SOKLIN OSAYLEISKAAVA KAIVOSHANKKEEN ALUE

Transkriptio

1 SOKLIN OSAYLEISKAAVA KAIVOSHANKKEEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAVUKOSKEN KUNTA 2009

2 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(13) SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE SUUNNITTELUALUE PERUSTIETOA HANKKEESTA YLEISET TAVOITTEET YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) MAAKUNTASUUNNITELMA KAAVOITUSTILANNE MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA AIKATAULU LAADITTAVAT SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MITEN TIEDOTETAAN, MITEN JA KETÄ KUULLAAN TYÖN AIKANA MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA KUKA VALMISTELEE JA OHJAA MISTÄ SAA TIETOA? Kannen kuva: Soklin kaivostutkimuksessa käytetty ruotsalainen Craelius-kairauskone, jolla kairattiin Soklin ensimmäinen timanttikairausreikä vuonna Muistomerkki sijaitsee Tulppion majojen pihalla.

3 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2(13) ESIPUHE Yara Suomi Oy suunnittelee Soklin kaivoksen avaamista. Soklin kaivoshankkeen suunniteltu toiminta käsittää pääasiallisesti fosforimalmien hyödyntämisen. Kaivos tarvitsee käyttöönsä rautatien, maantien parantamisen, sähkölinjan, kaivosalueen ja mahdollisesti majoitus- ym. yhdyskuntatiloja. Soklin kaivoksen avaamisen arvioidaan olevan noin 600 milj. euron hanke, jonka työllisyysvaikutukset olisivat työpaikkaa. Kaivoksen rakentamisen tavoiteaika on ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta on vuonna Kaivoshankkeen myötä Soklin alue muuttuu metsätalousalueesta kaivosalueeksi, mikä edellyttää kaavoituksellisia toimenpiteitä. Tätä varten alueelle on laadittava vaihemaakuntakaava, osayleiskaava ja asemakaava. Maakunnalliset ja ylikunnalliset seikat ratkaistaan maakuntakaavoituksessa, osayleiskaavassa käsitellään Soklin maankäytön yleispiirteinen järjestäminen, ja asemakaavassa louhosta koskevat seikat yksityiskohtaisesti. Soklin kaivoshankkeen osayleiskaava koostuu oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisesta noin 320 km² alueelle. Suunnittelualue sisältää vanhan (1989) oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan aluetta. Kemijokivarrella olevat yksityismaat jäävät kaavoituksen ulkopuolelle, mutta rajauksen sisään jäävät yksityismaat otetaan mukaan kaavoitukseen. Soklin osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jonka Savukosken kunnanvaltuusto hyväksyy. Osayleiskaavan luonne on strateginen. Osayleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka ei toimi suoraan rakennuslupien perustana vaan ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen yhteensovittaminen niin, että tavoitellun kehityksen periaatteet toteutuvat. Kaavassa on tarkoitus osoittaa Soklin kaivoshankkeen tarvitsemat aluevaraukset sekä tarvittavissa määrin alueita kaivoksen rakennuksia ja työntekijöiden asuntoaluetta varten. Kaavassa on myös tarkoitus osoittaa matkailu- ja virkistystoiminnan tarvitsemia alueita. Nuorttijoen merkitys virkistysalueena, alueen läpi kulkeva UKK-vaellusreitti ja poronelinkeino huomioidaan kaavatyössä. Kaavoitus sisältää osayleiskaavan vaikutusten arvioinnin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Myös Soklin kaivoshakkeeseen liittyviä kaivoksen, rautatien ja sähkölinjan suunnitelmia ja näihin liittyviä ympäristövaikutusten arviointeja (YVA) käytetään hyväksi osayleiskaavoituksessa. Kaavoitus etenee osayleiskaavoituksen ohella myös maakunta- ja asemakaavatasoilla vuosien aikana. Maakuntakaavatasolla laaditaan parhaillaan Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaa, joka korvaa Itä-Lapin maakuntakaavan (vahvistettu ) kaivoshankkeeseen liittyvien aluevarausten osalta. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Tämä asiakirja on osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka kunta asettaa julkisesti nähtäville kaavoitusprosessin vireille tullessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisella on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee.

