OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TULOSRAHOITUKSEN MITTARIT

Transkriptio

1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TULOSRAHOITUKSEN MITTARIT Loppuraportti

2 1 SISÄLLYS 1 Tehtäväksi anto ja työryhmän kokoonpano 2 Työryhmän työn lähtökohdat 3 Työryhmän ehdotukset 3.1 Yleistä 3.2 Tulosrahoituksen piiriin kuuluvat koulutuksen järjestäjät 3.3 Sarjajako 3.4 Tulosrahoituksen mittaamis- ja laskentamenetelmä 3.5 Tulosrahoituksen mittarit ja tulosrahoitusindeksi Työllistymismittari Jatko-opiskelumittari Keskeyttämismittari Läpäisymittari Käyttöastemittari Opettajien kelpoisuusmittari Henkilöstön kehittämismittari Talousmittari Tulosrahoitusindeksi 3.6 Vuoden 2002 ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen toteuttaminen 3.7 Tiedon hankinta ja järjestelmän ylläpito 4 Jatkotoimenpiteet 5 Liitteet 5.1 Tuloksellisuusrahoitusmalli 5.2 Vaikuttavuusmittareiden laskentamalli 5.3 Prosessimittareiden laskentamalli 5.4 Henkilöstömittareiden laskentamalli 5.5 Tulosrahoitusmallin elementit

3 2 1 TEHTÄVÄKSI ANTO JA TYÖRYHMÄN KOKOONPANO Opetushallitus asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa käyttöön otettavan tuloksellisuusrahoitusmenetelmän mittareiden perusteiden ja laskentatekniikan tarkentaminen sekä tiedon keruuseen liittyvien esitysten tekeminen mennessä. Työryhmän kokoonpano: Jukka Lehtinen, erikoissuunnittelija, OPM, puheenjohtaja Mika Tammilehto, ylitarkastaja, OPM Artti Antila, johtava rehtori, Kajaanin kaupunki Eero Laine, talousjohtaja, Imatran ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Pentti Leipälä, johtava rehtori, Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä Kauko Niinikoski, selvitysmies Timo Alanko, tutkimuspäällikkö, Tilastokeskus Heikki Havén, kehittämispäällikkö, Tilastokeskus Martti Kemppainen, laskentapäällikkö, OPH Matti Kyrö, opetusneuvos, OPH Lea Juhola, erikoistutkija, OPH, sihteeri Työryhmän työhön ovat lisäksi osallistuneet Hilkka Kousa, tilastopäällikkö, Tilastokeskus Päivi Rajala, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Jarkko Jännes, apulaisjohtaja, Tampereen yliopiston tietokonekeskus Työryhmä otti nimekseen ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen mittarityöryhmä 2 TYÖRYHMÄN TYÖN LÄHTÖKOHDAT Työryhmän työn lähtökohtana oli selvitysmies Kauko Niinikosken ehdotus ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoituksesta. Opetusministeriö on hyväksynyt ehdotuksen jatkotyön pohjaksi. Työryhmä toteaa, että oheinen raportti täydentää selvitysmiehen tekemää tuloksellisuusrahoituksen loppuraporttia ja näin ollen näitä kahta raporttia tulee tarkastella rinnakkain. Selvitysmiehen ehdotuksen ja myös opetusministeriön päätöksen mukaan tuloksellisuusrahoitus jakautuu tulosrahoitukseen ja laatupalkintoon. Tulosrahoituksen jakamisen perusteena ovat seuraavat arviointikohteet: Vaikuttavuus 1. Sijoittuminen työelämään 2. Sijoittuminen jatko-opintoihin Prosessit (Tehokkuus) 1. Keskeyttämisaste 2. Tutkintojen läpäisyaste 3. Järjestämisluvan käyttöaste

4 3 Henkilöstö 1. Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus 2. Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen Talous 1. Vuosikateprosentti 2. Vuosikateprosentti poistoista Laatupalkinnon kriteerit määritellään erikseen. Selvitysmiehen ehdotus on kokonaisuudessaan julkaistu opetusministeriön www-sivuilla osoitteessa ja opetushallituksen www-sivuilla osoitteessa 3 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET 3.1 Yleistä Työryhmä on tehnyt ehdotuksensa tulosrahoituksen mittaamismenetelmästä ja mittareista, joiden perusteella voidaan myöntää toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille tulosrahoitusta. Opetusministeriön päätöksen mukaisesti tulosrahoitusta myönnetään ensimmäisen kerran vuonna Ehdotustensa pohjaksi työryhmä on teettänyt useita koelaskelmia, joista on vastannut ensisijaisesti Tilastokeskus, osin Opetushallitus. Työryhmä katsoo, että jo nyt käytettävissä oleva keskeisin tilastoaineisto on luotettavaa. Henkilöstöön ja talouteen liittyvien mittareiden tilastoaineistoa tulee kehittää seuraavina vuosina. Mittareiden varsin suuren ohjausvaikutuksen vuoksi työryhmä korostaa sekä tutkimustietoon perustuvan että muun järjestelmällisen palautteen hankinnan tärkeyttä. Tietoa tulee hyödyntää järjestelmän kehittämistyössä. Työryhmä on todennut, että laatupalkinto täydentää tuloksellisuusrahoituksen kokonaisuutta ja mahdollisesti myös palkittavien koulutuksen järjestäjien lukumäärää positiivisella tavalla. Toimeksiantoonsa rajautuen työryhmä ei ole ottanut kantaa laatupalkinnon toteuttamiseen ja kehittämiseen. 3.2 Tulosrahoituksen piiriin kuuluvat koulutuksen järjestäjät Tulosrahoitusta voivat tavoitella ne koulutuksen järjestäjät, jotka ovat järjestäneet tulosrahoituksen mittausjaksolla nuorten ja aikuisten opetussuunnitelmaperusteista (entistä oppilaitosmuotoista) toisen asteen ammatillista peruskoulutusta. Lisäksi edellytetään, että mittauksen kohteena olevassa koulutuksessa on tänä ajanjaksona suoritettu edellä mainittuja perustutkintoja. Vuoden 2002 tulosrahoituksessa käytettävät mittausjaksot on esitetty kunkin mittarin esimerkkilaskelmassa.

