaivosalueen kautta, sillä sen läheisille alueille sijoittuu hyviä kevättalven luppometsiä, joita pitkin porot siirtyvät kohti etelää. Kemin- Sompion paliskunnan Saijanojan porokämppä sijaitsee Tulppion majojen läheisyydessä noin 4 kilometrin päässä malmiosta. Yksi tärkeimmistä Kemin-Sompion paliskunnan vasomisalueista on Jänesaavan ja Sotajokilaakson alue Soklin kaivosalueen eteläpuolella. Alue on rauhallinen ja lumi sulaa sieltä aikaisin, sillä laajoilla aukeilla lumipeite on ohuempi tuulen vaikutuksesta ja tulvat sekä paljastuvat tummat mätäspinnat nopeuttavat 9

11 sulamista edelleen. Alue muodostaa siten suotuisan vasonta-alueen ja tarjoaa samalla tuoretta kevätravintoa vaatimelle. Alueella vasoo vuosittain vaihteleva määrä vaatimia ja sen merkitys korostuu etenkin sellaisina keväinä, kun muut alueet vapautuvat lumesta hitaammin. Muita paliskunnan vasomisalueita sijoittuu mm. Tulppiojoen ja Värriöjoen latvaosien jokivarsiniityille ja aavoille. Soklin lähialueen aidoissa ei ole merkitty vasoja viime vuosina, sillä tuohon aikaan (keskikesällä) porot ovat jo siirtyneet alueelta paliskunnan eteläisiin tai läntisiin osiin. Kaivoksen lähialueilla kuitenkin liikkuu poroja myös kesä- ja syysaikana, sillä alueella on kasvillisuudeltaan reheviä jokilaaksoja ja soita, jotka tarjoavat runsaasti ravintoa. Paliskunnan mukaan joinakin kesinä lähes kaikki porot kerääntyvät laiduntamaan alueen läheisille aapasoille. Kuva 4. Kaivosalueen tärkeimmät porolaidunalueet (keltaiset ja siniset alueet), vasonta-alue (paunainen alue), kevätlaidunkierto (punainen nuoliviiva) ja kuljetusreitit (sininen nuoliviiva) sekä porotalouden infrastruktuuri. Lähde: Soklin kaivoshankkeen YVA-selostus Metsätalous Kaava-alue on ollut metsätalouskäytössä jo pitkään. Kemi-yhtiö aloitti savottatyöt alueella 1912, kun Tulppioon perustettiin maamme ensimmäinen konesavotta. Nykyään suunnittelualue on edelleen metsätalouskäytössä ja kaava-alueelle sijoittuu metsäautoteiden verkosto. 3.5 Virkistys Alueella on useita vaellus-, moottorikelkka- ja melontareittejä. Myös metsästys ja kalastus ovat alueen tärkeitä virkistysmuotoja. Erilaisten virkistysmahdollisuuksien (metsästys, kalastus, kelkkailu, marjastus, patikointi, moottorikelkkailu) hyödyntäjät ovat tärkeä aluetta käyttävä ryhmä. 10

12 Pohjois-eteläsuunnassa osayleiskaava-alueen läpi kulkeva UKK-reitti on seudullisesti tärkeä ulkoilureitti, joka yhdistää Värriön luonnonpuiston ja Tuntsan erämaa-alueen Urho Kekkosen kansallispuistoon. Soklin kaivoshankkeen osayleiskaava-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevat seuraavat matkailu- ja virkistyskohteet (alleviivatut kohteet sijaitsevat kokonaan tai osittain osayleiskaava-alueella): Eräretkeilykeskus Tulppion majat. Nuorttijoki ympäristöineen. Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosa (Nuorttin retkeilyreitti) UKK-reitti. Samperin veturitie. Metsähallituksen kämpät (Suttikämppä). Reutuvaaran kämppäkartano. Nuorttijoen melontareitti. Kemijoen melontareitti. Kohteet on kuvattu tarkemmin kaivoshankkeen YVA-selostuksessa. Kuva 5. Suunnittelualueen virkistysreitit ja niiden suhde kaivospiiriin ja alueen kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. 3.6 Arvokohteet Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Kaava-alueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) Lapin uittoja savottatukikohtien osa-alue Tulppion konesavotta. Kohteen kuvaus on esitetty taulukossa 1. 11