4 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3(13) 1. SUUNNITTELUALUE Soklin fosforimalmiesiintymä sijaitsee Savukosken kunnan koillisosissa lähellä Venäjän rajaa. Soklin alue on pääosin Metsähallituksen hallinnassa olevaa valtion maata ja sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön luonnonpuiston välissä. Alue on syrjässä asutuskeskittymistä ja on pääosin rakentamatonta. Tulppiossa on matkailuyritys Tulppion majat, jossa on matkailutoimintaa sydäntalvea lukuun ottamatta ympäri vuoden ja, jossa yrittäjä asuu pysyvästi. Ainijärven rajavartioasemaa käytetään rajavartioinnin tukikohtana (Lakkaa SisM:n ilmoituksen mukaan kokonaan.). Ainijärven rajavartioasema ja Tulppio sijaitsevat noin 10 km:n etäisyydellä malmiosta. Toiseksi lähin pysyvää varsinaista asumista on ympärivuotisesti auki oleva Kemihaaran loma, noin 25 km Soklista, jossa asuu matkailuyrittäjäperhe. Etäisyys lähimpään taajamaan, Savukoskelle, on 90 km. Muihin taajamiin etäisyydet ovat pitkät, Kemijärvelle 190 km ja Rovaniemelle 275 km. Lähin rautatie on Kelloselässä noin 110 km:n etäisyydellä ja lähin lentokenttä Rovaniemellä. Kuva 1. Kaivoksen suunnittelualueen sijainti.

5 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4(13) UKK kansallispuisto karbonatiittialue Kuva 2. Osayleiskaava-alueen alustava rajaus (vanhan osayleiskaavan rajaus näkyy ohuella viivalla) 2. PERUSTIETOA HANKKEESTA Suunniteltu kaivostoiminta käsittää fosforimalmien hyödyntämisen Soklin karbonatiittimassiivin alueelta. Tarkoitus on ensivaiheessa hyödyntää massiivin pintaosan rapautumakerroksen rikkaimmat osat, noin 115 Mt. Arvioitu louhintamäärä on riippuen kapasiteetista ja louhintaalueesta noin 4 10 Mt/a. Tarkoituksena on myös hyödyntää rautamineraali sekä selvittää esiintymässä olevan niobin talteenottoa ja tuotantoa. Arvion mukaan nyt laskelmissa mukanaolevat mineraalivarat riittävät suunnitellulla tuotannolla ainakin 20 vuoden tuotantoon. Soklin esiintymässä on kuitenkin fosforimineraalivarantoja huomattavasti enemmän kuin nyt on suunniteltu hyödynnettävän. Näiden varantojen hyödyntäminen tutkitaan myöhemmin. Tuotannon suunniteltu alkamisajankohta on vuonna