5 4 Tulosrahoituksen piiriin ei tässä vaiheessa kuulu näyttötutkintoon valmistava ammatillinen koulutus oppisopimuskoulutus työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ammatilliset erityisoppilaitokset ammatilliset erikoisoppilaitokset palo-, poliisi- ja sotilasalan oppilaitokset Vankeinhoidon koulutuskeskus Ahvenanmaan oppilaitokset ne koulutuksen järjestäjät, joiden tulosrahoituksen mittaamisessa tarvittavat mittaritiedot ovat puutteellisia 3.3 Sarjajako Tulosrahoituksen jakamista varten koulutuksen järjestäjät jaetaan sarjoihin seuraavasti: A Monialaiset koulutuksen järjestäjät (useamman kuin yhden koulutusalan tutkintoja) A.1 Suuret koulutuksen järjestäjät - tutkintoja vähintään 800 / 3,5* vuoden aikana eli noin 230 tutkintoa / vuosi - noin 50 koulutuksen järjestäjää, tutkinnoista noin 78% (v. 2001) A.2 Keskisuuret ja pienet koulutuksen järjestäjät - tutkintoja alle 800 / 3,5 vuoden aikana eli alle 230 tutkintoa / vuosi - noin 55 koulutuksen järjestäjää, tutkinnoista noin 15 % (v. 2001) B Yksialaiset koulutuksen järjestäjät (yhden koulutusalan tutkintoja) - kaikki samassa sarjassa - 76 koulutuksen järjestäjää, tutkinnoista noin 7% (v. 2001) * Tilastokeskuksen käyttämä tilastoaika, ks. tarkemmin työllistymismittari/perusmääritelmät. Monialaisten koulutuksen järjestäjien jakaminen kahteen sarjaan on "kilpailusyistä" tarpeellista, sillä suurilla järjestäjillä on pääsääntöisesti selvästi laajempi vastuu toimialueensa ammatillisen koulutuksen (myös vähemmän suositun, mutta alueen kannalta tärkeän koulutuksen) ja siihen liittyvän palvelutoiminnan järjestämisestä. Sarjoihin A.1 ja A.2 jaon työryhmä esittää tehtäväksi siten, että kumpaankin sarjaan tulee lukumääräisesti lähes yhtä monta koulutuksen järjestäjää. Jako sarjoihin määräytyy tilastovuoden tilanteen mukaan. Esimerkiksi vuonna 2002 jaettavan tulosrahan sarjajako perustuu tutkinnon suorittajien kokonaismäärään ja tämän ryhmän koulutusalatietoon. Tilastovuosi on tässä tapauksessa vuosi Parhaiten menestyneiden koulutuksen järjestäjien lisäksi opetusministeriö palkitsee vuosittain tulosrahoituksella koulutuksen järjestäjiä, jotka eivät yllä varsinaisille palkintosijoille, mutta ovat omista lähtökohdista katsoen kehittäneet palkitsemisen arvoisesti toimintaansa. Palkitsemisen perusteena on tällöin tulosrahoituksen mittareilla todennettu kolmen vuoden kehitystrendi. Tämä tulee työryhmän mielestä huomioida tuloksellisuusrahoitusjärjestelmää jatkossa kehitettäessä.

6 5 Työryhmä ehdottaa, että kussakin sarjassa tulosrahoitusta saa noin viisi koulutuksen järjestäjää. Käytettävissä oleva rahamäärä jaetaan sarjojen kesken opetusministeriön päättämällä tavalla. 3.4 Tulosrahoituksen mittaamis- ja laskentamenetelmä Tulosrahoituksen mittaamis- ja laskentamenetelmän kehittäminen on tapahtunut seuraavista lähtökohdista: Tulosrahoituksen mittaamisen perustana on koulutuksen järjestäjien vertailtavuus. Tämä on varmistettu siten, että koulutuksen järjestäjien suuret toiminnalliset erot otetaan huomioon sarjajaolla ja jatko-opiskelumittarin osalta myös opintoalarakenteen avulla. Alueelliset työllisyyserot otetaan huomioon työllistymismittarin osalta seutukunnan nuorisotyöttömyyteen perustuvalla aluekertoimella. Tulosrahoituksen mittarit ja tulosrahoitusindeksiluku kuvaavat kunkin koulutuksen järjestäjän koulutusalojen yhdistettyä kokonaistilannetta. Mittareiden ja indeksiluvun avulla voidaan verrata koulutuksen järjestäjiä keskenään. Mittarit lasketaan Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen tilastoaineistosta. Mittareiden sekä tulosrahoitusindeksin laskentamenetelmä on esitetty kunkin mittarin kuvauksen yhteydessä. 3.5 Tulosrahoituksen mittarit ja tulosrahoitusindeksi Työllistymismittari Pääsisältö, tarkoitus ja tulkinta Työllistymismittari kertoo valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Tavoitteena on mahdollisimman korkea järjestäjäkohtainen työllistymisprosentti. Työllistymismittari osoittaa koulutuksen järjestäjän opintoalarakenteen osuvuutta työmarkkinoiden kannalta. Koulutuksen järjestäjien toimintaympäristöjen alueelliset erot otetaan järjestäjien vertailussa huomioon siten, että kunkin koulutuksen järjestäjän työllisyysmittarin laskennassa lähtökohtana on järjestäjän sijaintiseutukunnan työllisyystilanne. Tällöin alueellisten työllistymisolojen erot ja ehkä nopeatkin muutokset työllistymistilanteessa eivät vaikuta järjestäjien keskinäiseen järjestykseen. Mittari ei kuvaa työllistymisen sisältöä, esim. sijoittumista juuri tutkintoa vastaavaan ammattiin. Myös työllistymistoimin työhön sijoittuneet sisältyvät työllisiin. Hyvin pieniä koulutuksen järjestäjiä ei voida tilastollisesti verrata. Aineisto, käsitteet ja luokitukset Tietolähteet Työllistymismittari perustuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelusta saatavaan tilastoaineistoon. Sijoittumispalvelusta koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus saada järjestäjäkohtaiset työllistymis- ja muut perustiedot käyttöönsä osoitteessa