13 Nimi Kuvaus Lapin uitto- ja savottatukikohdat Lapin metsäseuduille ja jokilaaksoille ominaista rakennuskantaa ovat savotta- ja uittotukikohdat ja muut uittoon liittyvät rakenteet. Uitto yleistyi 1890-luvulla ja jatkui Kemijoessa vuoteen Uiton ja suursavottakauden kukoistusta ja ajallista kirjoa kuvastavat kämppäkartanot, uittopirtit, uittopadot ja ruuhet sekä tukinsiirtolaitteet ja sortteerialueet Lapin metsäseuduilta rannikolle asti. SAVUKOSKI Maamme ensimmäinen konesavotta rakennettiin Kemi-yhtiön toimesta Savukosken Tulppioon Radan jäännöksiä ja rakennusten pohjia on yhä nähtävissä maastossa. Jänesojalla on säilynyt hirsinen pumppuhuone, jonka sisällä on suuri puinen vesisammio konesavotassa käytetyn veturin vedentarpeeseen. Tulppiossa on säilynyt vanha höyryveturi katoksen alla. Veturitie Tulppiosta Kemijoen Lattunan lanssipaikalle jäljellä olevine tukkiteineen ja rakennelmineen on tärkeä osa maamme savottatyön historiaa. Taulukko 1. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt*, Lapin uitto ja savottatukikohdat, Tulppion konesavotan kuvaus. Museovirasto *Museoviraston julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö on määritelty valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (nk. RKY), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet ovat viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka ovat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ( , voimaantulo ) kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevissa erityistavoitteissa tarkoitettuja alueiden käytön suunnittelun lähtökohtia Kulttuuriympäristön arvokohteet muissa lähteissä Suttikämppä on Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitettu rakennussuojelukohteena (SR). Kämppä on rakennettu Tulppion konesavotan tukkikuljetuksia varten. Suttikämppä on myös varjeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena (Metsähallitus 1995). Se kuuluu luokkaan V2, eli sitä ei saa purkaa tai oleellisesti muuttaa ilman Museovirastosta pyydettyä lausuntoa (Lapin liitto 2004). Alun perin Savukosken Pultoseljässä sijainnut Suttikämppä on kunnostettu 1990 Museoviraston ohjeiden mukaan ja restauroituna siirretty alkuperäiseltä paikaltaan nykyiselle, joka on toisen vastaavan, mutta maatumaan päässeen kämpän paikka. Siirtoa on perusteltu sillä, että nykyinen paikka Tulppion ja Kemihaaran tien risteyksessä on saavutettavuuden eli matkailun kannalta oleellisesti parempi kuin kämpän alkuperäinen paikka. (Museovirasto ) Suttikämppä toimii nykyään Metsähallituksen autiotupana. 12

14 Kuva 6. Suttikämppä. Jänesojan pumppuasema on Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma). Se oli yksi kolmesta vesitornista, joilta saatiin teiden kunnostuksen ja veturien vaatima suuri vesimäärä. Vesitornit olivat eräänlaisia saunoja, joissa mies yötä päivää huolehti siitä, että vesi pysyi säiliössä sulana samoin kuin viereinen puro. Veden sulatukseen käytettiin puupilkkeillä lämmitettävää uunia. Kaksi muuta pumppuasemaa sijaitsivat Tulppiossa ja Sotataipaleessa. Lisäksi käytössä oli kaivot Mukkajängällä ja Valvinginkummussa. (Tiedot Jänesojan pumppuasemalla sijaitsevasta opastetaulusta) Kuva 7 ja kuva 8. Jänesojan pumppuasema ja sen lähellä sijaitseva pilkekasa. Tulppion konesavotassa käytetty vanha höyryveturi sijaitsee Tulppion Majojen pihalla katoksen alla. Toinen savottatyössä käytetty veturi sijaitsee Rovaniemen metsämuseolla. Veturilla on historiallista arvoa, mutta irtaimistona sitä ei voida suojella kaavoituksen keinoin. Itä-Lapin maakuntakaavassa veturi on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen kuuluvaksi. Kuva 9. Tulppion konesavotassa käytetty vanha höyryveturi sijaitsee Tulppion Majojen pihalla katoksen alla. 13

15 Tulppion konesavotan veturia varten rakennettiin Lattunan ja Tulppion väliin kilometriä pitkä veturitie. Tien kohdalta poistettiin maan pintakerros, jotta kantavampi maaperä saatiin esiin. (Hyvönen) Pehmeäpohjaisilla rimmeillä tie pasinoitiin upottamalla ensin pitkät niskat, joiden päälle ladottiin vieri viereen puita. Tien päälle jäädytetystä jääkerroksesta tehtiin cm paksu ja raiteista 3 8 cm syvät. Veturitien varteen puut kuljetettiin metsästä hevosvoimin välilansseihin. (Pelkonen) Vanhan veturitien jälkiä näkyy osayleiskaava-alueen maisemassa yhä avoimina väylinä metsässä. Osittain veturitien linja on päässyt kuitenkin kasvamaan umpeen. Pisimmältä yhtenäiseltä matkalta linja on säilynyt avoimena kunnostetun Samperin veturitien retkeilyreitin kohdalla. Retkeilyreitti kulkee Tulppiosta Jänesojan pumppuasemalle. Kuva 10 ja kuva 11. Tulppion veturitie näkyy osayleiskaava-alueella paikoin avoimena linjana metsämaisemassa. Oikealla kuva retkeilyreitiksi kunnostetun Samperin Veturitien kohdalta ja vasemmalla kuva veturitien linjasta Maskaselällä. Porotalouteen liittyvät rakenteet, poroerotusaidat ja porokämpät, edustavat myös Savukoskelle ominaista rakennetun ympäristön historiaa. Yksittäistalot kunnan eri osissa kertovat poronhoidon merkityksestä sekä tämän erittäin harvaan asutun kunnan rakennetun ympäristön ja erämaan välisestä tiiviistä suhteesta. Erätalouteen, poronhoitoon, kalastukseen ja metsästykseen liittyvät rakennelmat ovatkin Savukoskella merkittävämpiä kuin peräpohjalainen rakennusperinne. (Lapin liitto 2004) Osayleiskaava-alueen lähellä sijaitsee yksi porokämppä (Saijanojan kämppä) sekä poroaitoja. Kuva 12. Porotalouteen liittyvät rakennelmat ovat osa Soklin osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriaa. Lapin ympäristökeskus on inventoinut alueen rakennuskantaa Lapin kulttuuriympäristö tutuksi - hankkeessa. Inventoinnin perusteella osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmiksi rakennuksiksi on nostettu Samperin veturi, Samperin ruukinpirtin kartano (Tulppio), Suttikämppä ja Jänesojan pumppuasema, Sotataipaleen ladot, Sotajoen kämppäkartano ja Sotataipaleen tila. Näistä 14