6 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5(13) 3. YLEISET TAVOITTEET 3.1. YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa yleiskaavalle esitetyt sisältövaatimukset (MRL 39 ): - Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys - Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö - Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus - Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla - Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön - Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - Ympäristöhaittojen vähentäminen - Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen - Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulevat voimaan Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista osayleiskaava-aluetta koskevat seuraavat asiakokonaisuudet: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Soklin kaivoshankkeen kannalta korostuu kaivostoiminnan ja infrastruktuurin tarpeet, poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen, luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi ja Nuorttijoen sekä UKK-kansallispuiston ja Tuntsan alueiden yhdistävän vaellusreitin merkitys virkistysalueena. Soklin malmialueen läheisyyteen sijoittuu kolme Natura alueverkostoon kuuluvaa aluetta; Ainijärven lehdot, Yli-Nuortti ja Törmäoja. Kaivoshankkeesta laaditaan Natura-arviointi osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) MAAKUNTASUUNNITELMA Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on hyvin yleispiirteinen pitkän tähtäyksen visio- ja strategiasuunnitelma, joka sisältää sekä toiminnallisen aluekehityksen että alueiden käytön periaatteet. Lapin maakuntasuunnitelma Lappi 2020, joka hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa vuonna 2002, antaa maakunnalliset tavoitekehykset osa-alueittain tehtäville maakuntakaavoille. Päivitetty Lapin maakuntasuunnitelma 2022 hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa Uutta maakuntasuunnitelmaa 2025 laaditaan parhaillaan ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä Strategiaksi on kirjoitettu mm seuraavasti: (5.1.3) Kaivostoiminta on suuri tulevaisuuden mahdollisuus.- Lapissa avataan vuoteen 2022 mennessä useita kaivoksia. Toiminta tarjoaa satoja uusia työpaikkoja. - Kaivostoiminta tarvitsee pitkäaikaiset investoinnit mahdollistavat vakaat olosuhteet sekä hyvät tieyhteydet ja energiahuollon.

7 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6(13) 4. KAAVOITUSTILANNE 4.1. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy maakuntakaavan. Kunnat laativat ja hyväksyvät yleis- ja asemakaavat. Maakuntakaavan ja kuntien yhteisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Ympäristöhallinto (Lapin ympäristökeskus) vastaa maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksen ohjauksesta ja kehittämisestä. Kaavoituksen ohjauksen tarkoituksena on tukea sitä, että kaavoituksessa toteutetaan lainsäädännössä määriteltyjä tavoitteita ja sisältövaatimuksia. Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Kuva 3. Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja yleiskaavasuunnittelun prosessikuvaus 4.2. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Ympäristöministeriö on vahvistanut Itä-Lapin maakuntakaavan ja se on tullut lainvoimaiseksi (Lapin liitto 2004). Itä_Lapin maakuntakaava ohjaa yleiskaavan laadinta kunnes vireillä oleva Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Vahvistuessaan vaihemaakuntakaava tulee kumoamaan Itä-Lapin maakuntakaavan aluevarauksia siltä osin kuin muutoksia esitetään.

8 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7(13) Kuva 4. Ote Itä-Lapin maakuntakaavasta Voimassa olevassa maakuntakaavassa on merkitty: - kaivosalueen aluevaraus (EK 1901) - todennäköinen mineraalivarantoalue (ek-1), - maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (keltainen alue) - maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Nuorttijoen jokilaakson alue (MU 6009) ja Kemijoen alue (MU 6008) - Natura 2000 luonnonsuojelualueet Törmäoja (SL 4267) ja Ainijärven lehdot (SL 4265). - Värriön luonnonpuisto ja UKK kansallispuisto on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL 4264 ja SL 4268), Tuntsa erämaa-alueeksi (Se 6516) - Yhdystie Soklin alueelle on merkitty mustalla viivalla, UKK-vaellusreitti ulkoilureittinä palloviivalla sekä moottorikelkkayhteydet omalla viivatyypillä. - Sähkölinjan yhteystarve on merkitty ohuella katkoviivalla. - Konesavottaa varten rakennettu Suttikämppä SR 3064 on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi (SR 3064) - Tulppiossa nk. Samperin konesavotan höyryveturi sekä Jänesojan pumppuasema on merkitty valtakunnalliseksi merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (ma 5913) Aluekohtainen määräys on annettu Soklin kaivosaluetta EK 1901 varten: Kaivostoiminta tulee suunnitella niin, että se ei Yli-Nuortin ja Törmäojan Natura 2000 verkoston kuuluvilla tai ehdotetuilla alueella muuta maanpintaa tai pintavesiä eikä muutenkaan merkityksellisesti heikennä alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Koko maakuntakaava-aluetta koskevat määräykset pätevät Soklin alueella. Kaivostoimintaa koskee seuraava määräys: Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava. Sokli sijaitsee maakuntakaavassa merkityn erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen rajan pohjoispuolella. Määräys: Rajan pohjoispuoleisella alueella olevaa valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Valtion maan luovuttaminen tai vuokraaminen saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamasta vahingosta (Porolain 2.2 mukaan).