7 6 Sijoittumispalvelun tiedot perustuvat virallisen tilaston henkilöpohjaisiin rekisteriaineistoihin. Niihin sisältyvät kaikki maassa asuvat 15 vuotta täyttäneet. Tilastot perustuvat kokonaisaineistoihin. Oppilaitoksista valmistuneille ei tehdä mitään kyselyjä. Suoritettuja tutkintoja koskevat tiedot saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, jossa ovat suomalaisten kaikki peruskoulun jälkeiset tutkinnot. Työhön sijoittumista koskevat tiedot poimitaan työssäkäyntitilaston rekisteriaineistosta. Se kootaan yhteensä noin 40 erilaisesta mm. väestö-, työsuhde-, työnhakija-, verotus- ja tilastorekisteristä. Perusmääritelmä Työllistymismittariin luetaan kaikki toisen asteen ammatilliset peruskoulutuksena (opetussuunnitelmaperusteisena) suoritetut perustutkinnot. Työllistyminen lasketaan kolmen ja puolen vuoden aikana tutkinnon suorittaneiden joukolle. Tämän joukon työllistyminen määritetään tilastovuoden lopulla (esim tutkinnon suorittaneiden työllistyminen vuoden 2000 lopussa) pääasiallisen toiminnan mukaisesti. Kolmen ja puolen vuoden aikana tutkinnon suorittaneiden kertymä tarvitaan riittävän havaintomäärän varmistamiseksi. Havaintomäärän kasvattaminen antaa mahdollisuuden laskea työllistymistä koskevat prosenttiluvut luotettavasti. Samalla työllistymisprosenttien satunnainen vaihtelu vähentyy ja vakautuu vertailun mahdollistamiseksi. Kun toisaalta halutaan mahdollisimman tuoretta tietoa, jätetään viimeisen puolen vuoden aikana tutkinnon suorittaneet perusjoukosta pois, jotta voidaan käyttää ajan tasaisinta työllistymistietoa. Viimeisen puolen vuoden aikana valmistuneita koskevat rekisteritiedot eivät ehdi päivittyä. Järjestäjien keskinäisen vertailun parantamiseksi aineistosta on poistettu tutkimushetkellä (vuoden lopussa) varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat. Äitiyslomalla ja hoitovapaalla olevat, joilla on voimassa oleva työsuhde, ovat aineistossa mukana, sillä tässä yhteydessä näiden vähäisellä määrällä ei ole oleellista vaikutusta vertailussa käytettäviin työllistymisprosentteihin. Erityisoppilaitokset eivät sisälly aineistoon, mutta tavallisissa oppilaitoksissa olevat erityisopiskelijat ovat mukana. Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan vuotiaiden työttömyysastetta (työttömät/ työvoima). Alueen nuorisotyöttömyys otetaan huomioon koulutuksen järjestäjän pääsijaintiseutukunnan mukaisena. Työttömyysaste lasketaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Mittarin laskenta Mittarin laskenta etenee vaiheittain seuraavasti: määritetään koulutuksen järjestäjän järjestämästä koulutuksesta valmistuneet 3,5 vuoden ajalta (sarake a alla olevassa taulukossa) lasketaan tästä joukosta työllistyneiden osuus järjestäjäkohtaisesti tilastovuoden lopussa (sarake b) alueellisten toimintaympäristöjen työllistymiserot vakioidaan kaikki koulutuksen järjestäjät kattavalla lineaarisella regressioanalyysilla koulutuksen järjestäjän sijaintiseutukunnan nuorisotyöttömyysasteen (15-24 v.) (sarake e) suhteen, jolloin saadaan järjestäjäkohtainen työllistymisen vertailuarvo (sarake c) työllistymismittari on toteutuneen työllistymisprosentin ja työllistymisvertailuarvon erotus (sarake d)

8 7 mittarin arvo vaihtelee nollan molemmin puolin. Mitä suurempi arvo mittarilla on, sitä parempaa tulosta se järjestäjälle osoittaa. Mittarin nolla-arvo osoittaa keskimääräistä tulosta ja negatiiviset arvot keskimääräistä heikompaa tulosta. Esimerkki vuoden 2000 työllistymismittarin laskennasta: Koulutuksen järjestäjät Tutkinnon suorittaneita Työllisiä valmistuneista 2000 lopussa % Työllistymisen vertailuarvo % Työllistymismittari (b-c) Seutukunnan nuorisotyöttömyysaste 2000 % a b c d e A-järjestäjä ,5 68,1 2,4 6,6 B-järjestäjä ,4 52,4 0,0 22,6 C-järjestäjä ,3 62,2-1,9 15,2 A-järjestäjän koulutuksesta valmistuneet ovat työllistyneet paremmin kuin sen sijaintialueella. Mittarin arvo on positiivinen (2,4). B-järjestäjä toimii heikolla työllistymisalueella, ja sen työllistymisprosentit ovat kahta muuta järjestäjää pienemmät. B:n järjestämästä koulutuksesta valmistuneet ovat työllistyneet kuitenkin alueen työllistymistilanteeseen nähden keskimääräisesti (mittari 0,0). C-järjestäjä toimii selvästi paremmalla työllistymisalueella kuin B-järjestäjä, mutta C:n työllistymisprosentit ovat alueen keskimäärätilannetta heikommat. Mittari osoittaa negatiivista arvoa (-1,9) Jatko-opiskelumittari Pääsisältö, tarkoitus ja tulkinta Jatko-opiskelumittari kertoo valmistuneiden sijoittumisesta korkea-asteen opiskeluun. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä järjestäjäkohtainen jatko-opiskeluprosentti. Jatko-opiskeluprosentin laskennassa poistetaan koulutuksen järjestäjien opintoalarakenne-erojen vaikutus jatko-opiskeluun. Näin voidaan vertailla opintoalarakenteeltaan hyvinkin erilaisia järjestäjiä keskenään. Kutakin koulutuksen järjestäjää verrataan maan keskimääräiseen tilanteeseen. Tietolähteet Jatko-opiskelumittari perustuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelusta saatavaan tilastoaineistoon. Jatko-opiskelutiedot ovat Tilastokeskuksen opiskelijarekistereistä. Ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneille ei tehdä mitään kyselyjä. Ks. tarkemmin työllistymismittari.