16 Samperin ruukinpirtin kartano ja Sotataipaleen tila ovat myös muinaisjäännösrekisterissä. Sotajoen kämppäkartano on selvityksen mukaan savottahistoriaan liittyvä siirtorakennus, joka on määritelty erityisesti maisemallisesti arvokkaaksi. Sotataipaleen ladot ovat selvityksen mukaan Samperin konesavotan aikaisia Sotataipaleen tilan latoja ja ne on selvityksessä määritelty historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaiksi. Kaavaselostuksen liitteessä 2 on esitetty hankkeessa inventoidut kohteet. Osalla inventoiduista kohteista, kuten Soklin kaivostukikohdalla, ei ole kaavatyön yhteydessä katsottu olevan kaavassa huomioitavaa kulttuurihistoriallista arvoa Muu rakennettu ympäristö Soklin alueen rakennettu ympäristö on inventoitu kaivosalueen YVA-menettelyn ja osayleiskaavatyön yhteydessä. Rakennetusta ympäristöstä on YVA:n yhteydessä laadittu erillinen raportti (Pöyry Environment Oy 2008). Yhteenveto Soklin rakennetusta ympäristöstä on esitetty tämän kaavaselostuksen liitteessä Muinaisjäännökset Museovirasto on tehnyt arkeologisen inventoinnin Soklin kaivosalueella kesällä Soklin kaivoksen vaikutusalueella tunnetaan 22 kiinteää muinaisjäännöstä, viisi irtolöytöpaikkaa ja viisi mahdollista muinaisjäännöstä. Kaikki alueen muinaisjäännökset kuuluvat luokkaan II. Kyseisten muinaisjäännösten rauhoitusasteen tarkempi määrittely edellyttää lisätutkimuksia. Riittävien tutkimusten perusteella muinaisjäännökset ovat siirrettävissä luokasta II joko luokkaan I (säilytettävä) tai III (säilyttäminen ei tarpeen). Kaavaselostuksen liitteessä 3 on kartta ja tiedot osayleiskaava-alueen inventoiduista muinaisjäännöksistä. 3.7 Maisema Maisemamaakunta Suomi on jaettu valtakunnallisesti 10 maisemamaakuntaan. Soklin alue kuuluu Peräpohjola-Lapin maisemamaakuntaan ja sen sisällä Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseutuun. Seutua luonnehtivat jyrkkäpiirteiset vaara- ja tunturimaat. Maasto on jyrkintä ja vaaraisinta itäosissa, valtakunnan rajan tuntumassa. Länttä kohden muodot loivenevat, vaarat vähenevät ja maa tulee hieman alavammaksi. Samalla myös soiden määrä alkaa lisääntyä. Vaarojen ja tunturien välissä luikertelee jokia ja jyrkät jokilaaksot ja kurut ovat tavallisia. Järviä ei alueella juurikaan ole. Suot ovat yleensä vaarojen ja jokivarsien välisiä verraten pienalaisia aapasuojuotteja. Kasvillisuus on pohjoisboreaalista. Metsät ovat melko karuja ja harvoja, yleensä mäntyvaltaisia. Laaksoissa ja alavilla mailla on kuusivaltaisiakin metsiä. Ylempänä tuntureilla alkaa olla jo tunturikoivikoita ja lakialueilla puutonta paljakkaa. Asutus on erittäin harvaa. (Ympäristöministeriö 1993 II) Maiseman yleiskuvaus Soklin osayleiskaava-alueen maisema on pääosin erämaatyyppistä luonnonmaisemaa, jossa näkyy voimakkaana metsätalouden vaikutus maisemakuvaan. Laaksoalueilla laajat suot, kosteikot ja jokilaaksot muodostavat avointa maisematilaa, jossa avautuu näkymälinjoja pitkälle maisemakuvaan. Laakson ja selänteen vaihettumisvyöhykkeet ovat pääosin mäntyvaltaista talousmetsää. Selänteiden metsät ovat mäntyvaltaisia ja nekin ovat voimakkaasti metsätalouden muokkaamia. Selänteiden lakialueet ovat selvitysalueella pääosin metsäisiä ja selänteiden rinteiden tavoin talousmetsäkäytössä. Rannimmainen Sotatunturi eroaa selvästi muista selänteistä puuttomalla selänteen lakialueella. Kaukomaisemassa erottuu myös muita lakialueeltaan puuttomia tuntureita. Maisemallisesti muusta alueesta erottuu karbonatiittialue joka on suurtopografiassa vaaraselänteiden ympäröimä, keskimäärin n m ympäristöään alempana oleva allaspainanne (Paarma 1970). Alueen kasvillisuus on kallioperän emäksisyydestä johtuen erilaista kuin ympäröivillä alueilla. Alueen maisemakuvaa hallitsevat lehtomaiset koivikkometsät, puuttomat varpuiset nummet ja erityisesti aukeat heinävaltaiset suot. (Huttunen 2002) 15