9 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8(13) Vireillä olevan Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan tehtävänä on mm. osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen sijoittuminen alueelle, osoittaa kaivoksen toiminnalle tarpeellinen voimajohtokäytävä, osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen rautatieyhteyden sijoittuminen alueelle ja tarvittaessa kaivoksen edellyttämät tieyhteydet, ratkaista alueen muu maankäyttö yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta YLEISKAAVA Yleiskaavoituksen osalta Savukosken kunnassa on olemassa Savukosken yleiskaava (hyv ) ja kaivosalueella Soklin osayleiskaava (hyv ). Molemmat ovat oikeusvaikutuksettomia. Vahvistamattomaan Soklin yleiskaavaan (noin 270 km²) on aluevaraukset tehty silloisen kaivossuunnitelman perusteella. Nyt meneillään olevassa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan prosessissa huomioidaan uuden kaivossuunnitelman tarpeet. Asemakaavoja Soklin alueella ei ole. 5. AIKATAULU Yleiskaavoituksen aloitusvaihe on meneillään. Kaivoksen rakentamisen tavoiteaika on ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta on vuonna Kaivoshankkeen YVA-menettelyt ja vaihemaakuntakaavan hyväksymisaikataulu voivat edelleen aiheuttaa muutoksia osayleiskaavan aikatauluun. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät viranomaisneuvottelut pidetään kaavoituksen aloitusvaiheessa ja ehdotusvaiheessa. Osayleiskaavaa valmisteltaessa järjestetään sen lisäksi tarpeen mukaan kaavaneuvotteluja. KOKO KAIVOSHANKKEEN ARVIOITU AIKATAULU Kuva 5. Erillishankkeiden arvioitu aikataulu Kaivos-YVA-ohjelma valmistui ja Voimajohto-YVA-ohjelma , yhteinen selostus valmistuu arvioltaan maaliskuussa 2009 Rata-YVA-ohjelma (konsultti FCG Planeco) valmistuu arvioltaan elokuussa 2009 Vaihemaakuntakaavan luonnos käsitellään Lapin liiton hallituksessa jonka jälkeen kaavaluonnos asetetaan nähtäville