9 8 Perusmääritelmä Jatko-opiskelumittariin luetaan kaikki toisen asteen ammatilliset peruskoulutuksena (opetussuunnitelmaperusteisena) suoritetut perustutkinnot. Jatko-opiskelu lasketaan kolmen ja puolen vuoden aikana tutkinnon suorittaneiden joukolle. Tämän joukon jatkoopiskelu määritetään tilastovuoden syyslukukauden mukaisesti (esim tutkinnon suorittaneiden jatko-opiskelu vuoden 2000 syyslukukaudella). Jatko-opiskelulla tarkoitetaan tutkintoon johtavaa korkea-asteen opiskelua (koulutusasteet 5-8, Koulutusluokitus, Tilastokeskus). Tämä opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Korkea-asteen opiskelijoiksi luetaan kaikki opiskelijat, myös työn ohella opiskelevat. Mittarin laskenta Laskenta etenee vaiheittain seuraavasti: määritetään koulutuksen järjestäjän järjestämästä koulutuksesta valmistuneet 3,5 vuoden ajalta (sarake a alla olevassa taulukossa) lasketaan tästä joukosta korkea-asteen opiskelijoiden osuus järjestäjäkohtaisesti tilastovuoden syyslukukaudella (sarake b) lasketaan järjestäjän opintoaloja vastaava koko maan jatko-opintoprosentti (sarake d). Järjestäjän opintoalatiedot kerrotaan maan opintoalarakennetta vastaavilla suhteellisilla osuuksilla. Näin saadaan järjestäjälle vertailuarvo (sarake c) jatko-opiskelumittari (sarake e) on järjestäjän vertailuopiskeluprosentin (sarake c) ja maan vertailuarvon (sarake d) erotus. mittarin arvo vaihtelee nollan kahta puolta. Mitä nollaa suurempi arvo mittarilla on, sitä parempaa tulosta se järjestäjälle osoittaa. Mittarin nolla-arvo osoittaa keskimääräistä tulosta ja alle nollan arvot keskimääräistä heikompaa tulosta. Esimerkki vuoden 2000 jatko-opiskelumittarin laskennasta: Järjestäjät jatkoopiskelumittarin mukaisessa järjestyksessä Tutkinnon suorittaneita Korkea-asteen opiskelijoita valmistuneista syksyllä 2000 % Järjestäjän vertailuopiskeluprosentti Järjestäjän opintoaloja vastaava opiskeluprosentti maassa Jatkoopiskelumittari ( c-d) a b c d e C-järjestäjä ,5 12,2 10,1 2,1 B-järjestäjä ,5 8,7 8,7 0,0 A-järjestäjä ,4 7,3 8,1-0,8 C-järjestäjän koulutuksesta valmistuneista on siirtynyt korkea-asteen opiskelijoiksi eniten kolmeen muuhun järjestäjään verrattuna. C-järjestäjän opiskeluprosentti on lisäksi paljon suurempi kuin vastaavalla opintoalarakenteella koko maassa keskimäärin. C:n jatkoopiskelumittarin arvo on positiivinen (2,1). B-järjestäjän opiskeluprosentti on maan keskiarvon mukainen, ja mittari saa arvon 0,0. A-järjestäjän opiskeluprosentti on pienin ja myös pienempi kuin maassa keskimäärin. Jatko-opiskelumittari on negatiivinen (-0,8).

10 Keskeyttämismittari Pääsisältö, tarkoitus ja tulkinta Keskeyttämismittari kertoo opiskelijan lopettaneen opintonsa koulutusjärjestelmässä tutkintoa suorittamatta ja jääneen työllistymättä (negatiivinen keskeyttäminen). Tavoitteena on mahdollisimman alhainen järjestäjäkohtainen keskeyttämisprosentti. Tietolähteet Keskeyttämismittari perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin opiskelija-, tutkinto- ja työssäkäyntitilastoaineistoihin. Keskeyttämismittarin laskemiseksi ei tehdä erilliskyselyjä. Perusmääritelmä Keskeyttämismittari pohjautuu koulutustilastojen kehittämistyöryhmän Opintojen keskeyttäminen sekä korkeakoulujen kokopäivä- ja osa-aikaopiskelu muistion liitteessä 1 esitettyyn laskentamalliin, joka on tämän muistion liitteenä 5.3. Laskentamallissa keskeyttäminen määritellään siten, että kun läsnä- ja poissaoleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden kokonaismäärästä (lähtöjoukosta) vähennetään lukuvuoden aikana tutkinnon suorittaneiden määrä ja seuraavan lukuvuoden alussa opintojaan jatkavien määrä, erotus on keskeyttäneiden määrä. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitustarkastelussa keskeyttäneiden määrästä vähennetään lisäksi henkilöt, jotka ovat työllisiä jälkimmäisen vuoden lopussa. Saatua erotusta eli mittarissa käytettävää negatiivista keskeyttäneiden määrää verrataan tarkastelujakson alussa olleeseen opiskelijamäärään, lähtöjoukkoon. Koulutustilastojen kehittämistyöryhmän muistio on luettavissa mm. Internet-osoitteessa Mittarin laskenta Esimerkiksi vuoden 2000 keskeyttämismittarin laskenta etenee vaiheittain seuraavasti: Poimitaan ammatillisen koulutuksen henkilöpohjaisesta tilanteen mukaisesta opiskelija-aineistosta mittaamisen kohteena oleva opiskelijajoukko, lähtöjoukko (sarake a alla olevassa taulukossa) Vähennetään lähtöjoukosta lukuvuoden aikana eli tutkinnon suorittaneet (sarake b). Tutkinto voi olla ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai yliopistotutkinto. Vähennetään saadusta erotuksesta opiskelijat, jotka jatkoivat opintojaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa seuraavana syksynä eli (sarake c). Erotus on yhtä kuin keskeyttäneiden määrä. (sarake d ) Vähennetään keskeyttäneistä henkilöt, jotka olivat vuoden 2000 lopussa työllisiä (sarake e) Keskeyttämismittari = (keskeyttäneet - työlliset)*100/lähtöjoukko = (d-e)*100/a = f*100/a = g

11 10 Esimerkki vuoden 2000 keskeyttämismittarin laskennasta Koulutuksen järjestäjä Opiskelijat Suoritti tutkinnon Jatkoi opiskeluaan Keskeytti opinnot Oli työllinen vuoden 2000 lopussa Negatiivinen keskeyttäminen Keskeyttämismittari/ (keskeyttämisaste %) a b c d e f g A-järjestäjä ,2 B-järjestäjä ,8 C-järjestäjä , Läpäisymittari Pääsisältö, tarkoitus ja tulkinta Läpäisymittari kertoo lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta /630) mukaisessa määräajassa (enintään 4 v) valmistuneiden opiskelijoiden osuuden. Tavoitteena on mahdollisimman korkea tutkintojen läpäisyaste. Tietolähteet Läpäisymittari perustuu Opetushallituksen tilastoihin. Tiedot kysytään ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä vuosittain valtionosuusjärjestelmän edellyttämien kustannustietojen keruun yhteydessä. Siinä vaiheessa kun Tilastokeskuksen tiedostoissa on vastaavat tiedot neljän vuoden ajanjaksolta siirrytään vuodesta 2004 laskennassa käyttämään suoraan Tilastokeskukselta saatavaa tilastotietoa. Perusmääritelmä Läpäisymittariin luetaan toisen asteen ammatillisen opetussuunnitelmaperusteisen nuorten ja aikuisten peruskoulutuksen tiettynä vuonna aloittaneet ja samasta opiskelijajoukosta neljän vuoden kuluessa opinnoista valmistuneet opiskelijat. Mittarin laskenta Laskenta etenee vaiheittain seuraavasti: lasketaan koko neljä vuotta laskentavuotta aiemman vuoden aikana opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärä lasketaan em. opiskelijoista niiden lukumäärä, jotka ovat valmistuneet laskentavuoden heinäkuun loppuun mennessä läpäisyaste saadaan jakamalla valmistuneiden lukumäärä aloittaneiden lukumäärällä