17 Vaikka alue on hyvin erämaaluonteista, voidaan maisemassa huomata merkkejä myös alueen elinkeinoista, joita ovat metsätalous (mm. hakkuut, metsäautotiet), porotalous (aidat, kämpät), matkailu (reitit, lomakylä) ja kaivostoimintaan liittyvä tutkimus (koekaivannot, koerikastamo). Kuva 13. a. f.osayleiskaava-alueen maisemakuvaa ja miljöötyyppejä. Ylhäällä metsätalousaluetta selänteillä, keskellä laaksomaisemia ja alimmaisissa kuvissa UKK-reitin maisemaa. 16

18 Kuva 14. Soklin osayleiskaava-alueen maiseman perusrunko ja topografia. Lähde: Soklin kaivoshankkeen YVA-selostus Arvokkaat maisema-alueet Suunnittelualueen lähellä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä perinnemaisemia. Tulppion konesavotta (veturi ja Jänesojan pumppuasema) on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen suunnittelussa on turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Arvokkaina luonnonmaisema-alueina voidaan pitää seudun Natura-alueita sekä osayleiskaava-alueen rajauksen ulkopuolelle jääviä Urho Kekkosen kansallispuiston, Kemihaaran erämaa-alueen, Tuntsan erämaa-alueen ja Värriön luonnonpuiston alueita. 3.8 Luonnonympäristö Kasvillisuus Soklin hankealueen kasvillisuudesta on laadittu erillinen raportti (Pöyry Environment Oy 2009), joka on liitetty kaivoshankkeen YVA-selostuksen erillisraporttikansioon. Erillisraporttiin on kerätty alueen kasvillisuudesta ja kasvistosta olemassa olevat tiedot sekä kesällä 2008 tehtyjen maastokäyntien tulokset. Tässä yhteydessä keskeisimmät tulokset esitetään tiivistettynä. Soklin alue kuuluu metsäkasvillisuuden osalta pohjoisboreaalisen vyöhykkeen Metsä-Lapin osaalueeseen ja suokasvillisuuden osalta Metsä-Lapin aapasoiden alueelle. Selvitysalueen erityiset kallio- ja maaperän ominaisuudet heijastuvat kasvillisuuteen, joka on paikoin omaleimaista ja jopa tavanomaisesti käytössä oleville kasvillisuusluokituksille vierasta. Rehevä kasvillisuus keskittyy karbonatiittialueelle, joka erottuu myös maisemassa koivupuustoisena. Karbonatiittialueella ja osin sen ympärilläkin on lisäksi mm. puuttomia varpuisia nummia sekä aukeita heinävaltaisia ahoja. Karbonatiittialueen kalkkirikas kallioperä näkyy paikoin myös lehto- ja lettokasvillisuutena. Karbonatiittialueen ympärillä koivumetsät vaihettuvat pääosin kuivahkoiksi, kuiviksi ja tuoreiksi mäntyvaltaisiksi talousmetsiksi. Alueen aapasoiden kasvillisuus koostuu pääosin vähä- ja 17