10 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9(13) OSAYLEISKAAVAN ALUSTAVA SUUNNITTELUAIKATAULU SUUNNITTELUVAI- HE SUUNNITELMAN TYÖSTÄMINEN KUNNAN JA VIRAN- OMAISTEN KÄSITTELY ASUKKAIDEN OSALLISTUMI NEN TIEDOTTAMINEN ALOITUSVAIHE KEVÄT-KESÄ Yleisten tavoitteiden asettelu, lähtötietojen kokoaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Perusselvitykset, tiedonkeruu ja analyysi, koordinointi meneillään olevan kaivoksen, junaradan ja voimalinjan yva- menettelyjen kanssa Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisen käynnistäminen Aloituskokous pidetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kunnassa nähtäville Esittely kunnanhallitukselle ja luottamusmiehille sekä yleisötilaisuus Viranomaisneuvottelu Osallisella on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Tavoitekeskusteluun osallistuminen. Yleisötilaisuus OAS nähtävillä Kuulutus kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta Kaavan vireilletulosta tiedottaminen paikallislehdessä, virallisilla ilmoituspaikoilla sekä kunnan www-sivuilla, Kirjeitse muulla paikkakunnalla asuville maanomistajille VALMISTELUVAIHE SYYS-TALVI Maankäytön vaihtoehdot sekä niiden arviointi. täydentävä maastotyöskentely tarvittaessa Kaavaluonnoksen laadinta Kaavaluonnos ja selvitysaineisto kunnassa nähtäville 30 pv Luonnos käsitellään kunnanhallituksessa Kaavaneuvottelut Lapin ympäristökeskuksen kanssa tarvittaessa Mielipiteen esittäminen valmistuneesta aineistosta kirjallisesti ja suullisesti nähtävilläolon aikana Yleisötilaisuudet, koordinointi kaivoksen, junaradan ja voimalinjan yva- menettelyjen kanssa Luonnos nähtävillä kunnanvirastossa ja www-sivuilla tiedottaminen paikallislehdessä, virallisilla ilmoituspaikoil- sivuilla la sekä kunnan www- EHDOTUSVAIHE KEVÄTTALVI Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen luonnos työstetään kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 pv 2. Viranomaisneuvottelu. Mahdolliset muistutukset kirjallisesti nähtävilläolon aikana Ehdotus nähtävillä kunnanvirastossa ja www-sivuilla Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. tiedottaminen paikallis- lehdessä, virallisilla ilmoituspaikoilla sekä kunnan www-sivuilla HYVÄKSYMISVAIHE KEVÄT Kaavan hyväksymisen päätöksenteko kunnassa Kaavasta tiedottaminen. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle kaavan hyväksymistä Mahdolliset valitukset alueelliselle hallintoikeudelle Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan lehdessä. Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille. 6. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Soklin kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on käynnissä ja se valmistuu alkuvuonna Soklin kaivoshankkeeseen liittyy useita esiintymän hyödyntämisen kannalta oleellisia asioita kuten sähkölinjan rakentaminen, rautatien rakentaminen ja Sokliin johtavan maantien perusparannus. Voimalinjan YVA-menettely tehdään omana YVA-menettelynään. Myös rautatiestä on vireillä oma YVA-menettelynsä, joka kytkeytyy rautatien yleissuunnitelman laatimiseen. Osayleiskaavan valmistelu etenee kaivoksen ja siihen liittyvien muiden hankkeiden teknisten suunnitelmien (kaivoksen, rautatien ja sähkölinjan suunnitelmat) sekä arviointimenettelyjen etenemisen myötä. Näillä näkymin valmisteluaineisto asetetaan nähtäville syksyllä Osayleiskaavan suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään kaivos-, rata- ja voimajohtohankkeisiin liittyviä YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä, niissä tehtäviä selvityksiä sekä arviointityön tuloksia. Pääosa osayleiskaavoitusta varten tarvittavista selvityksistä saadaan YVA-menettelyjen kautta. Alueesta on myös olemassa runsaasti yleistä tietopohjaa, jota on koottu jo Itä-Lapin maakuntakaavoituksen yhteydessä. Mahdolliset lisäselvitystarpeet voivat liittyä esimerkiksi alueen luontokohteisiin.

11 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10(13) Vaikutuksia arvioidaan osayleiskaavaprosessissa kahdessa eri vaiheessa. Kaavan valmisteluvaiheessa arviointi liittyy hankkeen maankäyttö- tai toteuttamisvaihtoehtojen arviointiin ja vertailuun. Kaavaehdotusvaiheessa arviointi tähtää osayleiskaavan osoittaman maankäyttöratkaisun merkityksen esilletuomiseen sekä mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseen. Arvioinnin avulla haetaan myös lähtökohtia yksityiskohtaisemman asemakaavoituksen ja muun suunnittelun ohjaukseen. Vaikutuksia arvioidaan seuraaviin asiakokonaisuuksiin liittyen: - ilmasto ja ilman laatu - melu - maa- ja kallioperä - pinta- ja pohjavedet - kalasto ja kalastus - kasvillisuus ja eläimistö - luonnonsuojelualueet ja kohteet sekä Natura-alueet (ns. tarvearvio ja mahdolliset luonnonsuojelulain mukaiset Natura-arvioinnit - luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen - maankäyttö ja rakennettu ympäristö - maisema ja kulttuuriympäristö - liikenne - sosiaaliset ja sosioekonomiset vaikutukset - työllisyys ja elinkeinojen harjoittaminen - porotalous ja poroelinkeinon harjoittaminen Arvioitavien vaikutusten lista tulee täydentymään ja jäsentymään prosessin edetessä. Todennäköisesti merkittävimpiä vaikutuksia tulee kohdistumaan alueen luontoarvoihin, aluetalouteen ja elinkeinoihin, porotalouteen, työllisyyteen sekä maisemaan. Vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä.