12 11 Esimerkki läpäisymittarin laskennasta vuoden 2002 tulosrahoitukseen Koulutuksen järjestäjä Valmistuneet mennessä Aloittaneet Vuonna 1998 A- järjestäjä B- järjestäjä C- järjestäjä Läpäisymittari / (Läpäisyaste %) Käyttöastemittari Pääsisältö, tarkoitus ja tulkinta Käyttöastemittari kertoo kuinka täysimääräisenä koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrätty enimmäisopiskelijamäärä on käytössä. Tavoitteena on, että järjestämisluvan käyttöaste on %. Tietolähteet Käyttöastemittari perustuu opetusministeriön ylläpitämään ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupapäätösten tietojärjestelmään (Koute-järjestelmä) ja Opetushallituksen tekemän perustietokyselyn tietoihin. Lasketaan laskentavuotta edeltävän kahden tilastointipäivän (20.1. ja 20.9.) opiskelijamäärä aritmeettisena keskiarvona. Perusmääritelmä Opetusministeriön päättämissä järjestämisluvissa on määritelty kunkin koulutuksen järjestäjän toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä. Järjestämisluvan mukaista kokonaisopiskelijamäärää verrataan koulutuksen järjestäjän ilmoittamaan ja Opetushallituksen rekistereihin vietyyn opiskelijamäärätietoon. Mittarin laskenta Laskenta etenee vaiheittain seuraavasti: Verrataan opetusministeriön järjestämisluvassa hyväksymiä opiskelupaikkoja koulutuksen järjestäjän vuosittaiseen toteutuneeseen tilastointipäivien ( ja 20.9.) aritmeettisen keskiarvon mukaiseen opiskelijamäärään Käyttöaste lasketaan siten, että vuotuinen aritmeettisen keskiarvon mukainen opiskelijamäärä jaetaan järjestämisluvan mukaisella opiskelijamäärällä

13 12 Esimerkki käyttöastemittarin laskennasta vuoden 2002 tulosrahoitukseen Koulutuksen järjestäjä Opiskelijamäärä ka ja Järjestämisluvan mukaiset opiskelijapaikat A- järjestäjä B- järjestäjä C- järjestäjä Käyttöastemittari / (Käyttöaste %) Opettajien kelpoisuusmittari Pääsisältö ja tarkoitus Opettajien kelpoisuusmittari kuvaa opetushenkilöstön muodollista kelpoisuutta työhönsä. Tavoitteena on, että muodollisesti pätevien päätoimisten opettajien osuus on mahdollisimman korkea. Tietolähteet Opetushenkilöstön pätevyyttä tarkastellaan Tilastokeskuksen keräämän aineiston pohjalta, jossa opettajatilanne on laskentavuoden maaliskuun alun mukainen. Pätevyystiedot on kerätty Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjärekisterissä olevilta koulutuksen järjestäjiltä, joista tarkasteluun poimitaan tulosrahoituksen piirissä olevat koulutuksen järjestäjät. Perusmääritelmä Opetushenkilöstön kelpoisuusmittariin otetaan mukaan ne päätoimiset opettajat, jotka opettavat pääasiallisesti toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Muodollisella kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että opettajat täyttivät syyskuussa 1998 voimassa olleiden toisen asteen ammatillista koulutusta koskevien asetusten mukaiset vaatimukset. Asetukset poikkeavat tutkinnon, pohjakoulutuksen ja työkokemuksen osalta eri koulutusaloilla ja eri opettajaryhmiä koskien. Yhteistä kaikille on vaatimus pedagogisesta koulutuksesta. Keväällä 2002 toteutettava (maaliskuu) kysely tehdään voimassaolevien kelpoisuusvaatimusten mukaisesti (asetus , 986): Vuoden 1999 alusta voimaan astuneiden koululakien myötä myös henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia on yhtenäistetty. Ammatillisten opintojen opettajien ensisijainen pohjatutkintovaatimus on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto. Sen lisäksi vaaditaan opettajankoulutus ja kolmen vuoden työkokemus. Yhteisten opintojen opettajien osalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja opettajankoulutusta. Siirtosuojasäädöksen perusteella kelpoisuutensa saavuttaneet säilyttävät kelpoisuutensa.

14 13 Mittarin laskenta Laskenta etenee vaiheittain seuraavasti: määritellään koulutuksen järjestäjän päätoimisten muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus järjestäjän päätoimisista opettajista. Esimerkki kelpoisuusmittarin laskemisesta vuoden 2002 tulosrahoitukseen Koulutuksen järjestäjä Päätoimisten opettajien lkm Pätevien opettajien lkm Kelpoisuusmittari / (Pätevien opettajien %-osuus) a b c A- järjestäjä B- järjestäjä C- järjestäjä Henkilöstön kehittämismittari Pääsisältö ja tarkoitus Henkilöstön kehittämismittari kuvaa koulutuksen järjestäjän taloudellista panostamista henkilöstönsä ammattitaidon uudistamiseen erityisesti opettajien työelämäosaamisen osalta ja työkyvyn ylläpitämiseen. Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjän taloudellinen panostus on mahdollisimman korkea. Tietolähteet Henkilöstön kehittämismittarin tiedon tuottaa Opetushallitus. Tiedot kysytään koulutuksen järjestäjiltä erillislomakkeella vuoden 2001 kustannuskyselyn yhteydessä. Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että koulutuksen järjestäjien kirjanpidosta ei saada erilleen selvitysmiehen ehdotuksessa erikseen mainittua työelämäosaamisen uudistamiseen panostusta. Vuodesta 2002 lähtien opettajien työelämäyhteyksistä aiheutuneet kustannukset tullaan kustannustietojen keruun yhteydessä kysymään erikseen. Perusmääritelmä Henkilöstön osaamisen uudistamisen kustannuksiin sisällytetään kaikki mittaamisen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuneet menot, kuten koulutukseen osallistuneiden henkilöiden palkkaus- ja henkilöstömenot koulutuksen ajalta, henkilöstön koulutukseen kohdistettavat osallistumismaksut, matka- ja majoituskustannukset, päivärahat sekä muut mahdolliset koulutusmenot. Kustannuksiin luetaan lisäksi opettajien työelämäyhteyksistä ja kaikki tyky-toiminnasta (työkyvyn ylläpitäminen) aiheutuvat menot. Kustannuksiin ei sisällytetä ammattikorkeakoulun, oppisopimuskoulutuksen eikä maksullisen palvelutoiminnan vastaavia menoja.