19 keskiravinteisista suursaraisista ja rimpisistä nevoista sekä soiden reunaosien rahkaisista ja isovarpuisista rämeistä. Lisäksi suoalueilla on monin paikoin nevojen ja rämeiden muodostamia yhdistelmätyyppejä. Laajoja aapasuokokonaisuuksia on eri puolilla hankealuetta. Rantakasvillisuutta esiintyy useiden jokien ja purojen/norojen sekä harvalukuisten lampien rannoilla. Luonnon monimuotoisuuden osoittajina käytetään yleisesti mm. erilaisia suojeltuja luontotyyppejä. Laajalla selvitysalueella esiintyy useita metsälain 10 :n nojalla suojeltuja metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Alueella esiintyy mm. purojen ja norojen sekä lähteiden välittömiä lähiympäristöjä, rantaluhtia, ruoho- ja heinäkorpia sekä pieniä kangasmetsäsaarekkeita. Vesilain 17a :n mukaisista suojelluista luontotyypeistä alueella on luonnontilaisia lähteitä; näiden kohteiden muuttaminen on luvanvaraista. Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisista suojeltavista luontotyypeistä alueella esiintyy lähinnä yhtä tyyppiä: avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Uhanalaisista ja silmälläpidettävistä luontotyypeistä alueella esiintyy mm. erilaisia korpia, korpirämeitä, lettorämeitä ja -nevoja, koivu- ja rimpilettoja, tulvametsiä ja -niittyjä, heinäketoja sekä serpentiinikallioita, -kivikoita ja -sorakoita. Hankealueelle ja sen ympäristöön on rajattu luontokohteita myös Metsähallituksen laatimassa alueekologisessa suunnitelmassa (Savukoski ym. 2001). Huomioitavat kohteet on esitetty liitekartassa 4. Soklin alueelta tiedetään runsaasti uhanalaisten ja muutoin huomioitavien putkilokasvi-, sammal-, jäkälä-, kääväkäs- ja muiden sienilajien esiintymiä. Lajit ja niiden suojelustatukset on esitetty YVAselostuksen taulukossa Lajien kasvupaikkavaatimukset sekä niiden esiintyminen selvitysalueella on esitetty seikkaperäisesti erillisraportissa. Lajiesiintymien sijainnit on esitetty YVA-selostuksen liitekartassa 17. Kaavoitusvaiheessa uhanalaisesiintymätiedot tarkistettiin laajemmalta alueelta kuin YVA-selostusvaiheessa (Lapin ympäristökeskus, Pekka Herva ). Osayleiskaavan rajauksen sisälle ei kuitenkaan sijoittunut uusia, YVA-selostuksessa huomioimattomia esiintymiä. Selvitysalueella esiintyy useita vankan suojelustatuksen omaavia putkilokasvilajeja, mm. kolme luontodirektiivin liitteen IV b lajia (laaksoarho, lapinleinikki, lettorikko). Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit ovat EU:n tärkeinä pitämiä lajeja. Liitteen IV lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Kasvilajien kohdalla suojelu tarkoittaa, että lajien esiintymäpaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kiellosta on mahdollista hakea poikkeusta. Laaksoarho, lapinleinikki ja lettorikko ovat myös rauhoitettuja lajeja (luonnonsuojelulaki 42 ). Kasvilajin rauhoitus kieltää kasvin tai sen osien poimimisen tai hävittämisen. Selvitysalueella on havaittu 13 valtakunnallisesti uhanalaisen putkilokasvi-, sammal- ja sienilajin esiintymää (pohjannoidanlukko, lettosara, tunturihärkki, serpentiinipikkutervakko, lapinnätä, laaksoarho, lettorikko, kalkkilähdesammal, erakkokääpä, kalkkikääpä, pohjanrypykkä, pursukääpä, sirppikääpä). Luonnonsuojelulain 46 :n mukaan on määrätty uhanalaisiksi lajit, joiden luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksessa. Luonnonsuojelulainsäädännössä ei kuitenkaan ole esitetty uhanalaisille lajeille suojeluvaateita. Esiintymät on huomioitava maankäytön suunnittelussa osana luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Uhanalaisten lajien kansainvälinen IUCN-luokitus on esitetty tarkemmin erillisraportissa. Uhanalaisista lajeista osa on luokiteltu luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltaviksi lajeiksi (selvitysalueella tunturihärkki, serpentiinipikkutervakko, lapinnätä, kalkkikääpä). Näiden lajien säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Kiellosta on mahdollista hakea poikkeusta. Erityisesti suojeltavien lajien esiintymät keskittyvät osayleiskaavan alueella serpentiinikivien alueelle, aluerajaukset on esitetty kaavakartalla Lapin ympäristökeskuksen kesällä 2009 tekemien inventointien mukaisina. Edellä mainittujen voimakkaan suojelustatuksen omaavien lajien lisäksi selvitysalueella on havaittu useita silmälläpidettäviä (ei uhanalaisia) ja/tai alueellisesti uhanalaisia kasvi-, jäkälä- ja sienilajeja. Alueella esiintyy myös useita Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvia lajeja. Vastuulajeja ovat lajit, joiden säilymisessä Suomella voidaan katsoa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu. Uhanalaisten lajien sekä kansainvälisten vastuulajien esiintymien säilyminen on pyrittävä turvaamaan maankäytön suunnittelussa. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien sekä kansainvälisten vastuulajien esiintymien säilyminen on pyrittävä turvaamaan maankäytön suunnittelussa osana luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. 18