12 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11(13) 7. MITEN TIEDOTETAAN, MITEN JA KETÄ KUULLAAN TYÖN AIKANA Osayleiskaavan vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: Viralliset kuulutukset julkaistaan ja kaavasta ja kaavatyön etenemisestä tiedotetaan koko työn ajan kunnan ilmoitustaululla, paikallislehdessä, kuntatiedotteessa ja kunnan www-sivuilla osoitteessa Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. SOKLIN OSAYLEISKAAVAN OSALLISIA OVAT Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat Metsähallitus YARA Suomi Oy Tonttien vuokralaiset Jakokunnat, yhteismetsät Vesialueiden omistajat ja käyttäjät Osakaskunnat ja kalastuskunnat Tie- ja vesiosuuskunnat Kaava-alueen elinkeinoharjoittajat Yritykset ja niiden työntekijät Savukosken yrittäjäyhdistys Savukosken seurakunta Martin kyläyhdistys Etujärjestöt ja muut tahot Lapin luonnonsuojelupiiri Savukosken luonnonsuojeluyhdistys Fingrid (sähkö) kunnan vesihuoltolaitos jätehuoltoyhtiö Lapin rajavartiosto Tulli, pohjoinen tullipiiri Paliskuntien yhdistys Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta Lapin metsäkeskus Geologian tutkimuskeskus Säteilyturvakeskus (STUK) Savukosken riistanhoitoyhdistys Urho Kekkosen kansallispuisto Värriön tutkimusasema Lapin rakennusperinneyhdistys Muut alueella toimivat yhdistykset, järjestöt ja yritykset Viranomaistahot Ympäristöministeriö Kunta: sosiaali- ja terveyslautakunta, rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, Lapin ympäristökeskus Lapin liitto Lapin aluepelastuslaitos Museovirasto Lapin maakuntamuseo Tiehallinto, Lapin tiepiiri Ratahallintokeskus Lapin TE-keskus Metsähallitus, luontopalvelut Naapurikunnat Muut viranomaiset harkinnan mukaan 8. MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA Alueen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu 1. yleisötilaisuuksissa valmisteluvaiheessa, kommentit 2. mielipiteen toimittamisella valmisteluaineistosta ja luonnoksesta 3. muistutuksen kirjoittamisella kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana 4. ottamalla suoraan yhteyttä kunnan tai konsultin edustajiin

13 SOKLIN OSAYLEISKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12(13) 9. KUKA VALMISTELEE JA OHJAA Kaavoitus tapahtuu Savukosken kunnan johdolla. Kunnan vastuuhenkilönä on teknisen toimiston päällikkö Jarmo Ahtinen. Kaavan laatii konsultti Pöyry Environment Oy. Kaavoitustyötä ohjaa seurantaryhmä, jonka jäsenet kunnanhallitus nimeää. 10. MISTÄ SAA TIETOA? Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Savukosken kunnanvirastosta tai Pöyry Environment Oy:stä. Savukosken kunta Kauppakuja 2 A Savukoski Pöyry Environment Oy Urheilukatu Rovaniemi Jarmo Ahtinen Teknisen toimiston päällikkö puh jarmo.ahtinen[at]savukoski.fi Eva Persson-Puurula, arkkit. SAFA puh eva.persson-puurula[at]poyry.com Pasi Rajala, DI, YSK/156 puh pasi.rajala[at]poyry.com Tietoa osayleiskaavasta on saatavissa myös internet osoitteesta sekä yleistietoa kaavoituksesta (maankäyttö ja rakentaminen)