15 14 Mittarin laskenta Laskenta etenee vaiheittain seuraavasti: kaikki henkilöstön osaamisen uudistamisesta aiheutuneet kustannukset koulutukseen osallistuneiden henkilöiden henkilöstömenot koulutuksen ajalta mukaan lukien. määritellään henkilöstön osaamisen uudistumisesta aiheutuneiden menojen (a) %- osuus (c) suoraan ammatillisen koulutuksen kustannuslomakkeiden K1-K10 kohdista saatavien henkilöstömenojen summasta (b) ilman oppisopimuskoulutusta. Esimerkki henkilöstön kehittämismittarin laskemisesta vuoden 2002 tulosrahoitukseen Koulutuksen järjestäjä Henkilöstön koulutusmenot vuonna 2001 tmk Henkilöstömenot vuonna 2001 tmk Henkilöstön kehittämismittari/ (%-osuus henkilöstömenoista) a b c A- järjestäjä ,0 B- järjestäjä ,0 C- järjestäjä , Talousmittari Selvitysmiehen ehdottamien talousmittareiden käyttö ei osoittautunut tässä vaiheessa mahdolliseksi, koska eri tyyppisiltä koulutuksen järjestäjiltä (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset) ei eri syistä johtuen ole mahdollista saada luotettavaa vertailukelpoista tietoa. Ongelma koskee ensisijaisesti kuntajärjestäjiä. Tästä johtuen talousmittaria ei esitetä käytettäväksi vuoden 2002 tulosrahoitusta jaettaessa. Selvitysmiehen näkemykseen yhtyen työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä korostaa terveen talouden merkitystä tuloksellisuuden kriteerinä ja esittää, että näiltä osin valmistelua jatketaan. Talousmittarin osuus säilytetään 10%:na. Työryhmä ehdottaa mittariston painoarvojen pitämistä ehdotetulla tasolla, vaikka talousmittaria ei käytetä ensimmäisessä vaiheessa tulosrahoitusta koskevia päätöksiä tehtäessä Tulosrahoitusindeksi Tulosrahoituksen jakamisen perusteena on yhdistetty tulosrahoitusindeksi Lopullisen tulosrahoitusindeksin laskenta perustuu edellä esitettyihin mittareihin. Tulosrahoitusindeksin laskennassa eri mittareille annetaan erilaiset painot. Mittareiden painottamisen edellytyksenä on kuitenkin, että eri mittarit on esitetty samalla skaalalla. Vaikka mittarit on rakennettu siten, että ne tuottavat tuloksena prosenttilukuja, on niiden vaihtelu kovin erilaista. Jotta painottaminen toimisi, täytyy prosenttiluvutkin saattaa samalle skaalalle. Työryhmä ehdottaa käytettäväksi ns. normaalijakaumaskaalausta. Tämä tarkoittaa, että kustakin mittarista vähennetään kaikkien koulutuksen järjestäjien keskiarvo (samalla mittarilla) ja jaetaan saatu erotus kaikkien järjestäjien keskihajonnalla. Eräiden

16 15 peruslukujen suunta on negatiivinen, jolloin keskiarvosta vähennetään järjestäjän prosenttiluku (esimerkiksi keskeyttämisaste). Näin saatu skaalattu asteikko vastaa karkeasti standardinormaalijakauman asteikkoa. Skaala on siten suhteellisen havainnollinen: käytännössä saatujen lukujen pitäisi vaihdella suurin piirtein välillä Tulos 0.0 vastaa keskimääräistä suoritusta, mutta luvut jotka ovat pienempiä kuin 2.0 tai suurempia kun +2.0 ovat poikkeuksellisen huonoja/hyviä. Poikkeusskaalausta noudatetaan käyttöastemittarissa, josta otetaan huomioon vain prosenttiarvot, jotka alittavat luvun 95. Skaalaus tapahtuu siten, että kustakin luvusta vähennetään arvo 95 ja jaetaan kaikkien arvojen keskihajonnalla. Osasta skaalattuja arvoja tulee negatiivisia (pienet käyttöasteet) ja osasta positiivisia. Skaalauksen jälkeen vain negatiiviset skaalatut arvot jätetään sellaisikseen. Positiiviset arvot, jotka vastaavat mittarin arvoa yli 95%, asetetaan nolliksi. Skaalauksen jälkeen saadaan laskettua tulosrahoitusindeksi kertomalla kukin mittari sille ehdotetulla painolla ja laskemalla näin saadut tulot yhteen. Painotuksen valinta vaikuttaa yhdistetyn tulosrahoitusindeksin skaalaukseen ja lopullinen yhdistetty indeksi voidaan vielä skaalata uudestaan, jotta tulosta voidaan vertailla standardinormaalijakaumaskaalalla. Koulutuksen järjestäjien tulosten vertailemiseksi esitetään a) mittarit eli perusprosenttiluvut kullekin järjestäjälle ja b) tulosrahoitusindeksi, joka yhdistää kaikki mittarit. Vain lopullinen tulosrahoitusindeksi otetaan huomioon tulosrahoituksesta päätettäessä. Laskennan vaiheet: 1. Lasketaan kullekin järjestäjälle mittarit, jotka on yksityiskohtaisesti esitetty yllä. 2. Muunnetaan kukin mittari normaalijakaumaskaalalle kuten yllä. 3. Muodostetaan lopullinen tulosrahoitusindeksi kertomalla kohdan 2. skaalatut mittarit painoillaan (liite 5.1) ja laskemalla ne yhteen. Lopputulos skaalataan vielä jakamalla painojen neliöiden summan neliöjuurella, kertomalla 100:lla ja pyöristämällä. Esimerkki tulosrahoitusindeksin laskemisesta Alla olevassa tulosrahoitusindeksin laskennassa oletetaan ensin että mittarit on standardoitu kohdan 2. mukaisiksi, ts. normaalijakauma-asteikolle. Sen jälkeen tulosrahoitusindeksi saadaan kaavasta: tulosrahoitusindeksi =0.35* työllistyminen * jatko-opiskelu + 0.1*keskeyttäminen *läpäisy+0.04*käyttöaste+0.08*kelpoisuus+0.12*uudistuminen *talous. Lopullisessa skaalauksessa tulos jaetaan vielä kertoimella c = [(0.35)² + (0.15)² + (0.10)²+ (0.06)² +(0.04)² + (0.08)²+ (0.12)² +(0.10)²] ja kerrotaan 100:lla. Painot ovat liitteestä 5.1. Neliöjuuren alla oleva laskelma on lopullinen skaalaus.