20 Hankealueen huomioitavat lajit ovat erityisesti rantavyöhykkeiden, kallioalueiden, soiden, rantojen ja niittyjen lajistoa. Lajiesiintymät keskittyvät muutamalle alueelle. Karbonatiittimassiivin alueella esiintyvät kalkinsuosijoista lettorikko ja kalkkilähdesammal. Lisäksi alueella esiintyy mm. laaksoarhoa ja noidanlukkoja. Karbonatiittialueen länsi-lounaispuolella ultraemäksinen serpentiniittikivien alueella esiintyy serpentiinilajien (lapinnätä, serpentiinipikkutervakko, tunturihärkki) lisäksi mm. ruokopuntarpäätä. Kolmas huomioitavien lajien esiintymäkeskittymä on Yli-Nuortin Nuorttijoen varsi, jossa kasvaa huomattavan runsaasti laaksoarhoa ja jonkin verran ketonoidanlukkoa. Edellä mainittujen alueiden lisäksi huomioitavaa lajistoa on runsaasti Törmäojan Natura alueella sekä sen eteläpuolisilla metsäalueilla. Tälle alueelle sekä Urho Kekkosen kansallispuiston eteläosiin keskittyvät vanhaa metsää indikoivan kääpälajiston esiintymät. Tulppiossa sijaitsevan vanhan tukkikämpän pihakedolla puolestaan kasvaa runsaasti noidanlukkoja. Soklin alueen metsät ovat metsätalouden käytössä ja hakkuita alueella on tehty laajalti. Monessa kohtaa maisemassa avautuu pitkiä näkymälinjoja suurten avohakkuuaukeiden vuoksi. Vain laaksojen matalat metsät ovat säästyneet tehometsätaloudelta ja luonnonmukaisinta kasvillisuus onkin soiden ja kosteikkojen ympäristössä Eläimistö Soklin kaivoshankealueen maaeläimistö on tyypillistä itäisen Lapin lajistoa, johon kuuluu sekä eteläisiä lajeja (mm. hirvi, metsämyyrä) että selvästi pohjoisille alueille ominaisia lajeja (esim. lapinmyyrä). Alueella tavataan myös karhuja, susia ja ahmoja. Suurpetojen määrät ovat viime vuosina jonkin verran kasvaneet. Karhu ja susi kuuluvat luontodirektiivin IV a-lajeihin, joilla on tiukat suojelumääräykset. Jokihelmisimpukan eli raakun (Margaritifera margaritifera) esiintymisestä hankealueen ja sen lähivesistöissä on niukasti tutkimustietoa. Luonnontieteellisen keskusmuseon/wwf:n jokihelmisimpukkaryhmä tutki 1992 Sotajokea sen alajuoksulla parin kilometrin matkalta. Lapin ympäristökeskuksen tutkimusryhmä inventoi heinäkuussa 2008 Ainijärven laskujoen järvestä Yli-Nuortin yhtymäkohtaan saakka. Luonnontieteellisen keskusmuseon arkistotietojen mukaan Yli-Nuortin yläjuoksulla on tehty inventointeja. Raakkuja ei ole löydetty. Alueella on kuusi IUCN:n uhanalaisuusluokituksen mukaista silmälläpidettävää tai puutteellisesti tunnettua pohjaeläinlajia. YVA-työn yhteydessä laaditussa selvityksessä Soklissa yksittäisten kohteiden juoksuhämähäkki- (yht. 20 lajia, yksilöä) ja kovakuoriaisyhteisöjen (yht. 410 lajia) lajimäärät olivat tavanomaisia suhteessa muihin Metsä-Lapin alueisiin. YVA-menettelyn yhteydessä laaditussa kartoituksessa ei alueelta löydetty jokihelmisimpukkaa tai viitteitä sen esiintymisestä. Nuorttijoen vesistöalueella on tehty sähkökoekalastuksia Soklin kaivoshankkeeseen liittyen v (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto 1988a ja b, 1990) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta v. 1993, 2004 ja 2007 (Aalto 1996, Erkinaro 2008). Vesistöalueen kalasto on koostunut pääasiassa taimenesta ja kymmenpiikistä. Muita harvakseltaan saatuja kalalajeja ovat olleet harjus, mutu ja made. Madetta on saatu satunnaisesti vain Yli-Nuortista ja Sokliojasta. Soklin kaivoksen hankealueen v tehtyjen laskentojen sekä olemassa olevien havaintotietojen perusteella linnustollisesti merkittävimmät alueet sijoittuvat alueen soille sekä Loitsanalammen ympäristöön. Linnustoon kuuluu metsien yleislajeja sekä havumetsien tyypillisiä lajeja kuten järripeippo, pajulintu, urpiainen, vihervarpunen, laulurastas, punatulkku ja hiiripöllö. Toisaalta myös levinneisyydeltään selvästi pohjoisia lajeja kuten vesipääsky ja sinirinta pesivät alueella. Hankealueen soilla tavataan muutto- ja pesimäaikoina monipuolista kahlaajalajistoa, joista tyypillisimpiä ovat liro, valkoviklo ja pikkukuovi. Myös suokukko ja metsähanhi asuttavat Soklin lähialueiden soita. Yhtenäisiä laajempia vesialueita hankealueella on verraten vähän. Karbonaattimassiivin alueella sijaitsevalla Loitsanalammella, Kemihaaraan johtavan tien itäpuolella olevalla Marjalammella ja Tulppion pohjoispuolella sijaitsevalla vanhalla rikastushiekka-altaalla tavataan ajoittain runsaasti vesilintuja kuten tukkasotka, telkkä, haapana, tavi, sinisorsa ja tukkakoskelo. Myös uivelo kuuluu Soklin alueen pesimälajistoon. 19

21 Metsäkanalintujen kannat ovat pienentyneet myös Soklin alueella viime vuosina. Metson ja teeren kannat ovat riistanhoitoyhdistyksen tietojen mukaan pienentyneet havaittavasti. Tosin Värriön-Yli- Nuortin välisen talvijälkilinjan pitkäaikaistulosten mukaan metson esiintymistiheys on kasvanut lukuun nähden 2000-luvulle tultaessa selvästi (Pohjonen 2008). Riekkoa ei ole Savukosken riistanhoitoyhdistyksen tietojen mukaan tavattu Soklin alueella enää vuoden 2006 jälkeen. Alueen eteläosassa pesii uhanalainen lintulaji (lajitieto salattava). Jänesaavan pesimälajistoon kuuluu useita suojelullisesti huomattavia lintulajeja (mm. laulujoutsen, liro, valkoviklo). Liron parimäärät ovat huomattavan korkeita verrattuna mm. muihin Soklin alueen inventoituihin suoalueisiin. Linnuston kannalta keskeisimmät alueet sijoittuvat Jänesaavan avoimimman länsiosan eteläpuolelle sekä toisaalta Kiimavaarojen lounaispuolisille avoimille suoalueille. Pierkulinaavalla pesii useita suojelullisesti huomattavia lajeja kuten metsähanhi, kurki, liro ja valkoviklo. Metsähanhia tavattiin alueella myös muuttoaikana. Uhanalaisen lajin pesiminen alueella tulevaisuudessa on mahdollista. Linnustollisesti huomattavimmat alueet sijoittuivat toisaalta Pierkulinaavan eteläosaan Kaulusharjun koillis- ja pohjoispuolelle sen avoimimmille ja vaikeakulkuisimmille alueille sekä toisaalta Kaulusmukkan alueelle aavan pohjoispäähän. Loitsanalampi on myös alueen uhanalaisten petolintujen potentiaalinen ravinnonhankintapaikka. Soklin hankealueella sekä sitä ympäröivällä alueella tavatut uhanalaiset petolinnut kuuluvat luonnonsuojelulain 47 :n tarkoittamiin ja luonnonsuojelulain liitteessä 4 mainittuihin uhanalaisiin ja erityisesti suojeltuihin lajeihin, joiden säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty Arvokkaat luontokohteet ja suojelualueet Oheiseen taulukkoon on koottu kaivosalueen läheisyydessä sijaitsevat Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet ja luonnonsuojelualueet. Lihavoidut kohteet sijaitsevat kokonaan tai osittain osayleiskaavan alueella. Tarkemmat tiedot suojelualueista on esitetty kaivosalueen YVA-selostuksen luvussa 7.10 sekä kaivoksen Natura-arvioinnissa. Luonnonsuojelualue / Natura alue Ainijärven lehtojensuojelualue LHA Ainijärven lehdot FI (SCI) Pinta-ala (ha) Etäisyys lähimmälle toiminta-alueelle n. 3 km (maanläjitysalue) Yli-Nuortti FI (SCI) m (louhosalue) Törmäoja FI (SCI) km (louhosalue) Värriön luonnonpuisto LPU Värriö FI (SCI, SPA) Tuntsan erämaa EMA Tuntsan erämaa FI (SCI) Urho Kekkosen kansallispuisto KPU UK-puisto - Sompio - Kemihaara FI (SCI, SPA) Uura-aavan soidensuojelualue SSA (sis. alueeseen UK-puisto - Sompio - Kemihaara FI ) ,5 km (maanläjitysalue) 8,5 km (maanläjitysalue) 10 km (rikastushiekan läjitysallas) Taulukko 2. Kaivosalueen läheisyydessä sijaitsevat Natura verkostoon kuuluvat alueet ja luonnonsuojelualueet. Kaavaselostuksen liitteessä 4 on esitetty yhteenveto alueen arvokkaista luontokohteista ja luonnonsuojelu- sekä Natura alueista Kallio- ja maaperä Laajassa mittakaavassa Savukosken alueen kallioperä muodostuu Tuntsan-Savukosken muodostuman kiilleliuskeista ja kiillegneisseistä sekä paikoin amfiboliittisista juonista. Soklin karbonaattimassiivialue (apatiitti) on suurtopografiassa vaaraselänteiden ympäröimä, keskimäärin noin m ympäristöään 20

22 alempana oleva allaspainanne (Paarma 1970). Karbonaattimassiivia peittää vaihtelevan paksuinen rapakallio, jonka keskimääräinen vahvuus on 26 metriä. Rapakallion kovuus vaihtelee multamaisen pehmeästä kovaan kiveen. Rapautumaan on rikastunut kahdenlaista malmityyppiä, lateriittinen fosforimalmi massiivin alueella ja feniittialueella tavattava apatiittikiillemalmi. Alueen läpi kulkee koillis lounais-suuntainen ruhjevyöhyke. Kallioperän emäksisyys on vaikuttanut alueen maaperään ja tätä kautta kasvillisuuteen, luontotyyppeihin sekä maisemakuvaan. Soklin alueen maaperä on syntynyt pääasiallisesti viime jääkauden aikana noin vuotta sitten. Mannerjäätikkö suli alueelta noin vuotta sitten. Viimeisen jäätiköitymisen aikana alue on sijainnut mannerjäätikön keskusosassa jäänjakaja-alueella, minkä vuoksi glasiaalieroosio on ollut heikkoa. Vähäisen eroosion takia alueen rapautunut kallioperä on säilynyt ja alueella esiintyy vanhoja orgaanisia kerrostumia sekä ennen viimeistä jäätiköitymistä syntyneitä glasifluviaalisia muodostumia. (Soklin kaivoksen YVA -ohjelma). Selvitysalue on vedenkoskematonta eli supra-akvaattista maata. Soklin alueen maaperä on pääosin moreenia, jonka koostumus vaihtelee hietamoreenista hiekkamoreeniin. Paksuimmat moreenipatjat esiintyvät laaksoissa ja ohuimmat korkeimmilla kohdilla. Moreenikerrostumien alta löytyy lajittuneita hiekka-, sora- sekä silttimuodostumia. Soklin alueella oleva harju (Kaulusharju) kuuluu osana luode kaakko-suuntaiseen noin 35 km pitkään harjujaksoon. Harjun aines koostuu pääosin hienosta ja keskikarheasta hiekasta ja alavammilla alueilla pintaosia peittävät yleisesti siltti ja moreeni (Ilvonen 1973, Soklin kaivoksen YVA-ohjelma). Kuva 15. Osayleiskaava-alueen yleispiirteinen maaperägeologinen kartta perustuen 1: maalajikarttaan. Geologian tutkimuskeskus Topografia Soklin alue on Tuntsan tunturialuetta, joka on topografialtaan vaihtelevaa, ja jolle on luonteenomaista tunturien mataluus ja loivuus. Itse karbonatiittimassiivin alueella ollaan alimmillaan noin 200 metriä mpy jokilaaksoissa ja korkeimmillaan yli 300 metriä mpy Maskaselällä. Ympäröivän alueen korkeimpia kohtia ovat Sotatunturit, joista Rannimmaisen Sotatunturin huippu kohoaa 390 metriin mpy ja Maaimmaisen Sotatunturin 420 metriin mpy. 21