17 16 Alla olevassa taulukossa ovat kolmen kuvitteellisen järjestäjän tulokset yllä olevan kaavan mukaisesti. Mittaritulokset taulukossa ovat normaaliskaalattuja ja tulosrahoitusindeksi skaalattu. Mittarin A-järjestäjäC-järjestäjä B-järjestäjä paino Vaikuttavuus Työllistymismittari 35 % 1,97 0,008 0,041 Jatko-opiskelumittari 15 % -0,186 1,221 0,043 Keskeyttämismittari 10 % 1,11 1,67-1,5 Prosessit Läpäisymittari 6 % -0,52 0,95-0,32 Käyttöastemittari 4 % 0,00-0,11 0,00 Henkilöstö Kelpoisuusmittari 8 % 2,01 0,02 0,24 Uudistumismittari 12 % 0,87 0,01-0,2 Talous Talousmittari 10 % -0,91 1,51-0,67 Tulosrahoitusindeksi Esimerkki tulosrahoituksen poikkeuksellisesta laskennasta vuonna 2002 Vuonna 2002 eivät talousmittarit ole teknisistä syistä käytössä. Tällöin poikkeuksellisesti joudutaan jakamaan talousmittarille tuleva paino (10%) tasaisesti muille mittareille. Ylläoleva esimerkki saa silloin muodon: Mittarin A-järjestäjäC-järjestäjä B-järjestäjä paino vuonna 2002 Vaikuttavuus Työllistymismittari 38,9 % 1,97 0,008 0,041 Jatko-opiskelumittari 16,7 % -0,186 1,221 0,043 Keskeyttämismittari 11,1% 1,11 1,67-1,5 Prosessit Läpäisymittari 6,7 % -0,52 0,95-0,32 Käyttöastemittari 4,4 % 0,00-0,11 0,00 Henkilöstö Kelpoisuusmittari 8,9 % 2,01 0,02 0,24 Uudistumismittari 13,3% 0,87 0,01-0,2 Talous Talousmittari Tulosrahoitusindeksi Vuoden 2002 ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen toteuttaminen Toimenpiteet aikatauluineen 1. Maaliskuu 2002 Opetushallituksen perustama (syyskuu 2001) ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen kehittämiseen liittyvä mittarityöryhmä saa työnsä valmiiksi ja luovuttaa esityksensä Opetushallitukselle.

18 17 2. Huhti-/ toukokuu 2002 Opetushallitus tekee esityksen opetusministeriölle vuoden 2002 tulosrahoituksen mittaamismenetelmästä ja mittareista, joiden perusteella toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjille myönnetään tulosrahoitusta. Opetusministeriö tekee asiaa koskevat päätökset. Koulutuksen järjestäjiä informoidaan jakoperusteista ja aikataulusta. 3. Syyskuu 2002 Opetushallitus ja Tilastokeskus saavat uusimmat tulosrahoitukseen liittyvät tilastot käyttöönsä. 4. Lokakuu 2002 Opetushallitus kokoaa tulosrahoitustiedot, tekee tarvittavat laskelmat ja ehdotuksen tulosrahoituksen jakamisesta. 5. Marras- / joulukuu 2002 Opetusministeriö päättää rahoituksen jakamisesta koulutuksen järjestäjälle. Tiedot julkistetaan ja koulutuksen järjestäjät palkitaan opetusministeriön järjestämässä tilaisuudessa. 6. Vuosi 2003 Ammatillisen koulutuksen tulosrahoitusmallia mittareineen kehitetään vuodelta 2002 saadun palautteen perusteella. 3.7 Tiedon hankinta ja järjestelmän ylläpito Opetushallitus vastaa vuosittaisista valmisteluprosesseista, suunnittelee ja toteuttaa vuosittaiset tietojenkeruu- ja käsittelyprosessit yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa erikseen tehtävien sopimusten mukaisesti. Opetushallitus vastaa tulosrahoituksen osatekijöiden yhteensovittamisen edellyttämästä tietojenkäsittelystä ja tulosrahoituksen jakamisehdotusten valmistelusta. Järjestelmä on teknisen valmistelun ja ylläpidon osalta mahdollista yhteen sovittaa valtionosuusjärjestelmän kanssa ja toteuttaa osana perusrahoitusjärjestelmää. Opetushallitus vastaa teknisen toteutuksen laskelmien ja tulosrahoituksen perustietojen julkistamisesta erikseen sovittuja periaatteita noudattaen. Opetushallitus ylläpitää ja kehittää tulosmittareita opetusministeriön toimeksiantojen mukaisesti sekä huolehtii järjestelmän käytännön toiminnasta ja ylläpitämisestä. 4. Jatkotoimenpiteet Tuloksellisuusrahoitusjärjestelmän päätöksenteko ja kehittäminen Opetusministeriö asettaa päätöksenteon valmistelua varten asiantuntijaneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on tukea opetusministeriötä tuloksellisuusrahoitusmallin kehittämisessä ja käyttöönottamisessa. Tämän lisäksi neuvottelukunnan tehtävänä on edistää tuloksellisuusrahoitukseen liittyvää tiedotusta. Opetushallitus tekee vuosittain perustietojen ja hyväksyttyjen mittareiden mukaisesti lasketun pohjaehdotuksen tulosrahoituksen

19 18 saajista neuvottelukunnalle, joka tekee lopullisen ehdotuksen opetusministeriölle vuosittaisista tuloksellisuusrahoituksen jakopäätöksistä ja niiden perusteista. Mittareiden kehittäminen toteutetaan opetusministeriön, opetusministeriön asettaman neuvottelukunnan ja Opetushallituksen välisenä yhteistyönä erikseen sovittavalla tavalla. Kehittämistyöhön otetaan mukaan asiantuntijoita eri sidosryhmistä. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmän ulkopuolelle jäävien koulutuksen järjestäjien ja niiden ylläpitämien erityisopetustoimintojen osalta (esim. erityisopetuksen toteuttamiseen erityisen koulutustehtävän saaneet koulutuksen järjestäjät) perustetaan työryhmä tuloksellisuusrahoituksen toteuttamisen laajentamisen ja tuloksellisuutta kuvaavien kriteereiden selvittämiseksi erityisopetuksen osalta kokonaisuudessaan. Taloudellisuutta kuvaavan mittarin kehittäminen on osoittautunut koulutuksen järjestäjien omistussuhteiden erilaisuudesta johtuen vaikeasti toteutettavaksi tehtäväksi. Vuonna 2002 Opetushallitus kokoaa ammatillisen koulutuksen talousmittareiden laskemisessa tarvittavat lähtöluvut (toimintatuotot, vuosikatteen tai vastaavan ja poistot) kuntayhtymiltä ja yksityisiltä koulutuksen järjestäjiltä. Tietoja käytetään talousmittaria kehitettäessä.

20 19 5. Liitteet 5.1. Tuloksellisuusrahoitusmalli Tulosrahoitusosa osuus tulosrahoituksesta mittarin osuus osamittarista Tulokset Vaikuttavuus 50 % sijoittuminen työelämään 70% 35% sijoittuminen jatko-opintoihin 30% 15% (amk/yliopisto) Prosessit 20 % keskeyttämisaste 50 % 10 % tutkintojen läpäisyaste 30 % 6 % järjestämisluvan käyttöaste 20 % 4 % Henkilöstö 20 % muodollinen kelpoisuus 40 % 8 % mittarin osuus tulosrahoituksesta osaamisen uudistaminen 60 % 12 % - opetushenkilöstön työelämäyhteydet 60% - muu henkilöstökoulutus 40% Talous 10 % vuosikateprosentti 60 % 6 % vuosikateprosentti poistoista 40 % 4 % 100 % 100 % Laatupalkinto-osa Ehdotettavat teema-aiheet alustavine sisältöineen Työelämän kehityksen tukeminen työelämän muutosten ennakointi kehittämistoimenpiteet ja muut alueelliset palvelut koulutus- ja kehittämisyhteistyö Oppimisen ja opetuksen kehittäminen opetussuunnitelmien kehittäminen opetusmenetelmät ja niiden kehittäminen oppiminen ja osaaminen sekä niiden arviointi Syrjäytymisen ehkäisy ja erityisopetus (ml maahanmuuttajien koulutus) erityisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien suhteellinen osuus järjestäjän opiskelijamäärästä tukitoimenpiteet: laatu ja laajuus tukitoimenpiteiden vaikuttavuus: keskeyttämisaste, läpäisyaste Kansainvälisyys opiskelijavaihto opettaja- ja asiantuntijavaihto muut kansainvälisyytä edistävät hankkeet Koulutuspoliittista arvottamista ja ohjausta varten teemoille voidaan asettaa keskinäiset merkitysosuudet/ painoarvot Osuus tuloksellisuusrahoituksesta % Osuus tuloksellisuusrahoituksesta 10-30%

21 20 Liite 5.2. Tulosrahoitus Vaikuttavuus Toisen asteen ammatilliset perustutkinnot Kaksi mittaria - sijoittuminen työelämään (35 %) - sijoittuminen jatko-opintoihin (15 %) Tietolähteet - Tilastokeskuksen rekisteriaineistot - Sijoittumispalvelu ( - ei kyselyjä valmistuneille Työllistymismittari - työllistyneiden osuus tilastovuoden lopussa 3,5 vuoden aikana valmistuneista - vakioidaan seutukunnan nuorisotyöttömyysasteella Jatko-opiskelumittari - korkea-asteen opiskelijoiden osuus 3,5 vuoden aikana valmistuneista - vakioidaan opintoalakohtaisesti

22 21 Liite 5.3. Tulosrahoitus Prosessit Toisen asteen ammatilliset perustutkinnot Kolme mittaria - keskeyttämisaste (10 %) - tutkintojen läpäisyaste (6 %) - järjestämisluvan käyttöaste (4 %) Tietolähteet - Tilastokeskuksen rekisteriaineisto ja Opetushallituksen kysely Keskeyttämismittari - seurataan ns. negatiivista keskeyttämistä - negatiivista keskeyttäneiden määrää verrataan tarkastelujakson alun opiskelijamäärään Läpäisymittari - lain mukaisessa määräajassa (enintään neljä vuotta) valmistuneiden opiskelijoiden osuus Käyttöastemittari - koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärän osuus järjestämisluvan mukaisesta enimmäisopiskelijamäärästä

23 22 Liite 5.4. Tulosrahoitus Henkilöstö Toisen asteen ammatilliset perustutkinnot Kaksi mittaria - muodollinen kelpoisuus (8 %) - henkilöstön kehittäminen (12 %) Tietolähteet - Tilastokeskuksen kysely ja Opetushallituksen erilliskysely Opettajien kelpoisuusmittari - pätevien opettajien osuus päätoimisten opettajien lukumäärästä laskentavuoden maaliskuun alun mukaisena - siirtosuojasäädökset huomioidaan Henkilöstön kehittämismittari - henkilöstön osaamisen uudistumisesta aiheutuneiden menojen osuus koulutuksen järjestäjän koko henkilöstömenoista

24 MITTARIT TULOSRAHOITUS- INDEKSI Sijoittuminen työelämään (35%) Sijoittuminen jatko-opintoihin (15 %) Keskeyttämisaste (10 %) Tutkintojen läpäisyaste (6 %) Järjestämisluvan käyttöaste (4 %) Muodollinen kelpoisuus (8 %) Henkilöstön kehittäminen (12 %) Vuosikateprosentti (6 %) Vuosikateprosentti poistoista (4 %) Liite 5.5. TULOSRAHOITUKSEN SAAJAT Sarja A1 1. koulutuksen järjestäjä n 2. koulutuksen järjestäjä m.... x. koulutuksen järjestäjä f Sarja A2 1. Koulutuksen järjestäjä r 2. koulutuksen järjestäjä t.... x. Koulutuksen järjestäjä h Sarja B 1. koulutuksen järjestäjä s 2. koulutuksen järjestäjä p.... x. koulutuksen järjestäjä l TULOSRAHOITUSINDEKSI VAIKUTTA- VUUS (50 %) PROSESSIT (20 %) HENKILÖSTÖ (20 %) TALOUS (10 %)