OSAYLEISKAAVASELOSTUS 1.10.2012 SAVUKOSKEN KUNTA. Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus

OSAYLEISKAAVASELOSTUS 1.10.2012 SAVUKOSKEN KUNTA. Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus OSAYLEISKAAVASELOSTUS 1.10.2012 SAVUKOSKEN KUNTA Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus Yhteystiedot: Savukosken kunta, Kauppakuja 2 A 1, 98000 Savukoski, Jarmo Ahtinen, teknisen toimiston päällikkö, p. 0400-213

Lisätiedot

SOKLIN OSAYLEISKAAVA KAIVOSHANKKEEN ALUE

SOKLIN OSAYLEISKAAVA KAIVOSHANKKEEN ALUE 1 8.4.2010 SOKLIN OSAYLEISKAAVA KAIVOSHANKKEEN ALUE ALUSTAVA YLEISKAAVASELOSTUS SAVUKOSKEN KUNTA 2010 1 Yhteystiedot Savukosken kunta, Kauppakuja 2 A 1, 98000 Savukoski, Jarmo Ahtinen, teknisen toimiston

Lisätiedot

ASEMAKAAVASELOSTUS 23.4.2014 SAVUKOSKEN KUNTA. Soklin asemakaava Kaavaluonnos. Martin kylä 402

ASEMAKAAVASELOSTUS 23.4.2014 SAVUKOSKEN KUNTA. Soklin asemakaava Kaavaluonnos. Martin kylä 402 ASEMAKAAVASELOSTUS 23.4.2014 SAVUKOSKEN KUNTA Soklin asemakaava Kaavaluonnos Martin kylä 402 Vireilletulo 21.2.2013 Kunnanhallitus xx.xx.xxxx Kunnanvaltuusto xx.xx.xxxx Yhteystiedot: Savukosken kunta,

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

SOKLIN OSAYLEISKAAVA KAIVOSHANKKEEN ALUE

SOKLIN OSAYLEISKAAVA KAIVOSHANKKEEN ALUE 30.1.2009 SOKLIN OSAYLEISKAAVA KAIVOSHANKKEEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAVUKOSKEN KUNTA 2009 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(13) SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

Kaivosalue on osoitettu EK 1915-merkinnällä.

Kaivosalue on osoitettu EK 1915-merkinnällä. 116 Kaivosalue on osoitettu EK 1915-merkinnällä. o Kaivosalue jakautuu kahteen osa-alueeseen. Itäisempi kaivosalue käsittää Itä- Lapin maakuntakaavassa osoitetun kaivosalueen. Kaivosalueen rajausta on

Lisätiedot

SOKLIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SOKLIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAVUKOSKEN KUNTA SOKLIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.2.2013 Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS 1 2 ASEMAKAAVOITUKSEEN OSALLISTUMINEN 1 3 OSALLISET 2 4 SIJAINTI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

SAIJA-PULKKAVIITA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SAIJA-PULKKAVIITA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SALLAN KUNTA SAIJA-PULKKAVIITA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 19.11.2013 Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS 1 2 OSAYLEISKAAVOITUKSEEN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012. Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus. 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus

SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012. Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus. 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012 Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi -hankkeen inventointikohteet kaava-alueella

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS URJALAN KUNTA, LAUKEELA SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS Alue muodostuu Laukeelan kylän kiinteistöistä Köppilä 5:238 / palsta 1 ja yhteisalue 878:12:0 sekä osin kiinteistöistä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Ranta-Sastavin ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää,

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Rantasalmen kunta Haukiveden Haapaselän rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Rantasalmen kunta Haukiveden Haapaselän rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KIVILAHTI Kivilahden ranta-asemakaava Paadentaipaleen kylän tilat 403:1:118 Marttila, 403:1:306 Mikkola ja 403:1:103 Rautatienalue (osa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SULKAVAN KUNTA, ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LEPPÄVIRRAN KUNTA KORTTELIN 67 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.8.2015 14.9.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) LUONNOSVAIHE

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

MURSKETIEN ASEMAKAAVA

MURSKETIEN ASEMAKAAVA UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.9.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015).

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 22.4.2013/LSa, VLe OAS 1 (10) JUANKOSKEN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE MELASEN RANTA-ASEMAKAAVA PALTAMON KUNTA MELALAHDEN KYLÄ KOIVURINNE 20:38 (578-404-20-38) Om. Arto Pyykkönen SUUNNITTELUTEHTÄVÄN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot